Asuinympäristöjen kehittäminen koulutuskokonaisuutena (ASKE) esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuinympäristöjen kehittäminen koulutuskokonaisuutena (ASKE) esiselvitys 1.3.-31.12.2013"

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Asuinympäristöjen kehittäminen koulutuskokonaisuutena (ASKE) esiselvitys PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Asuinympäristö käsitetään monitasoisena ja -tahoisena ilmiönä. Asuinympäristö on fyysis-sosiaalissymbolinen rakennelma ja siksi sen kehittäminen on nähtävä laajana kokonaisuutena. Asuinympäristöä ei voida näin ollen kehittää vain yhdestä näkökulmasta vaan kehittämiseen tarvitaan monitieteinen näkökulma. Projektin tavoitteena oli selvittää asuinympäristön kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita ja mitä monitieteistä koulutussisältöä yliopistot voisivat tuottaa näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Asumisen kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita on selvitetty niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin organisaatioilta. Hankkeeseen osallistuneet ovat olleet muun muassa Lahden kaupungin, arkkitehtitoimistojen ja suunnitteluyritysten työntekijöitä. Lisäksi asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvää koulutustarjontaa ovat olleet suunnittelemassa Lahden Yliopistokampus ja Lahden ammattikorkeakoulu. 2. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Projektissa järjestettiin kolme toiminnallista työpajaa ja seminaari. Ensimmäinen työpaja oli ja se oli suunnattu Lahden yliopistokampuksen työntekijöille. Työpajaan osallistui Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin, Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikön henkilöstöä. Osallistujat olivat asuinympäristön kehittämisen tutkijoita tai koulutuksen suunnittelijoita. Toinen työpaja järjestettiin ja se oli suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin edustajille. Mukaan kutsuttiin yli 40 osallistujaa rakennusalan yrityksistä, arkkitehtitoimistoista, suunnittelutoimistoista ja kaupungilta. Osallistuvien yksityisten ja julkisten organisaatioiden valinnassa käytettiin apuna muun muassa Lahden Rakentajien yhdistyksen yhteystietoja. Osallistujia työpajassa oli lopulta 12. Kolmannessa työpajassa yliopistot sekä yksityinen ja julkinen sektori tarkastelivat yhdessä asuinympäristöjen kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita. Työpajaan kutsuttiin samat henkilöt kuin ensimmäiseen ja toiseen työpajaan. Paikalla työpajassa oli 18 asiantuntijaa. Seminaariin tavoiteltiin asuinympäristöjen kehittäjien lisäksi päättäjiä. Kutsu lähetettiin laajasti Lahden kaupungin ja lähikuntien työntekijöille ja valtuutetuille. Myös asukasyhdistykset kutsuttiin seminaariin. Lisäksi kutsun saivat samat henkilöt kuin työpajoihin kutsuttiin. Seminaariin osallistui lähes 30 asuinympäristöjen 1

2 kehittämiseen liittyvää henkilöä. Projektin toteutuksessa oli mukana tiiviisti LUT:n LSI:n lisäksi HY:n Palmenia ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö. Yliopistoyksiköt suunnittelivat ja toteuttivat tiiviissä yhteistyössä työpajojen ja seminaarin sisällön. Hanketyöskentelyssä perehdyttiin aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä hyödynnettiin niitä projektityöskentelyssä. Lisäksi hankkeen loppuvaiheessa laadittiin yhdessä suunnitelmat koulutuskokonaisuuden jatkosuunnittelua varten. Hankkeella oli asuinympäristön kehittämisen asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmässä jaettiin aktiivisesti näkemyksiä niin yliopistojen, ammattikorkeakoulun kuin julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Ohjausryhmä näki monitieteisen asuinympäristöjen kehittämisen koulutuskokonaisuuden suunnittelun erittäin tärkeäksi osaksi asumisen tulevaisuuden suunnittelua. Projektin työpajojen ryhmätyöskentelyssä pyrittiin saamaan eri ihmisten näkökulmat esiin. Asuinympäristöjen kehittämisen koulutussisältöä ja -tarvetta olivat arvioimassa niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin edustajat. Yliopistokampuksen edustajat kuvasivat työpajoissa yliopistoyksiköiden tarjontaa ja pohtivat koulutuksen toteutukseen liittyviä yksityiskohtia yhdessä potentiaalisten koulutusasiakkaiden kanssa. Työpaja- ja seminaarityöskentelyssä oli mukana yhteensä 23 eri henkilöä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Yliopistokampuksen eri asiantuntijoita osallistui hankkeeseen yhteensä 19. Hankkeen myötä tehtiin yhteistyötä myös ARA:n kanssa. ARA:n asuinalueiden kehittämisohjelman projektipäällikkö oli projektin seminaarissa esittelemässä asuinalueiden kehittämistä käytännössä. Lisäksi hänen kauttaan päästiin tutustumaan Jyväskylän Huhtasuon asuinalueeseen. Jyväskylässä haastateltiin Huhtasuon asuinalueen kehittämisestä hankkeen työntekijää, Jyväskylän kaupungin hyvinvointikoordinaattoria ja markkinoitiin samalla tulevaa koulutusta. Projektissa osallistuttiin myös Yliopistojen aikuiskoulutusverkoston syysseminaariin. Sieltä saatiin ajankohtaista tietoa koulutuskentästä esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Niiden pohjalta oli mahdollista tarkentaa koulutuskokonaisuuteen liittyviä suunnitelmia esimerkiksi erikoistumisohjelman kriteereihin liittyen. Projekti oli mukana suunnittelemassa Lahden keskustan kehittämisen työpajatyöskentelyä. LUT ja ASKE-hanke oli järjestämässä Lahden keskustaeheytyksen kanssa kolmea työpajaa, joissa tavoitteena oli tuottaa yhteistä näkemystä Aleksin ja ydinkeskusta-alueen kehittämiseen. Hanke osti asiantuntijan vetämään innovatiivisia työpajoja ja kuvaajan kuvaamaan monitahoista kehittämistyötä. Työpajoissa oli mukana ammattisuunnittelijoita, kaupungin asiantuntijoita, keskustassa toimivia yrittäjiä sekä kiinteistöjen hallituksen puheenjohtajia. Hankkeen kannalta oli tärkeää nähdä, miten käytännössä alueen kehittämistyö etenee ja ketkä kaikki pitäisi olla mukana kehittämisessä. Keskustan kehittämisen kahden ensimmäisen työpajan tärkeimpinä kehittämiskohteina nostettiin kolmanteen työpajaan Rautatienkatu kävelykatu?, Katetut tilat, Aleksanterinkatu shared space, kadunvarsipysäköinti ja Huoltoliikenne -teemat. Teemoja pohdittiin käytännön toteutuksen kannalta eri näkökulmista. 2

3 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Suunnitelmassa luvattiin tiedottaa niin verkkosivuilla kuin erillisillä tiedotteilla projektista. Hankkeesta tiedotettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston verkkosivuilla. Hankkeelle perustettiin oma sivu, jossa on lyhyt kuvaus hankkeesta. Lisäksi hankkeen seminaarista oli kutsu Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Lahden yliopistokampuksen sivuilla. Sidosryhmille hankkeesta tiedotettiin työpaja- ja seminaarikutsun lähettämisen yhteydessä sähköpostitse. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet saivat tietoa hankkeesta myös hankkeen edetessä. Hankkeen työpajoissa ja seminaarissa esiteltiin hanketta. Hankkeen tuloksista on tiedotettu seminaarissa osallistujille. Lisäksi hankkeen tuloksista kirjoitetaan uutinen LUT:n Lahden yksikön sivuille. 3.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeen Internet-osoite on https://www.lut.fi/lut-lahti-school-of-innovation-aske. 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Haasteena projektin toteutuksessa oli saada yksityisen sektorin edustajia työpajoihin ja seminaariin. Kaupungin ja lähikuntien päättäjien osallistuminen seminaariin jäi myös hieman heikoksi. Suositellaan, että jatkossa käytettäisiin enemmän resursseja yhteistyötahojen kontaktoinnin suunnitteluun ja toteutukseen, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman heterogeeninen ryhmä. Osuvien otsikoiden löytyminen ja työpajasisältöjen täsmällinen kuvaaminen tiedottamisessa on haastavaa. Jatkossa olisi hyvä miettiä, onko työpajatyöskentely paras malli yksityisen ja julkisen sektorin sekä yliopistojen yhteistyölle. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin välttämätöntä koulutustarpeen selvittämisessä. 5. PROJEKTIN TULOKSET Tavoitteena oli selvittää asuinympäristöjen kehittämisen koulutustarvetta. Eri tahoilta ollaan saatu positiivista palautetta ja myönteisiä kommentteja koulutuksen tarpeellisuudesta. Työpajoista on noussut esiin erilaisia sisältötarpeita koulutukselle. Hankkeen myötä on selkeytynyt se, millainen koulutus voisi olla. Projektissa tehtiin hahmotelma koulutuksesta. Hankkeen aikana ollaan voitu muodostaa monipuolinen kuva asuinympäristöjen kehittämisestä ja siitä, millaista koulutusta asiantuntijat tarvitsisivat täydentääkseen osaamistaan. Hankkeen yhtenä tärkeänä tuloksena on syntynyt koulutusohjelmarunko. Työpajoista nousi esiin asumisen ekologisuuden, asumisen kustannusjohtamisen, asukkaiden osallistamisen, elinkaari- ja elämänkaariajattelun sekä tulevaisuuden ennakoinnin tärkeys asuinympäristön kehittäjän osaamisessa. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että asuinympäristön kehittäjä tarvitsee hyvät vuorovaikutustaidot, koska hän on yhteydessä useisiin eri tahoihin. Työ nähtiin 3

4 moniammatillisena. Työpajoissa korostettiin koulutuksen tiiviistä yhteyttä työelämään ja opettajuuden tiimityömäisyyttä. Koulutusta lähdettiin suunnittelemaan erikoistumisohjelmaksi koulutusmuodon sopivuuden ja ajankohtaisuuden takia. Erikoistumisohjelmaa suunniteltaessa huomioitiin Opetus- ja kulttuuriministeriön painotukset aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Erikoistumisohjelmilla pyritään vastaamaan työssä olevien ammattitaidon parantamiseen. Ohjelman laajuus tulisi olla vähintään 30 opintopistettä ja sillä pitäisi olla kiinteä yhteys työelämään. Ohjelmaa tulisi suunnitella yhteistyössä työelämän kanssa, ja rakenteen tulisi olla joustava ja modulaarinen. Huhtasuon asuinalueen kehittämisprojektista ja Lahden keskustan kehittämistyöstä opittiin asuinalueen kehittämiseen liittyviä asioita. Käytännön projekteihin tutustuminen oli tärkeää esiselvityshankkeessa, jotta koulutuksen sisältö osataan liittää tiiviisti työelämään. Huhtasuon hankkeesta nousi esiin etenkin asukkaiden osallistaminen. Asukkaiden sitouttamisella saadaan pitkäaikaisia ja kestäviä tuloksia. Huhtasuon mallissa asukkaat osallistuivat asuinalueeseen liittyvien keskeisten kysymyksien keskustelutilaisuuteen, jonka pohjalta aluetta pyrittiin parantamaan. Mukaan kehitystyöhön on otettu niin sairaanhoidon, nuorisotyön, liikunnan kuin kaavoituksenkin asiantuntijat. Yrityssektori on ollut mukana muun muassa rakentamisen kautta. Innovatiivisen työskentelyn asiantuntija veti Lahden keskustan kehittämistyöskentelyä. Työskentelystä havainnoitiin eri asiantuntijoiden yhteistyötä. Tuloksena voitiin huomata se, miten yrittäjät, kaupungin suunnittelijat ja kiinteistöjen omistajat painottavat eri asioita. Yhteistä kaikille näkemyksille kuitenkin oli ihmisten viihtyvyys. Yrittäjät pyrkivät asiakkaiden viihtyvyyteen kaupankäynnin kannalta. Kaupungin suunnittelijat toivoivat toimivaa ja puoleensa vetävää keskustaa. He kiinnittivät myös paljon huomiota resursseihin suunnittelussa. Mukana oli myös joitakin keskustassa asuvia henkilöitä, jotka pyrkivät edistämään viihtyvyyttä asukasnäkökulmasta. Heidän tavoitteenaan on siisti, turvallinen keskusta, jossa on riittävästi palveluja. Keskustan kehittämisen tuloksena syntyi video kehittämistyöstä. Videota voidaan käyttää jatkossa muun muassa koulutusmateriaalina. Videon osoite on: 6. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Työpajatyöskentelyn ja seminaarin myötä hankkeessa syntyi uudenlainen innovatiivinen markkinointimalli. Koulutusta on markkinoitu ja koulutustarvetta on luotu työpajoissa potentiaalisille asiakkaille uudenlaisen ennakkomarkkinoinnin kautta. Työpajakontaktoinnilla on lähestytty satoja ihmisiä ja lisäksi työpajoissa mukana olleet ovat saaneet yksityiskohtaisen kuvan koulutuksesta. Työpajaosallistujat ovat päässeet vaikuttamaan koulutuksen tulevaan sisältöön ja toteutustapaan työskentelyn kautta jo suunnitteluvaiheessa. Myös koulutusmalli luotiin innovatiivisen, osallistavan työskentelyn kautta. Mukana työpajatyöskentelyissä oli niin julkisen, yksityisen kuin yliopistosektorinkin työntekijöitä. Koulutusta suunniteltiin kasvotusten työelämäedustajien kanssa. Tuloksena työskentelystä syntyi runko koulutukselle, jota voidaan lähteä suunnittelemaan kurssisisältöjen osalta eteenpäin. 4

5 7. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Koulutusohjelman suunnittelussa on otettu huomioon monipuolisesti kestävä kehitys. Koulutusohjelman toteutuessa on sillä suuri vaikutus kestävään kehitykseen, sillä asuinympäristöjen kehittäjät suunnittelevat koulutuksen jälkeen kestävää asumista. Koulutussisällöissä painotetaan elinkaariajattelua, energiatehokkuutta ja ekologisuutta. Lisäksi tullaan opettamaan kestävää asuntopolitiikkaa. 8. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen hyvinä käytänteinä voidaan pitää muun muassa viestinnän ja markkinoinnin nivoutumista suunnitteluprosessiin sekä suunnittelun avaamista mahdollisille koulutukseen osallistujille ja heidän työnantajilleen. Koulutussuunnitteluprosessiin on kutsuttu mukaan työelämän edustajia ja potentiaalisia asiakkaita, joiden kanssa yhteistyössä ollaan mietitty alan osaamistarpeita. Yhteissuunnittelu on lisännyt eri alan työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä, kun ollaan koottu monitoimijaisuus yhteen. Eri tahot osallistava työskentely on nähty hyvänä käytänteenä koulutussuunnittelussa. Uudenlaista osallistavaa suunnitteluprosessia aiotaan hyödyntää myös jatkossa koulutuksen suunnittelussa. Hyviä käytänteitä levitetään Lahden Yliopistokampuksen yksiköissä soveltamalla niitä myös muihin koulutussuunnitteluprosesseihin. Lisäksi niitä levitetään eri yliopistoihin kutsumalla niiden työntekijöitä mukaan suunnittelutyöskentelyyn. Työskentelymallista kirjoitetaan myös koulutusalan lehtiin. 9. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeessa saatiin suunniteltua koulutusohjelmarunko. Koulutuksen pilotoinnille on hahmoteltu rahoitusvaihtoehtoja. Tämän jälkeen tarkennetaan koulutuksen yksittäisten kurssien sisältöjä. Koulutuksen suunnittelua jatketaan yhteistyössä yliopistokampuksen yksiköiden kanssa. Lisäksi pidetään yllä yhteyksiä työelämään kutsumalla heitä tasaisin väliajoin mukaan suunnittelupalavereihin. Hankkeen tuloksia on jo hyödynnetty koulutuksen toteutusta pohdittaessa. Asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvän koulutuksen suunnittelua laajennetaan myös hahmottamalla asuinympäristöjen kehittämisen kansainvälisen tutkimus- ja koulutusverkoston mallia. Mallin tavoitteena luoda kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja verkostoja sekä tuottaa kansainvälinen hankehakemus. Lahden Yliopistokampuksen tavoitteena on muodostaa kansainvälinen asuinympäristöjen tutkimusja koulutuskeskus Lahteen. Lähitulevaisuudessa edetään monitieteisen seminaarin järjestämisestä asuinympäristön kehittäjän erikoistumisohjelman toteuttamiseen. Pidemmällä tähtäimellä pyritään 5

6 saamaan Lahteen monitieteinen asuinympäristön kehittämisen maisteriohjelma sekä asuinympäristön kehittämisen tohtoriohjelma. 10. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Asuinympäristö on fyysis-sosiaalis-symbolinen rakennelma ja siksi sen kehittäminen on nähtävä monitasoisena ja -tahoisena kokonaisuutena. Asuinympäristöä ei voida näin ollen kehittää vain yhdestä näkökulmasta vaan kehittämiseen tarvitaan monitieteinen näkökulma. Projektin tavoitteena oli selvittää toiminnallisilla työpajoilla asuinympäristön kehittämiseen liittyviä osaamistarpeita ja mitä monitieteistä koulutussisältöä yliopistot voisivat tuottaa näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Selvitystyön kohteena ovat olleet asuinympäristöjen suunnittelijat niin yksityiseltä kuin julkiseltakin sektorilta. Asuinympäristöjen kehittämiseen liittyvää koulutustarjontaa ovat olleet suunnittelemassa Lahden yliopistokampuksen yliopistoyksiköt. Projektissa järjestettiin kolme toiminnallista työpajaa ja seminaari. Ensimmäinen työpaja oli ja se oli suunnattu Lahden yliopistokampuksen työntekijöille. Työpajaan osallistuivat Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin, Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian henkilöstöä. Osallistujat olivat asuinympäristön kehittämisen tutkijoita tai koulutuksen suunnittelijoita. Toinen työpaja järjestettiin ja se oli suunnattu julkisen ja yksityisen sektorin edustajille. Mukaan kutsuttiin yli 40 osallistujaa rakennusalan yrityksistä, arkkitehtitoimistoista, suunnittelutoimistoista ja kaupungilta. Kolmannessa työpajassa yliopistot sekä yksityinen ja julkinen sektori tarkastelivat yhdessä asuinympäristöjen kehittämiseen liittyviä koulutustarpeita. Työpajaan kutsuttiin samat henkilöt kuin ensimmäiseen ja toiseen työpajaan. Hankkeen seminaari järjestettiin Lahdessa, Oppimiskeskus Fellmanniassa. Seminaariin tavoiteltiin asuinympäristöjen kehittäjien lisäksi päättäjiä. Kutsu lähetettiin laajasti Lahden kaupungin ja lähikuntien työntekijöille ja valtuutetuille. Myös asukasyhdistykset kutsuttiin seminaariin. Lisäksi kutsun saivat samat henkilöt kuin työpajoihin kutsuttiin. Projektin toteutuksessa oli mukana LUT:n Lahti School of Innovationin lisäksi HY:n Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ja Lahden Yliopistokampuksen koordinaatioyksikkö. Yliopistoyksiköt suunnittelivat ja toteuttivat tiiviissä yhteistyössä työpajojen ja seminaarin sisällön. Hankkeen loppuvaiheessa laadittiin yhdessä suunnitelmat koulutuskokonaisuuden jatkosuunnittelua varten. Työpajatyöskentelyllä pyrittiin saavuttamaan eri ihmisten näkökulmat ja tekemään yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen myötä tehtiin yhteistyötä myös ARA:n ja heidän asuinalueiden kehittämishankkeiden kanssa. Projektissa saatiin koulutuksen rakenteeseen myös käytännönläheinen näkökulma, kun päästiin järjestämään Lahden keskustan kehittämisen työpajatyöskentelyä. Lahden keskustan kehittämisen tuloksena syntyi video, jota voidaan jatkossa käyttää muun muassa koulutusmateriaalina. Videon on sivulla 6

7 Työpajatyöskentely osoitti asuinympäristöjen kehittämisen koulutuskokonaisuuden tarpeellisuuden. Projektin aikana tehtiin hahmotelma asuinympäristöjen kehittäjän koulutuksesta. Esiselvityksen aikana saatiin monipuolinen kuva asuinympäristöjen kehittämisestä ja siitä, millaista koulutusta asiantuntijat tarvitsisivat täydentääkseen osaamistaan. Työpajoista on noussut esiin muiden muassa asumisen ekologisuuden, asumisen kustannusjohtamisen, asukkaiden osallistamisen, elinkaari- ja elämänkaariajattelun sekä tulevaisuuden ennakoinnin tärkeys asuinympäristön kehittäjän osaamisessa. Lisäksi oltiin sitä mieltä, että asuinympäristön kehittäjä tarvitsee hyvät vuorovaikutustaidot, koska hän on yhteydessä useisiin eri tahoihin. Työ nähtiin moniammatillisena. Työpajoissa korostettiin koulutuksen tiiviistä yhteyttä työelämään ja opettajuuden tiimityömäisyyttä. Yhtenä tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää työpajatyöskentelyn ja seminaarin myötä syntynyttä uudenlaista innovatiivista markkinointi- ja koulutussuunnittelumallia. Potentiaaliset koulutusasiakkaat ovat osallistuneet koulutukseen jo suunnitteluvaiheessa. Koulutusta luotiin innovatiivisen työskentelyn kautta. Lisäksi tulevaa koulutusta on markkinoitu työpajoissa potentiaalisille asiakkaille uudenlaisen ennakkomarkkinoinnin kautta. Mukana työpajatyöskentelyissä oli niin julkisen, yksityisen kuin yliopistosektorinkin työntekijöitä. Koulutusta suunniteltiin kasvotusten työelämäedustajien kanssa. Tuloksena työskentelystä syntyi runko koulutukselle, jota voidaan lähteä suunnittelemaan kurssisisältöjen osalta eteenpäin. 7

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto

Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen

Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Ammattikoulutuksen ajankohtaiskatsaus OPH/Ammattikoulutus/Ennakointi ja strateginen kehittäminen Turun AmKesu aluetilaisuus, Turun ammatti-instituutti 19.11.2014 Ulla Taipale-Lehto Opetusneuvos Työvoima-

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön

Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön Markkinavuoropuhelun jalkauttaminen käytäntöön Isa-Maria Bergman, Motiva Oy, 3.12.2015 Innovatiivisia hankintoja verkostoitumalla ja yhteiskehittämisellä loppuseminaari Yhteinen kieli ympäristö- ja energiaratkaisujen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan

RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan RAUMAN TARINA alkaa! Johdatus strategiatyöhön eli Rauman tulevaisuuden tarinaan Koko kaupunki mukaan Rauman tulevaisuuden tarinaan Tavoitteena Kehittää Raumaa asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkiorganisaation

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia Oulu 7.9. 2015 Juho Silvasti Liikkuva Kalajoki- Hyvinvointia meille kaikille Kaikki koulut mukana Liikkuva koulu- toiminnassa 7 alakoulua 1 yläkoulu 1 yhtenäiskoulu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen

ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund. Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila Kevään merkit Kuvataidekasvatuksen yhteisöprojekti Minna Lappalainen ja Juli Westerlund Kuvat: Minna Lappalainen ValoTila = Kemin kaupungin ja Lapin Yliopiston hanke, jonka tarkoituksena on hyödyntää

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka - ohjelma

Perheystävällinen työpaikka - ohjelma Perheystävällinen työpaikka - ohjelma SERTIFIKAATTITYÖPAJA, Väestöliitto, Kalevankatu 16 29.9.2016 klo 9:00-12:00 Työpajan tavoitteet: Saada tietoa perheiden moninaisuudesta lainsäädännössä (asiantuntija-alustus)

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

MetsäERKKO Elja Kallberg

MetsäERKKO Elja Kallberg Metsäteollisuuden tehdasosaamisen erikoistumiskoulutuksen kehittäminen MetsäERKKO Elja Kallberg Koulutuksen tarve Metsäteollisuuden merkitys ei ole vähentynyt Alan opiskelijat ovat kadonneet Rajut saneeraukset

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE

AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE AIKUISTEN AVOMUOTOISEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUKSEN KEHITTÄMISHANKE (AMI) KUNTOUTUSKURSSIN ARVIOINTILOMAKE 01. Ohjaajan nimi 02. Kyselyyn vastaamisen päivämäärä 03. Kuntoutuslaitos 1 Arinna Oy 2 Avire-Kuntoutus

Lisätiedot

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA

PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari , Eini Vasu arkkitehti SAFA PUISTO-projekti koululaiset suunnittelun osallisina Lapset kaupungissa -seminaari 23.9.2016, Eini Vasu arkkitehti SAFA Tausta Lasten ja nuorten osallistumista ympäristön suunnitteluun ja heitä koskevaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille

Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Ajankohtaista Kohtaamosta / Tuki Ohjaamoille Mirja Määttä Tutkija 9.9.2015 Kouvola Mitä Kohtaamossa tehdään Ohjaamo-verkoston rakentumisen tuki (30) Paikkakuntakäynnit, alueelliset työpajat Projektipäällikköpäivä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto

TOHTOS. Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen. Projektipäällikkö Jukka Sysilampi Tampereen yliopisto TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Projektipäällikkö Tampereen yliopisto 5.10.2016 TOHTOS Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien kehittäminen Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää

Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto Ville Kujanpää Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkosto 9.11.2016 Ville Kujanpää Tavoite Sosiaalisen arvioinnin kehittämisverkoston tavoitteena on tukea sosiaalisen arvioinnin menetelmän käyttöönottoa setlementtien

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.

Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9. Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta

Lisätiedot