KAMELEONTTI /10. Kameleontti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAMELEONTTI 8068 1/10. Kameleontti"

Transkriptio

1 KMELEONTT /10 Kameleontti Mikkelin keskustan kaupunkirennetta täydentävä ja Saimaan rantaupunki-identiteettiä vahvistava Satamalahden monipuolinen uusi kaupunkialue luo kehyksen levaisuuden elämisen kirjolle. jankäyttö vauu yhä enemmän, työ ei enää ole yhtä paikkaan ja aikaan sidota kuin nyt ja perhekuntien moninaisminen luo kysyntää uusille yksilöllisille ja yhteisöllisille tarpeille. Satamalahden alue viitoittaa tietä monipuoliseen kaupunkielämään, jossa omsi koet asuinalue tarjoaa hyvän elinympäristön kaikissa elämän vaiheissa. Omaleimaisen ympäristön ja korttelien muodostamassa kaupunkirenteessa on tilaa monenlaiselle toiminnalle: asumiselle, työlle, olemiselle, kulturille ja vaa-ajalle. KUPUNK- J MSEMRENNE - PN HENK Mikkelin vaihteleva kaupunki-, kulturi- ja luonnonympäristö antavat hyvät lähtökohdat Satamalahden ekologisesti kestävän rentamisen mallialueen suunnittelulle. Satamalahdesta renu kaupunkikuvallisesti vaihteleva, ympäristöä kunnioittava, viihtyisä ja elävä osa kaupunkia. Rennettava alue muodostaa keskustarennetta täydentävän, kaupunkimaisen kokonaisuuden, joka kehystää Satamalahden avointa maisematilaa. Monipuoliset korttelit sekä vaihtelevat kaupunkitilasarjat liittyvät rantuiston ja viherreittien välityksellä ympäristöönsä. Mikkelin keskusta, satama sekä Satamalahti luovat alueelle identiteetin, jota uusi rentaminen vahvistaa. KORTTELT J RENNUKSET MKKELN MTT Suunnitelma on laadit kaupunkirennekonseptina, jossa Satamalahtea kehystää ydinkeskustaa täydentävä rikas ja vaihteleva korttelirenne. Satamalahden kadut, pihat, aukiot, puistot ja satama toimivat levaisuuden kaupunkielämän näyttämönä, jossa kaupunkielämä sykkii eri asukasryhmien elämänrytmin mukaan. Mikkelin ja Satamalahden kaupunki- ja maisemarennetta on hyödynnetty keskeisenä lähtökohtana ja osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. Kaupunkirenteen teemoina ovat Satamalahtea ympäröivä kaupunkipuisto, urbaanit rantaraitit ja -aukiot sekä tiivis ja muodoltaan vaihteleva korttelirenne. Konseptissa rantareitti yhdistää kaikkia Satamalahteen kytkeytyviä kortteleita. Kortteleiden vaihteleva rytmi jäsentää kaupunkitilaa. Ehdotet korttelitehokkuus on sovitet mittaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti täydentämään olemassa olevaa kaupunkirennetta. Kortteleiden tehokkuus kasvaa keskustan suuntaan. Konsepti mahdollistaa suuria vauksia rennusten ja toimintojen keskinäisille sijoittelulle sekä toteukselle. aiheittain toteutettavat korttelit muodostavat nuottiviivaston, johon rennukset ja arkkitehuri voidaan myöhemmin sovittaa sopivassa sävellajissa. Ratkaisussa on yhdistetty perinteisen suomalaisen kaupunkirenteen mittaava ja materiaalit nykyarkkitehuriin ja levaisuuden elämäntaan sovelvsi vaihtelevsi kokonaisuudeksi. Korttelirenteen toisvina teemoina ovat tiivis katila ja yhteisölliset, pienipiirteiset korttelipihat sekä näkymät järvelle. Kortteli- ja rennustyypit vaihtelevat sataman hybridija rantortteleista, Kenkäveron ympyräkorttelin kautta Paukkulan puistokortteleihin. suntorentamisen kirjo ja toteusmallien vaihtelu edesauttavat elävän kaupunginosan syntyä ja kehittymistä. Lähipalvelut ja yhteistilat on jaet kortteleittain, jolloin asukkaille tarjouu palveluita ja kohtauspaikkoja. suinrennusten maantasokerrokset voidaan toteuttaa työ-, liike- tai asuintiloina. Kortteliratkaisut ja rennustyypit mahdollistavat useille asunnoille omat piha-alueet tai terassit. STM ELÄMYKSELLNEN SYDÄN J URBN DYNMO Mikkelin satama toimii alueen symbolina ja elävänä keskuksena, ja on alueen tärkein yhteisöllisyyttä ja identiteettiä luova elementti. Satama ja rantuisto yhdistävät korttelit toisiinsa, luoden tahmaikan ja yhtenäisenä jatkuvan urbaanin virkistysalueen kaupunkilaisten käyttöön. Tiiviit ja suljet aukiot ja korttelipihat luovat vastainoa vaasti soljuvalle puistolle. Keskustan ruukaavortteleita täydentävät, satamaa rajaavat hybridikorttelit tarjoavat tilaa niin asumiselle, työlle, kaupalle kuin kulturille. Hybridikortteleihin sijoitvat muun muassa tiedekeskus ja hotelli, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Toiminnot täydentävät toisiaan mistaen elämän ja kohtaamiset kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Sataman korttelit ja aukiot tarjoavat tilaa tahmille, luovalle ajattelulle ja suoralle toiminnalle. Sataman elävöittämiseksi tilaa on at veneilyn lisäksi myös festivaalien ja muiden tahmien järjestämiseen. anhojen veritallien yhteyteen, kaupunkirenteen ja viherväylien solmukohtaan, on sijoitet yritystoimintaa sekä kulturi-, virkistys- ja vaa-ajan palveluita. KENKÄERO PUSTO KESKELLÄ KORTTEL KORTTEL PUSTON KESKELLÄ edenpuhdistamon paikalle Kenkäveroon sijoitet kaarena nouseva ympyräkortteli kääntää selkänsä valtatielle, muodostaen melulta suojan, järvelle avauvan puistomaisen piha- ja rantavyöhykkeen, jota rannalle sijoitet kaupunkivillat täydentävät. Savilahden sillan ali johden kanavan rajaamalle saarelle on ehdoksessa sijoitet kansainvälisen tason kylpylä monipuolisine palveluineen. Graanin rannassa kilpailualueen ulkopuolella olisi myös tilaa täydentävälle rentamiselle. PUKKUL STRNNN DYLL Satamalahden itärannalle Paukkulaan on esitetty pienimittaavaisempaa, puiston keskelle sijoitvaa, keskustaan ja järvelle avauvaa korttelirennetta. Rantuisto ja -reitti yhdistävät Paukkulan keskustaan ja Graanin suuntaan. ELÄÄ KUPUNK - KESTÄÄ KEHTYS Satamalahden innovatiivinen kaupunkikonsepti perusu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulturisiin arvoihin. Satamalahden keskeinen sijainti on tärkein lähtökohta ekologisesti kestävälle rentamiselle. Tulevaisuuden tarpeita vastaava kaupunki on tiivis, sosiaalista elämää aivoiva elinkaariyhdyskunta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja jossa on tarjolla kattava joukkoliikenteen palveluverkko. Kaupunkikonseptissa luonto ja luonnonmukaisuus levat ossi jokäiväistä elämää. Kaupunkiviljely on osa arkea siirtoluutarhojen, ryhmäviljelmien sekä katto- ja parvekepuutarhojen muodossa. Yhdyskunnan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy elämäntojen vaikuksesta. Lisäämällä tietoisuutta voimme vaikuttaa ihmisten kuluskäyttäytymiseen ja siirtyä jatkuvasta kasvusta säästämiseen ja kierrätykseen. Kaupunkikonsepti kee elämänta- ja asennemuutoksia. Yhteisöllisyys on yksi konseptin keskeisistä tavoitteista. Yhteisöllinen kaupunki tarkoittaa välittämistä sekä yksilön ja ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. sukkaat osallisvat kaupungin ja kortteleiden suunnitteluun alusta lähtien. Uudet toteusmallit lisäävät valinnan mahdollisuuksia ja tarjoavat asukkaille tilaisuuden rennuttaa tai rentaa omat talonsa itse. Uudet rennustyypit tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisiä ja joustavia asuntoja. Satamalahdelle lee laatia levaisuuteen tähtäävä energiastrategia, jossa määritellään otannon, kuluksen, säästämisen ja mittaamisen periaatteet. Keskitetyn kaukolämpöverkon energianotanto perusu paikallisiin uusiuviin energialähteisiin kuten jätteenpoltto, vesivoima, biomassa, pelletit, puulämmitys, järvi- ja maalämpö sekä aurinkoenergia, joita yhdistämällä saavutetaan joustava ja tehokas kokonaisratkaisu. Jätehuolto toteutetaan osana kaupungin olemassa olevaa järjestelmää täydennettynä korttelikohtaisilla kierrätyspisteillä. RENTMNEN PLLSET MTERLT Tulevaisuuden ekotehokas kaupunki on tasainossa ekosysteemin kanssa. Rennusten suunnittelussa huomioidaan ympäristön, ilmansuuntien ja sään asettamat reunaehdot. Rennusten muoto ja vaipan ala optimoidaan ja tilat sijoitetaan ilmansuuntien mukaan. Rennusten elinkaaren kannalta tilajärjestelyiden ja käyttötarkoiksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Ekotehokas kaupunkirenne, toimintojen yhdistäminen ja tilojen yhteiskäyttö vähentävät rentamistarvetta, jolla on puolestaan suora vaikus ylläpitokustannuksiin, materiaalien- ja energiankäyttöön. Rennusten ja rennusosien tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusi kaupunkirenne koosu nollaenergiatai energiaa ottavista rennuksista. Rentamiseen käytetään uusiuvia ja paikallisia materiaaleja, erityisesti puuta, sekä kierrätettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi rennusjätettä. Ehdoksen materiaalipaletti käsittää kierrätystiilistä rennettavien muurien ja puurenteisten kerrostalojen luonnonmukaista rosoisuutta. LKENNE J PYSÄKÖNT LKKUT JLT Liikenneverkko perusu pääosin olevaan kaverkkoon, jota täydentävät Kenkäveronniemelle johtava kevyen liikenteen seli: rantaraitti satamasta sekä Graanin aluetta ja keskustaa yhdistävä uusi rinnkaiska. Jalankululla ja pyöräilyllä on alueen suunnittelussa ja toteuksessa keskeinen rooli. Kaupunkirenne kävely- ja pyöräilyreitteineen yhdistää Satamalahden osaalueet esteettömästi keskustaan ja ympäristöönsä. Rantareitti muodostaa kaikkia kortteleita ja liikennemuotoja palvelevan puistokaverkoston. Uusi alikulkuyhteys keskustaan sijoitu sataman yhteyteen. Polkupyörille ataan katet tilat kaikissa kortteleissa. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa täydentää Satamalahden asukkaita palveleva sähköbussiverkosto. Graanin, Kenkäveron ja keskustan välisiä matkoja palvelee myös matkailuvalttina toimiva köysirata. RNTORTTELT KUPUNK JÄREN RNNSS Keskustan ruukaavortteleita mittaavallisesti jatkavat uudet rantorttelit tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiasumiseen parhaalla paikalla. Korttelirenne yhdistää umpikorttelin ja modernin, avoimen kaupunkirenteen parhaat ominaisuudet. Korttelipihojen ympärille kiertyvien rennusten väleistä avauu näkymiä niin järvelle kuin keskustaankin. Keskustan näkymäselit ja säilytettävät rennukset ovat kaupunkikuvaan jatkuvuutta ja ajallista perspeiiviä. Korttelirennetta jäsentävän kylpylän puiston pohjoispuoliset korttelit avauvat Rokkalanjoelle täydentyen Ssalan rannan uusilla rennuksilla. Kortteleiden välisiä yhteyksiä palvelevat Satamalahden rantabuledi sekä rantaraitti. Suuret, paljon liikennettä ottavat liike- ja toimistotilat on sijoitet pääosiin satamaan ja liittymien yhteyteen. Pienimittaavaisia pihaja hyödynnetään pysäköinti- ja huoltoyhteyksinä. Pysäköinti on toteutet pääosin renteellisena: Sataman alueella Rantortteleissa puoli kerrosta painetna pihansien alle ja hybridikortteleissa Tiedekeskuksen, hotellin ja asuinrennusten pysäköinti on sijoitet rennusten ja aukioiden alle. Kenkäveron sekä Paukkulan alueilla pysäköinti on toteutet maanaisesti. ieraspysäköinti on järjestetty kajen sille ja aukioiden yhteyteen.

2 KMELEONTT /10 Ekologinen konsepti

3 KMELEONTT /10 MNKÄYTTÖ J KUPUNKRENNE RENNUKSET KULTTUUR LKENNE Olemassaolevan renteen tiivistäminen Satamalahden rentaminen tiivistää kaupunkirennetta aivan kaupungin ytimen nmassa. lueen rentaminen eheyttää kaupungin itäistä julkisivua ja hyödyntää kertaalleen jo muokata, nykyisellään vajaäyttöistä maata. Täydennysrentamisella vastataan alati kasvavaan asuntokysyntään ja kaupungin asuntootantotavoitteisiin. Olemassaolevaan infrastruuuriin ja palvelurenteeseen keuminen o suoria säästöjä ja mahdollistaa ailemattoman maankäytön. Energiatehokas renne Suunnitelma perusu rennetjen ja rentamattomien alueiden selkeään keskinäiseen jäsentelyyn. Kortteli-alueet on pyritty rentamaan tehokkaasti, jolloin rentamisalueita ympäröivä vaa-ala jää.mahdollisimman suureksi ja se voidaan hyödyntää erityyppisinä viheralueina. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Sen tehokas toteuttaminen lisää edelleen väestöpohjaa keskustalveluiden alueella; asiaskunnan lisääntyessä tarjouu tilaisuus palveluiden kehittymiselle ja monipuolismiselle. aiheiss - kokonaisuus valmis joka vaiheessa Kestävä kaupunki on prosessi, joka suunnitelllaan toteutettavsi vaiheittain. Satamalahden rentaminen aloitetaan keskustan nmasta, josta johdonmukaisesti edetään alueen laidoille. Korttelikokonaisuudet on mitoitet siten, että Mikkelin vuosittainen rentamisen määrä on luontevasti sijoitettavissa alueelle vaiheittain. lueen väliaikaiskäyttö ennen rentamisen aloittamista ja sen kanssa samanaikaisesti on harkinnanarvoista, sillä se nostaa alueen profiilia ja nnettavuutta myös mahdollisten levien asukkaiden parissa. Toimintojen sekoittaminen Toimintojen sekoittaminen edesauttaa rikkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön syntyä. Toimintojen ja palveluiden sijoittaminen kävelyetäisyydelle asumisesta vähentää autoilutarvetta ja rohkaisee hyötyliikkumaan. Satamalahtea ei renneta yksinomaan asuinkäyttöön, vaan alueella tarjotaan runsaasti lähi- ja kulturipalveluita. Elinkaarikorttelit Elinkaariajattelu kaupunkisuunnittelussa tarkoittaa monipuolista asuntojaumaa ja -tyyppejä, joissa tilat ovat joustavia ja tarpeen mukaan muunvia. Monipuoliset asuntotyypit puolestaan mistavat elinkaariasumisen toteumisen. Satamalahden leva asuntokanta käsittää erikokoisia ja -tyyppisiä auntoja. Rennusten tilat ovat muunneltavia sekä ratkaisuiltaan ja materiaaleiltaan pitkäikäisiä. Rennuksen käyttöikää pidentävät lisäksi esimerkiksi modulaarisuus ja esteettömyys. Monipuolinen viherympäristö pienestä suureen mittaavaan Elinympäristön koet laa, viihtyisyys ja kutsuvuus on suoraan yhteydessä paikan fyysiseen ilmeeseen ja nnelmaan ja toimii yhtenä asuinalueen laatekijänä. Satamalahden ulkotilat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa on paikkoja sekä rauhoitmiselle että tekemiselle. Julkiset ulkotilat suunnitellaan kaikille käyttäjäryhmille, jolloin ne mahdollistavat esimerkiksi esteettömän liikkumisen ja kaupunkimaiset urheilumuodot, kuten pyöräilyn, skeittauksen ja pienpelit. Pienet toteusyksiköt - monipuolisuus Suurten monotonisten rennusten ja alueiden välttämiseksi lisi rennusprojeit jaa pieniin toteusyksiköihin. Tämä lisää asuntotarjonnan ja -otannon sekä toteusmallien diversiteettiä luoden monipuolisesti vaihtoehtoja ja mahdollistaa tavallista paremmin myös yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. lueella suositaan useita toteuttajia yhden sijaan. Tavanomaista pienemmät suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuudet mahdollistavat useampien tahojen osallismisen alueen kehittämiseen. Pienissä yksiköissä muun muassa energiainnovatiivisten ja vähähiilisten ratkaisujen kokeilu on helpompaa, koska taloudellinen riski niiden toteuttamisessa on pienempi. Kaupunkikuvassa pienten toteusyksiköiden vaikus näkyy runsaan vaihtelun omana rikkautena. Joustavuus, muunneltavuus ja monikäyttöisyys Yleispäteväksi suunnitel tila helpottaa käyttötarkoiksen muutosta ja siten parhaimmillaan pidentää rennuksen käyttöikää, kun sitä ei toiminnan luonteen muutessa tarvitse purkaa. Sisäänrennet muunneltavuus ja monikäyttöisyys edesauttavat tilan muokkaamista käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Rennus suunnitellaan niin, että ekotehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat tasokorokset ovat mahdollisia sen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi mistamalla teknisten tilojen riittävä mitois voidaan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä primäärienergian lähdettä myöhemmin muuttaa. Rennusten uudet toteusmallit Satamalahdessa suurten yritysten tai niiden ryhmittymien lisäksi rentajiksi valitaan myös pienempiä toimijoita. Tontinluovuskilpailuihin asetetaan osallismiskriteerit niin, että myös ryhmärentamisryhmittymät saavat mahdollisuuden osallisa. Yhteisölähtöinen rentaminen ottaa rennuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja monipuolistaa siten rennus- ja asuntokantaa. Kaupunki voi kea ryhmärentamista laatimalla sitä koskevan ohjepetin tai tarjoamalla neuvontaa. Loft-asuntojen aikaansaamiseksi vaaditaan puolestaan asukasohje asuntojen lopputyöstämiseen. Kunta voi myös helpottaa asuntojen rentamista tarjoamalla osalle muutostöistä kevennetyn luprosessin. Strateginen tilaohjelma Tiloiltaan ja toiminnoiltaan joustavat rennukset ovat pitkäikäisiä. Energiaa säästyy, kun rennusta ei tarvitse purkaa käyttötarpeen muutessa. Rennuksiin voidaan suunnitellla erillisiä joustovyöhykkeitä, joita muokataan tarpeen vaatiessa. Rennuksiin suunnitellaan joustavia ja monikäyttöisiä tiloja. Yhteistilat mahdollistavat muun muassa vierashuoneen, työhuoneen, verstaan, saunan tai vaikka talokohtaisen kuntosalin. Tilojen yhteiskäyttö säästää kerrosalaa ja tehostaa käyttöastetta. suntosuunnittelussa on huomioitava erityisesti oikea perusmitois, tilajo, väljyys, valoisuus ja näkymät asunnon sisällä ja sieltä ympäristöön. Toimivuutta edistävät myös huolella valit, aikaa kestävät materiaalit. nnovatiivinen arkkitehuri Perinteiset hyvät rennustavat toimivat perustana ekologisesti kestävälle arkkitehurille ja rentamiselle: luonnonvalon hyödyntäminen, harkit tilajärjestelyt, puskurivyöhykkeenä toimivien ja vain tarvittaessa lämmitettävien tilojen käyttö sekä riittävät eristeet. Uudet materiaalit ja tekniset ratkaisut ovat osa innovatiivista arkkitehuria. Satamalahden korttelit kietovat sisäänsä suojaisan pihan. Kattopintoja hyödynnetään käyttöterasseina, viherkattoina ja aurinkoenergianotantoon. Tietomalli - elinkaari Satamalahden rennusten suunnittelussa hyödynnetään tietomallia. Tietomalli on tietokanta, joka käsittää rennuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaalisessa muodossa ja on suureksi avuksi esimerkiksi käytönaikaisessa seurannassa tai peruskorjausta tai muita muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Elinkaaren aikainen täsmällinen seuranta mahdollistaa päästöjen toimivimman vähentämisen, rennuksen oikean käytön ja huollon sekä järjestelmien toiminnallisen optimoinnin. sennemuutos Ympäristön kannalta kestävä elämänta vaatii yleisen asennemuutoksen - tietoisen siirtymisen kuluskulturista kestäviin valintoihin. Satamalahden voimas profiloiminen ekotehokkuuden edelläkävijäksi o alueelle kestävään elämäntaan motivoineita asukkaita. Energia- ja ympäristöasioiden markkinointi lisää näkyvyyttä ja kansalaisten tietopohjaa. Ekologinen kestävyys muodosu parhaimmillaan asukkaita yhdistäväksi asisi, yhteiseksi päämääräksi, joka lisää yhteisöllisyyden na. Satamalahden kaupunkialue mahdollistaa elämäntyylin, joka kuluttaa vähemmän luonnonoja tarjoamalla vaihtoehtoja ja toimintaympäristön, jossa ekologisesti kestävä asuminen, liikkuminen ja kuluttaminen on helppoa ja vaivatonta. lueelle rennettava Mikkelin tiedekeskus tarjoaa kansalaisille kestävyyteen liityvää informaatiota. Yhteisöllisyys Yhteisöllisyyden keminen ilmenee kaupunkirenteessa esimerkiksi selkeästi artikuloina julkisena tilana, yhteisinä ja yhteiskäyttöisinä tiloina ja hoidetina viheralueina. Satamalahden yhteisöllisyyden perustana on Lairikadun rantaraitin julkinen ulkotila, jossa viettää aikaa ja kohdata ihmisiä. lueen korttelit on suunnitel sopivan kokoisiksi yksiköiksi, joissa yhteisöllisyyden luonteva muodosminen on mahdollista. suinkortteleihin toteutetaan yhteiskäyttötilaa ja yhteisiä ovat myös pihatilat ja kattoterassit. Yhteiset saunatilat, pesuvat, etätyöpisteet, verstaat, vierasasunnot ja vastaavat edistävät osaltaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen kulturiympäristö Elinvoimainen kaupunkialue tarjoaa vaihtoehtoja vaaajan viettoon ja mahdollistaa aineettoman kuluttamisen. Elämyksellinen kaupunkiympäristö ja monipuolinen kulturitarjonta vähentävät riippuvuutta suuremmista kaupunkiyksiköistä tarjoamalla tekemistä ja koettavaa omalla alueella. Kulturiperintö ja -maisema sekä laadukas rennet ympäristö muodostavat alueella monipuolisen kokonaisuuden, jolle paikallisnne perusu. Erityiset ympäristöarvot on kartoitet ja niitä vaalitaan. Sosiaalinen diversiteetti Kestävää kaupunkialuetta ei suunnitella tai renneta millekään tietylle asukas- tai erityisryhmälle. sunto-, asuin- ja omissmuotojen sekoittaminen luo positiivista monimuotoisuutta. Satamalahti on suunnitel lähtökohtaisesti kaikille käyttäjäryhmille. suntootanto on alueella kauttaaltaan monipuolista ja sekoitnutta. aihtelevat asuntotyypit mahdollistavat laajan sosiaalisen diversiteetin parhaimmillaan jopa samassa rennuksessa. Monikulturisuus Kestävyydellä on myös kulturinen puoli, jossa monipuolisuus on rikkautta. Osaavan työvoiman hankkiminen muualta on paikoin kilpailukyvyn kannalta jopa välttämätöntä ja maamme kansainvälistyy asukaspohjaltaan enenevissä määrin. Satamalahti on suunnitel eri kulturien ja ihmisten rinnkaiseloa kevsi. Elinympäristön ja palvelujen laa on merkittävässä roolissa esimerkiksi ulkomaisen työntekijän harkitessa asuinpaikkaansa. Satamalahdesta rennetaan laadukas ja viihtyisä alue. Yhteisöllinen verkosto Satamalahden yhteinen verkkoportaali yhdistää asukkaat, yrittäjät ja muut alueella toimivat. Yritykset voivat esitellä sivustolla toimintaansa ja tarjoamiaan palveluja. Portaali käsittää myös taloyhtiöiden omat sivut, joilla ilmoittaa yhtiön ajankohtaisista asioista. sukkailla on portaalin kautta mahdollisuus ata yhteistiloja käyttöön, vaikuttaa yhteisiin korjaushankkeisiin, sopia talkoista ja tahmista tai tarjota taaa kiertoon. Kevyt liikenne pääasiallisena liikkumismuotona Ympäristön kannalta kestävässä kaupungissa liikkuminen tahu pääasiassa kävellen ja pyörällä. Kaupunkirenteessa painos on kevyellä liikenteellä, jonka reitit suunnitellaan sujuviksi ja viihtyisiksi. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta ja matkeskuksesta. lueen sisäinen renne suosii kevyttä liikennettä. utottomat alueet iihtyisässä ja ekologisesti kestävässä kaupungissa on kokonaan kevyelle liikenteelle pyhitettyjä alueita ja autottomia kortteleita osana liikennervallista ja viihtyisää lähiympäristöä. utottomuuden ja vähäautoisuuden lähtökohtana on jo alkuvaiheessa toimiva ja houkutteleva julkinen liikenne sekä riittävän tiheä ja palvelutasoltaan hyvä julkisten ja yksityisten palveluiden verkosto. Tiedekeskuksen ympäristö on kauttaaltaan autoista vaata vyöhykettä. Kortteleiden pihat ovat autottomia ja kortteleiden väliset kadut hitaan ajoneuvoliikenteen sallivia pihaja. Carsharing älttämätön henkilöautoliikenne ja esimerkiksi sannaiset mökkimatkat on mahdollista hoitaa ovelle otavilla tai kortteleiden yhteiskäyttöautoilla. uokraringit tarjoavat kaupunkilaisten käyttöön sähkö- ja vetyautoja, jolloin oman auton omistaminen ei ole välttämätöntä. Satamalahdessa voidaan tarjota yhteiskäyttöautoille tiettyjä eisuuksia, kuten esimerkiksi ilmainen pysäköintimahdollisuus hyvällä sijainnilla. Kattava joukkoliikennejärjestelmä Kestävässä kaupunkirentamisessa joukkoliikenne lisi toteuttaa ennen- tai samanaikaisesti rentamisen kanssa. Kaupunkirenteen tiiviys on välttämätöntä riittävän käyttäjäkunnan mistamiseksi. Joukkoliikenteen easema suhteessa henkilöautoiluun ilmenee reittijärjestelyissä, reittien nopeudessa ja tiheässä vuorovälissä. Yhteiskäyttöiset etätyötilat vähentävät osaltaan työmatkaliikennettä. 1 polkupyöräpaikka / asukas Kestävässä ja toimivassa kaupungissa polkupyörä on huomioi yhtenä ajoneuvotyyppinä kaikilla suunnittelutasoilla. Pyöräpaikkoja toteutetaan vähintään yksi asukasta kohden ja lisäksi riittävät asto- ja säilytystilat. Polkupyöräpaikois sijoitetaan kohulliselle etäisyydelle sisäänkäynniltä. Paikkoja ataan paitsi asuntojen, myös työpaikkojen ja palvelujen yhteyteen. suinrennusten yhteydessä polkupyörille järjestetään riittävä määrä säilytyspaikkoja sisätiloissa tai katetina. Palvelut ja toiminnot kävelyetäisyydellä Kestävässä kaupungissa palvelut ja julkisen liikenteen pysäkit ovat kohullisen kävelymatkan päässä. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustasta ja matkeskuksesta. Joukkoliikennetarjontaa monipuolistaa Saimaan ylittävä köysirata, joka palvelee keskustan, Kenkäveron ja Graanin välisiä yhteyksiä ja toimii matkailuvalttina. Kesäaikaan köysiradan vaatima energia otetaan aurinkovoimalla.

4 KMELEONTT /10 ENERG J NFRSTRUKTUUR KUPUNKEKOLOG TEKNKK & TLOUS Hiilijalanjälki Energiysymyksessä ensisijaisena tavoitteena on säästäminen kaikilla osa-alueilla. Tiivis kaupunkirenne luo edellytykset keskitettyyn energiaratkaisuun. Satamalahden rennukset toteutetaan vähintään uusimman -energialuokan mukaisina. Energianotantoon rennuksissa kannustetaan. Rennusten jäähdytystarve minimoidaan rennussuunnittelulla niin, että aiivista jäähdytystä ei tarvita. Koneellisen ilmanvaihdon sijaan voidaan lämmityskauden ulkopuolella käyttää painovoimaisia ratkaisuja. Rennuksen laitejärjestelmien ja kiintokalusteiden energiankuluksen lee olla alhainen. Lämmitysenergian omaaisuus Ekologisesti kestävässä kaupungissa pyritään käyttämään uusiuvaa lähienergiaa rennusten lämmittämisessä. Rennusten lämmitystarve pyritään minimoimaan. lue liitetään kaukolämpöverkkoon, jonka energia otetaan suurilta osin uusiuvin muodoin. Energian kierrätys - ksisuuntainen verkko Hukkaenergia on pyrittävä kierrättämään uudelleen käytettäväksi energianotannon ympäristövaikusten minimoimiseksi. Sekä ilmanvaihdossa että käyttövedessä pyritään hyödyntämään lämmöntalteenottoa hukkaenergian minimoimiseksi. Tulevaisuuden energiaverkossa virrat kulkevat kahteen suuntaan, jolloin yksittäinen kuluttaja voi syöttää esimerkiksi aurinkovoimalla ottamansa ylimääräisen energian verkkoon ja saada tästä korvauksen. Uusiuvat energiamuodot Energian osalta Satamalahdessa suositaan lähellä oteta uusiuvaa lähienergiaa, kuten järvilämpöä ja rennuksiin integroia aurinkovoimaa. Hybridirennusten ja tiedekeskuksen kattopinnat hyödynnetään aurinkopaneelien asennuspintana ja lisäksi toimistorennusten seinäpinnat on viistetty sopivassa aurinkopaneeleita ajatellen kulmassa. Myös rentamisvaiheessa pyritään käyttämään uusiuvaa energiaa. erkkoon energiaa ottaviin plusenergiataloihin voidaan kannustaa. Uudet käyttökonseptit jätehuoltoon ja energianotantoon lueen energianotanto-, siirto- ja jelujärjestelmää kehitetään yhtenä kokonaisuutena. lueellisesta jätehuollosta tehdään suunnitelma ennen alueen toteuksen aloittamista. Kaavoiksen tai tontinluovusohjeiden yhteydessä kehitetään määräyksiä tonttikohtaisesta kompostoinnista tai jätteen hyödyntämisestä hyötyvoimalassa. Työmaille vaaditaan laadittavan jätteenkäsittelysuunnitelma rennuslupavaiheessa. lueelle perustetaan kierrätyspiste, joka voi lisäksi tarjota korjauspalveluja ja omatoimiverstaan asukkaiden käyttöön. Kortteliin tai asuntoyhtiöön järjestetään vaihtolava tai -piste käyttökelpoisten taoiden ja kalusteiden kierrätystä ten. nnovatiivinen infrastruuuri ja palvelutarjonta Uudenaikainen palvelutarjonta perusu käyttäjälähtöisyyteen ja osallismismahdollisuuksiin, ja sen työkaluna hyödynnetään muun muassa sosiaalista mediaa. sukkaat ovat avainasemassa alueensa palveluiden kehittämisessä, ja palveluprosessit ja toimintatavat perusvat heidän tarpeisiinsa ja toiveisiinsa. Kestävän kaupungin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi lähiruoan toimittaminen jelupisteisiin, hyödykkeiden kotiinkuljes ja verkkopalveluna toteutettava kirjasto. Satamalahteen perustetaan oma lähiruokiiri. Kunta voi kea klusterin perustamista ja toimintaa esimerkiksi tarjoamalla tilan sen jelupisteeksi. Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on olennainen osa ekologista kestävyyttä ja sen säilyminen suorassa yhteydessä myös ihmisten hyvinvointiin. Tiiviin kaupunkiyksikön rentaminen vaihtoehtona rentamisen hajanaiselle leviämiselle msimoi koskemattoman luonnon kaupungin ympärillä. Mahdollisimman suuri osa tontilla olevasta sovelvasta kasvillisuudesta pyritään rennusvaiheessa säästämään. Puistoissa ja puutarhoissa lee suosia luonnonmukaisuutta. Tämä vähentää hoitotarvetta sekä kasvitauteja ja holaisia. Kasvilajeina lisi käyttää mieluummin kotimaisia luonnonkasveja kuin vieraslajeja. jeljen nurmikenttien sijaan lisi suosia monilajisia niittyjä, jotka tarjoavat elinympäristön esimerkiksi perhosille ja kimalaisille. Ekologiset käytävät Riittävän leveät ekologiset käytävät mahdollistavat eläinten ja kasvien siirtymisen luontoalueiden välillä. Yhtenäinen maayhteys edistää biodiversiteetin säilymistä ja eliöiden siirtymistä populaatiosta toiseen. Metsä- ja viheraluekiilat voivat toimia myös viheryhteytenä, jota ihmiset voivat käyttä virkistystarkoiksiin. lueen merkittävin ekologinen käytävä on Rokkalanjoen si. esistöjen rannoilla on jätetty yhtenäisiä ja riittävän suuria osia luonnontilaan. ja niiden ekologiset yhteydet on säilytetty toteuttamalla ainoastaan siltoja pengerteiden ja siltarumpujen sijaan. Kaupunkiviljely ja lähiruoka ihreällä sähköllä toimivat kasvihuoneet ja keittiöpuutarhat myös asuinrennusten yhteydessä luovat mahdollisuuden kasvattaa osa käytetystä ravinnosta itse, samoin yhteiset ja yksityiset hyötypuutarhat ja kasvimaat alueella. suintonteille järjestetään viljelypalstoja, kasvihuoneita ja keittiöpuutarhoja. Pihojen lisäksi suunnitelma käsittää runsaasti viljelyn mahdollistavia kattoterasseja. Ruoan kasvattaminen kodin lähellä säästää energiaa ja luo alueelle elävyyttä ja yhteisöllisyyttä. Merkittävä osa asuintonttien yhteisalueille istettavista kasveista on hyötykasveja. Hulevesien hallinta Hulevesien hallinnan pääperiaatteena on rennen alueen hydrologisen tilan säilyttäminen mahdollisimman lähellä luonnonmukaista tilaa. Hulevesien muodosmista estetään kiinteistö- ja korttelikohtaisilla ratkaisuilla, kuten paikallisilla imeytysratkaisuilla, viherkatoilla, viherpinnoilla, kevennetyillä päällysteillä ja vesiaiheilla Hulevesien määrää vähennetään astoimalla ja hyödyntämällä ne syntypaikalla. Kaupunkiluonnon opeksellinen arvo Kaupunkia ei le nähdä luonnon vastohtana, vaan rennen ympäristön vastainona on toimivassa kaupungissa myös monimuotoiset viheralueet. irkitysarvon lisäksi kaupunkiluonnolla on merkittävä opeksellinen arvo ja sen lee olla olla kaikkien asukkaiden ja esimerkiksi päiväkotiryhmien ja koululaisten saavutettavissa.monimuotoinen kaupunkiluonto antaa ihmiselle uusia tietoja, taitoja ja asenteita. Ympäristökasvaksella pyritään opettamaan kansalaisista ympäristötietoisia ja -vasullisia. Luontosuhteen vahvisessa kasvaa usein myös usko omiin vaikusmahdollisuuksiin ympäristöasioissa, mikä edistää edelleen kestävää elämäntaa. Tärkeä osa Satamalahtea ovat sen monipuoliset viheralueet. Yhteydet seudullisiin viheralueisiin Seudullisilla viheralueilla on merkittävä luonto- ja virkistysarvo. Toimivat yhteydet kaupunkialueen urbaaneista osista ympäristön luonnontilaisiin alueisiin edistää muun muassa kkosasuntoperinteestä eroon pyrkimistä - luontoyhteys ja viheralueiden helppo saavutettavuus korvaavat osittain mökinomistamistarpeen. Satamalahden ja Rokkalanjoen rannat on jätetty kokonaisuudessaan kaupunkilaisten vaaseen käyttöön. Markkinoiden kysyntä lmastonmuutoksen ja luonnonojen rajallisuuden tiedostamisen yleistyessä muutvat hiljalleen myös kulustotmukset eettiseen ja ekologisesti kestävään suuntaan. Kuluttajien ja yritysten kiinnoss kestävyyteen lisääntyy voimkaasti, mikä kasvattaa kysyntää ja luo markkinoita ympäristöä säästäville ratkaisuille ja myös kestävälle kaupunkiasumiselle. Satamalhdessa energialuokat voidaan määrätä pollisiksi talotekniikassa (mm. ilmanvaihtolaitteisto, lämmityksen sähkökojeet, sähköiset kiintokalusteet ja valaiss). Ympäristö- ja energiasertifikaatit voidaan asettaa edellytyksiksi tietyissä rennusoteryhmissä. Taloudellinen ohjaus Ekologinen kestävyys vaatii edistyksellistä ajattelua, poliittista tahtoa sekä valtion ja kunnan kea. Rennusten normitasoa parempia ratkaisuja voidaan aikaansaada esimerkiksi säätelemällä tonttivuokraa tai lisäämällä rennusoikeutta. Tonttien vuokran tai hinnoittelun säätelyllä voidaan lisäksi kannustaa tavanomaisesta poikkeaviin CO2-päästöjä vähentäviin ratkaisuihin, joita pidetään tavoiteltavina ja joiden toteuminen on muuten epätodennäköistä. Heikkoa ekotehokkuutta lee karsia sanioilla tai korotella veroksella. Toteusmetodit Maohjan luovuksen ehdoilla voidaan määritellä ja mistaa tavoitteiden siirtyminen toteukseen rentamisvaiheessa. Metodeina voi olla muun muassa tontinluovuskilpailut, toteuttamiskilpailut sekä kumppanuus- ja sopimuskaavois. Toteuttamisen ehtoina voidaan määritellä myös muita kuin tontin tavanomaiseen rentamiseen liittyviä asioita, kuten yleisten alueiden toteuttamista, jätehuoltoa ja osallisuutta yksityisiin yhteistiloihin. Kestävät materiaalit Materiaalien lee olla tavoitteellisen elinkaarensa aikana kokonaisekologisesti kestäviä. Ekologisesti kestävät materiaalit ovat luonteeltaan pääosin uusiuvia ja kierrätettäviä, ja mahdollisuuksien mukaan paikallisia. Määrääviä ovat myös materiaalin ottamiseen ja kuljettamiseen käytetty energiamäärä ja -muoto. Materiaaleista muun muassa puu sitoo hiiltä ja toimii siten merkittävänä hiilinieluna. Käyttökustannukset Suunnittelutyön alkaessa asetettavat käyttökustannustavoitteet ohjaavat rennusratkaisuja kestävään ja samalla myös taloudelliseen suuntaan. Satamalahden kiinteistöille luodaan kunnossitosuunnitelma koko elinkaaren ajsi. Esimerkiksi materiaalivalinnat ja tilajärjestelyt vaikuttavat suoraan käyttö- ja kunnossitokustannuksiin. Minimoimalla lämpöhäviöt säästetään puolestaan lämmityskustannuksissa. Kokonaiselinkaaren huomioiminen suunnitelmaa tehtäessä o säästöjä myös muutoshankkeita toteutettaessa. Käyttäjäriippuvaiset kustannukset Käyttäjäriippuvaiset kustannukset motivoivat säästämään. Energiankulukseen liittyy olennaisesti muun muassa lämmityslaitteiden helppo säädettävyys sekä sähkön- ja vedenkuluksen huoneistokohtaiset ajantasaiset mittarit. Satamalahdessa sähkön ja lämpimän veden käyttömäärät odaan näkyviksi asuntokohtaisilla mittareilla ja -msuilla. edenkulus minimoidaan suosimalla muun muassa vettä säästäviä kylpyhuonekalusteita. Reaaliaikainen mittaus ja vertailu viiteryhmään johtaa kestävämpiin kulustotmuksiin.

5 KMELEONTT /10 OS-LUE kem 2 e a = 0,85 e k = 1,69 SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: 165 SUMNEN: kem2 tarve: /puolikellari 90 /kellari 75 /maantaso SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 30 /kadunsi + piha KORTTELTLO: kem 2 tarve: /piha SUMNEN: kem 2 LKETLT: 2 000kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 59 /kadunsi + piha SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /puolikellari 48 /kadunsi OS-LUE kem 2 e a = 0,32 e k = 0,59 SUMNEN: kem 2 PLELUT: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /maantaso SUMNEN: kem 2 LKETLT: kem 2 TSTOTLT: kem 2 TEDEKESKUS: kem 2 YHT: kem 2 tarve: /paikoistalo LKE- J TSTOTLT: kem 2 tarve: /paikoistalo OS-LUE kem 2 e a = 0,21 e k = 0,74 OS-LUE kem 2 LKE-, TSTO- J KULTTUURTLT: kem 2 tarve: 259 e a = 0,40 e k = 1, /puolikellari 59 /kadunsi SUMNEN: kem 2 PLELUT: kem 2 YHTEENSÄ: kem 2 tarve: /pihannen alla 160 /maantaso KOKONSKERROSL: kem 2 HERLUEDEN J PUSTOJEN MÄÄRÄ: m 2

6 M Maa herran ka u eimin tie rranka nv ars i /ka du /pih LK 164 /p 20 si KÄÄ NTÖ K - TUS KTU +79,0 rsi - buss MT PL LKE ELU- / R. K ESK US soss a +83,0 B +83,0 10 enka ssalm Porra unva 565 /kahde ssa ta it /kad K. SU N LKE - / R. SEM LU TT E HLL TTO R RU RN +87,0 TED RT YLK ULK HUO NEE NKT USL T LL ssalm enka YLLY TSTO KON / LKER FER ENS. STL T KÖY SRT / LK ER K. +85,0 RN 124 TR +80,0 TT /k anne n alla KYLP +83,0 141 piha / nnen MN HEM STM NER SLT +82,0 NTE +79,0 TSTO Porra X X H M UR. LEL - P +87,0 UUS +86,0 HOTE SLO N S U LJ EN SKU KT EP EKE +82,5 R B STMLHT R P K +77,5 /kadun N uska L P L E Hallit NNE MN UTU T ULK HEM NTE LK HÖYR YL NE P K T E 16 KTU taik. DEN yhy LH k R 12 /l S paik oi s /kadun si paik oi s 12 /l ellari uolik K TU R a Pau R tie lan kku taik. /pih NER 31 UR enka ssalm Porra LT ka herran Maa Parraskuja KÖ ellari uolik Kokka 16 U ka yhy RKT /kadun si UO a /p kuja Teljo TLO ZMO KOR TTEL sp +77,0 a rik kku n 15 /piha 2 MUNUKSEL sp Maa he ellari ika sp si olku Porep uor ri olku Pestip ika a nk uri La Tp ROKKLNJ OK elanka uolik /kadun si nuks /p /kella 11 Mau 155 tti lanrai Ssa U /kadun 30 NKT 4 /lyhytaik paikois Maa herran ka rikuja Kaa 15 Porra ssalm enka vr opolku Tuht Kansa nkat u 90 a Kaarik ZMO o Tim tie SL nka kuja Talla S eimintie Mannerh vr a +80,0 42 ellari lik /puo S L UN KE - / R K. at vr lan ka k lan ura pp Tu ku iemen uk Pirttin inka at R 30 Sim Pa nerh Man at Äysk eon ärinka lku iropo sp lku iropo tr vink Kuo lankat rkis toka Olkko onk sp a aari Kölik a nkuj Loki KMELEONTT /10 Kölikaari olku aanp Tuom ki njo kala YLÄ KN alla ,5 LHONKTU - +80,3 KÖY SRT KE LNN TU K R K. N L RS PU L NK TU - +85, Porra ssalm en ka ,8 +79,0 - sp SM +78,4 TSTO LKE - / R. +79,1 +77, /p uo lik +84,5 vr ell ar i - a Graan inrant a KENKÄERONNEM KHUNLHT 1 KMELEONTT 8068 Yleissuunnitelma 1/2000

7 KMELEONTT /10 Kameleontti Mikkelin keskustan kaupunkirennetta täydentävä ja Saimaan STM ELÄMYKSELLNEN SYDÄN J URBN DYNMO rantaupunki-identiteettiä vahvistava Satamalahden monipuolinen uusi Mikkelin satama toimii alueen symbolina ja elävänä keskuksena, ja on alueen tärkein yhteisöllisyyttä ja identiteettiä luova elementti. Satama ja rantuisto yhdistävät korttelit toisiinsa, luoden tahmaikan ja yhtenäisenä jatkuvan urbaanin virkistysalueen kaupunkilaisten käyttöön. Tiiviit ja suljet aukiot ja korttelipihat luovat vastainoa vaasti soljuvalle puistolle. Keskustan ruukaavortteleita täydentävät, satamaa rajaavat hybridikorttelit tarjoavat tilaa niin asumiselle, työlle, kaupalle kuin kulturille. Hybridikortteleihin sijoitvat muun muassa tiedekeskus ja hotelli, liike- ja toimistotiloja sekä asumista. Toiminnot täydentävät toisiaan mistaen elämän ja kohtaamiset kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Sataman korttelit ja aukiot tarjoavat tilaa tahmille, luovalle ajattelulle ja suoralle toiminnalle. Sataman elävöittämiseksi tilaa on at veneilyn lisäksi myös festivaalien ja muiden tahmien järjestämiseen. anhojen veritallien yhteyteen, kaupunkirenteen ja viherväylien solmukohtaan, on sijoitet yritystoimintaa sekä kulturi-, virkistys- ja vaa-ajan palveluita. kaupunkialue luo kehyksen levaisuuden elämisen kirjolle. jankäyttö vauu yhä enemmän, työ ei enää ole yhtä paikkaan ja aikaan sidota kuin nyt ja perhekuntien moninaisminen luo kysyntää uusille yksilöllisille ja yhteisöllisille tarpeille. Satamalahden alue viitoittaa tietä monipuoliseen kaupunkielämään, jossa omsi koet asuinalue tarjoaa hyvän elinympäristön kaikissa elämän vaiheissa. Omaleimaisen ympäristön ja korttelien muodostamassa kaupunkirenteessa on tilaa monenlaiselle toiminnalle: asumiselle, työlle, olemiselle, kulturille ja vaa-ajalle. Mikkelin vaihteleva kaupunki-, kulturi- ja luonnonympäristö antavat hyvät lähtökohdat Satamalahden ekologisesti kestävän rentamisen mallialueen suunnittelulle. Satamalahdesta renu kaupunkikuvallisesti vaihteleva, ympäristöä kunnioittava, viihtyisä ja elävä osa kaupunkia. Rennettava alue muodostaa keskustarennetta täydentävän, kaupunkimaisen kokonaisuuden, joka kehystää Satamalahden avointa maisematilaa. Monipuoliset korttelit sekä vaihtelevat kaupunkitilasarjat liittyvät rantuiston ja viherreittien välityksellä ympäristöönsä. Mikkelin keskusta, satama sekä Satamalahti luovat alueelle identiteetin, jota uusi rentaminen vahvistaa. KORTTELT J RENNUKSET MKKELN MTT Suunnitelma on laadit kaupunkirennekonseptina, jossa Satamalahtea kehystää ydinkeskustaa täydentävä rikas ja vaihteleva korttelirenne. Satamalahden kadut, pihat, aukiot, puistot ja satama toimivat levaisuuden kaupunkielämän näyttämönä, jossa kaupunkielämä sykkii eri asukasryhmien elämänrytmin mukaan. Mikkelin ja Satamalahden kaupunki- ja maisemarennetta on hyödynnetty keskeisenä lähtökohtana ja osana kehittyvää kaupunkiympäristöä. Kaupunkirenteen teemoina ovat Satamalahtea ympäröivä kaupunkipuisto, urbaanit rantaraitit ja -aukiot sekä tiivis ja muodoltaan vaihteleva korttelirenne. Konseptissa rantareitti yhdistää kaikkia Satamalahteen kytkeytyviä kortteleita. Kortteleiden vaihteleva rytmi jäsentää kaupunkitilaa. Ehdotet korttelitehokkuus on sovitet mittaavallisesti ja kaupunkikuvallisesti täydentämään olemassa olevaa kaupunkirennetta. Kortteleiden tehokkuus kasvaa keskustan suuntaan. Konsepti mahdollistaa suuria vauksia rennusten ja toimintojen keskinäisille sijoittelulle sekä toteukselle. aiheittain toteutettavat korttelit muodostavat nuottiviivaston, johon rennukset ja arkkitehuri voidaan myöhemmin sovittaa sopivassa sävellajissa. Ratkaisussa on yhdistetty perinteisen suomalaisen kaupunkirenteen mittaava ja materiaalit nykyarkkitehuriin ja levaisuuden elämäntaan sovelvsi vaihtelevsi kokonaisuudeksi. Korttelirenteen toisvina teemoina ovat tiivis katila ja yhteisölliset, pienipiirteiset korttelipihat sekä näkymät järvelle. Kortteli- ja rennustyypit vaihtelevat sataman hybridija rantortteleista, Kenkäveron ympyräkorttelin kautta Paukkulan puistokortteleihin. suntorentamisen kirjo ja toteusmallien vaihtelu edesauttavat elävän kaupunginosan syntyä ja kehittymistä. Lähipalvelut ja yhteistilat on jaet kortteleittain, jolloin asukkaille tarjouu palveluita ja kohtauspaikkoja. suinrennusten maantasokerrokset voidaan toteuttaa työ-, liike- tai asuintiloina. Kortteliratkaisut ja rennustyypit mahdollistavat useille asunnoille omat piha-alueet tai terassit. Satamalahdelle lee laatia levaisuuteen tähtäävä energiastrategia, jossa määritellään otannon, kuluksen, säästämisen ja mittaamisen periaatteet. Keskitetyn kaukolämpöverkon energianotanto perusu paikallisiin uusiuviin energialähteisiin kuten jätteenpoltto, vesivoima, biomassa, pelletit, puulämmitys, järvi- ja maalämpö sekä aurinkoenergia, joita yhdistämällä saavutetaan joustava ja tehokas kokonaisratkaisu. Jätehuolto toteutetaan osana kaupungin olemassa olevaa järjestelmää täydennettynä korttelikohtaisilla kierrätyspisteillä. RENTMNEN PLLSET MTERLT RNTORTTELT KUPUNK JÄREN RNNSS KUPUNK- J MSEMRENNE - PN HENK säästämiseen ja kierrätykseen. Kaupunkikonsepti kee elämänta- ja asennemuutoksia. Yhteisöllisyys on yksi konseptin keskeisistä tavoitteista. Yhteisöllinen kaupunki tarkoittaa välittämistä sekä yksilön ja ryhmien mahdollisuutta vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. sukkaat osallisvat kaupungin ja kortteleiden suunnitteluun alusta lähtien. Uudet toteusmallit lisäävät valinnan mahdollisuuksia ja tarjoavat asukkaille tilaisuuden rennuttaa tai rentaa omat talonsa itse. Uudet rennustyypit tarjoavat kerrostaloasukkaille mahdollisuuden toteuttaa yksilöllisiä ja joustavia asuntoja. Keskustan ruukaavortteleita mittaavallisesti jatkavat uudet rantorttelit tarjoavat mahdollisuuden kaupunkiasumiseen parhaalla paikalla. Korttelirenne yhdistää umpikorttelin ja modernin, avoimen kaupunkirenteen parhaat ominaisuudet. Korttelipihojen ympärille kiertyvien rennusten väleistä avauu näkymiä niin järvelle kuin keskustaankin. Keskustan näkymäselit ja säilytettävät rennukset ovat kaupunkikuvaan jatkuvuutta ja ajallista perspeiiviä. Korttelirennetta jäsentävän kylpylän puiston pohjoispuoliset korttelit avauvat Rokkalanjoelle täydentyen Ssalan rannan uusilla rennuksilla. KENKÄERO PUSTO KESKELLÄ KORTTEL KORTTEL PUSTON KESKELLÄ edenpuhdistamon paikalle Kenkäveroon sijoitet kaarena nouseva ympyräkortteli kääntää selkänsä valtatielle, muodostaen melulta suojan, järvelle avauvan puistomaisen pihaja rantavyöhykkeen, jota rannalle sijoitet kaupunkivillat täydentävät. Savilahden sillan ali johden kanavan rajaamalle saarelle on ehdoksessa sijoitet kansainvälisen tason kylpylä monipuolisine palveluineen. Graanin rannassa kilpailualueen ulkopuolella olisi myös tilaa täydentävälle rentamiselle. PUKKUL STRNNN DYLL Satamalahden itärannalle Paukkulaan on esitetty pienimittaavaisempaa, puiston keskelle sijoitvaa, keskustaan ja järvelle avauvaa korttelirennetta. Rantuisto ja -reitti yhdistävät Paukkulan keskustaan ja Graanin suuntaan. ELÄÄ KUPUNK - KESTÄÄ KEHTYS Satamalahden innovatiivinen kaupunkikonsepti perusu ekologisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja kulturisiin arvoihin. Satamalahden keskeinen sijainti on tärkein lähtökohta ekologisesti kestävälle rentamiselle. Tulevaisuuden tarpeita vastaava kaupunki on tiivis, sosiaalista elämää aivoiva elinkaariyhdyskunta, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä ja jossa on tarjolla kattava joukkoliikenteen palveluverkko. Kaupunkikonseptissa luonto ja luonnonmukaisuus levat ossi jokäiväistä elämää. Kaupunkiviljely on osa arkea siirtoluutarhojen, ryhmäviljelmien sekä katto- ja parvekepuutarhojen muodossa. Yhdyskunnan hiilijalanjäljestä merkittävä osa syntyy elämäntojen vaikuksesta. Lisäämällä tietoisuutta voimme vaikuttaa ihmisten kuluskäyttäytymiseen ja siirtyä jatkuvasta kasvusta Tulevaisuuden ekotehokas kaupunki on tasainossa ekosysteemin kanssa. Rennusten suunnittelussa huomioidaan ympäristön, ilmansuuntien ja sään asettamat reunaehdot. Rennusten muoto ja vaipan ala optimoidaan ja tilat sijoitetaan ilmansuuntien mukaan. Rennusten elinkaaren kannalta tilajärjestelyiden ja käyttötarkoiksen joustavuus on ensiarvoisen tärkeää. Ekotehokas kaupunkirenne, toimintojen yhdistäminen ja tilojen yhteiskäyttö vähentävät rentamistarvetta, jolla on puolestaan suora vaikus ylläpitokustannuksiin, materiaalien- ja energiankäyttöön. Rennusten ja rennusosien tiiviyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusi kaupunkirenne koosu nollaenergiatai energiaa ottavista rennuksista. Rentamiseen käytetään uusiuvia ja paikallisia materiaaleja, erityisesti puuta, sekä kierrätettäviä materiaaleja, kuten esimerkiksi rennusjätettä. Ehdoksen materiaalipaletti käsittää kierrätystiilistä rennettavien muurien ja puurenteisten kerrostalojen luonnonmukaista rosoisuutta. LKENNE J PYSÄKÖNT LKKUT JLT Liikenneverkko perusu pääosin olevaan kaverkkoon, jota täydentävät Kenkäveronniemelle johtava kevyen liikenteen seli: rantaraitti satamasta sekä Graanin aluetta ja keskustaa yhdistävä uusi rinnkaiska. Jalankululla ja pyöräilyllä on alueen suunnittelussa ja toteuksessa keskeinen rooli. Kaupunkirenne kävely- ja pyöräilyreitteineen yhdistää Satamalahden osa-alueet esteettömästi keskustaan ja ympäristöönsä. Rantareitti muodostaa kaikkia kortteleita ja liikennemuotoja palvelevan puistokaverkoston. Uusi alikulkuyhteys keskustaan sijoitu sataman yhteyteen. Polkupyörille ataan katet tilat kaikissa kortteleissa. Joukkoliikenteen palvelutarjontaa täydentää Satamalahden asukkaita palveleva sähköbussiverkosto. Graanin, Kenkäveron ja keskustan välisiä matkoja palvelee myös matkailuvalttina toimiva köysirata. Kortteleiden välisiä yhteyksiä palvelevat Satamalahden rantabuledi sekä rantaraitti. Suuret, paljon liikennettä ottavat liike- ja toimistotilat on sijoitet pääosiin satamaan ja liittymien yhteyteen. Pienimittaavaisia pihaja hyödynnetään pysäköinti- ja huoltoyhteyksinä. Pysäköinti on toteutet pääosin renteellisena: Sataman alueella Rantortteleissa puoli kerrosta painetna pihansien alle ja hybridikortteleissa Tiedekeskuksen, hotellin ja asuinrennusten pysäköinti on sijoitet rennusten ja aukioiden alle. Kenkäveron sekä Paukkulan alueilla pysäköinti on toteutet maanaisesti. ieraspysäköinti on järjestetty kajen sille ja aukioiden yhteyteen. KMELEONTT

8 KMELEONTT /10 Reisuus 1/ ,3 +79,0 +77,4 Lairika Manner heimintie Por r assalmenka Leikkaus 1/ ,0 +79,0 kanava +78,8 hybridikortteli +80,3 +80,0 Manner heimintie Por r assalmenka Leikkaus B 1/1000 KMELEONTT

9 KMELEONTT /10 Ekologinen konsepti RENNUKSET MNKÄYTTÖ J KUPUNKRENNE Olemassaolevan renteen tiivistäminen Pienet toteusyksiköt - monipuolisuus Satamalahden rentaminen tiivistää kaupunkirennetta aivan kaupungin ytimen nmassa. lueen rentaminen eheyttää kaupungin itäistä julkisivua ja hyödyntää kertaalleen jo muokata, nykyisellään vajaäyttöistä maata. Täydennysrentamisella vastataan alati kasvavaan asuntokysyntään ja kaupungin asuntootantotavoitteisiin. Olemassaolevaan infrastruuuriin ja palvelurenteeseen keuminen o suoria säästöjä ja mahdollistaa ailemattoman maankäytön. Energiatehokas renne Suunnitelma perusu rennetjen ja rentamattomien alueiden selkeään keskinäiseen jäsentelyyn. Kortteli-alueet on pyritty rentamaan tehokkaasti, jolloin rentamisalueita ympäröivä vaa-ala jää.mahdollisimman suureksi ja se voidaan hyödyntää erityyppisinä viheralueina. Satamalahti sijaitsee kävelyetäisyydellä keskustan palveluista. Sen tehokas toteuttaminen lisää edelleen väestöpohjaa keskustalveluiden alueella; asiaskunnan lisääntyessä tarjouu tilaisuus palveluiden kehittymiselle ja monipuolismiselle. aiheiss - kokonaisuus valmis joka vaiheessa Kestävä kaupunki on prosessi, joka suunnitelllaan toteutettavsi vaiheittain. Satamalahden rentaminen aloitetaan keskustan nmasta, josta johdonmukaisesti edetään alueen laidoille. Korttelikokonaisuudet on mitoitet siten, että Mikkelin vuosittainen rentamisen määrä on luontevasti sijoitettavissa alueelle vaiheittain. lueen väliaikaiskäyttö ennen rentamisen aloittamista ja sen kanssa samanaikaisesti on harkinnanarvoista, sillä se nostaa alueen profiilia ja nnettavuutta myös mahdollisten levien asukkaiden parissa. Suurten monotonisten rennusten ja alueiden välttämiseksi lisi rennusprojeit jaa pieniin toteusyksiköihin. Tämä lisää asuntotarjonnan ja -otannon sekä toteusmallien diversiteettiä luoden monipuolisesti vaihtoehtoja ja mahdollistaa tavallista paremmin myös yksilöllisten tarpeiden huomioinnin. lueella suositaan useita toteuttajia yhden sijaan. Tavanomaista pienemmät suunnittelu- ja toteuttamiskokonaisuudet mahdollistavat useampien tahojen osallismisen alueen kehittämiseen. Pienissä yksiköissä muun muassa energiainnovatiivisten ja vähähiilisten ratkaisujen kokeilu on helpompaa, koska taloudellinen riski niiden toteuttamisessa on pienempi. Kaupunkikuvassa pienten toteusyksiköiden vaikus näkyy runsaan vaihtelun omana rikkautena. Joustavuus, muunneltavuus ja monikäyttöisyys Yleispäteväksi suunnitel tila helpottaa käyttötarkoiksen muutosta ja siten parhaimmillaan pidentää rennuksen käyttöikää, kun sitä ei toiminnan luonteen muutessa tarvitse purkaa. Sisäänrennet muunneltavuus ja monikäyttöisyys edesauttavat tilan muokkaamista käyttäjän tarpeiden mukaiseksi. Rennus suunnitellaan niin, että ekotehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavat tasokorokset ovat mahdollisia sen koko elinkaaren ajan. Esimerkiksi mistamalla teknisten tilojen riittävä mitois voidaan vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä primäärienergian lähdettä myöhemmin muuttaa. Rennusten uudet toteusmallit Toimintojen sekoittaminen edesauttaa rikkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön syntyä. Toimintojen ja palveluiden sijoittaminen kävelyetäisyydelle asumisesta vähentää autoilutarvetta ja rohkaisee hyötyliikkumaan. Satamalahtea ei renneta yksinomaan asuinkäyttöön, vaan alueella tarjotaan runsaasti lähi- ja kulturipalveluita. Satamalahdessa suurten yritysten tai niiden ryhmittymien lisäksi rentajiksi valitaan myös pienempiä toimijoita. Tontinluovuskilpailuihin asetetaan osallismiskriteerit niin, että myös ryhmärentamisryhmittymät saavat mahdollisuuden osallisa. Yhteisölähtöinen rentaminen ottaa rennuksia hyvin erilaisiin tarpeisiin ja monipuolistaa siten rennus- ja asuntokantaa. Kaupunki voi kea ryhmärentamista laatimalla sitä koskevan ohjepetin tai tarjoamalla neuvontaa. Loftasuntojen aikaansaamiseksi vaaditaan puolestaan asukasohje asuntojen lopputyöstämiseen. Kunta voi myös helpottaa asuntojen rentamista tarjoamalla osalle muutostöistä kevennetyn luprosessin. Elinkaarikorttelit Strateginen tilaohjelma Elinkaariajattelu kaupunkisuunnittelussa tarkoittaa monipuolista asuntojaumaa ja -tyyppejä, joissa tilat ovat joustavia ja tarpeen mukaan muunvia. Monipuoliset asuntotyypit puolestaan mistavat elinkaariasumisen toteumisen. Satamalahden leva asuntokanta käsittää erikokoisia ja -tyyppisiä auntoja. Rennusten tilat ovat muunneltavia sekä ratkaisuiltaan ja materiaaleiltaan pitkäikäisiä. Rennuksen käyttöikää pidentävät lisäksi esimerkiksi modulaarisuus ja esteettömyys. Tiloiltaan ja toiminnoiltaan joustavat rennukset ovat pitkäikäisiä. Energiaa säästyy, kun rennusta ei tarvitse purkaa käyttötarpeen muutessa. Rennuksiin voidaan suunnitellla erillisiä joustovyöhykkeitä, joita muokataan tarpeen vaatiessa. Rennuksiin suunnitellaan joustavia ja monikäyttöisiä tiloja. Yhteistilat mahdollistavat muun muassa vierashuoneen, työhuoneen, verstaan, saunan tai vaikka talokohtaisen kuntosalin. Tilojen yhteiskäyttö säästää kerrosalaa ja tehostaa käyttöastetta. suntosuunnittelussa on huomioitava erityisesti oikea perusmitois, tilajo, väljyys, valoisuus ja näkymät asunnon sisällä ja sieltä ympäristöön. Toimivuutta edistävät myös huolella valit, aikaa kestävät materiaalit. Toimintojen sekoittaminen Monipuolinen viherympäristö pienestä suureen mittaavaan Elinympäristön koet laa, viihtyisyys ja kutsuvuus on suoraan yhteydessä paikan fyysiseen ilmeeseen ja nnelmaan ja toimii yhtenä asuinalueen laatekijänä. Satamalahden ulkotilat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, jossa on paikkoja sekä rauhoitmiselle että tekemiselle. Julkiset ulkotilat suunnitellaan kaikille käyttäjäryhmille, jolloin ne mahdollistavat esimerkiksi esteettömän liikkumisen ja kaupunkimaiset urheilumuodot, kuten pyöräilyn, skeittauksen ja pienpelit. nnovatiivinen arkkitehuri Perinteiset hyvät rennustavat toimivat perustana ekologisesti kestävälle arkkitehurille ja rentamiselle: luonnonvalon hyödyntäminen, harkit tilajärjestelyt, puskurivyöhykkeenä toimivien ja vain tarvittaessa lämmitettävien tilojen käyttö sekä riittävät eristeet. Uudet materiaalit ja tekniset ratkaisut ovat osa innovatiivista arkkitehuria. Satamalahden korttelit kietovat sisäänsä suojaisan pihan. Kattopintoja hyödynnetään käyttöterasseina, viherkattoina ja aurinkoenergianotantoon. Tietomalli - elinkaari Satamalahden rennusten suunnittelussa hyödynnetään tietomallia. Tietomalli on tietokanta, joka käsittää rennuksen koko elinkaaren aikaiset tiedot digitaalisessa muodossa ja on suureksi avuksi esimerkiksi käytönaikaisessa seurannassa tai peruskorjausta tai muita muutoksia suunniteltaessa ja toteutettaessa. Elinkaaren aikainen täsmällinen seuranta mahdollistaa päästöjen toimivimman vähentämisen, rennuksen oikean käytön ja huollon sekä järjestelmien toiminnallisen optimoinnin. suinkorttelin sisäpiha KUPUNKTLT KEYT LKENNE TOMNNOT JONEUOLKENNE KUPUNKTL HYBRDKORTTELT RNTRETT MNTE KUPUNKPUSTO RNTORTTELT KEYEN LKENTEEN RETT JONEUOLKENNE KUPUNKPUSTO PUSTOKORTTELT KÖYSRT POTUS RNTRETT YMPYRÄKORTTELT JULKSTEN RENNUSTEN KORTTELT KMELEONTT

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU

VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU VALKEAKOSKEN KANAVAN SEUDUN EKOLOGINEN TARKASTELU LIITTYEN KAAVOITTAMISEEN Valkeakosken kaupunkisuunnittelu, 2013 Liito-orava SISÄLLYSLUETTELO 1. EKOLOGINEN KÄYTÄVÄ 1.1 Ekologisen käytävän määritelmä 2.

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Jankan liikekeskus IVä

Jankan liikekeskus IVä akeisuuskaavio L01 000 1 : 7000 Jankan liikekeskus ä 17.10.2016 FLYS 5 33210 PEE B la 6 699 m² ehokkuus 1,7 la 4 558 m² ehokkuus 1,3 SE 10100E2 SE 5940 E2 LE 200 E2 E 700 E2 YHEESÄ 11000 E2 PH-LEE P-L

Lisätiedot

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia lepo Liikenne ja pysäköinti Viheralueet Arkkitehtuuri Julkinen-puolijulkinen-yksityinen tila Hennalan uusi asuinalue muodostaa vanhan kasarmialueen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

ANALYYSIVAIHE

ANALYYSIVAIHE LAMMI NP ÄÄ N NAUHATE HTAAN KEHITTÄMINEN AL UE EN KONSEPTI ANALYYSAIHE 2.12.2015 KONSEPTAIHE -Konseptikaaviot -Ilmasto-olosuhteet -Reunaehdot -Maastokäyrät -Alueanalyysi -Korttelikaavio -Korttelit maaston

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/202/2016 VP 6/17.2.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 14 TONTTIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1671 1. OSOITE Finpyyntie 11 29600 Noormarkku 2. ALOITE

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA

MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA Liikkuminen palveluna: Maas - Eri liikkumismuodot on yhdistetty puhelinsovelluksen avulla toisiinsa - Ovelta ovelle-palvelu LIIKKUMINEN KASVUKÄYTÄVLLÄ Mobiilipalvelu mahdollistaa

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio

Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Lähiökehältä osaksi joukkoliikennekaupunkia Case Oulun Kaukovainio Hilkka Piippo, Plaana Oy Antti Määttä, Oulun kaupunki 1 6000 Kaukovainion kaupunginosan väestö ikäluokittain 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio

Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio ARK-C5001 KAUPUNKI JA YHDYSKUNTA Ramsinniemi, kaupunginosa 7b Mäntykallio Asemakaavan selostus ja vaikutusarviointi 9.12.2014 Suvi Takko 296513 Sisällys 1 Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1 Kaava-alueen

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9)

TONTTIHAKEMUS. Tervamäki 4, Espoo (49-72-101-9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo (49-7--9) TONTTHAEMU Tervamäki 4, Espoo ievitalo Oy esittää, että Espoon kaupunki vuokraa pitkäaikaisella vuokrasopimuksella perustettavalle asunto-osakeyhtiölle kiinteistön

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY, 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m.0 24.43 JÄTEKTOS tomutus 24.4 jäte 23.5 23.55 6 P 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 TIEONI 23.26

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Yleissuunnitelma 1/1000. Kuopion Mölymäen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Big Band Theory 1 5

Yleissuunnitelma 1/1000. Kuopion Mölymäen yleinen arkkitehtuurikilpailu. Big Band Theory 1 5 Yleissuunnitelma 1/1000 Big Band Theory 1 5 Big Band Theory Mölymäelle rakennetaan uusi yläkaupunki, joka liittyy katulinjojen välityksellä Kuopion ruutukaavakeskustaan. Uuden alueen ytimessä on kaksi

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Pirttisuonraitti. Vuoreksessa! Viihdy vehreässä. As Oy Tampereen. Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV. As Oy Tampereen Pirttisuonraitti

Pirttisuonraitti. Vuoreksessa! Viihdy vehreässä. As Oy Tampereen. Pirkan OP-Kiinteistökeskus Oy, LKV. As Oy Tampereen Pirttisuonraitti irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV Viihdy vehreässä Vuoreksessa! s Oy Tampereen irttisuonraitti 1 s Oy Tampereen irttisuonraitti irkan O-Kiinteistökeskus Oy, KV 2 s Oy Tampereen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki

Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki Kestävä maisema suunnittelussa ja rakentamisessa Kaavasuunnittelija Paula Tuomi, Jyväskylän kaupunki 23.6.2016 Osayleiskaava-alue 32 ha, Kaupungin omistus 30 ha Arkkitehtikilpailun suunnittelualue 50 ha

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583

POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 POIJU 1/13 HELSINKI SÖRNÄISTENNIEMI KORTTELI 10583 ASEMAKAAVA: LÄNSISIIPI VARJOSTAA JA PEITTÄÄ KATTOKULMA LIIAN LOIVA AURINKOTEKNIIKALLE LÄNSISIIVEN KATTO JYRKEMMÄKSI USEAN ASUNNON NÄKYMÄT AVARTUVAT KATTO

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot