Arvomme Asiakastyytyväisyys Ammattitaito Kustannustehokkuus Ympäristövastuu

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS

2 Meilahden potilastorni Rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantavan, loppuvuodesta 211 aloitetun Meilahden tornisairaalan peruskorjaus jatkui. HUS:n historian suurimmassa hankkeessa peruskorjataan koko 16-kerroksinen vuodeosastorakennus, jonka tilat tulevat pääosin operatiivisen tulosyksikön käyttöön. Peruskorjaus valmistuu vuonna 214. Tavoitteena on, että lämmitysenergian ominaiskulutus laskee peruskorjauksen jälkeen noin 25 % ja sähkön noin 5 %. HUS-Kiinteistöt Oy on kuntayhtymän omistama voittoa tavoittelematon tytäryhtiö, joka vastaa HUS:n hankintayksikkönä sopimuksen mukaisten HUS:n kiinteistöjen ylläpidon, rakennuttamisen sekä turva- ja tilapalveluiden tuottamisesta. Arvomme Asiakastyytyväisyys Ammattitaito Kustannustehokkuus Ympäristövastuu HUS-Kiinteistöt Oy tuottaa ja ostaa omistajansa tarpeiden mukaisia erikoisosaamista vaativia sairaalakiinteistötoimen palveluja. Palveluiden tuottamisessa, ostamisessa ja yhteistyökumppaneiden valinnassa korostuu omistajalle, asiakkaille ja ympäristölle saavutettava kokonaishyöty. HUS-Kiinteistöt Oy on sairaalakiinteistötoimen osaamiskeskus, jonka strategisina päämäärinä ovat palveluun tyytyväiset asiakkaat ja omistaja, sairaalatoiminnan häiriöttömyys, kilpailukykyiset palveluprosessit ja vetovoimaisuus työpaikkana. Yhtiön erikoisosaamisen taustalla on monivuotinen kokemus ja ymmärrys häiriöttömän sairaalatoiminnan erityishaasteista. Käytössä olevan tilaaja tuottaja-mallin mukaisesti yhtiö vastaa kokonaisvaltaisten palvelujen laadusta sekä omistajalle, tilaajalle että loppukäyttäjälle. Yhtiön visiona on toimia sairaalakiinteistönpidon parhaana ja kilpailukykyisenä yhteistyökumppanina, tuottaen asiakkaiden tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Maan johtavana sairaalakiinteistöpalvelujen tuottajana HUS-Kiinteistöt Oy toimii asiakaskeskeisesti, kilpailukykyisesti, kustannustehokkaasti ja ympäristövastuullisesti sekä kehittää pitkäjänteisesti henkilöstöään ja toimintaansa. 2 VUOSIKERTOMUS 213

3 213 SISÄLTÖ 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Oikeat edellytykset osaamiselle 6 Toimitusjohtajan katsaus Varmaa tehokkuutta ja tuloksellisuutta 8 Mobiiliratkaisuilla entistä parempaa palvelua 9 Kiinteistöosaaminen energiatehokkuuden tekijänä 1 27 hanketta Uudenmaan hyväksi 12 Rakennuttamispalvelut Mittavia rakennushankkeita tehokkaasti toteutettuna 14 Kiinteistöpalvelut Aktiivinen seuranta ja mobiilipalvelu säästävät energiaa ja kuluja 16 Kunnossapitopalvelut Tiimityöllä entistä parempaan kunnossapitopalveluun 18 Turvapalvelut Parempia edellytyksiä turvalliselle sairaalatoiminnalle 2 Asuntopalvelut Asuntojen keskitetty hallinta ja suunnitelmallisuus tuovat selkeitä hyötyjä 22 Hallitus ja organisaatio 23 Resumé 24 Ympäristötase 25 Tuloslaskelma 26 Tase 3

4 Hallituksen puheenjohtaja Reijo Vuorento OIKEAT EDELLYTYKSET OSAAMISELLE Kertomusvuonna HUS-Kiinteistöt Oy osoitti olevansa tehokas julkisen rakennuttamisen ja kiinteistönpidon toimija. Jotta yhtiö voisi tuottaa omistajalleen ja erikoissairaanhoidolle parhaita mahdollisia tuloksia myös jatkossa, on sen osaamista hyödynnettävä tarkoituksenmukaisesti ja toimintaedellytyksistä pidettävä hyvää huolta. Vuonna 213 yhtiö saavutti HUS:n asettamat tehostamistavoitteet ja voittoa tavoittelemattomana yhtiönä kykeni palauttamaan omistajalle yli,8 miljoonaa euroa. Yhtiön osaaminen ja tulokset ovat vuodesta toiseen olleet hyviä ja siksi sen toimintaedellytykset on turvattava myös tulevaisuudessa. Alunperin sote-uudistuksessa myös HUS haluttiin hajottaa, jotta voitaisiin toteuttaa mahdollisimman pitkälle viety vertikaalinen ja horisontaalinen sote-integraatio kuten mantra kuului. Erikoissairaanhoito kun kuulemma oli syypää perusterveydenhuollon ja muihin sote-ongelmiin. Muutaman vuoden pähkäilyjen ja lukemattomien kongressien, seminaarien sekä tuhansien sivujen raporttien jälkeen on palattu nollapisteeseen. On ymmärretty, että HUS:n hajottamisen sijaan sitä tulee kehittää. Tärkeätä on osaamiskeskuspohjalta tehty työ, joka vuosi toisensa jälkeen on merkinnyt suurempaa lisäarvoa omistajakunnille. HUS:n menestys lienee osasyy siihen, että nyt on päädytty viiden Ervan sote-malliin. Epäselvää on, tuleeko Ervasta vain järjestäjä vai onko sillä myös omaa tuotantoa. Mikä on sote-henkilöstön asema jos Erva on vain optimaalinen järjestäjä ja kilpailuttaja? LIIKEVAIHTO (M ) M VUOSIKERTOMUS 213

5 Meilahden potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kannalta kriittisen tärkeää Turvakeskuksen peruskorjausta ja laajentamista valmisteltiin toimintavuoden aikana. Erityisesti sosiaalipalvelut ovat lähipalveluita ja ne tulee hoitaa lähellä kuntalaisia, peruskunnissa. Esimerkiksi toimeentulotuen jakamisella ja syöpätautien hoidolla ei ole käytännössä mitään tekemistä keskenään. Sen sijaan hyvin hoidetut rakennuttamispalvelut, kiinteistöjen ylläpito, turva- ja asumispalvelut hyödyntävät kaikkia kuntia koko HUS- ja myös tulevalla erva-alueella. Kiinteistötoimen mahdollinen hajottaminen pienempiin alueisiin ei ole järkevää, vaan resurssien tuhlausta. Kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 217 alusta lukien, tarkoituksena on, että ne jäävät kiinteistöjen omistajiksi ja vuokraavat tiloja erva-alueelle. Tällaisessa ei tietenkään ole järkeä, mutta kun viimein on ymmärretty, ettei sovittuja omaisuusjärjestelyjä voida muutella mahtikäskyillä, on päädytty tähän. HUS-Kiinteistöt Oy on omistajiensa asialla nyt ja jatkossa. Yhtiömuotoisena se on valmiiksi jakokelpoinen. Mikäli omistuspohja muuttuu, yhtiö muuttaa strategiansa. HUS:n kiinteistötoimen osaamiskeskuksena se on tuonut uutta otetta ja tehoa koko erva-alueelle. Suuret hankkeet on hoidettu hyvin, kustannusarviot ovat pitäneet ja harmaa talous pidetty kurissa. Yksi yhtenäinen HUS Voimakkaan rakentamisen vaihe on jatkunut ja jatkuu etenkin Meilahden alueella. Uusien tilojen ja peruskorjaushankkeiden valmistuminen tarkoittaa samalla lisääntyvää työtaakkaa yhtiön tuottamille turvapalveluille. On selvää, etteivät uudet tilat ja niiden vaatimat turvallisuussuunnitelmat sekä tekniset turvajärjestelmät tuota toivottua tulosta, ellei niiden koordinointiin ja käyttöön ole käytettävissä asianmukaisia toimitiloja. Tästäkin syystä Meilahden uuden turvakeskuksen toteuttaminen on välttämätöntä, jotta häiriötön sairaalatoiminta ja jopa potilasturvallisuus kyetään takaamaan myös jatkossa. Yhtiö rakennuttaa myös uusia henkilöstöasuntoja HUS:n henkilöstöpolitiikan tueksi, mikäli niin halutaan. Yksi yhtenäinen HUS ja siihen liittyvät tukipalvelut tulee säilyttää jatkuvasti kehittyvänä kokonaisuutena, joka kykenee tarjoamaan tarkoituksenmukaisia ja korkealaatuisia erikoissairaanhoitoa tukevia palveluita asiakkailleen jatkossakin. 5

6 Toimitusjohtaja Ilkka Marttila VARMAA TEHOKKUUTTA JA TULOKSELLISUUTTA Vuosi 213 oli yhtiölle jälleen tuloksellinen. Suurimmat muutokset edellisiin vuosiin nähden olivat kaikkien HUS:n työsuhdeasuntojen siirtyminen yhtiön hallintaan vuoden alusta alkaen. Oman mausteensa vuoteen toi kokonaisvaltainen verotarkastus. Voimakkaan rakentamisen ja olemassa olevien tilojen uudistamisen trendi jatkui kertomusvuonna. Meilahden alueella jatkettiin merkittävimmistä hankkeista tornisairaalan peruskorjausta sekä maanalaisten tilojen rakentamista. Jo pitempään jatkuneisiin pysäköintiongelmiin tullaankin saamaan ratkaisu lähitulevaisuudessa, maanalaisen pysäköintilaitoksen valmistuessa vuoden 214 aikana. Myös muilla alueil- la oli vuoden aikana käynnissä suuria investointihankkeita, ja niiden yhteisvaikutus oli merkittävin syy yhtiön kasvaneeseen liikevaihtoon (135,1 M ; 212: 111,4 M ). Asuntopalveluiden toimintaa väritti erityisesti kaikkien HUS:n työsuhdeasuntojen siirtyminen vuoden alusta yhtiön hallintaan. Aiemmin hajallaan olleen asuntojen hallinnan keskittäminen HUS-Kiinteistöt Oy:lle onnistui hyvin ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS (asteikko 1 5) ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS 3,97 ASIAKAS- HENKILÖSTÖ- TYYTYVÄISYYS HENKILÖSTÖ- 3,97 3,65 TYYTYVÄISYYS (asteikko 1 5) HOIDETTAVIEN TILOJEN JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS Hoidettavia neliöitä 91 tbrm 2 2 Henkilöstömäärä VUOSIKERTOMUS 213

7 Meilahden maanalaisten tilojen rakennustyöt jatkuivat. Koko sairaala-aluetta palvelevien huoltopihan, jäteaseman, apteekin valmiusvaraston sekä uuden 45-paikkaisen pysäköintilaitoksen on määrä valmistua syksyllä 214. Tilojen valaistus toteutetaan LED-tekniikalla. ja tuotti jo ensimmäisenä vuonna selkeitä hyötyjä muun muassa päätöksentekoa helpottavan tilastollisen aineiston tuottamisen ja kokoamisen saralla. Asuntojen kunnossapidon kannalta merkittävää oli etenkin uudella tekniikalla tehty putkipinnoitustyö: onnistuneen pilotoinnin ansiosta samaa toimintatapaa tullaan käyttämään myös jatkossa. Kunnossapitoyksikköä työllistivät edelleen lukuisat sisäympäristöongelmat. Yhtiön oman sisäilma-asiantuntijan rekrytointi osoittautuikin vuoden kuluessa varsin hyödylliseksi toimenpiteeksi. Talousosaamista ja tulevaisuuden sairaalaturvallisuutta Yhtiön suurimmassa, 158:n henkilön muodostamassa kiinteistöpalveluyksikössä keskityttiin vuoden aikana energiatehokkuuden parantamiseen ja talousasioita koskevaan henkilöstön koulutukseen. Yksikön toiminnan tehostamiseen ja laadun parantamiseen panostettiin vuoden aikana tietoverkkotoimintojen kehittämisellä ja mobiiliratkaisujen käyttöönotolla. Turvapalveluiden tuottamien turvallisuuskoulutusten kysyntä oli edelleen vilkasta. Yksi turvapalveluiden merkittävimpiä hankkeita kertomusvuonna oli Meilahden alueen turvakeskuksen peruskorjauksen ja laajentamisen suunnittelu ja tarvittavien selvitysten teko. Hankkeen tavoitteena on saada turvapalveluiden toimintaedellytykset nykyaikaiselle tasolle, jotta yksikkö voisi vastata myös jatkuvasti kasvavan ja uudistuvan Meilahden sairaala-alueen turvallisuudesta onnistuneesti. Kesällä 213 turvapalveluiden toimesta uudistetut Meilahden ja Jorvin alueiden pysäköinnin hallinta- ja maksujärjestelmät olivat yksi jo katukuvassa näkyvistä muutoksista. Tarkastettua taloudellisuutta Yhtiön hallinnollisen toiminnan laadukkuutta varmennettiin yhtiön ensimmäisessä verotarkastuksessa. Tarkastus kohdistui kaikkiin verotuksen osa-alueisiin ja oli siten kokonaisvaltainen. Ainoastaan arvonlisäverotuksessa havaittiin vähäistä korjattavaa uuden rakentamisen käännetyn arvonlisäveron soveltamisen osalta. Yhtiö saavutti jälleen sille asetetun vuotuisen tehostamistavoitteen (213: 1,5%), ja palautti sopimuksen mukaisena vuosialennuksena HUS:lle 85 (v. 212 noin 79 ). Viime vuosien osalta toimialueen laajeneminen on ollut tehostamistavoitteiden saavuttamisessa tärkeä tekijä. Tulevaisuudessa, toimialueen ja toiminnan vakiinnuttua, niiden toteuttamiseksi vaaditaan kuitenkin yhä suurempia ponnistuksia. Lopuksi kiitos hyvin sujuneesta toimintavuodesta 213 osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilöstöllemme. 7

8 MOBIILIRATKAISUILLA ENTISTÄ PAREMPAA PALVELUA tablettitietokoneet tuovat tehoa ja säästöjä kiinteistöpalveluihin HELPDESK, vikailmoitusten käsittely PÄIVYSTYS, kiinteistövalvomoiden etähallinta ja käyttöpäiväkirja ENNAKKO- HUOLTO, huoltojen käsittely SÄHKÖPOSTI REAALIAIKAISEN KUVAN LÄHETTÄMINEN huoltokohteesta LAITE- HUOLTO Hyödyt työajan tehostaminen henkilöresurssien säästö kilpailukykyinen toiminta ajan tasalla oleva teknologia luovuus käyttäjät itse mukana kehitysprosessissa RAKENNUSTEN pohja- ja LVIS-kuvat 8 VUOSIKERTOMUS 213

9 KIINTEISTÖOSAAMINEN ENERGIATEHOKKUUDEN TEKIJÄNÄ HUS on sitoutunut energiatehokkuuden parantamiseen valtioneuvoston asettamien Suomen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa HUS-Kiinteistöt Oy:n kiinteistöosaaminen on ratkaisevassa roolissa. Uusien ja uusittavien sairaalarakennusten lisäksi energiatehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota talotekniikan ylläpidossa. Meilahden tornisairaalan peruskorjaushankkeessa energiankulutusta pienennetään mm. kaksoisjulkisivurakenteella, seinien lämmöneristyksen uusimisella ja rakenteiden tiivistämisellä. Jatkossa potilastornin energiankäyttö on myös entistä omavaraisempaa: märkätilojen lattialämmityksessä hyödynnetään katolle asennettavia aurinkokeräimiä ja Meilahden maanalaisiin tiloihin poratut 49 energiakaivoa tuottavat maalämpöä ja -jäähdytystä sairaalan tarpeisiin. Toteutuma ,6 GWh Sairaalakiinteistöjen käytönaikaisessa energiatehokkuudessa yksi merkittävimmistä tehostamiskeinoista on kulutuksen optimointi rakennusautomaation keinoin. Vuoden 212 aikana rakennusautomatiikan säädöt ja korjaavat toimenpiteet ovat johtaneet 11 prosentin vähenemään lämmönkulutuksessa kohdekiinteistöissä. Vuonna 213 toteutettiin lämmöntalteenottojärjestelmien auditointi ja kunnostaminen. Tehdyillä toimenpiteillä saavutetaan keskimäärin kolmen prosentin säästö lämmönkulutuksessa. Jatkossa energiankulutusta pystytään seuraamaan entistä tehokkaammin uuden tietokantapohjaisen HUSe-järjestelmän avulla. HUSe:n kehitys aloitettiin loppuvuodesta 213. HUS:N ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSEN (28 216) ENERGIANSÄÄSTÖN TOTEUTUMA Toteutuma ,5 GWh 25 SOPIMUS- TAVOITE 25,1 GWh VÄLITAVOITE 8,4 GWh VÄLITAVOITE 16,8 GWh Keskeisenä tavoitteena on kaikkiaan yhdeksän prosentin suuruinen energiansäästö (25,1 GWh) vuoden 28 kulutuksesta vuoteen 216 mennessä. Toteutuneissa luvuissa on mukana vuosina tehdyt säästötoimenpiteet sekä vuosina tehtyjen ns. varhaistoimien säästöt

10 27 Hyvinkää: 4 hanketta Mäntsälä Hyvinkää Karkkila HANKETTA Askola Järvenpää Nurmijärvi Pornainen Tuusula Vihti Porvoo UUDENMAAN Kerava Lohja Sipoo Vantaa Espoo HYVÄKSI Helsinki Kauniainen Siuntio Kirkkonummi Inkoo Raasepori Hanko HYKS: 2 hanketta Porvoo: 3 hanketta Loviisa Lapinjärvi HYKS Jorvin sairaala Päivystyslisärakennus, kustannusarvio 56,9 M, toteuma 213: 7,2 M Patologian tilojen peruskorjaus, kustannusarvio 1,1 M, toteuma 213:,3 M Putkipostin peruskorjaus, , kustannusarvio 1,4 M Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 6, M, toteuma 213:,1 M Kätilöopiston sairaala Muutostyöt lastenpsyk.osastoa varten, kustannusarvio,8 M, toteuma 213:,5 M Lastenklinikka Vesikatto, A-osa, kustannusarvio 1,9 M, toteuma 213:,2 M Meilahden tornisairaala ja alueen infra Potilastornin peruskorjaus, kustannusarvio 92,5 M, toteuma 213: 39,7 M TP-siiven p-krs peruskorjaus, vaihe 1, kustannusarvio 4,7 M, toteuma 213:,4 M Maanalainen huoltopiha, kustannusarvio 3,4 M, toteuma 213: 7,8 M Sähköjakeluverkon liittymän vahvistus, kustannusarvio 5,7 M, toteuma 213:,5 M Sähkönjakelun liittymän vahvistus, kustannusarvio 5,7 M, toteuma 213:,1 M Hybridileikkaussalin päivittäminen, kustannusarvio,6 M, toteuma 213:,5 M Putkipostin peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 1,4 M, toteuma 213:,1 M Tornisairaalan varavoima, kustannusarvio 1, M, toteuma 213:,1 M Cook & chill -järjestelmän rakentaminen kustannusarvio 1,2 M, toteuma 213:,2 M Naistenklinikka Lisärakennuksen laajennus ja peruskorjaus, kustannusarvio 36,2 M, toteuma 213: 3,6 M Lisärakennuksen väistötilat, kustannusarvio 3,6 M, toteuma 213: 1,6 M Silmä-korvasairaala Varavoimahanke, kustannusarvio,8 M, toteuma 213:,3 M Syöpätautien klinikka 1. krs pohjoisosan peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 1,7 M, toteuma 213: 4,1 M Lineaarikiihdyttimet 9 ja 1 tilat, kustannusarvio 6 M, toteuma 213: 4,6 M HYVINKÄÄN SAIRAALA Endoskopiayksikön muutostyöt, kustannusarvio 2,1 M, toteuma 213: 1,2 M Keskuskeittiön peruskorjaus ja laajennus, kustannusarvio 3,8 M, toteuma 213:,3 M Kellokosken sairaala Ohkolan sairaalan peruskorjaus, vaihe 2, kustannusarvio 3,5 M, toteuma 213: 1,4 M Muuntamon uusiminen, kustannusarvio,8 M, toteuma 213:,3 M PORVOON SAIRAALA Vuodeosastojen peruskorjaus, vaihe 1, kustannusarvio 4,3 M, toteuma 213: 1 M MR-tilan rakentaminen ja fysioterapian tilat, kustannusarvio 1,6 M, toteuma 213:,1 M Jäteaseman rakentaminen, , kustannusarvio 1,2 M 1 VUOSIKERTOMUS 213

11 Espoon alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan, teho-osaston, valtakunnallisen palovammojen hoidon sekä keskitetyn välinehuollon toimitiloiksi rakennettavan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen maanrakennustyöt valmistuivat kesäkuussa 213, jonka jälkeen aloitettiin varsinaiset rakennustyöt. Hanke valmistuu vuonna 215. Se mahdollistaa myös vanhojen sairaalatilojen peruskorjauksia, sillä uuden rakennuksen myötä vanhempia tiloja voidaan tyhjentää. 11

12 RAKENNUTTAMISPALVELUT Rakennuttamispäällikkö Vesa Vainiotalo MITTAVIA RAKENNUSHANKKEITA TEHOKKAASTI TOTEUTETTUNA Rakennuttamispalvelujen vuotta leimasivat rakennusvaiheessa olevat suuret investointihankkeet, mm. Meilahden maanalaiset tilat, tornisairaalan peruskorjaus, Jorvin päivystyslisärakennus sekä Naistenklinikan L-osan peruskorjaus ja laajennus, kasvattivat yksikön pääosin urakoiden läpilaskutuksesta koostuvan liikevaihdon sen historian suurimmaksi, 82,5 M. Suuret investointihankkeet jatkuivat Rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi parantavan, loppuvuodesta 211 aloitetun Meilahden tornisairaalan peruskorjaus jatkui. HUS:n historian suurimmassa hankkeessa peruskorjataan koko 16-kerroksinen vuodeosastorakennus, jonka tilat tulevat pääosin operatiivisen tulosyksikön käyttöön. Myös Meilahden maanalaisten tilojen rakennustyöt jatkuivat, ja koko sairaala-aluetta palvelevien huoltopihan, jäteaseman, apteekin valmiusvaraston sekä uuden 45-paikkaisen pysäköintilaitoksen on määrä valmistua syksyllä 214. Maanalaisiin tiloihin on porattu 49:n energiakaivon kenttä, jota hyödynnetään tornisairaalan lämmityksessä talvella ja jäähdytyksessä kesällä. Espoon alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan, teho-osaston, valtakunnallisen palovammojen hoidon ja keskitetyn välinehuollon toimitiloiksi rakennettavan Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen maanrakennustyöt valmistuivat kesäkuussa, jonka jälkeen aloitettiin varsinaiset rakennustyöt. Hanke mahdollistaa vanhojen sairaalatilojen tulevia peruskorjauksia, sillä uuden rakennuksen myötä vanhempia tiloja voidaan tyhjentää. Naistenklinikan L-osan peruskorjaus- ja laajennushankkeen rakennustyöt alkoivat kesällä 213. Hankkeessa korotetaan peruskorjattavaa L-osaa yhdellä toiminnallisella sekä yhdellä tekniikkakerroksella. Loppuvuodesta 215 valmistuvat tilat tulevat leikkausosaston, synnytysosaston ja vastasyntyneiden teho-osaston käyttöön. Lisäksi kertomusvuonna aloitettiin vuodeosastojen peruskorjaaminen Porvoossa sekä Ohkolan sairaalan peruskorjauksen 2. vaiheen rakennustyöt Kellokoskella. Hankkeiden on määrä valmistua kesällä 214. Lineaarikiihdyttimien 9 ja 1 uudistilojen rakentaminen Meilahden syöpätautien klinikalla alkoi tammikuussa. Valmistuneet tilat tehostavat toimintaa Jorvin sairaalan patologian tilojen peruskorjaus valmistui helmikuussa. Naistenklinikan lisärakennuksen ja laajennuksen edellyttämien väistötilojen rakentaminen Naistenklinikalla saatiin päätökseen maaliskuussa. Uusi varavoimakone tiloineen valmistui Silmä- ja korvaklinikalle huhtikuussa ja Syöpätautien klinikan ensimmäisen kerroksen pohjoisosan peruskorjaus ja laajennushanke pääosin toukokuussa. Hankkeeseen sisältyneet lääkevalmistuksen puhdastilat valmistuivat vaativista käyttöönottoon liittyvistä testauksista johtuen myöhemmin. Uudet jäteasemat valmistuivat Kirurgiseen sairaalaan kesäkuussa ja Porvooseen elokuussa. Marraskuussa kaksi Meilahden sairaalan leikkaussalia yhdistettiin yhdeksi suureksi angiografiakuvantamislaitteella varustetuksi hybridileikkaussaliksi. Kertomusvuoden aikana valmistuneet hankkeet pysyivät 12 VUOSIKERTOMUS 213

13 Yksikön liikevaihto 832 M suuret hankkeet 96 % pienet hankkeet 2 % kiinteistökorjaukset 1 % muut 1 % keskimäärin hyvin kustannusarvioissa. Vuoden aikana suunniteltiin ja osin aloitettiinkin Meilahden alueen sähköverkon vahvistamista. Rakennettavien 11kW muuntamon ja 1kW pääkojeiston myötä pystytään varmistamaan sähkönjakelun riittävyys myös sairaala-alueella toteutettavien suurten rakennushankkeiden jälkeen. Lisäksi suunniteltiin mm. Meilahden sairaalan toimenpidesiiven P-kerroksen peruskorjausta, HUS:n ja Hyvinkään kaupungin yhteiskeittiötä sekä Jorvin sairaalan keittiön peruskorjausta ja laajentamista, joka tulee palvelemaan sekä Jorvin sairaalan kasvavia että tulevan Espoon sairaalan ruokahuoltotarpeita. RAKENNUTTAMISPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Kaksi Meilahden sairaalan leikkaussalia yhdistettiin yhdeksi suureksi angiografiakuvantamislaitteella varustetuksi hybridileikkaussaliksi. Rakennushankkeiden toteutuneet kust./ kustannusarvio 1,4 % Aikataulussa pysyminen 77 % Asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,8 3 % ASIAKASTYYTYVÄISYYS HYVÄLLÄ TASOLLA Yksikön asiakastyytyväisyystaso laski hieman edelliseen vuoteen nähden, ollen 3,8 (212: 4,1). Asiakastyytyväisyyskysely tehtiin valmistuneista hankkeista käyttäjän ja tilakeskuksen edustajille sekä paikalliselle tekniselle isännöitsijälle. Yleisarvio hankkeiden onnistumisesta ja tilojen toimivuudesta oli hyvällä tasolla. Henkilökunnan työtyytyväisyys pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 3,6 (212: 3,7). 2 % 1 % Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,6 13

14 KIINTEISTÖPALVELUT Kiinteistöpalvelupäällikkö Jukka Hakkila AKTIIVINEN SEURANTA JA MOBIILIPALVELU SÄÄSTÄVÄT ENERGIAA JA KULUJA Yksikön tuottamaa kiinteistöpalvelua tehostettiin mobiilin huoltotoiminnan lisäämisellä ja talouskoulutuksella. Lisäksi toteutettiin useita energiatehokkuutta parantavia korjaustoimia. Kiinteistöpalveluiden toimintavuoden keskiöön nousivat mm. tietotekniset uudistukset, joiden avulla huoltotoimintaa kyettiin selkeästi virtaviivaistamaan. Vuoden aikana otettiin käyttöön noin 5 tablettitietokonetta, joiden avulla kiinteistövalvonnan, ennakkohuoltojen ja helpdesk-palvelujen suorittaminen sekä töiden kuittaukset pystytään hoitamaan sijainnista riippumatta etäyhteyttä käyttäen. Suojatun järjestelmän kautta pystytään myös välittämään dokumentteja ja reaaliaikaista kuvaa, jotka mahdollistavat toiminnan ohjaamisen ja henkilöstöresurssien mahdollisimman tehokkaan käytön. Karkean arvion mukaan mobiililaitteiden käyttöönotto tehostaa yksikön palvelutoimintaa 1 2 %. HUSe-järjestelmän kehittäminen käynnistyi Toinen merkittävä tietotekninen uudistus oli kertomusvuonna käynnistynyt HUSe-järjestelmän kehittäminen. Tietokantapohjaisen järjestelmän avulla kiinteistöjen energiankulutusta, olosuhteita ja toimivuutta voidaan seurata keskitetysti ja reaaliaikaisesti, sekä tuottaa tarvittavat tilastot koko HUS:n kiinteistömassasta aina sairaanhoitopiiritasolta yksittäisten laitteiden toimintaan. Merkittävin yksittäinen energian kulutuksen tehostamistoimi oli lämmöntalteenottojärjestelmien auditointi ja niiden kunnostaminen. Näillä nyt tehdyillä kunnostuksilla saavutetaan vuositasolla kohteesta riippuen keskimäärin 3 %:n säästö lämmönkulutuksessa takaisinmaksuajan jäädessä vain puoleen vuoteen. Vuoden 213 aikana saavu- timme kaikissa hoitamissamme kiinteistöissä lämmityksen osalta edelleen 1,9 %:n säästön energiankulutuksessa. Koulutuksella parempaan laadunhallintaan Vuoden aikana teknisten isännöitsijöiden ja huoltomestarien työparikoulutusta jatkettiin AMIEDU:n TEAT -koulutuksen talousosiolla. Laadunhallintaa, yhtenäistä toimintaa ja perehdytystä parannettiin ja koulutuksen yhteydessä otettiin käyttöön kiinteistöpalveluiden KIPA-toimintakäsikirja. Jatkuvasti päivitettävää käsikirjaa tullaan käyttämään jatkossa myös henkilöstön perehdyttämisessä. Tyytyväisyys lähes ennallaan Tehdyn kyselyn perusteella asiakastyytyväisyys laski hieman, ollen 3,66 asteikolla 1 5 (212: 3,81). Parantumista tapahtui erityisesti Kirurgisessa sairaalassa ja Jorvissa, laskua puolestaan Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja Porvoossa. Jatkossa pyritään yhä parempaan tiedottamiseen ja aikataulujen pitävyyteen. Henkilöstötyytyväisyyden arvosana pysyi lähes samana, ollen 3,65 (212: 3,64). Merkittävää parannusta tapahtui Meilahdessa ja Peijaksessa sekä erityisesti Naistenklinikassa ja Lasten- ja nuortensairaalassa, jotka yhdistettiin tarkasteluvuoden aikana samaan kiinteistönhoitoyksikköön. Viihtyvyys laski merkittävimmin Iho- ja allergiasairaalan yksikössä, jossa toteutettiin yksikön uudelleenorganisointi, sekä Voimakeskuksessa. 14 VUOSIKERTOMUS 213

15 Merkittävin yksittäinen energiankulutuksen tehostamistoimi vuonna 213 oli lämmön talteenottojärjestelmien auditointi ja niiden korjausten toteutus, joiden takaisinmaksuaika on keskimäärin puoli vuotta. Tehdyillä korjauksilla saavutetaan keskimäärin 3 %:n säästö lämmönkulutuksessa. Viiden yliopistosairaalan benchmarkingtutkimuksessa HUS-Kiinteistöjen kustannustaso oli alhaisin. Kiinteistöjen ylläpitokustannukset on jatkuvalla toiminnan tehostamisella pystytty pitämään ennallaan jo pitkään ja valtakunnallisen ylläpitoindeksin kustannustaso on alitettu selvästi. Yksikön liikevaihto 212 M KIINTEISTÖJEN YLLÄPITO- KUSTANNUSTEN KEHITYS % 12 % 11 % 1 % * Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia, indeksi v. 25=1 ** Perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Ei sisällä energiaa, vettä eikä siivouskustannuksia ylläpito 66 % investointikohteet 5 % kiinteistökorjaukset 3 % pienkorjaukset, irtaimisto- ja laitehuolto, erityisjätehuolto ja erillislaskutus 26 % Yleinen kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi** 132 % HUS:n kiinteistöjen ylläpitokustannukset 1,9 / brm 2 /kk HUS:n kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi* 116 % KIINTEISTÖPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % Huoltosuunnitelman toteutuminen 97 % Help desk, kiinteistönhoitoyksiköiden vasteaika 3 vrk Asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,7 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,7 15

16 KUNNOSSAPITOPALVELUT Kunnossapitopäällikkö Tapio Rautiainen TIIMITYÖLLÄ ENTISTÄ PAREMPAAN KUNNOSSAPITOPALVELUUN Toimintavuoden aikana kunnossapitopalvelut toteutti yhteensä 915 eri hanketta. Erityisen osa-alueen muodostivat edelleen sisäympäristöongelmat, joiden myötä perustettiin myös sairaalakohtaisia työryhmiä. Käytännön korjaustoimien ohella kunnossapitoyksikköä työllistivät kertomusvuonna etenkin sisäympäristöongelmat, joiden taustalta löytyi usein vesi- ja viemärivuotoja tai rakenteiden epätiiveyttä. Niiden johdosta Kirurgiseen sairaalaan, Porvooseen, Kellokoskelle ja Hyvinkäälle perustettiin sairaalahenkilökunnasta ja asiantuntijoista koostuvia sairaalakohtaisia sisäympäristötyöryhmiä, jotka toimivat HUS-tason sisäympäristötyöryhmän ohjauksessa. Sisäympäristöongelmiin pystyttiin pureutumaan entistä tehokkaammin myös vuoden 212 lopulla rekrytoidun, yksikön oman sisäilma-asiantuntijan toimesta. Ilmoitusperäisiä sisäympäristöongelmakohteita oli vuoden lopussa 185. Näistä 51 oli seurannassa, 51 kohteessa olivat toimenpiteet käynnissä ja selvityksen alla oli 83 kohdetta. Paljon pieniä hankkeita Kunnossapitoyksikön osuus ylläpitosopimuksesta oli HYKS-sairaanhoitoalueella 1,98 M. Länsi-Uudenmaan, Lohjan, Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueilla (,94 M ) päivittäiset kunnossapitotehtävät toteutettiin yhdessä kiinteistöpalvelujen kanssa. Ylläpitosopimuksen mukaisten HYKS-alueen kunnossapitotöiden, käyttäjille tehtävien toiminnallisten pienkorjausten ja pienten investointihankkeiden sekä ennallistavien korjaustöiden lisäksi yksikkö osallistui mm. Meilahden alueen suurista laiteinvestoinneista aiheutuneisiin tilamuutoksiin sekä asuntokorjauksiin. Laiteinvestoinneista aiheutuneisiin tilamuutoksiin kunnossapito toteutti töitä 1,37 M :lla. Näihin lukeutuivat esimerkiksi kuvantamisen röntgenlaitehankintojen ja röntgenlaitesiirtojen vuoksi tehdyt tilamuutokset Meilahdessa ja Jorvissa. Asuntopuolella puolestaan toteutettiin Helsingin Luuvaniementie 2:n viemärien pinnoitus. Teknisistä ja toiminnallisista korjauksista koostuvia pieniä investointeja tehtiin 248 (11,52 M ). Mittavimpia olivat Kirurgisen sairaalan leukakirurginen hoitohuone, Jorvin sairaalan kliinisen fysiologian osaston väistötilat, Palvelukeskuksen apteekin tilamuutostyöt, Kätilöopiston sairaalan A- osan ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen sekä Lohjan keuhkosairauksien poliklinikan ja kliinisen fysiologian uudet tilat. Tilausten perusteella ja yksiköiden omilla toimintavaroilla toteutettavia toiminnallisia pienkorjauksia tehtiin 138 (1,3 M ). Nämä olivat enimmäkseen pieniä tilojen käyttötarkoitusmuutoksia, henkilöturvan ja intimiteettisuojan parantannuksia ja taloteknisten järjestelmien tilakohtaisia lisäyksiä. Näistä merkittävän summan muodostivat henkilökunnan turvallisuutta parantavien päällekarkausjärjestelmien lisäykset. Kosteusvauriot edelleen työlistan kärjessä Ennallistavien kiinteistökorjausten (345 kpl, 4,96 M ) tyypillisimpiä aiheita olivat edellisten vuosien tapaan vesikattovuodot ja muut kosteusvauriokorjaukset, märkätilojen saneeraukset sekä sisäympäristöongelmiin, ilmanvaihtoon, viemäriverkostoon ja rakennusautomaatioon liittyvät kor- 16 VUOSIKERTOMUS 213

17 Paloläpivientien kartoitus-, dokumentointi- ja korjaustyö saatiin pääosin valmiiksi vuoden 213 aikana koko HUS-alueella. Dokumentointi kytketään huoltoohjelmaan ja määräaikaistarkastukset tehdään jatkossa yhtiön omana työnä. suuret hankkeet 6 % pienet hankkeet 54 % Yksikön liikevaihto ylläpito 1 % pienkorjaukset 5 % kiinteistökorjaukset 23 % muut 2 % 212M jaavat toimenpiteet. Vuoden aikana aloitettiin myös ennal- KUNNOSSAPITOPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA % 5 Kiinteistökorjauksien budjetin toteuma 113 % listavien kiinteistökorjausten luokittelu, jonka avulla pyritään saamaan entistä kattavampi kuva sisäympäristöon- 9 % gelmien laajuudesta. Ylläpitosopimuksen rahoituksella tehtäviä kunnossapitotöitä ja teknisiä pienkorjauksia yksikkö toteutti 1,63 M :lla. Myös ylläpitosopimuksen mukaisiin kiinteistönhoitotöihin 8 % 7 % 4 Aikataulujen pitävyys (asteikko 1 5 ) 3,8 osallistuttiin lähinnä lääkintätilojen mittauksilla, kaasukes- 6 % 3 kusten huolloilla sekä hoitajakutsujärjestelmien huolloilla. Yksikön teettämä paloläpivientien kartoitus-, dokumentointi- ja korjaustyö saatiin pääosin valmiiksi vuoden aikana koko HUS-alueella. Dokumentointi kytketään huoltokirjaan 5 % 4 % 2 Asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 4,2 ja tarkastukset tehdään jatkossa yhtiön omana työnä. Lähitulevaisuudessa hankekohtaisiin kustannuksiin ja aikatauluihin tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota: aikaveloitusperusteista työtä pyritään vähentämään ja töiden aikataulutusta tarkentamaan järjestämällä työkohtai- 3 % 2 % 1 % 1 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,9 sia minikilpailutuksia puitesopimusurakoitsijoiden kesken

18 TURVAPALVELUT Turvallisuuspäällikkö Aaro Toivonen PAREMPIA EDELLYTYKSIÄ TURVALLISELLE SAIRAALATOIMINNALLE Vuonna 213 turvapalveluissa jatkettiin ja vietiin läpi sekä yksikön oman toiminnan laatua että koko HUS-alueen turvallisuustoimintaa ja -kulttuuria kehittäviä hankkeita. Kertomusvuoden aikana otettiin onnistuneesti käyttöön vartioinnin johtamisen, raportoinnin ja tilastoinnin työkaluna toimiva turvallisuusohjelmisto. Käyttöönoton jälkeen ohjelmiston kehittämistä on jatkettu operatiivisesta toiminnasta saatujen kokemusten perusteella. Myös uuden HUS-henkilökortin suunnittelu ja käyttöönoton valmistelu saatiin päätökseen, ja kortit tullaan ottamaan vaiheittain käyttöön vuoden 214 aikana. Meilahden potilas- ja henkilöstöturvallisuuden kannalta kriittisen tärkeää Turvakeskuksen saneerausta ja laajentamista valmisteltiin. Hankkeen tavoitteena on saada jatkuvasti uudistuvalle ja kasvavalle sairaala-alueelle resursseiltaan riittävä, ympäri vuorokauden toimiva valvomo sekä asianmukaiset toimitilat vartiointitoiminnalle ja turvallisuusasiantuntijoille. Uusi Turvakeskus tulisi toimimaan myös alueelle saapuvien asiakkaiden neuvontapisteenä. Uudistuksesta laadittiin toimintavuoden aikana tarveselvitys ja hanketta tullaan jatkamaan vuonna 214. Kysyttyä koulutustarjontaa kehitettiin Toimintavuoden aikana turvapalvelut järjesti 32 henkilöstöturvallisuustilaisuutta, 64 paloturvallisuuskoulutusta ja 5 muuta koulutustilaisuutta, joihin lukeutuvat mm. osastotunnit sekä turvallisuus ja kiinteistö -perehdytykset, joissa henkilöstöä koulutetaan esimerkiksi Spider-päällekarkausjärjestelmän käyttöön. Tammisaaren sairaalassa ja Meilahden Silmä- ja korvaklinikalla järjestetyt pelastusharjoitukset toteutettiin onnistuneesti yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Turvapalvelut suunnitteli ja toteutti vuoden aikana uuden koulutusmuodon henkilöturvallisuuden kannalta erityisen vaativissa olosuhteissa työksentelevälle HUS:n henkilökunnalle. Koulutuksessa opetetaan ja harjoitellaan toimintaa päällekarkaustilanteissa ja irrottautumista yleisimmistä kuristusotteista. Yksikön turvallisuusasiantuntijoiden toteuttamista pilottikoulutuksista saadun hyvän palautteen perusteilla koulutusmuoto tulee osaksi HUS- Kiinteistöt Oy:n turvapalvelujen koulutustarjontaa. Vartijoiden voimankäytön kertauskoulutukset toteutettiin uusien kouluttajavaatimusten ja koulutussisältöjen mukaisesti yksikön oman voimankäyttökouluttajan vetämänä. Arvoesineiden ja pysäköinnin tehostunutta hallintaa Kesän ja syksyn aikana sekä Meilahden että Jorvin alueiden pysäköinninhallinta- ja maksujärjestelmät uusittiin ja yhtenäistettiin. Uusi järjestelmä tulee toimimaan myös syksyllä 214 valmistuvissa Meilahden maanalaisissa 18 VUOSIKERTOMUS 213

19 Potilaiden arvoesineiden säilytystä parannettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla Meilahden alueelle arvoesinehuone. Erikoistila otettiin operatiiviseen käyttöön alkuvuodesta 214. parkkitiloissa (45 autopaikkaa), jotka helpottavat kertomusvuoden aikana edelleen vaikeana jatkunutta pysäköintitilannetta. Jorvissa vuoden 212 lopulla valmistunut pysäköintirakennuksen laajennuskerros on osaltaan tuonut helpotusta alueen pysäköintiongelmiin. Jorvin sairaalan tontilla käynnistyneiden päivystyslisärakennuksen rakennustöiden myötä korvaavia parkkipaikkatiloja rakennettiin Turuntien toiselle puolelle. Myös potilaiden arvoesineiden säilytystä parannettiin suunnittelemalla ja toteuttamalla Meilahden alueelle arvoesinehuone. Hanke saatiin päätökseen vuoden loppuun ja niin sanottu turvahuone otettiin operatiiviseen käyttöön koulutusten ja testausten jälkeen alkuvuodesta 214. Yksikön asiakastyytyväisyys nousi lukemaan 4,16 asteikolla 1 5 (212: 4,3), ollen parhainta Peijaksen sairaalassa (4,34). Jorvin sairaalassa arvosanaksi saatiin 4,27 ja Helsingin alueella 3,82. Myös erikseen arvioitavien turvallisuusasiantuntijoiden osalta asiakastyytyväisyystulos nousi arvoon 4,29 (212: 4,13). Merkittävin negatiivinen tekijä palautteissa oli edelleen pysäköintiongelmat. Yksikön henkilöstötyytyväisyys nousi lukemaan 3,52 (212: 3,43). Sekä asiakas- että henkilötyytyväisyystulosten nousuun ovat vaikuttaneet mm. ohjeistusten, toimintamallien ja johtamisen sekä koulutusten kehittäminen. Yksikön liikevaihto 6,3 M TURVAPALVELUT BSC-OHJAUSMITTAREITA Asiakastyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 4,2 Henkilöstötyytyväisyys (asteikko 1 5 ) 3,5 turvapalvelut 72 % pysäköinti 28 % 19

20 ASUNTOPALVELUT Asuntopalvelupäällikkö Mika Strengell ASUNTOJEN KESKITETTY HALLINTA JA SUUNNITELMALLISUUS TUOVAT SELKEITÄ HYÖTYJÄ Kertomusvuoden alusta kaikki HUS:n osittain tai kokonaan omistamat palvelussuhdeasunnot yhteensä 1 42 asuntoa 12 eri paikkakunnalla siirtyivät asuntopalveluyksikön hallintaan. Hallinnon keskittämisen myötä yhtenäistettiin käytettävät tietoliikenneohjelmistot, sopimus- ja toimintamallit, kiinteistöjen kunnossapito-ohjelmat, kilpailutusperiaatteet ja -ohjelmat sekä luotiin asiakaspalveluiden paikallisverkosto. Lomamökkien avainten hallintaa helpotettiin mahdollistamalla niiden nouto ja palautus myös Helsingin ulkopuolisissa toimipisteissä. Vuonna 212 tehtyjen valmistelevien toimenpiteiden ansiosta siirtymä onnistui odotusten mukaisesti. Vuoden aikana hallinnon keskittämisestä oli jo nähtävissä selkeitä hyötyjä esimerkiksi päätöksenteon pohjaksi tarvittavan tilastollisen tiedon tuottamisessa. Toimintaa suoraviivaistettiin myös HUS:n osittain omistaman lohjalaisen kiinteistöosakeyhtiön yhtiömuutoksella As Oy Lohjan Lahenkallioksi. Muutos mahdollistaa näiden asuntojen hallinnoinnin yhtiön yhteisten mallien mukaisesti, aiemman isännöintitoimiston kautta asioinnin sijaan. Hyvä kunto, korkea käyttöaste Asuntojen käyttöaste pysyi edelleen erittäin korkeana, 98 % teoreettisesta maksimivuokratuotosta. Käyttöasteeseen pystyttiin vaikuttamaan mm. toteuttamalla remontit yhdessä kunnossapitoyksikön kanssa niin, että asunnoissa voitiin usein asua töiden aikana. Uudella tekniikalla Helsingin Luuvaniementie 2:n asunnoissa (72 kpl) tehdystä viemärien pinnoituksesta saatiin hyviä kokemuksia, ja tehokkaaksi havaittua toimintamallia tullaan hyödyntämään myös jatkossa. Muita suuria peruskorjauskohteita olivat Helsingin Riistavuorenkuja 4:n linjasaneeraustyö (2 asuntoa) sekä Porvoon Sairaalantie 1F:n salaoja- ja viemärisaneeraustyö. Asuntojen ja kiinteistöjen kuntotasoa pidetään yllä pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmien (PTS) ja korjausohjelman avulla. Suunnitelmia teetettiin kertomusvuoden aikana seitsemään fuusiossa yhtiön hallintaan siirtyneeseen kohteeseen (518 asuntoa). HUS:n henkilöstörekrytoinnin tukena toimivien palvelussuhdeasuntojen vuokrat kyettiin edelleen pitämään hieman yleisen markkinatason alapuolella. Viiden vuoden vuokrasopimuksia Kuusi kuukautta voimassa olevia asuntohakemuksia jätettiin toimintavuoden aikana 621 kappaletta, ja uusia vuokrasopimuksia allekirjoitettiin 322, osan ollessa jatkosopimuksia. Asuntojen määrän kasvuun suhteutettuna hakemus- ja sopimusmäärät pysyivät normaalitasolla, eivätkä luvut ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa. Tärkein myöntämisperuste oli edelleen erittäin kiireellinen asunnontarve esimerkiksi uuden työsuhteen aloittamisen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttamisen vuoksi. HUS:n asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti vuokrasopimuksia tehdään enintään viiden vuoden määräajaksi. Asuntojen osalta tehdyssä asiakastyytyväisyyskyse- 2 VUOSIKERTOMUS 213