KAMELEONTTI /10. Kameleontti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAMELEONTTI 8068 1/10. Kameleontti"

Transkriptio

1 KMELEONTT /10 Kameleontti Mikkelin keskustan kaupunkirennetta täydentävä ja Saimaan rantaupunki-identiteettiä vahvistava Satamalahden monipuolinen uusi kaupunkialue luo kehyksen levaisuuden elämisen kirjolle. jankäyttö vauu yhä enemmän, työ ei enää ole yhtä paikkaan ja aikaan sidota kuin nyt ja perhekuntien moninaisminen luo kysyntää uusille yksilöllisille ja yhteisöllisille tarpeille. Satamalahden alue viitoittaa tietä monipuoliseen kaupunkielämään, jossa omsi koet asuinalue tarjoaa hyvän elinympäristön kaikissa elämän vaiheissa. Omaleimaisen ympäristön ja korttelien muodostamassa kaupunkirenteessa on tilaa monenlaiselle toiminnalle: asumiselle, työlle, olemiselle, kulturille ja vaa-ajalle. KUPUNK- J MSEMRENNE - PN HENK Mikkelin vaihteleva kaupunki-, kulturi- ja luonnonympäristö antavat hyvät lähtökohdat Satamalahden ekologisesti kestävän rentamisen mallialueen suunnittelulle. Satamalahdesta renu kaupunkikuvallisesti vaihteleva, ympäristöä kunnioittava, viihtyisä ja elävä osa kaupunkia. Rennettava alue muodostaa keskustarennetta täydentävän, kaupunkimaisen kokonaisuuden, joka kehystää Satamalahden avointa maisematilaa. Monipuoliset korttelit sekä vaihtelevat kaupunkitilasarjat liittyvät rantuiston ja viherreittien välityksellä ympäristöönsä. Mikkelin keskusta, satama sekä Satamalahti luovat alueelle identiteetin, jota uusi rentaminen vahvistaa. KORTTELT J RENNUKSET MKKELN MTT Suunnitelma on laadit kaupunkirennekonseptina, jossa Satamalahtea kehystää ydinkeskustaa täydentävä rikas ja vaihteleva korttelirenne. Satamalahden kadut, pihat, aukiot, puistot ja satama toimivat levaisuuden kaupunkielämän näyttämönä, jossa kaupunkielämä sykkii eri asukasryhmien elämänrytmin mukaan. Mikkelin ja Satamalahden kaupunki- ja maisemarennetta on hyödynnetty keskeisenä lähtökohtana ja osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. Kaupunkirenteen teemoina ovat Satamalahtea ympäröivä kaupunkipuisto, urbaanit rantaraitit ja -aukiot sekä tiivis ja muodoltaan vaihteleva korttelirenne. Konseptissa rantareitti yhdistää kaikkia Satamalahteen kytkeytyviä kortteleita. Kortteleiden vaihteleva rytmi jäsentää kaupunkitilaa. Ehdotet korttelitehokkuus on sovitet mittaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti täydentämään olemassa olevaa kaupunkirennetta. Kortteleiden tehokkuus kasvaa keskustan suuntaan. Konsepti mahdollistaa suuria vauksia rennusten ja toimintojen keskinäisille sijoittelulle sekä toteukselle. aiheittain toteutettavat korttelit muodostavat nuottiviivaston, johon rennukset ja arkkitehuri voidaan myöhemmin sovittaa sopivassa sävellajissa. Ratkaisussa on yhdistetty perinteisen suomalaisen kaupunkirenteen mittaava ja materiaalit nykyarkkitehuriin ja levaisuuden elämäntaan sovelvsi vaihtelevsi kokonaisuudeksi. Korttelirenteen toisvina teemoina ovat tiivis katila ja yhteisölliset, pienipiirteiset korttelipihat sekä näkymät järvelle. Kortteli- ja rennustyypit vaihtelevat sataman hybridija rantortteleista, Kenkäveron ympyräkorttelin kautta Paukkulan puistokortteleihin. suntorentamisen kirjo ja toteusmallien vaihtelu edesauttavat elävän kaupunginosan syntyä ja kehittymistä. Lähipalvelut ja yhteistilat on jaet kortteleittain, jolloin asukkaille tarjouu palveluita ja kohtauspaikkoja. suinrennusten maantasokerrokset voidaan toteuttaa työ-, liike- tai asuintiloina. Kortteliratkaisut ja rennustyypit mahdollistavat useille asunnoille omat piha-alueet tai terassit. STM ELÄMYKSELLNEN SYDÄN J URBN DYNMO Mikkelin satama toimii alueen symbolina ja elävänä keskuksena, ja on alueen tärkein yhteisöllisyyttä ja identiteettiä luova elementti. Satama ja rantuisto yhdistävät korttelit toisiinsa, luoden tahmaikan ja yhtenäisenä jatkuvan urbaanin virkistysalueen kaupunkilaisten käyttöön. Tiiviit ja suljet aukiot ja korttelipihat luovat vastainoa vaasti soljuvalle puistolle. Keskustan ruukaavortteleita täydentävät, satamaa rajaavat hybridikorttelit tarjoavat tilaa niin asumiselle, työlle, kaupalle kuin kulturille. Hybridikortteleihin sijoitvat muun muassa tiedekeskus ja hotelli, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Toiminnot täydentävät toisiaan mistaen elämän ja kohtaamiset kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Sataman korttelit ja aukiot tarjoavat tilaa tahmille, luovalle ajattelulle ja suoralle toiminnalle. Sataman elävöittämiseksi tilaa on at veneilyn lisäksi myös festivaalien ja muiden tahmien järjestämiseen. anhojen veritallien yhteyteen, kaupunkirenteen ja viherväylien solmukohtaan, on sijoitet yritystoimintaa sekä kulturi-, virkistys- ja vaa-ajan palveluita. KENKÄERO PUSTO KESKELLÄ KORTTEL KORTTEL PUSTON KESKELLÄ edenpuhdistamon paikalle Kenkäveroon sijoitet kaarena nouseva ympyräkortteli kääntää selkänsä valtatielle, muodostaen melulta suojan, järvelle avauvan puistomaisen piha- ja rantavyöhykkeen, jota rannalle sijoitet kaupunkivillat täydentävät. Savilahden sillan ali johden kanavan rajaamalle saarelle on ehdoksessa sijoitet kansainvälisen tason kylpylä monipuolisine palveluineen. Graanin rannassa kilpailualueen ulkopuolella olisi myös tilaa täydentävälle rentamiselle. PUKKUL STRNNN DYLL Satamalahden itärannalle Paukkulaan on esitetty pienimittaavaisempaa, puiston keskelle sijoitvaa, keskustaan ja järvelle avauvaa korttelirennetta. Rantuisto ja -reitti yhdistävät Paukkulan keskustaan ja Graanin suuntaan. ELÄÄ KUPUNK - KESTÄÄ KEHTYS Satamalahden innovatiivinen kaupunkikonsepti perusu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulturisiin arvoihin. Satamalahden keskeinen sijainti on tärkein lähtökohta ekologisesti kestävälle rentamiselle. Tulevaisuuden tarpeita vastaava kaupunki on tiivis, sosiaalista elämää aivoiva elinkaariyhdyskunta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja jossa on tarjolla kattava joukkoliikenteen palveluverkko. Kaupunkikonseptissa luonto ja luonnonmukaisuus levat ossi jokäiväistä elämää. Kaupunkiviljely on osa arkea siirtoluutarhojen, ryhmäviljelmien sekä katto- ja parvekepuutarhojen muodossa. Yhdyskunnan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy elämäntojen vaikuksesta. Lisäämällä tietoisuutta voimme vaikuttaa ihmisten kuluskäyttäytymiseen ja siirtyä jatkuvasta kasvusta säästämiseen ja kierrätykseen. Kaupunkikonsepti kee elämänta- ja asennemuutoksia. Yhteisöllisyys on yksi konseptin keskeisistä tavoitteista. Yhteisöllinen kaupunki tarkoittaa välittämistä sekä yksilön ja ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. sukkaat osallisvat kaupungin ja kortteleiden suunnitteluun alusta lähtien. Uudet toteusmallit lisäävät valinnan mahdollisuuksia ja tarjoavat asukkaille tilaisuuden rennuttaa tai rentaa omat talonsa itse. Uudet rennustyypit tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisiä ja joustavia asuntoja. Satamalahdelle lee laatia levaisuuteen tähtäävä energiastrategia, jossa määritellään otannon, kuluksen, säästämisen ja mittaamisen periaatteet. Keskitetyn kaukolämpöverkon energianotanto perusu paikallisiin uusiuviin energialähteisiin kuten jätteenpoltto, vesivoima, biomassa, pelletit, puulämmitys, järvi- ja maalämpö sekä aurinkoenergia, joita yhdistämällä saavutetaan joustava ja tehokas kokonaisratkaisu. Jätehuolto toteutetaan osana kaupungin olemassa olevaa järjestelmää täydennettynä korttelikohtaisilla kierrätyspisteillä. RENTMNEN PLLSET MTERLT Tulevaisuuden ekotehokas kaupunki on tasainossa ekosysteemin kanssa. Rennusten suunnittelussa huomioidaan ympäristön, ilmansuuntien ja sään asettamat reunaehdot. Rennusten muoto ja vaipan ala optimoidaan ja tilat sijoitetaan ilmansuuntien mukaan. Rennusten elinkaaren kannalta tilajärjestelyiden ja käyttötarkoiksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Ekotehokas kaupunkirenne, toimintojen yhdistäminen ja tilojen yhteiskäyttö vähentävät rentamistarvetta, jolla on puolestaan suora vaikus ylläpitokustannuksiin, materiaalien- ja energiankäyttöön. Rennusten ja rennusosien tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusi kaupunkirenne koosu nollaenergiatai energiaa ottavista rennuksista. Rentamiseen käytetään uusiuvia ja paikallisia materiaaleja, erityisesti puuta, sekä kierrätettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi rennusjätettä. Ehdoksen materiaalipaletti käsittää kierrätystiilistä rennettavien muurien ja puurenteisten kerrostalojen luonnonmukaista rosoisuutta. LKENNE J PYSÄKÖNT LKKUT JLT Liikenneverkko perusu pääosin olevaan kaverkkoon, jota täydentävät Kenkäveronniemelle johtava kevyen liikenteen seli: rantaraitti satamasta sekä Graanin aluetta ja keskustaa yhdistävä uusi rinnkaiska. Jalankululla ja pyöräilyllä on alueen suunnittelussa ja toteuksessa keskeinen rooli. Kaupunkirenne kävely- ja pyöräilyreitteineen yhdistää Satamalahden osaalueet esteettömästi keskustaan ja ympäristöönsä. Rantareitti muodostaa kaikkia kortteleita ja liikennemuotoja palvelevan puistokaverkoston. Uusi alikulkuyhteys keskustaan sijoitu sataman yhteyteen. Polkupyörille ataan katet tilat kaikissa kortteleissa. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa täydentää Satamalahden asukkaita palveleva sähköbussiverkosto. Graanin, Kenkäveron ja keskustan välisiä matkoja palvelee myös matkailuvalttina toimiva köysirata. RNTORTTELT KUPUNK JÄREN RNNSS Keskustan ruukaavortteleita mittaavallisesti jatkavat uudet rantorttelit tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiasumiseen parhaalla paikalla. Korttelirenne yhdistää umpikorttelin ja modernin, avoimen kaupunkirenteen parhaat ominaisuudet. Korttelipihojen ympärille kiertyvien rennusten väleistä avauu näkymiä niin järvelle kuin keskustaankin. Keskustan näkymäselit ja säilytettävät rennukset ovat kaupunkikuvaan jatkuvuutta ja ajallista perspeiiviä. Korttelirennetta jäsentävän kylpylän puiston pohjoispuoliset korttelit avauvat Rokkalanjoelle täydentyen Ssalan rannan uusilla rennuksilla. Kortteleiden välisiä yhteyksiä palvelevat Satamalahden rantabuledi sekä rantaraitti. Suuret, paljon liikennettä ottavat liike- ja toimistotilat on sijoitet pääosiin satamaan ja liittymien yhteyteen. Pienimittaavaisia pihaja hyödynnetään pysäköinti- ja huoltoyhteyksinä. Pysäköinti on toteutet pääosin renteellisena: Sataman alueella Rantortteleissa puoli kerrosta painetna pihansien alle ja hybridikortteleissa Tiedekeskuksen, hotellin ja asuinrennusten pysäköinti on sijoitet rennusten ja aukioiden alle. Kenkäveron sekä Paukkulan alueilla pysäköinti on toteutet maanaisesti. ieraspysäköinti on järjestetty kajen sille ja aukioiden yhteyteen.

2 KMELEONTT /10 Ekologinen konsepti

3 KMELEONTT /10 MNKÄYTTÖ J KUPUNKRENNE RENNUKSET KULTTUUR LKENNE Olemassaolevan renteen tiivistäminen Satamalahden rentaminen tiivistää kaupunkirennetta aivan kaupungin ytimen nmassa. lueen rentaminen eheyttää kaupungin itäistä julkisivua ja hyödyntää kertaalleen jo muokata, nykyisellään vajaäyttöistä maata. Täydennysrentamisella vastataan alati kasvavaan asuntokysyntään ja kaupungin asuntootantotavoitteisiin. Olemassaolevaan infrastruuuriin ja palvelurenteeseen keuminen o suoria säästöjä ja mahdollistaa ailemattoman maankäytön. Energiatehokas renne Suunnitelma perusu rennetjen ja rentamattomien alueiden selkeään keskinäiseen jäsentelyyn. Kortteli-alueet on pyritty rentamaan tehokkaasti, jolloin rentamisalueita ympäröivä vaa-ala jää.mahdollisimman suureksi ja se voidaan hyödyntää erityyppisinä viheralueina. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Sen tehokas toteuttaminen lisää edelleen väestöpohjaa keskustalveluiden alueella; asiaskunnan lisääntyessä tarjouu tilaisuus palveluiden kehittymiselle ja monipuolismiselle. aiheiss - kokonaisuus valmis joka vaiheessa Kestävä kaupunki on prosessi, joka suunnitelllaan toteutettavsi vaiheittain. Satamalahden rentaminen aloitetaan keskustan nmasta, josta johdonmukaisesti edetään alueen laidoille. Korttelikokonaisuudet on mitoitet siten, että Mikkelin vuosittainen rentamisen määrä on luontevasti sijoitettavissa alueelle vaiheittain. lueen väliaikaiskäyttö ennen rentamisen aloittamista ja sen kanssa samanaikaisesti on harkinnanarvoista, sillä se nostaa alueen profiilia ja nnettavuutta myös mahdollisten levien asukkaiden parissa. Toimintojen sekoittaminen Toimintojen sekoittaminen edesauttaa rikkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön syntyä. Toimintojen ja palveluiden sijoittaminen kävelyetäisyydelle asumisesta vähentää autoilutarvetta ja rohkaisee hyötyliikkumaan. Satamalahtea ei renneta yksinomaan asuinkäyttöön, vaan alueella tarjotaan runsaasti lähi- ja kulturipalveluita. Elinkaarikorttelit Elinkaariajattelu kaupunkisuunnittelussa tarkoittaa monipuolista asuntojaumaa ja -tyyppejä, joissa tilat ovat joustavia ja tarpeen mukaan muunvia. Monipuoliset asuntotyypit puolestaan mistavat elinkaariasumisen toteumisen. Satamalahden leva asuntokanta käsittää erikokoisia ja -tyyppisiä auntoja. Rennusten tilat ovat muunneltavia sekä ratkaisuiltaan ja materiaaleiltaan pitkäikäisiä. Rennuksen käyttöikää pidentävät lisäksi esimerkiksi modulaarisuus ja esteettömyys. Monipuolinen viherympäristö pienestä suureen mittaavaan Elinympäristön koet laa, viihtyisyys ja kutsuvuus on suoraan yhteydessä paikan fyysiseen ilmeeseen ja nnelmaan ja toimii yhtenä asuinalueen laatekijänä. Satamalahden ulkotilat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa on paikkoja sekä rauhoitmiselle että tekemiselle. Julkiset ulkotilat suunnitellaan kaikille käyttäjäryhmille, jolloin ne mahdollistavat esimerkiksi esteettömän liikkumisen ja kaupunkimaiset urheilumuodot, kuten pyöräilyn, skeittauksen ja pienpelit. Pienet toteusyksiköt - monipuolisuus Suurten monotonisten rennusten ja alueiden välttämiseksi lisi rennusprojeit jaa pieniin toteusyksiköihin. Tämä lisää asuntotarjonnan ja -otannon sekä toteusmallien diversiteettiä luoden monipuolisesti vaihtoehtoja ja mahdollistaa tavallista paremmin myös yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. lueella suositaan useita toteuttajia yhden sijaan. Tavanomaista pienemmät suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuudet mahdollistavat useampien tahojen osallismisen alueen kehittämiseen. Pienissä yksiköissä muun muassa energiainnovatiivisten ja vähähiilisten ratkaisujen kokeilu on helpompaa, koska taloudellinen riski niiden toteuttamisessa on pienempi. Kaupunkikuvassa pienten toteusyksiköiden vaikus näkyy runsaan vaihtelun omana rikkautena. Joustavuus, muunneltavuus ja monikäyttöisyys Yleispäteväksi suunnitel tila helpottaa käyttötarkoiksen muutosta ja siten parhaimmillaan pidentää rennuksen käyttöikää, kun sitä ei toiminnan luonteen muutessa tarvitse purkaa. Sisäänrennet muunneltavuus ja monikäyttöisyys edesauttavat tilan muokkaamista käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Rennus suunnitellaan niin, että ekotehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat tasokorokset ovat mahdollisia sen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi mistamalla teknisten tilojen riittävä mitois voidaan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä primäärienergian lähdettä myöhemmin muuttaa. Rennusten uudet toteusmallit Satamalahdessa suurten yritysten tai niiden ryhmittymien lisäksi rentajiksi valitaan myös pienempiä toimijoita. Tontinluovuskilpailuihin asetetaan osallismiskriteerit niin, että myös ryhmärentamisryhmittymät saavat mahdollisuuden osallisa. Yhteisölähtöinen rentaminen ottaa rennuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja monipuolistaa siten rennus- ja asuntokantaa. Kaupunki voi kea ryhmärentamista laatimalla sitä koskevan ohjepetin tai tarjoamalla neuvontaa. Loft-asuntojen aikaansaamiseksi vaaditaan puolestaan asukasohje asuntojen lopputyöstämiseen. Kunta voi myös helpottaa asuntojen rentamista tarjoamalla osalle muutostöistä kevennetyn luprosessin. Strateginen tilaohjelma Tiloiltaan ja toiminnoiltaan joustavat rennukset ovat pitkäikäisiä. Energiaa säästyy, kun rennusta ei tarvitse purkaa käyttötarpeen muutessa. Rennuksiin voidaan suunnitellla erillisiä joustovyöhykkeitä, joita muokataan tarpeen vaatiessa. Rennuksiin suunnitellaan joustavia ja monikäyttöisiä tiloja. Yhteistilat mahdollistavat muun muassa vierashuoneen, työhuoneen, verstaan, saunan tai vaikka talokohtaisen kuntosalin. Tilojen yhteiskäyttö säästää kerrosalaa ja tehostaa käyttöastetta. suntosuunnittelussa on huomioitava erityisesti oikea perusmitois, tilajo, väljyys, valoisuus ja näkymät asunnon sisällä ja sieltä ympäristöön. Toimivuutta edistävät myös huolella valit, aikaa kestävät materiaalit. nnovatiivinen arkkitehuri Perinteiset hyvät rennustavat toimivat perustana ekologisesti kestävälle arkkitehurille ja rentamiselle: luonnonvalon hyödyntäminen, harkit tilajärjestelyt, puskurivyöhykkeenä toimivien ja vain tarvittaessa lämmitettävien tilojen käyttö sekä riittävät eristeet. Uudet materiaalit ja tekniset ratkaisut ovat osa innovatiivista arkkitehuria. Satamalahden korttelit kietovat sisäänsä suojaisan pihan. Kattopintoja hyödynnetään käyttöterasseina, viherkattoina ja aurinkoenergianotantoon. Tietomalli - elinkaari Satamalahden rennusten suunnittelussa hyödynnetään tietomallia. Tietomalli on tietokanta, joka käsittää rennuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaalisessa muodossa ja on suureksi avuksi esimerkiksi käytönaikaisessa seurannassa tai peruskorjausta tai muita muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Elinkaaren aikainen täsmällinen seuranta mahdollistaa päästöjen toimivimman vähentämisen, rennuksen oikean käytön ja huollon sekä järjestelmien toiminnallisen optimoinnin. sennemuutos Ympäristön kannalta kestävä elämänta vaatii yleisen asennemuutoksen - tietoisen siirtymisen kuluskulturista kestäviin valintoihin. Satamalahden voimas profiloiminen ekotehokkuuden edelläkävijäksi o alueelle kestävään elämäntaan motivoineita asukkaita. Energia- ja ympäristöasioiden markkinointi lisää näkyvyyttä ja kansalaisten tietopohjaa. Ekologinen kestävyys muodosu parhaimmillaan asukkaita yhdistäväksi asisi, yhteiseksi päämääräksi, joka lisää yhteisöllisyyden na. Satamalahden kaupunkialue mahdollistaa elämäntyylin, joka kuluttaa vähemmän luonnonoja tarjoamalla vaihtoehtoja ja toimintaympäristön, jossa ekologisesti kestävä asuminen, liikkuminen ja kuluttaminen on helppoa ja vaivatonta. lueelle rennettava Mikkelin tiedekeskus tarjoaa kansalaisille kestävyyteen liityvää informaatiota. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden keminen ilmenee kaupunkirenteessa esimerkiksi selkeästi artikuloina julkisena tilana, yhteisinä ja yhteiskäyttöisinä tiloina ja hoidetina viheralueina. Satamalahden yhteisöllisyyden perustana on Lairikadun rantaraitin julkinen ulkotila, jossa viettää aikaa ja kohdata ihmisiä. lueen korttelit on suunnitel sopivan kokoisiksi yksiköiksi, joissa yhteisöllisyyden luonteva muodosminen on mahdollista. suinkortteleihin toteutetaan yhteiskäyttötilaa ja yhteisiä ovat myös pihatilat ja kattoterassit. Yhteiset saunatilat, pesuvat, etätyöpisteet, verstaat, vierasasunnot ja vastaavat edistävät osaltaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen kulturiympäristö Elinvoimainen kaupunkialue tarjoaa vaihtoehtoja vaaajan viettoon ja mahdollistaa aineettoman kuluttamisen. Elämyksellinen kaupunkiympäristö ja monipuolinen kulturitarjonta vähentävät riippuvuutta suuremmista kaupunkiyksiköistä tarjoamalla tekemistä ja koettavaa omalla alueella. Kulturiperintö ja -maisema sekä laadukas rennet ympäristö muodostavat alueella monipuolisen kokonaisuuden, jolle paikallisnne perusu. Erityiset ympäristöarvot on kartoitet ja niitä vaalitaan. Sosiaalinen diversiteetti Kestävää kaupunkialuetta ei suunnitella tai renneta millekään tietylle asukas- tai erityisryhmälle. sunto-, asuin- ja omissmuotojen sekoittaminen luo positiivista monimuotoisuutta. Satamalahti on suunnitel lähtökohtaisesti kaikille käyttäjäryhmille. suntootanto on alueella kauttaaltaan monipuolista ja sekoitnutta. aihtelevat asuntotyypit mahdollistavat laajan sosiaalisen diversiteetin parhaimmillaan jopa samassa rennuksessa. Monikulturisuus Kestävyydellä on myös kulturinen puoli, jossa monipuolisuus on rikkautta. Osaavan työvoiman hankkiminen muualta on paikoin kilpailukyvyn kannalta jopa välttämätöntä ja maamme kansainvälistyy asukaspohjaltaan enenevissä määrin. Satamalahti on suunnitel eri kulturien ja ihmisten rinnkaiseloa kevsi. Elinympäristön ja palvelujen laa on merkittävässä roolissa esimerkiksi ulkomaisen työntekijän harkitessa asuinpaikkaansa. Satamalahdesta rennetaan laadukas ja viihtyisä alue. Yhteisöllinen verkosto Satamalahden yhteinen verkkoportaali yhdistää asukkaat, yrittäjät ja muut alueella toimivat. Yritykset voivat esitellä sivustolla toimintaansa ja tarjoamiaan palveluja. Portaali käsittää myös taloyhtiöiden omat sivut, joilla ilmoittaa yhtiön ajankohtaisista asioista. sukkailla on portaalin kautta mahdollisuus ata yhteistiloja käyttöön, vaikuttaa yhteisiin korjaushankkeisiin, sopia talkoista ja tahmista tai tarjota taaa kiertoon. Kevyt liikenne pääasiallisena liikkumismuotona Ympäristön kannalta kestävässä kaupungissa liikkuminen tahu pääasiassa kävellen ja pyörällä. Kaupunkirenteessa painos on kevyellä liikenteellä, jonka reitit suunnitellaan sujuviksi ja viihtyisiksi. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta ja matkeskuksesta. lueen sisäinen renne suosii kevyttä liikennettä. utottomat alueet iihtyisässä ja ekologisesti kestävässä kaupungissa on kokonaan kevyelle liikenteelle pyhitettyjä alueita ja autottomia kortteleita osana liikennervallista ja viihtyisää lähiympäristöä. utottomuuden ja vähäautoisuuden lähtökohtana on jo alkuvaiheessa toimiva ja houkutteleva julkinen liikenne sekä riittävän tiheä ja palvelutasoltaan hyvä julkisten ja yksityisten palveluiden verkosto. Tiedekeskuksen ympäristö on kauttaaltaan autoista vaata vyöhykettä. Kortteleiden pihat ovat autottomia ja kortteleiden väliset kadut hitaan ajoneuvoliikenteen sallivia pihaja. Carsharing älttämätön henkilöautoliikenne ja esimerkiksi sannaiset mökkimatkat on mahdollista hoitaa ovelle otavilla tai kortteleiden yhteiskäyttöautoilla. uokraringit tarjoavat kaupunkilaisten käyttöön sähkö- ja vetyautoja, jolloin oman auton omistaminen ei ole välttämätöntä. Satamalahdessa voidaan tarjota yhteiskäyttöautoille tiettyjä eisuuksia, kuten esimerkiksi ilmainen pysäköintimahdollisuus hyvällä sijainnilla. Kattava joukkoliikennejärjestelmä Kestävässä kaupunkirentamisessa joukkoliikenne lisi toteuttaa ennen- tai samanaikaisesti rentamisen kanssa. Kaupunkirenteen tiiviys on välttämätöntä riittävän käyttäjäkunnan mistamiseksi. Joukkoliikenteen easema suhteessa henkilöautoiluun ilmenee reittijärjestelyissä, reittien nopeudessa ja tiheässä vuorovälissä. Yhteiskäyttöiset etätyötilat vähentävät osaltaan työmatkaliikennettä. 1 polkupyöräpaikka / asukas Kestävässä ja toimivassa kaupungissa polkupyörä on huomioi yhtenä ajoneuvotyyppinä kaikilla suunnittelutasoilla. Pyöräpaikkoja toteutetaan vähintään yksi asukasta kohden ja lisäksi riittävät asto- ja säilytystilat. Polkupyöräpaikois sijoitetaan kohulliselle etäisyydelle sisäänkäynniltä. Paikkoja ataan paitsi asuntojen, myös työpaikkojen ja palvelujen yhteyteen. suinrennusten yhteydessä polkupyörille järjestetään riittävä määrä säilytyspaikkoja sisätiloissa tai katetina. Palvelut ja toiminnot kävelyetäisyydellä Kestävässä kaupungissa palvelut ja julkisen liikenteen pysäkit ovat kohullisen kävelymatkan päässä. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta ja matkeskuksesta. Joukkoliikennetarjontaa monipuolistaa Saimaan ylittävä köysirata, joka palvelee keskustan, Kenkäveron ja Graanin välisiä yhteyksiä ja toimii matkailuvalttina. Kesäaikaan köysiradan vaatima energia otetaan aurinkovoimalla.

4 KMELEONTT /10 ENERG J NFRSTRUKTUUR KUPUNKEKOLOG TEKNKK & TLOUS Hiilijalanjälki Energiysymyksessä ensisijaisena tavoitteena on säästäminen kaikilla osa-alueilla. Tiivis kaupunkirenne luo edellytykset keskitettyyn energiaratkaisuun. Satamalahden rennukset toteutetaan vähintään uusimman -energialuokan mukaisina. Energianotantoon rennuksissa kannustetaan. Rennusten jäähdytystarve minimoidaan rennussuunnittelulla niin, että aiivista jäähdytystä ei tarvita. Koneellisen ilmanvaihdon sijaan voidaan lämmityskauden ulkopuolella käyttää painovoimaisia ratkaisuja. Rennuksen laitejärjestelmien ja kiintokalusteiden energiankuluksen lee olla alhainen. Lämmitysenergian omaaisuus Ekologisesti kestävässä kaupungissa pyritään käyttämään uusiuvaa lähienergiaa rennusten lämmittämisessä. Rennusten lämmitystarve pyritään minimoimaan. lue liitetään kaukolämpöverkkoon, jonka energia otetaan suurilta osin uusiuvin muodoin. Energian kierrätys - ksisuuntainen verkko Hukkaenergia on pyrittävä kierrättämään uudelleen käytettäväksi energianotannon ympäristövaikusten minimoimiseksi. Sekä ilmanvaihdossa että käyttövedessä pyritään hyödyntämään lämmöntalteenottoa hukkaenergian minimoimiseksi. Tulevaisuuden energiaverkossa virrat kulkevat kahteen suuntaan, jolloin yksittäinen kuluttaja voi syöttää esimerkiksi aurinkovoimalla ottamansa ylimääräisen energian verkkoon ja saada tästä korvauksen. Uusiuvat energiamuodot Energian osalta Satamalahdessa suositaan lähellä oteta uusiuvaa lähienergiaa, kuten järvilämpöä ja rennuksiin integroia aurinkovoimaa. Hybridirennusten ja tiedekeskuksen kattopinnat hyödynnetään aurinkopaneelien asennuspintana ja lisäksi toimistorennusten seinäpinnat on viistetty sopivassa aurinkopaneeleita ajatellen kulmassa. Myös rentamisvaiheessa pyritään käyttämään uusiuvaa energiaa. erkkoon energiaa ottaviin plusenergiataloihin voidaan kannustaa. Uudet käyttökonseptit jätehuoltoon ja energianotantoon lueen energianotanto-, siirto- ja jelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. lueellisesta jätehuollosta tehdään suunnitelma ennen alueen toteuksen aloittamista. Kaavoiksen tai tontinluovusohjeiden yhteydessä kehitetään määräyksiä tonttikohtaisesta kompostoinnista tai jätteen hyödyntämisestä hyötyvoimalassa. Työmaille vaaditaan laadittavan jätteenkäsittelysuunnitelma rennuslupavaiheessa. lueelle perustetaan kierrätyspiste, joka voi lisäksi tarjota korjauspalveluja ja omatoimiverstaan asukkaiden käyttöön. Kortteliin tai asuntoyhtiöön järjestetään vaihtolava tai -piste käyttökelpoisten taoiden ja kalusteiden kierrätystä ten. nnovatiivinen infrastruuuri ja palvelutarjonta Uudenaikainen palvelutarjonta perusu käyttäjälähtöisyyteen ja osallismismahdollisuuksiin, ja sen työkaluna hyödynnetään muun muassa sosiaalista mediaa. sukkaat ovat avainasemassa alueensa palveluiden kehittämisessä, ja palveluprosessit ja toimintatavat perusvat heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Kestävän kaupungin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi lähiruoan toimittaminen jelupisteisiin, hyödykkeiden kotiinkuljes ja verkkopalveluna toteutettava kirjasto. Satamalahteen perustetaan oma lähiruokiiri. Kunta voi kea klusterin perustamista ja toimintaa esimerkiksi tarjoamalla tilan sen jelupisteeksi. Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on olennainen osa ekologista kestävyyttä ja sen säilyminen suorassa yhteydessä myös ihmisten hyvinvointiin. Tiiviin kaupunkiyksikön rentaminen vaihtoehtona rentamisen hajanaiselle leviämiselle msimoi koskemattoman luonnon kaupungin ympärillä. Mahdollisimman suuri osa tontilla olevasta sovelvasta kasvillisuudesta pyritään rennusvaiheessa säästämään. Puistoissa ja puutarhoissa lee suosia luonnonmukaisuutta. Tämä vähentää hoitotarvetta sekä kasvitauteja ja holaisia. Kasvilajeina lisi käyttää mieluummin kotimaisia luonnonkasveja kuin vieraslajeja. jeljen nurmikenttien sijaan lisi suosia monilajisia niittyjä, jotka tarjoavat elinympäristön esimerkiksi perhosille ja kimalaisille. Ekologiset käytävät Riittävän leveät ekologiset käytävät mahdollistavat eläinten ja kasvien siirtymisen luontoalueiden välillä. Yhtenäinen maayhteys edistää biodiversiteetin säilymistä ja eliöiden siirtymistä populaatiosta toiseen. Metsä- ja viheraluekiilat voivat toimia myös viheryhteytenä, jota ihmiset voivat käyttä virkistystarkoiksiin. lueen merkittävin ekologinen käytävä on Rokkalanjoen si. esistöjen rannoilla on jätetty yhtenäisiä ja riittävän suuria osia luonnontilaan. ja niiden ekologiset yhteydet on säilytetty toteuttamalla ainoastaan siltoja pengerteiden ja siltarumpujen sijaan. Kaupunkiviljely ja lähiruoka ihreällä sähköllä toimivat kasvihuoneet ja keittiöpuutarhat myös asuinrennusten yhteydessä luovat mahdollisuuden kasvattaa osa käytetystä ravinnosta itse, samoin yhteiset ja yksityiset hyötypuutarhat ja kasvimaat alueella. suintonteille järjestetään viljelypalstoja, kasvihuoneita ja keittiöpuutarhoja. Pihojen lisäksi suunnitelma käsittää runsaasti viljelyn mahdollistavia kattoterasseja. Ruoan kasvattaminen kodin lähellä säästää energiaa ja luo alueelle elävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Merkittävä osa asuintonttien yhteisalueille istettavista kasveista on hyötykasveja. Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan pääperiaatteena on rennen alueen hydrologisen tilan säilyttäminen mahdollisimman lähellä luonnonmukaista tilaa. Hulevesien muodosmista estetään kiinteistö- ja korttelikohtaisilla ratkaisuilla, kuten paikallisilla imeytysratkaisuilla, viherkatoilla, viherpinnoilla, kevennetyillä päällysteillä ja vesiaiheilla Hulevesien määrää vähennetään astoimalla ja hyödyntämällä ne syntypaikalla. Kaupunkiluonnon opeksellinen arvo Kaupunkia ei le nähdä luonnon vastohtana, vaan rennen ympäristön vastainona on toimivassa kaupungissa myös monimuotoiset viheralueet. irkitysarvon lisäksi kaupunkiluonnolla on merkittävä opeksellinen arvo ja sen lee olla olla kaikkien asukkaiden ja esimerkiksi päiväkotiryhmien ja koululaisten saavutettavissa.monimuotoinen kaupunkiluonto antaa ihmiselle uusia tietoja, taitoja ja asenteita. Ympäristökasvaksella pyritään opettamaan kansalaisista ympäristötietoisia ja -vasullisia. Luontosuhteen vahvisessa kasvaa usein myös usko omiin vaikusmahdollisuuksiin ympäristöasioissa, mikä edistää edelleen kestävää elämäntaa. Tärkeä osa Satamalahtea ovat sen monipuoliset viheralueet. Yhteydet seudullisiin viheralueisiin Seudullisilla viheralueilla on merkittävä luonto- ja virkistysarvo. Toimivat yhteydet kaupunkialueen urbaaneista osista ympäristön luonnontilaisiin alueisiin edistää muun muassa kkosasuntoperinteestä eroon pyrkimistä - luontoyhteys ja viheralueiden helppo saavutettavuus korvaavat osittain mökinomistamistarpeen. Satamalahden ja Rokkalanjoen rannat on jätetty kokonaisuudessaan kaupunkilaisten vaaseen käyttöön. Markkinoiden kysyntä lmastonmuutoksen ja luonnonojen rajallisuuden tiedostamisen yleistyessä muutvat hiljalleen myös kulustotmukset eettiseen ja ekologisesti kestävään suuntaan. Kuluttajien ja yritysten kiinnoss kestävyyteen lisääntyy voimkaasti, mikä kasvattaa kysyntää ja luo markkinoita ympäristöä säästäville ratkaisuille ja myös kestävälle kaupunkiasumiselle. Satamalhdessa energialuokat voidaan määrätä pollisiksi talotekniikassa (mm. ilmanvaihtolaitteisto, lämmityksen sähkökojeet, sähköiset kiintokalusteet ja valaiss). Ympäristö- ja energiasertifikaatit voidaan asettaa edellytyksiksi tietyissä rennusoteryhmissä. Taloudellinen ohjaus Ekologinen kestävyys vaatii edistyksellistä ajattelua, poliittista tahtoa sekä valtion ja kunnan kea. Rennusten normitasoa parempia ratkaisuja voidaan aikaansaada esimerkiksi säätelemällä tonttivuokraa tai lisäämällä rennusoikeutta. Tonttien vuokran tai hinnoittelun säätelyllä voidaan lisäksi kannustaa tavanomaisesta poikkeaviin CO2-päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, joita pidetään tavoiteltavina ja joiden toteuminen on muuten epätodennäköistä. Heikkoa ekotehokkuutta lee karsia sanioilla tai korotella veroksella. Toteusmetodit Maohjan luovuksen ehdoilla voidaan määritellä ja mistaa tavoitteiden siirtyminen toteukseen rentamisvaiheessa. Metodeina voi olla muun muassa tontinluovuskilpailut, toteuttamiskilpailut sekä kumppanuus- ja sopimuskaavois. Toteuttamisen ehtoina voidaan määritellä myös muita kuin tontin tavanomaiseen rentamiseen liittyviä asioita, kuten yleisten alueiden toteuttamista, jätehuoltoa ja osallisuutta yksityisiin yhteistiloihin. Kestävät materiaalit Materiaalien lee olla tavoitteellisen elinkaarensa aikana kokonaisekologisesti kestäviä. Ekologisesti kestävät materiaalit ovat luonteeltaan pääosin uusiuvia ja kierrätettäviä, ja mahdollisuuksien mukaan paikallisia. Määrääviä ovat myös materiaalin ottamiseen ja kuljettamiseen käytetty energiamäärä ja -muoto. Materiaaleista muun muassa puu sitoo hiiltä ja toimii siten merkittävänä hiilinieluna. Käyttökustannukset Suunnittelutyön alkaessa asetettavat käyttökustannustavoitteet ohjaavat rennusratkaisuja kestävään ja samalla myös taloudelliseen suuntaan. Satamalahden kiinteistöille luodaan kunnossitosuunnitelma koko elinkaaren ajsi. Esimerkiksi materiaalivalinnat ja tilajärjestelyt vaikuttavat suoraan käyttö- ja kunnossitokustannuksiin. Minimoimalla lämpöhäviöt säästetään puolestaan lämmityskustannuksissa. Kokonaiselinkaaren huomioiminen suunnitelmaa tehtäessä o säästöjä myös muutoshankkeita toteutettaessa. Käyttäjäriippuvaiset kustannukset Käyttäjäriippuvaiset kustannukset motivoivat säästämään. Energiankulukseen liittyy olennaisesti muun muassa lämmityslaitteiden helppo säädettävyys sekä sähkön- ja vedenkuluksen huoneistokohtaiset ajantasaiset mittarit. Satamalahdessa sähkön ja lämpimän veden käyttömäärät odaan näkyviksi asuntokohtaisilla mittareilla ja -msuilla. edenkulus minimoidaan suosimalla muun muassa vettä säästäviä kylpyhuonekalusteita. Reaaliaikainen mittaus ja vertailu viiteryhmään johtaa kestävämpiin kulustotmuksiin.

5 KMELEONTT /10 OS-LUE kem 2 e a = 0,85 e k = 1,69 SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: 165 SUMNEN: kem2 tarve: /puolikellari 90 /kellari 75 /maantaso SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 30 /kadunsi + piha KORTTELTLO: kem 2 tarve: /piha SUMNEN: kem 2 LKETLT: 2 000kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 59 /kadunsi + piha SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 48 /kadunsi OS-LUE kem 2 e a = 0,32 e k = 0,59 SUMNEN: kem 2 PLELUT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /maantaso SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 TSTOTLT: kem 2 TEDEKESKUS: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /paikoistalo LKE- J TSTOTLT: kem 2 tarve: /paikoistalo OS-LUE kem 2 e a = 0,21 e k = 0,74 OS-LUE kem 2 LKE-, TSTO- J KULTTUURTLT: kem 2 tarve: 259 e a = 0,40 e k = 1, /puolikellari 59 /kadunsi SUMNEN: kem 2 PLELUT: kem 2 YHTEENSÄ: kem 2 tarve: /pihannen alla 160 /maantaso KOKONSKERROSL: kem 2 HERLUEDEN J PUSTOJEN MÄÄRÄ: m 2

6 M Maa herran ka u eimin tie rranka nv ars i /ka du /pih LK 164 /p 20 si KÄÄ NTÖ K - TUS KTU +79,0 rsi - buss MT PL LKE ELU- / R. K ESK US soss a +83,0 B +83,0 10 enka ssalm Porra unva 565 /kahde ssa ta it /kad K. SU N LKE - / R. SEM LU TT E HLL TTO R RU RN +87,0 TED RT YLK ULK HUO NEE NKT USL T LL ssalm enka YLLY TSTO KON / LKER FER ENS. STL T KÖY SRT / LK ER K. +85,0 RN 124 TR +80,0 TT /k anne n alla KYLP +83,0 141 piha / nnen MN HEM STM NER SLT +82,0 NTE +79,0 TSTO Porra X X H M UR. LEL - P +87,0 UUS +86,0 HOTE SLO N S U LJ EN SKU KT EP EKE +82,5 R B STMLHT R P K +77,5 /kadun N uska L P L E Hallit NNE MN UTU T ULK HEM NTE LK HÖYR YL NE P K T E 16 KTU taik. DEN yhy LH k R 12 /l S paik oi s /kadun si paik oi s 12 /l ellari uolik K TU R a Pau R tie lan kku taik. /pih NER 31 UR enka ssalm Porra LT ka herran Maa Parraskuja KÖ ellari uolik Kokka 16 U ka yhy RKT /kadun si UO a /p kuja Teljo TLO ZMO KOR TTEL sp +77,0 a rik kku n 15 /piha 2 MUNUKSEL sp Maa he ellari ika sp si olku Porep uor ri olku Pestip ika a nk uri La Tp ROKKLNJ OK elanka uolik /kadun si nuks /p /kella 11 Mau 155 tti lanrai Ssa U /kadun 30 NKT 4 /lyhytaik paikois Maa herran ka rikuja Kaa 15 Porra ssalm enka vr opolku Tuht Kansa nkat u 90 a Kaarik ZMO o Tim tie SL nka kuja Talla S eimintie Mannerh vr a +80,0 42 ellari lik /puo S L UN KE - / R K. at vr lan ka k lan ura pp Tu ku iemen uk Pirttin inka at R 30 Sim Pa nerh Man at Äysk eon ärinka lku iropo sp lku iropo tr vink Kuo lankat rkis toka Olkko onk sp a aari Kölik a nkuj Loki KMELEONTT /10 Kölikaari olku aanp Tuom ki njo kala YLÄ KN alla ,5 LHONKTU - +80,3 KÖY SRT KE LNN TU K R K. N L RS PU L NK TU - +85, Porra ssalm en ka ,8 +79,0 - sp SM +78,4 TSTO LKE - / R. +79,1 +77, /p uo lik +84,5 vr ell ar i - a Graan inrant a KENKÄERONNEM KHUNLHT 1 KMELEONTT 8068 Yleissuunnitelma 1/2000

7 KMELEONTT /10 Kameleontti Mikkelin keskustan kaupunkirennetta täydentävä ja Saimaan STM ELÄMYKSELLNEN SYDÄN J URBN DYNMO rantaupunki-identiteettiä vahvistava Satamalahden monipuolinen uusi Mikkelin satama toimii alueen symbolina ja elävänä keskuksena, ja on alueen tärkein yhteisöllisyyttä ja identiteettiä luova elementti. Satama ja rantuisto yhdistävät korttelit toisiinsa, luoden tahmaikan ja yhtenäisenä jatkuvan urbaanin virkistysalueen kaupunkilaisten käyttöön. Tiiviit ja suljet aukiot ja korttelipihat luovat vastainoa vaasti soljuvalle puistolle. Keskustan ruukaavortteleita täydentävät, satamaa rajaavat hybridikorttelit tarjoavat tilaa niin asumiselle, työlle, kaupalle kuin kulturille. Hybridikortteleihin sijoitvat muun muassa tiedekeskus ja hotelli, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Toiminnot täydentävät toisiaan mistaen elämän ja kohtaamiset kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Sataman korttelit ja aukiot tarjoavat tilaa tahmille, luovalle ajattelulle ja suoralle toiminnalle. Sataman elävöittämiseksi tilaa on at veneilyn lisäksi myös festivaalien ja muiden tahmien järjestämiseen. anhojen veritallien yhteyteen, kaupunkirenteen ja viherväylien solmukohtaan, on sijoitet yritystoimintaa sekä kulturi-, virkistys- ja vaa-ajan palveluita. kaupunkialue luo kehyksen levaisuuden elämisen kirjolle. jankäyttö vauu yhä enemmän, työ ei enää ole yhtä paikkaan ja aikaan sidota kuin nyt ja perhekuntien moninaisminen luo kysyntää uusille yksilöllisille ja yhteisöllisille tarpeille. Satamalahden alue viitoittaa tietä monipuoliseen kaupunkielämään, jossa omsi koet asuinalue tarjoaa hyvän elinympäristön kaikissa elämän vaiheissa. Omaleimaisen ympäristön ja korttelien muodostamassa kaupunkirenteessa on tilaa monenlaiselle toiminnalle: asumiselle, työlle, olemiselle, kulturille ja vaa-ajalle. Mikkelin vaihteleva kaupunki-, kulturi- ja luonnonympäristö antavat hyvät lähtökohdat Satamalahden ekologisesti kestävän rentamisen mallialueen suunnittelulle. Satamalahdesta renu kaupunkikuvallisesti vaihteleva, ympäristöä kunnioittava, viihtyisä ja elävä osa kaupunkia. Rennettava alue muodostaa keskustarennetta täydentävän, kaupunkimaisen kokonaisuuden, joka kehystää Satamalahden avointa maisematilaa. Monipuoliset korttelit sekä vaihtelevat kaupunkitilasarjat liittyvät rantuiston ja viherreittien välityksellä ympäristöönsä. Mikkelin keskusta, satama sekä Satamalahti luovat alueelle identiteetin, jota uusi rentaminen vahvistaa. KORTTELT J RENNUKSET MKKELN MTT Suunnitelma on laadit kaupunkirennekonseptina, jossa Satamalahtea kehystää ydinkeskustaa täydentävä rikas ja vaihteleva korttelirenne. Satamalahden kadut, pihat, aukiot, puistot ja satama toimivat levaisuuden kaupunkielämän näyttämönä, jossa kaupunkielämä sykkii eri asukasryhmien elämänrytmin mukaan. Mikkelin ja Satamalahden kaupunki- ja maisemarennetta on hyödynnetty keskeisenä lähtökohtana ja osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. Kaupunkirenteen teemoina ovat Satamalahtea ympäröivä kaupunkipuisto, urbaanit rantaraitit ja -aukiot sekä tiivis ja muodoltaan vaihteleva korttelirenne. Konseptissa rantareitti yhdistää kaikkia Satamalahteen kytkeytyviä kortteleita. Kortteleiden vaihteleva rytmi jäsentää kaupunkitilaa. Ehdotet korttelitehokkuus on sovitet mittaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti täydentämään olemassa olevaa kaupunkirennetta. Kortteleiden tehokkuus kasvaa keskustan suuntaan. Konsepti mahdollistaa suuria vauksia rennusten ja toimintojen keskinäisille sijoittelulle sekä toteukselle. aiheittain toteutettavat korttelit muodostavat nuottiviivaston, johon rennukset ja arkkitehuri voidaan myöhemmin sovittaa sopivassa sävellajissa. Ratkaisussa on yhdistetty perinteisen suomalaisen kaupunkirenteen mittaava ja materiaalit nykyarkkitehuriin ja levaisuuden elämäntaan sovelvsi vaihtelevsi kokonaisuudeksi. Korttelirenteen toisvina teemoina ovat tiivis katila ja yhteisölliset, pienipiirteiset korttelipihat sekä näkymät järvelle. Kortteli- ja rennustyypit vaihtelevat sataman hybridija rantortteleista, Kenkäveron ympyräkorttelin kautta Paukkulan puistokortteleihin. suntorentamisen kirjo ja toteusmallien vaihtelu edesauttavat elävän kaupunginosan syntyä ja kehittymistä. Lähipalvelut ja yhteistilat on jaet kortteleittain, jolloin asukkaille tarjouu palveluita ja kohtauspaikkoja. suinrennusten maantasokerrokset voidaan toteuttaa työ-, liike- tai asuintiloina. Kortteliratkaisut ja rennustyypit mahdollistavat useille asunnoille omat piha-alueet tai terassit. Satamalahdelle lee laatia levaisuuteen tähtäävä energiastrategia, jossa määritellään otannon, kuluksen, säästämisen ja mittaamisen periaatteet. Keskitetyn kaukolämpöverkon energianotanto perusu paikallisiin uusiuviin energialähteisiin kuten jätteenpoltto, vesivoima, biomassa, pelletit, puulämmitys, järvi- ja maalämpö sekä aurinkoenergia, joita yhdistämällä saavutetaan joustava ja tehokas kokonaisratkaisu. Jätehuolto toteutetaan osana kaupungin olemassa olevaa järjestelmää täydennettynä korttelikohtaisilla kierrätyspisteillä. RENTMNEN PLLSET MTERLT RNTORTTELT KUPUNK JÄREN RNNSS KUPUNK- J MSEMRENNE - PN HENK säästämiseen ja kierrätykseen. Kaupunkikonsepti kee elämänta- ja asennemuutoksia. Yhteisöllisyys on yksi konseptin keskeisistä tavoitteista. Yhteisöllinen kaupunki tarkoittaa välittämistä sekä yksilön ja ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. sukkaat osallisvat kaupungin ja kortteleiden suunnitteluun alusta lähtien. Uudet toteusmallit lisäävät valinnan mahdollisuuksia ja tarjoavat asukkaille tilaisuuden rennuttaa tai rentaa omat talonsa itse. Uudet rennustyypit tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisiä ja joustavia asuntoja. Keskustan ruukaavortteleita mittaavallisesti jatkavat uudet rantorttelit tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiasumiseen parhaalla paikalla. Korttelirenne yhdistää umpikorttelin ja modernin, avoimen kaupunkirenteen parhaat ominaisuudet. Korttelipihojen ympärille kiertyvien rennusten väleistä avauu näkymiä niin järvelle kuin keskustaankin. Keskustan näkymäselit ja säilytettävät rennukset ovat kaupunkikuvaan jatkuvuutta ja ajallista perspeiiviä. Korttelirennetta jäsentävän kylpylän puiston pohjoispuoliset korttelit avauvat Rokkalanjoelle täydentyen Ssalan rannan uusilla rennuksilla. KENKÄERO PUSTO KESKELLÄ KORTTEL KORTTEL PUSTON KESKELLÄ edenpuhdistamon paikalle Kenkäveroon sijoitet kaarena nouseva ympyräkortteli kääntää selkänsä valtatielle, muodostaen melulta suojan, järvelle avauvan puistomaisen pihaja rantavyöhykkeen, jota rannalle sijoitet kaupunkivillat täydentävät. Savilahden sillan ali johden kanavan rajaamalle saarelle on ehdoksessa sijoitet kansainvälisen tason kylpylä monipuolisine palveluineen. Graanin rannassa kilpailualueen ulkopuolella olisi myös tilaa täydentävälle rentamiselle. PUKKUL STRNNN DYLL Satamalahden itärannalle Paukkulaan on esitetty pienimittaavaisempaa, puiston keskelle sijoitvaa, keskustaan ja järvelle avauvaa korttelirennetta. Rantuisto ja -reitti yhdistävät Paukkulan keskustaan ja Graanin suuntaan. ELÄÄ KUPUNK - KESTÄÄ KEHTYS Satamalahden innovatiivinen kaupunkikonsepti perusu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulturisiin arvoihin. Satamalahden keskeinen sijainti on tärkein lähtökohta ekologisesti kestävälle rentamiselle. Tulevaisuuden tarpeita vastaava kaupunki on tiivis, sosiaalista elämää aivoiva elinkaariyhdyskunta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja jossa on tarjolla kattava joukkoliikenteen palveluverkko. Kaupunkikonseptissa luonto ja luonnonmukaisuus levat ossi jokäiväistä elämää. Kaupunkiviljely on osa arkea siirtoluutarhojen, ryhmäviljelmien sekä katto- ja parvekepuutarhojen muodossa. Yhdyskunnan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy elämäntojen vaikuksesta. Lisäämällä tietoisuutta voimme vaikuttaa ihmisten kuluskäyttäytymiseen ja siirtyä jatkuvasta kasvusta Tulevaisuuden ekotehokas kaupunki on tasainossa ekosysteemin kanssa. Rennusten suunnittelussa huomioidaan ympäristön, ilmansuuntien ja sään asettamat reunaehdot. Rennusten muoto ja vaipan ala optimoidaan ja tilat sijoitetaan ilmansuuntien mukaan. Rennusten elinkaaren kannalta tilajärjestelyiden ja käyttötarkoiksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Ekotehokas kaupunkirenne, toimintojen yhdistäminen ja tilojen yhteiskäyttö vähentävät rentamistarvetta, jolla on puolestaan suora vaikus ylläpitokustannuksiin, materiaalien- ja energiankäyttöön. Rennusten ja rennusosien tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusi kaupunkirenne koosu nollaenergiatai energiaa ottavista rennuksista. Rentamiseen käytetään uusiuvia ja paikallisia materiaaleja, erityisesti puuta, sekä kierrätettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi rennusjätettä. Ehdoksen materiaalipaletti käsittää kierrätystiilistä rennettavien muurien ja puurenteisten kerrostalojen luonnonmukaista rosoisuutta. LKENNE J PYSÄKÖNT LKKUT JLT Liikenneverkko perusu pääosin olevaan kaverkkoon, jota täydentävät Kenkäveronniemelle johtava kevyen liikenteen seli: rantaraitti satamasta sekä Graanin aluetta ja keskustaa yhdistävä uusi rinnkaiska. Jalankululla ja pyöräilyllä on alueen suunnittelussa ja toteuksessa keskeinen rooli. Kaupunkirenne kävely- ja pyöräilyreitteineen yhdistää Satamalahden osa-alueet esteettömästi keskustaan ja ympäristöönsä. Rantareitti muodostaa kaikkia kortteleita ja liikennemuotoja palvelevan puistokaverkoston. Uusi alikulkuyhteys keskustaan sijoitu sataman yhteyteen. Polkupyörille ataan katet tilat kaikissa kortteleissa. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa täydentää Satamalahden asukkaita palveleva sähköbussiverkosto. Graanin, Kenkäveron ja keskustan välisiä matkoja palvelee myös matkailuvalttina toimiva köysirata. Kortteleiden välisiä yhteyksiä palvelevat Satamalahden rantabuledi sekä rantaraitti. Suuret, paljon liikennettä ottavat liike- ja toimistotilat on sijoitet pääosiin satamaan ja liittymien yhteyteen. Pienimittaavaisia pihaja hyödynnetään pysäköinti- ja huoltoyhteyksinä. Pysäköinti on toteutet pääosin renteellisena: Sataman alueella Rantortteleissa puoli kerrosta painetna pihansien alle ja hybridikortteleissa Tiedekeskuksen, hotellin ja asuinrennusten pysäköinti on sijoitet rennusten ja aukioiden alle. Kenkäveron sekä Paukkulan alueilla pysäköinti on toteutet maanaisesti. ieraspysäköinti on järjestetty kajen sille ja aukioiden yhteyteen. KMELEONTT

8 KMELEONTT /10 Reisuus 1/ ,3 +79,0 +77,4 Lairika Manner heimintie Por r assalmenka Leikkaus 1/ ,0 +79,0 kanava +78,8 hybridikortteli +80,3 +80,0 Manner heimintie Por r assalmenka Leikkaus B 1/1000 KMELEONTT

9 KMELEONTT /10 Ekologinen konsepti RENNUKSET MNKÄYTTÖ J KUPUNKRENNE Olemassaolevan renteen tiivistäminen Pienet toteusyksiköt - monipuolisuus Satamalahden rentaminen tiivistää kaupunkirennetta aivan kaupungin ytimen nmassa. lueen rentaminen eheyttää kaupungin itäistä julkisivua ja hyödyntää kertaalleen jo muokata, nykyisellään vajaäyttöistä maata. Täydennysrentamisella vastataan alati kasvavaan asuntokysyntään ja kaupungin asuntootantotavoitteisiin. Olemassaolevaan infrastruuuriin ja palvelurenteeseen keuminen o suoria säästöjä ja mahdollistaa ailemattoman maankäytön. Energiatehokas renne Suunnitelma perusu rennetjen ja rentamattomien alueiden selkeään keskinäiseen jäsentelyyn. Kortteli-alueet on pyritty rentamaan tehokkaasti, jolloin rentamisalueita ympäröivä vaa-ala jää.mahdollisimman suureksi ja se voidaan hyödyntää erityyppisinä viheralueina. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Sen tehokas toteuttaminen lisää edelleen väestöpohjaa keskustalveluiden alueella; asiaskunnan lisääntyessä tarjouu tilaisuus palveluiden kehittymiselle ja monipuolismiselle. aiheiss - kokonaisuus valmis joka vaiheessa Kestävä kaupunki on prosessi, joka suunnitelllaan toteutettavsi vaiheittain. Satamalahden rentaminen aloitetaan keskustan nmasta, josta johdonmukaisesti edetään alueen laidoille. Korttelikokonaisuudet on mitoitet siten, että Mikkelin vuosittainen rentamisen määrä on luontevasti sijoitettavissa alueelle vaiheittain. lueen väliaikaiskäyttö ennen rentamisen aloittamista ja sen kanssa samanaikaisesti on harkinnanarvoista, sillä se nostaa alueen profiilia ja nnettavuutta myös mahdollisten levien asukkaiden parissa. Suurten monotonisten rennusten ja alueiden välttämiseksi lisi rennusprojeit jaa pieniin toteusyksiköihin. Tämä lisää asuntotarjonnan ja -otannon sekä toteusmallien diversiteettiä luoden monipuolisesti vaihtoehtoja ja mahdollistaa tavallista paremmin myös yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. lueella suositaan useita toteuttajia yhden sijaan. Tavanomaista pienemmät suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuudet mahdollistavat useampien tahojen osallismisen alueen kehittämiseen. Pienissä yksiköissä muun muassa energiainnovatiivisten ja vähähiilisten ratkaisujen kokeilu on helpompaa, koska taloudellinen riski niiden toteuttamisessa on pienempi. Kaupunkikuvassa pienten toteusyksiköiden vaikus näkyy runsaan vaihtelun omana rikkautena. Joustavuus, muunneltavuus ja monikäyttöisyys Yleispäteväksi suunnitel tila helpottaa käyttötarkoiksen muutosta ja siten parhaimmillaan pidentää rennuksen käyttöikää, kun sitä ei toiminnan luonteen muutessa tarvitse purkaa. Sisäänrennet muunneltavuus ja monikäyttöisyys edesauttavat tilan muokkaamista käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Rennus suunnitellaan niin, että ekotehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat tasokorokset ovat mahdollisia sen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi mistamalla teknisten tilojen riittävä mitois voidaan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä primäärienergian lähdettä myöhemmin muuttaa. Rennusten uudet toteusmallit Toimintojen sekoittaminen edesauttaa rikkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön syntyä. Toimintojen ja palveluiden sijoittaminen kävelyetäisyydelle asumisesta vähentää autoilutarvetta ja rohkaisee hyötyliikkumaan. Satamalahtea ei renneta yksinomaan asuinkäyttöön, vaan alueella tarjotaan runsaasti lähi- ja kulturipalveluita. Satamalahdessa suurten yritysten tai niiden ryhmittymien lisäksi rentajiksi valitaan myös pienempiä toimijoita. Tontinluovuskilpailuihin asetetaan osallismiskriteerit niin, että myös ryhmärentamisryhmittymät saavat mahdollisuuden osallisa. Yhteisölähtöinen rentaminen ottaa rennuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja monipuolistaa siten rennus- ja asuntokantaa. Kaupunki voi kea ryhmärentamista laatimalla sitä koskevan ohjepetin tai tarjoamalla neuvontaa. Loftasuntojen aikaansaamiseksi vaaditaan puolestaan asukasohje asuntojen lopputyöstämiseen. Kunta voi myös helpottaa asuntojen rentamista tarjoamalla osalle muutostöistä kevennetyn luprosessin. Elinkaarikorttelit Strateginen tilaohjelma Elinkaariajattelu kaupunkisuunnittelussa tarkoittaa monipuolista asuntojaumaa ja -tyyppejä, joissa tilat ovat joustavia ja tarpeen mukaan muunvia. Monipuoliset asuntotyypit puolestaan mistavat elinkaariasumisen toteumisen. Satamalahden leva asuntokanta käsittää erikokoisia ja -tyyppisiä auntoja. Rennusten tilat ovat muunneltavia sekä ratkaisuiltaan ja materiaaleiltaan pitkäikäisiä. Rennuksen käyttöikää pidentävät lisäksi esimerkiksi modulaarisuus ja esteettömyys. Tiloiltaan ja toiminnoiltaan joustavat rennukset ovat pitkäikäisiä. Energiaa säästyy, kun rennusta ei tarvitse purkaa käyttötarpeen muutessa. Rennuksiin voidaan suunnitellla erillisiä joustovyöhykkeitä, joita muokataan tarpeen vaatiessa. Rennuksiin suunnitellaan joustavia ja monikäyttöisiä tiloja. Yhteistilat mahdollistavat muun muassa vierashuoneen, työhuoneen, verstaan, saunan tai vaikka talokohtaisen kuntosalin. Tilojen yhteiskäyttö säästää kerrosalaa ja tehostaa käyttöastetta. suntosuunnittelussa on huomioitava erityisesti oikea perusmitois, tilajo, väljyys, valoisuus ja näkymät asunnon sisällä ja sieltä ympäristöön. Toimivuutta edistävät myös huolella valit, aikaa kestävät materiaalit. Toimintojen sekoittaminen Monipuolinen viherympäristö pienestä suureen mittaavaan Elinympäristön koet laa, viihtyisyys ja kutsuvuus on suoraan yhteydessä paikan fyysiseen ilmeeseen ja nnelmaan ja toimii yhtenä asuinalueen laatekijänä. Satamalahden ulkotilat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa on paikkoja sekä rauhoitmiselle että tekemiselle. Julkiset ulkotilat suunnitellaan kaikille käyttäjäryhmille, jolloin ne mahdollistavat esimerkiksi esteettömän liikkumisen ja kaupunkimaiset urheilumuodot, kuten pyöräilyn, skeittauksen ja pienpelit. nnovatiivinen arkkitehuri Perinteiset hyvät rennustavat toimivat perustana ekologisesti kestävälle arkkitehurille ja rentamiselle: luonnonvalon hyödyntäminen, harkit tilajärjestelyt, puskurivyöhykkeenä toimivien ja vain tarvittaessa lämmitettävien tilojen käyttö sekä riittävät eristeet. Uudet materiaalit ja tekniset ratkaisut ovat osa innovatiivista arkkitehuria. Satamalahden korttelit kietovat sisäänsä suojaisan pihan. Kattopintoja hyödynnetään käyttöterasseina, viherkattoina ja aurinkoenergianotantoon. Tietomalli - elinkaari Satamalahden rennusten suunnittelussa hyödynnetään tietomallia. Tietomalli on tietokanta, joka käsittää rennuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaalisessa muodossa ja on suureksi avuksi esimerkiksi käytönaikaisessa seurannassa tai peruskorjausta tai muita muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Elinkaaren aikainen täsmällinen seuranta mahdollistaa päästöjen toimivimman vähentämisen, rennuksen oikean käytön ja huollon sekä järjestelmien toiminnallisen optimoinnin. suinkorttelin sisäpiha KUPUNKTLT KEYT LKENNE TOMNNOT JONEUOLKENNE KUPUNKTL HYBRDKORTTELT RNTRETT MNTE KUPUNKPUSTO RNTORTTELT KEYEN LKENTEEN RETT JONEUOLKENNE KUPUNKPUSTO PUSTOKORTTELT KÖYSRT POTUS RNTRETT YMPYRÄKORTTELT JULKSTEN RENNUSTEN KORTTELT KMELEONTT

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA 6.9.2011 viheralueiden merkitys ja mahdollisuudet kaupunkisuunnittelussa Terhi Tikkanen-Lindström WSP Ympäristö & Arkkitehtuuri muutosvoimia kaupunkien tiivistyminen

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN

EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö

HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö. 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö HSY: Energia- ja ilmastonäkökulmat kaavoissa, Case Kivistö 3.12.2015 Lea Varpanen Kivistö, kaavoituspäällikkö teemat 1 Mikä Kivistö? 2 Kestävän kaupunkisuunnittelun keinoja kaupunkirakenne, kaavamääräykset,

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.

Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta. Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11. Muutostöillä esteettömyyttä ja turvallisuutta Erja Väyrynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Paasitorni 12.11.2013 Sisältö 1. Mitä on esteettömyys ja turvallisuus rakennetussa ympäristössä?

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

RANTAKORTTELEIDEN TUTKIELMAT SIPOON KUNNAN ERIKSNÄSIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Sipoon kunta Kaavoitus RANTORTTELEDEN TUTKELMAT SPOON KUNNAN ERKSNÄSN OSAYLESKAAVAEHDOTUS 6.10.2014 SERUM ARKKTEHDT OY NLSÄNKATU 11-13 F 6 FN-00510 HELSNK FNLAND WWW.SERUM.F Perusratkaisu Kortteleiden

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE

SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Urbaani Tampere ry - lisää kaupunkia Tampereelle 27.3.2015 KANNANOTTO ETELÄPUISTON SEELAKE-SUUNNITELMAAN SEELAKE ON HYVÄ ALKU SUUNNITTELULLE Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

URBAANI, KESTÄVÄN KEHITYKSEN FANTASTINEN LUOMUS, JOSSA MONIMUOTOINEN KAUPUNKIELÄMÄ ON ASUKKAIDEN MUOKATTAVISSA. toiminta visuaalisuus ympäristö

URBAANI, KESTÄVÄN KEHITYKSEN FANTASTINEN LUOMUS, JOSSA MONIMUOTOINEN KAUPUNKIELÄMÄ ON ASUKKAIDEN MUOKATTAVISSA. toiminta visuaalisuus ympäristö M A R J A N V I S I O T URBAANI, KESTÄVÄN KEHITYKSEN FANTASTINEN LUOMUS, JOSSA MONIMUOTOINEN KAUPUNKIELÄMÄ ON ASUKKAIDEN MUOKATTAVISSA. 1 SUUNNITTELUVISIOT toiminta visuaalisuus ympäristö asuminen -muunneltavat

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>>

eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 19.1.2010 ERIKSNÄS visiotyöryhmä / SL eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> eriksnäs*vision 2010 2018 LÖYTÖRETKI 1 eriksnäs*vision 2010-2018 Eriksnäsgård>>Eriksnäs I asuntoalue>> 2 eriksnäs*vision 2010-2018 Kansainvälinen arkkit.kilpailu 2007 1 palk. EMERALDA Kansainvälinen arkkitehtikilpailu

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo

Derby Business Park. Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo Derby Business Park Tarvonsalmenkatu 15-17 02600 Espoo 2 Laadukas ja tehokas toimitilakohde merellisessä ympäristössä Turunväylän varrella Derby lyhyesti Espoon ja Helsingin rajalla Turunväylän varrella

Lisätiedot

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi

Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Lisätietoja: www.sipoonjokilaakso.fi Tervetuloa Sipoon Jokilaaksoon! Sipoon Jokilaakson ja Nikkilän sijainti Helsingin keskustaan 35 km, Porvooseen noin 25 km ja Keravalle noin 10 km Kerava-Porvoo radan varrella Joukkoliikenneyhteydet Nikkilästä

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta

Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia

Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia Innovatiivisella viherrakentamisella kohti kestävää kaupunkia -esimerkkejä metsistä, puistoista ja katoilta Yhteistyössä: Kasvitieteellinen puutarha & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä, Ympäristötieteen

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

KERA Tulevaisuuspyörä

KERA Tulevaisuuspyörä KERA Tulevaisuuspyörä Työpaja 11.6.2013 Valtuustotalo Kimmo Rönkä Movense Oy TYÖPAJA: TULEVAISUUSPYÖRÄ ryhmien teemat 1. Houkutteleva korttelikaupunki ja käveltävä ympäristö (kirjurit: Ritva Helminen-Halkola,

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013

Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Haaste-ehdotukset työpajakäsittelyyn 16.12.2013 Kestävät valinnat käyttöön (1/2) Helpotetaan kestäviä arkivalintoja asumisessa, liikkumisessa ja kuluttamisessa Kehitetään ympäristöliiketoimintaa Tehdään

Lisätiedot

Lappeenrannan tiekartta resurssiviisauteen: tavoitetilat 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Resurssiviisas Lappeenranta 2050 Energian tuotanto ja -kulutus Lappeenranta on ilmastoneutraali

Lisätiedot

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä.

Määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset Määräaikaan 3.6.2013 klo 12.00 mennessä tarjouksia on tullut yhteensä _ yritykseltä. LIITE 4 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN YKSIKKÖ/ Toffela-hanke Tarjous saapunut YRITYS saapunut Hankintamenettely Avoimen menettelyn mukainen hankintailmoitus on julkaistu www.hankintailmoitukset.fi sivulla

Lisätiedot

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio ARK-C5001 KAUPUNKI JA YHDYSKUNTA Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio Asemakaavan selostus ja vaikutusarviointi 9.12.2014 Suvi Takko 296513 Sisällys 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Kaava-alueen

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi Vantaan Kartanonkoski viihtyisää asuinympäristöä! Puutarhakaupungin arkkitehtuurikilpailun visiosta, kaupunkisuunnittelusta Viheralueiden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina 29.10.2015 KEHTO-FOORUMI Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine Ylivertainen sijainti MAAILMAN PARAS LENTOKENTTÄKAUPUNKI Kaupunkisuunnittelun työkalut TALOUS KAUPUNKI

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1

UUSI LOHJA MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA JA RAKENNEMALLI TAVOITTEET. Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 LIM 1 UUSI OHJ MNKÄÖN KEHISKUV J RKENNEMI VOIEE Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.9. 2013 IM 1 avoitteet tavoitteet on määritelty vyöhykkeittäin lähtötietojen ja vuorovaikutuksessa saadun palautteen perusteella

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015

Liiketilat Kivistössä. Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Liiketilat Kivistössä Kivijalalla koreasti keskustelutilaisuus Projektijohtaja Gilbert Koskela 7.4.2015 Marja-Vantaan ydinkeskustan asemakaavatyö 230 600 Vantaan kaupunki, Gilbert Koskela 2 Marja-Vantaan

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

Yleissuunnitelma 1/1000. Kuopion Mölymäen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Big Band Theory 1 5

Yleissuunnitelma 1/1000. Kuopion Mölymäen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Big Band Theory 1 5 Yleissuunnitelma 1/1000 Big Band Theory 1 5 Big Band Theory Mölymäelle rakennetaan uusi yläkaupunki, joka liittyy katulinjojen välityksellä Kuopion ruutukaavakeskustaan. Uuden alueen ytimessä on kaksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot