YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Pietarsaari

2 UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 21 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company Pietarsaaren uudistettu jätevesien puhdistuslaitos 213 kesällä. Etualalla 3 jälkiselkeytintä ja oikealla 11 m 3 :n ilmastusallas. Taustalla puskuriallas ja kauimpana jälkiselkeytysaltaana toimiva Lapakonlahti. Keskellä entinen ilmastusallas, josta valmistui vuoden lopussa uusi tasausja puskuriallas. Kansikuva: Keittäjä Marko Honkala ja valkaisija Jani Rolander vastaavat vuorollaan koivulinjan tehokkaasta toiminnasta ja vakaasta selluntuotannosta. UPM Pietarsaari UPM:n yksiköistä Pietarsaaren sellutehdas, Alholman saha ja UPM Metsän Pohjanmaan integraattialueen toimisto sijaitsevat UPM:n tehdasalueella Pietarsaaren Alholmassa, Pohjanlahden rannalla. Sellutehtaan ja sahan puunhankinnasta ja tehdasmittauksesta vastaa Metsän Pohjanmaan integraatti. UPM Pietarsaaren merkittävin asia vuoden 213 aikana oli uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentaminen ja vaiheittainen käyttöönotto. Sellutehtaan tuotanto sujui hyvin: vuosi 213 oli tehtaan historian 3. paras vuosi. Työtapaturmien osalta vuosi oli erityisen historiallinen. Koko vuonna tehtaalla sattui 1 poissaoloon johtanut työtapaturma. Tapaturmataajuus oli 2 (212: 9,58. UPM:n organisaatiouudistuksen seurauksena mm. biopolttoaineet, puunhankinta, metsäliiketoiminta, sahat ja sellutehtaat yhdistettiin uuteen Biorefi ning-liiketoimintaryhmään. Pietarsaaressa tämä merkitsee sellutehtaan, Alholman sahan ja Metsän Pohjanmaan integraatin yhteistyön tiivistämistä entisestään. Yhteistyön keskeiset tavoitteet ovat puun hankkiminen lähimaakunnista, puun porttihinnan laskeminen sekä logistiikkayhteyksien edistäminen. Yksi tavoite saavutettiin 213, kun päätös Kolpinja Pohjantien parantamisesta 214 saatiin aikaiseksi. UPM on aktiivisesti mukana yhteistyössä Pietarsaaren kaupungin ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa raideliikenteen sähköistämispäätöksen aikaansaamiseksi. Tuotantokyky Henkilöstö Tuotteet Muut tuotteet Sellutehdas: 79 t Sellutehdas: 29 ja funktiot 57 Sellutehdas: havu- ja koivusellu Sellutehdas: mäntyöljy, tärpätti, höyry, sähkö ja kuori Alholman saha: 23 m 3 Alholman saha: 62 Alholman saha: kuusi- ja mänty sahatavara Alholman saha: hake, puru ja kuori Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 OHSAS 181 -työterveys-ja työturvallisuusjärjestelmä: UPM Pietarsaari Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivulta > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae sertifi kaatti > Tehdas > Paperi & Sellu > UPM Pietarsaari pulp mill Ympäristömerkki Euroopan Unionin ympäristömerkki FSC-tuotteista lisää FI/11/1 PEFC/ PEFC/ Alholman saha PEFC-tuotteista lisää 2

3 UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 213 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Pietarsaaren Ympäristönsuojelun kehitys 213 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 213 tehdas liite, joka käsittelee vuoden 213 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 215. Tämä ympäristöselonteko koskee UPM:n Pietarsaaren sellutehtaan ja Alholman sahan ympäristöasioita 213. Metsän asioita käsitellään UPM Metsän selonteossa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan 2 kuitulinjalla valmistetaan havuja lehtipuusellua. Purukeittämöllä keitetään purusellua, jota sekoitetaan havu- ja lehtipuuselluun. Osa tehtaalla valmistettavasta sellusta toimitetaan pumppuselluna paperitehtaalle, jonka nyt omistaa BillerudKorsnäs. Osa paperitehtaan tuotannosta myydään edelleen samalla tehdasalueella teollisuuskääreitä valmistavalle Walkille. Alholman sahalla vuosi 213 oli sahan kannattavuusohjelman ensimmäinen vuosi. Tavoitteena olivat täyskäynti ja mahdollisimman suuri kuusi- ja mäntysahatavaratuotanto. Ohjelma käynnistyi hyvin ja vuoden lopussa sahalla oltiin tavoitetta hieman edellä. Sahan 214 investoinneista merkittävin on rimoituskoneen uusiminen kesäseisokin aikana. Uusi kone korvaa 1969 käyttöönotetun rimoituskoneen. UPM Pietarsaaren sellutehtaan ja Alholman sahan linjaorganisaatio vastaa omista ympäristöasioistaan. Niiden koordinointi ja yleinen seuranta on UPM Pietarsaaren tehtaan ympäristöpäällikön tehtävä. Tuotannon lisääntymisestä huolimatta sellutehtaan keskeinen ympäristötavoite on ympäristökuormituksen ja sen kasvun estäminen ja ympäristöluvassa määriteltyjen luparajojen alittaminen. Kari Saari Ympäristöpäällikkö Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja 3

4 Vuoden 213 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Tehtaan keskeisenä pitkänajan ympäristötavoitteena on tuotannon nostaminen määrällistä ympäristökuormitusta lisäämättä. Em. tavoitteen lisäksi UPM on asettanut selluliiketoiminnalleen ympäristötavoitteita, jotka koskevat myös yksittäisiä sellutehtaita ja jotka on saavutettava vuoteen 22 mennessä. Vuoden 212 alussa saatiin yhtiöltä positiivinen päätös uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisesta Pietarsaareen. Puhdistuslaitos rakennettiin vaiheittain niin, että uusi esiselkeytin otettiin käyttöön syksyllä 212 ja uusi ilmastusallas keväällä 213. Loppuvuodesta 213 valmistuu projektin 2. vaihe, jossa entinen ilmastusallas oli muutettu tasausaltaaksi ja puskurialtaaksi. Uuden jätevesien puhdistuslaitoksen myötä varmistetaan sellutehtaan kehittämismahdollisuudet tehtaan pitkänajan ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Edelliseen vuoteen verrattuna sellutehtaan määrälliset jätevesipäästöt olivat samaa tasoa tai hieman korkeammat. Ominaispäästöiksi laskettuna päästöt mereen olivat selvästi BAT-tasoa. Päästöt ilmaan olivat 213 edellisiin vuosiin verrattuna matalammat. Vuoden 213 helmikuussa ylitettiin BOD 7 - kuukausitason (BOD = biologinen hapenkulutus kuukaudessa luparaja. Huhti- ja toukokuussa tapahtui soodakattilalla kolme SO 2 :n (rikkidioksidin vuorokausipitoisuusrajan ylitystä. Jätevesien puhdistuslaitoksen pumppausasemalla tehtaan puhdistamattomat prosessivedet pumpataan yhdessä jälkiselkeytysaltaista (3 kpl tulevan palautuslietteen kanssa ilmastusaltaaseen. 4

5 Sahan tuorelajitteluun tulevat lankut ja laudat lajitellaan eri ajoeriin rimoitusta varten. Sahatavaran tuorelajittelija Jarmo Ketola valvoo, että sahatavaran laatu pysyy oikeana. Sellutehdas Konsernin laajuinen, 211 käynnistetty ympäristönsuojelun tehostamis- ja parantamisohjelma Clean Run jatkuu edelleen. Clean Run -ohjelmasta kerrotaan tarkemmin UPM:n ympäristöraportissa kirjattiin 129 ympäristöpoikkeamahavaintoa. Määrä oli noin kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Poikkeamat luokitellaan 1 5 luokkaan. 213 kirjattiin 3 kpl 3. ja 4. luokan poikkeamaa. Tavoitteeksi oli asetettu korkeintaan 2 em. luokkien poikkeamaa. Jätevesien puhdistuslaitos valmistui vuoden loppupuolella. Ilmastusallas ja pumppaamot oli otettu käyttöön jo keväällä 213. Tasausallas ja uusittu puskuriallas valmistuivat vuoden lopussa. Jätevesien puhdistuslaitoksen ajon optimointi aloitettiin 213 ja sitä jatketaan vielä 214. Laitoksen käyttöönotto sujui hyvin lukuun ottamatta rakennusaikaista keräilykaivon vuotoa. Kaivon vuodon seurauksena osa puhdistamattomista jätevesistä pääsi kulkeutumaan puhdistettujen jätevesien joukkoon. Sen seurauksena BOD :n luparaja ylittyi helmikuussa Vuoto korjattiin ripeästi. Jätevesien puhdistuslaitokseen liittyvä ympäristöraportoinnin kehittäminen valmistui 213. Tavoitteet 214 Clean Run -ohjelma jatkuu. Tavoitteena on ympäristöpoikkeamahavaintojen määrän lisääminen entisestään. 3.-luokan poikkeamia sallitaan enintään 2 kpl. Osastokohtaiset ympäristönäkökohdat päivitetään. Päivityksessä hyödynnetään ympäristöpoikkeamahavainnoista opitut asiat. Ympäristöriskikartoitukset päivitetään 214 ja 215. Jätevesien puhdistuslaitoksen toiminnan optimointia jatketaan. Pääpainopisteenä on laitoksen ylemmän tason ohjausjärjestelmän toimivuuden ja jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulosten oikeellisuuden varmistaminen. Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvitykset jatkuvat. Tavoitteena on kaatopaikkajätteen vähentäminen. Erityisenä painopistealueena on orgaanisen jätteen hyödyntäminen. Mikäli kaatopaikan ympäristölupapäätös julkaistaan alkuvuodesta, aloitetaan valmistelut kaatopaikan pohjoisosan sulkemiseksi. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkuu. Alholman saha Alholman sahan koko henkilöstö osallistui Clean Run -koulutukseen. Sahalla tapahtui 3 (1 lk. ympäristöpoikkeamaa (öljyvuotoa, jotka raportoitiin Clean Runjärjestelmään. Jätteiden lajittelua ja lajittelusta informointia esim. projektissa mukana olleille urakoitsijoille tehostettiin. Jätelavoja hankittiin ja jäteastioiden merkintöjä parannetttin. Tukkiröntgenin rakennusprojektin aikana ei ollut ympäristöpoikkeamia. Hyvien käyttökokemusten jälkeen kuivaamolle hankittiin lisää led-valaisimia. Energiatehokkuuden lisäämiseksi myös kuivaamon ovia ja tiivistyksiä korjattiin kesäseisokissa. Hydrauliikkahuoneissa otettiin käyttöön irrotettavat kynnykset mahdollisen öljyvuodon leviämisen estämiseksi. Tavoitteet 214 Alholman sahalla lisätään energiatehokkuutta sahan täyskäynnillä ja tehostamalla kuivauskapasiteetin käyttöä. Rimoituskoneelle asennetaan investoinnin yhteydessä led-valaistus. Jätteiden lajittelua tehostetaan laatimalla entistä konkreettisemmat lajitteluohjeet. Rimoituskoneelta tuleva puujäte siirretään jatkossa kuljettimilla suoraan haketukseen. Tähän saakka puujäte on siirretty autoilla ja kuormalavoissa erilliselle hakkurille. 5

6 Ympäristöstä huolehtiminen on tehtaalaisten yhteinen asia. Tehdasprosessien huolellisella ajolla, tehokkaalla kunnossapidolla ja seurannalla voidaan estää ongelmat jo etukäteen. Vas. Keijo Olli, Jaakko Rajakallio, Terhi Leivo-Holmqvist, Jari Latvala ja Krister Niemi. Päästöt ilmaan Kuten edellisvuosina sellutehdas oli sähköyliomavarainen pelkästään mustalipeän poltosta saadulla energialla. Ylimääräinen sähkö myytiin UPM Energian kautta sähköverkkoon. Sellutehdas ja saha toimittivat tukkien ja kuitupuiden kuorinnasta saadut kuoret sekä puuperäiset jätteet polttoaineeksi Alholmens Kraftille. Ominaispäästökertoimilla mitattuna, päästöt ilmaan olivat hyvää BAT-tasoa. Ominaispäästöinä ilmaistut lupamääräykset alitettiin. Kaikilla päästöparametreillä arvioituna päästöt ilmaan olivat selvästi matalammat kuin edellisenä vuonna 212. Suunniteltuihin ja suunnittelemattomiin seisokkeihin liittyneet tehtaan ylös- ja alasajotilanteet aiheuttivat jonkin verran hajuhaittaa tehtaan läheisyydessä. Normaalikäynnin aikana pitoisuusrajoina annettuja lupamääräysten ylityksiä ei yleensä esiinny. Huhti- ja toukokuussa sellutehtaalla tapahtui 3 SO 2 :n vuorokausipitoisuusrajan ylitystä. Huhtikuun poikkeaman syyksi epäillään savukaasujen tilapäistä kanavoitumista soodakattilassa. Tämän seurauksena rikkidioksidin sitoutuminen kattilassa heikkenee. Toukokuun pitoisuusrajojen ylitykset olivat seurausta kuitulinjan ongelmista. Ne ai heut ti vat sen, että lipeän poltto soodakattilassa ei ollut normaalilla toimintaalueella. Fossiilinen hiilidioksidipäästö tuotettua sellutonnia kohti laski oleellisesti ja oli alle tavoitetason. * BAT = Best Available Techniques = paras käytettävissä oleva tekniikka SELLUN TUOTANNON PÄÄSTÖT ILMAAN 213 Hiukkaset t/a Rikkidioksidi t SO 2 /a TRS t S/a Typen oksidit t NO 2 /a Klooriyhdisteet t Cl/a Soodakattila Meesauuni Hajukaasujen varapoltin (soihtu 44 Valkaisu 1 1,9 Valkaisu 2,6 Hajapäästöt 15 Yhteensä ,4 HAJUKAASUJEN HÄVITYS, % ajasta Poltto soodakattilassa 97,1 95,6 99 Poltto varapolttimessa (soihtu 2,1 4,2,8 Ohitus savupiippuun,8,2,2 Pitkän ajan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraali sellutehdas. Biopolttoaineiden osuus sellunvalmistuksessa oli edellisvuoden korkeaa tasoa eli 99,96 %. Hajukaasun poltto soodakattilassa onnistui vuoden aikana hyvällä ai ka hyö tysuh teel la. Häiriötilanteiden takia väkeviä hajukaasuja jouduttiin ajoittain polttamaan varapolttimessa. Väkeviä hajukaasuja ohitettiin varajärjestelmien kautta 1, % käyntiajasta. Vastaava luku 212 oli 4,4 %. 213 arvo on edelliseen vuoteen verrattuna merkittävästi pienempi. Pietarsaaren ilmanlaatu Pietarsaaren seudun ilmanlaatua seurataan jatkuvasti kahdessa mittauspisteessä. Toinen sijaitsee Pohjanlahdentiellä, keskustan tuntumassa ja toinen Luodon kunnan alueella Vikarholmenissa. Ilman epäpuhtaudet alittivat selvästi annetut ohje- ja raja-arvot hengitettäviä hiukkasia (PM 1 lukuun ottamatta. Ne ylittivät 5 μg/m 3 raja-arvon 11 vuorokautta (sallittu määrä 35 vuorokautta. 6

7 Liikenteen aiheuttamat ilman typenoksidien pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tasoa eli melko korkeat. FOSSIILISEN HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖN KEHITYS PIETARSAAREN TEHTAALLA % (25 = 1 KAASUMAISET RIKKIYHDISTEET t/a Haiseville rikkiyhdisteille annettu vuorokausikeskiarvo (1 μg S/m 3 alittui kummassakin mittauspisteessä. Korkein haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvo 1,9 μg S/m 3 mitattiin keskustan mittausasemalla heinäkuussa ja Vikarholmenin mit taus ase mal la 4,5 μg S/m 3 lokakuussa Korkeimmat tuntikeskiarvot mitattiin Pohjanlahdentien mittausasemalla kesäkuussa (8,4 μg S/m 3 ja Vikarholmenin mittausasemalla kesäkuussa (17,3 μg S/m 3. TYPEN OKSIDIT, NO 2 t/a 1 1 HIUKKASET t/a TRS SO Tehtaan uudessa ympäristöasemassa Nordkapissa sijaitsevat jatkuvatoimiset analysaattorit, jotka mittaavat mereen menevää jätevesikuormitusta. Laboratoriopäällikkö Tomi Heikkinen tarkastamassa mittareiden toimintaa. 7

8 Automaattimittausten lisäksi sellun saatua seurataan perinteisillä näytteenotoilla. Kuva havulinjan jälkilajittamolta. Vesi Raakaveden hankinta UPM Pietarsaari ottaa tehtaalla käytettävän raakaveden Luodonjärvestä. Raakaveden kokonaiskulutus sellutehtaalla ja sahalla oli noin m 3. Raakavedestä vajaa puolet käytettiin jäähdytysvetenä ja loput prosessivetenä sellutehtaalla. Alholman sahan osuus raakaveden kokonaiskulutuksesta on merkityksetön eli <,1 %. Päästöt mereen Jätevesikuormituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on pitää jätevesikuormitus vuosien tasolla tuotannon noususta huolimatta. Toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi on sellutehtaan jätevesikuormitukselle asetettu uudet tavoitteet vuodelle 214. Vuoden 213 helmikuussa ylitettiin BOD 7 :n kuukausiluparaja. Tämä johtui siitä, että rakenteilla olleen jätevesien puhdistulaitoksen jätevesien keräilykaivoon tuli vuoto. Vuodon seurauksena puhdistamattomia jätevesiä kulkeutui käytöstä poistetun puhdasvesiojan kautta puhdistettujen jätevesien joukkoon. Tämän seurauksena kuukausitason luparaja ylittyi. Muita kuukausitason luparajan ylityksia ei ollut. LUPAEHTOON VERRATTAVA KOKONAISKUORMITUS 213 Vuosikeskiarvo 213 Vuositason luparajat alitettiin kaikkien lupaparametrien osalta. Edelliseen vuoteen (212 verrattuna tehdasalueen määrälliset jätevesipäästöt olivat hieman korkeammat suuremmasta tuotannosta johtuen. Tavoite 213 Sellutehtaan tavoite 214 Lupaehto (vuosikeskiarvo COD, t/d BOD 7, t/d 1,8 2,8 1, 3,6 Typpi, kg/d Fosfori, kg/d AOX, t/d,15,25,2,5 Kiintoaine, t/d 2,4 2,7 1,5 ei lupaehtoa BIOLOGINEN HAPEN KULUTUS, BOD 7 t/d KEMIALLINEN HAPEN KULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d TYPPI, N kg/d FOSFORI, P kg/d ORGAANISET KLOORIYHDISTEET, AOX t/d 1 1 1, ,2 6 6,9 4 4,6 2 2, Luparaja 8

9 Jätteet UPM Pietarsaaren kaatopaikka sijaitsee tehdasalueella. Vuonna 213 kiinteitä jätteitä muodostui t. Kaatopaikkajätteen määrä väheni merkittävästi edellisvuoteen verrattuna. Viherlipeäsakkaa muodostui edellistä vuotta vähemmän ja sitä myös hyödynnettiin kaatopaikan kenttärakennekokeilussa. Myös muita jätejakeita saatiin hyödynnettyä entistä paremmin ja niiden sijoittaminen kaatopaikalle vähentyi. Vain kaatopaikalle sijoitetun oksarejektin määrä lisääntyi aikaisemmasta. Tavanomaisten jätteiden ja vaarallisten jätteiden keräilypisteiden ohjeistusta parannettiin. Vuoden 213 aikana uusittiin jätteiden keruupisteiden kilpiä vastaamaan uutta ohjeistusta. Vaarallisia jätteitä toimitettiin muualle käsiteltäväksi 28 t. Niistä ohjattiin edelleen hyödynnettäväksi mm. jäteöljyjä ja voiteluaineita noin 14 t. KIINTEÄT JÄTTEET (kuivapaino, t/a Kaatopaikalle Välivarastoon Hyötykäyttöön Kalkki ja meesa Viherlipeäsakka Oksarejekti 58 Kuorihiekka Puu ja kuorijäte Kierrätyspaperi ja pahvi 4 Lietteet 16 Kaapeli- ja metalliromu 1 36 Siivousjäte 2 18 Rakennusjäte ja maa-ainekset Kiinteät jätteet yhteensä Kiinteät jätteet yhteensä Laborantti Kristine Kock mittaa mm. jäteveden metallipitoisuuksia AAS:lla eli atomiabsorptiospektrometrillä. KAATOPAIKKAJÄTE kuivapaino, t/a

10 Ympäristötunnusluvut 213 Taulukon ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Pietarsaaren sellutehtaan sellun ja Alholman sahan sahatavaran kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineiden ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 213. Taulukon luvut ovat vertailukelpoisia vuoden 212 lukujen kanssa. Tätä aikaisempina vuosina luvissa on mukana myös paperitehtaan luvut. Tuotantokapasiteetti Raaka-aineet ja kemikaalit Energia Päästöt ilmaan Sahatavara Sellu Puu Keitto- ja valkaisukemikaalit Muut Bio- ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi (SO 2 Hajurikkiyhdisteet TRS (S Typenoksidit (NO 2 Hiilidioksidi, fossiilinen (CO 2 23 m 3 79 Adt Katso UPM-konsernin ympäristöraportti Biopolttoaineet 99,96 % Fossiiliset polttoaineet,4 % Katso UPM-konsernin ympäristöraportti 85 t 86 t 21 t 894 t 6 57 t Raakavesi Prosessi ja jäähdytysvesi m 3 Päästöt mereen Kiinteät jätteet kaatopaikalle (abs. kuivana Jäähdytys ja sadevedet Puhdistettu jätevesi Biologinen hapenkulutus (BOD 7 Kemiallinen hapenkulutus (COD cr Kiintoaine Kokonaisfosfori (P tot Kokonaistyppi (N tot Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX Viherlipeäsakka Meesa Oksarejekti Rakennusjäte- ja maa-ainekset Muu jäte Yhteensä m m t t 891 t 12,9 t 173,2 t 55,4 t t 3 t 58 t 13 t 26 t t Pumppausasemalla käsitellään näytteitä mm. jatkuvatoimisessa typpianalysaattorissa. Kuvassa tapahtuu typpiyhdisteiden kemiallinen reaktio. Kierrätettävä jäte Kalkki Paperi ja pahvi Metallijäte Kuorihiekka Puu- ja kuorijäte Viherlipeäsakka Betonijäte Muu jäte Yhteensä 821 t 4 t 1 36 t 97 t t 493 t 953 t 18 t t Välivarastoitu jäte Kalkki ja meesa Kuorihiekka Rakennusjäte- ja maa-ainekset Yhteensä t 357 t 24 t 381 t Vaaralliset jätteet 55 t Tehdasalue 21 ha 1

11 1997 2/22 IAP-indeksin vyöhykkeet tutkimusalueella vuosina 1997, 2/22, 26 ja 212. Luonnontilainen Lievästi köyhtynyt Köyhtynyt Jäkäläautio Ympäristön tila Kokkolan ja Pietarsaaren seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuonna 212 julkaistiin 213. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimus tehtiin 238 havaintoalalla, jotka sijaitsivat 7 kaupungin ja kunnan alueella (Kokkola, Kaustinen, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen avulla pyrittiin saamaan tietoa ilman epäpuhtauksien leviämisestä ja vaikutuksista bioindikaattoreiksi kutsuttujen lajien avulla. Tutkimuksessa käytettiin ilmanlaadun bioindikaattoreina männyn rungoilla kasvavia runkojäkäliä, männyn neulasten ja sammalten alkuainepitoisuuksia sekä humuksen alkuainepitoisuuksia ja kemiallisia ominaisuuksia. Ympäristön suojelun painopistealueet Sellutehtaan tärkeimmät ympäristötavoitteet ovat uuden jätevesien puhdistuslaitoksen onnistuneen käyttöönoton jälkeisen toiminnan optimointi. Orgaanisten jätteiden täysmääräinen hyödyntäminen vuoteen 216 mennessä. Energiansäästösopimuksen mukaisesti sellutehtaan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Sahalla keskitytään energiatehokkuuden lisäämiseen varmistamalla sahan täyskäynti, tehostamalla kuivauskapasiteetin käyttöä sekä asentamalla rimoituskoneelle led-valaistus rimoituskoneen uusinnan yhteydessä. Kokkolan ja Pietarsaaren seudun jäkälälajisto oli IAP-indeksin (Index of Atmospheric Purity perusteella keskimäärin lievästi muuttunut (ks. oheiset kartat. Alueen kunnista Kokkolan, Pietarsaaren ja Pedersören lajistotunnukset olivat parantuneet edelliseen (26 tutkimusvuoteen verrattuna. Muutaman ilman epäpuhtauksille herkän lajin, kuten luppojen sekä harmaa- ja tuhkatyvikarpeen, esiintymisfrekvenssit olivat nousseet vuoteen 26 verrattuna. Metallien pitoisuudet männyn neulasissa olivat sinkkiä lukuun ottamatta hieman nousseet. Typen, rikin ja muiden ravinnealkuaineiden pitoisuudet olivat laskeneet. Tutkimusraportti löytyy esim. osoitteeesta /index_fi.html. REG.NO. FI - 58 VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1 tarkastanut UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 213 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 213 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu että UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 213 raportti ja UPM Pietarsaarta koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 213 täyttävät EU:n EMASasetuksen (EY No 1221/29 vaatimukset. 11

12 UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari PL Pietarsaari Lisätietoja: Kari Saari Ympäristöpäällikkö puh Outi Jokinen Viestintäpäällikkö puh UPM Fine, 14 g/m 2. Painettu 4/214.