Asuinympäristöjen kehittäminen koulutuskokonaisuutena (ASKE) esiselvitys

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Asuinympäristöjen kehittäminen koulutuskokonaisuutena (ASKE) esiselvitys PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Asuinympäristö käsitetään monitasoisena ja -tahoisena ilmiönä. Asuinympäristö on fyysis-sosiaalissymbolinen rakennelma ja siksi sen kehittäminen on nähtävä laajana kokonaisuutena. Asuinympäristöä ei voida näin ollen kehittää vain yhdestä näkökulmasta vaan kehittämiseen tarvitaan monitieteinen näkökulma. Projektin tavoitteena oli selvittää asuinympäristön kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita ja mitä monitieteistä koulutussisältöä yliopistot voisivat tuottaa näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Asumisen kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita on selvitetty niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin organisaatioilta. Hankkeeseen osallistuneet ovat olleet muun muassa Lahden kaupungin, arkkitehtitoimistojen ja suunnitteluyritysten työntekijöitä. Lisäksi asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvää koulutustarjontaa ovat olleet suunnittelemassa Lahden Yliopistokampus ja Lahden ammattikorkeakoulu. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa järjestettiin kolme toiminnallista työpajaa ja seminaari. Ensimmäinen työpaja oli ja se oli suunnattu Lahden yliopistokampuksen työntekijöille. Työpajaan osallistui Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin, Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikön henkilöstöä. Osallistujat olivat asuinympäristön kehittämisen tutkijoita tai koulutuksen suunnittelijoita. Toinen työpaja järjestettiin ja se oli suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin edustajille. Mukaan kutsuttiin yli 40 osallistujaa rakennusalan yrityksistä, arkkitehtitoimistoista, suunnittelutoimistoista ja kaupungilta. Osallistuvien yksityisten ja julkisten organisaatioiden valinnassa käytettiin apuna muun muassa Lahden Rakentajien yhdistyksen yhteystietoja. Osallistujia työpajassa oli lopulta 12. Kolmannessa työpajassa yliopistot sekä yksityinen ja julkinen sektori tarkastelivat yhdessä asuinympäristöjen kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita. Työpajaan kutsuttiin samat henkilöt kuin ensimmäiseen ja toiseen työpajaan. Paikalla työpajassa oli 18 asiantuntijaa. Seminaariin tavoiteltiin asuinympäristöjen kehittäjien lisäksi päättäjiä. Kutsu lähetettiin laajasti Lahden kaupungin ja lähikuntien työntekijöille ja valtuutetuille. Myös asukasyhdistykset kutsuttiin seminaariin. Lisäksi kutsun saivat samat henkilöt kuin työpajoihin kutsuttiin. Seminaariin osallistui lähes 30 asuinympäristöjen 1

2 kehittämiseen liittyvää henkilöä. Projektin toteutuksessa oli mukana tiiviisti LUT:n LSI:n lisäksi HY:n Palmenia ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö. Yliopistoyksiköt suunnittelivat ja toteuttivat tiiviissä yhteistyössä työpajojen ja seminaarin sisällön. Hanketyöskentelyssä perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä hyödynnettiin niitä projektityöskentelyssä. Lisäksi hankkeen loppuvaiheessa laadittiin yhdessä suunnitelmat koulutuskokonaisuuden jatkosuunnittelua varten. Hankkeella oli asuinympäristön kehittämisen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmässä jaettiin aktiivisesti näkemyksiä niin yliopistojen, ammattikorkeakoulun kuin julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Ohjausryhmä näki monitieteisen asuinympäristöjen kehittämisen koulutuskokonaisuuden suunnittelun erittäin tärkeäksi osaksi asumisen tulevaisuuden suunnittelua. Projektin työpajojen ryhmätyöskentelyssä pyrittiin saamaan eri ihmisten näkökulmat esiin. Asuinympäristöjen kehittämisen koulutussisältöä ja -tarvetta olivat arvioimassa niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin edustajat. Yliopistokampuksen edustajat kuvasivat työpajoissa yliopistoyksiköiden tarjontaa ja pohtivat koulutuksen toteutukseen liittyviä yksityiskohtia yhdessä potentiaalisten koulutusasiakkaiden kanssa. Työpaja- ja seminaarityöskentelyssä oli mukana yhteensä 23 eri henkilöä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Yliopistokampuksen eri asiantuntijoita osallistui hankkeeseen yhteensä 19. Hankkeen myötä tehtiin yhteistyötä myös ARA:n kanssa. ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman projektipäällikkö oli projektin seminaarissa esittelemässä asuinalueiden kehittämistä käytännössä. Lisäksi hänen kauttaan päästiin tutustumaan Jyväskylän Huhtasuon asuinalueeseen. Jyväskylässä haastateltiin Huhtasuon asuinalueen kehittämisestä hankkeen työntekijää, Jyväskylän kaupungin hyvinvointikoordinaattoria ja markkinoitiin samalla tulevaa koulutusta. Projektissa osallistuttiin myös Yliopistojen aikuiskoulutusverkoston syysseminaariin. Sieltä saatiin ajankohtaista tietoa koulutuskentästä esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Niiden pohjalta oli mahdollista tarkentaa koulutuskokonaisuuteen liittyviä suunnitelmia esimerkiksi erikoistumisohjelman kriteereihin liittyen. Projekti oli mukana suunnittelemassa Lahden keskustan kehittämisen työpajatyöskentelyä. LUT ja ASKE-hanke oli järjestämässä Lahden keskustaeheytyksen kanssa kolmea työpajaa, joissa tavoitteena oli tuottaa yhteistä näkemystä Aleksin ja ydinkeskusta-alueen kehittämiseen. Hanke osti asiantuntijan vetämään innovatiivisia työpajoja ja kuvaajan kuvaamaan monitahoista kehittämistyötä. Työpajoissa oli mukana ammattisuunnittelijoita, kaupungin asiantuntijoita, keskustassa toimivia yrittäjiä sekä kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajia. Hankkeen kannalta oli tärkeää nähdä, miten käytännössä alueen kehittämistyö etenee ja ketkä kaikki pitäisi olla mukana kehittämisessä. Keskustan kehittämisen kahden ensimmäisen työpajan tärkeimpinä kehittämiskohteina nostettiin kolmanteen työpajaan Rautatienkatu kävelykatu?, Katetut tilat, Aleksanterinkatu shared space, kadunvarsipysäköinti ja Huoltoliikenne -teemat. Teemoja pohdittiin käytännön toteutuksen kannalta eri näkökulmista. 2

3 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Suunnitelmassa luvattiin tiedottaa niin verkkosivuilla kuin erillisillä tiedotteilla projektista. Hankkeesta tiedotettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston verkkosivuilla. Hankkeelle perustettiin oma sivu, jossa on lyhyt kuvaus hankkeesta. Lisäksi hankkeen seminaarista oli kutsu Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Lahden yliopistokampuksen sivuilla. Sidosryhmille hankkeesta tiedotettiin työpaja- ja seminaarikutsun lähettämisen yhteydessä sähköpostitse. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet saivat tietoa hankkeesta myös hankkeen edetessä. Hankkeen työpajoissa ja seminaarissa esiteltiin hanketta. Hankkeen tuloksista on tiedotettu seminaarissa osallistujille. Lisäksi hankkeen tuloksista kirjoitetaan uutinen LUT:n Lahden yksikön sivuille. 3.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeen Internet-osoite on 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Haasteena projektin toteutuksessa oli saada yksityisen sektorin edustajia työpajoihin ja seminaariin. Kaupungin ja lähikuntien päättäjien osallistuminen seminaariin jäi myös hieman heikoksi. Suositellaan, että jatkossa käytettäisiin enemmän resursseja yhteistyötahojen kontaktoinnin suunnitteluun ja toteutukseen, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman heterogeeninen ryhmä. Osuvien otsikoiden löytyminen ja työpajasisältöjen täsmällinen kuvaaminen tiedottamisessa on haastavaa. Jatkossa olisi hyvä miettiä, onko työpajatyöskentely paras malli yksityisen ja julkisen sektorin sekä yliopistojen yhteistyölle. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin välttämätöntä koulutustarpeen selvittämisessä. 5. PROJEKTIN TULOKSET Tavoitteena oli selvittää asuinympäristöjen kehittämisen koulutustarvetta. Eri tahoilta ollaan saatu positiivista palautetta ja myönteisiä kommentteja koulutuksen tarpeellisuudesta. Työpajoista on noussut esiin erilaisia sisältötarpeita koulutukselle. Hankkeen myötä on selkeytynyt se, millainen koulutus voisi olla. Projektissa tehtiin hahmotelma koulutuksesta. Hankkeen aikana ollaan voitu muodostaa monipuolinen kuva asuinympäristöjen kehittämisestä ja siitä, millaista koulutusta asiantuntijat tarvitsisivat täydentääkseen osaamistaan. Hankkeen yhtenä tärkeänä tuloksena on syntynyt koulutusohjelmarunko. Työpajoista nousi esiin asumisen ekologisuuden, asumisen kustannusjohtamisen, asukkaiden osallistamisen, elinkaari- ja elämänkaariajattelun sekä tulevaisuuden ennakoinnin tärkeys asuinympäristön kehittäjän osaamisessa. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että asuinympäristön kehittäjä tarvitsee hyvät vuorovaikutustaidot, koska hän on yhteydessä useisiin eri tahoihin. Työ nähtiin 3

4 moniammatillisena. Työpajoissa korostettiin koulutuksen tiiviistä yhteyttä työelämään ja opettajuuden tiimityömäisyyttä. Koulutusta lähdettiin suunnittelemaan erikoistumisohjelmaksi koulutusmuodon sopivuuden ja ajankohtaisuuden takia. Erikoistumisohjelmaa suunniteltaessa huomioitiin Opetus- ja kulttuuriministeriön painotukset aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Erikoistumisohjelmilla pyritään vastaamaan työssä olevien ammattitaidon parantamiseen. Ohjelman laajuus tulisi olla vähintään 30 opintopistettä ja sillä pitäisi olla kiinteä yhteys työelämään. Ohjelmaa tulisi suunnitella yhteistyössä työelämän kanssa, ja rakenteen tulisi olla joustava ja modulaarinen. Huhtasuon asuinalueen kehittämisprojektista ja Lahden keskustan kehittämistyöstä opittiin asuinalueen kehittämiseen liittyviä asioita. Käytännön projekteihin tutustuminen oli tärkeää esiselvityshankkeessa, jotta koulutuksen sisältö osataan liittää tiiviisti työelämään. Huhtasuon hankkeesta nousi esiin etenkin asukkaiden osallistaminen. Asukkaiden sitouttamisella saadaan pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia. Huhtasuon mallissa asukkaat osallistuivat asuinalueeseen liittyvien keskeisten kysymyksien keskustelutilaisuuteen, jonka pohjalta aluetta pyrittiin parantamaan. Mukaan kehitystyöhön on otettu niin sairaanhoidon, nuorisotyön, liikunnan kuin kaavoituksenkin asiantuntijat. Yrityssektori on ollut mukana muun muassa rakentamisen kautta. Innovatiivisen työskentelyn asiantuntija veti Lahden keskustan kehittämistyöskentelyä. Työskentelystä havainnoitiin eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Tuloksena voitiin huomata se, miten yrittäjät, kaupungin suunnittelijat ja kiinteistöjen omistajat painottavat eri asioita. Yhteistä kaikille näkemyksille kuitenkin oli ihmisten viihtyvyys. Yrittäjät pyrkivät asiakkaiden viihtyvyyteen kaupankäynnin kannalta. Kaupungin suunnittelijat toivoivat toimivaa ja puoleensa vetävää keskustaa. He kiinnittivät myös paljon huomiota resursseihin suunnittelussa. Mukana oli myös joitakin keskustassa asuvia henkilöitä, jotka pyrkivät edistämään viihtyvyyttä asukasnäkökulmasta. Heidän tavoitteenaan on siisti, turvallinen keskusta, jossa on riittävästi palveluja. Keskustan kehittämisen tuloksena syntyi video kehittämistyöstä. Videota voidaan käyttää jatkossa muun muassa koulutusmateriaalina. Videon osoite on: 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Työpajatyöskentelyn ja seminaarin myötä hankkeessa syntyi uudenlainen innovatiivinen markkinointimalli. Koulutusta on markkinoitu ja koulutustarvetta on luotu työpajoissa potentiaalisille asiakkaille uudenlaisen ennakkomarkkinoinnin kautta. Työpajakontaktoinnilla on lähestytty satoja ihmisiä ja lisäksi työpajoissa mukana olleet ovat saaneet yksityiskohtaisen kuvan koulutuksesta. Työpajaosallistujat ovat päässeet vaikuttamaan koulutuksen tulevaan sisältöön ja toteutustapaan työskentelyn kautta jo suunnitteluvaiheessa. Myös koulutusmalli luotiin innovatiivisen, osallistavan työskentelyn kautta. Mukana työpajatyöskentelyissä oli niin julkisen, yksityisen kuin yliopistosektorinkin työntekijöitä. Koulutusta suunniteltiin kasvotusten työelämäedustajien kanssa. Tuloksena työskentelystä syntyi runko koulutukselle, jota voidaan lähteä suunnittelemaan kurssisisältöjen osalta eteenpäin. 4

5 7. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koulutusohjelman suunnittelussa on otettu huomioon monipuolisesti kestävä kehitys. Koulutusohjelman toteutuessa on sillä suuri vaikutus kestävään kehitykseen, sillä asuinympäristöjen kehittäjät suunnittelevat koulutuksen jälkeen kestävää asumista. Koulutussisällöissä painotetaan elinkaariajattelua, energiatehokkuutta ja ekologisuutta. Lisäksi tullaan opettamaan kestävää asuntopolitiikkaa. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen hyvinä käytänteinä voidaan pitää muun muassa viestinnän ja markkinoinnin nivoutumista suunnitteluprosessiin sekä suunnittelun avaamista mahdollisille koulutukseen osallistujille ja heidän työnantajilleen. Koulutussuunnitteluprosessiin on kutsuttu mukaan työelämän edustajia ja potentiaalisia asiakkaita, joiden kanssa yhteistyössä ollaan mietitty alan osaamistarpeita. Yhteissuunnittelu on lisännyt eri alan työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä, kun ollaan koottu monitoimijaisuus yhteen. Eri tahot osallistava työskentely on nähty hyvänä käytänteenä koulutussuunnittelussa. Uudenlaista osallistavaa suunnitteluprosessia aiotaan hyödyntää myös jatkossa koulutuksen suunnittelussa. Hyviä käytänteitä levitetään Lahden Yliopistokampuksen yksiköissä soveltamalla niitä myös muihin koulutussuunnitteluprosesseihin. Lisäksi niitä levitetään eri yliopistoihin kutsumalla niiden työntekijöitä mukaan suunnittelutyöskentelyyn. Työskentelymallista kirjoitetaan myös koulutusalan lehtiin. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa saatiin suunniteltua koulutusohjelmarunko. Koulutuksen pilotoinnille on hahmoteltu rahoitusvaihtoehtoja. Tämän jälkeen tarkennetaan koulutuksen yksittäisten kurssien sisältöjä. Koulutuksen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yliopistokampuksen yksiköiden kanssa. Lisäksi pidetään yllä yhteyksiä työelämään kutsumalla heitä tasaisin väliajoin mukaan suunnittelupalavereihin. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty koulutuksen toteutusta pohdittaessa. Asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvän koulutuksen suunnittelua laajennetaan myös hahmottamalla asuinympäristöjen kehittämisen kansainvälisen tutkimus- ja koulutusverkoston mallia. Mallin tavoitteena luoda kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja verkostoja sekä tuottaa kansainvälinen hankehakemus. Lahden Yliopistokampuksen tavoitteena on muodostaa kansainvälinen asuinympäristöjen tutkimusja koulutuskeskus Lahteen. Lähitulevaisuudessa edetään monitieteisen seminaarin järjestämisestä asuinympäristön kehittäjän erikoistumisohjelman toteuttamiseen. Pidemmällä tähtäimellä pyritään 5

6 saamaan Lahteen monitieteinen asuinympäristön kehittämisen maisteriohjelma sekä asuinympäristön kehittämisen tohtoriohjelma. 10. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Asuinympäristö on fyysis-sosiaalis-symbolinen rakennelma ja siksi sen kehittäminen on nähtävä monitasoisena ja -tahoisena kokonaisuutena. Asuinympäristöä ei voida näin ollen kehittää vain yhdestä näkökulmasta vaan kehittämiseen tarvitaan monitieteinen näkökulma. Projektin tavoitteena oli selvittää toiminnallisilla työpajoilla asuinympäristön kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita ja mitä monitieteistä koulutussisältöä yliopistot voisivat tuottaa näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Selvitystyön kohteena ovat olleet asuinympäristöjen suunnittelijat niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvää koulutustarjontaa ovat olleet suunnittelemassa Lahden yliopistokampuksen yliopistoyksiköt. Projektissa järjestettiin kolme toiminnallista työpajaa ja seminaari. Ensimmäinen työpaja oli ja se oli suunnattu Lahden yliopistokampuksen työntekijöille. Työpajaan osallistuivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin, Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian henkilöstöä. Osallistujat olivat asuinympäristön kehittämisen tutkijoita tai koulutuksen suunnittelijoita. Toinen työpaja järjestettiin ja se oli suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin edustajille. Mukaan kutsuttiin yli 40 osallistujaa rakennusalan yrityksistä, arkkitehtitoimistoista, suunnittelutoimistoista ja kaupungilta. Kolmannessa työpajassa yliopistot sekä yksityinen ja julkinen sektori tarkastelivat yhdessä asuinympäristöjen kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita. Työpajaan kutsuttiin samat henkilöt kuin ensimmäiseen ja toiseen työpajaan. Hankkeen seminaari järjestettiin Lahdessa, Oppimiskeskus Fellmanniassa. Seminaariin tavoiteltiin asuinympäristöjen kehittäjien lisäksi päättäjiä. Kutsu lähetettiin laajasti Lahden kaupungin ja lähikuntien työntekijöille ja valtuutetuille. Myös asukasyhdistykset kutsuttiin seminaariin. Lisäksi kutsun saivat samat henkilöt kuin työpajoihin kutsuttiin. Projektin toteutuksessa oli mukana LUT:n Lahti School of Innovationin lisäksi HY:n Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö. Yliopistoyksiköt suunnittelivat ja toteuttivat tiiviissä yhteistyössä työpajojen ja seminaarin sisällön. Hankkeen loppuvaiheessa laadittiin yhdessä suunnitelmat koulutuskokonaisuuden jatkosuunnittelua varten. Työpajatyöskentelyllä pyrittiin saavuttamaan eri ihmisten näkökulmat ja tekemään yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen myötä tehtiin yhteistyötä myös ARA:n ja heidän asuinalueiden kehittämishankkeiden kanssa. Projektissa saatiin koulutuksen rakenteeseen myös käytännönläheinen näkökulma, kun päästiin järjestämään Lahden keskustan kehittämisen työpajatyöskentelyä. Lahden keskustan kehittämisen tuloksena syntyi video, jota voidaan jatkossa käyttää muun muassa koulutusmateriaalina. Videon on sivulla 6

7 Työpajatyöskentely osoitti asuinympäristöjen kehittämisen koulutuskokonaisuuden tarpeellisuuden. Projektin aikana tehtiin hahmotelma asuinympäristöjen kehittäjän koulutuksesta. Esiselvityksen aikana saatiin monipuolinen kuva asuinympäristöjen kehittämisestä ja siitä, millaista koulutusta asiantuntijat tarvitsisivat täydentääkseen osaamistaan. Työpajoista on noussut esiin muiden muassa asumisen ekologisuuden, asumisen kustannusjohtamisen, asukkaiden osallistamisen, elinkaari- ja elämänkaariajattelun sekä tulevaisuuden ennakoinnin tärkeys asuinympäristön kehittäjän osaamisessa. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että asuinympäristön kehittäjä tarvitsee hyvät vuorovaikutustaidot, koska hän on yhteydessä useisiin eri tahoihin. Työ nähtiin moniammatillisena. Työpajoissa korostettiin koulutuksen tiiviistä yhteyttä työelämään ja opettajuuden tiimityömäisyyttä. Yhtenä tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää työpajatyöskentelyn ja seminaarin myötä syntynyttä uudenlaista innovatiivista markkinointi- ja koulutussuunnittelumallia. Potentiaaliset koulutusasiakkaat ovat osallistuneet koulutukseen jo suunnitteluvaiheessa. Koulutusta luotiin innovatiivisen työskentelyn kautta. Lisäksi tulevaa koulutusta on markkinoitu työpajoissa potentiaalisille asiakkaille uudenlaisen ennakkomarkkinoinnin kautta. Mukana työpajatyöskentelyissä oli niin julkisen, yksityisen kuin yliopistosektorinkin työntekijöitä. Koulutusta suunniteltiin kasvotusten työelämäedustajien kanssa. Tuloksena työskentelystä syntyi runko koulutukselle, jota voidaan lähteä suunnittelemaan kurssisisältöjen osalta eteenpäin. 7