Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden"

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

2 Sisällysluettelo Lukijalle VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA/tiivistelmä Johdanto Arvot ja asenteet VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA Ensimmäinen ikkuna unelma Toinen ikkuna yhteisö Kolmas ikkuna virike Neljäs ikkuna business Viides ikkuna vaikuttaminen Ohjelman seuranta Liite 1 Lukusuosituksia/lähteet Liite 2 Päijät-Hämeen kunnat ja kylät Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden viisi tulevaisuusikkunaa Julkaisija Päijät-Hämeen kylät ry, Kirjoittanut Liisa Helanto Kansikuva Ture Ekroos Takakannen kuva Liisa Helanto Taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, viestintä- ja markkinointipalvelut Paino M&P Paino Oy, 2011 Hämeen ELY-keskus rahoittaa julkaisua. Tietosisällöstä vastaa Koulutuskeskus Salpaus/Kylä välittää -hanke.

3 VIISI TULEVAISUUS- IKKUNAA

4 Lukijalle Päijät-Hämeen paikallistoimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA avautuu lähitulevaisuuteen ja antaa uusien raikkaiden tuulien puhaltaa kehittämistyöhön. Aineisto on kerätty yhdistystoimijoiden työpajoissa, joissa on pohdittu suurien muutosvoimien vaikutuksia maakunnassa, määritetty asioita, joiden edistymistä halutaan seurata, ideoitu käytännön toimia ja keskusteltu arvoista ja asenteista. Työ toteutettiin sydäntalvella suurien lumimassojen ja kovien pakkasten aikaan. Suurien muutosvoimien rinnalle onnetar heitti useita villejä kortteja peliin. Yhtäkkiä toisaalla tapahtuu jotain, jonka maailmanlaajuista merkitystä ei pystytä vielä hahmottamaan. Euroalueen velkakriisi, Jasmiini-vallankumous Tunisiassa ja useiden Pohjois-Afrikan maiden pitkäaikaisten itsevaltiaiden syrjäyttäminen, Japanin maanjäristys ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus. Jopa perussuomalaisten historiallisen suuri voitto eduskuntavaaleissa vaatii asioiden pohdiskelua kokonaan uudella tavalla. Maailma on myllerryksessä ja olemme uuden todellisuuden kynnyksellä. Selvää on, että nyt tulee ottaa vakavasti kestävän kehittämisen ajatukset, joille on ominaista, että edistytään kokonaisvaltaisesti ja huomioidaan yhtä aikaa niin paikallinen kuin maailmanlaajuinen ulottuvuus. Arjessa haasteiksi nousevat mm. energiakysymykset, paikallisuus tuotteissa ja palveluissa, harkitseva kuluttaminen, yhteisöllisyys ja osallisuus, terveys ja onnellisuus sekä oikeudenmukaisuuden edistäminen. Tämä maaseudun ja kylien kehittämisen ohjelma on pyritty kokoamaan niin, että se on kaikille ymmärrettävissä oleva kokonaisuus, joka innostaa toimijoita uudistamaan ajatteluaan ja tarttumaan mahdollisuuksiin. Toteutukseen haastetaan kaikki maaseudun hyväksi toimivat yhdistykset ja yritykset, alueen kunnat ja kehittäjätahot. Kirjoittamistyö on toteutettu osana neljän maakunnan yhteistä ja Koulutuskeskus Salpauksen hallinnoimaa Kylä välittää -hanketta, jota maakunnassa toteuttaa Päijät-Hämeen kylät ry. Kiitokset kaikille tulevaisuusikkunoita kanssani avanneille ihmisille ja yhteisöille! Lahdessa Liisa Helanto Koulutuskeskus Salpaus Kylä välittää -hanke Päijät-Hämeen kylät ry hallitus 4

5 Päijät-Hämeen paikallisten toimijoiden VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA / tiivistelmä Sen sijaan että määrittelisimme yhden halutun tulevaisuuden, haluamme avata useita näkymiä, joissa kuvailemme maaseudulla asumisen ja yrittämisen voimaa. Kyseessä on täysin toimijalähtöinen vapaasti hengittävä ohjelma, jolla on vahva itseohjautuvuus. Vuosittain kysymme kylien ja asukasyhdistysten toimijoilta, miten ideoita on viety yhteistyöllä toteutukseen ja mitä uusia tavoitteita näyttää nousevan. Ensimmäinen ikkuna unelma Tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät myös maaseudulla. Toinen ikkuna yhteisö Tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. Kolmas ikkuna virike Tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Neljäs ikkuna business Tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Viides ikkuna vaikuttaminen Tavoite: Maaseudulla asuvien ihmisten arki tulee ymmärretyksi ja ääni kuulluksi päätöksenteossa. Maakuntaan muodostetaan maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä (YTR). Ikkunoista avautuu 20 näkymää, joihin on kirjattu kaikkiaan lähes 100 toteutustapaa. Toiveena on, että kukin yhteisö tunnistaa juuri sille merkityksellisimmät tai kiireellisimmät asiat ja tarttuu toimeen. Taustatukea, opastusta ja tutkimuksellista tietoa saa oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden asiantuntijoilta. Rahoitusta taas Leader-ryhmiltä ja ELY-keskuksesta sekä lukuisista eri EU-ohjelmista. Ohjenuorana on toimia rohkeasti ja ennakoivasti ja tehdä uusia kestäviä solmuja yhteistyöverkostoon. 5

6 kuva: Tanja Paksunen Johdanto Päijät-Hämeessä vuosi 2010 oli maaseudun toimijoille jännittävä. UusiKuntasuunnitelma olisi toteutuessaan lakkauttanut 9 kuntaa ja tilalle olisi perustettu uusi, nimeltään Lahden kaupunki. Tämä lähes koko maakunnan kokoinen kunta ei kuitenkaan toteutunut, vaan kaatui selvin luvuin valtuustojen äänestyksissä syyskuussa. Prosessi sitoi paljon voimavaroja eri työryhmien etsiessä ratkaisuja maaseutumaisen suurkunnan moninaiseen problematiikkaan. Latauksen purkauduttua halutaan luonnollisesti vetää hetki henkeä ja kerätä voimia. Harjoitus ei kuitenkaan ollut turha; ulkopuolinen selvitysmies näki Lahden seudulla paljon yhteistyön mahdollisuuksia, joista hyötyy myös maaseutu. Toisaalta maaseutu oli ymmärretty lähinnä kirkonkylinä ja muu maaseutu kausiluontoisen asumisen pistäytymismaaseutuna, mikä on yksiselitteisesti vajavainen ja maaseudun todellisuutta ymmärtämätön näkemys, kuten professori Hannu Katajamäki totesi sopimuksen maaseutuvaikutuksia arvioidessaan. Kokemus oli maaseudun asukkaiden kannalta hyödyllinen. Se pakotti ajattelemaan, miten lähidemokratian tulee toimia, miten alueille saadaan toimi- ja budjettivaltaa, mikä rooli tai edustus halutaan kylä- ja asukastoiminnalle jne. Se havahdutti myös huomaamaan, ettei kukaan oikeastaan osannut tai tohtinut käyttää maaseudun ääntä. Näistä tunnelmista siis lähdimme rakentamaan paikallisten toimijoiden VII- SI TULEVAISUUSIKKUNAA -ohjelmaa. Se on tehty näennäisen kepeästi oppaan muotoon yrittäen välttää liikaa pönötystä. 6

7 Arvot ja asenteet Vaikka ohjelma on luonteeltaan toiminnallinen ja sisältää runsaasti ehdotuksia toteuttamistavoiksi, olemme silti halunneet tuoda esiin myös arvoja, jotka jaamme kaikkien toimijoiden kesken. Arvot luotaavat syvemmälle toimintaan kuin yhteiset tavoitteet ja siksi on tärkeää keskustella ja tuoda ne esiin. Arvot ovat yhteneväiset kestävän kehittämisen periaatteiden toteuttamiseen arjen tasolla. Arvojen lisäksi on tahdottu kertoa, millä asenteella tulevaisuutta lähdetään tekemään. Asumisen vapaus. Suomi on Euroopan maaseutuvaltaisin maa, joten kansalaisten tulisi voida valita oma asuinpaikkansa varsin joustavasti kylistä tai rannoilta. Vetovoimainen kylä rakentuu alueen arvoja kunnioittaen ja kestäviä ratkaisuja hakien. Välittäminen. Keskinäinen kunnioitus ja huolenpito sekä tunne yhteisöön kuulumisesta sen aktiivisena jäsenenä lisäävät hyvinvointia yhteisössä. Merkityksellisyys. Ihmiset haluavat kokea merkityksellisempää elämää, joka koostuu usein yksinkertaisista asioista, itselle tärkeiden asioiden toteuttamisesta. Elämän kiireettömyys ja paineettomuus koetaan maaseudulle ominaiseksi. Paikallisuus. Läheisyyden periaate tulee tärkeäksi. Arvostus ja asiantuntijuus omissa asioissa kuten lähipalveluiden toteuttamisessa, maankäytön ja asumisen suunnittelussa nousee. Paikallistaloutta tuetaan omilla valinnoilla ja muuttamalla kulutustottumuksia. Kohtuutalous vähempi riittää. Ekotehokkaan elämisen tiedostaminen ja muuttaminen eläväksi on jo tätä päivää. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee löytyä lähempää, koska liikenne/liikkuminen on jo lähitulevaisuudessa yksinkertaisesti liian kallista, eikä lainkaan hyväksyttävää. Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Rohkeus toimia. Maaseudun asukkaille tyypillistä on tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuri ja aloitteellisuus. On kannettava vastuuta ja lähdettävä tarvittaessa toteuttamaan oikeudenmukaisuutta ja luomaan uusia palvelumalleja maaseudun moninaisiin tarpeisiin. Ennakointi. Maaseutua vahvistetaan tulevaisuuden kysyntää vastaavaksi. Eri näkökulmien huomioiminen. Runsas ja toimiva vuorovaikutus lisää luottamusta ja tuottaa uusia ideoita ja toimintamalleja maaseudun haasteiden voittamiseksi. Suvaitsevaisuus yhteisöllisyys. Moniarvoinen maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. 7

8 Ensimmäinen ikkuna unelma Yleinen tavoite: Laadukkaan asumisen, opiskelun, työnteon ja yrittämisen perusedellytykset täyttyvät maaseudulla. Maaseudun uudet yhteisöt rakentuvat fyysisesti ja virtuaalisesti. Tällä hetkellä Päijät-Häme koostuu yhä selvemmin Lahden alueen menestyvistä kunnista, joiden väestö kasvaa tasaisesti sekä kehyskunnista, joissa kamppaillaan rajusti vähenevän ja vanhenevan väestön tuomien haasteiden kanssa. Aidon maaseudun merkitys on kuitenkin nousussa: Sitran kyselyn mukaan tulevaisuuden maaseutu on nuorten. Kylien vetovoima asuinpaikkana kasvaa, edellyttäen kuitenkin valokuituyhteyttä, mikä muodostuukin elämän langaksi maaseudulla. Maaseuturomantiikka muuttuu hyvin nopeasti maaseuturealismiksi. Uusien maallemuuttajien odotukset ja todellisuus eivät kohtaa. Tässä on kylän asukkailla merkittävä rooli opastaa uusia asukkaita tekemisen ja ongelmien ratkaisemisen kulttuuriin ja aloitteellisuuteen. Toisaalta tulee myös nauttia luontaisesta hitaudesta, joka on ominaista harkitseville hämäläisille. Asumisen vapaus Asumispaikkoja tulee olla tarjolla sekä kyläkeskuksissa että haja-asutusalueella. Yhteistyössä asukkaiden kanssa laaditaan osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja arvokkaisiin maisemakohteisiin tarvittaessa rakennustapaohjeita esim. oppilaitosyhteistyönä. Loma-asuntoja tulee voida muuttaa joustavasti vakituiseen asumiseen soveltuvaksi. Kyliä markkinoidaan hyvän asuinympäristön ja korkean osaamisen paikkoina, jonne soveltuu hyvin paikkariippumaton suunnittelutyö sekä monimuotoinen luova työ. Maaseudulle tullaan enenevässä määrin perustamaan uusia asuinyhteisöjä kuten ekokyliä, seniorikyliä, taiteilijaresidenssejä. Näiden 8

9 liittäminen kyläyhteisöön luontevalla tavalla tulee olemaan molempia osapuolia suuresti hyödyttävää toimintaa. Merkityksellinen oma maaseutu Vastapainoksi kiireelle ja teknistyneelle työlle ihmiset haluat nähdä oman käden jäljen ja toteuttaa itseään myös asuinympäristössään. Oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi tai kanta-asiakkuus maatilaan saavat vahvan merkityksen tulevaisuudessa. Kulutuksen ja siihen liittyvän sykkeen laskeminen on osa leppoistamista, mielekkään elämänrytmin löytymistä. Kylien yhdistykset voivat järjestää neuvontaa ja luoda innostusta ympäristönhoitoon, vuokrata viljelypalstoja oma ruoan kasvatukseen, järjestää eläinajokortti - ja korjaa-se-itse -kursseja, yhteisiä juhlia ym. Strömsö-opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus rikastuttaa elämää maaseudulla. Talkootyö ja sen moderni sovellus vaihtotalous nousevat uuteen arvoon. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Aivan keskeistä on, että huippunopeat laajakaistayhteydet toimivat tasavertaisesti myös maaseudulla. Tämä on suuri investointi, mutta sitä tulee verrata teiden sähkön tuloon maaseudulle: ilman niitä ei synny edellytyksiä elävälle maaseudulle. Alkuvaiheessa tärkeää on valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. Kun yhteydet on saatu toimimaan, verkko-osaamista vahvistetaan jatkuvalla koulutuksella. Kylillä käynnistetään työpajoja kaiken ikäisille, luovia projekteja, verkkoliiketoimintaa ja -opiskelua; eikä ole pois suljettua, että maakuntaan saadaan etälääkärin vastaanotto-/kotisairaalapalveluita. Lyhyellä tähtäimellä maakuntaan jää väistämättä myös alueita, joihin valokuitua ei ole mahdollista saada, tällöin tarvitaan muita luotettavasti toimivia yhteyksiä. 9

10 Ensimmäinen ikkuna unelma ARVOT JA ASENNE Asumisen vapaus SEURANTAKOHTEITA Maaseutuasumista kehitetään asukkaiden toivomalla tavalla Asukkaat pääsevät mukaan kaavasuunnitteluun heti alkuvaiheessa. Maakuntaan syntyy 2 uutta teema-asumisen yhteisöä. Haja-asutusalueille syntyy vuosittain yksi uusi vesiosuuskunta ja yksi uusi valokuituosuuskunta. Merkityksellinen oma maaseutu Omaksutaan tekemisen ja ongelmanratkaisemisen kulttuuri Kyliin perustaan uusia viljelypalstoja vapaa-ajanasukkaille 2 kpl/vuosi. Jokaisessa kylässä järjestetään vuosittain maallemuuttajille suunnattuja käytännön kursseja/ tapahtumia. Valokuituyhteys elämän lanka maaseudulla Maaseutualueilla on luotettavat tietoliikenneyhteydet Verkkopalveluista saadaan vuosittain 5 uutta esimerkkiä. Verkko-osaamista hyödyntäviä projekteja käynnistetään 5 kpl. 10

11 TOTEUTUSTAPOJA tarjolla on asumispaikkoja kyläkeskuksesta ja/tai haja-asutusalueelta esim. tonttipörssi laaditaan kyliin osayleiskaavoja/kyläkaavoja ja rakennustapaohjeita yhteistyössä asukkaiden kanssa uusia asuinyhteisöjä esim. ekokylät, seniorikylät, hevoskylät, taiteilijaresidenssit Bevery Hills -maaseutu: täyden palvelun asumista maksukykyisille senioreille paikkariippumaton työ yhdistettynä hyvään ympäristöön vesihuollon yhteisratkaisut ja osuuskunnat MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA asukkaat, yhdistykset, kunnat, yrittäjät, kehittämisyhtiöt (LAKES), Kylä välittää -hanke / Koulutuskeskus Salpaus, KOTI-hanke, Vetovoimaa Päijät-Hämeen maaseutukuntiin / Lahden ammattikorkeakoulu oma puutarha, metsä, piha, pelto, järvi, kanta-asiakkuus maatilaan, kana-adoptio-optio, neuvontaa ja innostusta ympäristönhoitoon oma ruoan kasvatukseen viljelypalstoja, kursseja, yhteisiä juhlia ym. vaihtotalous Strömsö -opastus; tekemisen kulttuuri ja kokemus Slow-life, leppoistaminen, maaseudun luontaisen hitauden omaksuminen, kurssit ja käytännön harjoitukset mm. sienestäminen ja pilkkiminen ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, muut asiantuntijajärjestöt ja yhdistykset, Wellamo-opisto valokuituverkkojen mahdollisuuksista tiedottaminen ja operaattoreiden kilpailutus sekä kyläpilottikohteiden käynnistäminen. verkko-osaamisen vahvistaminen jatkuvalla koulutuksella, työpajoilla (kaiken ikäiset) luovien projektien käynnistys kylillä verkkoliiketoiminta ja -opiskelu etälääkärin vastaanotot/kotisairaala Päijät-Hämeen liitto / 100 megan maakunta -hanke, SÄLLI - Maaseutumatkailuyrittäjien sähköisen markkinoinnin koulutushanke / Lahden ammattikorkeakoulu, tietoliikenneoperaattorit, vesi- ja valokuituosuuskunnat, yhdistykset, kunnat, oppilaitokset, Helsingin yliopisto / Palmenia 11

12 Toinen ikkuna yhteisö Yleinen tavoite: Kylät avautuvat vuorovaikutukselle ja hakevat kumppanuuksia muista kylistä tai kaupunginosista. Moniarvoinen ja suvaitseva maaseutu tarjoaa yhdessä olemisen ja tekemisen paikkoja eri kulttuurien kohtaamiselle. Kylien kansainväliset kontaktit lisääntyvät. On väistämätöntä, että maahanmuutto kohdistuu enenevässä määrin myös Päijät-Hämeen maaseudulle. Kausityövoimana puutarhoilla on jo pitkään nähty huikea kansalaisuuksien kirjo. Ei sovi unohtaa, että nämä nuoret ovat myös potentiaalisia uusia asukkaita kylille. Monikulttuurisuus näyttäytyy tässä vaiheessa haasteena, johon oman identiteettinsä löytäneet kylät voivat parhaiten tarttua. Kansainvälisyys voi toteutua myös kumppanuuksina yritystoimintaan, ystävyystai kummitoimintaan tai järjestöjen yhteyksiin liittyen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Venäjätiedon päivittäminen: kielen ja kulttuurin ymmärtäminen on tärkeä osa matkailua ja työperäistä maahanmuuttoa. Eri toimijoiden kanssa järjestetään kursseja ja työpajoja tähän liittyen. Ruokakulttuurien esiin tuominen on helppo tapa tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Eri kulttuureja yhdistävä kyläkeittiö voi synnyttää myös uudistettuja perinneruokia matkailun käyttöön. Yrittäjät/yhdistykset sekä kylätoimijat tekevät opintoretkiä ja kansainvälistä asiantuntijavaihtoa uusien toimintamallien löytämiseksi. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys ei ole hävinnyt, mutta se on muuttamassa muotoaan myös maaseudulla. Huolissaan ei siis tarvitse olla, paitsi ehkä asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla, jossa yhteisöllisyyttä tulee rakentaa esim. sosiaalisen median avulla. Myös vapaa-ajan asukkaiden uusi sukupolvi huomioidaan lisäämällä tiedottamista internetsivujen ja sosiaalisen median kautta. Kylien omaleimaisuuden löytäminen ja sen esiintuominen esim. osana matkailua tai asukashankintaa on keskeistä. Kylän perinnetiedon ja hiljaisen tiedon keräämistä jatketaan. Kylätarinoita tuodaan esiin uudella Päijät-Hämeen Wiki-sivustolla. Kampanjoita, tapahtumia, kilpailuita jne. järjestetään kylillä ympäri vuoden. 12

13 Älykäs kimppaliikenne Maaseudun ihmisen liikkuminen töihin ja harrastuksiin on tulevaisuudessa tehtävä energiatehokkaammin. Kehittynyt viestintätekniikka antaa jo nyt työkaluja kimppakyytien hallintaan. Järjestelmä vastaa joustavasti asukkaiden liikkumistarpeeseen. Etenkin autottomat nuoret hyötyvät tästä sosiaalisesta ja hauskasta tavasta matkustaa. Aikuisten vakiintuneita käytäntöjä on vaikeampi purkaa, mutta kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit toimivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Kyläyhdistysten tulisi kestävän kehityksen kyläsuunnitelmissaan paneutua myös asukkaiden liikkumistarpeisiin ja löytää niihin järkeviä ratkaisuja. Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Yksin asuvien ikääntyvien ihmissuhteet saattavat usein vähentyä, jos oma kunto ei enää salli niin vilkasta kanssakäymistä kuin aikaisemmin. Päijät-Hämeessä on toteutettu menestyksellisesti Kyllikki-palvelupäivämallia, jossa yhdistyvät julkiset ja yksityiset palvelut vanhusten virkistystoiminnassa kyläkoululla. Yhdistävänä voimana tarvitaan kuitenkin kyläyhdistystä, joka paikallisena toimijana rakentaa toimintamallin. Yhä useammin paikalliset yhdistykset ottavat vastuuta siitä, että moniammatillisia auttajia on saatavissa kylissä ja että vanhusten arki on turvallista. Voidaan toki rakentaa myös mummo ja vaari -palveluita lapsille, hitauden arvojen ja viisauden oppimiseksi: voimavarana tässä ovat hyväkuntoiset eläkeläiset. Yhteisön tuki on keskeistä niin eläkkeelle siirtymisen kuin aikuisten elämään astumisen kynnyksellä. Kyläkouluyhteistyö Vahva kouluyhteisö on eduksi silloin, kun joudutaan puolustamaan koululaisten ja koulun etuja. Tällainen tilanne on edessä lähes kaikilla kouluasteilla, kun kuntataloutta pyritään tasapainottamaan keskittämällä. Vanhempainyhdistykset ovat usein kylän aktiivisimpia toimijoita ja voivat halutessaan rakentaa monenlaista uutta yhteistyötä. Nuorten aikuisten kautta koulu kytkeytyy myös tiiviimmin kylän toimintaan. 13

14 Toinen ikkuna yhteisö ARVOT JA ASENNE SEURANTAKOHTEITA Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus Kylät avautuvat vuorovaikutukselle Kansainvälisiä opintomatkoja maaseudun/kylien kehittämiseen liittyen tehdään 5 kpl. Venäjän kielen ja kulttuurin opiskelu kylissä lisääntyy 5 uudella kurssilla/vuosi. Monikulttuurisissa kylissä syntyy uusia tapahtumia 1 kpl/vuosi. Yhteisöllisyys Rakennetaan vahvaa kyläidentiteettiä Jokaiselle kylällä on identiteettiä ilmentävä kylätunnus. Jokaisella kylällä on oma ystävyyskylä Suomessa tai maailmalla. Syntyy 3 uutta kaupunginosa kyläkumppanuutta. Jokaisen kylän tiedot ja tarinat löytyvät maakunnan Wiki-portaalista. Älykäs kimppaliikenne Autottomien liikkuminen helpottuu Sosiaalinen ja henkinen turvallisuus Arjen turvallisuus lisääntyy Nuorten ja vanhusten yksinäisyyteen löytyy uusia toimintamalleja. Kyllikki-palvelupäivä toteutetaan 3 uudella kylällä. Uusia omatoimisia ikäihmisten säännöllisiä kokoontumisia/ kerhoja käynnistyy 15 kylällä. Turvallisuussuunnitelmia tehdään 3 kylälle. Kyläkouluyhteistyö Muodostetaan vahvoja kouluyhteisöjä 14

15 TOTEUTUSTAPOJA kontaktit maailmalle yrittäjät/yhdistykset, uusien toimintamallien löytäminen, kylätoiminnan asiantuntijavaihto matkat ystävyyskyliin, vierailut, opiskelijavaihdot jne. Venäjätiedon päivittäminen; kielen ja kulttuurin ymmärtäminen; kursseja, työpajoja ruokakulttuurit esiin, uusia kyläkeittiöitä - yhdistäen uutta ja perinteistä brändityöryhmän määrittämää kyläidentiteettiä käytetään matkailussa, asukashankinnassa, kampanjoissa, tapahtumissa jne. yhteisöllisyyden rakentaminen asumiskylissä kaupunginläheisellä maaseudulla esim. perustamalla asukasyhdistys tai verkkoyhteisö kylän perinnetiedon/ hiljaisen tiedon keräämisen käynnistäminen esim. perinnekäsityöt Päijät-Hämeen Wiki-sivusto perustaminen virtuaalikyliä nettiin vapaa-ajan asukkaiden uuden sukupolven huomioiminen lisäämällä tiedottamista internet-sivujen ja sosiaalisen median kautta ALOITE / MAHDOLLINEN TOTEUTTAJATAHO yhdistykset, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, Lahden ammattikorkeakoulu, kunnat / koulut, toimintaryhmät, Maalta maailmalle -hanke / Päijänne-Leader ry, Etpähä ry kylä- ja kaupunginosayhdistykset, vapaa-ajanasukastoimikunnat, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, Yksi Sysmä -hanke julkinen liikenne, kutsubussit, liityntäparkit ja kimppakyydit kimppakyytiratkaisut erityisesti nuorten liikkumiseen moniammatillisia auttajia saatavissa kylissä Kyllikki -palvelupäivämalli vanhuksille esim. koulun yhteydessä uusia toimijoita saadaan mukaan ystävätoimintaan tuetaan vastuunottamista omasta elämästään aktiivista nuoruutta/vanhuutta Mummo ja Vaari -palvelu lapsille; hitauden, arvojen ja viisauden oppiminen yksinasuvien vanhusten arjen turvallisuuden varmistaminen tehdään kylille turvallisuussuunnitelmia (ARTTU) yhteistä toimintaa kylän lasten ja vanhempien kesken, retkiä, kerhoja, peli-iltoja ym. tarvittaessa koululaisten ja koulun etujen puolustaminen yhdistykset, oppilaitokset (Lahden ammattikorkeakoulu), seurakunnat, osuuskunnat, PAKETTI -hanke / Päijät-Hämeen liitto, Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö -hanke / P-H Pelastuslaitos, HALOO Päijät- Häme -hanke / Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry, Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke / Vierumäen kyläyhdistys ry vanhempainyhdistykset, yhdistykset, kunnat, koulut 15

16

17 Kolmas ikkuna virike Yleinen tavoite: Kylän virkistys- ja kulttuuritoimintaa varten on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Toimiva ja hoidettu kyläympäristö innostaa liikkumaan ja harrastamaan ympäri vuoden. Terveyden ja yhteisöllisyyden vaaliminen on kestävän kehityksen arkisia ulottuvuuksia. Lähiliikunta niin raitilla kuin kylätalolla tehdään hauskaksi ja turvalliseksi kaiken ikäisille. Huomionarvoista on, että kulttuuri- ja taideharrastuksilla on myönteinen merkitys ihmisten terveydentilaan. Ne edistävät aktiivisuutta, luovuutta ja tekevät hyvää myös yhteisöjen ilmapiirille. Jokaisessa kylässä on omanlaisensa kulttuurimaisema, jota tulee uudistaa ja huoltaa joskus rivakasti raivaussahaa heilutellen joskus sakset kädessä perinnemaisemakohteessa kontaten. Yhdessä tekeminen lisää sosiaalista hyvinvointia ja siten kylän elinvoimaisuutta. Terveys ennen kaikkea Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan mahdollisuuksia tulee lisätä myös maaseudulla. Kylien tulisikin koota liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnitelmaa. Kaiken ikäiset tarvitsevat ajoittain innostamista, mutta ikääntyvä väestö erityisesti sekä turvallisia arkiliikuntapaikkoja että ohjattua toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Tässä kokonaisuudessa tehdään lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelua, toteutusta ja ylläpitoa, kootaan kuntopiirejä, toteutetaan kulttuuripolkuja sekä kylä-/haastekisoja. Apuna innostamisessa lisätään yhteistyötä urheiluopistojen kanssa, jolloin saadaan vaikka huipputason kummiurheilijoita kyliin. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti on yhteisöllisyyden rakentumisen kannalta keskeistä. Jokaisessa kylässä tulisi olla kunnostettu kylätalo, jonka käyttö olisi monipuolista. Siellä jokainen voi löytää itselleen merkityksellistä harrastus- tai kulttuuritoimintaa esim. marttailu sitä on nyt ilmassa. Arjen estetiikka Kylien arvokkaan kulttuurimaiseman ja luonnon hoito tulee tehdä suunnitellusti ja ohjatusti, oli sitten kyseessä maisemien avaaminen ja pusikon raivaaminen tai yksittäisten kiinteistön piha-alueen kunnostaminen. Maiseman koettu kauneus on maaseutuasumisen, matkailun ja muunkin yritystoiminnan vahva valtti. Maisemanhoito- ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa tulee huomioida myös yritysten tarpeet mm. paikoitus, logistiikka ja opasteet. Taajamaportit ym. kylän tunnukset nähdään tärkeinä identiteetin kannalta. Maisemanhoitoa tehdään ohjatusti hyötyliikuntana, mutta myös viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi raitilla ja rannassa. Maiseman ja luonnon kautta tavoitetaan myös passiivisempi osa yhteisöä. Yhteisen hyvän tekeminen on kaikenikäisten asia. 17

18 Kolmas ikkuna virike ARVOT JA ASENNE Terveys ennen kaikkea SEURANTAKOHTEITA Opastetaan ja kannustetaan liikuntaan Valitaan yksi uusi terveysliikunnan mallikylä joka vuosi. Kylän liikuntasuunnitelma osana kyläsuunnittelua 10 kylässä. Osallisuuden kokeminen Mahdollisuus toimia ja osallistua paikallisesti Joka kylällä on yhteinen kunnostettu kokoontumistila. Kylätalot toimivat ympäri vuoden. Arjen estetiikka Viihtyisyys ja turvallisuus lisääntyvät raitilla ja rannassa Kyläkävelyjä ja hoitosuunnitelmia tehdään vuosittain 3 uudessa kylässä. Liikenneturvallisuutta parantavia ratkaisuja tehdään 2 kylässä / vuosi. Kaunein kylä kilpailuun osallistuu 4 uutta kylää vuosittain. 18

19 kuva: Tanja Paksunen TOTEUTUSTAPOJA lähiliikuntapaikkojen ja reittien suunnittelu, toteutus ja ylläpito kylän liikuntasuunnitelma osaksi kyläsuunnittelua kuntopiirien kokoaminen, haastekisat terveysliikuntaan kannustaminen kylätalojen perus- ja ylläpitokorjaukset juhla- ja harrastustiloiksi opastus taloussuunnitteluun ja varainhankintaan talojen käytön monipuolistaminen; harrasteryhmien kokoaminen ja ohjaus, lasten ja nuorten kerhot senioreiden koulutuksen ja harrastustoiminnan uudelleensuuntaaminen kyläympäristö- ja maisemanhoitosuunnitelmat kyläkävelyt ja -pyöräilyt yhdessä asiantuntijan kanssa maisemanhoitotalkoot liikenneturvallisuussuunnittelua; kiertoliittymät, liikenteenjakajat, taajamaportit, kevytväylät jne. yritysten/ käyttäjien tarpeet esiin; paikoitus, logistiikka, opasteet jne. Kaunein kylä -kilpailu (Tiny Towns -konsepti) MAHDOLLISIA TOTEUTTAJIA yhdistykset, kunnat, asukkaat, Urheiluopistot (Vierumäki, Pajulahti), Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, ProAgria jne., Kalkkisten kylämatkailuhanke, Päijät-Hämeen terveysliikunnan Living Lab Terveysliikkujan ääni / Päijät-Hämeen liitto yhdistykset, asiantuntijajärjestöt esim. Etelä-Hämeen nuorisoseurojen liitto, Wellamo-opisto, Koulutuskeskus Salpaus, kunnat, seurakunnat kyläyhdistys, maanomistajat, kalastuskunnat, asiantuntijajärjestöt ja viranomaiset, ProAgria / Maa- ja kotitalousnaiset, ELY-keskus/liikenne, ALKU -hankkeen esiselvitys / ProAgria Häme 19

20 kuva: Tanja Paksunen Neljäs ikkuna business Yleinen tavoite: Lähiratkaisut tuovat uusia työn ja yrittämisen mahdollisuuksia maaseudulle. Syntyy arvopohjaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä vastaamaan palvelukysyntään. Kulutuskäyttäytyminen on murroksessa: energia, hyödykkeet, palvelut tulee tulevaisuudessa löytyä lähempää, koska liikenne/ liikkuminen on yksinkertaisesti liian kallista eikä lainkaan hyväksyttävää. Erikoistuminen on kylille ehdotonta: kylä voi nousta omaksi tuotantoalueeksi, esim. vapaa-ajankylä, ruokahuollonkylä, energiatuotannonkylä. Toisaalta maaseutuyritysten asiakkaat voivat olla missä päin maailmaa tahansa, ja itse kyläkin voi olla virtuaalinen. Yhteisöllinen yrittäjyys Yhteiskunnallinen yritys sitoutuu toiminnassaan ja voitonjaossaan yhteisen hyvän tuottamiseen. Tällainen arvopohjainen yritystoiminta voi maaseudulla -missä normaali kysyntä ei synnytä liiketoimintaa - vastata palvelutarpeeseen hoivan ja hyvinvoinnin, liikunnan, kulttuurin ym. osalta. Kuntien kanssa tehdään joustavasti sopimuksia edellä mainittujen palveluiden toteuttamisesta toiminnallisilla alueilla. Tämä on tahtokysymys, johon tulee suhtautua vakavasti, jos halutaan palvelutuotannon omistuksen pysyvän Suomessa ja tukea paikallistaloutta. Yhteiskunnallisten yritysten perustamiseen tarvitaan myös asiantuntijoiden apua sekä kärsivällistä pääomaa, joka nähdään sijoituksena Reilun kaupan yritykseen. Laadukas lähiruoka Kylien merkitys ruokatuotannossa kasvaa merkittävästi. Parhaillaan on meneillään kehitys, jossa luomutuotteiden kysyntä kasvaa ja tuotannon volyymia tulisi kasvattaa nopeasti. Lähiruoan arvostus yleensäkin on nousussa kaupunkilaisten 20

21 keskuudessa. Jopa kauppaketjut etsivät lähiruoan tuottajia, kun tilanne on tähän asti ollut epätoivoisesti päinvastoin. Lähiruoka ei siis ole pelkästään pientä ja somaa vaan varteenotettavaa liiketoimintaa. Ruoan tuotantoon ja kulutukseen liittyvää keskustelua tulee käydä näkyvämmin eri toimijoiden kesken ja käynnistää paikallista ruokajärjestelmä -ajattelua. Päivittäisten elintarvikkeiden saantia lähiruokaverkostosta tai luomupiiristä edistetään ja tarvittaessa muodostetaan paikallistuotteiden myyntiin ja logistiikkaan omat toimijat, muistaen, että suora kontakti kuluttajaan messuilla ja markkinoilla on edelleen tärkeää. Kylämatkailu kunniaan Kylämatkailun asiakas on koko kylän vieraana ja tuntee itsensä aidosti tervetulleeksi mukaan kylän elämään ja arkeen. Yhteistyössä yritysten, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa rakennetaan ryhmille kylämatkailutuotteita. Vastuullisen matkailun yleistyessä yhä useampi retki on vähän energiaa ja ympäristöä kuluttavaa lähiretki. Kotiseuturetken voi tehdä kävellen tai pyörällä. Teemana voi olla esim. luonto, taide, ruoka ja juoma, musiikki tai vaikkapa tiede. Tässä kokonaisuudessa tunnistetaan kylämatkailun edellytykset ja autetaan toimijoita antamalla laaja-alaista asiantuntija-apua toteutukseen. Lisäksi etsitään hyviä malleja kotimaasta ja ulkomailta ja verkotutaan esim. Lomalaidun ry:n kanssa. Energiaomavaraisuus Tutkimustiedon valossa maaseudun mittavien energialähteiden hyödyntäminen ja niiden myötä syntyvät lukuisat uudet yritykset ja työpaikat kirkastavat maaseudun näkymiä pitkälle tulevaisuuteen. On siis aihetta olettaa, että myös Päijät- Hämeessä löytyy innokkuutta kehittää uusia lähiratkaisuja energiantuotantoon. Uusien asuinpaikkojen liittyessä kyläkeskukseen mietitään yhdessä asukkaiden kanssa aluelämpöratkaisuja (puu-, tuuli- ja bioenergia). Asukkaat tarvitsevat energiaratkaisuihin neuvontaa, jotta voisi syntyä aluelämmityspilotteja; aurinkopaneelit, älykäs sähköverkko, suljetut energian kierrätysjärjestelmät, energiansäästö jne. Yritysmosaiikki on elämisenehto Maaseudulla on tulevaisuudessakin paljon infrastruktuuriin liittyvää yritystoimintaa, sillä sinne mihin on rakennettu hyvät yhteydet, hakeutuvat myös yritykset ja asiakkaat. Samaan aikaan toisaalle nousee uusia Green Care -hoivamaatiloja. Maatila toimii monipuolisena kuntouttavana ympäristöä, jossa parhaimmillaan yhdistyy ammatillinen hoitotyö ja maatilan hiljainen tieto. Kyseessä on sosiaalinen innovaatio, joka edesauttaa mm. työssä uupuneiden ja mielenterveyspotilaiden toipumista. Myös yhdistykset voivat vuokrata maatilan toimintaympäristöä terapiaan ym. toimintaan. Nyt eläkkeelle siirtyvä väestö on oppinut ostamaan hyvää ja kestävää. Tällaisia tuotteita ei aina vain löydy. Nyt onkin aika suunnata tuotekehitystä ja muotoilua seniorisovellutuksiin (myös ICT) ja seniorituotteisiin; designvaatteet, -huonekalut ym. ja tehdä tuotteet samalla koko ikääntyvälle Euroopalle. Suunnittelutyö, tuotetestaus ja valmistus voidaan hyvin tehdä maaseudulla. Sekä nuorten yrittäjyyden tukeminen että senioriyrittäjyyteen kannustaminen ovat hyviä vaihtoehtoja maaseudun yritystoiminnan monipuolistamiseksi. Opiskelijaosuuskuntien perustaminen on oivallinen tapa opetella yrittäjyyttä esim. hyvinvointipalveluiden alalla. 21

Kylätoiminnan kasvava vastuu

Kylätoiminnan kasvava vastuu VOIMISTUVAT KYLÄT kampanja 2010 2012 Tuomas Perheentupa Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan kasvava vastuu Kylätoiminta organisoitunut nopeasti - rekisteröityneiden kyläyhdistysten lukumäärä - paikalliset

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto

Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa 19.1.2012 Esimerkkinä Vierumäki kyläasiamies Liisa Helanto 1 Kylä välittää hanke Vuoden 2011 kylä Päijät-Hämeessä 18.1.19.1.20122012 2 Kylä välittää hanke

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU

IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU IDIS- JUANKOSKI YHTEISKUNNALLINEN YRITYS PAIKALLISEN ELINVOIMAN RAKENTAJANA PED-VERKOSTO JUANKOSKI - KUNTAKOKEILU ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 Taustaa ja viitekehys 2 Paikallinen näkemys toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa

Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Hankkeen toteutusaika 10.3.2016-30.5.2018 Toteuttaja: Pohjois-Savon Kylät ry Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa Projektipäällikkö (50% työajalla) Merja Kaija

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski

Yhteiskunnallinen yrittäjyys. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari Katja Rinne-Koski Yhteiskunnallinen yrittäjyys Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö palveluiden tuottamisessa -seminaari 7.2.2017 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti 29.5.2017 1 Kaiken takana on kehittämishanke

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen

Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Konkreettista tukea alueelliseen kehittämiseen Nastolan maaseutu elinvoimaiseksi hanke 2016-2018 Maaseudun parhaat hankkeet tulevat Päijät-Hämeestä hankemarssi 17.3.2017 Mari Brunou Nastolan maaseutu elinvoimaseksi

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA

YRITYSPALVELUJA VAKKASUOMALAISILLE MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA MONIALAYRITTÄJYYDEN UUDET TRENDIT MAASEUDULLA GREEN CARE BIOTALOUS LUONNON- JA MAISEMANHOITO HYÖTYHAMPPU SITRA Ulla Kallio GREEN CARE LÄHDE: http://www.gcfinland.fi Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Päijänne unescon biosfäärialueeksi

Päijänne unescon biosfäärialueeksi Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ihmislähtöisiä innovaatioita

Ihmislähtöisiä innovaatioita Ihmislähtöisiä innovaatioita Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari Postitalo, Helsinki 19.4.2011 Karoliina Auvinen, johtava ekotehokkuusasiantuntija Sitran tavoitteet ja Maamerkit-ohjelma

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009

LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011. Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 LEHTI kuuden alueen yhteinen hanke 2008-2011 Hyvinvointifoorum Tampere 4.11.2009 TAUSTAA LEHTI-HANKKEESTA (7 osahanketta kuudelta alueelta) EAKR-rahoitteinen, kuuden alueen yhteinen Yhdistävä teema on

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI

PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI PERUSTETTU 22.6.2010, TAMPEREELLA GREEN CARE- MENETELMIEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI KEHITTÄJÄT, TUTKIJAT, RAHOITTAJAT JA ALAN TOIMIJAT KUTSUTTU YHTEEN Hallitus: Lapin ammattiopisto Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot