Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

2 Sisällysluettelo Lukijalle VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA/tiivistelmä Johdanto Arvot ja asenteet VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA Ensimmäinen ikkuna unelma Toinen ikkuna yhteisö Kolmas ikkuna virike Neljäs ikkuna business Viides ikkuna vaikuttaminen Ohjelman seuranta Liite 1 Lukusuosituksia/lähteet Liite 2 Päijät-Hämeen kunnat ja kylät Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry, Kirjoittanut Liisa Helanto Kansikuva Ture Ekroos Takakannen kuva Liisa Helanto Taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, viestintä- ja markkinointipalvelut Paino M&P Paino Oy, 2011 Hämeen ELY-keskus rahoittaa julkaisua. Tietosisällöstä vastaa Koulutuskeskus Salpaus/Kylä välittää -hanke.

3 VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

4 Lukijalle Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista. Työ toteutettiin sydäntalvella suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita villejä kortteja peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euroalueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla. Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille on ominaista, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry. Kiitokset kaikille tulevaisuusikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille! Lahdessa Liisa Helanto Koulutuskeskus Salpaus Kylä välittää -hanke Päijät-Hämeen kylät ry hallitus 4

5 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA / tiivistelmä Sen sijaan että määrittelisimme yhden halutun tulevaisuuden, haluamme avata useita näkymiä, joissa kuvailemme maaseudulla asumisen ja yrittämisen voimaa. Kyseessä on täysin toimijalähtöinen vapaasti hengittävä ohjelma, jolla on vahva itseohjautuvuus. Vuosittain kysymme kylien ja asukasyhdistysten toimijoilta, miten ideoita on viety yhteistyöllä toteutukseen ja mitä uusia tavoitteita näyttää nousevan. Ensimmäinen ikkuna unelma Tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät myös maaseudulla. Toinen ikkuna yhteisö Tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. Kolmas ikkuna virike Tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Neljäs ikkuna business Tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Viides ikkuna vaikuttaminen Tavoite: Maaseudulla asuvien ihmisten arki tulee ymmärretyksi ja ääni kuulluksi päätöksenteossa. Maakuntaan muodostetaan maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä (YTR). Ikkunoista avautuu 20 näkymää, joihin on kirjattu kaikkiaan lähes 100 toteutustapaa. Toiveena on, että kukin yhteisö tunnistaa juuri sille merkityksellisimmät tai kiireellisimmät asiat ja tarttuu toimeen. Taustatukea, opastusta ja tutkimuksellista tietoa saa oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden asiantuntijoilta. Rahoitusta taas Leader-ryhmiltä ja ELY-keskuksesta sekä lukuisista eri EU-ohjelmista. Ohjenuorana on toimia rohkeasti ja ennakoivasti ja tehdä uusia kestäviä solmuja yhteistyöverkostoon. 5

6 kuva: Tanja Paksunen Johdanto Päijät-Hämeessä vuosi 2010 oli maaseudun toimijoille jännittävä. UusiKuntasuunnitelma olisi toteutuessaan lakkauttanut 9 kuntaa ja tilalle olisi perustettu uusi, nimeltään Lahden kaupunki. Tämä lähes koko maakunnan kokoinen kunta ei kuitenkaan toteutunut, vaan kaatui selvin luvuin valtuustojen äänestyksissä syyskuussa. Prosessi sitoi paljon voimavaroja eri työryhmien etsiessä ratkaisuja maaseutumaisen suurkunnan moninaiseen problematiikkaan. Latauksen purkauduttua halutaan luonnollisesti vetää hetki henkeä ja kerätä voimia. Harjoitus ei kuitenkaan ollut turha; ulkopuolinen selvitysmies näki Lahden seudulla paljon yhteistyön mahdollisuuksia, joista hyötyy myös maaseutu. Toisaalta maaseutu oli ymmärretty lähinnä kirkonkylinä ja muu maaseutu kausiluontoisen asumisen pistäytymismaaseutuna, mikä on yksiselitteisesti vajavainen ja maaseudun todellisuutta ymmärtämätön näkemys, kuten professori Hannu Katajamäki totesi sopimuksen maaseutuvaikutuksia arvioidessaan. Kokemus oli maaseudun asukkaiden kannalta hyödyllinen. Se pakotti ajattelemaan, miten lähidemokratian tulee toimia, miten alueille saadaan toimi- ja budjettivaltaa, mikä rooli tai edustus halutaan kylä- ja asukastoiminnalle jne. Se havahdutti myös huomaamaan, ettei kukaan oikeastaan osannut tai tohtinut käyttää maaseudun ääntä. Näistä tunnelmista siis lähdimme rakentamaan paikallisten toimijoiden VII- SI TULEVAISUUSIKKUNAA -ohjelmaa. Se on tehty näennäisen kepeästi oppaan muotoon yrittäen välttää liikaa pönötystä. 6

7 Arvot ja asenteet Vaikka ohjelma on luonteeltaan toiminnallinen ja sisältää runsaasti ehdotuksia toteuttamistavoiksi, olemme silti halunneet tuoda esiin myös arvoja, jotka jaamme kaikkien toimijoiden kesken. Arvot luotaavat syvemmälle toimintaan kuin yhteiset tavoitteet ja siksi on tärkeää keskustella ja tuoda ne esiin. Arvot ovat yhteneväiset kestävän kehittämisen periaatteiden toteuttamiseen arjen tasolla. Arvojen lisäksi on tahdottu kertoa, millä asenteella tulevaisuutta lähdetään tekemään. Asumisen vapaus. Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, joten kansalaisten tulisi voida valita oma asuinpaikkansa varsin joustavasti kylistä tai rannoilta. Vetovoimainen kylä rakentuu alueen arvoja kunnioittaen ja kestäviä ratkaisuja hakien. Välittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja huolenpito sekä tunne yhteisöön kuulumisesta sen aktiivisena jäsenenä lisäävät hyvinvointia yhteisössä. Merkityksellisyys. Ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää, joka koostuu usein yksinkertaisista asioista, itselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta. Elämän kiireettömyys ja paineettomuus koetaan maaseudulle ominaiseksi. Paikallisuus. Läheisyyden periaate tulee tärkeäksi. Arvostus ja asiantuntijuus omissa asioissa kuten lähipalveluiden toteuttamisessa, maankäytön ja asumisen suunnittelussa nousee. Paikallistaloutta tuetaan omilla valinnoilla ja muuttamalla kulutustottumuksia. Kohtuutalous vähempi riittää. Ekotehokkaan elämisen tiedostaminen ja muuttaminen eläväksi on jo tätä päivää. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee löytyä lähempää, koska liikenne/liikkuminen on jo lähitulevaisuudessa yksinkertaisesti liian kallista, eikä lainkaan hyväksyttävää. Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Rohkeus toimia. Maaseudun asukkaille tyypillistä on tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuri ja aloitteellisuus. On kannettava vastuuta ja lähdettävä tarvittaessa toteuttamaan oikeudenmukaisuutta ja luomaan uusia palvelumalleja maaseudun moninaisiin tarpeisiin. Ennakointi. Maaseutua vahvistetaan tulevaisuuden kysyntää vastaavaksi. Eri näkökulmien huomioiminen. Runsas ja toimiva vuorovaikutus lisää luottamusta ja tuottaa uusia ideoita ja toimintamalleja maaseudun haasteiden voittamiseksi. Suvaitsevaisuus yhteisöllisyys. Moniarvoinen maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. 7

8 Ensimmäinen ikkuna unelma Yleinen tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät maaseudulla. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. Tällä hetkellä Päijät-Häme koostuu yhä selvemmin Lahden alueen menestyvistä kunnista, joiden väestö kasvaa tasaisesti sekä kehyskunnista, joissa kamppaillaan rajusti vähenevän ja vanhenevan väestön tuomien haasteiden kanssa. Aidon maaseudun merkitys on kuitenkin nousussa: Sitran kyselyn mukaan tulevaisuuden maaseutu on nuorten. Kylien vetovoima asuinpaikkana kasvaa, edellyttäen kuitenkin valokuituyhteyttä, mikä muodostuukin elämän langaksi maaseudulla. Maaseuturomantiikka muuttuu hyvin nopeasti maaseuturealismiksi. Uusien maallemuuttajien odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Tässä on kylän asukkailla merkittävä rooli opastaa uusia asukkaita tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuriin ja aloitteellisuuteen. Toisaalta tulee myös nauttia luontaisesta hitaudesta, joka on ominaista harkitseville hämäläisille. Asumisen vapaus Asumispaikkoja tulee olla tarjolla sekä kyläkeskuksissa että haja-asutusalueella. Yhteistyössä asukkaiden kanssa laaditaan osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja arvokkaisiin maisemakohteisiin tarvittaessa rakennustapaohjeita esim. oppilaitosyhteistyönä. Loma-asuntoja tulee voida muuttaa joustavasti vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Kyliä markkinoidaan hyvän asuinympäristön ja korkean osaamisen paikkoina, jonne soveltuu hyvin paikkariippumaton suunnittelutyö sekä monimuotoinen luova työ. Maaseudulle tullaan enenevässä määrin perustamaan uusia asuinyhteisöjä kuten ekokyliä, seniorikyliä, taiteilijaresidenssejä. Näiden 8

9 liittäminen kyläyhteisöön luontevalla tavalla tulee olemaan molempia osapuolia suuresti hyödyttävää toimintaa. Merkityksellinen oma maaseutu Vastapainoksi kiireelle ja teknistyneelle työlle ihmiset haluat nähdä oman käden jäljen ja toteuttaa itseään myös asuinympäristössään. Oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi tai kanta-asiakkuus maatilaan saavat vahvan merkityksen tulevaisuudessa. Kulutuksen ja siihen liittyvän sykkeen laskeminen on osa leppoistamista, mielekkään elämänrytmin löytymistä. Kylien yhdistykset voivat järjestää neuvontaa ja luoda innostusta ympäristönhoitoon, vuokrata viljelypalstoja oma ruoan kasvatukseen, järjestää eläinajokortti - ja korjaa-se-itse -kursseja, yhteisiä juhlia ym. Strömsö-opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus rikastuttaa elämää maaseudulla. Talkootyö ja sen moderni sovellus vaihtotalous nousevat uuteen arvoon. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Aivan keskeistä on, että huippunopeat laajakaistayhteydet toimivat tasavertaisesti myös maaseudulla. Tämä on suuri investointi, mutta sitä tulee verrata teiden sähkön tuloon maaseudulle: ilman niitä ei synny edellytyksiä elävälle maaseudulle. Alkuvaiheessa tärkeää on valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. Kun yhteydet on saatu toimimaan, verkko-osaamista vahvistetaan jatkuvalla koulutuksella. Kylillä käynnistetään työpajoja kaiken ikäisille, luovia projekteja, verkkoliiketoimintaa ja -opiskelua; eikä ole pois suljettua, että maakuntaan saadaan etälääkärin vastaanotto-/kotisairaalapalveluita. Lyhyellä tähtäimellä maakuntaan jää väistämättä myös alueita, joihin valokuitua ei ole mahdollista saada, tällöin tarvitaan muita luotettavasti toimivia yhteyksiä. 9

10 Ensimmäinen ikkuna unelma ARVOT JA ASENNE Asumisen vapaus SEURANTAKOHTEITA Maaseutuasumista kehitetään asukkaiden toivomalla tavalla Asukkaat pääsevät mukaan kaavasuunnitteluun heti alkuvaiheessa. Maakuntaan syntyy 2 uutta teema-asumisen yhteisöä. Haja-asutusalueille syntyy vuosittain yksi uusi vesiosuuskunta ja yksi uusi valokuituosuuskunta. Merkityksellinen oma maaseutu Omaksutaan tekemisen ja ongelmanratkaisemisen kulttuuri Kyliin perustaan uusia viljelypalstoja vapaa-ajanasukkaille 2 kpl/vuosi. Jokaisessa kylässä järjestetään vuosittain maallemuuttajille suunnattuja käytännön kursseja/ tapahtumia. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Maaseutualueilla on luotettavat tietoliikenneyhteydet Verkkopalveluista saadaan vuosittain 5 uutta esimerkkiä. Verkko-osaamista hyödyntäviä projekteja käynnistetään 5 kpl. 10

11 TOTEUTUSTAPOJA tarjolla on asumispaikkoja kyläkeskuksesta ja/tai haja-asutusalueelta esim. tonttipörssi laaditaan kyliin osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja rakennustapaohjeita yhteistyössä asukkaiden kanssa uusia asuinyhteisöjä esim. ekokylät, seniorikylät, hevoskylät, taiteilijaresidenssit Bevery Hills -maaseutu: täyden palvelun asumista maksukykyisille senioreille paikkariippumaton työ yhdistettynä hyvään ympäristöön vesihuollon yhteisratkaisut ja osuuskunnat MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA asukkaat, yhdistykset, kunnat, yrittäjät, kehittämisyhtiöt (LAKES), Kylä välittää -hanke / Koulutuskeskus Salpaus, KOTI-hanke, Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin / Lahden ammattikorkeakoulu oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi, kanta-asiakkuus maatilaan, kana-adoptio-optio, neuvontaa ja innostusta ympäristönhoitoon oma ruoan kasvatukseen viljelypalstoja, kursseja, yhteisiä juhlia ym. vaihtotalous Strömsö -opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus Slow-life, leppoistaminen, maaseudun luontaisen hitauden omaksuminen, kurssit ja käytännön harjoitukset mm. sienestäminen ja pilkkiminen ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, muut asiantuntijajärjestöt ja yhdistykset, Wellamo-opisto valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. verkko-osaamisen vahvistaminen jatkuvalla koulutuksella, työpajoilla (kaiken ikäiset) luovien projektien käynnistys kylillä verkkoliiketoiminta ja -opiskelu etälääkärin vastaanotot/kotisairaala Päijät-Hämeen liitto / 100 megan maakunta -hanke, SÄLLI - Maaseutumatkailuyrittäjien sähköisen markkinoinnin koulutushanke / Lahden ammattikorkeakoulu, tietoliikenneoperaattorit, vesi- ja valokuituosuuskunnat, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset, Helsingin yliopisto / Palmenia 11

12 Toinen ikkuna yhteisö Yleinen tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. On väistämätöntä, että maahanmuutto kohdistuu enenevässä määrin myös Päijät-Hämeen maaseudulle. Kausityövoimana puutarhoilla on jo pitkään nähty huikea kansalaisuuksien kirjo. Ei sovi unohtaa, että nämä nuoret ovat myös potentiaalisia uusia asukkaita kylille. Monikulttuurisuus näyttäytyy tässä vaiheessa haasteena, johon oman identiteettinsä löytäneet kylät voivat parhaiten tarttua. Kansainvälisyys voi toteutua myös kumppanuuksina yritystoimintaan, ystävyystai kummitoimintaan tai järjestöjen yhteyksiin liittyen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Venäjätiedon päivittäminen: kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on tärkeä osa matkailua ja työperäistä maahanmuuttoa. Eri toimijoiden kanssa järjestetään kursseja ja työpajoja tähän liittyen. Ruokakulttuurien esiin tuominen on helppo tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Eri kulttuureja yhdistävä kyläkeittiö voi synnyttää myös uudistettuja perinneruokia matkailun käyttöön. Yrittäjät/yhdistykset sekä kylätoimijat tekevät opintoretkiä ja kansainvälistä asiantuntijavaihtoa uusien toimintamallien löytämiseksi. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, mutta se on muuttamassa muotoaan myös maaseudulla. Huolissaan ei siis tarvitse olla, paitsi ehkä asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla, jossa yhteisöllisyyttä tulee rakentaa esim. sosiaalisen median avulla. Myös vapaa-ajan asukkaiden uusi sukupolvi huomioidaan lisäämällä tiedottamista internetsivujen ja sosiaalisen median kautta. Kylien omaleimaisuuden löytäminen ja sen esiintuominen esim. osana matkailua tai asukashankintaa on keskeistä. Kylän perinnetiedon ja hiljaisen tiedon keräämistä jatketaan. Kylätarinoita tuodaan esiin uudella Päijät-Hämeen Wiki-sivustolla. Kampanjoita, tapahtumia, kilpailuita jne. järjestetään kylillä ympäri vuoden. 12

13 Älykäs kimppaliikenne Maaseudun ihmisen liikkuminen töihin ja harrastuksiin on tulevaisuudessa tehtävä energiatehokkaammin. Kehittynyt viestintätekniikka antaa jo nyt työkaluja kimppakyytien hallintaan. Järjestelmä vastaa joustavasti asukkaiden liikkumistarpeeseen. Etenkin autottomat nuoret hyötyvät tästä sosiaalisesta ja hauskasta tavasta matkustaa. Aikuisten vakiintuneita käytäntöjä on vaikeampi purkaa, mutta kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit toimivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Kyläyhdistysten tulisi kestävän kehityksen kyläsuunnitelmissaan paneutua myös asukkaiden liikkumistarpeisiin ja löytää niihin järkeviä ratkaisuja. Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Yksin asuvien ikääntyvien ihmissuhteet saattavat usein vähentyä, jos oma kunto ei enää salli niin vilkasta kanssakäymistä kuin aikaisemmin. Päijät-Hämeessä on toteutettu menestyksellisesti Kyllikki-palvelupäivämallia, jossa yhdistyvät julkiset ja yksityiset palvelut vanhusten virkistystoiminnassa kyläkoululla. Yhdistävänä voimana tarvitaan kuitenkin kyläyhdistystä, joka paikallisena toimijana rakentaa toimintamallin. Yhä useammin paikalliset yhdistykset ottavat vastuuta siitä, että moniammatillisia auttajia on saatavissa kylissä ja että vanhusten arki on turvallista. Voidaan toki rakentaa myös mummo ja vaari -palveluita lapsille, hitauden arvojen ja viisauden oppimiseksi: voimavarana tässä ovat hyväkuntoiset eläkeläiset. Yhteisön tuki on keskeistä niin eläkkeelle siirtymisen kuin aikuisten elämään astumisen kynnyksellä. Kyläkouluyhteistyö Vahva kouluyhteisö on eduksi silloin, kun joudutaan puolustamaan koululaisten ja koulun etuja. Tällainen tilanne on edessä lähes kaikilla kouluasteilla, kun kuntataloutta pyritään tasapainottamaan keskittämällä. Vanhempainyhdistykset ovat usein kylän aktiivisimpia toimijoita ja voivat halutessaan rakentaa monenlaista uutta yhteistyötä. Nuorten aikuisten kautta koulu kytkeytyy myös tiiviimmin kylän toimintaan. 13

14 Toinen ikkuna yhteisö ARVOT JA ASENNE SEURANTAKOHTEITA Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Kylät avautuvat vuorovaikutukselle Kansainvälisiä opintomatkoja maaseudun/kylien kehittämiseen liittyen tehdään 5 kpl. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu kylissä lisääntyy 5 uudella kurssilla/vuosi. Monikulttuurisissa kylissä syntyy uusia tapahtumia 1 kpl/vuosi. Yhteisöllisyys Rakennetaan vahvaa kyläidentiteettiä Jokaiselle kylällä on identiteettiä ilmentävä kylätunnus. Jokaisella kylällä on oma ystävyyskylä Suomessa tai maailmalla. Syntyy 3 uutta kaupunginosa kyläkumppanuutta. Jokaisen kylän tiedot ja tarinat löytyvät maakunnan Wiki-portaalista. Älykäs kimppaliikenne Autottomien liikkuminen helpottuu Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Arjen turvallisuus lisääntyy Nuorten ja vanhusten yksinäisyyteen löytyy uusia toimintamalleja. Kyllikki-palvelupäivä toteutetaan 3 uudella kylällä. Uusia omatoimisia ikäihmisten säännöllisiä kokoontumisia/ kerhoja käynnistyy 15 kylällä. Turvallisuussuunnitelmia tehdään 3 kylälle. Kyläkouluyhteistyö Muodostetaan vahvoja kouluyhteisöjä 14

15 TOTEUTUSTAPOJA kontaktit maailmalle yrittäjät/yhdistykset, uusien toimintamallien löytäminen, kylätoiminnan asiantuntijavaihto matkat ystävyyskyliin, vierailut, opiskelijavaihdot jne. Venäjätiedon päivittäminen; kielen ja kulttuurin ymmärtäminen; kursseja, työpajoja ruokakulttuurit esiin, uusia kyläkeittiöitä - yhdistäen uutta ja perinteistä brändityöryhmän määrittämää kyläidentiteettiä käytetään matkailussa, asukashankinnassa, kampanjoissa, tapahtumissa jne. yhteisöllisyyden rakentaminen asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla esim. perustamalla asukasyhdistys tai verkkoyhteisö kylän perinnetiedon/ hiljaisen tiedon keräämisen käynnistäminen esim. perinnekäsityöt Päijät-Hämeen Wiki-sivusto perustaminen virtuaalikyliä nettiin vapaa-ajan asukkaiden uuden sukupolven huomioiminen lisäämällä tiedottamista internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta ALOITE / MAHDOLLINEN TOTEUTTAJATAHO yhdistykset, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, kunnat / koulut, toimintaryhmät, Maalta maailmalle -hanke / Päijänne-Leader ry, Etpähä ry kylä- ja kaupunginosayhdistykset, vapaa-ajanasukastoimikunnat, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, Yksi Sysmä -hanke julkinen liikenne, kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit kimppakyytiratkaisut erityisesti nuorten liikkumiseen moniammatillisia auttajia saatavissa kylissä Kyllikki -palvelupäivämalli vanhuksille esim. koulun yhteydessä uusia toimijoita saadaan mukaan ystävätoimintaan tuetaan vastuunottamista omasta elämästään aktiivista nuoruutta/vanhuutta Mummo ja Vaari -palvelu lapsille; hitauden, arvojen ja viisauden oppiminen yksinasuvien vanhusten arjen turvallisuuden varmistaminen tehdään kylille turvallisuussuunnitelmia (ARTTU) yhteistä toimintaa kylän lasten ja vanhempien kesken, retkiä, kerhoja, peli-iltoja ym. tarvittaessa koululaisten ja koulun etujen puolustaminen yhdistykset, oppilaitokset (Lahden ammattikorkeakoulu), seurakunnat, osuuskunnat, PAKETTI -hanke / Päijät-Hämeen liitto, Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -hanke / P-H Pelastuslaitos, HALOO Päijät- Häme -hanke / Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke / Vierumäen kyläyhdistys ry vanhempainyhdistykset, yhdistykset, kunnat, koulut 15

16

17 Kolmas ikkuna virike Yleinen tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Terveyden ja yhteisöllisyyden vaaliminen on kestävän kehityksen arkisia ulottuvuuksia. Lähiliikunta niin raitilla kuin kylätalolla tehdään hauskaksi ja turvalliseksi kaiken ikäisille. Huomionarvoista on, että kulttuuri- ja taideharrastuksilla on myönteinen merkitys ihmisten terveydentilaan. Ne edistävät aktiivisuutta, luovuutta ja tekevät hyvää myös yhteisöjen ilmapiirille. Jokaisessa kylässä on omanlaisensa kulttuurimaisema, jota tulee uudistaa ja huoltaa joskus rivakasti raivaussahaa heilutellen joskus sakset kädessä perinnemaisemakohteessa kontaten. Yhdessä tekeminen lisää sosiaalista hyvinvointia ja siten kylän elinvoimaisuutta. Terveys ennen kaikkea Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan mahdollisuuksia tulee lisätä myös maaseudulla. Kylien tulisikin koota liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnitelmaa. Kaiken ikäiset tarvitsevat ajoittain innostamista, mutta ikääntyvä väestö erityisesti sekä turvallisia arkiliikuntapaikkoja että ohjattua toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Tässä kokonaisuudessa tehdään lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa, kootaan kuntopiirejä, toteutetaan kulttuuripolkuja sekä kylä-/haastekisoja. Apuna innostamisessa lisätään yhteistyötä urheiluopistojen kanssa, jolloin saadaan vaikka huipputason kummiurheilijoita kyliin. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti on yhteisöllisyyden rakentumisen kannalta keskeistä. Jokaisessa kylässä tulisi olla kunnostettu kylätalo, jonka käyttö olisi monipuolista. Siellä jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä harrastus- tai kulttuuritoimintaa esim. marttailu sitä on nyt ilmassa. Arjen estetiikka Kylien arvokkaan kulttuurimaiseman ja luonnon hoito tulee tehdä suunnitellusti ja ohjatusti, oli sitten kyseessä maisemien avaaminen ja pusikon raivaaminen tai yksittäisten kiinteistön piha-alueen kunnostaminen. Maiseman koettu kauneus on maaseutuasumisen, matkailun ja muunkin yritystoiminnan vahva valtti. Maisemanhoito- ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida myös yritysten tarpeet mm. paikoitus, logistiikka ja opasteet. Taajamaportit ym. kylän tunnukset nähdään tärkeinä identiteetin kannalta. Maisemanhoitoa tehdään ohjatusti hyötyliikuntana, mutta myös viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi raitilla ja rannassa. Maiseman ja luonnon kautta tavoitetaan myös passiivisempi osa yhteisöä. Yhteisen hyvän tekeminen on kaikenikäisten asia. 17

18 Kolmas ikkuna virike ARVOT JA ASENNE Terveys ennen kaikkea SEURANTAKOHTEITA Opastetaan ja kannustetaan liikuntaan Valitaan yksi uusi terveysliikunnan mallikylä joka vuosi. Kylän liikuntasuunnitelma osana kyläsuunnittelua 10 kylässä. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti Joka kylällä on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Kylätalot toimivat ympäri vuoden. Arjen estetiikka Viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät raitilla ja rannassa Kyläkävelyjä ja hoitosuunnitelmia tehdään vuosittain 3 uudessa kylässä. Liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja tehdään 2 kylässä / vuosi. Kaunein kylä kilpailuun osallistuu 4 uutta kylää vuosittain. 18

19 kuva: Tanja Paksunen TOTEUTUSTAPOJA lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelu, toteutus ja ylläpito kylän liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnittelua kuntopiirien kokoaminen, haastekisat terveysliikuntaan kannustaminen kylätalojen perus- ja ylläpitokorjaukset juhla- ja harrastustiloiksi opastus taloussuunnitteluun ja varainhankintaan talojen käytön monipuolistaminen; harrasteryhmien kokoaminen ja ohjaus, lasten ja nuorten kerhot senioreiden koulutuksen ja harrastustoiminnan uudelleensuuntaaminen kyläympäristö- ja maisemanhoitosuunnitelmat kyläkävelyt ja -pyöräilyt yhdessä asiantuntijan kanssa maisemanhoitotalkoot liikenneturvallisuussuunnittelua; kiertoliittymät, liikenteenjakajat, taajamaportit, kevytväylät jne. yritysten/ käyttäjien tarpeet esiin; paikoitus, logistiikka, opasteet jne. Kaunein kylä -kilpailu (Tiny Towns -konsepti) MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA yhdistykset, kunnat, asukkaat, Urheiluopistot (Vierumäki, Pajulahti), Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, ProAgria jne., Kalkkisten kylämatkailuhanke, Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni / Päijät-Hämeen liitto yhdistykset, asiantuntijajärjestöt esim. Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, kunnat, seurakunnat kyläyhdistys, maanomistajat, kalastuskunnat, asiantuntijajärjestöt ja viranomaiset, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset, ELY-keskus/liikenne, ALKU -hankkeen esiselvitys / ProAgria Häme 19

20 kuva: Tanja Paksunen Neljäs ikkuna business Yleinen tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee tulevaisuudessa löytyä lähempää, koska liikenne/ liikkuminen on yksinkertaisesti liian kallista eikä lainkaan hyväksyttävää. Erikoistuminen on kylille ehdotonta: kylä voi nousta omaksi tuotantoalueeksi, esim. vapaa-ajankylä, ruokahuollonkylä, energiatuotannonkylä. Toisaalta maaseutuyritysten asiakkaat voivat olla missä päin maailmaa tahansa, ja itse kyläkin voi olla virtuaalinen. Yhteisöllinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu toiminnassaan ja voitonjaossaan yhteisen hyvän tuottamiseen. Tällainen arvopohjainen yritystoiminta voi maaseudulla -missä normaali kysyntä ei synnytä liiketoimintaa - vastata palvelutarpeeseen hoivan ja hyvinvoinnin, liikunnan, kulttuurin ym. osalta. Kuntien kanssa tehdään joustavasti sopimuksia edellä mainittujen palveluiden toteuttamisesta toiminnallisilla alueilla. Tämä on tahtokysymys, johon tulee suhtautua vakavasti, jos halutaan palvelutuotannon omistuksen pysyvän Suomessa ja tukea paikallistaloutta. Yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tarvitaan myös asiantuntijoiden apua sekä kärsivällistä pääomaa, joka nähdään sijoituksena Reilun kaupan yritykseen. Laadukas lähiruoka Kylien merkitys ruokatuotannossa kasvaa merkittävästi. Parhaillaan on meneillään kehitys, jossa luomutuotteiden kysyntä kasvaa ja tuotannon volyymia tulisi kasvattaa nopeasti. Lähiruoan arvostus yleensäkin on nousussa kaupunkilaisten 20

21 keskuudessa. Jopa kauppaketjut etsivät lähiruoan tuottajia, kun tilanne on tähän asti ollut epätoivoisesti päinvastoin. Lähiruoka ei siis ole pelkästään pientä ja somaa vaan varteenotettavaa liiketoimintaa. Ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvää keskustelua tulee käydä näkyvämmin eri toimijoiden kesken ja käynnistää paikallista ruokajärjestelmä -ajattelua. Päivittäisten elintarvikkeiden saantia lähiruokaverkostosta tai luomupiiristä edistetään ja tarvittaessa muodostetaan paikallistuotteiden myyntiin ja logistiikkaan omat toimijat, muistaen, että suora kontakti kuluttajaan messuilla ja markkinoilla on edelleen tärkeää. Kylämatkailu kunniaan Kylämatkailun asiakas on koko kylän vieraana ja tuntee itsensä aidosti tervetulleeksi mukaan kylän elämään ja arkeen. Yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ryhmille kylämatkailutuotteita. Vastuullisen matkailun yleistyessä yhä useampi retki on vähän energiaa ja ympäristöä kuluttavaa lähiretki. Kotiseuturetken voi tehdä kävellen tai pyörällä. Teemana voi olla esim. luonto, taide, ruoka ja juoma, musiikki tai vaikkapa tiede. Tässä kokonaisuudessa tunnistetaan kylämatkailun edellytykset ja autetaan toimijoita antamalla laaja-alaista asiantuntija-apua toteutukseen. Lisäksi etsitään hyviä malleja kotimaasta ja ulkomailta ja verkotutaan esim. Lomalaidun ry:n kanssa. Energiaomavaraisuus Tutkimustiedon valossa maaseudun mittavien energialähteiden hyödyntäminen ja niiden myötä syntyvät lukuisat uudet yritykset ja työpaikat kirkastavat maaseudun näkymiä pitkälle tulevaisuuteen. On siis aihetta olettaa, että myös Päijät- Hämeessä löytyy innokkuutta kehittää uusia lähiratkaisuja energiantuotantoon. Uusien asuinpaikkojen liittyessä kyläkeskukseen mietitään yhdessä asukkaiden kanssa aluelämpöratkaisuja (puu-, tuuli- ja bioenergia). Asukkaat tarvitsevat energiaratkaisuihin neuvontaa, jotta voisi syntyä aluelämmityspilotteja; aurinkopaneelit, älykäs sähköverkko, suljetut energian kierrätysjärjestelmät, energiansäästö jne. Yritysmosaiikki on elämisenehto Maaseudulla on tulevaisuudessakin paljon infrastruktuuriin liittyvää yritystoimintaa, sillä sinne mihin on rakennettu hyvät yhteydet, hakeutuvat myös yritykset ja asiakkaat. Samaan aikaan toisaalle nousee uusia Green Care -hoivamaatiloja. Maatila toimii monipuolisena kuntouttavana ympäristöä, jossa parhaimmillaan yhdistyy ammatillinen hoitotyö ja maatilan hiljainen tieto. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, joka edesauttaa mm. työssä uupuneiden ja mielenterveyspotilaiden toipumista. Myös yhdistykset voivat vuokrata maatilan toimintaympäristöä terapiaan ym. toimintaan. Nyt eläkkeelle siirtyvä väestö on oppinut ostamaan hyvää ja kestävää. Tällaisia tuotteita ei aina vain löydy. Nyt onkin aika suunnata tuotekehitystä ja muotoilua seniorisovellutuksiin (myös ICT) ja seniorituotteisiin; designvaatteet, -huonekalut ym. ja tehdä tuotteet samalla koko ikääntyvälle Euroopalle. Suunnittelutyö, tuotetestaus ja valmistus voidaan hyvin tehdä maaseudulla. Sekä nuorten yrittäjyyden tukeminen että senioriyrittäjyyteen kannustaminen ovat hyviä vaihtoehtoja maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseksi. Opiskelijaosuuskuntien perustaminen on oivallinen tapa opetella yrittäjyyttä esim. hyvinvointipalveluiden alalla. 21