Ammattistartti kokeiluvuoden 2009 LAADULLISET TULOKSET, TOIMINNAN KUVAUS JA KEHITTÄMISKOHTEET

Transkriptio

1 Ammattistartti kokeiluvuoden 2009 LAADULLISET TULOKSET, TOIMINNAN KUVAUS JA KEHITTÄMISKOHTEET Ammattistartti-koulutus järjestettiin kokeiluna vuosina , minkä jälkeen ammattistartti-koulutus vakinaistettiin. Opetushallitus tuki kokeilua vuosittaisilla ammattistartti-hankkeille myönnetyillä valtionavustuksilla. Tässä esitellään viimeisen kokeiluvuoden 2009 laadulliset tulokset, kuvataan hankkeiden toimintaa sekä esitellään esiin nousseet koulutuksen kehittämiskohteet.. Koonti perustuu vuonna 2009 myönnettyjen valtionavustusten loppuraportteihin (38 kpl) sekä muutamassa tapauksessa väliraporttiin (5 kpl). Koonti on jaettu vuoden 2009 ammattistartti-kokeilun viiden tavoitteellisen painopisteen mukaisesti. Ensin jokaisen tavoitteellisen painopisteen alussa esitellään sitä koskevat keskeisimmät laadulliset tulokset. Sitten toimintaa kuvataan luettelemalla raporteista poimittuja esimerkkejä toiminnan kuvauksesta. Luetteloissa on pyritty kuvaamaan ammattistartin toimintaa lyhyesti mutta yleisesti, ja silti myös nostamaan esiin niin sanottuja hyviä oivalluksia. Raporttien hyvin eritasoisista toiminnan kuvauksista johtuen jotkut koulutuksenjärjestäjät tulevat esimerkeissä enemmän esiin kuin toiset. Lisäksi on hyvä muistaa, että ammattistartit ovat keskenään hyvinkin eri kehitys- ja juurtumisvaiheessa. Lopuksi jokaisen tavoitteellisen painopisteen kohdalla tuloksia verrataan kokeiluvuoteen Ihan lopuksi esitellään vielä tuotettuja materiaaleja ja mainitaan lyhyesti esiin nousseet tulevaisuuden mahdolliset kehittämiskohteet. Tiedot on koonnut korkeakouluharjoittelija Maria-Elisa Salonsaari kesällä Lisätietoja antaa Opetusneuvos Ulla Aunola Opetushallituksesta.

2 1. VAHVISTAA JA KEHITTÄÄ HAKEUTUMISTA TUKEVIA KÄYTÄNTÖJÄ Keskeisenä kehittämiskohteena hankeryhmässä olivat erilaiset markkinoinnin ja tiedottamisen toimintamallit oikean kohderyhmän tavoittamiseksi. Ammattistartti haluttiin tehdä tunnetuksi, mutta myös erottautua muista nivelvaiheen koulutuksista. Olennaisena kehittämiskohteena useassa hankkeessa oli hakuprosessin yhtenäistäminen ja selkeyttäminen. Yhteistyötä tehtiin perusopetuksen, toisen asteen ja muiden nivelvaiheen koulutusten, nuorten vanhempien sekä muiden nuoria tukevien tahojen kuten etsivän nuorisotyön ja työvoimatoimiston kanssa. osallistuminen erilaisille koulutus- ja työmessuille, mm. Vaasan kaupunki avoimet ovet neljä kertaa vuodessa, Lahden Diakoniasäätiön ammattistartti entiset ammattistarttilaiset esittelijöinä toisen asteen yhteystapahtumassa, Pohjois-Karjalan kky Hae ammattistarttiin päivä perusopetuksen opinto-ohjaajille, Sastamalan kky alueellisesti yhteisen ammattistartti-esitteen luominen, mm. Rauman kaupunki nivelvaiheelle yhteisen esitteen luominen, mm. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä alueen ammattistarttien keskus Internet-sivuston muodossa, Tampereen kaupunki ammattistartin Facebook-profiili osin tiedottamista varten, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö nuorten ohjaaminen ammattistarttiin moniammatillisessa yhteistyössä, mm. Raahen kky luotiin mittarit kohderyhmän löytämiseksi Kouluta-tietokannasta, Espoon seudun kky Omnia hakuprosessia yhtenäistettiin alueellisesti ja/tai muiden nivelvaiheen koulutusten kesken ainakin viidessä ammattistartissa, mm. Rovaniemen kky Ammattistartin tunnettavuuden on koettu lisääntyneen. Tämän on nähty paitsi koulutukseen hakeutuvien määrän kasvussa mutta myös yhteistyötahojen asenteen muutoksessa. Kehittämistä on edelleen etenkin ammattistartin erottautumisessa muista nivelvaiheen koulutuksista. 2. KEHITTÄÄ SIIRTYMISKÄYTÄNTÖJÄ AMMATTISTARTISTA TUTKINTOON JOHTAVAAN KOULUTUKSEEN Nuoren todenmukaisen ammatti- ja minäkuvan kehittymisen tukeminen nähtiin olennaisena nuoren onnistuneen alavalinnan kannalta. Koulutuspaikan saamisen kannalta koettiin olennaiseksi mahdollistaa perusopetuksen päättötodistuksen arvosanojen korottaminen. Keskeisenä kehittämiskohteena olivat käytänteet nuoren yksilöllisen opinpolun tukemisessa. Lisäksi oppilaitoksen sisäisten käytänteiden

3 kehittäminen koettiin hyvin olennaiseksi mm. ammattistartti-opintojen tunnustamisessa. Toimintaa kehitettiin paitsi oman oppilaitoksen sisällä, myös yhteistyössä perusopetuksen ja muiden toisen asteen oppilaitosten, työpajojen ja työelämän tahojen kanssa. perustutkinto-opiskelijat toimivat koulutusalojen esittelijöinä ainakin viidessä ammattistartissa, mm. Hämeenlinnan seudun kky matkailualan perustutkinto-opiskelijoiden järjestämä yhteistoimintapäivä, Tampereen kaupunki vierailut muihin alueen oppilaitokseen ainakin viidessä ammattistartissa, mm. Lounais- Suomen kky oppilaitoksien välinen valinnaisainetarjotin, Kirkkopalvelut ry koulutusalakohtaiset tutustumis- ja tehtäväpaketit, mm. Seinäjoen kky hajautetut tutustumisviikot eri koulutusaloille 1-2 iltapäivää/viikko yhteishakuun saakka, Turun kaupunki osallistuminen tv-ohjelman nauhoitukseen ja samalla tv- ja media-alaan tutustuminen, Kaarinan kaupunki työssäoppimisen valmentautumisen ohjeistus työpaikkojen käyttöön luotu moodleen, Salon seudun kky alueellisesti yhtenäisten työssäoppimisen arviointilomakkeiden luominen, Kaarinan kaupunki maksu opiskelijan työharjoittelusta työpaikalle 30-40e/viikko, Lahden Diakoniasäätiö työelämäjakson keskeytyessä harjoittelun jatkaminen työpajalla, Porin kaupunki nuorten palvelukortin suorittaminen kesätyöllistymisen tueksi, Jyväskylän kky Toimintamallit koulutusaloihin tutustumisen ovat vakiintuneet. Useassa ammattistartissa on käytössä niin sanotut tutustumispaketit. Lisäksi perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen yhteistyössä perusopetuksen tai aikuislukion kanssa on vakiintunut yleiseksi käytänteeksi. Myös työelämäjaksojen järjestäminen on huomattavasti lisääntynyt. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut ristiriita työelämän ja nuorten suuren tuen- ja ohjauksentarpeen välillä. 3. VAHVISTAA OPPILAAN VALMIUKSIA SUORITTAA LOPPUUN VALITTU TUTKINTO Toimintamallien kehittäminen nuoren elämänhallinnan tukemiseksi oli keskeisestä. Yleisin ja ehkä näkyvinkin elämänhallinnan tukemistyö oli poissaolojen vähentäminen. Lisäksi useat ammattistartit panostivat opetuksen muotoihin, jotka kehittivät nuoren sosiaalisia valmiuksia ja kannustivat nuorta kantamaan vastuuta. Myös nuoren opiskelutaitojen ja perusosaamisen kehittämiseen panostettiin. Usein huomattiin myös jälkiohjauksen toimintamallien tarpeellisuus. Yhteistyötä tehtiin lähinnä nuorten vanhempien tai huoltajien kanssa, mutta myös muiden nuorta tukevien tahojen kanssa kuten nuorisopsykiatrian, sosiaalitoimen, lastensuojelulaitosten ja poliisin kanssa.

4 vanhempien ottaminen mukaan HOPS-työhön johtanut läheisteniltojen tarpeen huomattavaan vähenemiseen, mm. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Facebookin käyttö apuna poissaolojen vähentämisessä, mm. Savon kky koko oppilaitoksen läsnäolokisa, jossa vähiten poissaoloja kerryttänyt luokka palkittiin lukukausittain, Ahlmanin koulun säätiön teatterin ja valokuvauksen hyväksikäyttö ohjaamistyössä, Jyväskylän kky tietotekniikka taitojen kehittäminen raportoimalla työelämäjaksosta Internetin kautta ainakin kolmessa ammattistartissa, mm. blogin pitäminen, Itä-Savon kky GPS-laitteiden ja sykemittareiden käytön oppiminen terveys- ja liikuntatunneilla, Rovaniemen kky orientaatioviikko perustutkintokoulutuksen aloittaville edellisen vuoden ammattistarttilaisille, Seinäjoen kky Facebookin käyttö matalan kynnyksen jälkiohjauksessa, Helsingin Diakonialaitoksen säätiö ammattistartin opettajien viikoittaiset päivystystunnit (2h/vko) jälkiohjauksen toimintamallina, Turun kaupunki Nuoren opiskeluvalmiuksien tukemisen käytänteet ovat painottuneet arkipäiväiseen ohjaukseen ja toistuviin käytäntöihin. Voidaan ajatella, että arkipäiväiset toimintamallit ovat juurtuneet yhä useamman ammattistartin toimintaan sillä tavoin, että niistä on katsottu olevan mainitsemisen arvoista hyötyä. Huomattavaa on paitsi tuen tarpeen yksilöllisyys, myös tuen tarpeen arkipäiväinen luonne. 4. KEHITTÄÄ OPETTAJIEN JA MUIDEN OHJAAJIEN TYÖSKENTELYMALLEJA JA OHJAUSOSAAMISTA Ammattistartin opettajien ja ohjaajien ammatillisen kehittymisen tarve, halu ja innokkuus tulivat selkeästi esille loppuraporteissa. Alueelliset ja valtakunnalliset vertaisverkostot toimivat keskeisenä tukena omien työskentelymallien ja ohjausosaamisen kehittämisessä. Verkostot toimivat mm. opetusmateriaalien tuottamisen ja jakamisen välineenä. Ammattistartin tunnettavuus oppilaitoksen sisällä ja oppilaitoksen sisäinen sujuva yhteistyö koettiin tärkeäksi tueksi omalle työlle. Jokapäiväisessä ohjaustyössä työpari-työskentelymallin koettiin tuovan kaivattuja lisäresursseja. Lisäksi useissa ammattistarteissa kehitettiin omaa osaamista paitsi teemakoulutuksilla myös jatko- ja täydennysopinnoilla. Yhteistyötä tehtiin luonnollisesti verkostojen sekä oman oppilaitoksen sisällä. useita verkostotapaamisia, mm. Jyväskylän kky:n järjestämä valtakunnallinen ammattistartin päätösseminaari

5 oppimateriaalin tuottaminen useassa ammattistartissa, mm. ammattialojen esittelypakettimallit, Turun kaupunki ( ) suuri oppimateriaalien vaihto, mm. Itä- ja Pohjois-Suomen ammattistarttiverkostot verkko- ja oppimisympäristöjen kehittäminen, Savon kky oppilaitoksen muiden opettajien sitoutuneisuus ammattistarttiin, Ahlmanin koulun säätiö työparimalli oli saatu käyttöön useassa ammattistartissa, mm. Jyväskylän kky järjestetty työnohjausta työssä jaksamisen tueksi, Raahen kky ohjaajien useita yksittäisiä koulutuksia, mm. o impulsiivisen väkivallan ehkäiseminen koulussa, Kalajokilaakson kky o kriisityökoulutus, Hämeenlinnan seudun kky o sosiaalityön perusopinnot, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Vertaisverkostoituminen on aiempaa laajempaa ja tiiviimpää tapaamisten ja opetusmateriaalien vaihdon suhteen. Työpari-työskentelymalli on vakiintunut useaan ammattistarttiin. Huomattavaa on, että teemakoulutuksissa trauma-, väkivalta-, ja mielenterveys-teemoihin liittyvät koulutukset ovat lisääntyneet. 5. KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLEJA SEURATA OPISKELIJOIDEN JATKOPOLKUJA JA KOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUTTA Opiskelijoiden jatkopolkujen ja koulutuksen vaikuttavuuden seuraaminen tapahtui pääosin oppilaille suunnatuin kyselyin, mutta myös oppilaitosten sisäisten ja alueellisten moniammatillisten yhteistyöverkostojen voimin. Myös saattaen siirto ja jälkiohjaus koettiin hyviksi seurannan työkaluiksi. Usein opiskelijoiden jatkopolkujen seuraaminen koettiin ongelmalliseksi nuorten huonon tavoittavuuden vuoksi. Vaikuttavuuden mittareiksi nimettiin koulutukseen hakeutuvien, keskeyttäneiden sekä jatko-opintopaikan saaneiden ja vastaanottaneiden lukumäärät. Toisaalta nähtiin myös yhteistyötahojen asenteiden muutos toimivana vaikuttavuuden mittarina. Oman seurannan lisäksi myös raportointi Opetushallitukselle ymmärrettiin seurannan välineenä. Seuranta tehtiin yhteistyössä nuorten, heidän huoltajiensa sekä alueellisten ja oppilaitoksen sisäisten yhteistyöverkostojen voimin. Lisäksi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä koordinoi kansallisen seurantaprojektin, jossa pyrittiin kehittämään toimivia seurannan välineitä. Työ jatkuu. palautteen kerääminen toiminnan kehittämiseksi o koulutusalojen opettajilta, mm. Kotka-Haminan seudun kky o opiskelijoilta ammatillisten tutustumisjaksojen jälkeen, mm. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö o työpaikkaohjaajilta työelämäjaksojen jälkeen, mm. Länsi-Uudenmaan akky o ammattistartin opiskelijoilta ammattistartin jälkeen, mm. Hämeenlinnan seudun kky o nuorten vanhemmilta sähköisellä kyselyllä, Siika-Pyhäjokialueen kky

6 moniammatillisilta yhteistyöverkostoilta palavereissa, Valkeakosken seudun kky kansallinen seurantaselvitys, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä oman seurantaselvityksen tekeminen, mm. Rovaniemen kky ( Kokemuksia ammattistarttikoulutuskokeilusta nuorten ja vanhempien näkökulmasta, moniammatillinen yhteistyö tietojen siirtämiseksi tulevan nuorisolain mukaisesti, Salon seudun kky Opiskelijoiden jatkopolkujen ja koulutuksen vaikuttavuuden seuranta on vuoden 2009 uusi tavoitteellinen painopiste. Vuodelta 2008 ei siis ole koulutuksenjärjestäjä-kohtaista raportoitua tietoa seurannasta. Voidaan kuitenkin olettaa, että seurannan oltua tavoitteellisena painopisteenä siihen on hankkeissa panostettu ja kiinnitetty huomiota aiempaa enemmän. Silti seurannanvälineissä nimenomaan nuorten tavoittamisen kannalta on vielä kehittämisen tarvetta. TUOTETTUJA MATERIAALEJA: Tiedottaminen: alueellisesti yhteinen ammattistartti-esite ainakin yhdeksässä eri ammattistartissa: Espoon seudun kky Omnia, Helsingin kaupunki, Kaarinan kaupunki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Rauman kaupunki, Salon seudun kky, Satakunnan kky, Seinäjoen kky, Siika-Pyhäjokialueen kky nivelvaiheen yhteinen esite ainakin neljässä eri ammattistartissa: Helsingin kaupunki, Kaarinan kaupunki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Lounais-Suomen kky, Rovaniemen kky, Salon seudun kky oman ammattistartin esite ainakin Oulun seudun kky OSEKK ja Savon kky työssäoppimisen valmentautumisen esitteet ainakin Espoon seudun kky Omnia ammattistarttikoulutuksesta kertova dvd, Tampereen kaupunki lukuisia Internet-sivuja, mm. Tampereen kaupunki Oppaita: opettajan ja opiskelijan opas, Rauman kaupunki yhteistyömuodot-opas, Salon seudun kky Opetusmateriaalia: ammattistartin järjestäjäkohtainen opetussuunnitelma, Oulun seudun kky OSEKK ohjausmateriaalia opettajille, Oulun seudun kky OSEKK alakohtaiset tehtäväpaketit ainakin neljässä ammattistartissa, mm. Turun kaupunki ( -> julkiset kurssiesittelyt -> julkinen tutustumispaketti) keittokirja ja muuta oppimateriaalia, Siika-Pyhäjokialueen kky Lomakkeita: alueellisesti yhtenäiset työssäoppimisen arviointilomakkeet, Kaarinan kaupunki työpaikkaohjaajien palautelomakkeet, Länsi-Uudenmaan akky lomakkeiden päivitystä ja luomista useassa ammattistartissa, mm. Satakunnan kky Seuranta: seurantaselvitys, Rovaniemen kky vaikuttavuuskysely, Vantaan kaupunki

7 seurantarekisteri, Turun kaupunki Ammattistartin seuranta, kehittämishankkeen loppuraportti, Keski-Pohjanmaan kky Muita: Ammattistartin uutiset -dvd, Jyväskylän seudun kky Hyvä Startti julkaisu, Turun kaupunki ja OPH TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISKOHTEET - ammattistartin tunnettavuus: erottautuminen muista nivelvaiheen koulutuksista - työpaikkaohjaajien valmennus ja koulutus nuorten tarpeita vastaavaksi - opinpolkujen yksilöllistämisen tukeminen - vaativien nuorten lukumäärän lisääntyessä yhtäältä opettajien ja ohjaajien osaamisen ja toisaalta moniammatillisen yhteistyön lisääminen nuorten tukemisessa - nuorten jatkopolkujen seurannanvälineet