Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

2 Sisällysluettelo Lukijalle VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA/tiivistelmä Johdanto Arvot ja asenteet VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA Ensimmäinen ikkuna unelma Toinen ikkuna yhteisö Kolmas ikkuna virike Neljäs ikkuna business Viides ikkuna vaikuttaminen Ohjelman seuranta Liite 1 Lukusuosituksia/lähteet Liite 2 Päijät-Hämeen kunnat ja kylät Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry, Kirjoittanut Liisa Helanto Kansikuva Ture Ekroos Takakannen kuva Liisa Helanto Taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, viestintä- ja markkinointipalvelut Paino M&P Paino Oy, 2011 Hämeen ELY-keskus rahoittaa julkaisua. Tietosisällöstä vastaa Koulutuskeskus Salpaus/Kylä välittää -hanke.

3 VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

4 Lukijalle Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista. Työ toteutettiin sydäntalvella suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita villejä kortteja peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euroalueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla. Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille on ominaista, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry. Kiitokset kaikille tulevaisuusikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille! Lahdessa Liisa Helanto Koulutuskeskus Salpaus Kylä välittää -hanke Päijät-Hämeen kylät ry hallitus 4

5 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA / tiivistelmä Sen sijaan että määrittelisimme yhden halutun tulevaisuuden, haluamme avata useita näkymiä, joissa kuvailemme maaseudulla asumisen ja yrittämisen voimaa. Kyseessä on täysin toimijalähtöinen vapaasti hengittävä ohjelma, jolla on vahva itseohjautuvuus. Vuosittain kysymme kylien ja asukasyhdistysten toimijoilta, miten ideoita on viety yhteistyöllä toteutukseen ja mitä uusia tavoitteita näyttää nousevan. Ensimmäinen ikkuna unelma Tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät myös maaseudulla. Toinen ikkuna yhteisö Tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. Kolmas ikkuna virike Tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Neljäs ikkuna business Tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Viides ikkuna vaikuttaminen Tavoite: Maaseudulla asuvien ihmisten arki tulee ymmärretyksi ja ääni kuulluksi päätöksenteossa. Maakuntaan muodostetaan maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä (YTR). Ikkunoista avautuu 20 näkymää, joihin on kirjattu kaikkiaan lähes 100 toteutustapaa. Toiveena on, että kukin yhteisö tunnistaa juuri sille merkityksellisimmät tai kiireellisimmät asiat ja tarttuu toimeen. Taustatukea, opastusta ja tutkimuksellista tietoa saa oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden asiantuntijoilta. Rahoitusta taas Leader-ryhmiltä ja ELY-keskuksesta sekä lukuisista eri EU-ohjelmista. Ohjenuorana on toimia rohkeasti ja ennakoivasti ja tehdä uusia kestäviä solmuja yhteistyöverkostoon. 5

6 kuva: Tanja Paksunen Johdanto Päijät-Hämeessä vuosi 2010 oli maaseudun toimijoille jännittävä. UusiKuntasuunnitelma olisi toteutuessaan lakkauttanut 9 kuntaa ja tilalle olisi perustettu uusi, nimeltään Lahden kaupunki. Tämä lähes koko maakunnan kokoinen kunta ei kuitenkaan toteutunut, vaan kaatui selvin luvuin valtuustojen äänestyksissä syyskuussa. Prosessi sitoi paljon voimavaroja eri työryhmien etsiessä ratkaisuja maaseutumaisen suurkunnan moninaiseen problematiikkaan. Latauksen purkauduttua halutaan luonnollisesti vetää hetki henkeä ja kerätä voimia. Harjoitus ei kuitenkaan ollut turha; ulkopuolinen selvitysmies näki Lahden seudulla paljon yhteistyön mahdollisuuksia, joista hyötyy myös maaseutu. Toisaalta maaseutu oli ymmärretty lähinnä kirkonkylinä ja muu maaseutu kausiluontoisen asumisen pistäytymismaaseutuna, mikä on yksiselitteisesti vajavainen ja maaseudun todellisuutta ymmärtämätön näkemys, kuten professori Hannu Katajamäki totesi sopimuksen maaseutuvaikutuksia arvioidessaan. Kokemus oli maaseudun asukkaiden kannalta hyödyllinen. Se pakotti ajattelemaan, miten lähidemokratian tulee toimia, miten alueille saadaan toimi- ja budjettivaltaa, mikä rooli tai edustus halutaan kylä- ja asukastoiminnalle jne. Se havahdutti myös huomaamaan, ettei kukaan oikeastaan osannut tai tohtinut käyttää maaseudun ääntä. Näistä tunnelmista siis lähdimme rakentamaan paikallisten toimijoiden VII- SI TULEVAISUUSIKKUNAA -ohjelmaa. Se on tehty näennäisen kepeästi oppaan muotoon yrittäen välttää liikaa pönötystä. 6

7 Arvot ja asenteet Vaikka ohjelma on luonteeltaan toiminnallinen ja sisältää runsaasti ehdotuksia toteuttamistavoiksi, olemme silti halunneet tuoda esiin myös arvoja, jotka jaamme kaikkien toimijoiden kesken. Arvot luotaavat syvemmälle toimintaan kuin yhteiset tavoitteet ja siksi on tärkeää keskustella ja tuoda ne esiin. Arvot ovat yhteneväiset kestävän kehittämisen periaatteiden toteuttamiseen arjen tasolla. Arvojen lisäksi on tahdottu kertoa, millä asenteella tulevaisuutta lähdetään tekemään. Asumisen vapaus. Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, joten kansalaisten tulisi voida valita oma asuinpaikkansa varsin joustavasti kylistä tai rannoilta. Vetovoimainen kylä rakentuu alueen arvoja kunnioittaen ja kestäviä ratkaisuja hakien. Välittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja huolenpito sekä tunne yhteisöön kuulumisesta sen aktiivisena jäsenenä lisäävät hyvinvointia yhteisössä. Merkityksellisyys. Ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää, joka koostuu usein yksinkertaisista asioista, itselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta. Elämän kiireettömyys ja paineettomuus koetaan maaseudulle ominaiseksi. Paikallisuus. Läheisyyden periaate tulee tärkeäksi. Arvostus ja asiantuntijuus omissa asioissa kuten lähipalveluiden toteuttamisessa, maankäytön ja asumisen suunnittelussa nousee. Paikallistaloutta tuetaan omilla valinnoilla ja muuttamalla kulutustottumuksia. Kohtuutalous vähempi riittää. Ekotehokkaan elämisen tiedostaminen ja muuttaminen eläväksi on jo tätä päivää. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee löytyä lähempää, koska liikenne/liikkuminen on jo lähitulevaisuudessa yksinkertaisesti liian kallista, eikä lainkaan hyväksyttävää. Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Rohkeus toimia. Maaseudun asukkaille tyypillistä on tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuri ja aloitteellisuus. On kannettava vastuuta ja lähdettävä tarvittaessa toteuttamaan oikeudenmukaisuutta ja luomaan uusia palvelumalleja maaseudun moninaisiin tarpeisiin. Ennakointi. Maaseutua vahvistetaan tulevaisuuden kysyntää vastaavaksi. Eri näkökulmien huomioiminen. Runsas ja toimiva vuorovaikutus lisää luottamusta ja tuottaa uusia ideoita ja toimintamalleja maaseudun haasteiden voittamiseksi. Suvaitsevaisuus yhteisöllisyys. Moniarvoinen maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. 7

8 Ensimmäinen ikkuna unelma Yleinen tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät maaseudulla. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. Tällä hetkellä Päijät-Häme koostuu yhä selvemmin Lahden alueen menestyvistä kunnista, joiden väestö kasvaa tasaisesti sekä kehyskunnista, joissa kamppaillaan rajusti vähenevän ja vanhenevan väestön tuomien haasteiden kanssa. Aidon maaseudun merkitys on kuitenkin nousussa: Sitran kyselyn mukaan tulevaisuuden maaseutu on nuorten. Kylien vetovoima asuinpaikkana kasvaa, edellyttäen kuitenkin valokuituyhteyttä, mikä muodostuukin elämän langaksi maaseudulla. Maaseuturomantiikka muuttuu hyvin nopeasti maaseuturealismiksi. Uusien maallemuuttajien odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Tässä on kylän asukkailla merkittävä rooli opastaa uusia asukkaita tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuriin ja aloitteellisuuteen. Toisaalta tulee myös nauttia luontaisesta hitaudesta, joka on ominaista harkitseville hämäläisille. Asumisen vapaus Asumispaikkoja tulee olla tarjolla sekä kyläkeskuksissa että haja-asutusalueella. Yhteistyössä asukkaiden kanssa laaditaan osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja arvokkaisiin maisemakohteisiin tarvittaessa rakennustapaohjeita esim. oppilaitosyhteistyönä. Loma-asuntoja tulee voida muuttaa joustavasti vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Kyliä markkinoidaan hyvän asuinympäristön ja korkean osaamisen paikkoina, jonne soveltuu hyvin paikkariippumaton suunnittelutyö sekä monimuotoinen luova työ. Maaseudulle tullaan enenevässä määrin perustamaan uusia asuinyhteisöjä kuten ekokyliä, seniorikyliä, taiteilijaresidenssejä. Näiden 8

9 liittäminen kyläyhteisöön luontevalla tavalla tulee olemaan molempia osapuolia suuresti hyödyttävää toimintaa. Merkityksellinen oma maaseutu Vastapainoksi kiireelle ja teknistyneelle työlle ihmiset haluat nähdä oman käden jäljen ja toteuttaa itseään myös asuinympäristössään. Oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi tai kanta-asiakkuus maatilaan saavat vahvan merkityksen tulevaisuudessa. Kulutuksen ja siihen liittyvän sykkeen laskeminen on osa leppoistamista, mielekkään elämänrytmin löytymistä. Kylien yhdistykset voivat järjestää neuvontaa ja luoda innostusta ympäristönhoitoon, vuokrata viljelypalstoja oma ruoan kasvatukseen, järjestää eläinajokortti - ja korjaa-se-itse -kursseja, yhteisiä juhlia ym. Strömsö-opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus rikastuttaa elämää maaseudulla. Talkootyö ja sen moderni sovellus vaihtotalous nousevat uuteen arvoon. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Aivan keskeistä on, että huippunopeat laajakaistayhteydet toimivat tasavertaisesti myös maaseudulla. Tämä on suuri investointi, mutta sitä tulee verrata teiden sähkön tuloon maaseudulle: ilman niitä ei synny edellytyksiä elävälle maaseudulle. Alkuvaiheessa tärkeää on valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. Kun yhteydet on saatu toimimaan, verkko-osaamista vahvistetaan jatkuvalla koulutuksella. Kylillä käynnistetään työpajoja kaiken ikäisille, luovia projekteja, verkkoliiketoimintaa ja -opiskelua; eikä ole pois suljettua, että maakuntaan saadaan etälääkärin vastaanotto-/kotisairaalapalveluita. Lyhyellä tähtäimellä maakuntaan jää väistämättä myös alueita, joihin valokuitua ei ole mahdollista saada, tällöin tarvitaan muita luotettavasti toimivia yhteyksiä. 9

10 Ensimmäinen ikkuna unelma ARVOT JA ASENNE Asumisen vapaus SEURANTAKOHTEITA Maaseutuasumista kehitetään asukkaiden toivomalla tavalla Asukkaat pääsevät mukaan kaavasuunnitteluun heti alkuvaiheessa. Maakuntaan syntyy 2 uutta teema-asumisen yhteisöä. Haja-asutusalueille syntyy vuosittain yksi uusi vesiosuuskunta ja yksi uusi valokuituosuuskunta. Merkityksellinen oma maaseutu Omaksutaan tekemisen ja ongelmanratkaisemisen kulttuuri Kyliin perustaan uusia viljelypalstoja vapaa-ajanasukkaille 2 kpl/vuosi. Jokaisessa kylässä järjestetään vuosittain maallemuuttajille suunnattuja käytännön kursseja/ tapahtumia. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Maaseutualueilla on luotettavat tietoliikenneyhteydet Verkkopalveluista saadaan vuosittain 5 uutta esimerkkiä. Verkko-osaamista hyödyntäviä projekteja käynnistetään 5 kpl. 10

11 TOTEUTUSTAPOJA tarjolla on asumispaikkoja kyläkeskuksesta ja/tai haja-asutusalueelta esim. tonttipörssi laaditaan kyliin osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja rakennustapaohjeita yhteistyössä asukkaiden kanssa uusia asuinyhteisöjä esim. ekokylät, seniorikylät, hevoskylät, taiteilijaresidenssit Bevery Hills -maaseutu: täyden palvelun asumista maksukykyisille senioreille paikkariippumaton työ yhdistettynä hyvään ympäristöön vesihuollon yhteisratkaisut ja osuuskunnat MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA asukkaat, yhdistykset, kunnat, yrittäjät, kehittämisyhtiöt (LAKES), Kylä välittää -hanke / Koulutuskeskus Salpaus, KOTI-hanke, Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin / Lahden ammattikorkeakoulu oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi, kanta-asiakkuus maatilaan, kana-adoptio-optio, neuvontaa ja innostusta ympäristönhoitoon oma ruoan kasvatukseen viljelypalstoja, kursseja, yhteisiä juhlia ym. vaihtotalous Strömsö -opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus Slow-life, leppoistaminen, maaseudun luontaisen hitauden omaksuminen, kurssit ja käytännön harjoitukset mm. sienestäminen ja pilkkiminen ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, muut asiantuntijajärjestöt ja yhdistykset, Wellamo-opisto valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. verkko-osaamisen vahvistaminen jatkuvalla koulutuksella, työpajoilla (kaiken ikäiset) luovien projektien käynnistys kylillä verkkoliiketoiminta ja -opiskelu etälääkärin vastaanotot/kotisairaala Päijät-Hämeen liitto / 100 megan maakunta -hanke, SÄLLI - Maaseutumatkailuyrittäjien sähköisen markkinoinnin koulutushanke / Lahden ammattikorkeakoulu, tietoliikenneoperaattorit, vesi- ja valokuituosuuskunnat, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset, Helsingin yliopisto / Palmenia 11

12 Toinen ikkuna yhteisö Yleinen tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. On väistämätöntä, että maahanmuutto kohdistuu enenevässä määrin myös Päijät-Hämeen maaseudulle. Kausityövoimana puutarhoilla on jo pitkään nähty huikea kansalaisuuksien kirjo. Ei sovi unohtaa, että nämä nuoret ovat myös potentiaalisia uusia asukkaita kylille. Monikulttuurisuus näyttäytyy tässä vaiheessa haasteena, johon oman identiteettinsä löytäneet kylät voivat parhaiten tarttua. Kansainvälisyys voi toteutua myös kumppanuuksina yritystoimintaan, ystävyystai kummitoimintaan tai järjestöjen yhteyksiin liittyen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Venäjätiedon päivittäminen: kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on tärkeä osa matkailua ja työperäistä maahanmuuttoa. Eri toimijoiden kanssa järjestetään kursseja ja työpajoja tähän liittyen. Ruokakulttuurien esiin tuominen on helppo tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Eri kulttuureja yhdistävä kyläkeittiö voi synnyttää myös uudistettuja perinneruokia matkailun käyttöön. Yrittäjät/yhdistykset sekä kylätoimijat tekevät opintoretkiä ja kansainvälistä asiantuntijavaihtoa uusien toimintamallien löytämiseksi. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, mutta se on muuttamassa muotoaan myös maaseudulla. Huolissaan ei siis tarvitse olla, paitsi ehkä asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla, jossa yhteisöllisyyttä tulee rakentaa esim. sosiaalisen median avulla. Myös vapaa-ajan asukkaiden uusi sukupolvi huomioidaan lisäämällä tiedottamista internetsivujen ja sosiaalisen median kautta. Kylien omaleimaisuuden löytäminen ja sen esiintuominen esim. osana matkailua tai asukashankintaa on keskeistä. Kylän perinnetiedon ja hiljaisen tiedon keräämistä jatketaan. Kylätarinoita tuodaan esiin uudella Päijät-Hämeen Wiki-sivustolla. Kampanjoita, tapahtumia, kilpailuita jne. järjestetään kylillä ympäri vuoden. 12

13 Älykäs kimppaliikenne Maaseudun ihmisen liikkuminen töihin ja harrastuksiin on tulevaisuudessa tehtävä energiatehokkaammin. Kehittynyt viestintätekniikka antaa jo nyt työkaluja kimppakyytien hallintaan. Järjestelmä vastaa joustavasti asukkaiden liikkumistarpeeseen. Etenkin autottomat nuoret hyötyvät tästä sosiaalisesta ja hauskasta tavasta matkustaa. Aikuisten vakiintuneita käytäntöjä on vaikeampi purkaa, mutta kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit toimivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Kyläyhdistysten tulisi kestävän kehityksen kyläsuunnitelmissaan paneutua myös asukkaiden liikkumistarpeisiin ja löytää niihin järkeviä ratkaisuja. Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Yksin asuvien ikääntyvien ihmissuhteet saattavat usein vähentyä, jos oma kunto ei enää salli niin vilkasta kanssakäymistä kuin aikaisemmin. Päijät-Hämeessä on toteutettu menestyksellisesti Kyllikki-palvelupäivämallia, jossa yhdistyvät julkiset ja yksityiset palvelut vanhusten virkistystoiminnassa kyläkoululla. Yhdistävänä voimana tarvitaan kuitenkin kyläyhdistystä, joka paikallisena toimijana rakentaa toimintamallin. Yhä useammin paikalliset yhdistykset ottavat vastuuta siitä, että moniammatillisia auttajia on saatavissa kylissä ja että vanhusten arki on turvallista. Voidaan toki rakentaa myös mummo ja vaari -palveluita lapsille, hitauden arvojen ja viisauden oppimiseksi: voimavarana tässä ovat hyväkuntoiset eläkeläiset. Yhteisön tuki on keskeistä niin eläkkeelle siirtymisen kuin aikuisten elämään astumisen kynnyksellä. Kyläkouluyhteistyö Vahva kouluyhteisö on eduksi silloin, kun joudutaan puolustamaan koululaisten ja koulun etuja. Tällainen tilanne on edessä lähes kaikilla kouluasteilla, kun kuntataloutta pyritään tasapainottamaan keskittämällä. Vanhempainyhdistykset ovat usein kylän aktiivisimpia toimijoita ja voivat halutessaan rakentaa monenlaista uutta yhteistyötä. Nuorten aikuisten kautta koulu kytkeytyy myös tiiviimmin kylän toimintaan. 13

14 Toinen ikkuna yhteisö ARVOT JA ASENNE SEURANTAKOHTEITA Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Kylät avautuvat vuorovaikutukselle Kansainvälisiä opintomatkoja maaseudun/kylien kehittämiseen liittyen tehdään 5 kpl. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu kylissä lisääntyy 5 uudella kurssilla/vuosi. Monikulttuurisissa kylissä syntyy uusia tapahtumia 1 kpl/vuosi. Yhteisöllisyys Rakennetaan vahvaa kyläidentiteettiä Jokaiselle kylällä on identiteettiä ilmentävä kylätunnus. Jokaisella kylällä on oma ystävyyskylä Suomessa tai maailmalla. Syntyy 3 uutta kaupunginosa kyläkumppanuutta. Jokaisen kylän tiedot ja tarinat löytyvät maakunnan Wiki-portaalista. Älykäs kimppaliikenne Autottomien liikkuminen helpottuu Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Arjen turvallisuus lisääntyy Nuorten ja vanhusten yksinäisyyteen löytyy uusia toimintamalleja. Kyllikki-palvelupäivä toteutetaan 3 uudella kylällä. Uusia omatoimisia ikäihmisten säännöllisiä kokoontumisia/ kerhoja käynnistyy 15 kylällä. Turvallisuussuunnitelmia tehdään 3 kylälle. Kyläkouluyhteistyö Muodostetaan vahvoja kouluyhteisöjä 14

15 TOTEUTUSTAPOJA kontaktit maailmalle yrittäjät/yhdistykset, uusien toimintamallien löytäminen, kylätoiminnan asiantuntijavaihto matkat ystävyyskyliin, vierailut, opiskelijavaihdot jne. Venäjätiedon päivittäminen; kielen ja kulttuurin ymmärtäminen; kursseja, työpajoja ruokakulttuurit esiin, uusia kyläkeittiöitä - yhdistäen uutta ja perinteistä brändityöryhmän määrittämää kyläidentiteettiä käytetään matkailussa, asukashankinnassa, kampanjoissa, tapahtumissa jne. yhteisöllisyyden rakentaminen asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla esim. perustamalla asukasyhdistys tai verkkoyhteisö kylän perinnetiedon/ hiljaisen tiedon keräämisen käynnistäminen esim. perinnekäsityöt Päijät-Hämeen Wiki-sivusto perustaminen virtuaalikyliä nettiin vapaa-ajan asukkaiden uuden sukupolven huomioiminen lisäämällä tiedottamista internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta ALOITE / MAHDOLLINEN TOTEUTTAJATAHO yhdistykset, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, kunnat / koulut, toimintaryhmät, Maalta maailmalle -hanke / Päijänne-Leader ry, Etpähä ry kylä- ja kaupunginosayhdistykset, vapaa-ajanasukastoimikunnat, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, Yksi Sysmä -hanke julkinen liikenne, kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit kimppakyytiratkaisut erityisesti nuorten liikkumiseen moniammatillisia auttajia saatavissa kylissä Kyllikki -palvelupäivämalli vanhuksille esim. koulun yhteydessä uusia toimijoita saadaan mukaan ystävätoimintaan tuetaan vastuunottamista omasta elämästään aktiivista nuoruutta/vanhuutta Mummo ja Vaari -palvelu lapsille; hitauden, arvojen ja viisauden oppiminen yksinasuvien vanhusten arjen turvallisuuden varmistaminen tehdään kylille turvallisuussuunnitelmia (ARTTU) yhteistä toimintaa kylän lasten ja vanhempien kesken, retkiä, kerhoja, peli-iltoja ym. tarvittaessa koululaisten ja koulun etujen puolustaminen yhdistykset, oppilaitokset (Lahden ammattikorkeakoulu), seurakunnat, osuuskunnat, PAKETTI -hanke / Päijät-Hämeen liitto, Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -hanke / P-H Pelastuslaitos, HALOO Päijät- Häme -hanke / Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke / Vierumäen kyläyhdistys ry vanhempainyhdistykset, yhdistykset, kunnat, koulut 15

16

17 Kolmas ikkuna virike Yleinen tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Terveyden ja yhteisöllisyyden vaaliminen on kestävän kehityksen arkisia ulottuvuuksia. Lähiliikunta niin raitilla kuin kylätalolla tehdään hauskaksi ja turvalliseksi kaiken ikäisille. Huomionarvoista on, että kulttuuri- ja taideharrastuksilla on myönteinen merkitys ihmisten terveydentilaan. Ne edistävät aktiivisuutta, luovuutta ja tekevät hyvää myös yhteisöjen ilmapiirille. Jokaisessa kylässä on omanlaisensa kulttuurimaisema, jota tulee uudistaa ja huoltaa joskus rivakasti raivaussahaa heilutellen joskus sakset kädessä perinnemaisemakohteessa kontaten. Yhdessä tekeminen lisää sosiaalista hyvinvointia ja siten kylän elinvoimaisuutta. Terveys ennen kaikkea Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan mahdollisuuksia tulee lisätä myös maaseudulla. Kylien tulisikin koota liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnitelmaa. Kaiken ikäiset tarvitsevat ajoittain innostamista, mutta ikääntyvä väestö erityisesti sekä turvallisia arkiliikuntapaikkoja että ohjattua toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Tässä kokonaisuudessa tehdään lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa, kootaan kuntopiirejä, toteutetaan kulttuuripolkuja sekä kylä-/haastekisoja. Apuna innostamisessa lisätään yhteistyötä urheiluopistojen kanssa, jolloin saadaan vaikka huipputason kummiurheilijoita kyliin. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti on yhteisöllisyyden rakentumisen kannalta keskeistä. Jokaisessa kylässä tulisi olla kunnostettu kylätalo, jonka käyttö olisi monipuolista. Siellä jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä harrastus- tai kulttuuritoimintaa esim. marttailu sitä on nyt ilmassa. Arjen estetiikka Kylien arvokkaan kulttuurimaiseman ja luonnon hoito tulee tehdä suunnitellusti ja ohjatusti, oli sitten kyseessä maisemien avaaminen ja pusikon raivaaminen tai yksittäisten kiinteistön piha-alueen kunnostaminen. Maiseman koettu kauneus on maaseutuasumisen, matkailun ja muunkin yritystoiminnan vahva valtti. Maisemanhoito- ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida myös yritysten tarpeet mm. paikoitus, logistiikka ja opasteet. Taajamaportit ym. kylän tunnukset nähdään tärkeinä identiteetin kannalta. Maisemanhoitoa tehdään ohjatusti hyötyliikuntana, mutta myös viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi raitilla ja rannassa. Maiseman ja luonnon kautta tavoitetaan myös passiivisempi osa yhteisöä. Yhteisen hyvän tekeminen on kaikenikäisten asia. 17

18 Kolmas ikkuna virike ARVOT JA ASENNE Terveys ennen kaikkea SEURANTAKOHTEITA Opastetaan ja kannustetaan liikuntaan Valitaan yksi uusi terveysliikunnan mallikylä joka vuosi. Kylän liikuntasuunnitelma osana kyläsuunnittelua 10 kylässä. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti Joka kylällä on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Kylätalot toimivat ympäri vuoden. Arjen estetiikka Viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät raitilla ja rannassa Kyläkävelyjä ja hoitosuunnitelmia tehdään vuosittain 3 uudessa kylässä. Liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja tehdään 2 kylässä / vuosi. Kaunein kylä kilpailuun osallistuu 4 uutta kylää vuosittain. 18

19 kuva: Tanja Paksunen TOTEUTUSTAPOJA lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelu, toteutus ja ylläpito kylän liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnittelua kuntopiirien kokoaminen, haastekisat terveysliikuntaan kannustaminen kylätalojen perus- ja ylläpitokorjaukset juhla- ja harrastustiloiksi opastus taloussuunnitteluun ja varainhankintaan talojen käytön monipuolistaminen; harrasteryhmien kokoaminen ja ohjaus, lasten ja nuorten kerhot senioreiden koulutuksen ja harrastustoiminnan uudelleensuuntaaminen kyläympäristö- ja maisemanhoitosuunnitelmat kyläkävelyt ja -pyöräilyt yhdessä asiantuntijan kanssa maisemanhoitotalkoot liikenneturvallisuussuunnittelua; kiertoliittymät, liikenteenjakajat, taajamaportit, kevytväylät jne. yritysten/ käyttäjien tarpeet esiin; paikoitus, logistiikka, opasteet jne. Kaunein kylä -kilpailu (Tiny Towns -konsepti) MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA yhdistykset, kunnat, asukkaat, Urheiluopistot (Vierumäki, Pajulahti), Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, ProAgria jne., Kalkkisten kylämatkailuhanke, Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni / Päijät-Hämeen liitto yhdistykset, asiantuntijajärjestöt esim. Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, kunnat, seurakunnat kyläyhdistys, maanomistajat, kalastuskunnat, asiantuntijajärjestöt ja viranomaiset, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset, ELY-keskus/liikenne, ALKU -hankkeen esiselvitys / ProAgria Häme 19

20 kuva: Tanja Paksunen Neljäs ikkuna business Yleinen tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee tulevaisuudessa löytyä lähempää, koska liikenne/ liikkuminen on yksinkertaisesti liian kallista eikä lainkaan hyväksyttävää. Erikoistuminen on kylille ehdotonta: kylä voi nousta omaksi tuotantoalueeksi, esim. vapaa-ajankylä, ruokahuollonkylä, energiatuotannonkylä. Toisaalta maaseutuyritysten asiakkaat voivat olla missä päin maailmaa tahansa, ja itse kyläkin voi olla virtuaalinen. Yhteisöllinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu toiminnassaan ja voitonjaossaan yhteisen hyvän tuottamiseen. Tällainen arvopohjainen yritystoiminta voi maaseudulla -missä normaali kysyntä ei synnytä liiketoimintaa - vastata palvelutarpeeseen hoivan ja hyvinvoinnin, liikunnan, kulttuurin ym. osalta. Kuntien kanssa tehdään joustavasti sopimuksia edellä mainittujen palveluiden toteuttamisesta toiminnallisilla alueilla. Tämä on tahtokysymys, johon tulee suhtautua vakavasti, jos halutaan palvelutuotannon omistuksen pysyvän Suomessa ja tukea paikallistaloutta. Yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tarvitaan myös asiantuntijoiden apua sekä kärsivällistä pääomaa, joka nähdään sijoituksena Reilun kaupan yritykseen. Laadukas lähiruoka Kylien merkitys ruokatuotannossa kasvaa merkittävästi. Parhaillaan on meneillään kehitys, jossa luomutuotteiden kysyntä kasvaa ja tuotannon volyymia tulisi kasvattaa nopeasti. Lähiruoan arvostus yleensäkin on nousussa kaupunkilaisten 20

21 keskuudessa. Jopa kauppaketjut etsivät lähiruoan tuottajia, kun tilanne on tähän asti ollut epätoivoisesti päinvastoin. Lähiruoka ei siis ole pelkästään pientä ja somaa vaan varteenotettavaa liiketoimintaa. Ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvää keskustelua tulee käydä näkyvämmin eri toimijoiden kesken ja käynnistää paikallista ruokajärjestelmä -ajattelua. Päivittäisten elintarvikkeiden saantia lähiruokaverkostosta tai luomupiiristä edistetään ja tarvittaessa muodostetaan paikallistuotteiden myyntiin ja logistiikkaan omat toimijat, muistaen, että suora kontakti kuluttajaan messuilla ja markkinoilla on edelleen tärkeää. Kylämatkailu kunniaan Kylämatkailun asiakas on koko kylän vieraana ja tuntee itsensä aidosti tervetulleeksi mukaan kylän elämään ja arkeen. Yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ryhmille kylämatkailutuotteita. Vastuullisen matkailun yleistyessä yhä useampi retki on vähän energiaa ja ympäristöä kuluttavaa lähiretki. Kotiseuturetken voi tehdä kävellen tai pyörällä. Teemana voi olla esim. luonto, taide, ruoka ja juoma, musiikki tai vaikkapa tiede. Tässä kokonaisuudessa tunnistetaan kylämatkailun edellytykset ja autetaan toimijoita antamalla laaja-alaista asiantuntija-apua toteutukseen. Lisäksi etsitään hyviä malleja kotimaasta ja ulkomailta ja verkotutaan esim. Lomalaidun ry:n kanssa. Energiaomavaraisuus Tutkimustiedon valossa maaseudun mittavien energialähteiden hyödyntäminen ja niiden myötä syntyvät lukuisat uudet yritykset ja työpaikat kirkastavat maaseudun näkymiä pitkälle tulevaisuuteen. On siis aihetta olettaa, että myös Päijät- Hämeessä löytyy innokkuutta kehittää uusia lähiratkaisuja energiantuotantoon. Uusien asuinpaikkojen liittyessä kyläkeskukseen mietitään yhdessä asukkaiden kanssa aluelämpöratkaisuja (puu-, tuuli- ja bioenergia). Asukkaat tarvitsevat energiaratkaisuihin neuvontaa, jotta voisi syntyä aluelämmityspilotteja; aurinkopaneelit, älykäs sähköverkko, suljetut energian kierrätysjärjestelmät, energiansäästö jne. Yritysmosaiikki on elämisenehto Maaseudulla on tulevaisuudessakin paljon infrastruktuuriin liittyvää yritystoimintaa, sillä sinne mihin on rakennettu hyvät yhteydet, hakeutuvat myös yritykset ja asiakkaat. Samaan aikaan toisaalle nousee uusia Green Care -hoivamaatiloja. Maatila toimii monipuolisena kuntouttavana ympäristöä, jossa parhaimmillaan yhdistyy ammatillinen hoitotyö ja maatilan hiljainen tieto. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, joka edesauttaa mm. työssä uupuneiden ja mielenterveyspotilaiden toipumista. Myös yhdistykset voivat vuokrata maatilan toimintaympäristöä terapiaan ym. toimintaan. Nyt eläkkeelle siirtyvä väestö on oppinut ostamaan hyvää ja kestävää. Tällaisia tuotteita ei aina vain löydy. Nyt onkin aika suunnata tuotekehitystä ja muotoilua seniorisovellutuksiin (myös ICT) ja seniorituotteisiin; designvaatteet, -huonekalut ym. ja tehdä tuotteet samalla koko ikääntyvälle Euroopalle. Suunnittelutyö, tuotetestaus ja valmistus voidaan hyvin tehdä maaseudulla. Sekä nuorten yrittäjyyden tukeminen että senioriyrittäjyyteen kannustaminen ovat hyviä vaihtoehtoja maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseksi. Opiskelijaosuuskuntien perustaminen on oivallinen tapa opetella yrittäjyyttä esim. hyvinvointipalveluiden alalla. 21

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle

Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Nopeat valokuituverkot moottorina palvelutuotannolle Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle seminaari Veli-Matti Karppinen Toiminnanjohtaja, Kainuun Nuotta ry Yleistä 1. Nopeat

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot