Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

2 Sisällysluettelo Lukijalle VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA/tiivistelmä Johdanto Arvot ja asenteet VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA Ensimmäinen ikkuna unelma Toinen ikkuna yhteisö Kolmas ikkuna virike Neljäs ikkuna business Viides ikkuna vaikuttaminen Ohjelman seuranta Liite 1 Lukusuosituksia/lähteet Liite 2 Päijät-Hämeen kunnat ja kylät Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry, Kirjoittanut Liisa Helanto Kansikuva Ture Ekroos Takakannen kuva Liisa Helanto Taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, viestintä- ja markkinointipalvelut Paino M&P Paino Oy, 2011 Hämeen ELY-keskus rahoittaa julkaisua. Tietosisällöstä vastaa Koulutuskeskus Salpaus/Kylä välittää -hanke.

3 VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

4 Lukijalle Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista. Työ toteutettiin sydäntalvella suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita villejä kortteja peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euroalueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla. Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille on ominaista, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry. Kiitokset kaikille tulevaisuusikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille! Lahdessa Liisa Helanto Koulutuskeskus Salpaus Kylä välittää -hanke Päijät-Hämeen kylät ry hallitus 4

5 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA / tiivistelmä Sen sijaan että määrittelisimme yhden halutun tulevaisuuden, haluamme avata useita näkymiä, joissa kuvailemme maaseudulla asumisen ja yrittämisen voimaa. Kyseessä on täysin toimijalähtöinen vapaasti hengittävä ohjelma, jolla on vahva itseohjautuvuus. Vuosittain kysymme kylien ja asukasyhdistysten toimijoilta, miten ideoita on viety yhteistyöllä toteutukseen ja mitä uusia tavoitteita näyttää nousevan. Ensimmäinen ikkuna unelma Tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät myös maaseudulla. Toinen ikkuna yhteisö Tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. Kolmas ikkuna virike Tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Neljäs ikkuna business Tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Viides ikkuna vaikuttaminen Tavoite: Maaseudulla asuvien ihmisten arki tulee ymmärretyksi ja ääni kuulluksi päätöksenteossa. Maakuntaan muodostetaan maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä (YTR). Ikkunoista avautuu 20 näkymää, joihin on kirjattu kaikkiaan lähes 100 toteutustapaa. Toiveena on, että kukin yhteisö tunnistaa juuri sille merkityksellisimmät tai kiireellisimmät asiat ja tarttuu toimeen. Taustatukea, opastusta ja tutkimuksellista tietoa saa oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden asiantuntijoilta. Rahoitusta taas Leader-ryhmiltä ja ELY-keskuksesta sekä lukuisista eri EU-ohjelmista. Ohjenuorana on toimia rohkeasti ja ennakoivasti ja tehdä uusia kestäviä solmuja yhteistyöverkostoon. 5

6 kuva: Tanja Paksunen Johdanto Päijät-Hämeessä vuosi 2010 oli maaseudun toimijoille jännittävä. UusiKuntasuunnitelma olisi toteutuessaan lakkauttanut 9 kuntaa ja tilalle olisi perustettu uusi, nimeltään Lahden kaupunki. Tämä lähes koko maakunnan kokoinen kunta ei kuitenkaan toteutunut, vaan kaatui selvin luvuin valtuustojen äänestyksissä syyskuussa. Prosessi sitoi paljon voimavaroja eri työryhmien etsiessä ratkaisuja maaseutumaisen suurkunnan moninaiseen problematiikkaan. Latauksen purkauduttua halutaan luonnollisesti vetää hetki henkeä ja kerätä voimia. Harjoitus ei kuitenkaan ollut turha; ulkopuolinen selvitysmies näki Lahden seudulla paljon yhteistyön mahdollisuuksia, joista hyötyy myös maaseutu. Toisaalta maaseutu oli ymmärretty lähinnä kirkonkylinä ja muu maaseutu kausiluontoisen asumisen pistäytymismaaseutuna, mikä on yksiselitteisesti vajavainen ja maaseudun todellisuutta ymmärtämätön näkemys, kuten professori Hannu Katajamäki totesi sopimuksen maaseutuvaikutuksia arvioidessaan. Kokemus oli maaseudun asukkaiden kannalta hyödyllinen. Se pakotti ajattelemaan, miten lähidemokratian tulee toimia, miten alueille saadaan toimi- ja budjettivaltaa, mikä rooli tai edustus halutaan kylä- ja asukastoiminnalle jne. Se havahdutti myös huomaamaan, ettei kukaan oikeastaan osannut tai tohtinut käyttää maaseudun ääntä. Näistä tunnelmista siis lähdimme rakentamaan paikallisten toimijoiden VII- SI TULEVAISUUSIKKUNAA -ohjelmaa. Se on tehty näennäisen kepeästi oppaan muotoon yrittäen välttää liikaa pönötystä. 6

7 Arvot ja asenteet Vaikka ohjelma on luonteeltaan toiminnallinen ja sisältää runsaasti ehdotuksia toteuttamistavoiksi, olemme silti halunneet tuoda esiin myös arvoja, jotka jaamme kaikkien toimijoiden kesken. Arvot luotaavat syvemmälle toimintaan kuin yhteiset tavoitteet ja siksi on tärkeää keskustella ja tuoda ne esiin. Arvot ovat yhteneväiset kestävän kehittämisen periaatteiden toteuttamiseen arjen tasolla. Arvojen lisäksi on tahdottu kertoa, millä asenteella tulevaisuutta lähdetään tekemään. Asumisen vapaus. Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, joten kansalaisten tulisi voida valita oma asuinpaikkansa varsin joustavasti kylistä tai rannoilta. Vetovoimainen kylä rakentuu alueen arvoja kunnioittaen ja kestäviä ratkaisuja hakien. Välittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja huolenpito sekä tunne yhteisöön kuulumisesta sen aktiivisena jäsenenä lisäävät hyvinvointia yhteisössä. Merkityksellisyys. Ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää, joka koostuu usein yksinkertaisista asioista, itselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta. Elämän kiireettömyys ja paineettomuus koetaan maaseudulle ominaiseksi. Paikallisuus. Läheisyyden periaate tulee tärkeäksi. Arvostus ja asiantuntijuus omissa asioissa kuten lähipalveluiden toteuttamisessa, maankäytön ja asumisen suunnittelussa nousee. Paikallistaloutta tuetaan omilla valinnoilla ja muuttamalla kulutustottumuksia. Kohtuutalous vähempi riittää. Ekotehokkaan elämisen tiedostaminen ja muuttaminen eläväksi on jo tätä päivää. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee löytyä lähempää, koska liikenne/liikkuminen on jo lähitulevaisuudessa yksinkertaisesti liian kallista, eikä lainkaan hyväksyttävää. Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Rohkeus toimia. Maaseudun asukkaille tyypillistä on tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuri ja aloitteellisuus. On kannettava vastuuta ja lähdettävä tarvittaessa toteuttamaan oikeudenmukaisuutta ja luomaan uusia palvelumalleja maaseudun moninaisiin tarpeisiin. Ennakointi. Maaseutua vahvistetaan tulevaisuuden kysyntää vastaavaksi. Eri näkökulmien huomioiminen. Runsas ja toimiva vuorovaikutus lisää luottamusta ja tuottaa uusia ideoita ja toimintamalleja maaseudun haasteiden voittamiseksi. Suvaitsevaisuus yhteisöllisyys. Moniarvoinen maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. 7

8 Ensimmäinen ikkuna unelma Yleinen tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät maaseudulla. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. Tällä hetkellä Päijät-Häme koostuu yhä selvemmin Lahden alueen menestyvistä kunnista, joiden väestö kasvaa tasaisesti sekä kehyskunnista, joissa kamppaillaan rajusti vähenevän ja vanhenevan väestön tuomien haasteiden kanssa. Aidon maaseudun merkitys on kuitenkin nousussa: Sitran kyselyn mukaan tulevaisuuden maaseutu on nuorten. Kylien vetovoima asuinpaikkana kasvaa, edellyttäen kuitenkin valokuituyhteyttä, mikä muodostuukin elämän langaksi maaseudulla. Maaseuturomantiikka muuttuu hyvin nopeasti maaseuturealismiksi. Uusien maallemuuttajien odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Tässä on kylän asukkailla merkittävä rooli opastaa uusia asukkaita tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuriin ja aloitteellisuuteen. Toisaalta tulee myös nauttia luontaisesta hitaudesta, joka on ominaista harkitseville hämäläisille. Asumisen vapaus Asumispaikkoja tulee olla tarjolla sekä kyläkeskuksissa että haja-asutusalueella. Yhteistyössä asukkaiden kanssa laaditaan osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja arvokkaisiin maisemakohteisiin tarvittaessa rakennustapaohjeita esim. oppilaitosyhteistyönä. Loma-asuntoja tulee voida muuttaa joustavasti vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Kyliä markkinoidaan hyvän asuinympäristön ja korkean osaamisen paikkoina, jonne soveltuu hyvin paikkariippumaton suunnittelutyö sekä monimuotoinen luova työ. Maaseudulle tullaan enenevässä määrin perustamaan uusia asuinyhteisöjä kuten ekokyliä, seniorikyliä, taiteilijaresidenssejä. Näiden 8

9 liittäminen kyläyhteisöön luontevalla tavalla tulee olemaan molempia osapuolia suuresti hyödyttävää toimintaa. Merkityksellinen oma maaseutu Vastapainoksi kiireelle ja teknistyneelle työlle ihmiset haluat nähdä oman käden jäljen ja toteuttaa itseään myös asuinympäristössään. Oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi tai kanta-asiakkuus maatilaan saavat vahvan merkityksen tulevaisuudessa. Kulutuksen ja siihen liittyvän sykkeen laskeminen on osa leppoistamista, mielekkään elämänrytmin löytymistä. Kylien yhdistykset voivat järjestää neuvontaa ja luoda innostusta ympäristönhoitoon, vuokrata viljelypalstoja oma ruoan kasvatukseen, järjestää eläinajokortti - ja korjaa-se-itse -kursseja, yhteisiä juhlia ym. Strömsö-opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus rikastuttaa elämää maaseudulla. Talkootyö ja sen moderni sovellus vaihtotalous nousevat uuteen arvoon. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Aivan keskeistä on, että huippunopeat laajakaistayhteydet toimivat tasavertaisesti myös maaseudulla. Tämä on suuri investointi, mutta sitä tulee verrata teiden sähkön tuloon maaseudulle: ilman niitä ei synny edellytyksiä elävälle maaseudulle. Alkuvaiheessa tärkeää on valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. Kun yhteydet on saatu toimimaan, verkko-osaamista vahvistetaan jatkuvalla koulutuksella. Kylillä käynnistetään työpajoja kaiken ikäisille, luovia projekteja, verkkoliiketoimintaa ja -opiskelua; eikä ole pois suljettua, että maakuntaan saadaan etälääkärin vastaanotto-/kotisairaalapalveluita. Lyhyellä tähtäimellä maakuntaan jää väistämättä myös alueita, joihin valokuitua ei ole mahdollista saada, tällöin tarvitaan muita luotettavasti toimivia yhteyksiä. 9

10 Ensimmäinen ikkuna unelma ARVOT JA ASENNE Asumisen vapaus SEURANTAKOHTEITA Maaseutuasumista kehitetään asukkaiden toivomalla tavalla Asukkaat pääsevät mukaan kaavasuunnitteluun heti alkuvaiheessa. Maakuntaan syntyy 2 uutta teema-asumisen yhteisöä. Haja-asutusalueille syntyy vuosittain yksi uusi vesiosuuskunta ja yksi uusi valokuituosuuskunta. Merkityksellinen oma maaseutu Omaksutaan tekemisen ja ongelmanratkaisemisen kulttuuri Kyliin perustaan uusia viljelypalstoja vapaa-ajanasukkaille 2 kpl/vuosi. Jokaisessa kylässä järjestetään vuosittain maallemuuttajille suunnattuja käytännön kursseja/ tapahtumia. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Maaseutualueilla on luotettavat tietoliikenneyhteydet Verkkopalveluista saadaan vuosittain 5 uutta esimerkkiä. Verkko-osaamista hyödyntäviä projekteja käynnistetään 5 kpl. 10

11 TOTEUTUSTAPOJA tarjolla on asumispaikkoja kyläkeskuksesta ja/tai haja-asutusalueelta esim. tonttipörssi laaditaan kyliin osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja rakennustapaohjeita yhteistyössä asukkaiden kanssa uusia asuinyhteisöjä esim. ekokylät, seniorikylät, hevoskylät, taiteilijaresidenssit Bevery Hills -maaseutu: täyden palvelun asumista maksukykyisille senioreille paikkariippumaton työ yhdistettynä hyvään ympäristöön vesihuollon yhteisratkaisut ja osuuskunnat MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA asukkaat, yhdistykset, kunnat, yrittäjät, kehittämisyhtiöt (LAKES), Kylä välittää -hanke / Koulutuskeskus Salpaus, KOTI-hanke, Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin / Lahden ammattikorkeakoulu oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi, kanta-asiakkuus maatilaan, kana-adoptio-optio, neuvontaa ja innostusta ympäristönhoitoon oma ruoan kasvatukseen viljelypalstoja, kursseja, yhteisiä juhlia ym. vaihtotalous Strömsö -opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus Slow-life, leppoistaminen, maaseudun luontaisen hitauden omaksuminen, kurssit ja käytännön harjoitukset mm. sienestäminen ja pilkkiminen ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, muut asiantuntijajärjestöt ja yhdistykset, Wellamo-opisto valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. verkko-osaamisen vahvistaminen jatkuvalla koulutuksella, työpajoilla (kaiken ikäiset) luovien projektien käynnistys kylillä verkkoliiketoiminta ja -opiskelu etälääkärin vastaanotot/kotisairaala Päijät-Hämeen liitto / 100 megan maakunta -hanke, SÄLLI - Maaseutumatkailuyrittäjien sähköisen markkinoinnin koulutushanke / Lahden ammattikorkeakoulu, tietoliikenneoperaattorit, vesi- ja valokuituosuuskunnat, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset, Helsingin yliopisto / Palmenia 11

12 Toinen ikkuna yhteisö Yleinen tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. On väistämätöntä, että maahanmuutto kohdistuu enenevässä määrin myös Päijät-Hämeen maaseudulle. Kausityövoimana puutarhoilla on jo pitkään nähty huikea kansalaisuuksien kirjo. Ei sovi unohtaa, että nämä nuoret ovat myös potentiaalisia uusia asukkaita kylille. Monikulttuurisuus näyttäytyy tässä vaiheessa haasteena, johon oman identiteettinsä löytäneet kylät voivat parhaiten tarttua. Kansainvälisyys voi toteutua myös kumppanuuksina yritystoimintaan, ystävyystai kummitoimintaan tai järjestöjen yhteyksiin liittyen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Venäjätiedon päivittäminen: kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on tärkeä osa matkailua ja työperäistä maahanmuuttoa. Eri toimijoiden kanssa järjestetään kursseja ja työpajoja tähän liittyen. Ruokakulttuurien esiin tuominen on helppo tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Eri kulttuureja yhdistävä kyläkeittiö voi synnyttää myös uudistettuja perinneruokia matkailun käyttöön. Yrittäjät/yhdistykset sekä kylätoimijat tekevät opintoretkiä ja kansainvälistä asiantuntijavaihtoa uusien toimintamallien löytämiseksi. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, mutta se on muuttamassa muotoaan myös maaseudulla. Huolissaan ei siis tarvitse olla, paitsi ehkä asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla, jossa yhteisöllisyyttä tulee rakentaa esim. sosiaalisen median avulla. Myös vapaa-ajan asukkaiden uusi sukupolvi huomioidaan lisäämällä tiedottamista internetsivujen ja sosiaalisen median kautta. Kylien omaleimaisuuden löytäminen ja sen esiintuominen esim. osana matkailua tai asukashankintaa on keskeistä. Kylän perinnetiedon ja hiljaisen tiedon keräämistä jatketaan. Kylätarinoita tuodaan esiin uudella Päijät-Hämeen Wiki-sivustolla. Kampanjoita, tapahtumia, kilpailuita jne. järjestetään kylillä ympäri vuoden. 12

13 Älykäs kimppaliikenne Maaseudun ihmisen liikkuminen töihin ja harrastuksiin on tulevaisuudessa tehtävä energiatehokkaammin. Kehittynyt viestintätekniikka antaa jo nyt työkaluja kimppakyytien hallintaan. Järjestelmä vastaa joustavasti asukkaiden liikkumistarpeeseen. Etenkin autottomat nuoret hyötyvät tästä sosiaalisesta ja hauskasta tavasta matkustaa. Aikuisten vakiintuneita käytäntöjä on vaikeampi purkaa, mutta kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit toimivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Kyläyhdistysten tulisi kestävän kehityksen kyläsuunnitelmissaan paneutua myös asukkaiden liikkumistarpeisiin ja löytää niihin järkeviä ratkaisuja. Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Yksin asuvien ikääntyvien ihmissuhteet saattavat usein vähentyä, jos oma kunto ei enää salli niin vilkasta kanssakäymistä kuin aikaisemmin. Päijät-Hämeessä on toteutettu menestyksellisesti Kyllikki-palvelupäivämallia, jossa yhdistyvät julkiset ja yksityiset palvelut vanhusten virkistystoiminnassa kyläkoululla. Yhdistävänä voimana tarvitaan kuitenkin kyläyhdistystä, joka paikallisena toimijana rakentaa toimintamallin. Yhä useammin paikalliset yhdistykset ottavat vastuuta siitä, että moniammatillisia auttajia on saatavissa kylissä ja että vanhusten arki on turvallista. Voidaan toki rakentaa myös mummo ja vaari -palveluita lapsille, hitauden arvojen ja viisauden oppimiseksi: voimavarana tässä ovat hyväkuntoiset eläkeläiset. Yhteisön tuki on keskeistä niin eläkkeelle siirtymisen kuin aikuisten elämään astumisen kynnyksellä. Kyläkouluyhteistyö Vahva kouluyhteisö on eduksi silloin, kun joudutaan puolustamaan koululaisten ja koulun etuja. Tällainen tilanne on edessä lähes kaikilla kouluasteilla, kun kuntataloutta pyritään tasapainottamaan keskittämällä. Vanhempainyhdistykset ovat usein kylän aktiivisimpia toimijoita ja voivat halutessaan rakentaa monenlaista uutta yhteistyötä. Nuorten aikuisten kautta koulu kytkeytyy myös tiiviimmin kylän toimintaan. 13

14 Toinen ikkuna yhteisö ARVOT JA ASENNE SEURANTAKOHTEITA Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Kylät avautuvat vuorovaikutukselle Kansainvälisiä opintomatkoja maaseudun/kylien kehittämiseen liittyen tehdään 5 kpl. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu kylissä lisääntyy 5 uudella kurssilla/vuosi. Monikulttuurisissa kylissä syntyy uusia tapahtumia 1 kpl/vuosi. Yhteisöllisyys Rakennetaan vahvaa kyläidentiteettiä Jokaiselle kylällä on identiteettiä ilmentävä kylätunnus. Jokaisella kylällä on oma ystävyyskylä Suomessa tai maailmalla. Syntyy 3 uutta kaupunginosa kyläkumppanuutta. Jokaisen kylän tiedot ja tarinat löytyvät maakunnan Wiki-portaalista. Älykäs kimppaliikenne Autottomien liikkuminen helpottuu Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Arjen turvallisuus lisääntyy Nuorten ja vanhusten yksinäisyyteen löytyy uusia toimintamalleja. Kyllikki-palvelupäivä toteutetaan 3 uudella kylällä. Uusia omatoimisia ikäihmisten säännöllisiä kokoontumisia/ kerhoja käynnistyy 15 kylällä. Turvallisuussuunnitelmia tehdään 3 kylälle. Kyläkouluyhteistyö Muodostetaan vahvoja kouluyhteisöjä 14

15 TOTEUTUSTAPOJA kontaktit maailmalle yrittäjät/yhdistykset, uusien toimintamallien löytäminen, kylätoiminnan asiantuntijavaihto matkat ystävyyskyliin, vierailut, opiskelijavaihdot jne. Venäjätiedon päivittäminen; kielen ja kulttuurin ymmärtäminen; kursseja, työpajoja ruokakulttuurit esiin, uusia kyläkeittiöitä - yhdistäen uutta ja perinteistä brändityöryhmän määrittämää kyläidentiteettiä käytetään matkailussa, asukashankinnassa, kampanjoissa, tapahtumissa jne. yhteisöllisyyden rakentaminen asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla esim. perustamalla asukasyhdistys tai verkkoyhteisö kylän perinnetiedon/ hiljaisen tiedon keräämisen käynnistäminen esim. perinnekäsityöt Päijät-Hämeen Wiki-sivusto perustaminen virtuaalikyliä nettiin vapaa-ajan asukkaiden uuden sukupolven huomioiminen lisäämällä tiedottamista internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta ALOITE / MAHDOLLINEN TOTEUTTAJATAHO yhdistykset, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, kunnat / koulut, toimintaryhmät, Maalta maailmalle -hanke / Päijänne-Leader ry, Etpähä ry kylä- ja kaupunginosayhdistykset, vapaa-ajanasukastoimikunnat, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, Yksi Sysmä -hanke julkinen liikenne, kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit kimppakyytiratkaisut erityisesti nuorten liikkumiseen moniammatillisia auttajia saatavissa kylissä Kyllikki -palvelupäivämalli vanhuksille esim. koulun yhteydessä uusia toimijoita saadaan mukaan ystävätoimintaan tuetaan vastuunottamista omasta elämästään aktiivista nuoruutta/vanhuutta Mummo ja Vaari -palvelu lapsille; hitauden, arvojen ja viisauden oppiminen yksinasuvien vanhusten arjen turvallisuuden varmistaminen tehdään kylille turvallisuussuunnitelmia (ARTTU) yhteistä toimintaa kylän lasten ja vanhempien kesken, retkiä, kerhoja, peli-iltoja ym. tarvittaessa koululaisten ja koulun etujen puolustaminen yhdistykset, oppilaitokset (Lahden ammattikorkeakoulu), seurakunnat, osuuskunnat, PAKETTI -hanke / Päijät-Hämeen liitto, Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -hanke / P-H Pelastuslaitos, HALOO Päijät- Häme -hanke / Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke / Vierumäen kyläyhdistys ry vanhempainyhdistykset, yhdistykset, kunnat, koulut 15

16

17 Kolmas ikkuna virike Yleinen tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Terveyden ja yhteisöllisyyden vaaliminen on kestävän kehityksen arkisia ulottuvuuksia. Lähiliikunta niin raitilla kuin kylätalolla tehdään hauskaksi ja turvalliseksi kaiken ikäisille. Huomionarvoista on, että kulttuuri- ja taideharrastuksilla on myönteinen merkitys ihmisten terveydentilaan. Ne edistävät aktiivisuutta, luovuutta ja tekevät hyvää myös yhteisöjen ilmapiirille. Jokaisessa kylässä on omanlaisensa kulttuurimaisema, jota tulee uudistaa ja huoltaa joskus rivakasti raivaussahaa heilutellen joskus sakset kädessä perinnemaisemakohteessa kontaten. Yhdessä tekeminen lisää sosiaalista hyvinvointia ja siten kylän elinvoimaisuutta. Terveys ennen kaikkea Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan mahdollisuuksia tulee lisätä myös maaseudulla. Kylien tulisikin koota liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnitelmaa. Kaiken ikäiset tarvitsevat ajoittain innostamista, mutta ikääntyvä väestö erityisesti sekä turvallisia arkiliikuntapaikkoja että ohjattua toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Tässä kokonaisuudessa tehdään lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa, kootaan kuntopiirejä, toteutetaan kulttuuripolkuja sekä kylä-/haastekisoja. Apuna innostamisessa lisätään yhteistyötä urheiluopistojen kanssa, jolloin saadaan vaikka huipputason kummiurheilijoita kyliin. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti on yhteisöllisyyden rakentumisen kannalta keskeistä. Jokaisessa kylässä tulisi olla kunnostettu kylätalo, jonka käyttö olisi monipuolista. Siellä jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä harrastus- tai kulttuuritoimintaa esim. marttailu sitä on nyt ilmassa. Arjen estetiikka Kylien arvokkaan kulttuurimaiseman ja luonnon hoito tulee tehdä suunnitellusti ja ohjatusti, oli sitten kyseessä maisemien avaaminen ja pusikon raivaaminen tai yksittäisten kiinteistön piha-alueen kunnostaminen. Maiseman koettu kauneus on maaseutuasumisen, matkailun ja muunkin yritystoiminnan vahva valtti. Maisemanhoito- ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida myös yritysten tarpeet mm. paikoitus, logistiikka ja opasteet. Taajamaportit ym. kylän tunnukset nähdään tärkeinä identiteetin kannalta. Maisemanhoitoa tehdään ohjatusti hyötyliikuntana, mutta myös viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi raitilla ja rannassa. Maiseman ja luonnon kautta tavoitetaan myös passiivisempi osa yhteisöä. Yhteisen hyvän tekeminen on kaikenikäisten asia. 17

18 Kolmas ikkuna virike ARVOT JA ASENNE Terveys ennen kaikkea SEURANTAKOHTEITA Opastetaan ja kannustetaan liikuntaan Valitaan yksi uusi terveysliikunnan mallikylä joka vuosi. Kylän liikuntasuunnitelma osana kyläsuunnittelua 10 kylässä. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti Joka kylällä on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Kylätalot toimivat ympäri vuoden. Arjen estetiikka Viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät raitilla ja rannassa Kyläkävelyjä ja hoitosuunnitelmia tehdään vuosittain 3 uudessa kylässä. Liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja tehdään 2 kylässä / vuosi. Kaunein kylä kilpailuun osallistuu 4 uutta kylää vuosittain. 18

19 kuva: Tanja Paksunen TOTEUTUSTAPOJA lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelu, toteutus ja ylläpito kylän liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnittelua kuntopiirien kokoaminen, haastekisat terveysliikuntaan kannustaminen kylätalojen perus- ja ylläpitokorjaukset juhla- ja harrastustiloiksi opastus taloussuunnitteluun ja varainhankintaan talojen käytön monipuolistaminen; harrasteryhmien kokoaminen ja ohjaus, lasten ja nuorten kerhot senioreiden koulutuksen ja harrastustoiminnan uudelleensuuntaaminen kyläympäristö- ja maisemanhoitosuunnitelmat kyläkävelyt ja -pyöräilyt yhdessä asiantuntijan kanssa maisemanhoitotalkoot liikenneturvallisuussuunnittelua; kiertoliittymät, liikenteenjakajat, taajamaportit, kevytväylät jne. yritysten/ käyttäjien tarpeet esiin; paikoitus, logistiikka, opasteet jne. Kaunein kylä -kilpailu (Tiny Towns -konsepti) MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA yhdistykset, kunnat, asukkaat, Urheiluopistot (Vierumäki, Pajulahti), Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, ProAgria jne., Kalkkisten kylämatkailuhanke, Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni / Päijät-Hämeen liitto yhdistykset, asiantuntijajärjestöt esim. Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, kunnat, seurakunnat kyläyhdistys, maanomistajat, kalastuskunnat, asiantuntijajärjestöt ja viranomaiset, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset, ELY-keskus/liikenne, ALKU -hankkeen esiselvitys / ProAgria Häme 19

20 kuva: Tanja Paksunen Neljäs ikkuna business Yleinen tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee tulevaisuudessa löytyä lähempää, koska liikenne/ liikkuminen on yksinkertaisesti liian kallista eikä lainkaan hyväksyttävää. Erikoistuminen on kylille ehdotonta: kylä voi nousta omaksi tuotantoalueeksi, esim. vapaa-ajankylä, ruokahuollonkylä, energiatuotannonkylä. Toisaalta maaseutuyritysten asiakkaat voivat olla missä päin maailmaa tahansa, ja itse kyläkin voi olla virtuaalinen. Yhteisöllinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu toiminnassaan ja voitonjaossaan yhteisen hyvän tuottamiseen. Tällainen arvopohjainen yritystoiminta voi maaseudulla -missä normaali kysyntä ei synnytä liiketoimintaa - vastata palvelutarpeeseen hoivan ja hyvinvoinnin, liikunnan, kulttuurin ym. osalta. Kuntien kanssa tehdään joustavasti sopimuksia edellä mainittujen palveluiden toteuttamisesta toiminnallisilla alueilla. Tämä on tahtokysymys, johon tulee suhtautua vakavasti, jos halutaan palvelutuotannon omistuksen pysyvän Suomessa ja tukea paikallistaloutta. Yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tarvitaan myös asiantuntijoiden apua sekä kärsivällistä pääomaa, joka nähdään sijoituksena Reilun kaupan yritykseen. Laadukas lähiruoka Kylien merkitys ruokatuotannossa kasvaa merkittävästi. Parhaillaan on meneillään kehitys, jossa luomutuotteiden kysyntä kasvaa ja tuotannon volyymia tulisi kasvattaa nopeasti. Lähiruoan arvostus yleensäkin on nousussa kaupunkilaisten 20

21 keskuudessa. Jopa kauppaketjut etsivät lähiruoan tuottajia, kun tilanne on tähän asti ollut epätoivoisesti päinvastoin. Lähiruoka ei siis ole pelkästään pientä ja somaa vaan varteenotettavaa liiketoimintaa. Ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvää keskustelua tulee käydä näkyvämmin eri toimijoiden kesken ja käynnistää paikallista ruokajärjestelmä -ajattelua. Päivittäisten elintarvikkeiden saantia lähiruokaverkostosta tai luomupiiristä edistetään ja tarvittaessa muodostetaan paikallistuotteiden myyntiin ja logistiikkaan omat toimijat, muistaen, että suora kontakti kuluttajaan messuilla ja markkinoilla on edelleen tärkeää. Kylämatkailu kunniaan Kylämatkailun asiakas on koko kylän vieraana ja tuntee itsensä aidosti tervetulleeksi mukaan kylän elämään ja arkeen. Yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ryhmille kylämatkailutuotteita. Vastuullisen matkailun yleistyessä yhä useampi retki on vähän energiaa ja ympäristöä kuluttavaa lähiretki. Kotiseuturetken voi tehdä kävellen tai pyörällä. Teemana voi olla esim. luonto, taide, ruoka ja juoma, musiikki tai vaikkapa tiede. Tässä kokonaisuudessa tunnistetaan kylämatkailun edellytykset ja autetaan toimijoita antamalla laaja-alaista asiantuntija-apua toteutukseen. Lisäksi etsitään hyviä malleja kotimaasta ja ulkomailta ja verkotutaan esim. Lomalaidun ry:n kanssa. Energiaomavaraisuus Tutkimustiedon valossa maaseudun mittavien energialähteiden hyödyntäminen ja niiden myötä syntyvät lukuisat uudet yritykset ja työpaikat kirkastavat maaseudun näkymiä pitkälle tulevaisuuteen. On siis aihetta olettaa, että myös Päijät- Hämeessä löytyy innokkuutta kehittää uusia lähiratkaisuja energiantuotantoon. Uusien asuinpaikkojen liittyessä kyläkeskukseen mietitään yhdessä asukkaiden kanssa aluelämpöratkaisuja (puu-, tuuli- ja bioenergia). Asukkaat tarvitsevat energiaratkaisuihin neuvontaa, jotta voisi syntyä aluelämmityspilotteja; aurinkopaneelit, älykäs sähköverkko, suljetut energian kierrätysjärjestelmät, energiansäästö jne. Yritysmosaiikki on elämisenehto Maaseudulla on tulevaisuudessakin paljon infrastruktuuriin liittyvää yritystoimintaa, sillä sinne mihin on rakennettu hyvät yhteydet, hakeutuvat myös yritykset ja asiakkaat. Samaan aikaan toisaalle nousee uusia Green Care -hoivamaatiloja. Maatila toimii monipuolisena kuntouttavana ympäristöä, jossa parhaimmillaan yhdistyy ammatillinen hoitotyö ja maatilan hiljainen tieto. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, joka edesauttaa mm. työssä uupuneiden ja mielenterveyspotilaiden toipumista. Myös yhdistykset voivat vuokrata maatilan toimintaympäristöä terapiaan ym. toimintaan. Nyt eläkkeelle siirtyvä väestö on oppinut ostamaan hyvää ja kestävää. Tällaisia tuotteita ei aina vain löydy. Nyt onkin aika suunnata tuotekehitystä ja muotoilua seniorisovellutuksiin (myös ICT) ja seniorituotteisiin; designvaatteet, -huonekalut ym. ja tehdä tuotteet samalla koko ikääntyvälle Euroopalle. Suunnittelutyö, tuotetestaus ja valmistus voidaan hyvin tehdä maaseudulla. Sekä nuorten yrittäjyyden tukeminen että senioriyrittäjyyteen kannustaminen ovat hyviä vaihtoehtoja maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseksi. Opiskelijaosuuskuntien perustaminen on oivallinen tapa opetella yrittäjyyttä esim. hyvinvointipalveluiden alalla. 21

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano

Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Millainen on asiakkaan suhde luontoon; tunnistatko ekoturistin ja etnomaalaisen? 25.3.2014 Taulun Kartano Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Sitra 2013: Luonnonlukutaito. Luo liiketoimintaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi

Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta. Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi Lapin nuorten mahdollisuudet kuntapäättäjien näkökulmasta Rovaniemen kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 18.9.2012 Nuorisopolitiikan kehittäminen Iso yhteinen ponnistus Kuntien rooli paikallisyhteisön

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy

Hyvinvointialan ICT-projekti. Hoiva-ICT Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy Hyvinvointialan ICT-projekti Hoiva-ICT 18.01.2012 Arja Ranta-aho Projektipäällikkö IT-Mind Oy HOIVA - ICT Ydinajatus Tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan välineillä tuodaan lisäarvoa hyvinvointipalveluiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko

Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Kylien Salo, Terveyspalvelujen palveluverkko Työpaja 16.4.2015 Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja neuvonta Tiedotus:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Siilinjärven OPS-veso / Marja Rytivaara TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN 19.4.2016 Laaja-alainen osaaminen Tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostama kokonaisuus Kykyä käyttää tietoja

Lisätiedot

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat

Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat Lapin liikuntastrategiaa läpileikkaavat asiat SEURATOIMINTA LAPSET JA NUORET AIKUISET HUIPPU-URHEILU LIIKUNNAN ARVOMAAILMA LIIKUNTALAKI INFRA Tavoite Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot