Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Vastaajan tiedot Aloitusaika Lopetusaika Tietoja vastaavasta kunnasta Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö Enontekis 0 49 Espoo Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hyvinge 0

2 283 Hämeenkoski Hämeenkyrö Tavastkyro Hämeenlinna Tavastehus Ii Iisalmi Idensalmi Iitti Ikaalinen Ikalis Ilmajoki Ilomantsi Ilomants Imatra Inari Enare Inkoo Ingå Isojoki Storå Isokyrö Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jockis Joroinen Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Träskända Kaarina S:t Karins Kaavi Kajaani Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Bötom Karjalohja Karislojo Karkkila Högfors Karstula Karvia Kaskinen Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen Grankulla Kaustinen Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa 0

3 322 Kemiönsaari Kimitoön Kempele Kerava Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kumo Kokkola Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kristinestad Kruunupyy Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö Kjulo Lahti Lahtis Laihia Laihela Laitila Lapinjärvi Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Villmanstrand Lapua Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0

4 422 Lieksa Lieto Lundo Liminka Limingo Liperi Lohja Lojo Loimaa Loppi Loviisa Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto Larsmo Luumäki Luvia Maalahti Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Sastmola Miehikkälä Mikkeli S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä Mörskom Mäntsälä MänttäVilppula Mäntyharju Naantali Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen Nousis NummiPusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Pemar 0

5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Jakobstad Pihtipudas Pirkkala Birkala Polvijärvi Pomarkku Påmark Pori Björneborg Pornainen Borgnäs Porvoo Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Brahestad Raasepori Raseborg Raisio Reso Rantasalmi Ranua Rauma Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko 0

6 707 Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Sagu Savitaipale Savonlinna Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Sibbo Siuntio Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tövsala Tammela Tampere Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Torneå Turku Åbo Tuusniemi Tuusula Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila Ulvsby Urjala Utajärvi Utsjoki 0

7 892 Uurainen Uusikaarlepyy Nykarleby Uusikaupunki Nystad Vaala Vaasa Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vetil Vieremä Vihanti Vihti Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Virdois Vähäkyrö Lillkyro Vöyri Vörå YliIi Ylitornio Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Etseri Äänekoski 0

8 2. Maakunta 0 1 Valitse Uusimaa Nyland VarsinaisSuomi Egentliga Finland Satakunta KantaHäme Egentliga Tavastland Pirkanmaa Birkaland PäijätHäme Päijänne Tavastland Kymenlaakso Kymmenedalen EteläKarjala Södra Karelen EteläSavo Södra Savolax PohjoisSavo Norra Savolax PohjoisKarjala Norra Karelen KeskiSuomi Mellersta Finland EteläPohjanmaa Södra Österbotten Österbotten Pohjanmaa KeskiPohjanmaa Mellersta Österbotten PohjoisPohjanmaa Norra Österbotten Kainuu Kajanaland Lappi Lappland

9 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli Kunnanjohtaja Nimi Matti Setälä Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli Asianhallintasihteeri Nimi MinnaLiisa Mäkilä Sähköposti Puhelin Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Tammelan kunta on ollut yhdessä seudun kuntien kanssa Paras hankkeen mukaisesti selvittämässä kuntien palvelurakennetta yhteisessä hankkeessa. Palveluiden kustannustehokkuuden ja alueellisen yhteneväisyyden kannalta palvelurakenteen uudistus on tarpeellista. Seudulla on jo pidemmän aikaa tuotettu yhdessä monia julkisia palveluita. Suurin kokonaisuus ja yhteistoiminnan ilmentymä on tässä suhteessa yli 10 vuotta sitten muodostettu Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, jossa tuotetaan yhteisesti seudun terveydenhuollon palvelut. Tässä tuotannossa on mukana perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon palveluita sekä eräitä sosiaalitoimen palveluita. On myös osoitettu, että kuntayhtymämallilla toimittuna on kyetty säilyttämään jokaisessa seudun kunnassa lähipalveluina tuotettavat perusterveydenhuollon ja hammashuollon palvelut kustannustehokkaasti. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kaikki viisi jäsenkuntaa ovat valtuustotasoisilla päätöksillään muuttamassa kuntayhtymän hyvinvointikuntayhtymäksi. Sen tehtäväksi tullaan antamaan nykyisten terveydenhuollon kuntayhtymän tuottamien palvelujen lisäksi sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa. Tällä uudistuksella voidaan vastata kaikkiin väestönkehityksen ja sen ikärakenteen mukanaan tuomiin haasteisiin. Edellä mainitun lisäksi Forssan seudun kunnat ovat valmiita lisäämään yhteistoiminnassa tuotettavien palvelujen määrä edelleenkin. Forssan seudulla ei ole nähty tarvetta kuntarakenteen uudistamiselle eikä tilanne kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksen mukaankaan ole tässä suhteessa mitenkään muuttunut. Kuntarakenteen muuttamisella ei ole saavutettavissa taloudellista tai toiminnallista hyötyä. Tammelan kunnan osalta kuntakohtaiset talouden painelaskelmat kuntien taloudellisessa kehittymisessä osoittavat, että väestön ikääntyminen ja sen

10 vaikutus kunnan rahoitustarpeeseen on aivan hyvin hoidettavissa itsenäisen kunnan järkevin toimenpitein, kuten tähänkin saakka. Kuntarakenteen muuttamisella työryhmän esittämällä tavalla on selkeänä haittana palvelujen keskittäminen, paikallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien heikkeneminen ja kuntalaisten verorasituksen olennainen kohoaminen niin valtion kuin kunnan yhteneväisestä näkökulmasta tarkasteltuna Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Kunnilla on yhteinen elinkeinoyhtiö; Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy. Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Työryhmän kuntarakennetarkastelun näkökulma on oikein valittu. On kuitenkin todettava, ettei kuntarakenteen uudistamisella vaikuteta tähän kriteerin muodostumiseen. Forssan seudun kunnilla on yhteinen hyväksytty kuntien strateginen maankäyttöön ja elinkeinoihin liittyvä tarkastelu vuoteen 2040 saakka. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Kuntien talouden kehittyminen ei ole erillinen kunnallistalouden ongelma vaan koko julkista taloutta koskeva haaste. Ei ole relevanttia erottaa kuntien taloutta julkisen talouden kokonaisuudesta. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on ratkaistava valtion ja kuntien väliset tehtävänjaot ja sovittava julkisten palveluiden tuottamis ja rahoitusvastuut. Tämän jälkeen on vasta mahdollista tarkastella yksittäisten kuntien mahdollisuuksia selviytyä palvelutuotantoonsa liittyvistä taloushaasteista. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Edellisen kohdan mukaisesti todetaan, että Forssan seudun kunnilla on yhteinen strateginen maankäyttösuunnitelmasta (Fostra). Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Forssan seudun kunnat on yhtenäinen asiointi ja työssäkäyntialue, johon kuntarajojen olemassa ololla ei ole häiritsevää vaikutusta. Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Seudun kunnat tuottavat peruspalvelujaan jo tälläkin hetkellä monelta osin yhteisesti; jätehuolto, sosiaali ja terveyspalvelut, seudullinen lukio jne. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Seutu toimii viiden kunnan muodostamana toiminnallisena kokonaisuutena. Perustettavan hyvinvointikuntayhtymän yhteyteen perustetaan strateginen ohjausryhmä, jonka jäseniksi valitaan johtavia poliittisia päätöksentekijöitä ja asiantuntijavirkamiehiä.

11 7. 2. Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Yhteensä Keskiarvo Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Yhteensä Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Seudun kunnat pystyvät edelleenkin lisääntyvän yhteistoimintansa kautta tuottamaan laadukkaat palvelut tulevaisuudessakin. Kuntien rajojen poistamisella aikaansaataisiin palvelurakenteen keskittymistä ja tätä nimenomaisesti on haluttu välttää Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Edellä käytetyt kriteerit on oikein valittu. Niiden avulla ei voida todistaa kuntien yhteenliittämiseen olevan tarvetta, kun huomioidaan kunnissa jo tällä hetkellä toteutetut ja valtuustojen päätöksiin perustuvat tulevat yhteistyömuodot Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 0 1 Kyllä Ei

12 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? Ei vastauksia Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 0 1 Kyllä Ei 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Ypäjän kunnat sekä Forssan ja Someron kaupungit Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? 0 1 Kyllä Ei

13 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? Ei vastauksia Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntauudistus voi toteutua tuloksellisesti ainoastaan kuntien itsensä vapaaehtoisesti käynnistämän selvityksen pohjalta. Maan nykyisen hallituksen ajama hallitusohjelman mukainen kuntauudistushanke ei miltään osin täytä edellä mainittua kriteeriä. Kuntauudistus voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun ensin on kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä määritelty julkisen hallinnon palvelutehtävien ja kustannusten jakaminen kuntien ja valtion välillä, esim. terveydenhuolto. Samassa yhteydessä on tarpeellista myöskin tehdä muutokset kuntien johtamis ja hallintojärjestelmiin. Vasta tämän jälkeen voidaan lähteä keskustelemaan kuntarakenteesta. Yhteenvetona voi todeta, että ensin on sovittava perusta ja vasta sen jälkeen rakennettava. Kysymyksessä esitetyistä toteuttamistavoista mikään ei johda hyvään lopputulokseen. On syytä myös erikseen huomauttaa, että heitto valtionosuusjärjestelmän muuttamisesta uudistuksiin kannustaviksi on omiaan johtamaan palveluiden heikkenemiseen suuressa osassa maatamme. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Muu, mikä? Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Ei vastauksia Perustelunne aikataululle Vuosiluvuista keskustelu ei ole tässä yhteydessä ajankohtaista, sillä ensin on toteutettava kuntalain kokonaisuudistus ja vasta sen jälkeen kuntarakenteen uudistaminen Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Tällä hetkellä ei ole tiedossa tällaisia muutostuen keinoja.

14 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on tarpeen sopia julkisen palvelujärjestelmän työnjako ja rahoituskysymykset kokonaisuudessaan. On ratkaistava, mitkä tehtävät jäävät kuntien vastuulle ja mitkä tehtävät valtion vastuulle tai esim. kolmannen sektorin hoidettaviksi. Tehtäväjaon yhteydessä on sovittava tehtävien rahoituksesta. On ratkaistava, mitkä palvelut rahoitetaan verovaroin (valtio / kunnat), mitkä palvelut puolestaan palvelumaksuilla. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhteydessä on arvioitava myös kuntien tämänhetkisten johtamis ja hallintojärjestelmien uudistamistarpeet. Kuntalain kokonaisuudistus on toteutettava parlamentaarisen komitean avulla ja tälle työlle on varattava riittävästi aikaa Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Osallistumis ja vaikuttamismahdollisuudet ovat ajanmyötä koko ajan muutoksessa. Tällä hetkellä kunnissakin on mahdollista kansalaisten vaikuttaa sähköisten verkkojen kautta ja sosiaalinen media tarjoaa lisäksi vaikutusmahdollisuuksiaan. Kunnat tekevät näistä vaikuttamiskanavista oman harkintansa mukaan ratkaisunsa Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Suomen valtionosuusjärjestelmän tarkoitus tulee olla kuntalaisten peruspalveluiden turvaaminen suunnilleen samanlaisella verorasituksella. Jos kuntien tehtävät ovat resursseihin nähden ylimitoitetut eikä valtio kykene maksamaan kunnille riittäviä valtionosuuksia, on esimerkiksi kuntalaisten saamia subjektiivisia oikeuksia purettava ja yleisestikin kehitettävä valtionosuuslainsäädäntöä niin että kunnat selviävät nykyistä pienemmillä valtionosuuksilla. Vastuu peruspalveluista on valtion ja kuntien yhteinen asia Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään. Valtion ja kuntien tehtävänjako Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Kuntien tehtävien arviointi, kuten kuntauudistushanke kokonaisuudessaan edellyttää parlamentaarista tukea ja laajaa yhteiskunnallista sopimista. Tämä tehtävä on kaiken kaikkiaan liian laaja onnistuakseen osana kuntauudistushanketta eikä sille varattu vajaan vuoden määräaika tule missään tapauksessa riittämään.

15 Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Ei vastauksia.