s.8 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Tukea sotaveteraanien arkeen s.20 Vuoden mökkiläinen Jouko Taskinen Neljä numeroa vuodessa. Ole hyvä!

Transkriptio

1 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Tukea sotaveteraanien arkeen s.20 Vuoden mökkiläinen Jouko Taskinen s.8 Neljä numeroa vuodessa. Ole hyvä! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

2 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 SISÄLLYS > Pääkirjoitus... 3 Kokoukset... 3 Tasapainotusta lomautuksilla... 4 Mitä saat sadalla eurolla?... 5 Seikkailua Anjalassa... 6 Erityisopetus kehittyi hanketyöllä... 6 Tulevaisuuden lukioverkko... 7 Strategiapohdintaa Kouvolassa... 7 Vuoden mökkiläinen... 8 Vapaa-ajan asukastoimikunta... 8 Omaa rauhaa ryhmäpuutarhassa... 9 Virkistysalueet viihtyisämmiksi... 9 Kouvolan tapahtumakesässä soi Lapsuusmuistoja Poikilossa Älypuhelin opastaa sotahistoriaan Nostalgiamatkalle Ukko-Pekalla Kouvola-päivän teemasivut Koko perheen ERÄ-messut Kuulas viihdyttää lapsia lavalla Kinno auttaa vihreään lämpöön Virikkeitä yhteisvoimin Kotitukea sotaveteraanin arkeen Ratamo etenee Tavoitteena yksilöllinen hoito Uimapaikat Matonpesupaikat Viheraluekyselyn tuloksia Lapsen hoidon vaihtoehdot Palvelusetelit vanhuspalveluissa Kesäliikunta Bussien kesäaikataulut Kaupunginvaltuusto, Liikennepuistotoiminta kaupunginhallitus, jatkuu tarkastustoimi, hallinto Kesän aukioloajat Muuttajan-paketit kirjastoista Sote-palveluiden kesäaukioloajat Toimeentulohakemus sähköistyi Toisen asteen täydennyshaku...27 Kouvola-tuotteet fanishopista s.11 Kuin silloin lapsena... Lapsuusmuistot valtaavat POIKILOn Anna Kortelaisen näyttelyssä. Miten kunnallisvero jakautuu eri palveluille? s.12 4,07 Lasten ja nuorten palvelut (perusopetus, varhaiskasvatus, nuorisopalvelut) Toisen asteen koulutuspalvelut (lukiot ja ammattiopistot) 22,47 1, Elinkeinotoimi ja maaseutuyksikkö s.5 1,41 s.10 Kouvolan kesässä soi Kouvolan tapahtumakesä on täynnä ainutlaatuista musiikkia - ja toki paljon muutakin! Nostalgiamatkalle Ukko-Pekalla Höyryveturimatkat1009 vie Idän Pikajunan tunnelmiin Kouvolasta. s.23 Vaihtoehtoja lapsen hoitoon Palveluseteli on uusi tulokas lapsen hoidon vaihtoehtoihin. auki s.26 Mitä saat kunnalta satasella? Perusterveydenhuolto 9,59 Katso, miten paikallisvero jakautuu eri Erikoissairaanhoito palveluille. 19,60 Kesäaukioloajat 2013 Kouvolan palveluiden kesäaukioloajat kätevästi samassa nipussa!. 2. (yhdyskuntatekniikka, Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut neljä kertaa vuodessa: helmikuussa, toukokuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Kouvolan kaupungin maankäyttö, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta) tiedote, joka jaetaan jokaiseen kouvolalaistalouteen. tiedotuslehti ilmestyy Lehti on julkinen Vanhuspalvelut Jakelu Jakelupalaute Tekniset palvelut 2,23 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Liikunta- ja nuorisopalvelut 2,81 3,07 Kouvolan kaupungin tiedotuslehden jakelusta vastaa Jakelusuora Oy tai puhelimitse arkisin klo 9-16 puh. (05) Kouvola-tiedotuslehteä saa myös yhteispalvelupisteistä, kirjastoista ja lisäksi eri palvelupisteistä. Julkaisija Kouvolan kaupunki / Viestintä, Torikatu 10, PL 85, Kouvola, viestinta@kouvola.fi Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Anne Käki Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut 1,15 8,80 13,98 Toimitusneuvosto Tuija Hanski, Tarja Hurtta, Kaija Lindeman-Lemola, Lapsiperhepalvelut Ilona Manninen, Eija Tiitinen, Susanna Toikander, Sara Vainikka Taitto ja Toimitus Aptual Oy, Kouvola Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola 2013 Painos kpl Kannen kuva Jouko Taskinen, kuvaaja Sara Vainikka ISSN (painettu) (verkkolehti) Kouvola-lehti verkossa 3,40

3 K ANSAINVÄLISET EM-R AVIT Kymi GP jo. 15. kerran Kouvolassa Kymi Grand Prix -ravit tuovat Kouvolaan taas kerran Euroopan parhaat ravurit ja ohjastajat haastamaan Suomen eliitin. Oheistapahtumiin jo perjantaina Utin varuskunnan lentokentälle on mahdollisuus tulla ottamaan vastaan kansainväliset huippuravurit ja Kävelykatu Manskilla järjestetään ohjelmallinen Toto On Tour -tapahtuma. RALLICROSSIN EM-SARJAA Kouvolan Tykkimäen moottoriradalla Ensimmäinen AKK Sports Oy:n järjestämä RX-Finland FIA:n Rallicrossin EM-sarjan Suomen osakilpailu järjestetään Kouvolassa Sopimus on viisivuotinen ja tapahtuman merkitys kansalliselle rallicrossille on tärkeä. Järjestelyissä on vahvasti mukana Kouvolan kaupunki ja Kouvola Innovation Oy. Tänä kesänä Suomen menestynyt rallicross-eliitti haastaa lajin eurooppalaiset huippunimet osakilpailussa Kouvolassa. Vauhdikkaita elämyksiä tarjoavat tehokkaat autot ja näyttävät ajolinjat kehutulla moottoriradallamme. Pääkirjoitus Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja tasapainoilua kesän kynnyksellä Kesäkauden alkua odotetaan kuntasektorilla ristiriitaisissa tunnelmissa. Hallituksen ponnistelut kuntarakenteen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Julkisen talouden sopeuttamispaineet kasvavat ja tämä heijastuu palvelujen rahoitukseen kaikissa kunnissa, myös Kouvolassa. Epätietoisuus tulevasta vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Kouvolassa kuntaliitos ja Ratamolinjaukset hyvinvointipalveluissa tehtiin ajoissa. Voimavarat voidaan keskittää tehtyjen päätösten toteuttamiseen. Maan hallituksen säästöpäätökset ovat vieneet kaupungin tuloista kahden veroprosentin tuottoa vastaavan osuuden. Teollisuuden työpaikkamenetykset ovat osaltaan heikentäneet kaupungin tulopohjaa. Väestörakenteen muutos ja lisääntyvät velvoitteet kasvattavat samanaikaisesti kaupungin menoja ja talouden tasapainottaminen tulee vaikeammaksi. Kaupungin menot on kuitenkin sopeutettava tuloihin, samoin kuin yksittäisessä kotitaloudessa. Lakisääteisistä palveluista on jatkossakin huolehdittava, mutta samanaikaisesti henkilöstömenoja vähennettävä siellä missä se on mahdollista. Kuntalaisten on varauduttava siihen, että kaupunki ei tuota kaikkia tänään tarjolla olevia palveluja tulevaisuudessa. Kouvolassa lumien sulaminen ja jäiden lähtö herättävät luonnon ja tuovat kesämökkiläiset paikkakunnalle. Kouvolan 7500 kesämökillä asustaa tai vierailee kesän mittaan noin kesäasukasta. He vilkastuttavat läsnäolollaan alueen palvelukysyntää sekä lukuisten paikallisten yritysten toimintaa. Viime kesään nähden Kouvolan palvelutarjonta on monipuolistunut uuden kauppakeskuksen myötä. Keskustan erikoisliikkeet sekä alueen muut yritykset tarjoavat alueen asukkaille, mökkiläisille ja ohikulkijoille entistä paremman syyn pysähtyä paikkakunnalle. Iltalehti valitsi Kouvolan viime kesänä Suomen parhaaksi mökkipaikkakunnaksi. Vertailussa huomioitiin muun muassa palvelujen monipuolisuus, hellepäivien määrä ja rantamökkien hinnat. Lisää tunnustusta tuli tämän kevään OmaMökki -messuilla Helsingissä, kun Kouvolan Vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtajana toiminut Jouko Taskinen valittiin Vuoden Mökkiläiseksi Vuosittain jaettavan tunnustuksen perusteluina olivat ensi sijassa Jouko Taskisen ansiot pitkäaikaisen aktiivisen valtakunnallisen ja paikallisen mökkiläistoiminta, mutta myös Kouvolan kaupungin määrätietoinen panostus kaupungin ja vapaa-ajan asukkaiden väliseen yhteistyöhön. Uuden Kouvolan virallista syntymäpäivää, kaikkien kouvolalaisten kaupunkipäivää vietetään toukokuun alussa. Tänä vuonna kaupunkipäivän teemana on Vihreä Kouvola. Monipuolinen tapahtumatarjonta liikunnan, kulttuurin parissa eri puolilla Kouvolaa houkuttelee viettämään päivää luonnon helmassa koko perhe yhdessä. Kokoukset Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoukset kevätkaudella 2013: Kaupunginvaltuuston kokoukset pidetään Kouvolan kaupungintalolla valtuustosalissa (3.krs) osoitteessa Torikatu 10, sisäänkäynti F-rappu. Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia kokouksia. Kaupunginvaltuusto maanantaisin klo Kaupunginhallitus maanantaisin klo Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen ovat luettavissa internetissä osoitteessa: Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

4 Kaupungin taloutta tasapainotetaan henkilöstön lomautuksilla Kaupunginhallitus päätti kaupungin henkilöstön lomauttamisesta kolmeksi viikoksi vuonna Lomautukset ovat yksi osa kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Teksti: Päivi Karhu Lomautusten taustalla taloudelliset syyt Kaupungilla on pakottava kustannusten vähentämistarve vuonna Henkilöstömenoille asetettiin vuosille kaiken kaikkiaan noin 14 milj. euron säästötavoite ja tänä vuonna toteutettavilla lomautuksilla pyritään kattamaan noin 7 milj. euroa tästä säästötavoitteesta. Työnantaja haki paikallista ratkaisua saavuttaa tarvittavat säästöt ensisijaisesti muilla keinoilla kuin lomautuksilla. Lomautusten perusteena ovat taloudelliset syyt. Lomautusten ulkopuolelle on rajattu tiettyjä henkilöstöryhmiä ja toimintoja. Lisäksi eräiden henkilöstöryhmien osalta on päätetty lyhyemmästä lomautusajasta. Lomautusten kohdistamisessa on otettava huomioon toiminnan vaatimukset ja se, että kunnalla on velvollisuus järjestää tietyt palvelut lomautuksista huolimatta. Lomautuksen sijaan henkilöstö on voinut valita myös vapaaehtoisen palkattoman vapaan eli ns. talkoovapaan tai siirtyä vapaaehtoisesti osa-aikatyöhön. Lomautettavia viranhaltijoita ja työntekijöitä on yhteensä noin Lakisääteiset palvelut toteutetaan Henkilöstön lomautukset on suunniteltu siten, että lomautuksista huolimatta järjestetään lakisääteiset palvelut ja hoidetaan viranomaistehtävät. Lomautussuunnitelmia muutetaan tarpeen vaatiessa lomautuksen aikanakin, mikäli asiakasturvallisuus vaarantuisi tai lomautus johtaisi lain rikkomiseen. Lomautusten toteutuksessa otetaan huomioon asianomaisen toimialan palvelutoiminnan luonteeseen liittyvät piirteet, jotta lomautukset voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisella ja toimintaa vähiten haittaavalla tavalla. Lomautuksia toteutetaan osassa työyksiköitä vuoroperiaatteella siten, että henkilöstön lomautukset jakautuvat mahdollisimman tasaisesti koko vuodelle. Lomautusten vuoksi toimipisteitä voidaan myös sulkea kokonaan kesäaikana tai muuna hiljaisena ajankohtana. Kesäsulkemisia on toteutettu jo aiemminkin henkilöstön vuosilomista johtuen. Kussakin työyksikössä on valittu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Lomautuksilla on vaikutuksia palveluihin Lomautuksilla on vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja aukioloaikoihin. Lomautusten johdosta palveluja tuotetaan tavanomaista vähäisemmällä henkilöstömäärällä, joten palveluissa saattaa esiintyä sen vuoksi ajoittain ruuhkaa tai viiveitä. Lomautusten toteuttaminen on kunnissa aina haasteellista, koska palvelutarpeet eivät kuitenkaan vähene samalla tavoin lomautusten aikana. Konsernipalvelujen ja hallinnon tehtävien sekä tekniikka- ja ympäristöpalvelujen osalta lomautukset ja talkoovapaat keskitetään pääasiassa kesäajalle, jolloin on tavanomaista hiljaisempaa. Lisäksi talkoovapaita pidetään myös tasaisesti kuluvan vuoden aikana siten, että vaikutukset asiakaspalveluun olisivat mahdollisimman vähäiset. Johtajien ja päälliköiden lomautukset tai talkoovapaat sijoitetaan siten, että johto- ja vastuukysymykset toimivat myös lomautusten aikana. Hyvinvointipalveluissa lomautukset pyritään sijoittamaan pääosin kesäkauteen, jolloin useissa palveluissa on hiljaisempi ajankohta. Sulkemisia on pyritty kuitenkin jaksottamaan ja toteuttamaan siten, että ne tuottavat asiakkaille mahdollisimman vähän haittaa. Perusopetuksessa lomautukset toteutetaan kahtena kokonaisuutena lukuvuoden alkupuolella. Toisen asteen koulutuksen osalta lomautukset kohdistuvat ammattiopistossa pääosin lukuvuoden alkuun ja lukioissa syys- ja joululomien yhteyteen. Teknisen tuotannon liikelaitoksen osalta henkilöstön lomautuksia pyritään toteuttamaan koulujen loma-aikoina sekä toimipisteiden ollessa suljettuina. Lomautuksista johtuen esimerkiksi puistojen ja viheralueiden hoitotyöt joudutaan keskittämään näkyvimmille paikoille. Lomautukset pyritään toteuttamaan siten, että niistä olisi palvelutoiminnalle ja asiakaspalvelulle mahdollisimman vähän haittaa. Kaupungin henkilöstön lomautukset pyritään toteuttamaan siten, että niistä olisi palvelutoiminnalle ja asiakaspalvelulle mahdollisimman vähän haittaa. Henkilöstö joutuu kuitenkin työskentelemään haastavissa olosuhteissa, joten palveluja ei välttämättä pystytä toteuttamaan lomautusten aikana aivan tavanomaisella palvelutasolla. Kuntalaisilta toivotaan ymmärrystä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Päivi Karhu henkilöstöjohtaja puh paivi.karhu@kouvola.fi Toimialat tiedottavat erikseen lomautusten vaikutuksista palveluihin, aukioloaikoihin ja muihin vastaaviin seikkoihin muun muassa kaupungin wwwsivuilla 4. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013

5 Miten kunnallisvero jakautuu eri palveluille? 100 Kunnallisveroa kerätään kunnan palvelujen tuottamiseksi. Katso, miten sata euroasi jakautuu eri palveluiden kesken Kouvolassa! Luvut perustuvat vuoden 2012 tilinpäätökseen. Lasten ja nuorten palvelut (perusopetus, varhaiskasvatus) Toisen asteen koulutuspalvelut (lukiot ja ammattiopistot) 22,47 7,42 Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tarkastustoimi, hallinto 4,07 Elinkeinotoimi ja maaseutuyksikkö 1,41 9,59 Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 19,60 Tekniset palvelut (yhdyskuntatekniikka, maankäyttö, ympäristöpalvelut, rakennusvalvonta) 2,23 Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 2,81 Perusturvalautakunta Vanhuspalvelut 1,15 13,98 Liikunta- ja nuorisopalvelut 3,07 Kuvitus: Laura Munne/Aptual Advertising Sosiaalipalvelut Lapsiperhepalvelut 8,80 3,40 Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

6 Anjala kutsuu seikkailuun Nuorisokeskus Anjalan kesä tarjoaa nuorille jälleen roppakaupalla luovaa yhdessä tekemistä. Historiallisesta miljööstä löytyy seikkailu jos toinenkin. Historiallisella Ankkapurhan alueella sijaitseva Nuorisokeskus Anjala on yksi kymmenestä opetusministeriön tukemasta ja valvomasta valtakunnallisesta nuorisokeskuksesta. Nuorisokeskus järjestää leirikouluja, teemaleirejä, rippileirejä ja erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Nuorisokeskus Anjala palkittiin maaliskuussa Kouvolan kaupungin vuoden 2012 tuottavuuspalkinnolla osoituksena asiakaslähtöisestä toiminnasta. Seikkailijaksi vai tähdeksi? Nuorisokeskus Anjalan päiväleirit ovat vuotiaille tarkoitettuja teemallisia leirejä, joihin sisältyy teeman mukainen ohjelma ja lounas. Leirit kokoontuvat viitenä päivänä klo Tulevan kesän päiväleirit ovat Anjalan seikkailijat ja Anjalan tähdet. Päiväleirit järjestetään peräkkäin, jotta halutessaan lapset voivat osallistua vaikka molempiin. Kysyntää näyttää olevan hyvin viime vuosien tapaan. Jos tulokkaita on todella paljon, voidaan tarvittaessa järjestää vielä kolmas leiri. Myös vuotiaille voidaan järjestää oma leiri jos kiinnostusta löytyy, toiminnanjohtaja Jenni Tani kertoo. Päiväleirien ohjelmat on rakennettu uudelleen, ja lapset pääsevät kokeilemaan esim. täysin uudenlaisia pallopelejä. Seikkailijat painottuvat liikunnallisiin aktiviteetteihin, Tähdet roolipeliin kartanoteemassa. Leirien yhteisenä tavoitteena on lapsen itsetunnon ja itsetuntemuksen kohottaminen yhdessä tekemisen kautta. Samanikäisessä seurassa syntyy leikin ja pelin avulla upeita kokemuksia, joista tullaan nauttimaan paitsi Kouvolan seudulta, myös kauempaa. Leiriläisiltä on tullut hienoa palautetta vuosittain. Erityisesti Omakuva, jossa kukin lapsi tekee tikku-ukkopiirroksen itsestään ja jonka päälle muut leiriläiset sitten voivat kirjoittaa leirin aikana hyviä asioita kuvan esittäjästä, on suuri innostuksen lähde. Leirikoulussa alakouluikäiset myös viihtyvät mainiosti keskenään ilman koulumaailman tiukkoja ikäryhmittelyjä, ohjaaja Jenna Söyring-Holmén kuvailee. Ankkapurha ei ole suljettua alue eli tänne kannattaa myös tulla vaikka retkelle tutustumaan seudun historiaan, Tani vinkkaa. Jenna Söyring-Holmén (vas.), Jenni Tani ja Minna Nieminen odottavat vauhdikasta kesää. Nuorisokeskus Anjalan päiväleirit Anjalan seikkailijat aito yhteispeli klo 9-14 Anjalan tähdet oma maailma klo 9-14 Hinta: 60 /leiri, sis. ohjelma ja lounas Max 25 lasta/leiri Lisätietoa ja ilmoittautumiset mennessä: puh vuotias, kiinnostuitko leiristä? Ilmoita kiinnostuksesi Tukea oppilaan parhaaksi. 6. Kouvolan erityisopetus on kehittynyt aimo harppauksin KELPO- ja sen sisarhankkeiden myötä. Kouvolassa on tehty pitkäjänteistä erityisopetuksen ja tukea tarvitsevan oppilaan huomioinnin kehittämistyötä vuodesta Vanhan kuntajaon aikana aloitettu työ tiivistyi ja jatkui lopulta uudessakin Kouvolassa. Kaikkiaan yhdeksän eri hanketta on vuosien varrella nivoutunut yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi, jolla haetaan kokonaisvaltaista uudistusta erityisopetukseen oikeaaikaista, oikeanlaista tukea oppilaan parhaaksi. Lähtökohtanamme on tukea lasta ja nuorta koko koulupolun ajan, eli puhutaan parinkymmenen vuoden jatkumosta. Koska kaari on laaja, kehitystyössä on tehty saumatonta yhteistyötä eri alojen ammattilaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa, erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen kertoo. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Kehittämistyö näkyy opetuksessa monin eri tavoin. Hankkeiden pohjalta luotiin opetussuunnitelmat mm. kasvun ja oppimisen tuelle, oppimisen ja koulunkäynnin tuelle sekä valmistavaan opetukseen. Kouluihin luotiin erityisiä prosessiohjaajia opettajien tueksi ja joustavia tukimuotoja, kuten ADHD-valmennus sekä tuki- ja arviointijaksot. Suurin yhteinen ponnistus on ollut sähköinen KOT-käsikirja Kouvolan opetusja kasvatusalan henkilöstölle; vuosi vuodelta täydentyvä käsikirja on saanut kiitosta ympäri maan. Lisäksi käyttöön otettiin myös uudet, yhtenäistetyt erityisopetusstrategian mukaiset lomakkeet niin esi- kuin peruskouluopetuksessa. Hankkeiden saldo näkyy yhtenäisesti laadukkaana erityisopetuksena ja oppilaan tukemisen parantumisena. Mikä olisikaan parempi palkinto kuin hyvinvoiva, koulupolullaan eteenpäin jaksava oppilas? Pirjo Piiroinen, erityisen tuen päällikkö puh

7 Laadukasta lukio-opetusta tulevaisuudessakin Muutosten pyörteissä elävä Kouvolan lukioverkko on elänyt haasteellisia aikoja jatkuvasti vähentyneen oppilasmäärän vuoksi. Lukio-opetusta karsastetaan meillä selkeästi muuta maata enemmän kouvolalaisnuorista lukion valitsee enää joka kolmas. Ikääntyvä väestö ja pitkät välimatkat verottavat oppilaiden määrää lukioissa entisestään. Muutoksia siis tarvitaan. Lukioverkon tulevaisuudennäkymiä ja eri vaihtoehtoja kartoitettiin kaupungin asettaman työryhmän voimin, tavoitteena luoda toimiva, tehokas ja laadukas lukioverkosto. Lopullisesti tuleva lukioverkko muotoutuu kuitenkin vasta kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa. Nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kanta silti näyttäisi kulkevan hyvin samaa rataa työryhmän tavoitteiden kanssa: Olemme kyselleet laajasti lukio-opiskelijoiden, oppilaslaskuntien, lukiolaisten liiton ja opettajien näkemyksiä lukioverkosta ja lukio-opiskelusta. Lukiolaisille ja 9. luokkalaisille teimme vielä erikseen sähköiset kyselyt siitä, mitä he pitävät lukio-opiskelussa tärkeimpänä. Saimme satoja vastauksia, ja niissä opiskelun laatu, kurssivalikoima ja monipuolisuus nousivat selkeästi tärkeimpinä kriteereinä esille. Olemme lukioverkkoselvityksessä siis samoilla linjoilla kuin opiskelijatkin, palvelupäällikkö Timo Tiainen kertoo. Lukioverkon muutoksella varaudutaan tulevaan; vuoteen 2020 mennessä Kouvolan lukiolaisten määrän odotetaan tippuvan jopa 200:lla, jolloin pienimmät lukiot jäisivät pahasti vajaakäyttöisiksi sähköistyvä ylioppilastutkinto vaatii myös resursseja. Työryhmä on esitellyt kaikkiaan viisi erilaista ratkaisumallia tulevaisuuden lukioverkosta. Toki on olemassa myös nollavaihtoehto eli ei tehdä mitään. Käytännössä silloin jouduttaisiin opetuksesta paljon leikkaamaan, joten se ei ole realistinen. Koulujen toivomuksena on kuitenkin, että syntyy sellainen päätös, jonka kanssa pystytään elämään ja toimimaan jatkossa. Timo Tiainen, palvelupäällikkö puh Kaupungin tulevaisuudesta keskustellaan Teksti: Katariina Valtonen Kaupunkistrategia kertoo kaupungin tulevaisuudesta. Kouvolan kaupunkistrategiaa päivitetään parhaillaan. Se määrittelee yhteisen tahdon Kouvolan alueen ja yhteisön kehittämiseksi. Strategia ohjaa kaikkea viranhaltijatyötä ja suunnittelua. Se vaikuttaa kunnan asiakkaisiin ja yhteisöön. Strategia tarvitaan, jotta tiedetään mihin suuntaan yhdessä ponnistellaan. Strategiassa voidaan kertoa, miten erotumme muista kaupungeista ja miten kasvu-ura voidaan palauttaa. Strategiassa voidaan myös määritellä, mitä hyötyä tuomme kuntalaisten, kunnan asiakkaiden ja yrittäjien elämään. Suhtaudummeko kuten hallintokaupunki, joka sanelee, vai pyrimmekö aidosti asiakkaan parhaaseen. Kuntien toimintaympäristöä kuvaavat menossa olevat mullistukset, kuten kuntarakenneuudistus, sote-uudistus ja globaali talouskriisi. Strategiaa on valmisteltu tässä ympäristössä viranhaltijajohdon ja asiantuntijoiden voimin vuoden 2012 aikana. Keväällä 2013 valmistelun tahti on tiivistynyt ja valmistelu edennyt luottamushenkilökeskusteluun. Tulevaisuutta on hahmotettu erilaisissa työpajoissa ja seminaareissa. Maaliskuussa valtuusto keskusteli seminaarissa Kouvolan kaupunkialueiden ja maaseudun suhteesta, kalliiden hoitomuotojen tarpeen ennaltaehkäisystä, elinkeinotoiminnan kehittämispainopisteistä sekä yhteistyöstä eri kaupunkien ja maakuntien kesken. Keskusta-alueiden ja maaseudun kesken ei nähty ristiriitaa. Jo kaupungin uusi rakennemalli sisältää periaatteet keskustojen, taajamien ja maaseudun tasapainoiselle kehittämiselle. Ennaltaehkäiseminen nähtiin tärkeänä pitkän tähtäimen investointina ihmisiin. Elinkeinotoiminnan kehittämispainopisteistä sekä kaupungin yhteistyöstä kunta- ja maakuntatasolla keskusteltiin myös vilkkaasti. Kaupunkistrategiaa käsitellään vielä ainakin kevään ajan. Valtuuston hyväksyttäväksi päivitetty strategia esitetään jo kesäkuussa Nykyisen strategian päämääriä yhteisöllinen ja hyvinvoiva Lauri Lamminmäki, kaupunginjohtaja puh Jyrki Harjula, strategia- ja kehittämisjohtaja puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

8 Vuoden Mökkiläinen viihtyy Kouvolan kesäasukkaana Kouvolan vapaa-ajan asukas Jouko Taskinen on valittu Vuoden 2013 Mökkiläiseksi. Hän on viihtynyt Jaalassa jo parinkymmenen vuoden ajan. Teksti ja kuva: Sara Vainikka Jouko Taskinen on poikkeuksellisen aktiivinen mökkiläinen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Hän on ollut Kouvolan Vapaa-ajan asukkaat ry:n puheenjohtajana viisi vuotta ja tätä ennen hän ehti perustaa vastaavan yhdistyksen Jaalaan vuonna Hänet on myös palkittu Suomen Omakotiliiton luottamustehtävistä liiton kultaisella ansiomerkillä ja vuonna 2005 Kesäjaalalainen-tittelillä. Vuoden Mökkiläinen -palkinto luovutettiin huhtikuussa OmaMökki-messuilla Helsingin Messukeskuksessa. Valinnan tekivät työ- ja elinkeinoministeriön Saaristoasiain neuvottelukunta ja Suomen Messut. Vapaa-ajan asukkaat huomioitu Kouvolassa Rakennusinsinööri, toimitusjohtaja Jouko Taskinen on viihtynyt Jaalassa pienehkön järven rannalla puolisonsa Merja Taskisen sukutilalla jo lähes 20 vuoden ajan. Täällä saamme terveyttä, mielenrauhaa sekä metsän antimia. Ja kaunista luontoa riittää, hän kommentoi viitaten Repoveden ja Verlan maisemiin. Vantaalainen Taskinen toimi vuosina puheenjohtajana Kouvolan kaupungin vapaa-ajan asukastoimikunnassa. Ryhmä on Taskisen mukaan ollut aktiivinen ja aikaansaava. Kaupungissa on erittäin palveluhenkisiä yrittäjiä ja mukavia ihmisiä. Tieto kulkee hyvin Kouvolan nettisivujen kautta ja vapaaajan asukkaat saavat myös henkilökohtaista postia kaupungilta keväisin, hän kiittää. Mökkiläiset merkittäviä maisemanhoitajia Vapaa-ajan asukkaat on suuri luonnonkäyttäjäryhmä, joten he vaikuttavat merkittävästi maaseudun maisemiin ja vesistöjen tilaan. Jouko Taskisesta tuli aktiivinen maisemanhoidon kannattaja ja omien sanojensa mukaan pusikoitumisen vihollinen nro.1, kun hän toimi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän puheenjohtajana. Hän ottaa myös aktiivisesti kantaa mökkiläisten asioihin. Esimerkiksi kiinteistövero on vapaa-ajan asumisessa kolminkertainen. Myös mökkiläisten terveydenhuolto huolettaa. Meitä on Suomessa pari miljoonaa, eikä kohderyhmää ole mainittu lainkaan Sote-uudistuksessa, Taskinen kummastelee. Kouvola valittiin viime vuonna Suomen parhaaksi mökkikunnaksi (Iltalehti 2012). Vertailussa huomioitiin mm. hellepäivien määrä, palvelut ja rantamökkien hinnat. Kouvolassa on lähes vapaa-ajan asuntoa ja yli tuhat rakentamatonta mökkitonttia. Rantaviivaa on kilometriä; järviä kaikkiaan 450 ja Kymijoki virtaa alueella 80 kilometrin pituudelta. Vapaa-ajan asukastoimikunta on mökkiläisen äänitorvi Kouvola on suosittu mökkikunta, meiltä löytyy noin 7500 vapaaajan asuntoa. Nykyisin vapaa-ajan asunnolle vietetään aikaa muulloinkin kuin kesällä suurelta osin nykyaikaisten, täysin varusteltujen ja talviasuttavien vapaa-ajan asuntojen mahdollistamana. Ympärivuotinen käyttö edellyttää luonnollisesti palvelujen saamista mökkiläisten ulottuville. Kouvola haluaa huomioida ja osallistaa runsasta vapaa-ajan asukaskuntaansa. Kunnallisvaalikausittain muodostettava Vapaa-ajan asukastoimikunta toimii äänitorvena ja viestinviejänä kaupungin ja vapaa-ajanasukkaiden välillä. Toimikunnan muodostavat 9 Kouvolan eri alueilta valittavaa edustajaa sekä kolme kaupungin edustajaa. Kokoonpanossa eniten edustajia saavat suurimmat mökkialueet Jaala ja Valkeala. Toimikunta kokoontuu muutaman kerran vuodessa yhteisten asioiden äärelle. Viime kaudella toimintaa ohjasi jäsenten itse valmistelema vapaa-ajan asukasohjelma. Siitä riittää eväitä uudellekin toimikunnalle. Lähivuosien asialistalla on erityisesti rakenteilla oleva laajakaista, joka halutaan myös kesäasukkaiden ulottuville. Myös jätehuolto ja vesistöjen tila on nostettu tärkeiksi kehittämiskohteiksi, unohtamatta maisema-arvoja. Kauden vapaa-ajan asukastoimikunnan kokoonpano tarkentuu toukokuun aikana. Toimikunnan lisäksi vapaa-ajan asukkaiden asioita vie eteenpäin Kouvolan vapaa-ajanasukkaat ry. Jouko ja Merja Taskinen palkitsemistilaisuudessa OmaMökki-messuilla. Kouvolassa heitä miellyttävät erityisesti upeat maisemat. Sirkka Kettunen, maaseutupalvelujen johtaja puh sirkka.kettunen@kouvola.fi Kouvolan vapaa-ajan asukkaat ry Pirjo Piensalmi pirjo.piensalmi@saunalahti.fi. 8. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013

9 Ryhmäpuutarhan idylliin Pentsojan ryhmäpuutarha tarjoaa palasen omaa rauhaa ja mökkielämää lähellä keskustan palveluita. Kouvolassa keskustan läheisyydessä sijaitseva Pentsojan ryhmäpuutarha on vehreä 30 pientontin alue, joka monelta saattaa jäädä huomaamattakin ohi ajaessa. Ryhmäpuutarha tarjoaa nykyaikaiselle kaupunkilaiselle pienen palan omaa rauhaa suorastaan idyllisessä ympäristössä. Pentsojalla on tällä hetkellä vapaana 15 kunnallistekniikaltaan valmista tonttia, joiden koko vaihtelee 294 m 2 ja 357 m 2 välillä. Tontit omistaa Kouvolan kaupunki, eli vuokrasopimus tehdään suoraan kaupungin kanssa. Vuokratulle tontille rakennetaan tai rakennutetaan hyväksyttyjen tyyppipiirustusten mukainen mökki valittavana on neljä erilaista mökkiä, jotka poikkeavat toisistaan lähinnä pohjakaavan osalta. Mökkejä on mahdollista käyttää ympäri vuoden, tosin vesiverkon tyhjentäminen talveksi asettaa omat haasteensa. Vakituiseen asumiseen mökkiä ei saa käyttää. Viihtyisää yhtenäisesti Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistys ry:n hallitus käsittelee kaikki siirtolapuutarhan tontteja koskevat rakennelma- ja käyttösuunnitelmat jotka eivät vaadi rakennuslupaa, kuten kasvihuoneen rakentamisen tai kylpytynnyrin käytön. Pentsojassa voidaan tonteille pystyttää esim. max 10 m 2 kasvihuone, jossa onnistuu hyötyviljely omaan käyttöön. Myös kattamaton terassi on luvallista rakentaa, mutta sen puuosat on maalattava valkoisiksi kaupungin rakentamistapaohjeiden mukaisesti. Muuten kukin hyörii tontillaan oman maun mukaan. Toinen kasvattaa ruusuja, toinen keskittyy rentoon lomanviettoon mökillä. Tämä kaikki on mahdollista alle neljän kilometrin päässä keskustasta! Kari Kylliäinen, tonttiasiamies puh kari.kylliainen@kouvola.fi Pentsojan ryhmäpuutarhayhdistys ry Raimo Pesu, puheenjohtaja puh Pentsojan ryhmäpuutarhatontit Vapaana 15 kpl Koko 294 m m 2 Vuokrahinta 28,70 /v 35,70 /v Vuokrasopimus voimassa kaikilla tonteilla saakka Virkistysalueet viihtyisämmiksi Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry on Kymenlaakson kuntien yhteenliittymä, jonka tavoitteena on parantaa kymenlaaksolaisten sekä alueen matkailijoiden virkistymismahdollisuuksia sekä vaalia luonnon omaleimaisuutta. Yhdistys vastaa Kymenlaakson jokamiehenoikeudellisten virkistys- ja ulkoilualueiden rakenteiden ja opasteiden kunnossapidosta ja kehittämisestä. Vuosina yhdistys on budjetoinut kunnostettavaa kaikkiaan 31 kohteeseen Kymenlaakson alueella. Kouvolan virkistysalueista kunnostuvat erityisesti Väliväylän kokonaisuus, Heisanharju sekä Repoveden kansallispuiston ulkopuoliset alueet. Kehitämme virkistysalueiden rakenteita paremmin matkailijat huomioiviksi sekä turvallisemmiksi. Esimerkiksi Heisanharjulla puretaan vanha huonokuntoinen laavu ja rakennetaan kokonaan uusi kota tulisijoineen ja penkkeineen. Lisäksi tulee uusi laituri ja liiteri-wc -rakennus kompostoivalla käymälällä. Repovedellä korjataan laitureita ja parannetaan tuliturvallisuutta uusimalla tulisijoja. Opasteita uusitaan myös, toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen luettelee. Repoveden kansallispuiston ulkopuolelta puolestaan löytyy näkemisen ja kokemisen arvoisia reittejä, jotka tarjoavat vähemmän ruuhkaisen vaihtoehdon Repoveden kansallispuistolle. Erityisesti Repoveden pohjoispuolella olevia reittejä haluamme kehittää ja tuoda matkailijoille tunnetuksi. Työn alla on myös reitti Mäntyharjulta Repovedelle. Kouvolassa käy paljon matkailijoita, sekä kotimaisia että ulkomaisia, joille haluamme tuoda paikallista luontoa, osaamista ja harrastusmahdollisuuksia esille. Meillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa matkailijavirrat moninkertaisiksi. Kyvi ry:n tehtävänä on vastata tähän haasteeseen luomalla luontomatkailun puitteita ja rakenteita soveltumaan maakuntamme asukkaille, kotimaisille- ja kansainvälisille matkailijoille sopiviksi. - Virkistysalueille tulee myös uusia opastekylttejä, joissa neuvotaan rakennusten käyttöä, Jukka Kinnunen esittelee. Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry Jukka Kinnunen toiminnanjohtaja puh jukka.kinnunen@kyvi.fi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

10 Kouvolan kesässä soi Kouvolan kesäkausi on musiikin monimuotoisuuden ja taiteen juhlaa. Esa Kotilainen Haitarista syntetisaattoriin Näyttely ja konsertit Kouvolassa Verlan aika Viime vuonna Kouvolan kulttuuripalkinnon saanut muusikko-säveltäjä Esa Kotilainen on maamme tunnetuimpia pitkän linjan kosketinsoittajia, Suomen ensimmäinen konemies. Syntetisaattorimusiikkiin erikoistunut Kotilainen on tullut tunnetuksi eri artistikokoonpanoissa 70-luvulta lähtien, mm. Wigwam- ja Tasavallan Presidentti -yhtyeissä. Tänä kesänä Kotilainen viihdyttää jälleen Esan vieraana -konserttisarjalla. Kuusankoskitalossa nautitaan Kotilaisen uskomattoman laajasta osaamisesta; kuulemme haitarimusiikkia, kansanmusiikkia, etnomusiikkia, tanssimusiikkia, elektronimusiikkia sekä progresiivista rokkia. Kuusankoskitalon Galleriassa kuullaan myös Kotilaisen soolokonsertteja Ulappa, Soiva tehdas sekä Olhava. Sähköisenmusiikin konsertit esitetään Galleria-tilassa jossa käytetään nelikanava-äänentoistoa. Esa Kotilaisen konsertit ja näyttely ke 8.5. Rock-opera The Return Of The Clown! klo 19 Crazy World Voikkaa-sali, Kuusankoskitalo, liput 10 ke Ambient-ilta klo 19 Siniaalto, levyn julkistaminen Neum, pohjoismaiden ensimmäinen live-elektronimusiikki-yhtye, Kuusankoskitalon Galleria, liput 10 ma Etnomusiikki-ilta klo 19 Wanhat kurtut Karelia-yhtye Voikkaa-sali, Kuusankoskitalo, liput 10 su 26.5 Olhava soolokonsertti klo 18 Kuusankoskitalon Galleria, liput 10 ke Haitari-ilta klo 19 Perhosniitty CD:n julkistamiskonsertti Peter Lerche; kitara, Anssi Nykänen; rummut, Harri Ruotjoki; basso ja YH-10 haitariyhtye Voikkaa-sali, Kuusankoskitalo, liput Haitarista syntetisaattoriin -näyttely Esa Kotilaisen soittimia ja rekvisiittaa ainutlaatuisena näyttelynä Kuusankoskitalon Galleria, vapaa pääsy Näyttelyn ohessa on mahdollista toteuttaa peruskoululaisille tilauksesta 1-2 tunnin mittainen musiikin työpaja Esa Kotilaisen ohjauksessa, esimerkiksi osana retkipäivää. Tiedustelut Päivi Pulkkinen, tai Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Verlan ja sen ympäristön historia hehkuu tarinoita vielä tänäkin päivänä. Muinaiset asukkaat maalasivat tarinansa kallioihin, ja kerrottavaa olisi varmasti ollut Huhdasjärven viikingeilläkin keskiajalla. Menneiden aikojen mysteerit ovat aina kiehtoneet ihmismieltä me haluamme tietää ja tuntea, kuten esi-isämme muinoin. Kymenlaakson suurimpiin kulttuuritapahtumiin kuuluva Verlan aika ammentaa juuri näistä tarinanlähteistä ja luo vuosittain jotakin uutta. Tänä vuonna tapahtuman erikoisvieraana on tunnettu tuvalainen kurkkulaulukvartetti Huun Huur Tu, joka on tehnyt kurkkulaulua tunnetuksi maailman ympäri jo vuosikymmenten ajan. Kurkkulaulu muodostetaan tuottamalla kahta erilaista ääntä yhtä aikaa tuottamaan ylä-ääniä. Keskiaasialaisen Tuvan kurkkulaulussa erottuu kuusi eri tyyliä; Huuh Huur Tun kurkkulaulussa kuulemme yhtä lailla tuulen ujelluksen tyhjässä pullossa, kirkasäänisiä pillejä kuin ihmisäänen matalimpia sointuja kargyraa -tyyliin. Verlan ajassa näemme lisäksi runsaasti vanhojen kädentaitojen esittelijöitä, keskiaikatorin sekä ohjelmaa koko perheelle, mm. stunt-hevosnäytöksiä, jousi- ja jalkajousiammuntaa, pehmomiekkailua ja historianelävöittämisdraamoja. Verlan kalliomaalauksiin tutustumme arkeologi Timo Miettisen johdolla. Taiteiden yö Jo parinkymmenen vuoden ajan vietetty Kouvolan Taiteiden yö kokoaa jälleen kulttuurin ja taiteen ammattilaisia ja -harrastajia yhteen tarjoamaan parastaan. Tänä vuonna tapahtuma rakennetaan uudenlaiseksi; sisältöön panostetaan aiempaa enemmän ja tapahtumia keskitetään nyt myös Kuusankoskitalon tiloihin. Kouvola-talo ympäristöineen viihdyttää lapsia ja nuoria alkuillasta ohjelmin ja työpajoin. Lastenohjelmassa esiintyvät mm. Hevisaurus, Esa Sjöblom heppahahmoineen, Tanssiteatteri Raatikon työpajat sekä POIKILO-museoiden tarjoama Lapsen tähden -näyttely. Aikuisemmalle väestölle suunnatut tapahtumat löytyvät Kuusankoskitalolta. Kuusaasalissa lavalle nousee Paula Koivuniemi, Voikkaasalissa puolestaan Jorma Uotinen tulkitsee Edith Piafin ja Marlene Dietrichin kappaleita. Vuoden teema, tanssi, näkyy selkeästi ohjelman sisällössä. Taiteiden yön ohjelma tarkentuu alkukesän aikana. Seurat, järjestöt ja muut yhteisöt voivat ilmoittautua mukaan mennessä Päivi Pulkkiselle, Aija Matero, kulttuuritalojen johtaja puh Helena Jetsu, kulttuurituottaja puh

11 Pekka Hakola Mona-Liisa Malvalehto ISBN 13: ISSN: EAN: Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 4 Lapsuusmuistot elävät Poikilossa Kirjailija Anna Kortelaisen suunnittelema Lapsen tähden -näyttely vaalii ja hellii lapsuuden muistoja. Jokainen meistä on ollut lapsi, elänyt lapsuuden, joka edelleen säilyy muistoissa esineiden, kuvien, aistien kautta. Ehkä muistat lapsuudestasi lempinuken tai -auton, sen miltä se tuntui ja tuoksui. Tai sen äidin tekemän sunnuntaipaistin, kuinka se olikaan hyvää. Anna Kortelaisen suunnittelema Lapsen tähden -näyttely tuo Kouvola-taloon lapsuusmuistoja eri aikakausilta hyödyntäen Poikilon omia laajoja kokoelmia: valokuvia, esineitä, taidetta. Samalla näyttely juhlistaa Suomen museoliiton 90-vuotista taivalta. Näyttelyssä on varsinkin 20- ja 30 -lukujen esineistöä ja nykytaidetta mutta myös uudempaa, mm. leluja 70- ja 80-luvuilta. Taideteoksista mukana on mm. Esko Tirrosen ja Ulla Sinkkosen töitä. Osa teoksista ja esineistä ei koskaan ole ollut museoissa esillä. Kuusaanniemen tehdas muistutti itsestään matalapaineella: Lapsen tähden on erityisesti tunteita sanottiin, että taas kaalisoppa herättävä näyttely, sillä jokaisella meillä Yhä edelleenkin jos haistan navetan, on haisee. mieleeni tulee mummolan hiekkatie ja lämpimät kesäpäivät. omat lapsuusmuistomme, jotka tämän näyttelyn myötä varmasti heräävät, intendentti Anu Kasnio kertoo. Chanelin vitonen ja sotilaiden ruuti menttisarjaan vuodelta Dokumenttien kesto on 14 min. Näyttelyä täydentää lisäksi näyttelyyn julkaistava kymmenien eri-ikäisten kouvolalaisten hajumuistoja esittelevä kirja Chanelin vitonen ja sotilaiden ruuti Hajumuistoja lapsuudesta. Monelle juuri tuoksu on varhaisin lapsuusmuisto. Mikä on sinun muistosi? Chanelin vitonen ja sotilaiden ruuti Hajumuistoja lapsuudesta Chanelin vitonen ja sotilaiden ruuti - hajumuistoja lapsuudesta 20 /kpl, Pokilon museokaupassa julkaisupäivästä lähtien Näyttelyvieraat saavat nauttia myös elävästä kuvasta; Kino-Poikilossa esitetään näyttelyn yhteydessä kaksi Kaukaan ja Kuusankosken tehtailta kuvattua dokumenttielokuvaa, joista saa kuvaa myös lasten elämästä 20-luvulla. Molemmat kuuluvat Oscar Lindelöfin tuottamaan Työväenhuolto Suomen tehtaissa -doku- Lapsen tähden -näyttely Avoinna ti-pe 11-18, la-su 12-17, ma suljettu. Katso myös poikkeusaukioloajat lehden viimeiseltä aukeamalta! Poikilo-museot Varuskuntakatu 11, Kouvola-talo puh , Kouvolan sotahistoriareitti esittäytyy älypuhelimissa Utin linnoitus on yksi sotahistoriareitin kohteista. Kuvaaja: Jari Heikkinen Nykytekniikka hyödyntää myös museoita; nyt voit tutustua Kouvolan historiallisiin kohteisiin älypuhelimen opastamalla reitillä. Seinätön museo on Suomen museoliiton hanke, jossa luodaan museoille mobiiliopasteinen palvelu, jotta myös näyttelytilojen ulkopuolella sijaitsevat museoiden kohteet - rakennukset, ulkotaideteokset ja historialliset kohteet - pääsevät esille. Seinätön museo opettaa, että ympäristömme itsessään on museo. Museoliitto kehittää palvelutuotetta yhdessä kymmenen pilottimuseon kanssa Kouvolan Poikilo-museot on yksi heistä. Kustaa III:n taistelutantereille Kouvolassa Seinätön museo -pilottituotteeksi on luotu Kouvolan sotahistoriareitti osana STORIA (Sotilashistoria alueellisena vetovoimana) -hanketta. Reitti yhdistää kymmenen Kouvolan alueella olevaa sotahistoriakohdetta 1700-luvun lopulta; mukana on venäläisten ja ruotsalaisten rakentamia linnoituksia ja redutteja kuten Jaalan redutti, Utin linnoitus ja Keltin redutti sekä Kustaa III:n aikaisia taistelupaikkoja Kouvolan alueella. Reitti ladataan älypuhelimelle maksuttoman Nomadi-reittisovelluksen kautta, jolloin älypuhelin paitsi opastaa oikealle paikalle, myös kertoo lisätietoja kohteesta paikan päällä. Vanhojen kuvien, karttojen sekä esittelyiden kautta kurkistetaan paikkaan yli 300 vuoden taakse. Reitillä ei ole varsinaista alku- tai päätepistettä, vaan mukaan voi hypätä mistä vain. Reitin laajuuden vuoksi koko reitin kulkeville suositellaan autolla liikkumista. Reitti on parhaimmillaan kesäaikana, jolloin vanhat linnoitukset ja rakennukset pääsevät oikeuksiinsa. Palvelu on maksuton ja suomenkielinen. Tavoitteena on tuottaa reittiopastus myös venäjäksi. Kouvolan sotahistoria-reitti on ladattavissa Poikilo-museoiden sivuilta Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

12 Ukko-Pekan kyydissä on tunnelmaa Höyryveturi puhkuu ja puhisee, puuta ja hiiltä kuluu. Lämmittäjällä alkaa olla jo kuuma. Salonkivaunussa kynttelikkö kilisee kahvikuppien tahtiin. Tällä matkalla ei ihmettelisi, jos käytävällä vastaan tepastelee Hercule Poirot. Tampereella Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina valmistetut Hr1- sarjan pikajunaveturit eli Ukko-Pekat olivat pitkään Suomen henkilöjunaliikenteen luotettavia työjuhtia, menneen ajan voimanpesiä. Nykyään 22 valmistetun veturin sarjasta on ajokunnossa vain kaksi; valtion omistama nro 1021 Riihimäellä sekä Kouvolassa eläkepäiviään viettävä Suomen vanhin toimiva Ukko-Pekka, nro 1009 vuodelta Palveluvuosiensa jälkeen Ukko-Pekka Hr ehti seistä varmuusvarastossa toimettomana vuosikymmeniä, kunnes brittiläinen Steam Traction Ltd osti ja kunnostutti veturin Pieksämäellä 90-luvun alussa. Kunnostetun veturin neitsytmatkaa kuljettiin jo 1993, ja vuotta myöhemmin nostalgiamatkojen markkinointiin muodostettiin oma yritys, Höyryveturimatkat1009 Oy. Kokonaisuus täydentyi vielä vuonna 1996, kun matkakumppaneiksi saatiin kolme Englan- nissa Orient Express -tyyliin sisustettua ja remontoitua salonki- ja ravintolavaunua. Ukko-Pekka liikennöi vaunuineen Kouvolasta Kotkan, Voikkaan, Loviisan, Lahden sekä Mikkelin suuntiin. Vilkkaimmille pääradoille ei toistaiseksi ole pääsyä Trafin edellyttämän kulunvalvontalaitteen vuoksi. Nostalgiamatkalle yksin tai yhdessä Nostalgiajuna tekee yleisölle avoimia matkoja keväästä syksyyn. Tänä vuonna Agatha Christien ja Idän pikajunan tunnelmaan pääsee mm. Kouvola-päivänä sekä Kotkan meripäivillä. Toukokuussa eletään uudelleen myös kunnostetun Ukko-Pekan neitsytmatka Pieksämäeltä Joensuuhun 20-vuotisen nostalgiajunataipaleen kunniaksi. 170-paikkainen nostalgiajuna palvelee myös tilausjunana yrityksille ja yhteisöille, ja myös tarjoilut onnistuvat mukana kulkevan keittiö- ja generaattorivaunun avulla: Meillä on vietetty kokouksia, asiakastilaisuuksia, henkilökuntatilaisuuksia, häitä ja syntymäpäiviä. Kyydissämme ovat olleet myös joulupukki ja Leningrad Cowboys. Mahdollisuudet yrityksille ja ryhmille ovat rajattomat. Jos oma porukka ei koko junaa täytä, kannattaa kerätä vaikka parin joukon kimppa ja säästää siten kustannuksissa, Höyryveturimatkat1009 Oy:n touhukaksikko, Tuula ja Juhani Hannuksela kertovat. Ukko-Pekan matka menneeseen on tunnelmaa täynnä: kivihiilen tuoksua, rytmikästä kolistelua verkkaasti eteenpäin. Tehostetun maailman stressit ja murheet jätetään tällä matkalla taakse. Kiireisen valinta Ukko- Pekka ei kuitenkaan ole, sillä pelkkiin veturin lämmitystöihin ja valmisteluihin kuluu päivä-pari. Talkootyöllä tunnelmaan Hannukselat ovat olleet Ukko-Pekan palveluksessa lähes alusta asti; Juhani aloitti Rasva-Roopena Ukko-Pekalla 1994, Tuula tuli markkinointiin talkootyön kautta Heidän lisäkseen junassa häärää kuljettaja, lämmittäjä, konduktööri ja liuta höyryjunista kiinnostuneita talkoolaisia. Jos höyryveturit kiinnostavat, niin kannattaa tulla mukaan toimintaan! Esim. lämmittäjän töihin pääsee vain asianmukaisella koulutuksella, mutta paljon on sellaistakin johon ei koulutusta tai kokemusta edellytetä. Erityisesti kouvolalaiset harrastajat ja kiinnostuneet, tervetuloa mukaan, Tuula Hannuksela huikkaa Höyryveturimatkat1009 Oy Tuula Hannuksela Puh Puraisiko höyryjunakärpänen? Tule talkoolaiseksi mukaan toimintaan! Kysy lisää! Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Ukko-Pekan yleisölle avoimia matkoja 2013: 4.&5.5. Classic Motor Show, Kouvola-Lahti 4.&5.5. Lahden kaupunkikierros, Salpauselkä-Mukkula Kouvola-päivän juna, Kouvola-Voikkaa Kouvola-Lahti-Heinola Tuula ja Juhani Hannuksela odottavat innolla alkavaa kesää. Ukko-Pekka 20 v. museokäytössä -juhlamatkat Kouvola-Pieksämäki Juhlajuna Pieksämäki-Joensuu Juhlajuna Joensuu-Pieksämäki-Kouvola Raumalta Pori Jazzeille Kotkan meripäivät, Kouvola-Kotka Lahti-Heinola 31.8.&1.9. Lahti-Heinola

13 Koko perheen ERÄ-messut ERÄ-messut viihdyttää eränkäynnin konkareita ja aloittelijoita Kouvolan Pioneeripuistossa jo 9. kerran. Viiden hehtaarin alue täyttyy sadoista metsästys-, kalastus-, vapaa-aika- ja retkeilyaiheisista ohjelmanumeroista ja näytteilleasettajista. Erityisesti Lappi näkyy ja kuuluu näillä maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen suojelemilla messuilla, mutta mukaan on saatu kiitettävästi osallistujia myös naapurimaista; messulla nähdään niin Pietarin alueen, Viron kuin Suomen ylintä johtoa yhteisessä petoparlamentissa. Vauhdikasta viihdettä tuovat mukaan esim. ilmapilkin MM-kisat, tv:stä tuttu Pancho ja Pojat sekä venäläisten kutsuäänimestareiden näytöksiä. Tuttuun tapaan paikalla on mahdollisuus aitoon retkeilyyn kuten ongintaan. Messut avaa perjantaina maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Lauantaina on kalastuksen ja metsästyksen teemapäivä. Sunnuntaina keskitytään koko perheen viihdyttämiseen, puheenjohtaja Ville Helander Kymenlaakson Messut ry:stä listaa. Messuille odotetaan 500 näytteilleasettajaa ja kävijää joukkoon toivotaan runsaasti myös kesä-asukkaita sekä ulkopaikkakuntalaisia. Itärajan takanakin messuilla on jo vankka kannattajakunta: Noin puolet kävijöistä tulee Kouvolasta ja puolet muualta. Venäjälle olemme tehneet jo vuosia sinnikästä markkinointityötä ja messuvierailuja, joten odotamme kävijöitä ja näytteilleasettajia myös sieltä. Kesäasukkaita ja muitakin kävijöitä palvelevat nonstop-bussit Kouvola-Kuusankoski-Voikkaa -välillä. Messujen luonnonmiljöössä kaupunkienkin kasvatit oppivat arvostamaan luontoa. Tervetuloa mukaan, Takapihojen Tarzanit, Kaiken kokeneet Konkarit, Uusien elämysten Etsijättäret ja Nuoret Seikkailijat! Erä- ja vapaa-aikamessut , Pioneeripuisto Kymenlaakson Messut ry Puh Kuulas viihdyttää lapsia lavalla Kansainvälinen Lasten Teatteritapahtuma Kuulas saapuu Kouvolaan jo 26. kerran. Työväen Näyttämöiden Liitto ry:n, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken Teatterin sekä Kouvolan Teatterin järjestämässä tapahtumassa Kuusankoskitalon ja Kouvolan Teatterin lavoille nousee kaikkiaan kahdeksan ammattiteatteriryhmää ja kolme harrastajateatteria, kansainväliset vieraat saapuvat Tanskasta ja Kanadasta. Mukana tapahtumassa on klassisia tarinoita Prinsessa Ruususesta Ronja Ryövärintyttäreen sekä hullunhauskoja esityksiä kuten Rob Torresin Funeeestuff. Tänä vuonna näemme myös yhden ruotsinkielisen näytöksen, Honungshjärta (Nenäliinalippu) Nukketeatterikeskus Poijun esittämänä. Kuulas tarjoaa hauskaa viihdettä perheen pienimmillekin, ja sopii erityisen hyvin päiväkoti- ja peruskoulun ala-asteikäisille. Tapahtuman taiteellisena johtajana toimii näyttelijä Arimo Haltsonen. Tapahtuman yhteydessä järjestetään seminaari sekä työpajoja. Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa yhteistyössä järjestettävässä Sydän edellä taiteen keinoin -seminaarissa teemana ovat huostaan otettujen lasten ja sijaisperheiden asiat. Työpajoissa lapset saavat häärätä mm. maskeerauksen ja puvustuksen parissa. Uutuutena on tänä vuonna Kurvisen autohuolto -autonrakennustyöpaja, jossa lapsi saa rakentaa ihan oman auton vanhempansa avustuksella. Kuulas kerää vuosittain noin kävijää. Tänäkin vuonna yleisön liikkumisessa auttavat maksuttomat Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön tarjoamat festivaalibussikuljetukset ryhmille sekä Kouvolan Teatterissa nähtäviin näytöksiin. Kuulas Lisätietoa: Reetta Ikäläinen puh Lippujen hinnat 6-9 Kurvisen autohuolto-työpaja 20 /aikuinen+lapsi Lipunmyynti: Ennakkolipunmyynti Kuusankoskitalon aula, Kymenlaaksonkatu 1 (ma,ti, to, pe 11-16, ke 11-17) puh Lipunmyynti tapahtuman aikana: to pe la su Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

14 Lämmitysratkaisuja uusiutuvasta energiasta Jaalan kirkko on yksi lämmitystapamuutoksen pilottikohteista. Kiinteistön lämmitystapa on valinta siinä missä rakennusmateriaalikin. Kinnon GreenJobs-ohjelma auttaa yrityksiä ja yksityisiä löytämään kiinteistölleen sopivan lämmitystavan uusiutuvasta energiasta. Lämmitystapaa valitessa moni punnitsee taloudellisuus-, helppous- ja ekologisuustekijöitä. Uutta rakentaessa valinta voi olla selkeä, mutta mitä vaihtoehtoja löytyy vanhaan kiinteistöön? Kinnon GreenJobsohjelma luo toimintamallia, jossa erityisesti haja-asutusalueiden kiinteistönomistajia opastetaan valitsemaan lämmitystavan muutoksessa uusiutuvaa energiaa tilanteessa, jossa kaukolämpöverkko on ulottumattomissa. Uusiutuvasta energiasta löytyy monia hyviä lämmitystapoja: maalämpö, hake, pelletti ja lisälämpönä aurinkovoima. Paras lämmitystapavaihtoehto riippuu asiakkaan toiveista ja kiinteistöstä itsestään, esimerkiksi kiinteistön koosta, sijainnista ja nykyisen laitteiston kunnosta ja toimivuudesta. Ohjelmassa luodaan toimintamalli tulevaisuuden lämmitystapamuutoksia varten, ja mallia testataan parhaillaan. Mukana on muun muassa Jaalan kirkko, projektipäällikkö Ville Räty kertoo. Ohjelman lämmitystapamuutokseen voi tulla mukaan erikokoisia kiinteistöjä. Ennen lämmitystaparatkaisua kartoitetaan asiakkaan toiveet ja kiinteistön lämmityksen nykytilanne. Toimintamallissa Kinno toimii paljolti yhteyksien luojana asiakkaan ja lämmitysalan ammattilaisten kesken. Verkostoja luodaan myös kiinteistöstä toiseen: Joskus alueen kiinteistöjen kannattaa tehdä yhteistyötä ja lähteä lämmitystapamuutokseen yhdessä. Yhteistyöstä voi tulla paitsi kustannussäästöjä, myös vertaistukea lämmitystavan muutokseen. Toivomme, että mukaan löytyisi kiinteistöryppäitä, joille voitaisiin löytää yhteinen lämmitysmuoto tai toteuttaa hankinta yhdessä. Lämmitystavan muutosohjelman tavoitteena on lisätä ekologisuutta mutta myös paikallisten yritysten työllistymistä ja seudun omien luonnonvarojen hyödyntämistä. Kysyntä luo tervettä kilpailua lämmitystapamuutokseen. GreenJobs-ohjelma on osa Kinnon kehittämispalveluiden Elinvoimaa metsästä -tiimin palveluita. GreenJobs jatkuu kesäkuun loppuun Kiinteistönomistaja! Tule mukaan lämmitystapamuutokseen! Kysy Lisää: /Ville Räty Ville Räty, projektipäällikkö puh Omakotitaloon tai kesämökille Kouvolan isännänviiri Isännänviiri on omakoti- tai kesämökki-ihmisen mukava ja arkipäivään sopiva tapa liputtaa. Isännänviirin tiedot Ulkonäöltään ja väreiltään Kouvolan vaakunan mukainen. Vaakunan värit viittaavat Kymenlaakson maakuntaväreihin. Aaltokuvio viittaa Kymijoen kaupunki -teemaan ja kuusipuolainen sideruusuke kuuden kunnan liittoon sekä liljat puolien päissä Kymenlaakson maakuntakukkaan iirikseen. Väri musta, valkoinen, keltainen Koko 45 x 450 cm, 8-10 m salkoon Materiaali 100 % polyester Hinta 49 /kpl (sis. alv 24 %) Myyntipaikat Kouvolan kaupungin yhteispalvelupisteet, Prisma ja K-Rauta Tiedustelut/Tilaukset puh tai , Kouvolan kaupungin tiedotuslehti s-posti yhteispalvelut@kouvola.fi 2/2013 Meidän oma piha Viihtyisiä pihoja etsitään Kouvolasta Kouvolan alueen puutarhaseurat - Anjalankosken puutarhaseura, Kouvolan Seudun Puutarhaseura ja Kuusankosken Puutarhayhdistys - sekä Kouvolan kaupunki haluavat nostaa esille jokaiselle läheisen ympäristön, Oman pihan, ja etsintäkuuluttavat kivoja sekä viihtyisiä pihoja koko nykyisen Kouvolan alueelta. Pihan kokonaisuus ratkaisee, ei tietyt säännöt; viihtyisä piha voi olla luonnonmukainen tai hoidettu. Vuosina palkitut pihanomistajat voivat osallistua pihakilpailuun uudelleen aikaisintaan neljäntenä vuotena palkitsemisen jälkeen. Sarjat: Omakotitalopiha, rivitalo-/ paritalopiha, maatilarakennusten piha, kerrostalopiha. Ilmoittautumiset ma mennessä joko sähköpostilla, kirjeellä tai puhelimella. Ilmoita yhteystiedot, sarja ja perustelut. Koria, Kouvola ja Valkeala: Paula Kossila, paula.kossila@pp.inet.fi, puh , Kallantie 27, Kouvola Elimäki ja entisen Anjalankosken alue: Maire Huttunen, tapio.huttunen@pp3. inet.fi, puh , Päivärinteentie 9, Anjala. Jaala ja Kuusankoski: Mervi Suvela, puh , Tannilanrinne 6, Voikkaa. Sähköpostilla: kuusankoskenpuutarhayhdistys@gmail.com Yhdistysten jäsenistä ja kaupungin edustajista muodostettu raati valitsee ilmoitetuista pihoista mielestään viihtyisimmät ja antaa tunnustuspalkinnot valituille pihoille. Raati käy katsomassa pihoja paikan päällä.

15 Virikkeitä yhteisvoimin Kouvolan kaupungin yhteisötyön palvelut luovat pohjaa paikallisyhdistysten ja seurojen toiminnalle; tila- ja tapahtumapalvelutarjonnan lisäksi ideoidaan jatkuvasti uutta yhteistyössä yhdistysten kanssa. Kouvola-talolla ja Kuusankoskitalolla toimivat Kouvolan yhteisötyön palvelut voidaan jakaa karkeasti kahtia tila- ja tapahtumapalveluihin sekä yhteisötyön kehittämisen toimialueisiin. Reilun 40 henkilön voimin luodaan synergiaa ja asiakaslähtöistä palvelua koko kaupungin käyttöön samalla syntyy yhteistä, hyvää Kouvola-henkeä. Meillä korostuu yhteistyön voima ja mahdollisuuksien merkitys. Järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yhteistyökumppaneilta saamme arvokasta palautetta ja ideoita, joita lähdetään sitten yhdessä kehittämään eteenpäin, palvelupäällikkö Anne Eriksson kertoo. Yhteen sovittelua Kouvolalla on yli 350 liikunnan- ja kulttuurin tilaa ja aluetta, joita käyttävät niin yksityiset kouvolalaiset kuin erilaiset yhdistyksetkin. Tilojen vuokrausta, käyttöä ja kehittämistä koordinoi Kouvolan yhteisötyön palvelujen tilapalvelu. Myös tilavuokra-avustusten jako lankeaa heille. Kevät on kiireinen, sillä tilojen käyttövuorojen jako on juuri meneillään ja hakemuksia on satoja. Tämä on aikamoista palapeliä, jossa täytyy kaikki osat ja osapuolet ottaa huomioon, tila- ja tapahtumapalvelujen palveluvastaava Anne Kantanen kuvailee. Tilojen käyttö suunnitellaan siten, että sekä kuntalaiset että urheilu- ja muut seu- rat ja yhdistykset pääsevät hyödyntämään kaupungin tiloja mahdollisimman monipuolisesti. Kulttuuriavustuksia (toiminta-, kohde- ja tilavuokra-avustukset) jaetaan tänä vuonna kaikkiaan euroa, sotejärjestöjen avustuksiin ja kumppanuussopimuksiin puolestaan euroa. Tilojen käytön suunnittelun lisäksi tilojen toimintaa kehitetään jatkuvasti eteenpäin. Esimerkiksi Kouvolan uimahalleissa on käytössä sähköisesti ladattava asiakaskortti, joka helpottaa asiointia uimahallin kassalla. Kulunvalvontajärjestelmän laajentaminen ja kehittäminen on myös tulevaisuutta. Jotain uutta, jotain vanhaa Yhteisötyön palvelut on toinen Kouvolan kaupungin kulttuuri- ja liikuntatapahtumien tuottajista, jonka käsialaa ovat mm. kaupungin vuotuisjuhlat sekä monet konsertit. Tapahtumia suunnitellaan ja luodaan tiiviissä yhteistyössä yhdistys- ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoteen mahtuu niin uusia tapahtumatulokkaita kuin vanhoja tuttujakin. Toukokuun tapahtumia ovat mm. Iitin kunnan kanssa yhteistyössä järjestetty Urajärven ympäripyöräily 9.5., Kouvolan kaupunkipäivä sekä samoin starttaava Kouvolan Pyörävaellus. Yhteistyössä yhdistysten kanssa on työn alla myös Kouvolan oma kyläkulttuurikartta, jossa kylien tarinat ja merkittävät käyntikohteet kootaan yksiin kansiin sekä sähköiseen muotoon. Ideasta eteenpäin Yhdistystapaamiset ovat yhteisötyön suola, joka maustaa monta projektia paremmaksi. Tapaamisissa keskustelu käy vilkkaana ja ideat pulppuavat niin myös järjestöjen aamukahvitilaisuudessa huhtikuussa: Ensimmäiset järjestöaktiivit kolkuttelivat ovella jo ennen aamukahdeksaa. Tilaisuuteen saapui yli 20 järjestön edustajaa, joista osa edusti useampaakin järjestöä. Saimme todella hyviä ideoita ja palautetta kasaan jatketaan jälleen seuraavilla aamukahveilla, Eriksson ja yhteisötyön kehittämisen palveluvastaava Marju Myllymaa hehkuttavat järjestetään myös JYMPS-tapahtuma, jossa järjestöt pääsevät ääneen isommalla areenalla. Yhdistysten puheenvuorojen, keskustelun ja verkottumisen lisäksi luvassa on mm. rentoa toimintaa ja liikuntaa kuten frisbeegolfia. Hyvinvointipalveluiden uusin palvelu, hyvinvointipiste, esittäytyy. Tapahtuma on avoin myös yksityisille kouvolalaisille. Tule vaikuttamaan! Ti 7.5. Järjestöjen JYMPS-tapahtuma klo Kouvolan jäähalli Ke 8.5. Järjestöjen aamukahvit klo 8-9 Kouvola-talo Yhteisötyön palvelut Anne Eriksson, palvelupäällikkö puh Yhteisötyön kehittäminen Marju Myllymaa, palveluvastaava puh Tila- ja tapahtumapalvelut Anne Kantanen, palveluvastaava puh Leena Järvenmäki, Irene Purtilo, Marju Myllymaa ja Anne Eriksson yhteistyökumppaneineen. Anne Kantanen seurassaan liikuntakoordinaattorit Risto Silvennoinen ja Arto Toukonen. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

16 Jonna Luhtaniemi (vas.), Anne Koivula ja Toivo Hartikainen tutustuvat sotaveteraanien kotihoidon dokumentointiin. Apua sotaveteraanien arkeen Valtionkonttorin tukema sotaveteraanien kotihoito tarjoaa monelle sotaveteraanille tärkeää apua arjen askareisiin. Valtionkonttori on jakanut määrärahaa Suomen sotaveteraanien kotipalveluun ja kuljetukseen vuodesta Aloittamisvuotena Kouvolan käytössä oli yhteensä n euroa. Nyt v tuki on n euroa. Kouvolan 740 sotaveteraanista kotihoitopalvelua käyttää noin 160. Veteraanijärjestö tukena Sotaveteraanien kotihoito tarjoaa apua arkirutiineihin kuten siivoukseen, pyykinpesuun ja talvella lumitöihin. Lisäksi saatavilla on kuljetuspalvelua kauppa- ja muille asiointikäynneille. Palvelun pariin voivat hakea kaikki vuosien sotiin osallistuneet, veteraanitunnuksen omaavat miehet ja naiset. Palvelutukea haetaan vuodeksi kerrallaan. Sotaveteraanien kotihoidossa Leena Seppälä, kotihoidon ohjaaja puh Toivo Hartikainen toiminnanjohtaja, Kouvolan Sotaveteraanit ry puh Kouvolan Sotaveteraanit ry on läheinen yhteistyökumppani, jonka kanssa kokoonnutaan säännöllisesti sotaveteraanien asioiden ääreen: Kaikki sotaveteraanit eivät halua kotipalvelua, vaan pärjäävät mieluummin omillaan. Moni on onneksi vielä hyvässä kunnossa, Kouvolan Sotaveteraanit ry:n toiminnanjohtaja Toivo Hartikainen kertoo. Palvelua eniten tarvitseville Tieto palvelua tarvitsevista veteraaneista kulkee useimmiten Toivo Hartikaisen kautta; veteraanit soittavat mielellään tutulle toiminnanjohtajalleen. Kun tieto palvelua tarvitsevasta saadaan, tekee kotihoidon ohjaaja Leena Seppälä veteraanin luo kartoituskäynnin, jossa arvioidaan palvelun tarve. Kartoituskäynnillä mietitään, millä palvelulla voidaan veteraania auttaa. Tarvitaanko vaikka siivousta, nurmikonleikkuuapua vai kuljetuspalvelua ja kuinka monta kertaa kuussa. Sen jälkeen mietitään sopiva palveluntuottaja, aluejohtaja Anne Koivula ja kotihoidon ohjaaja Jonna Luhtaniemi selventävät. Valittu palveluntuottaja on kotihoidon yhteydenoton jälkeen suoraan yhteydessä sotaveteraaniin. Sotaveteraaneille tarjottava apu on pelkästään palvelumuotoista, joten esim. apuvälineiden osto ei tukeen kuulu. Yhteistyö kotihoidon ja yksityisten palveluntuottajien kesken sujuu hyvin. Palveluntarve voi vaihdella hyvinkin paljon toisille palvelu on lähes korvaamaton apu arjessa. Siksi myös tuen määrä vaihtelee; jos Valtionkonttorin myöntämä rahoitus jaettaisiin veteraanien kesken tasan, jäisi kullekin käteen vain 178 euroa. Tukea kohdistamalla autetaan niitä, jotka apua eniten tarvitsevat. Kouvolassa myönnetyt rahat on käytetty tarkasti sotaveteraanien hyväksi. Palvelusta saatu palaute on ollut hyvää ja samalla linjalla jatketaan tulevinakin vuosina. Kotihoitopalvelun avulla veteraani saa hieman juttukaveriakin, suurin osa kun kuitenkin asuu yksin. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä kotihoidon ohjaajiin, Koivula sanoo. Siivousapua veteraanikeräyksellä Veteraanikeräyksellä järjestetään siivousapua sotaveteraaneille keskustan ja Inkeroisten alueella, kolmen kotiavustajan voimin. Siivousta tehdään noin 150 kohteeseen kerran kuussa, 1-5 h kerrallaan. Tukea annetaan 50 euron maksusitoumuksella keväällä ja syksyllä. Lisätietoa: Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013

17 Ratamon esisuunnitelma valtuustoon Ratamokeskus on valmistuessaan ainutlaatuinen. Silloin asiakkaan pompottelu luukulta luukulle jää pois. Ratamokeskuksen hanke- ja esisuunnittelu etenee ripeällä aikataululla; hanke- ja esisuunnitelma tulee kaupunginvaltuuston käsittelyyn jo Käyttäjäryhmät ovat työskennelleet ahkerasti kevään aikana määrittäen uudenlaista asiakaslähtöistä palvelukonseptia tukevia tilaratkaisuja. Tiloja suunniteltaessa työryhmät ovat pohtineet asioita monesta eri näkökulmasta; on tarkasteltu käynteihin liittyviä lukumäärätilastoja, on tutustuttu Suomessa muualla tehtyihin palvelukonsepteihin ja haettu niistä mallia. Valtuuston käsittelyn jälkeen voidaan aloittaa tarkempi suunnittelu, jos valtuusto niin päättää. Yksilölliseen hoitoon 10 faktaa Ratamosta 1. Työaika asiakastyöhön - ei siirtymisiin työpisteiden välillä. 2. Palvelu on sujuvampaa, kun esim. laboratoriopalvelut saa samasta paikasta. 3. Kalliiden välineiden, tutkimuslaitteiden ja teknologian tehokkaampi käyttö. 4. Isommat yksiköt saatavuuden ja perehdyttämisen kannalta helpompia, jolloin hoidon laatu paranee. 5. Esim. lääkäreiden järjestäminen neuvoloihin helpottuu. 6. Sijaistusten tarve vähenee. 7. Säästöt kuljetuksissa, hankinnoissa ja tilojen käyttökustannuksissa. 8. Yhteistyö ammattiryhmien välillä paranee. 9. Konsultaatiomahdollisuudet helpottuvat. 10. Rakennuskustannukset vain pieni osa kokonaiskustannuksesta. Sirpa Mäntynen projektipäällikkö Puh sirpa.mantynen@kouvola.fi Laura Moisio projektisuunnittelija Puh laura.moisio@kouvola.fi Hyvinvointi on monen tekijän summa. Kun terveys pettää ja vaivoja on monia, onkin useimmiten hankala nähdä metsää puilta kun moninaiset terveyskeskuskäynnit hajautuvat eri lääkäreille ja hoitajille. Tähän haasteeseen vastaa uusi Kouvolassa kokeilussa oleva hoitomalli. Kouvola pääsi vuonna 2011 mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliseen aluekokeiluun, jossa paljon - yli 3 kertaa kuukaudessa tai yli 10 kertaa vuodessa - terveyskeskuspalveluita käyttävien asiakkaiden hoitokierteeseen pyritään puuttumaan täysin uudella, yksilöllistä hoitoa painottavalla hoitomallilla. Kouvolassa hoitomallia kokeillaan Keltakankaan terveysasemalla syyskuuhun 2013, jonka jälkeen hoitomalli jalkautetaan myös Kouvolan muihin toimipisteisiin. Omien tuntemusten pohjalta Uudessa hoitomallissa pääroolissa on asiakas itse, jota terveydenhuollon ammattilaiset tukevat. Tavoitteena on yksilöllisen hoitosuunnitelman ja pysyvien vastuuhen- kilöiden avulla saada aikaan kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma ilman turhaa asiakkaan pallottelua. Lähdemme siitä, että asiakkaalla itsellään on paras näkemys omasta terveydentilastaan. Meidän tehtävänä on kokonaiskuvan kartoittaminen ja yksilöllisen hoitosuunnitelman sekä hoidon tuottaminen. Tavoitteena on puuttua tilanteeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta asiakkaalle ei kerry turhia hoitokäyntejä. Hoidon yksilöityessä ja tehostuessa vapautuu samalla vastaanottoaikoja muille asiakkaille, projektikehittäjä Satu Raatikainen kertoo. Hoitomallissa asiakkaille nimetään vastuuhenkilöt lääkäri, hoitaja sekä tapauskohtaisesti erillisiä asiantuntijoita, jotka ovat asiakkaan mukana koko hoidon ajan. Hoidon suunnittelu aloitetaan alkukartoituksella, jossa hyvinvoinnin mittaristoa hyödyntäen selvitetään kaikki asiakkaan elämänlaadun osa-alueet kuten mieliala, ruokailu ja liikunta. Kartoituksen jälkeen asiakkaalle luodaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jonka mukaan edetään. Asiakkaan tilanteesta riippuen 6-12 kk kuluttua tehdään hoitosuunnitelman päivitys. Kokeilussa mukana olevien asiakkaiden antama palaute on ollut pelkästään hyvää: Asiakkaat ovat kokeneet että nyt heitä todella kuunnellaan, eikä tarvitse aloittaa aina alusta kun lääkäri tai hoitaja vaihtuu vaan elämäntarina on tutun omahoitajan tiedossa. Mukana kokeilussa on tällä hetkellä kymmenen asiakasta. Kevään mittaan mukaan otetaan vielä parikymmentä lisää. Satu Raatikainen projektikehittäjä puh satu.raatikainen@kouvola.fi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

18 uimaan! Kesähelteet kutsuvat pulahtamaan. Uimarannat - Jaalan kk:n uimaranta, Iso-Ruhmas - Jokelan uimaranta, Käyräjoki, Valkeala - Koivusaaren uimaranta ja maauimala, Myllykoski - Käyrälammen uimaranta, EU-uimaranta Käyrälampi - Orijärven uimaranta, Orijärvi, Sippola - Sihvakan uimaranta, Sihvakka, Anjala - Sompasen uimaranta, Sompanen, Voikkaa - Särkkien uimaranta, Lappalanjärvi, EU-ranta Valkeala - Vennan uimaranta, Haukkajärvi, EU-ranta Utti Uimapaikat - Antinniemen uimapaikka, Pyhtää - Haukkavuoren uimapaikka, Elimäki - Horpunrannan uimapaikka, Vuohijärvi, Valkeala - Lautaron uimapaikka, Käyräjoki, Valkeala - Napan lammen uimapaikka, Koria - Pilkanmaan uimapaikka, Kymijoki, Kuusankoski - Rautjärven uimapaikka, Rautjärvi, Kaipiainen - Röllänrannan uimapaikka, Tirvanjärvi, Valkeala - Siikavan uimapaikka, Iso-Ruhmas, Jaala - Teuroisten uimapaikka, Elimäki - Uimilan uimapaikka, Karijärvi, Jaala - Valkealan kk:n uimapaikka, Lappalanjärvi, Valkeala - Valkealan kk:n uimapaikka, Likolampi, Valkeala - Vekaran uimapaikka, Vekaranjärvi, Valkeala Katso uimarantojen ja -paikkojen tarkemmat sijainnit Kouvolan karttapalvelusta, Lisätietoa uimarannoista ja uimaveden laadusta: matonpesupaikat Matonpesu on olennainen osa perinteistä suomalaista suvea. Matonpesupaikat avataan yöpakkasten loputtua toukokuun puolenvälin jälkeen. Syksyllä matonpesupaikat suljetaan säiden mukaan. Veden tulo matonpesupaikoilla yleensä klo Matonpesupaikat - Jaala - Kuusankoski, Kaaritie - Kuusankoski, Puistotie - Pilkanmaa, Lohikatu - Kouvola - Koria, Kymenkuja - Elimäen kirkonkylä - Myllykoski - Inkeroinen - Jokela Mattolaiturit - Voikkaa, Virtakivi - Voikkaan silta, eteläinen - Voikkaan silta, pohjoinen - Kääpälä - Valkeala - Utti - Selänpää - Tirva - Tuohikotti - Vuohijärvi Pelisäännöt - Käytä vain luontoystävällisiä pesuaineita - Yksi allas/pesijä - Puhdista allas käytön jälkeen - Käytä vaaleita mattoja mankeloidessa suojakangasta - Valutusorret vain esivaluttamiseen, tee loppukuivatus kotona Katso matonpesupaikkojen tarkemmat sijainnit: Viime syksynä kouvolalaisilta kysyttiin heidän mielipidettään viheralueista, niiden käytöstä ja kehittämismahdollisuuksista. Netissä ollut kysely kirvoitti kaikkiaan 286 vastausta, ja aktiivisimmiksi vastaajiksi osoittautuivat vuotiaat, omakotitalossa asuvat naiset. Syyskuun asukastilaisuuksissa kyselyyn vastasi 50 kouvolalaista. Asukastilaisuuksien kyselyyn vastanneet olivat iäkkäämpiä. Kyselyssä viheralueet ja leikkipuistot miellettiin tärkeiksi käyttö- ja kehityskohteiksi. Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Tapahtumia ja siisteyttä puistoihin Suosituimpia olivat paikannustietojen nojalla Kouvolan keskustan puistot ja leikkialueet, mutta joukosta löytyi suosikkialueita kullekin keskustaajamalle. Yleisimmin viheralueen aktiviteetiksi nousi pelaaminen, kävely ja oleskelu. Leikkipaikoille tärkeintä puolestaan oli läheinen sijainti sekä monipuoliset leikkimahdollisuudet. Viheralueet saivat kyselyn arvioinnissa ruusuja siisteydestään, istutuksistaan ja monipuolisista tekemisenmahdollisuuksistaan. Kiitellyistä alueista nousivat esille mm. Korian Pioneeripuisto, Kouvolan keskustan puistot sekä Ankkapurha. Monet viheralueet saivat samaan aikaan myös risuja siisteydestään; ympäristö koettiin roskaiseksi ja myös penkkejä ja valaistusta oli liian heikosti. Moni oli myös sitä mieltä, ettei puistoissa ole mitään tekemistä. Täysin uusia viheralueita toivottiin mm. Voikkaan päiväkodin läheisyyteen, Kuusaanlammen eteläpäähän, Koivurannan alueelle Valkealaan sekä Kouvolaan Kalalammen alueelle. Myös uusia reittitoiveita esitettiin, mm. Lautarosta Käyrälammelle, Jaalan kirkonkylästä Pyhäjärvelle ja Ummeljoelta Korialle. Kouvolalaiset toivoivat puistoille enemmän hoitoa, ja erityisesti taajamametsien siistiminen katsottiin tarpeelliseksi kehitystyöksi. Myös viheralueiden valaistusta haluttiin enemmän. Kouvolalaiset myös näkivät, että erilaisilla puistotapahtumilla viheralueet saataisiin elävimmiksi; puistoista halutaan viihtyisiä oleskelupaikkoja kaikenikäisille ei pelkästään läpikulkualueita. Jouni Dahlman suunnitteluhortonomi puh jouni.dahlman@kouvola.fi

19 Monta tietä lapsen hoitoon Lapsen hoidossa korostuu varhaiskasvatuksen merkitys; varhaiskasvatus on pienten lasten kasvatuksellista vuorovaikutusta, jolla edistetään lapsen tasapainoista kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatusta toteutetaan mm. kunnallisessa päivähoidossa ja esiopetuksessa, yhteistyössä vanhempien kanssa. Kouvolan omia varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotihoito, ryhmäperhepäivähoito, perhepäivähoito, esiopetus sekä perhepuistot. Valinnanmahdollisuuksia on silti muitakin, kuten lastenhoidon tuet kuntalisineen. Palvelu tarpeen mukaan Päivähoito on yleisin valinta lapsen hoitomuodoksi, sillä kaikilla vanhempainrahakauden päättävillä vanhemmilla on siihen oikeus. Kokopäiväisen päivähoidon ohella on valittavana osapäivähoito, jossa lapsi tuodaan hoitoon enintään viideksi tunniksi päivässä. Vuorohoitoa on saatavilla iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Vuorohoito on mahdollista vanhempien työstä johtuvista syistä. Kuluvan vuoden loppuun saakka voidaan lapsia hoitavalle vanhemmalle myöntää myös Kouvola-lisää. Kouvola-lisän suuruus on 150 euroa/alle 3-vuotias lapsi ja 50 euroa/alle esiopetusikäinen lapsi. Palvelusetelillä valinnan varaa Elokuun alusta lähtien vanhemmilla on mahdollisuus hyödyntää palveluseteliä päiväkotihoidossa. Palvelusetelijärjestelmällä korvataan nykyinen kaupungin ostopalvelu yksityisiltä päiväkodeilta; vanhemmat voivat itse valita yksityisen palveluntuottajan kaupungin hyväksymistä yksityisistä palvelusetelipäiväkodeista. Palveluseteliä haetaan päivähoitohakemuksella osoittamalla se yksityiseen päiväkotiin. Palveluseteli on lapsikohtainen, se voidaan myöntää päivä- Helena Kuusisto, palvelupäällikkö Puh hoito-oikeuden piirissä olevalle kouvolalaiselle lapselle kouluikään saakka. Palvelusetelin arvo riippuu perheen tuloista, perheen koosta, lapsen iästä sekä hoitotarpeesta. Yksityiset palvelusetelipäiväkodit ovat Mannerheimin lastensuojeluliiton päiväkodit, Steinerpäiväkodit, Svenska lekskolan ja Suomi-Amerikka -yhdistyksen päiväkoti. Maksutonta toimintaa perhepuistoissa Perhepuistot ovat kaikille avointa toimintaa, jossa järjestetään maksutonta, ohjattua toimintaa koko perheelle. Perhepuistoissa järjestetään mm. erilaisia kerhoja ja teemapäiviä. Kouvolassa on kolme perhepuistoa: Rekolassa, Kuovin perhepuisto Kouvolan keskustassa sekä Puutarhurinkadulla. Uutena meillä on tänä vuonna, alkaen päiväkotien toiminta, jossa 3-5 -vuotiaalla lapsella on mahdollisuus päästä päivähoitoon kerhotoimintana neljäksi tunniksi. Maksu on silloin 25 % normaalista kokopäivän hoitomaksusta. Päiväkoti määrittää kuitenkin kerhotoiminnan ajan. Lisäksi meille tulee hoitopaikkatakuu, eli lapsen hoitosuhteen voi irtisanoa kesken vuoden, esimerkiksi vanhempainvapaan vuoksi, ja lapsi pääsee hoitopaikkaan takaisin seuraavan toimintavuoden alkaessa, palvelupäällikkö Helena Kuusisto kertoo. Päivähoitoa järjestetään lisäksi perhepäivähoidossa, jolloin hoitopaikkana on perhepäivähoitajan oma koti tai ryhmäperhepäiväkoti. Perhepäivähoitajalla voi olla hoidossaan enintään neljä alle kouluikäistä lasta hoitajan omat lapset mukaan lukien. Perhepäivähoitopaikkojen määrä on jo pitkään ollut laskussa hoitajien eläköitymisen vuoksi. Samaan tahtiin ei ole saatu tilalle uusia hoitajia. Jos hoitaa lapset kotihoidossa, niin on mahdollisuus saada kotihoidon tukea. Kotihoidon tukea voi saada vanhempainrahakauden jälkeen alle kolmivuotiaan lapsen hoitoon. Palveluseteli tuo valintoja myös vanhuspalveluihin Palveluseteli on yksi tapa järjestää lakisääteisiä palveluita; yksityisen palveluntarjoajan palvelut tuovat asiakkaalle valinnanvaraa kaupungin omien palveluiden rinnalle. Kouvolan vanhuspalveluissa palveluseteli on valittavana tehostetussa palveluasumisessa, tilapäisessä kotihoidossa. Tauon jälkeen myös omaishoidon tuessa on käytössä palveluseteli. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on tulosidonnainen ja myönnetään 65 vuotta täyttäneille yksityisen palveluntarjoajan tuottaman tehostetun palveluasumisen palvelumaksuun. Tilapäisen kotihoidon palveluseteleitä käytetään vain hoivatehtäviin, kuten pukeutumisessa ja peseytymisessä avustamiseen. Kotona asumisen tuki Tuula Jaakkola kotihoidon johtaja puh tuula.jaakkola@kouvola.fi Asumispalvelut Mervi Takala hoiva-asumisen johtaja puh mervi.takala@kouvola.fi Tänä vuonna päivitetyn palvelusetelin arvo on 23 /h. Setelin arvon ja palveluhinnan välisen erotuksen asiakas maksaa itse. Omaishoidon tuen palvelusetelillä tuetaan erityisesti omaishoitajan jaksamista työssään, kun tarvitaan palvelusijaista esim. omaishoitajan terveydenhuoltokäynnin ajaksi. Omaishoidon palveluseteli on harkinnanvarainen ja sen arvo on 23 /seteli. Yritykset voivat hakea palvelusetelituottajaksi Kouvolan www-sivuilta löytyvillä hakemuksilla ja ohjeilla. Asiakkaat ja omaiset saavat tietoa saatavilla olevista palvelusetelituottajista mm. Seniori-infosta sekä -palvelusta. Maritta Koskinen palvelupäällikkö puh maritta.koskinen@kouvola.fi Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/

20 ohjattu kesäliikunta järjestää Kouvolan kaupunki, Terveyden ja liikunnan edistämisen palvelut Kesäkauden maksu 8 (+ uimahallimaksu vesiliikunnoissa) (Huom! Vesiliikunnat kaikissa uimahalleissa asti) Ryhmiin ei ilmoittautumista. Kouvola keskusta: Ma Jooga, Kouvola-talo Kuntosali, Urheilupuiston uimahallin kuntosali Tuolijumppa,Ikäasema (maksuton asti) Vesiliikunta, Urheilupuiston uimahalli Kuntosali (työssäkäyvät) Urheilupuiston uimahallin kuntosali Ti 9.00 HYVÄN OLON AAMU Haanojan Haalin edusta, alkuverryttelyn jälkeen mahdollisuus kävelylenkille (maksuton) Lihaskunto, Kuntotalon peilisali Pilates, Kuntotalon peilisali Vesiliikunta, Haanojan Haali Ke Venyttely, Kouvola-talo Kahvakuula, Ammattikoulun Sali Lihaskunto, Kouvola-talo Venyttely, Kouvola-talo Vesiliikunta, Urheilupuiston uimahalli To Tanssijumppa, Kuntotalon palloilusali (ei 6.6.) Venyttely, Kuntotalon palloilusali Kuntosali, Haanojan Haalin kuntosali Vesiliikunta Haanojan Haali Kuusankoski, Jaala: Ma Venyttely, KSNK:n Urheilutalo, tatami Kuntosali, Jaalan palloiluhalli, kuntosali Vesijuoksu, KSNK:n Uimahalli Zumba/Jooga* KSNK:n Urheilutalo, palloilusali *parillinen viikko zumba, pariton viikko jooga Lentopallo, KSNK:n Urheilutalo, palloilusali (omatoimivuoro) Ti Tasapainoryhmä,KSNK:n Urheilutalo, judo/painisali Kuntosali, KSNK:n Urheilutalo, voimailusali Vesiliikunta, KSNK:n Uimahalli Vesijuoksu, KSNK:n Uimahalli Ke Kuntosali, KSNK:n Urheilutalo, voimailusali Mielenterveyskuntoutujien palloiluryhmä, KSNK:n Urheilutalon palloilusali Kehitysvammaisten palloilu, KSNK:n Urheilutalon palloilusali Vesiliikunta, KSNK:n Uimahalli Lihaskuntojumppa, KSNK:n Urheilutalon palloilusali To Vesijuoksu, KSNK:n Uimahalli Kuntosali, Jaalan palloiluhalli, kuntosali Lihaskunto/ Tanssijumppa*, KSNK:n Urheilutalon palloilusali *parillinen viikko lihaskuntojumppa, pariton viikko tanssijumppa Venyttely, KSNK:n Urheilutalon palloilusali Inkeroinen, Myllykoski, Elimäki, Koria Ma Tour de Mämmälä (kotiseutupyöräily), Inkeroinen uimahalli Vesiliikunta, Inkeroisten uimahalli Ti Kuntosali, Inkeroisten uimahallin kuntosali Kuntosali, Inkeroisten uimahallin kuntosali (erityisliikunta) Vesiliikunta, Inkeroisten uimahalli (erityisliikunta) ke Vesiliikunta, Inkeroisten uimahalli Sovellettu kuntosali, Inkeroisten uimahallin kuntosali (erityisliikunta) T Kuntosali, Elimäki, Mustilan koulu Kuntosali, Korian monitoimitalon kuntosali Lisätietoja: lasten Kesäliikunta Kesä-Sportti 2013 järjestää: Kouvolan kaupungin terveyden ja liikunnan edistämisen palvelut 7-12-vuotiaille lapsille hinta 5 Ilmoittautuminen klo Kuusankoski Urheilutalo sami.lampila@kouvola.fi tai puh Valkeala Urheilukeskus johanna.immonen@kouvola.fi tai puh Inkeroinen Inkeroisten yhteiskoulu jarmo.larimo@kouvola.fi tai puh klo Selänpää Urheilukenttä johanna.immonen@kouvola.fi tai puh Kouvolan kaupungin tiedotuslehti 2/2013 Jaala Palloiluhalli sami.lampila@kouvola.fi tai puh Kaipiainen Ala-aste johanna.partanen@kouvola.fi tai puh Liikuntaa kyliin -hankkeen kesän liikuntakerhot Koria/Elimäki Aikavälillä Tiistai Korian urheilukenttä: klo liikuntakerho klo pelikerho Keskiviikko klo Löytty, jalkapallostadion klo Ratula klo Elimäki, jalkapallokenttä klo Teuroinen, urheilukenttä Perjantai Korian urheilukenttä: klo liikuntakerho klo pelikerho Lisätietoa / muutokset: Kouvolan keskustan alueella lapsia liikuttaa: SportAction -leiri on maanantaista perjantaihin Kouvolan urheilupuistossa. Päiväleirin toiminta-aika on klo (ovet auki kuitenkin klo ) Leirillä on kolme erilaista teemavaihtoehtoa: 1. Liikuntaleiri 2. Askartelu- ja liikuntaleiri (ryhmään mahtuu 20 lasta) 3. Lautapeli- ja liikuntaleiri (ryhmään mahtuu 20 lasta) Leiri on tarkoitettu kaikille vuonna syntyneille tytöille ja pojille. HINTA: 95 / 105 sisältäen lounaan, välipalan ohjauksen, leirituotteen ja vakuutuksen Ilmoittautuminen leirille Lisätietoa leiristä: Miia Lindström, miia.lindstrom@kymli.fi