KATSE TULEVAISUUTEEN perinteitä kunnioittaen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KATSE TULEVAISUUTEEN perinteitä kunnioittaen"

Transkriptio

1 Heli Leppälä KATSE TULEVAISUUTEEN perinteitä kunnioittaen Tiedotus ja markkinointi sotilassoittokunnissa Opinnäytetyö Kulttuurituotannon Koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Heli Leppälä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuurituotannon koulutusohjelma Nimeke Katse tulevaisuuteen perinteitä kunnioittaen. Tiedotus ja markkinointi sotilassoittokunnissa Tiivistelmä Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää sotilassoittokuntien tiedotusta ja markkinointia, miten ja millaisilla resursseilla sitä hoidetaan nykyisin. Tavoitteena on myös selvittää, miten toimintaa voitaisiin kehittää ja tehdä ehdotuksia koulutusta järjestävälle taholle. Tutkimuksen teoriaosassa määritellään tiedotuksen ja markkinoinnin käsitteitä sekä etsitään yhtymäkohtia sotilassoittokuntien käytäntöihin. Tutkimusmenetelmänä on käytetty case-, survey- ja toimintatutkimusten synteesiä. Aineiston hankintaan käytettiin kyselylomaketta, joka lähetettiin kaikille Suomen sotilassoittokunnille vuoden 2007 alussa. Vastausten tulkinnassa käytettiin sekä kvantitatiivisten että kvalitatiivisten aineistojen analysointimenetelmiä. Sotilassoittokunnille tehty kysely selvitti niiden tiedotuksen ja markkinoinnin nykytilannetta sekä kehitystarpeita. Kyselyyn vastanneiden mielestä soittokuntien ja joukko-osastojen/vastaavien sisäinen tiedotus on enimmäkseen toimivaa ja riittävää. Ulkoinen tiedotus ja markkinointi keskittyvät pääasiassa konserttien mainontaan perinteisin keinoin. Vastausten perusteella toiminta on monissa soittokunnissa suunnittelematonta ja sitä hoidetaan henkilöstöllä, jolla ei ole lainkaan alan koulutusta. Ulkopuolista apua käytetään lähinnä konserttijulisteiden ja -mainosten suunnitteluun budjetin sallimissa rajoissa. Suurimpana toiveena kyselyyn vastanneilla on kehittää henkilöstöä ymmärtämään nonprofit-organisaatioiden tiedotusta ja markkinointia yleisellä tasolla ja erityisesti sen suunnittelua. Myös internetin käyttö ja sen mahdollisuudet halutaan saada paremmin hallintaan. Asiasanat (avainsanat) Tiedotus, markkinointi, sotilassoittokunnat, sotilasmusiikki, tutkimus Sivumäärä Kieli URN 25 s. + liitteet 4 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Anne Havukainen Opinnäytetyön toimeksiantaja Puolustusvoimat/Sotilasmusiikkikoulu

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis March 28, 2008 Author(s) Heli Leppälä Degree programme and option Degree programme in Cultural Production Name of the bachelor's thesis Looking to the future having respect for tradition. Publicity and marketing of military bands. Abstract The purpose of my thesis is to examine the publicity and marketing of military bands by looking at how much and what kind of resources they have nowadays. The aim is also to clarify, how activities could be developed and also make some recommendations on how to organize education in the army. The theoretical part of this thesis defines the concepts of publicity and marketing. Similarities for practise in military bands are also searched for. The research includes methods of case-, survey- and functional studies. Material was collected using a questionaire form which was sent to all military bands in Finland in the beginning of Both qualitative and quantitative methods of analysis were used. The questionnaire examined the publicity and marketing of military bands at present and the needs for development. According to the answers of the questionaire the internal publicity of military bands and brigade-level units were mostly functional and adequate. External publicity and marketing were mainly focused on advertising concerts using traditional methods. On the basis of the answers the publicity in most of the military bands is unplanned and done by people who have no education in that profession. External help is used mainly in the planning of concert posters and advertisements. The biggest hope of respondents was to help the staff develop an understanding of publicity and marketing of non-profit organisations in general and special the planning of it. Also using the internet and its possibilities should be expanded. Subject headings, (keywords) Publicity, marketing, military bands, military music, research. Pages Language URN 25 p. + app. 4 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Anne Havukainen Bachelor s thesis assigned by Defence forces/school of military music

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TIEDOTUS JA MARKKINOINTI SOTILASSOITTOKUNNISSA Tiedotus ja viestintä Markkinointi TUTKIMUSMENELMÄT Tutkimusmenetelmien käyttö ja niiden luotettavuus Aineiston hankinta Aineiston analyysi ja tulkinta TUTKIMUSTULOKSET Tiedotus- ja markkinointivastaavien tiedot Ikä ja sukupuoli Asema organisaatiossa Koulutus Tiedotuksen ja markkinoinnin osuus tehtävänkuvauksessa Tiedotus ja markkinointi Sotilassoittokuntien ja joukko-osastojen sisäinen tiedotus Sotilassoittokuntien konserttimainonta Muut mainonnan keinot Mainonnan toteutus Markkinointi Koulutus ja markkinoinnin kehittäminen YHTEENVETO JA POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää sotilassoittokuntien tiedotuksen ja markkinoinnin nykytilannetta. Toimin itse sotilassoittajana ja hoidan oto-tehtävänä soittokuntamme tiedotusta ja markkinointia. Tavoitteena oli myös hyödyntää tutkimustuloksia omassa työssä sekä Puolustusvoimien sotilasmusiikkikoulussa lisä- ja jatkokoulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä. Tutkimuksessani mielenkiinnon kohteina olivat sisäinen ja ulkoinen tiedotus sekä markkinoinnin toteuttaminen ja kehittämistarpeet. Tutkimusongelmiksi nousivat seuraavat kysymykset: 1. Miten sotilassoittokunnat toteuttavat sisäistä ja ulkoista tiedotusta sekä markkinointia? 2. Millaisilla resursseilla tiedotusta ja markkinointia toteutetaan? 3. Millaisia kehittämis- ja koulutustarpeita soittokunnilla on tiedotusta ja markkinointia hoitavan henkilöstön suhteen? 4. Minkälaisia ajatuksia sotilassoittokunnilla on tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämisestä? Tutkimusraportin johdannossa on esitelty tutkimusongelmien lisäksi tutkimuksen aihealuetta. Toisessa luvussa selvitetään tiedotuksen ja markkinoinnin käsitteitä ja miten ne soveltuvat sotilassoittokuntien toimintaan. Kolmannessa luvussa kerrotaan tässä tutkimuksessa käytetyistä menetelmistä ja aineiston analyysistä. Neljännessä luvussa esitellään varsinaiset tutkimustulokset. Viimeisessä luvussa on yhteenvetoa ja pohdintaa tutkimustulosten pohjalta. Sotilasmusiikki on aina ollut sidoksissa sodan ja sotilaselämän historiaan ja juontaa erilaisiin viestintätarpeisiin. Sovittujen äänimerkkien avulla voitiin ohjata joukkojen liikkeitä ja sävelien avulla saatiin rohkaistua omien joukkojen mielialoja. (Vuolio 2006, 7.) Maanpuolustushengen luominen ja ylläpito ovat tämänkin päivän sotilassoittokuntien päätehtäviä. Suomessa toimii kaksitoista sotilassoittokuntaa ja niiden toimintaa johtaa ylikapellimestari puolustusvoimien pääesikunnan viestintäosastolla. Viime vuosikymmenet soittokuntien esiintymisistä valtaosa on ollut puolustusvoimien omia tilaisuuksia sekä erilaisten sotaveteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen juhlia. Nyt

6 2 on kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa veteraanien keski-ikä on jo 85 vuotta ja joukko alkaa olla aika harvalukuinen. Sotilassoittokunnat ovat ryhtyneet yhä enenevässä määrin suuntaamaan toimintaansa myös muihin kohderyhmiin. Lapset ja nuoret sekä etenkin varusmiehet ovat tärkeä kohderyhmä maanpuolustushengen luomisessa. Myös aikuisväestöön yritetään saada luotua positiivista asennetta puolustusvoimia kohtaan. Tätä päämäärää tavoitellaan järjestämällä konsertteja päiväkodeissa, kouluissa ja eri alojen oppilaitoksissa sekä konserttisaleissa, kirkoissa ja kesäaikaan myös toreilla ja puistoissa. Sotilassoittokuntien toiminnasta tiedottaminen sekä konserttien mainonta ja markkinointi ovat tulleet ajankohtaisiksi uuden yleisön saamiseksi. Myös maanpuolustushengen luominen ja positiivisen asenteen rakentaminen puolustusvoimia kohtaan ovat mielikuvien markkinointia. Tätä työtä on menestyksellisesti toteutettu jo esim. vuonna 2001 alkaneella kampanjalla, jonka sloganina on Tee työtä, jolla on tarkoitus. Tutkimusten mukaan kuva puolustusvoimista työnantajana on parantunut ja hakijamäärät Maanpuolustuskorkeakouluun ovat lisääntyneet (Vuokko 2004, ). Puolustusvoimissa on tutkittu markkinointia ja sen vaikutuksia aiemminkin, mutta sotilasmusiikki omana toimialanaan ei ole ollut niiden kohteena. Siksi tämän tutkimuksen tuloksilla on merkitystä toiminnan kehittämisen kannalta. 2 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI SOTILASSOITTOKUNNISSA Sotilassoittokunnat ovat ns. nonprofit-organisaatioita. Niiden tiedotus ja markkinointi ovat pääasiassa ei-kaupallista toimintaa. Nimitys nonprofit-organisaatio tarkoittaa sitä, että organisaation ensisijaisena pyrkimyksenä ei ole voiton tuottaminen. Nonprofitorganisaatiossa painotetaankin yleensä missiota eli aatetta tms. (Vuokko 2004, 14.) Koska etenkin markkinointi mielletään yleensä kaupalliseksi toiminnaksi, on tarpeellista määritellä tiedotukseen ja markkinointiin liittyviä käsitteitä. 2.1 Tiedotus ja viestintä Tiedottaminen määritellään yleensä yksisuuntaiseksi, yksipuoliseksi ja usein välineelliseksi sanomien lähettämiseksi, johon ei liity palautetta (Ojanen 2003, 18). Tiedotus-

7 3 toiminnan tavoitteena on tietoisuus yhteisöstä ja sen toiminnasta niille, joita pidetään toiminnan kannalta tärkeinä kohteina (Siukosaari 2002, 15). Puolustusvoimissa yksisuuntaista tiedotusta ovat esim. ilmoitukset ammunnoista ja erilaisista harjoituksista. Myös sotilassoittokuntien toiminnassa on paljon yksisuuntaista tiedottamista, johon ei liity välitöntä palautetta. Sellaista ovat esim. esiintymisiä koskeva tiedotus ja mainonta. Viestintä eli kommunikaatio on sanomien välitystä ja vaihdantaa lähettäjän ja vastaanottajan välillä. Sillä tarkoitetaan usein myös samaa kuin tiedonvälitys. (Ojanen 2003, 17.) Kun puhutaan jonkin organisaation, jonkin yhteisön viestinnästä, voidaan käyttää nimitystä yhteisöviestintä. Yhteisöviestintä on suunnitelmallista, tavoitteellista ja johdettua toimintaa. Sen tavoitteena on oikean, selkeän ja vahvan yhteisökuvan rakentaminen sekä avoimen ja vuorovaikutteisen tiedonkulun varmistaminen. (Siukosaari 2002, 12.) Puolustusvoimat ovat halunneet pysyä ajan hermolla ja Pääesikunnan tiedotusosaston nimi muutettiin muutama vuosi sitten viestintäosastoksi. Sotilasmusiikki toimialana kuuluu viestintäosastoon. Sotilassoittokuntien toiminnalla pyritään viestimään positiivista kuvaa nykypäivän puolustusvoimista. Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on oleellinen osa työtä. Esiintymistilaisuuksien järjestely- ja tapahtumavaiheessa annetaan kuva organisaatiosta, joka vastaa isänmaamme turvallisuudesta ja puolustuksesta. Sen kuvan toivotaan olevan mahdollisimman myönteinen. Joukkoviestinnällä tarkoitetaan sanoman välittämistä erilaisin teknisin keinoin monistettuna melko samanaikaisesti suurelle etukäteen rajaamattomalle joukolle (Ojanen 2003, 18). Soittokuntien konserttimainonnassa käytetään joukkoviestimiä, joista sanomalehdissä julkaistut ilmoitukset ovat perinteinen muoto. Internetiä käytetään myös ja todennäköisesti sen hyödyntäminen jatkossa lisääntyy. Tiedotuksella ja viestinnällä on eroja, vaikka niitä käytetään usein toistensa synonyymeinä. Tämän tutkimuksen otsikossa olen halunnut käyttää termiä tiedotus ymmärrettynä se avarakatseisesti viestinnän synonyyminä. Tiedotus ja viestintä jaetaan yleensä sisäiseen ja ulkoiseen tiedotukseen tai viestintään. Sisäisen tiedotuksen ja viestinnän muotoja ovat mm. suullinen viestintä, palaverit ja kokoukset, tiedotustilaisuudet, ilmoitustaulut ja sähköisen viestinnän eri muodot. Sisäisessä viestinnässä puhuminen ja kertominen ovat hyviä tiedotusmuotoja pienissä

8 4 yhteisöissä (Siukosaari 2002, 92). Säännöllisissä, työyksikön tai -ryhmän viikkopalavereissa käsitellään monia eri aiheita mutta samalla ne toimivat erinomaisina yksikön oman, sisäisen tiedotuksen foorumeina (Siukosaari 2002, 98). Sotilassoittokunnat ovat pieniä yksiköitä ja niissä suullinen tiedotus ja viestintä toimii hyvin. Jaksopalavereissa käsitellään työhön liittyviä arkisia aiheita ja luodaan katsaus lähitulevaisuuteen. Henkilöstö on yhteisön tiedottamisen tärkein kohderyhmä, jonka on oltava koko ajan tietoinen yrityksen muutoksista ja tulevaisuudesta, ja nimenomaan ennen mitään muuta ryhmää tai tahoa, etenkin tiedotusvälineitä (Ikävalko 1999, 45). Hyvin suunniteltu ja toteutettu tiedotustilaisuus henkilöstölle tai sen osalle on sisäistä viestintää parhaimmillaan (Siukosaari 2002, 101). Sähköisen tiedottamisen lisäksi puolustusvoimissa järjestetään kausipuhutteluja joukko-osastoissa. Niissä käsitellään koko henkilöstöä koskevia ajankohtaisia asioita. Ilmoitustaulun hyviä puolia sisäisessä viestinnässä ovat sijainti ja sisältö. Kaikki tietävät, missä se on ja mitä tietoa siellä on tarjolla. (Siukosaari 2002, 106.) Pienissä yksiköissä, kuten sotilassoittokunnissa, konkreettiset ilmoitustaulut seinillä ovat toimivia. Suurissa yhteisöissä on viime vuosina otettu käyttöön sähköiset ilmoitustaulut. Puolustusvoimissakin on käytössä monia sähköisiä ilmoitustauluja aihealueittain jaoteltuina. Viestintätyytyväisyydellä on selkeä yhteys esimiesten johtamistapoihin, työyhteisön ilmapiiriin ja henkeen (Ikävalko 1999, 47). On helpompaa työskennellä työyhteisössä, kun tietää päämäärät ja tavoitteet sekä tavat ja keinot, joilla ne yritetään saavuttaa. Hyvin hoidettu sisäinen tiedotus on perusta hyvälle ulkoiselle tiedottamiselle. Jokainen työntekijä on työyhteisönsä edustaja sen ulkopuolellakin. Tiedote on yhteisön medialle toimittama kirjallinen viesti, tiedonanto tai lausunto jostakin jo julkisuudessa olleesta tai julkisuuteen haluttavasta uutisarvoisesta asiasta. Sen tarkoituksena on toimia sellaisenaan tai toimittajan muokkaamana uutisena. (Ojanen 2003, 49.) Tiedotteella, jossa on sanomaa (= julkaisuarvoa) ja joka on lisäksi hyvin tehty, on aina hyvät mahdollisuudet päästä julkisuuteen. Parhaimmat julkaistaan sellaisenaan. (Siukosaari 2002, 167.) Mielenkiintoinen asia ansaitsee hyvän tiedotteen, joka on myös nopea ja sujuva tapa saada asialleen näkyvyyttä. (Ojanen 2003, 49). Tiedote on käyttökelpoinen ja nopea tapa viestiä asioista laajasti ja samanaikaisesti suurelle määrälle joukkoviestimiä (Ikävalko 1999, ). Puffi on vanhaa media-

9 5 slangia. Se tarkoittaa tiedotteen muotoon verhoiltua juttua, jonka varsinainen päämäärä, sisältö ja idea on teksti- eli piilomainonnallinen. (Ojanen 2003, 22.) Arkikielessä puffia käytetään usein virheellisesti tiedotteen synonyyminä. Tulevista konserteista kirjoitettavat lehdistötiedotteet ovat hyvin usein tiedotteen ja puffin rajamailla. Tiedotustilaisuutta eli infoa pidetään keskeisenä lehdistötiedotuksen välineenä. Vaikka infojen kulta-ajat jäivät 70-luvulle, vielä monet pitävät sitä tiedotusrutiiniin kuuluvana asiana. Tiedotustilaisuudet ovat kuitenkin kokeneet inflaation. Viestimet haluavat nykyään oman jutun, jota ei pelkästään infossa istumalla saa. (Ojanen 2003, 59.) Nyt viimeistään, kun sähköinen viestintätekniikka mahdollistaa nopean tiedotuksen, infot pitäisi säästää vain todella suuriin asioihin (Ikävalko 1999, 99). Uutisen arvoa saatetaan myös yliarvioida omassa organisaatiossa, vaikka se joukkoviestimille olisi vain tavanomaista uutismateriaalia. Jos informoitava asia on poikkeuksellisen monimutkainen, laaja ja vaikutuksiltaan merkittävä, silloin info puolustaa paikkaansa. (Ikävalko 1999, 100.) Hyvän tiedotustilaisuuden järjestäminen vaatii ennakkosuunnittelua ja varautumista, mutta onnistuessaan se takaa järjestäjälle näkyvyyttä (Ojanen 2003, 60). 2.2 Markkinointi Markkinointi on ollut käsitteenä käytössä 1950-luvulta asti. Vuosien myötä sen sisältö on muuttunut niin näkökulmaltaan kuin sovellettavien markkinointikeinojen osaltakin. (Rope & Vahvaselkä 1992, 9.) Markkinoinnin osatekijöitä ovat mm. mainonta, suhdetoiminta, henkilökohtainen myyntityö, suoramarkkinointi, tuote ja sen jakelu, hintalaatusuhde sekä tutkimus- ja kehittämistyö. Rope (1995) on esittänyt kokonaisvaltaista markkinointiajattelua kuvaavan määritelmän: Markkinointi on ajatustapa tehdä ja toteuttaa valitun kohderyhmän tarpeisiin kohdennettua liiketoimintaa niin, että markkinoinnin avulla saadaan rakennettua kilpailuetuperusteinen tarjonta ja vietyä tämä tuote ostohalua synnyttämällä tuloksellisesti kohderyhmän hankkimaksi varmistaen toiminnalla samalla asiakassuhteen jatkuvuus. (Rope 1995, 40.) Tämä pitkä ja monimutkainen lause on tarkoitettu kuvaamaan lähinnä yritysten markkinointia, mutta sopii myös julkisen sektorin ja yhdistysten toimintaan. Palvelujen markkinointi on huomattavasti haasteellisempaa kuin fyysisen tuotteen. Palvelu on aineetonta ja sitä ei voi kokeilla ennen ostopäätöstä eikä palauttaa ostamisen jälkeen. Mahdollinen asiakas täytyy saada markkinoinnin avulla vakuuttuneeksi siitä, että palvelu - esim. konsertti-

10 lippu - kannattaa ostaa. Mitä abstraktimpi palvelu tai tarjonta on, sitä enemmän me luotamme henkilökohtaisiin suosituksiin (Ahrnell & Nicou 1991, 42). 6 Sotilassoittokuntien markkinoinnissa näkyvin osatekijä on konserttien mainonta. Erilaisten julisteiden ja lehtimainosten lisäksi käytetään myös sähköistä ja suullista suoramarkkinointia. Henkilökohtaiset kontaktit ovat tärkeitä tiedon levittämisessä. Kuuluvin markkinoinnin osatekijä soittokunnilla on tuote eli soitto sekä sen jakelu eli konsertit ja muut esiintymistilaisuudet. Tuotteen täytyy olla laadukas, jotta se kiinnostaa ja jakelu kattavaa, että se on mahdollisimman monien saatavilla. Konserttien ohjelmistojen pitää siis olla yleisön mielestä hyvän kuuloista ja miellyttävää. Sotilassoittokunnilla on omat soittotoiminta-alueensa ja esiintymistilaisuudet pitäisi yrittää järjestää mahdollisimman laajasti koko alueelle ja eri kohderyhmille. Hinta-laatusuhdetta joudutaan miettimään lähinnä maksullisia konsertteja järjestettäessä. Pääsylipun hinta tulisi asettaa sopivaksi niin, ettei se anna kuvaa halvasta ja huonosta tai toisaalta ole liian korkea, jolloin lippu jää ostamatta. Vuokko (2004) on muokannut markkinoinnin määritelmän nonprofit-organisaatioihin sopivammaksi: Markkinointi on ajattelutapa ja johtamisprosessi, jonka tehtävänä on tunnistaa, ennakoida ja tyydyttää organisaation tärkeiden sidosryhmien tarpeet ja tehdä se niin, että näin tuetaan organisaation keskeisten tavoitteiden toteutumista. (Vuokko 2004, 46). Tämä määritelmä toteutuu hyvin soittokuntien esiintyessä erilaisissa maanpuolustusjärjestöjen tilaisuuksissa kun muistetaan, että tavoitteena on maanpuolustushengen ylläpitäminen ja kohottaminen. Varsinkaan yhteiskunnallisessa markkinoinnissa tarjontaa ei voida kutsua edes palveluksi, vaan kyseessä on ajatteluja käyttäytymistapojen markkinointi (Vuokko 2004, 154). Sotilassoittokunnat ja koko puolustusvoimat kokevat tämän hyvin haasteellisena työnä etenkin nuorison keskuudessa. Idman ym. (1993) ovat määritelleet markkinointiviestinnän yrityksen ja muun yhteisön ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin kohdistamaksi viestinnäksi, jonka tarkoituksena on suoraan tai välillisesti saada aikaan kysyntää tai kysyntään myönteisesti vaikuttavia tuloksia (Idman ym.1993, 16). Sotilassoittokuntien toiminnassa tällaista on konserttimainonta, jolla pyritään mahdollisimman suureen lipunmyyntiin. Mainonta on yksi markkinointiviestinnän keinoista. Ojasen (2003) mukaan perinteisessä määritelmässä mainonta on tunnistettavissa olevan lähettäjän eli mainostajan maksama tiedonanto,

11 7 joka julkistetaan joukkotiedotusvälineissä tai muualla usealle vastaanottajalle samanaikaisesti (Ojanen 2003, 20). Mainonnan muotoja ovat mm. radio-, tv- ja lehtimainonta sekä julisteet. Mielikuva on ihmisen sisäinen totuus jostain asiasta. Mielikuvaan vaikuttavat monet seikat kuten asenteet ja ennakkoluulot, arvot ja arvostukset, uskomukset ja kuulopuheet, tiedot, havainnot ja kokemukset (Vuokko 2004, 201). Näistä vain havainnot ja kokemukset ovat tosiasioihin perustuvia, vaikka nekin voivat olla arvojen tai arvostusten värittämiä. Mielikuvamarkkinoinnilla tarkoitetaan sitä yrityksen ulkoisen kuvan luomista asiakkaiden tietoisuuteen, minkä avulla yritys pyrkii saavuttamaan myynnilliset tavoitteensa (Rope & Mether 1987, 16). Nonprofit-organisaatioissa tavoitteet voivat olla myös muita kuin myynnillisiä. Jotta voitaisiin vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja arvoihin, täytyy heidät saada havaitsemaan ja kokemaan. Soittokuntien itsestään ja toiminnastaan välittämä tieto täytyy olla totta, jolloin kuulopuheidenkin madollisuus olla totta on suurempi. Konserttimainonnalla pyritään luomaan mielikuva tilaisuudesta, johon kannattaa tulla. Konsertissa yleisö tekee havaintoja ja saa kokemuksia, jotka vaikuttavat asenteisiin ja arvoihin ja sitä kautta mielikuvan muodostumiseen. 3 TUTKIMUSMENELMÄT Opinnäytetyössäni on piirteitä kvalitatiivisesta tapaustutkimuksesta eli casetutkimuksesta ja kvantitatiivisesta survey-tutkimuksesta sekä toimintatutkimuksesta. Eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia koskevan standardinäkemyksen mukaan kvantitatiivisten menetelmien avulla saadaan pinnallista mutta luotettavaa ja kvalitatiivisten menetelmien avulla taas syvällistä mutta huonosti yleistettävää tietoa. Yleensä parhaaseen tulokseen päästään soveltamalla molempia menetelmiä ja hyödyntämällä niiden parhaita puolia. (Alasuutari 1994, 203.) 3.1 Tutkimusmenetelmien käyttö ja niiden luotettavuus Case-tutkimuksissa tarkastellaan yhtä tapausta tai useita tapauksia. Tiedonhankintatapoina ovat kyselyt, haastattelut ja havainnointi ja niillä kerättävä tieto voi olla sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista. (Järvinen & Järvinen 1994, 44.) Tutkimukseni kohderyhmänä olevat sotilassoittokunnat ovat tavallaan yksittäistapaus, koska ne ovat

12 8 ainoita ammattipuhallinorkestereita poliisisoittokunnan ohella. Toisaalta ne ovat myös osa maamme muita puhallin- tai ammattiorkestereita, jotka voivat löytää samankaltaisuuksia omasta kulttuuristaan tästä tutkimuksesta. Survey on usein lomakkeella toteutettu kysely- ja haastattelututkimus, jonka kohteena on yleensä otoksella valittu kohderyhmä jostakin populaatiosta (Likitalo & Rissanen 1998, 44). Survey-tutkimuksen tarkoituksena on koota yksityiskohtaista tosiasiatietoa, joka kuvaa olemassa olevaa ilmiötä, tunnistaa ongelmia ja olemassa olevia käytäntöjä, tehdä vertailuja ja arvioida ilmiöitä sekä hyötyä näistä kokemuksista tekemällä tulevaisuutta koskevia ehdotuksia, suunnitelmia ja päätöksiä. (Anttila & Iltanen 1996, 251). Tässä kyselylomakkeen avulla tehdyssä tutkimuksessa olen tarkastellut sotilassoittokuntien tiedotuksen ja markkinoinnin nykyistä tilannetta ja tehnyt päätelmiä sekä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi. Opinnäytetyöni on myös toimintatutkimus, koska itse työskentelen Karjalan Sotilassoittokunnassa ja oto-tehtävänäni on soittokunnan tiedotus ja markkinointi. Näin olen voinut tutkia aihetta myös käytännönläheisesti omassa työssäni. Tutkimusraportissani olen vertaillut kyselyn vastauksia ja pohtinut niitä käytännössä saatujen kokemusten rinnalla. Näillä tutkimusmenetelmävalinnoilla olen pyrkinyt mahdollisimman suureen luotettavuuteen laatimalla kyselylomakkeen (liite 1) niin selkeäksi ja yksiselitteiseksi, ettei väärinymmärryksiä synny. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida reliabiliteetin (luotettavuus) ja validiteetin (pätevyys) avulla. Reliabiliteetilla tarkoitetaan tulosten tarkkuutta. Tutkimuksen tulokset eivät saa olla sattumanvaraisia. (Heikkilä 1999, 29.) Mittauksen ja tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa siis sen kykyä antaa eisattumanvaraisia tuloksia. Validius tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata. (Hirsjärvi ym. 2007, 226.) Validiteettiin vaikuttavia seikkoja käsitellään myös luvun 3.2 loppupuolella. 3.2 Aineiston hankinta Aineiston hankinnan menetelmänä on käytetty kyselylomaketta (liite 1). Osa kysymyksistä on strukturoituja vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä ja osa avoimia mie-

13 9 lipide- ja määritelmäkysymyksiä. Kvalitatiiviset kysymykset olivat avoimia ja niissä tiedusteltiin tehtävänkuvausten ja markkinointisuunnitelman sisältöä sekä tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämistä sotilassoittokunnissa. Kvantitatiiviset kysymykset olivat strukturoituja vaihtoehto- ja monivalintakysymyksiä. Kysely tehtiin vuoden 2007 alussa. Osassa mainontaa koskevia kysymyksiä kohteena oli vuoden 2006 toiminta. Vastaajien taustatiedoista kysyttiin ikä, sukupuoli ja asema organisaatiossa sekä koulutus niin musiikin kuin tiedotuksen ja markkinoinninkin alalta. Myös tehtävänkuvauksen sisältöä tiedotuksen ja markkinoinnin osalta kysyttiin. Sisäisen tiedotuksen kysymykset koskivat soittokuntien ja joukko-osastojen/vastaavien yksiköiden tiedotuksen muotoja sekä toimivuutta. Ulkoisen tiedotuksen ja markkinoinnin kysymykset käsittelivät konserttimainonnan eri keinoja (lehtimainos, juliste, lehdistötilaisuus ja - tiedote) ja kuinka paljon niitä oli käytetty vuoden 2006 aikana. Lisäksi kysyttiin muiden keinojen (internet, televisio ja suoramarkkinointi) käyttöä mainonnassa sekä soittokunnan yleisesitteen ja kausiohjelman käyttöä. Puolustusvoimien virallisesta ilmeestä kysyttiin sen käyttöä ja ohjeiden laatua. Kahdessa kysymyksessä kysyttiin ulkopuolisen avun tarvetta mainonnan suunnitteluun sekä julisteiden ja käsiohjelmien painamiseen. Kyselyssä tiedusteltiin myös markkinointiin käytettyä vuosibudjettia sekä järjestettyjen konserttien määrää vuonna Tiedotus- ja markkinointisuunnitelmasta kysyttiin sen olemassaoloa ja tavoitteita. Myös markkinointitutkimuksesta kysyttiin, oliko sellaista tehty. Tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin henkilöstön koulutustarvetta ja mitä osa-alueita tulisi kouluttaa. Viimeisenä tärkeänä avoimena kysymyksenä oli kunkin oman soittokunnan tiedotuksen ja markkinoinnin kehittämisajatukset. Kyselytutkimuksen etuna pidetään yleensä sitä, että niiden avulla voidaan kerätä laaja tutkimusaineisto: tutkimukseen voidaan saada paljon henkilöitä ja voidaan myös kysyä monia asioita. Kyselymenetelmä on tehokas, koska se säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä. (Hirsjärvi ym. 2007, 190.) Sotilassoittokunnat sijaitsevat eri puolilla Suomea, siksi kyselylomake oli järkevin tapa hankkia tutkimusaineistoa. Koska tietoa soittajien oto-tehtävistä ei ollut saatavilla, tein etukäteen puhelimitse tiedustelun, kenelle kysely kannattaa osoittaa. Kyselylomake lähetettiin sähköisesti puolustusvoimien asianhallintajärjestelmän (PVAH) sähköpostin kautta kaikkien soittokuntien tiedotuksesta vastaaville sekä päälliköille.

14 10 Kyselytutkimukseen liittyy myös heikkouksia. Ei ole mahdollista varmistua siitä, miten vakavasti vastaajat ovat suhtautuneet tutkimukseen: ovatko he pyrkineet vastaamaan huolellisesti ja rehellisesti. Ei ole myöskään selvää, miten onnistuneita annetut vastausvaihtoehdot ovat olleet vastaajien näkökulmasta. Väärinymmärryksiä on vaikea kontrolloida. (Hirsjärvi ym. 2007, 190.) Tutkimuksessani olen pyrkinyt laatimaan kyselylomakkeen mahdollisimman selkeäksi ja kysymykset yksiselitteisiksi väärinymmärrysten ja tulkinnallisten epäselvyyksien välttämiseksi. Kysymykset on muotoiltu siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin tutkimusongelmaan. Otoskoko on lukumäärällisesti pieni, mutta prosentuaalisesti suuri. Myös vastausten katoprosentti oli hyvin pieni. Suomen kahdestatoista sotilassoittokunnasta yksitoista vastasi kyselyn, eli vastausprosentti oli 92 %. Vastausten käsittelyssä olen pyrkinyt huolellisuuteen satunnaisten virheiden välttämiseksi. Edustava otos parantaa tutkimuksen validiutta. 3.3 Aineiston analyysi ja tulkinta Kvalitatiivisen aineiston osalta on menetelmänä käytetty sisällönanalyysiä. Laadullisen aineiston käsittelyssä analyysia tapahtuu joka kerta vastauksia lukiessa. Se on koko opinnäytetyön tekemisen ajan jatkuva prosessi. Tekstiä analysoimalla saadaan aineisto järjestettyä johtopäätöksiä varten. Näin tulkittavasta asiasta saadaan kuvaus tiivistetyssä muodossa. Tiivistys oli tarpeen joissakin kysymyksissä, joissa vastaaja oli intoutunut kirjoittamaan aiheesta laajasti. Laadullisessa tutkimuksessa tulkinta kohdistuu ajatukselliseen kokonaisuuteen (Syrjälä ym. 1996, 143). Oman työn kautta tuleva ymmärrys aiheesta helpotti osittain tulkintojen tekemistä. Kvantitatiivista aineistoa on tarkasteltu sekä yhden muuttujan osalta että useampaa muuttujaa ristiintaulukoinnin avulla. Ristiintaulukoinnilla selvitetään kahden luokitellun muuttujan välistä yhteyttä ja niiden vaikutusta toisiinsa. (Heikkilä 1999, 199.) Joidenkin kysymysten osalta vastausten välinen yhteys oli selvästi nähtävissä, toisissa taas joutui pohtimaan jonkin asteista ristiriitaisuutta.

15 4 TUTKIMUSTULOKSET Tiedotus- ja markkinointivastaavien tiedot Taustatiedoilla haluttiin selvittää, millaiset henkilöt hoitavat sotilassoittokuntien tiedotusta ja markkinointia. Heidän koulutuksensa ja tehtävänkuvauksensa olivat merkittävä tieto jatkokoulutuksen järjestämisen kannalta Ikä ja sukupuoli Kyselyyn vastanneista kolme oli naisia ja kahdeksan miehiä. Iältään heistä neljä oli vuotiaita, kuusi vuotiaita ja yksi yli 50-vuotias. TAULUKKO 1. Vastaajan ikä ja sukupuoli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Mies Nainen Enemmistö vastaajista oli miehiä, mikä on luonnollista kun on kyseessä sotilassoittokunnat. Maamme kahdessatoista soittokunnassa työskentelee tällä hetkellä n.250 soittajaa ja 15 kapellimestaria sotilasviroissa. Heistä naisia on vain n.30. Lisäksi muutamissa soittokunnissa on naisia toimistosihteereinä ja nuotistonhoitajana siviiliviroissa. Iältään kaikki vastaajat olivat yli 30-vuotiaita Asema organisaatiossa Vastaajista neljä toimi soittokunnan päällikkönä ja kolme apulaiskapellimestarina. Kolme vastaajista oli oto-tehtävältään tiedottaja/markkinoija. Yksi vastaajista oli toimistosihteerin tehtävässä.

16 12 TAULUKKO 2. Asema organisaatiossa päällikkö apulaiskapellimestari tiedottaja muu 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % Koulutus Musiikkikoulutuksen oli saanut puolustusvoimissa kolme vastaajaa. Siviilipuolella musiikkikoulutuksen oli hankkinut ammattikorkeakoulussa yksi ja Sibelius- Akatemiassa neljä. Tiedotus- ja markkinointikoulusta ei ollut lainkaan yhdeksällä vastaajalla. Vain kahdella vastaajalla oli jonkinlaista koulutusta oto-tehtävään. TAULUKKO 3. Koulutus PV II aste AMK korkeakoulu muu ei koulutusta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % Musiikkikoulutus Tiedotus-/markkinointikoulutus Vastaajien musiikillinen koulutus on hyvinkin korkealla tasolla. Sibelius-Akatemiassa opiskelleiden osuudessa on mukana soittokuntien päällikön virassa olevat, joiden opiskelu on tapahtunut Sibelius-akatemiassa, mutta varsinaista ylempää korkeakoulututkintoa heillä ei ole. Tiedotus- ja markkinointialan koulutusta oli vain kahdella vastaajalla, joista toinen oli opiskellut Markkinointi-instituutissa ja toisella opinnot sisäl-

17 tyivät ammattikorkeakoulutasoiseen kulttuurituotannon koulutukseen. He olivat myös musiikkipuolella korkeimmin koulutettuja Tiedotuksen ja markkinoinnin osuus tehtävänkuvauksessa Kyselyyn vastanneiden tehtävänkuvauksia tiedotuksen ja markkinoinnin osalta oli määritelty seuraavasti: pitää yhteyttä tilaisuuden järjestäjiin; pitää yhteyttä alueelliseen mediaan; pitää yhteyttä joukko-osaston tiedottajaan; suunnittelee mainoksia + julisteita + käsiohjelmia; päivittää mil.fi-internetsivuja; laatii lehdistötiedotteita; hoitaa suoramarkkinointia vastaa soittokunnan internet-sivujen ja esitteen tietojen päivittämisestä sekä julkisuuskuvan kehittämisestä henkilöstön kanssa; johtaa konserttimainontaa (julisteiden, mainosten ja käsiohjelmien suunnittelu, lehdistötiedotteiden kirjoittaminen, suoramarkkinointi); pitää yhteyttä prikaatin, sotilasläänien ja maanpuolustusalueen tiedottajaan sekä alueelliseen mediaan ja soittokunnan sidosryhmiin; suunnittelee ja esittelee markkinointiin ja tiedotukseen tarvittavat määrärahat soittokunnan päällikölle; osallistuu soittokunnan suunnitteluryhmään aktiivisesti osallistuu soittokunnan tiedotustoimintaan ja markkinointiin; pitää yhteyttä asiakkaisiin ja sidosryhmiin johtaa soittokunnan tiedotus-, suhde- ja perinnetoimintaa; on jatkuvasti vuorovaikutuksessa sekä sisäisten että ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa osallistuu markkinointiin yhdessä päällikön ja toisen apulaiskapellimestarin kanssa soittokunnan toimintaedellytysten kehittäminen ja ylläpito edellyttää tehokkaan hallintovirkamiehen, rekrytoijan, resurssien hankkijan, junailijan, myyjän ja taiteilijan roolien yhteensovittamista; johtaa soittokunnan tiedotus-, suhdeja perinnetoimintaa; yhteiskuntasuhteiden hoitaminen laatii tiedotteita lehdistölle ja radioille soittokunnan päällikkö vastaa soittokunnan ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta yhteistoiminnassa tiedotusupseerin ja joukko-osaston tiedottajan kanssa vastaa soittokunnan tiedotustoiminnasta

18 14 Tiedotuksen ja markkinoinnin määrittely tehtävänkuvauksessa vaihteli suuresti. Kahden vastaajan osalta sitä ei ollut määritelty lainkaan. Päälliköiden vastauksissa kuvattiin vastuuta ja johtamista. Joidenkin kohdalla kuvaus oli hyvin abstraktilla tasolla. Osallistuminen tiedotukseen ja markkinointiin voi pitää sisällään käytännössä hyvinkin paljon. Muutamassa vastauksessa tuli enemmän esille konkreettiset käytännön tehtävät, jotka kuvaavat hyvin työn moninaisuutta. 4.2 Tiedotus ja markkinointi Tämän aihealueen kysymykset jaottelin eri osioihin vasta analysointivaiheessa, jottei kyselylomakkeesta olisi tullut liian moniosainen ja pitkä. Halusin myös välttää liiallista vastausten ohjailua ja nopeuttaa vastaajan työtä Sotilassoittokuntien ja joukko-osastojen sisäinen tiedotus Kysymyksissä tiedusteltiin sotilassoittokuntien sekä joukko-osastojen/vastaavien sisäisen tiedotuksen muotoja sekä toimivuutta ja riittävyyttä. Soittokunnan sisäinen tieto kulkee vastaajien mukaan pääasiallisesti viikkopalavereissa. Suulliset käytäväkeskustelut ja ilmoitustaulut ovat myös tärkeitä tiedonvälityksessä. Lisäksi käytetään jonkin verran puolustusvoimien asianhallinta (PVAH) järjestelmää ja puhelinta. Vastaajista 72,3 % mielestä oman soittokunnan sisäinen tiedotus on toimivaa ja riittävää, kun taas 27,3 % on päinvastaista mieltä. TAULUKKO 4. Soittokuntien sisäinen tiedotus viikkopalaveri 48 % suullisesti 19 % ilmoitustaulu 19 % PVAH 9 % puhelin 5 %

19 15 Joukko-osaston tai vastaavan tieto kulkee pääasiassa PVAH:n kautta. Lisäksi on erilaisia palavereita ja kokouksia sekä kausipuhuttelut. 72,8 % oli sitä mieltä, että joukko-osaston sisäinen tiedotus on toimivaa ja riittävää. 9 % mielestä se ei ollut sellaista. 18,2 % mielipide oli sekä että. TAULUKKO 5. Joukko-osaston sisäinen tiedotus PVAH 52 % palaveri 24 % puhuttelu 24 % puhelin 0 % Soittokuntien ja joukko-osastojen/vastaavien sisäiseen tiedotukseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Pienessä yksikössä henkilökohtainen kontakti on mahdollista päivittäin ja suullinen tiedotus toimii helposti. Isoissa yhteisöissä sähköinen tiedotus on helpoin ja yleensä nopein tapa saada asiat välitettyä suurelle joukolle. Lisäksi tarvitaan palavereita ja kokouksia, joissa nähdään kasvokkain. Se lisää toiminnan inhimillisyyttä ja joukon yhteenkuuluvuutta Sotilassoittokuntien konserttimainonta Omia konsertteja vuonna 2006 järjesti yli kymmenen kappaletta kahdeksan soittokuntaa ja 4-6 kpl kolme soittokuntaa. Maksullisia lehtimainoksia 1-3 kpl/v julkaisi kaksi soittokuntaa, 4-6 kpl kaksi, 7-9 kpl kolme, kpl yksi ja yli 15 mainosta kolme soittokuntaa. Konserttijulisteita tehtiin 1-3 yhdessä soittokunnassa, 4-6 kuudessa, 7-9 yhdessä ja yli kymmenen julistetta kolmessa soittokunnassa. Konserttia kohden julisteita painettiin alle neljäkymmentä kappaletta seitsemässä soittokunnassa, kpl yhdessä, kpl kahdessa ja yli sata julistetta yhdessä soittokunnassa. Vuoden aikana 1-3 lehdistötilaisuutta piti seitsemän soittokuntaa ja neljä ei pitänyt lainkaan. Lehdistötiedotteita kirjoitettiin vuoden 2006 aikana 1-3 viidessä soittokunnassa, 4-6 kolmessa, 7-9 kahdessa ja kymmenen tai enemmän yhdessä soittokunnassa. Niistä julkaistiin 1-3 kpl 54,5 %, 4-6 kpl 27,3 %, 7-9 kpl 9,1 % ja yli 10 kpl

20 16 9,1 %. Lehdistötiedotteita oli yleensä saatu julkisuuteen yhtä paljon kuin niitä oli kirjoitettu. Vain yhden soittokunnan kohdalla julkaisumäärä oli huomattavasti pienempi kirjoitettujen määrään verrattuna. TAULUKKO 6. Mainonnan eri muotojen käyttö 10 Soittokuntien määrä kpl/v Lehtimainos Juliste Tiedote Lehdistötilaisuus Suurin osa sotilassoittokunnista oli järjestänyt yli kymmenen omaa konserttia vuoden 2006 aikana. Kolme soittokuntaa oli pitänyt 4-6 omaa konserttia. Perinteiset mainonnan keinot - lehtimainonta ja juliste - olivat kaikilla käytössä. Sähköisestä viestinnästä huolimatta suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa: Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan luemme keskimäärin kolmea sanomalehteä ja yhdeksää aikakauslehteä. (Vuokko 2003, 200.) Julkaistujen lehtimainosten ja konserttijulisteiden määrä oli yleensä suhteessa konserttien määrään. Joillakin soittokunnilla, joilla oli ollut yli kymmenen konserttia, mainonnan määrä vaikutti vähäiseltä. Tämä johtuu siitä, että samassa julisteessa tai lehtimainoksessa saatetaan mainostaa kerralla useampaa konserttia tai konserttisarjaa. Sotilassoittokunnat olivat järjestäneet lehdistötilaisuuksia vuonna 2006 aika vähän. Se on hyvin ymmärrettävää, koska toimittajia on aika vaikea saada tulemaan niihin. Täytyy olla poikkeuksellisen erikoinen konsertti, jotta lehdistötilaisuus kannattaa järjestää. Pidettyjen konserttien ja niiden mainonnan määrään verrattuna lehdistötiedotteita soittokunnat olivat kirjoittaneet vähän. Ne kuitenkin ylittivät uutiskynnyksen lähes aina. Soittokuntien toiminta kiinnostaa yleisöä ja toimittajat näyttävät tietävän sen.

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius

Tiedottaminen. Yritystoiminta Pauliina Stranius Tiedottaminen Tiedottaminen sisäinen tiedottaminen tehtävät informointi henkilöstölle keskustelu henkilöstön/yksittäisen henkilön kanssa perehdyttäminen sisäinen markkinointi vuorovaikutus keinot henk.kohtaiset

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen markkinointi. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen markkinointi Olli Vuorinen Markkinoinnin peruskysymykset (Mitä on markkinointi?) Miksi markkinoidaan? Mitä markkinoidaan? Kenelle markkinoidaan? Miten markkinoidaan? Miksi markkinoidaan?

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista.

Monilla aloilla myös pukeutuminen ja käyttäytyminen ovat yrityksen visuaalisen linjan mukaista. PROFILOINNIN TYÖKALUT Yrityksen kaikilla merkeillä täytyy olla yhtenäinen linja. Visuaalinen kokonaisuus: symbolit, merkit, tunnukset, tunnusvärit, typografia muodostavat yhden eheän erottuvan linjan,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot

Yrittäjäkoulutus. Markkinoinnin kilpailukeinot 1 Yrittäjäkoulutus Markkinoinnin kilpailukeinot Mitä markkinointi on? 2 Laajasti ottaen markkinointi kattaa kaikki liiketoiminnan osa-alueet. Väljästi tulkittuna se tarkoittaa sitä, että kaikki yrittäjän

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Viestinnän asiantuntijat

Viestinnän asiantuntijat Viestinnän asiantuntijat Vähimmäispalkkasuositus 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry ovat antaneet tämän vähimmäispalkkasuosituksen yksityisellä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja. MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 11.9.2014 Ja kaikki alkoi suunnittelusta... Ennen kilpailutusta mieti tarkkaan, että mihin tarkoitukseen videotuotanto tulee ja mitä

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net

PERUSTA VERKKOKAUPPA. info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net info@cimacuu.net 044 0122 296 www.cimacuu.net Valitse sopivin verkkokauppa. Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot* *Postin ja Matkahuollon toimitusintegraatiot tekevät osoitekorttien ja seurantatunnusten

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS

NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS NÄYTTEILLEASETTAJAOPAS Opas onnistuneeseen osallistumiseen Suunnittele! Toteuta! Seuraa! Arvioi! = Paras ikinä saatu tulos! easyfairs.com easyfairs työkalupakki Tervetuloa näytteilleasettajaksi easyfairs

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia

Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta. Viestintästrategia VIESTINTÄSTRATEGIA 16.4.2010 Itä Suomen yliopiston ylioppilaskunta Viestintästrategia Suvantokatu 6, 80100 Joensuu 050 341 6346 PL 1627 (Yliopistonranta 3), 70211 KUOPIO 044 576 8419 PL 86 (Kuninkaankartanonkatu

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2

Agenda. Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi. Jari Juslén 2014 2 Jari Juslén 2014 1 Agenda Sähköpostimarkkinoinnin ongelmat Sähköpostimarkkinoinnin mahdollisuudet Automaattinen sähköpostimarkkinointi Jari Juslén 2014 2 Sähköpostimarkkinoijan pahimmat virheet Ajatus,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl

Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta. Kyselyn kohderyhmänä olivat näytteilleasettajina toimineet yritykset 44 kpl Nurmijärvi NYT yritysten ja Keudan tapahtumalauantai 26.10.2013 Tapahtuman järjestivät Keuda, yrittäjäjärjestöt sekä Nurmijärven kunta Mielipidekyselyn ajankohta 31.10 10.11.2013 Kyselyn kohderyhmänä olivat

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015

Metsäpirtin multa. Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Metsäpirtin multa Asiakastyytyväisyyskysely 2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority 2 Helsingin

Lisätiedot