LIITU kyselyn tuloksia

Transkriptio

1 LIITU kyselyn tuloksia Sami Kokko apulaisprofessori, vastaava tutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta

2 Sami Kokko Leena Martin Anette Mehtälä Jari Villberg Kwok Ng Riikka Hämylä Tuula Aira Jorma Tynjälä Lasse Kannas Leena Paakkari Olli Paakkari Kristiina Ojala Raili Välimaa Kimmo Suomi Mirja Hirvensalo Nelli Lyyra Timo Jaakkola Arja Sääkslahti Taru Lintunen Juho Polet Arto Laukkanen Jarmo Liukkonen Pilvikki Heikinaro-Johanson Sanna Palomäki Pertti Huotari Antti Laine Pertti Matilainen Pauli Rintala Piritta Asunta Niko Leppä Tommi Vasankari Pauliina Husu Anne-Mari Jussila Kari Tokola Henri Vähä-Ypyä Tampereen urheilulääkäriasema (TaULA) Jari Parkkari Pekka Kannus Mari Leppänen Anu Räisänen Kaisu Mononen Minna Blomqvist Niilo Konttinen Jari Lämsä Tuija Tammelin Katja Rajala Henna Haapala Katariina Kämppi Harto Hakonen Jouni Kallio Salla Turpeinen Minna Lehtomäki Eva Roos Pauliina Hiltunen Carola Ray Sofia Hampf Pasi Koski Arja Rimpelä Mikko Salasuo Nina Laakso Johanna Hentunen Katja Huotari Marjorit Elorinne Aija Saari Kati Pasanen Laajan tutkijajoukon yhteistyö (2018: 43 tutkijaa / yhteensä: 64)

3 LIITU 2018 aineisto LIITU -kyselyä laajennettiin koskemaan myös 7-vuotiaita lapsia Eli kattaa koko peruskoulun (7-, 9-, 11-, 13- ja 15-vuotiaat) lisäämällä uusia kysymyksiä koskien mm. urheilun etiikkaa, liikuntamotivaatiota sekä terveyttä ja terveyskäyttäytymistä Kyselyihin vastasi yhteensä 7132 lasta ja nuorta 302 koulusta 6013 suomenkielistä 1119 ruotsinkielistä Aikatrendivertailua tehdään WHO-Koululaistutkimuksen (HBSC study) 2006, 2010 ja 2014 aineistoihin LIITU 2014 ja 2016 aineistoihin

4 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) poikien osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-Koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) 100 Lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa. Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 9-vuotiaissa. 80 Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista noin joka neljäs liikkuu riittävästi. % v. 9-v. 11-v. 13-v n = 617 (7v.) n = 908 (9v.) n = 964 (9v.) n = 2286 n = 3217 n = 2889 n = 2695 (11-15v.) n = 1830 (11-15v.) v.

5 Liikuntasuosituksen täyttävien (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) tyttöjen osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHO-Koululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) % Lievä kasvava trendi liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien osuudessa, mutta noin 10% alhaisemmalla tasolla kuin pojilla Suosituksen mukaan liikkuvien osuus suurin 7-vuotiaissa. Suosituksen mukaan liikkuvia suurin piirtein saman verran 7-, 9- ja 11-vuotiaissa. Liikunta-aktiivisuus vähenee selvästi iän myötä ja 15-vuotiaista vain 15% liikkuu suosituksen mukaan, joka on pienempi osuus kuin aikuisten naisten kohdalla. n = 2478 n = 3461 n = n = 903 (9v.) n = 2861 (11-15v.) n = 618 (7v.) n = 1043 (9v.) n = 1939 (11-15v.) v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v.

6 LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Martin, Villberg, Ng ja Mehtälä Liikuntasuosituksen (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) saavuttavien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten (itsearvioitu) osuudet iän mukaan (LIITU 2018, n = 7047) (%) % Vajaa puolet Vajaa ⅓ Vajaa ⅓ päivänä 5-6 päivänä 3-4 päivänä 0-2 päivänä v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

7 LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Martin, Villberg, Ng ja Mehtälä Liikuntasuosituksen (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) saavuttavien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten (itsearvioitu) osuudet iän mukaan (LIITU 2018, n = 7047) (%) % Noin ⅓ Noin ⅓ Noin ⅓ päivänä 5-6 päivänä 3-4 päivänä 0-2 päivänä 12 7-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

8 LIITU 2018 raportti, luku 2. Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus Kokko, Martin, Villberg, Ng ja Mehtälä Vähän liikkuvat: liikunnan lisääminen asteittain (vähäinenkin lisääminen tuo hyötyjä, erityisesti verrattuna (0-2 päivänä) ryhmään. 60 % Lapset ja nuoret eriytyvät liikunta-aktiivisuuden suhteen erilailla eri ikäisissä. Liikuntasuosituksen (liikuntaa jokaisena viikon päivänä vähintään 60 minuuttia) saavuttavien ja liikuntasuositusta vähemmän liikkuvien lasten ja nuorten (itsearvioitu) Liikunnan osuudet edistämistoimia iän mukaan (LIITU ei ole 2018, kohdennettu n = 7047) (%). riittävän tarkasti. Liikunnan edistämistoimet tulisi segmentoida ja kohdentaa vähintään eri ikäisille ja liikunta-aktiivisuuden mukaan ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi: Riittävästi liikkuvat: liikunta-aktiivisuuden ylläpito (ettei vähene iän myötä) Melko paljon liikkuvat: liikunnan jonkin asteinen lisääminen, mitä liikuntaa/liikkumista voi lisätä? Noin ⅕ Noin ⅓ Noin ⅓ Noin ⅕ päivänä 5-6 päivänä 3-4 päivänä 0-2 päivänä 7-v. 9-v. 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki

9 LIITU 2018 raportti, 5. Urheilu ja seuraharrastaminen. Blomqvist, Mononen, Koski ja Kokko % 40 Urheiluseuratoimintaan osallistuvien osuudet (itsearvioitu) iän mukaan vuosina 2006, 2010, 2014 (WHOkoululaistutkimus) ja vuosina 2016, 2018 (LIITU) (%) Seuratoimintaan osallistuminen selvästi yleisempää kuin aiemmin, erityisesti nuoremmilla ikäluokilla. Seuratoimintaan tullaan mukaan keskimäärin 6-vuotiaana, yhteen lajiin erikoistutaan noin 9-vuotiaana ja lopetetaan keskimäärin 11- vuotiaana. Valmentajan ohjaamia harjoituksia oli keskimäärin 3 kertaa viikossa. Seuratoimintaan osallistuminen ei yksin kerrytä riittävästi liikuntaa (viikoittainen kokonaisliikuntamäärä). Drop-out-ilmiö on edelleen olemassa. Suurin osa lopettaneista (83 %) haluaisi tulla mukaan uudestaan. Seuratoiminnan olennaisin liikunnan edistämistoimi on mahdollisimman monen mahdollisimman pitkään toiminnassa mukana pitäminen v. 11-v. 13-v. 15-v

10 LIITU 2018 raportti, luku 6. Kilpaurheilu ja etiikka. Hentunen, Laakso, Huotari ja Elorinne Liikunta- ja urheilutoiminnassa on tärkeää tukea lasten ja nuorten herkkyyttä tunnistaa eettisiä asioita ja omaksua jo lapsena mikä on oikein ja väärin urheilussa. LIITU tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että vuotiaat nuoret ymmärtävät tutkimuksessa käsiteltyjä liikunnan ja urheilun eettisiä osa-alueita ja suurin osa nuorista kannattaa eettisten sääntöjen noudattamista. Huomion arvoista oli kuitenkin se, että pojat suhtautuvat tyttöjä välinpitämättömämmin useisiin urheilun eettisiin asioihin. Eettisten toimintatapojen kyseenalaistaminen yleistyi iän myötä, mikä näkyi kriittisempänä suhtautumisena. Urheilevien lasten ja nuorten mielestä yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä ja niitä tulee noudattaa. Nuorten urheilijoiden eettistä toimintaa tulee vahvistaa ja kehittää. Tietoisuutta liikunnan ja urheilun eettisistä asioista tulee lisätä sekä valmiuksia tehdä urheilussa eettisesti hyviä ja kestäviä valintoja tukea Dopingin ja muiden vaikeiden asioiden osalta tulee pyrkiä avoimen keskustelukulttuurin luomiseen ja vahvistamiseen urheilun sisällä.

11 LIITU 2018 raportti, luku 7. Liikunnan merkitykset ja esteet. Koski ja Hirvensalo Lasten ja nuorten liikunnalle antamien merkitysten kirjo on kaventunut. Tärkeiksi koettujen merkitysten määrä on vähentynyt. Muutokset liikunnan merkitysten painotuksissa 2014 (n = ) 2018 (n = ) (+/- %) Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki Pojat Tytöt 11-v. 13-v. 15-v. Kaikki Kilpailu ja suorittaminen parhaansa yrittäminen Ilmaisu, esittäminen taidokas temppuilu työnteko, ahkeruus muille esittäminen, esiintyminen kamppailu itsesi kanssa, itsesi Sosiaalisuus ja yhdessäolo voittaminen yhdessäolo, yhteistoiminta kavereiden omatoimisesti yksikseen tekeminen kanssa menestys ja voittaminen uusien kavereiden saaminen kamppailu toisten kanssa, toisten Itsen tunteminen, itsen tutkiminen voittaminen opin tuntemaan paremmin itseäni kilpaileminen Kasvu ja kehittyminen Terveys ja kunto uusien taitojen oppiminen ja hyvän olon saaminen kehittäminen lihasvoiman kasvattaminen liikunnan terveellisyys pelon tai jännityksen kunnon kohottaminen kokeminen/voittaminen virkistys ja rentoutuminen Lajimerkitykset lihavaksi tulemisen estäminen, vauhdikkuus painonhallinta notkeuden parantaminen hyvän ulkonäön saaminen oveluus ja järjen käyttö (esim. voiton Ilo ja leikki saamiseksi) ilo; se, että liikunta on kivaa luonnossa oleminen onnistumisen elämykset hienot välineet tai varusteet uusien elämysten saaminen miehekkyys murheiden unohtaminen ronskit otteet, kovaotteisuus leikkiminen, leikkimielisyys naisellisuus

12 LIITU 2018 raportti, luku 8. Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio. Polet, Lintunen ja Laukkanen Keskimäärin lapset ja nuoret kokivat liikunta-aktiivisuuden automaattisuuden selvästi keskivertovaihtoehtoa 4 korkeammaksi (ka 4,89; sd 1,74). Liikunta-aktiivisuuden automaattisuus, eli liikunnan harrastaminen tavan tai tottumuksen vuoksi väheni hieman iän myötä. 11-vuotiailla tytöillä liikunta-aktiivisuus oli poikia automaattisempaa, mutta 13- ja 15-vuotiailla ei ollut automaattisuudessa sukupuolieroja. 7 Koettu liikunta-aktiivisuuden automaattisuus iän ja sukupuolen mukaan (n = 1593) 6 5 5,26 5,11 4,94 4,86 4,97 4,93 4,76 4,61 4, Pojat Tytöt Kaikki v 13-v 15-v Kuinka monena päivänä edellisen 7 päivän aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?

13 LIITU 2018 raportti, luku 8. Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio. Polet, Lintunen ja Laukkanen Koetulla liikunta-aktiivisuuden automaattisuudella oli selkeä yhteys liikunnan määrään. Paljon liikkuvilla liikunnasta oli tullut tapa. Koettu liikunta-aktiivisuuden automaattisuus eri aktiivisuusluokissa sukupuolittain (n = 1080) 7 6 5,53 5,51 5,52 5 4,65 4,71 4, ,20 2,77 2,98 3,63 3,91 3,79 Pojat Tytöt Kaikki päivänä 3-4 päivänä 5-6 päivänä 7 päivänä Kuinka monena päivänä edellisen 7 päivän aikana olet liikkunut vähintään 60 minuuttia päivässä?

14 LIITU 2018 raportti, luku 11. Toimintarajoitteiden yhteydet liikuntakäyttäytymiseen. Ng, Rintala ja Asunta Tavallista peruskoulua käyvät nuoret kokevat erilaisia toimintarajoitteita, tytöt enemmän kuin pojat (20 % vs. 14 %). Neljännes toimintarajoitteita kokeneista nuorista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Vammattomissa nuorissa heitä oli 34 prosenttia. Pojat ovat eri toimintarajoiteluokissa, lukuun ottamatta kognitiivisia haasteita, tyttöjä aktiivisempia. Liikuntasuosituksen saavuttaneet nuoret eri toimintarajoiteluokissa (%). *Tilastollisesti merkitsevä ero. 100% 80% 60% 40% 20% 37% 34% 31% 27% 24% 21% 37% 28% 26% 22% 23% 21% 23% 19% 18% 19% 20% 17% 30% 23% 20% 0% Ei toimintarajoitetta Toimintarajoite Näkeminen Kommunikointi Kognitiivinen Sosiaalinen Emotionaalinen Poika Tyttö Kaikki

15 LIITU 2018 raportti, luku 13.2 Liikunta-aktiivisuuden yhteydet lasten ja nuorten terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Lyyra, Ojala, Tynjälä ja Välimaa Yksinäisyyden kokeminen liikunta-aktiivisuuden mukaan Yksinäisyyden kokeminen urheiluseuratoimintaan osallistumisen mukaan Yksinäisyys vähentyy liikunta-aktiivisuuden lisääntyessä. Vähiten liikkuvien ryhmässä neljäsosa kokee itsensä usein yksinäiseksi, suositusten mukaan liikkuvista vain 7 % on usein yksinäisiä. Pienikin liike auttaa: säännöllisesti liikkuvien (3-4 krt/vko) keskuudessa yksinäisyyden kokeminen selvästi vähäisempää kuin vähiten liikkuvilla. Urheiluseuratoimintaan osallistumisella suotuisa vaikutus yksinäisyyden kokemiseen urheiluseurojen ulkopuolisilla lapsilla ja nuorilla yksinäisyyden kokeminen on yli kaksi kertaa yleisempää kuin seuratoimintaan osallistuvilla. Urheiluseuratoiminta voi parhaimmillaan tarjota myönteisen sosiaalisen ympäristön ja vähentää yksinäisyyden kokemista.

16 Kiitos! Tekijät: Sami Kokko, Leena Martin, Anette Mehtälä, Jari Villberg, Kwok Ng, Jorma Tynjälä, Leena Paakkari, Olli Paakkari, Kristiina Ojala, Raili Välimaa, Kimmo Suomi, Mirja Hirvensalo, Nelli Lyyra, Taru Lintunen, Juho Polet, Arto Laukkanen, Pilvikki Heikinaro-Johanson, Sanna Palomäki, Pauli Rintala, Piritta Asunta, Tommi Vasankari, Pauliina Husu, Anne-Mari Jussila, Kari Tokola, Henri Vähä-Ypyä, Jari Parkkari, Pekka Kannus, Mari Leppänen, Kaisu Mononen, Minna Blomqvist, Tuija Tammelin, Katja Rajala, Henna Haapala, Katariina Kämppi, Harto Hakonen, Jouni Kallio, Eva Roos, Pauliina Hiltunen, Pasi Koski, Nina Laakso, Johanna Hentunen, Katja Huotari, Marjorit Elorinne