TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2007 MERCURIUS. Alex Nieminen: Mitä pitäisi tehdä jo nyt? Sari Ruusumo: Turkuun ennätysmäärä kongresseja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2007 MERCURIUS. Alex Nieminen: Mitä pitäisi tehdä jo nyt? Sari Ruusumo: Turkuun ennätysmäärä kongresseja"

Transkriptio

1 TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TIEDOTUSLEHTI 1 / 2007 MERCURIUS Alex Nieminen: Mitä pitäisi tehdä jo nyt? Sari Ruusumo: Turkuun ennätysmäärä kongresseja

2 P ÄÄKIRJOITUS S ISÄLTÖ MERCURIUS 1 /2007 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Pääkirjoitus Konferenssit korvaamaton osa tutkijan työtä... 2 Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku Konferenssit korvaamaton osa tutkijan työtä Kun 1990-luvun alussa lähdin ensimmäistä kertaa konferenssimatkalle, en osannut arvata kuinka merkittävä kokemus siitä tulisi. Tutustuin kasvotusten guruihin, joiden tutkimustuloksia olin siihen asti ahminut vain journalien ja kirjojen sivuilta. Oli hämmästyttävä kokemus päästä keskustelemaan kasvotusten näiden henkilöiden kanssa tutkimuksen tekemisestä ja tutkimustuloksista. Tuntui siltä, että nyt olin toden teolla päässyt sisään oman alani tutkimuksen maailmaan sen kovimpaan ytimeen. Kyseinen konferenssi huipentui osaltani juhlaillallisella, jossa tietoisesti hakeuduin erään minua kiinnostavan tanskalaistutkijan viereen istumaan. Illan mittaan tietysti tutustuimme ja keskustelimme tutkimusintresseistämme. Kaksi vuotta myöhemmin löysin itseni vuoden mittaiselta tutkijavierailulta Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta. Sittemmin olemme myös julkaisseet yhdessä tutkimusartikkeleita. Tämä lyhyt henkilökohtainen refl ektio kuvaa osaltaan sitä tärkeää tehtävää, mikä konferensseilla tiedemaailmassa on. Ne ovat ensiarvoisen tärkeitä kohtauspaikkoja, joissa luodaan pitkäaikaisiakin yhteistyösuhteita. Verkottuminen tapahtuu konferensseissa luonnollisesti, mutta se vaatii toki myös oma-aloitteisuutta. Konferenssit asettavat myös haasteita, jotka kaikki ovat kuitenkin käännettävissä merkittäviksi vahvuuksiksi nykypäivän kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kielitaito ja esiintymisvalmiudet karttuvat. Toisaalta saa arvokkaita kommentteja omiin tutkimuspapereihin esitysistunnoissa ja niiden jälkeen. Tiedemaailmassa erityisen arvokas argumentoinnin taito kehittyy ja omat ideat tulevat testattua myös oman tutkimusyhteisön ulkopuolella: miten vakuuttaa korkeatasoinen joskus hyvin heterogeeninenkin kuulijakunta omista argumenteista. Konferensseissa pääsee myös nopeasti jyvälle siitä, mitä omalla ja toisilla tieteenaloilla pidetään ajankohtaisina kysymyksinä. Tätä voidaan pitää oman ammattitaidonkin kehittymisen kannalta tärkeänä asiana. Lisäksi tämä edesauttaa uusien ideoiden kehittämistä ja parhaimmillaan vaikkapa poikkitieteellisten tutkimusmahdollisuuksien oivaltamista. Konferenssit tarjoavat aitiopaikan tehdä itseään ja tutkimusryhmiään tunnetuiksi. Positiivista näkyvyyttä on mahdollista saavuttaa konferensseissa monilla tavoilla: esittämällä laadukkaita tutkimuspapereita, olemalla istunnoissa aktiivinen ja tarjoamalla laadukkaita kommentteja muiden töihin, osallistumalla keskusteluihin lounas- ja kahvitauoilla, ja niin edelleen. Konferensseissa on usein myös mahdollisuus tutustua erilaisiin yritysmaailman edustajiin ja kuulla heidän ajankohtaispuheenvuorojaan siitä, minkälaisia haasteita tietyissä toimintaympäristöissä juuri sillä hetkellä koetaan. Konferenssin saaminen Turun kauppakorkeakoulun järjestettäväksi on aina merkittävä tunnustus tänä päivänä entistä useammin kansainvälinen sellainen. Järjestämme vuosittain merkittäviä, mittasuhteiltaan suuriakin konferensseja, joihin saapuu osallistujia ympäri maailmaa. Paikalliset järjestelyt ovat aina saaneet kiitosta: meillä on siis homma hallussa. Järjestelyissä ja konferenssiohjelmassa tapahtuu tässä suhteessa myös monitahoista yritysyhteistyötä. Ei pidä unohtaa, että Turun seudun elinkeinoelämälle ja katukuvallekin konferenssit ovat tärkeitä tapahtumia. On erityisen merkille pantavaa, että Turun kauppakorkeakoulu on noussut todella merkittäväksi konferenssijärjestäjäksi. Globaalit kiertävät konferenssit ovat löytäneet erinomaisten kontaktiverkostojemme avulla osaavan ympäristön juuri Turusta, sellaisten järjestelykaupunkien jatkeeksi kuin Lontoo, Pariisi, Washington DC ja vaikkapa Melbourne. Markus Granlund Professori Vararehtori (Tutkimus ja jatkokoulutus) Henkilöt Sari Ruusumo: Turkuun ennätysmäärä kongresseja... 4 Jarna Heinonen: Maailmankonferenssi osoitus kansainvälisestä arvostuksesta... 8 Mika Widgrén ja Markus Granlund:... Konferenssien konkarit...10 Essi Avellan: Viinistä tuli työ ja intohimo...16 Alex Nieminen:... Suomi jäänyt internetin hyödyntämisessä takakenoon...18 Artikkelit Konferenssijärjestäminen on sydämen asia... 6 Kesäkuu täynnä tapahtumia... 7 Kontaktiverkkoa kasvattamassa...12 Porissa tutkitaan monitieteisesti luovaa taloutta...13 Taloussosiologia 40 vuotta...14 Top Management Forum Palstat Julkaisuja...15 Vieraskynä...21 Lyhyesti...22 Valmistuneita...23 Väitöksiä...25 Tapahtumia Yrittäjyystutkimuksen maailmankonferenssin ICSB:n saaminen on osoitus Turun kauppakorkeakoulun tunnetusta asemasta kansainvälisillä kentillä, Jarna Heinonen sanoo. 16 Essi Avellan on Suomen pätevin viinialan asiantuntija. Hän on ensimmäinen suomalainen ja toinen pohjoismaalainen, joka on läpäissyt kansainvälisesti arvostetun Master of Wine -tutkinnon. Avellanin mukaan opiskelu Turun kauppakorkeakoulussa antoi erinomaiset valmiudet suoriutua tutkinnon teoreettisesta osuudesta. Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä p. (02) Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Jaana Villisi, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Mikko Grönman, Jokiranta Oy Leena Hulsi, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Esko Keski-Oja Painatus: Esa Print Oy Painosmäärä: 4000 kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: p. (02) / Jaana Villisi 2 MERCURIUS MERCURIUS 3

3 Kongressivieraiden oheisohjelmaan kuuluu usein illallisristeily Turun saaristoon. Tänä vuonna kongressit tuovat matkailulle noin 10 miljoonaa euroa. Turku Convention Bureau ja korkeakoulut tekevät tuloksellista yhteistyötä Turkuun ennätysmäärä kongresseja Vuosi 2007 tuo Turkuun ennätysmäärän kansainvälisiä kongresseja. Yksi suurimmista on Turun kauppakorkeakoulun järjestämä ICSB-maailmankonferenssi. Turku Convention Bureaulla on ollut keskeinen rooli tämän sekä muiden kansainvälisten kongressien saamisessa Turkuun. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja & Finland -markkinointiosaston ja tuotamme sinne kuva- ja markkinointimateriaalia. Esimerkiksi kauppakorkeakoulun ICSBkonferenssia markkinoitiin näkyvästi edellisessä ISCB-maailmankonferenssissa Melbournessa, Ruusumo sanoo. Ruusumon mukaan matkailullisilla lähtökohdilla on suuri merkitys hakuprosessin onnistumiselle. Tietysti kaiken pohjana on järjestäjien tieteelliset näytöt ja tunnettuus kansainvälisessä tiedeyhteisössä, mutta myös kongressikaupungin vetovoimaisuus vaikuttaa valintapäätökseen. Meidän tehtävänämme on rakentaa kokonaisuus, jossa kaikkien osa-alueiden pitää olla kunnossa. Meille on etua siitä, että voimme järjestää oheisohjelmaa ainutlaatuiseen saaristoomme tai historiallisiin kohteisiin, kuten Turun linnaan. Onnistuneella oheisohjelmalla pyrimme vaikuttamaan myös siihen, että kongressivieraat viipyisivät Turussa pari ylimääräistä päivää tai palaisivat tänne myöhemmin lomamatkalle. Ruusumon mukaan Convention Bureaun yhteistyö yliopisto- ja yritysmaailman kanssa on toimintaa, jossa kaikki osapuolet voittavat. Kaupunki voi tukea yliopistomaailman hyvinvointia, mikä on keskeistä koko talousalueen kehitykselle. Yliopisto voi edistää kongresseissa kansainvälisiä suhteitaan, jotka ovat välttämättömiä alati kansainvälistyvässä tiedeyhteisössä. Lisäksi kansainväliset kongressit tuovat matkailulle tänä vuonna noin 10 miljoonan euron tulot, joten tehdyt pa- Tänä vuonna Turkuun odotetaan yli omia päämääriään kansainvälisissä kuvioissa nopeammin, helpommin ja vähemmällä 7000 kongressivierasta eri puolilta maailmaa. Lukumäärä on kaksinkertainen vaivalla. Yliopisto pitää huolta kongressin edellisten hyvien vuosien kävijämääriin verrattuna, kertoo Turku Convention Bureaun kongressipäällikkö Sari Ruusumo. Turku on muutamassa vuodessa noussut suomalaisten kongressikaupunkien kärkijoukkoon, ja Turku Convention Bureau on ollut yksi kehityksen keskeisimmistä vauhdittajista. Vuonna 2002 perustettu Convention Bureau on Turun kaupungin matkailutoimiston kongressiyksikkö, joka tarjoaa osaamistaan ja maksuttomia palveluitaan korkeakoulujen käyttöön puolueettomasti. Autamme korkeakouluja kansainvälisen kongressin hakuprosessissa ja sitä tukevassa markkinoinnissa, jotta mahdollisimman moni haetuista kongresseista saataisiin Turkuun. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kongressia suunnitteleva taho ottaa meihin yhteyttä, sitä parempiin tuloksiin yllämme. Aikajänne hakuprosessissa on pitkä, sillä työ kongressin saamiseksi on aloitettava usein jo vuosia ennen varsinaista tapahtumaa. Convention Bureaun toiminta on Ruusumon mukaan erinomainen esimerkki kaupungin ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä. Yhteistyön ansiosta yliopistot voivat keskittyä omaan osaamiseensa sekä toteuttaa tieteellisestä annista, ja meidän tehtävämme on haku- ja markkinointiprosessissa vastata lähes kaikesta muusta. Convention Bureaun palvelutarjonta on kattava. Se kokoaa kutsuaineiston, huolehtii kokous-, majoitus- ja juhlatilojen alustavista varauksista, kilpailuttaa palvelut sekä suunnittelee yhdessä muiden toimijoiden kanssa kongresseihin sopivaa oheisohjelmaa. Se tuottaa myös kongressivieraiden käyttöön karttoja ja matkailuesitteitä sekä järjestää suuriin tapahtumiin englanninkielistä matkailuneuvontaa. Lisäksi tarjoamme avainhenkilöille mahdollisuuden tulla Turkuun tutustumiskäynnille. Esimerkiksi eräs irlantilainen professori halusi tulla itse varmistamaan, että täällä on edellytykset noin 800 hengen bioalan kongressin järjestämiseen. Paikanpäällä hän vakuuttui nopeasti näkemästään, ja saimme kongressin Turkuun, Ruusumo kertoo. Kaikki voittavat Convention Bureaun palvelupalettiin kuuluu myös markkinointityö edeltävän kongressin aikana. Pystytämme tapahtumapaikalle Turku nostukset tulevat takaisin monikertaisina, Ruusumo vakuuttaa. Toimintamme avulla kaupunki voi tukea yliopistomaailman hyvinvointia, mikä on keskeistä koko talousalueemme kehitykselle, Sari Ruusumo Turku Touringin kongressiyksiköstä kertoo. 4 MERCURIUS MERCURIUS 5

4 Konferenssijärjestäminen on sydämen asia Kesäkuu täynnä tapahtumia Turun kauppakorkeakoululla on pitkä perinne konferenssijärjestäjänä. Erinomaiset tilat ja henkilökunnan vuosien varrella karttunut ammattitaito takaavat, että monet konferenssivieraat tulevat Turkuun toistekin. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Suuren kansainvälisen konferenssin rakentaminen aloitetaan jo pari vuotta ennen varsinaista tapahtumaa. Konferenssijärjestämiseen kuuluu lukemattomia työtunteja eri työryhmien kanssa. Onnistunut konferenssi on palapeli, jonka jokaisella osasella on oma vastuuhenkilönsä ja vastuuhenkilön varamies siltä varalta, että sattuu jotakin odottamatonta. Myös yllätyksiin on varauduttava: sampoopullo voi kaatua esitelmöitsijän matkalaukkuun, jatkolento myöhästyä, sadepilvi purjehtia paikalle h-hetkellä. Huolellinen valmistelu auttaa yllättävistäkin tilanteista selviämistä. On pystyttävä reagoimaan nopeasti ja hoitamaan asiat niin, että kaikille jää hyvä mieli. Konferenssien aikana koetan pitää järjestelyjen osalta langat käsissä. Tehtäväni on seurata, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan ja keksiä nopeasti ratkaisu, kun jotain odottamatonta tapahtuu, Birgit Haanmäki sanoo. Birgit Haanmäki tuntee hyvin Turun kauppakorkeakoulun konferenssiperinteen. Tietojärjestelmätieteen koulutus- ja tutkimussihteeri Haanmäki on ollut ensimmäistä kertaa mukana konferenssijärjestelyissä jo 70-luvulla. Suurimmat kansainväliset konferenssit on kuitenkin järjestetty viimeisten kymmenen vuoden aikana. Konferenssijärjestäminen on työtä, josta todella pidän. Nautin, kun näen konferenssivieraiden viihtyvän. Yhteen hiileen Konferenssi vaatii onnistuakseen ison ihmisjoukon saumatonta yhteistyötä. Järjestämiseen tarvitaan paljon ihmisiä, ja porukan motivoiminen on ensiarvoisen tärkeätä. Tiedonkulku on varmistettava niin, että jokainen tietää koko ajan, missä mennään, Haanmäki korostaa. Kärsivällisyyttä kysytään myös järjestelyihin osallistumattomalta henkilökunnalta, valtaahan konferenssi käyttöönsä esimerkiksi ruokailu- ja opetustilat. Konferenssit pyritäänkin järjestämään kesäaikana, mikä on hyvä asia myös oheisohjelmaa ajatellen. Iltatilaisuuksia on järjestetty esimerkiksi Turun linnassa ja saaristolaivoilla. Myös Turun kaupungin vastaanotto on kuulunut kansainvälisten konferenssien ohjelmaan. Usein mukana on vieraita, jotka ovat osallistuneet jo aiemmin konferensseihin Turussa. Ohjelma pyritään rakentamaan niin, ettei se toista edellisten konferenssien kaavaa. Näin saadaan Turkua ja sen ympäristöä markkinoitua matkailunkin kannalta. Haanmäen mainitsemat vakiasiakkaat ovat konferenssijärjestäjille paras kiitos hyvin tehdystä työstä. Loistavat tilat Turun kauppakorkeakoulun tilat sopivat erinomaisesti konferensseille. Useat päällekkäiset workshopit voidaan järjestää saman katon alla. Tilojen varustelutaso on huippuluokkaa, ja tiloja on helppo muunnella. ECIS konferenssissa teimme Mercatorista luentosalin. Saimme sinne mahtumaan 400 tuolia, kun isoin luentosalimme on vain 250-paikkainen, Haanmäki havainnollistaa. Tilojen teknisyys ja muunneltavuus kysyy toki myös työvoimaa. Virastomestarien ja atk-keskuksen sujuvat palvelut ovat ensiluokkaisen tärkeitä konferenssin onnistumiseksi. Samoin yhteistyön korkeakoulun ravitsemuspalveluista vastaavan henkilökunnan kanssa on pelattava saumattomasti. Kaupunki hyvä kumppani Konferenssit lisäävät Turun kauppakorkeakoulun tunnettuutta, mutta ovat tärkeä asia myös kaupungille. Kaupungin kongressitoimisto Turku Convention Bureau on tärkeä yhteistyökumppani konferensseja järjestettäessä. Olemme tehneet toimiston perustamisesta lähtien yhteistyötä, ja se on tuottanut paljon uusia ideoita. Toimisto perustettiin vuona 2002, ja jo seuraavana vuonna kongressipäällikkö Sari Ruusumo oli mukanamme Napolissa kesän 2004 ECIS-konferenssin markkinointimatkalla. Olemme saaneet toimistosta loistavaa järjestelytukea, ja yhdessä olemme pystyneet kehittämään konferenssitoimintaa, Haanmäki kiittää. Culture as Innovation Turun kauppakorkeakoulussa pidettävän konferenssin järjestävät Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia yhdessä Turku kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. Culture as Innovation the Search for Creative Power in Economies and Societies -konferenssin aiheena on kulttuurin, luovien toimialojen, innovaatioiden, talouden ja yritystoiminnan välisen vuorovaikutuksen ja tulevaisuuden haasteiden selvittäminen. Konferenssissa tarkastellaan, miten ja millaisia kulttuurin ja EDE 2007: Yrittäjyys luo uutta Eurooppaa Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä (EDE) järjestetään kesällä Turussa viidettä kertaa. Turun kauppakorkeakoulussa järjestettävän EDE-päivän tavoitteena on edistää ja rohkaista yrittäjyyttä sekä paikallisesti että kansainvälisesti. Päivän ohjelmassa on monia mielenkiintoisia teemaseminaareja (mm. ICSB Policy Forum, Hyvinvoiva Suomi 2007, Megatrends sekä Turku Design Forum), Round Table -keskusteluja sekä näyttelyosastoja. Päivä huipentuu Yrittäjyyden Yö -iltajuhlaan. EDE on nyt entistä kansainvälisempi. Päivään on yhdistetty kolme samanaikaista suurta tilaisuutta: EDE, Turun isännöimä EUROCITIESin Economic Development Forumin (EDF) kokous sekä TuKKK:n isännöimä ICSB-maailmankonferenssi. Päivään odotetaan useita satoja kansainvälisiä osallistujia satojen suomalaisten lisäksi. Päivän kuluessa palkitaan kolme Turun seudun yritystä Entrepreneurial Spirit of Turku Awardilla. Lisätietoja: talouden vuorovaikutuksen muotoja olisi kehitettävä alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Tavoitteena on pohtia, mitä mahdollisuuksia kulttuurituotannon ja luovien toimialojen kehittäminen tarjoavat yhteiskunnalle. Konferenssin pääpuhujina ovat mm. professori Justin O Connor (University of Leeds) sekä tutkimusjohtajat Alex Soojung-Kim Pang (Institute for the Future) ja Pekka Ylä-Anttila (ETLA). Lisätietoja: ICSB World Conference 2007 Yrittäjyyden maailmankonferenssiin Turun kauppakorkeakouluun odotetaan yrittäjyystutkijaa, -kouluttajaa, poliittista päätöksentekijää ja tukiorganisaatioiden edustajaa kaikkialta maailmasta. Kiinnostus International Council for Small Business -konferenssia (ICSB) kohtaan on ollut huima. Konferenssiin jätettiin noin 600 abstraktia, joista esitettäväksi valittiin runsas 450. Konferenssiteema on At the Crossroads of East and West: New Opportunities for Entrepreneurship and Small Business. Tavoitteena on synnyttää keskustelua yrittäjyyden merkityksestä eri konteksteissa ja eri maissa sekä kansainvälistymiskehityksen merkityksestä yrittäjyydelle ja pk-yrityksille. Konferenssin pääpuhujat edustavat sekä akateemista maailmaa, poliittisia päätöksentekijöitä että yrityselämää. Puhujiksi ovat lupautuneet mm. yrittäjyystutkimuksessa erittäin meritoitunut professori William B. Gartner yhdysvaltalaisesta Clemsonin yliopistosta, Suomen kauppa- ja teollisuusministeri sekä Zensar Technologies -yrityksen toimitusjohtaja, tohtori Ganesh Natajaran Intiasta. Lisätietoja: 6 MERCURIUS MERCURIUS 7

5 Eivät keskenään ventovieraat tee kansainvälisiä tutkimushankkeita, joten on ensisijaisen tärkeää tuntea ihmisiä ja oppia, kuinka kansainvälisessä ympäristössä tehdään tutkimusta, Turun kauppakorkeakoulun TSE Entren johtaja Jarna Heinonen sanoo. Turun kauppakorkeakoulun TSE Entren johtaja Jarna Heinonen: Maailmankonferenssi osoitus kansainvälisestä arvostuksesta Washington DC, Melbourne ja Turku ovat kolme tuoreinta yrittäjyystutkimuksen maailmankonferenssin isäntäkaupunkia. Kongressi on osoitus Turun kauppakorkeakoulun tunnetusta asemasta kansainvälisellä kentällä. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Turussa ICSB (International Council for Small Business ) -konferenssi järjestetään kesäkuuta. Järjestyksessään ensi kesän konferenssi on numero 52. Maailmankonferenssin saaminen Turun kauppakorkeakouluun on vaatinut vuosien työn ja vahvat kansainväliset verkot. Maailmankonferenssi on suuri arvostuksen osoitus. Yrittäjyystutkimuksen alueella olemme tehneet pitkäjänteisesti ja aktiivisesti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Turun kauppakorkeakoulu tunnetaan kansainvälisesti, mikä oli edellytys osallistua kilpailuun maailmankongressin järjestämisestä, sanoo TSE Entren johtaja Jarna Heinonen. TSE Entre tunnettiin aikaisemmin PK-Instituutin nimellä, ja se on osa Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskusta. Korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimustyön lisäksi ratkaisevia tekijöitä tarjouskilpailun voitossa olivat Heinosen mukaan Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Antti Paasion kontaktit ja luottamustehtävät sekä henkilökunnan vahva panostus muiden yrittäjyyskonferenssien järjestämisestä sekä niihin osallistumisesta. Tarjous konferenssin järjestämisestä tehtiin vahvasti yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Turku Convention Bureaun kongressipäällikkö Sari Ruusumo oli alusta asti mukana, ja hänen työpanoksensa on ollut suuri henkinen ja rahallinenkin tuki Turun kaupungilta. Me olemme voineet keskittyä konferenssin sisältöön, ja Turku on hoitanut osansa järjestelyistä, Heinonen kiittää. Maailmankonferenssi on suuri arvostuksen osoitus. Yrittäjyystutkimuksen alueella olemme tehneet pitkäjänteisesti ja aktiivisesti kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Korkeatasoinen ja aidosti maailmanlaajuinen tapahtuma Kongressiin odotetaan osallistujaa. Turun kauppakorkeakoulun historian suurimman tapahtuman budjetti on yli euroa, joka kertyy osallistujien rekisteröintimaksuista sekä yhteistyökumppaneilta kuten erilaisilta säätiöiltä, Finnveralta, Suomen Akatemialta, ministeriöiltä ja Turun Seudun Osuuspankilta. Konferenssin järjestäminen on iso haaste luvulla olemme konferenssipäällikkö Ulla Hytin johdolla onnistuneet järjestäneet kaksi yrittäjyyskonferenssia, jotka ovat antaneet hyvää kokemusta koko ryhmälle. Nyt mittakaava on kuitenkin aivan toinen, ja jos 750 osallistujan määrä ylittyy reilusti, niin haaste kasvaa äärimmäisen suureksi, Heinonen viittaa muun muassa kaupungin majoituskapasiteettiin, yhteistilaisuuksien tiloihin sekä logistiikkaan yleensä. Turun kauppakorkeakoulun tilat ovat erinomaiset suurenkin tilaisuuden järjestämiseen. Käytämme myös tehokkaasti hyväksi videotekniikkaa eli teemme aidosti uudenlaista konferenssia. Lisäksi teemme yhteistyötä Messukeskuksen kanssa, mikä mahdollistaa satojen ihmisten yhteistilaisuudet, Heinonen selvittää. Konferenssin sisältö on jaettu useisiin teemoihin (trackeihin). Jokaista teemaa vetää kaksi alan arvostettua tutkijaa, jotka tulevat eri maista. Teemojen sisältö on näiden henkilöiden käsissä, ja meidän järjestäjien tehtävä on ollut houkutella oikeat ja hyvät ihmiset vetämään teemoja, selvittää Heinonen kiittäen samalla suomalaisten tutkijoiden aktiivista panosta. Puhujina iso joukko huippunimiä Tavallaan kysymys on myös tasapainoilusta. Toisaalta ovet pitäisi pitää auki mahdollisimman monelle ja samaan aikaan varmistaa korkeatasoinen laatu. Tammikuun loppuun mennessä tuli 600 abstraktia ympäri maailman. Määrä on valtava, ja antoi meille erinomaiset mahdollisuudet valita konferenssissa esitettävät tutkimukset. Konferenssi on suunnattu yrittäjyystutkijoiden lisäksi opettajille, päätöksentekijöille ja tukiorganisaatioille. Pääpuhujat edustavat sekä akateemista maailmaa, poliittisia päätöksentekijöitä että yrityselämää. Keynote-puhujana konferenssissa kuullaan muun muassa Suomen kauppa- ja teollisuusministeriä sekä professori William B. Gartneria, joka edustaa tieteenalan ehdotonta kärkeä. Yrittäjyyden tutkimuksen huippunimistä iso joukko on tulossa Turkuun. Heidän ryhmiinsä pääseminen on suomalaistutkijoillekin erittäin tärkeää. Tieteen tekemisen takana on aina kasvot, ja juuri konferenssit sekä aito tutkijavaihto ovat parhaita mahdollisuuksia avata uusia ovia kansainväliseen yhteistyöhön, Heinonen korostaa. Tutkijavaihto laajensi valtavasti perspektiiviä Jarna Heinonen palasi hiljattain tutkijavaihdosta Englannista. Viime vuoden hän teki tutkimustyötä Kingston Universityn Small Business Research Centressä. Yrittäjätutkijayhteisö siellä on samantyyppinen kuin Turun kauppakorkeakoulun Entressä. Professori Robert Blackburn innostui ajatuksestani lähteä heille tutkijavaihtoon, ja hänen kanssaan yhteistyössä järjestyi hankkeelle myös osarahoitus. Vuosi Englannissa laajensi omaa perspektiiviä valtavasti, kun näki miten erilaisessa työkulttuurissa toimitaan. Henkilökohtaisesti suuri anti oli myös se, että sain rauhoittua akateemisen tutkimustyön tekemiseen ja kirjoittamiseen. Perheeni oli Suomessa, mikä oli henkinen haaste, mutta toisaalta aikaa oli 24 tuntia vuorokaudessa käytössä, Heinonen kertoo. Heinonen korostaa, että tutkijavaihtoon pääseminen on monesti useamman ihmisen pitkäjänteisen työn tulos, ja vaihdosta parhaimmillaan myös hyötyy koko yhteisö. Tutkijavaihto on keino viedä Turun kauppakorkeakoulu entistäkin vahvemmin kansainväliselle kentälle. Vaihdossa luodaan kontakteja, joiden varaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä voidaan rakentaa. Eivät keskenään ventovieraat tee kansainvälisiä tutkimushankkeita, joten on ensisijaisen tärkeää tuntea ihmisiä ja oppia kuinka kansainvälisessä ympäristössä tehdään tutkimusta. 8 MERCURIUS MERCURIUS 9

6 Professorit Mika Widgrén ja Markus Granlund Konferenssien konkarit Professorit Mika Widgrén (oik.) ja Markus Granlund ovat akateemisissa konferensseissa tavanneet useita uransa kannalta tärkeitä ihmisiä. Konferenssit ja workshopit eivät ole akateemista turismia, vaan olennainen osa tieteen tekemistä. Professorit Mika Widgrén ja Markus Granlund ovat osallistuneet useisiin kansainvälisiin konferensseihin ja pienempiin tilaisuuksiin. Kongressien konkareiden mukaan kasvokkain tapaamisia ei korvaa mikään. Teksti: Mikko Grönman Kuva: Roni Lehti Y ksin, omassa työhuoneessa on lähes mahdotonta tehdä tutkimustyötä. Tiede ei ole paikallista, vaan aidosti globaalia, joten myös tutkimus on täysin kansainvälistä. Tämä perusta on itsestäänselvyys ja koko uraa ohjannut periaate sekä Mika Widgrénille että Markus Granlundille. Konferenssien tärkein anti on usein juuri siinä, että niiden aikana luodaan kontakteja ja tavataan kansainvälisen tiedeyhteisön tekijöitä. Kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia ei korvaa mikään, ja ne ovat ensisijaisen tärkeä väylä kansainväliseen verkostoitumiseen, alustaa professori Markus Granlund, Turun kauppakorkeakoulun vararehtori. Konferensseihin ja muihin kansainvälisiin tilaisuuksiin osallistumisen suurin etu on nimenomaan ihmisten tapaaminen. Toisaalta ne ovat tärkeitä foorumeita oman tutkimustyön esittämiseen. Periaatteeni onkin aina ollut, että en lähde konferenssiin tai vastaavaan, jos minulla ei ole esittää siellä omaa tutkimuspaperia. Oikeat ihmiset oikeassa konferenssissa mahdollistavat oman tutkimuksen kommentit, linjaa professori Mika Widgrén Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitokselta. Valintakriteereinä osallistumiseen professorit käyttävät aihetta, laatua ja henkilöitä. Isot konferenssit harvoin tuottavat pettymystä, sillä on jo etukäteen tarkkaan tiedossa mitä hakee. Nykyään aikataulupaineet rajoittavat pitkälti poikkitieteellistä osallistumista, ikävä kyllä, Granlund toteaa. Korkeatasoisen konferenssin yksi kriteeri on, että niihin on hyväksytty esitettäväksi enintään 30 prosenttia ehdotetuista tutkimuksista. Preferoin pienempimuotoisia workshop-tyyppisiä kohtaamisia, joissa on tarkka fokus, ihmiset tuntevat toisensa ja Kokouksen saaminen Suomeen ja Turkuun oli osoitus kansainvälisestä tunnettuudesta, tieteellisestä laadusta ja arvostuksesta. alan erittäin hyvin ja kaikilla on vielä kivaa keskenään, Widgrén selittää. Oikeat ihmiset oikeaan aikaan Molempien professorien kohdalla konferenssit ovat poikineet konkreettisia hyötyjä sekä oman uran kannalta että Turun kauppakorkeakoulun näkökulmasta. Kansainväliset kontaktit ovat muun muassa tuottaneet yhteisiä tutkimushankkeita ja tehneet Turun kauppakorkeakoulua tunnetuksi maailmalla. Olen tavannut eri tilaisuuksissa todella monia urani kannalta tärkeitä henkilöitä. Voin sanoa, että olen ollut onnekaskin eli tavannut juuri oikeita ihmisiä oikeaan aikaan. Esimerkiksi professori Richard Baldwinin kohtasin ensimmäistä kertaa konferensissa, ja tuo kohtaaminen on ollut minulle suuri onni, Widgrén kuvaa. Richard Baldwin (Graduate Institute for International Studies, Geneve) on Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtori. Noin vuosi sitten European Public Choice Societyn kokous (EPCS2006) järjestettiin Turussa kauppakorkeakoulun ja yliopiston yhteistyönä. Konferenssi pidettiin ensimmäistä kertaa Suomessa, alan huippututkijoita osallistui 27 maasta ja puheenvuoroja kuultiin 225. Professori Baldwin oli yksi pääpuhujista ja Mika Widgrén järjestely- ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja. Kokouksen saaminen Suomeen ja Turkuun oli osoitus kansainvälisestä tunnettuudesta, tieteellisestä laadusta ja arvostuksesta. Tätä pohjaa on rakennettu juuri kansainvälisillä kentillä yhteistutkimuksissa sekä laadukkaalla julkaisutyöllä. Joka tapauksessa konferensseihin osallistuminen ja niiden järjestäminen ovat aivan olennainen osa tieteen tekemistä, selvittää ahkerasti julkaissut Mika Widgrén. Oikea tie kansainvälisille kentille Markus Granlund puolestaan palasi jokin aika sitten tutkijavaihdosta. Viime vuoden hän työskenteli University of Technology Sydney n professorina. Osallistuminen konferensseihin on poikinut kontaktien lisäksi ulkomaanvierailuja sekä yhteisiä tutkimushankkeita. Tutkijavaihto ja osallistuminen kansainvälisiin tilaisuuksiin ovat tehokkain väylä niihin kuvioihin, joissa merkittävää tutkimusta tehdään. Nuoremmille tutkijoille suosittelen vahvasti sekä vaihtoa että osallistumista konferensseihin. Osallistuminen kansainvälisen yhteisön toimintaan kehittää aivan konkreettisia taitoja kuten esiintymis- ja kielitaitoa. Lisäksi saa kommentteja omasta tutkimustyöstä, mikä hyödyntää koko tiedeyhteisöä, Markus Granlund sanoo. Widgrén on kollegan kanssa samaa mieltä. Ehdottomasti. Kansainvälinen osallistuminen sekä julkaisutoiminta ovat oikea ja ainoa tie lupaaville ihmisille edetä. Sitä kautta edistyy sekä oma ura että Turun kauppakorkeakoulun asema, Widgrén summaa. 10 MERCURIUS MERCURIUS 11

7 Jatko-opiskelijalle konferenssit ovat oivia tilaisuuksia uusien tuttavuuksien solmimiseen. Mukaan tarvitaan annos aktiivista ja rohkeaa asennetta. Kontaktiverkkoa kasvattamassa onferensseissa ja jatko-opintoseminaareissa kannattaa käydä sen vuoksi, että oppii tietämään, missä muualla omaa aihetta tutkitaan ja miten muut aihetta lähestyvät, Maija Vähämäki sanoo. Vähämäki toimii Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin yliassistenttina. Hän on myös jatko-opiskelija, jonka väitöskirjaprosessi alkaa olla loppusuoralla. Vähämäki tutkii väitöskirjassaan dialogia organisaation oppimisessa. Tutkin sitä, miten kirjapainon työntekijöiden yhteisö oppii yhdessä. Aiheeni liittyy läheisesti kasvatustieteeseen, sosiaalipsykologiaan ja työntutkimukseen, mikä on ohjannut minua solmimaan aktiivisesti kontakteja myös muiden yliopistojen tutkijoihin. Tiedemaailman uusimmat tuulet Jatko-opiskelijat voivat esittää papereitaan useilla erilaisilla foorumeilla. Esimerkiksi johtamisen laitos järjestää jatko-opiskelijaseminaarin kahdesti vuodessa. Lisäksi kahden vuoden välein järjestetään johtamisen valtakunnallinen tutoriaali, jossa eri yliopistojen varttuneemmat tutkijat ja professorit kohtaavat alan jatko-opiskelijat pienryhmätyöskentelyssä. Jokaiselle tutkimuspaperin kirjoittajalle on etsitty oma tutor, joka tulee eri yliopistosta kuin kirjoittaja itse. Tutoriaalit ovat hyödyllisiä ja innostavia. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Näin pienessä maassa on hyvä, että hajallaan sijaitsevat yksiköt perehtyvät toistensa meneillään oleviin tutkimuksiin ja vaihtavat asiantuntemusta myös töiden ohjaamisessa. Vähämäen kokemuksen mukaan myös kansainväliset konferenssit ovat jatko-opiskelijalle erittäin hyödyllisiä. Konferensseissa ovat esillä tutkimuksen uusimmat ilmiöt. Tieteellisissä aikakausjulkaisuissa on meidän aineessamme niin pitkä arviointiprosessi, ettei niistä löydä aivan uusinta uutta. Se, mikä on tänään konferensseissa, on journaleissa kahden vuoden päästä. Konferenssit poikivat julkaisumahdollisuuksia Vähämäki on käynyt vilkkaimpina vuosina jopa neljässä kansainvälisessä konferenssissa. Parhaimpina hän pitää pieniä, rajattuun tutkimusaiheeseen keskittyneitä konferensseja. Konferenssien myötä tutkijan julkaisuluettelo on kasvanut. Esimerkiksi eräässä Australiassa pidetyssä konferenssissa oli tanskalainen tutkija, joka oli kokoamassa pohjoismaista kirjaa työssä oppimisesta. Hän oli lukenut ennakkoon konferenssipaperini ja tuli kuuntelemaan myös esitykseni. Tämä poiki sen, että pääsin kirjoittamaan tekeillä olleeseen kirjaan, Vähämäki kertoo. Vähämäki suosittelee konferenssimatkalle lähtemistä yksin. Silloin on pakkokin olla aktiivinen, ja kontakteja todella tulee solmittua. Ja jos seisot yksin, joku luultavasti tulee juttelemaan sinulle. Tätä ei niin helposti tapahdu, jos olet konferenssissa liikkeellä tutussa porukassa. Huolellinen valmistautuminen kannattaa Johtamisen laitoksella kynnys konferensseihin lähtemiselle on pyritty tekemään mahdollisimman matalaksi. Ensimmäistä konferenssiesitystään valmisteleva jatko-opiskelija voi kokeeksi testauttaa esityksensä laitoksen henkilökunnalla. Kynnys esityksen pitämiselle tositilanteessa madaltuu, kun on jo saanut esityksestään palautetta tutuilta ihmisiltä. Vähämäki kiittää myös tutkijoille tarjottavaa academic writing -koulutusta. Koulutuksessa saa apua sekä akateemisen tekstin tuottamiseen että konferenssipaperin esittämiseen. Konferenssi kestää pari päivää, mutta todellisuudessa se haukkaa kuukaudenkin osallistujan ajasta. Abstraktin ja varsinaisen paperin kirjoittaminen sekä konferenssiesityksen valmistelu ottavat aikansa. Konferensseihin kannattaa valmistautua mahdollisimman hyvin, vaikka se paljon aikaa viekin. Mitä paremman esityksen konferenssissa pitää, sitä todennäköisemmin syntyy hyödyllisiä kontakteja, Vähämäki muistuttaa. Porissa tutkitaan monitieteisesti Luovaa taloutta reative Leadership -hankkeen avulla haluamme kehittää luovan talouden liiketoimintamahdollisuuksia. Lisäksi tavoitteena on edistää kulttuuri- ja taidealojen toimijoiden liiketoimintaosaamista ja tuottaa uutta tietoa luovan työn ja talouden johtamisesta, hankkeen ja Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön johtaja, professori Heli Hookana sanoo. Luovaa taloutta ei tässä hankkeessa haluta rajata koskemaan vain tiettyjä toimialoja, vaan olennaista tutkimuksessa on luovuuden, innovaatioiden ja innovatiivisten prosessien sekä käytäntöjen merkityksen tarkastelu eri aloilla. Hookanan mukaan luovan talouden tutkimus on edelleen vähäistä suhteessa siihen, millaisia odotuksia ja haasteita luoviin toimialoihin kohdistuu. Perinteisesti luovaa taloutta on tarkasteltu eri tieteenalojen näkökulmasta, ja tieteiden rajapinnat ovat jääneet hyödyntämättä. Suomessa on käynnistetty useita luovien toimialojen ja sisältöliiketoimintaan liittyviä monitieteisiä koulutus- ja tutkimushankkeita. Creative Leadership on ensimmäinen yhteistyöhanke, jossa yhdistyy liiketoimintaosaaminen taideteollisiin aloihin. Yhteistyön ytimenä on aidosti monitieteinen tutkimusryhmä. Tutkijat tulevat eri tieteistä ja edustavat erilaisia näkökulmia luovaan talouteen: johtaminen ja organisointi, laskentatoimi, markkinointi, design ja innovaatiot sekä sosiologinen ja antropologinen lähestymistapa. Alueelliset vahvuudet huomioon Creative Leadership -hankkeessa keskeistä on tarkastella luovan talouden alueellisia vaikutuksia ja innovatiivista sisältöliiketoimintaa. Tutkimuksella halutaan nostaa esiin ja tukea Satakunnan alueella sellaista liiketoimintaa, jossa ei valmisteta pelkästään perinteisiä käsin kosketeltavia tuotteita, vaan tuotetaan palveluita, elämyksiä sekä paketoidaan tietoa ja osaamista tuotteen muotoon. Satakunta on monipuolinen taiteen ja Kuva: Marko Mikkola Turun kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistivät Porin yliopistokeskuksessa voimansa. Vuoden alussa käynnistynyt Creative Leadership -hanke integroi kauppatieteellisen ja taiteellisen osaamisen. Creative Leadership -hankkeessa ovat mukana professorit Tomi Kallio (takarivi vas.) ja Marjo Mäenpää, sekä tutkija Jani Rajaniemi, tutkijat Hanna Willner (keskellä vas.), Kirsi Vihermaa ja Taina Rajanti sekä koulutussuunnittelijat Juha Kronqvist (vas) ja Lenita Nieminen. Kuvasta puuttuvat professori Heli Hookana ja tutkija Tarja Toikka. kulttuurin maakunta. Sen tekemät panostukset yliopistotasoiseen kulttuurialan koulutukseen ovat merkittävästi lisänneet alueen vetovoimaisuutta. Alueen vahvuuksiin kuuluu nykyään myös kuvataiteen, mediatuotannon ja visuaalisen kulttuurin opetus ja tutkimus, Taideteollisen korkeakoulun professori Marjo Mäenpää luonnehtii. Hankkeessa rakennetaan kansallisten ja kansainvälisten tutkijoiden verkostoja luovan talouden tutkimusalueella. Lokakuussa hanke järjestää kansainvälisen Creative Futures -konferenssin. Se kokoaa Porin yliopistokeskukseen luovan talouden asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Kansainvälinen yhteistyö luo mahdollisuuksia kehittää Satakunnan elinkeinoelämää. Tutkijaverkosto mahdollistaa uusimpien tutkimustulosten soveltamiseen maakunnassa. Samalla liiketoimintaosaaminen ja luovan talouden sisältötuotanto kohtaavat entistä paremmin, Hookana ja Mäenpää toteavat. Creative Leadership on ESR-osarahoitteinen hanke. Kansainvälinen maisteriohjelma Creative Leadership -hankkeen tavoitteena on käynnistää monitieteinen luovan talouden kansainvälinen maisteriohjelma vuonna Koulutus on tarkoitus suunnitella tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa maisteriohjelma pilotoidaan täydennyskoulutuksena, jonka suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu yhteistyökorkeakoulujen professoreita sekä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja IADE, Suomen taideyliopistojen koulutusja kehittämisinstituutti. Maisteriohjelman sisällöstä vastaa Turun kauppakorkeakoulun ma. professori Tomi Kallio. Lenita Nieminen koulutussuunnittelija 12 MERCURIUS MERCURIUS 13

8 J ULKAISUJA Taloussosiologian pitkä linja Taloussosiologian oppiaine on ollut mukana kauppakorkeakoulun opetustarjonnassa aina korkeakoulun perustamisesta 1950 asti, tosin aluksi liikeyrityspsykologian ja työmarkkinaopin nimillä. Oppiaine kehittyi menestyksellisesti, ja niinpä korkeakoulun hallitus päätti perustaa taloussosiologian apulaisprofessuurin, mihin virkaan opettajaneuvosto keväällä 1967 esitti Väinö Luoman ( ) kutsumista. Luomasta myös tuli viran ensimmäinen haltija. Taloussosiologia-niminen oppiaine on jokseenkin tavallinen muualla maailmassa, ja kansainvälisen sosiologiliiton ISA:n tutkimuskomiteoista taloussosiologia eli Economic Sociology on toiseksi vanhin. Suomessa ei taloussosiologiaa ole sillä nimellä kuin Turun kauppakorkeakoulussa. Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologia edustaa Suomessa aivan omaa koulukuntaansa. Jo Luoman ajoista lähtien taloussosiologian keskeiseksi rooliksi nähtiin tutkimuksellisten valmiuksien antaminen, eli kaikille opiskelijoille pakollinen taloussosiologian kurssi oli nimeltään Yhteiskuntatutkimuksen perusteet. Luoman vaatimukset eivät olleet helpot. Kvantitatiivisen empiirisen tutkimuksen korostus on taloussosiologiassa vuosien varrella säilynyt mutta menetelmät ovat tietenkin sofistikoituneet. Luoman tutkintovaatimukset painottuivat metodisten valmiuksien ohella työelämän kysymyksiin ja rakennemuutoksiin yleensä. Tätä edellytettiin ja tämä oli luonnollista, koska Luoman väitöskirjakin oli nimeltään Valtion virkamiesten järjestäytyminen Suomessa I (1962). Työelämän kysymykset ovat olleet vahvasti esillä myös Luoman seuraajien Hannu Uusitalon (virassa ) ja Timo oppituoli 40 vuotta Toivosen (virassa 1981 ) tutkimuksissa. Viime mainitun väitöskirja käsitteli lakkoja ja yhteiskunnan muutosta (1972). Nykyisistä rakennemuutokseen liittyvistä tutkimuksista mainittakoon kansainvälisestikin ainutlaatuinen selvitys kolmen sukupolven välisestä sosiaalisesta liikkuvuudesta (Jani Erola). Myös kuluttajan käyttäytyminen mainittiin erikoisalana jo luvulla. Tämä on säilynyt ehkä keskeisimpänä taloussosiologian opetus- ja tutkimusalana. Aihepiirit vain ovat muuttuneet. On tutkittu ja tutkitaan esimerkiksi ympäristön merkitystä kuluttajavalinnoissa (Leena Haanpää), postmodernia turismia (Pekka Mustonen), eurooppalaisten kulttuurin kulutusta (Taru Virtanen) sekä rahan ja vallan jakautumista perheen kuluttajapäätöksissä (Terhi-Anna Wilska). Asia, jossa on vuosien varrella tapahtunut suuri muutos, on tutkimuspainotteisuuden lisääntyminen. Luoman aikoihin taloussosiologian edellytettiin olevan opetuspainotteinen oppiaine, joka antaa perustiedot metodeista ja liike-elämän toimintaympäristöstä. Paljon tutkimusta ei Luoma olisi edes ehtinyt tehdä, koska assistentuuri aineeseen saatiin vasta Lähinnä tutkimuksen tuloksellisuuden takia aine sai vielä 1990 yliassistentuurin, joka sittemmin lakkautettiin ja siirrettiin opetuksen vuoksi toiseen oppiaineeseen. Taloussosiologian tutkimuksen taso on myös huomioitu, sillä esimerkiksi vuoden 1995 promootion primustohtori (Anne Kovalainen) ja vuoden 2007 korkeakoulun gradupalkinnon saaja (Hanna Ylätalo) ovat tulleet oppiaineen piiristä. Merkittävä muutos on ollut myös kansainvälisyyden lisääntyminen. Tämä ei näy vain julkaisuissa ja kongresseissa, vaan erittäin korostetusti aineistoissa. Taloussosiologiassa tutkimusten aineistoina ovat jo useimmissa tapauksissa monessa maassa kerätyt vertailukelpoiset aineistot. Tässä taloussosiologia lienee Turun kauppakorkeakoulussa selvä edelläkävijä kuten myös koko maassa ainakin taloussosiologian lähiaineiden piirissä. Tätä kirjoitettaessa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteistyö on tiivistymässä. Tämä tullee vaikuttamaan myös taloussosiologian asemaan. Olisi perusteltua, että nimenomaan taloussosiologiasta tulisi turkulaisen sosiologian lippulaiva suuntautumisensa ja tutkimuksellisten ansioittensa vuoksi. Väinö Luoman kuollessa hänelle perustettiin nimikkorahasto Turun kauppakorkeakoulun tukisäätiön yhteyteen. Rahastosta myönnetään apurahoja nuorille tutkijoille esimerkiksi hyvistä taloussosiologista näkökulmaa hyödyntävistä graduista. Timo Toivonen Taloussosiologian professori Muuttuva korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun opettajien tulevaisuudenkuvat Osana isompaa opetuksen ja kasvatuksen tulevaisuudenkuvia koskenutta tutkimusta selvitettiin Turun kauppakorkeakoulun opettajien tulevaisuutta koskevia odotuksia ja pelkoja. Raportissa perehdytään siihen, millaisia ovat opetustehtävässä toimivien TuKKK:n työntekijöiden oppimista koskevat tulevaisuudenkuvat ja näkemykset, miten näkemykset heijastuvat käytännön työssä, ja millaisia mahdollisia ristiriitoja ja jännitteitä tulevaisuutta koskevien näkemysten vertailussa ja arvioinnissa nousee esiin. Tarkastelun lähtökohtana on se, että tulevaisuudenkuvilla ja tulevaisuuteen liitetyillä arvoilla ja odotuksilla on tärkeä merkitys tavoitteiden hahmottamisessa ja päämääriä edistävien keinojen valinnassa. Opettajien vastauksista selviää, että käsitykset yliopiston opettajasta ja opiskelijasta vuonna 2010 olivat pohjimmiltaan hyvin ristiriitaisia. Vaikka erityiset tulevaisuuteen liitetyt asiat ja niistä johdetut tulevaisuudenkuvat olivat useammin negatiivisia kuin positiivisia, vastaajat näkivät TuKKK:n tulevaisuuden yleensä valoisana tai ainakin kohtuullisen mukavana. Yleisellä tasolla ajateltiin, että työttömyys lisääntyy ja yhteiskunta kovenee. Toisaalta myös kilpailu yksittäisten opettajien työ- Tulevaisuus on rajapinnoilla Sosiaalinen ulottuvuus tulevaisuuden voimavarana -hanke on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen yhteistoimintahanke, joka toteutettiin vuosina Hankkeen pääkysymyksinä oli, kuinka sosiaalinen ulottuvuus nähdään osana kansallisia ja kansainvälisiä strategioita, mitä on sosiaalinen ulottuvuus ja kenen asiantuntijuutta se on sekä miten sosiaalinen asiantuntemus saadaan integroitua entistä vahvemmin poikkihallinnolliseen yhteistyöhön. Raportissa esitetään muun muassa että eri osapuolten tulee voida osallistua omista lähtökohdistaan käsin ja tulla kuulluksi ja kuunnelluksi. Tarvitaan ymmärrystä ja suvaitsevuutta sekä vuoropuhelua yli sektorirajojen. Poikkihallinnollinen suunnittelu koetaan usein hitaana ja aikaa vievänä. Se säästää kuitenkin resursseja ja lisää tehokkuutta, kun yhteistyökanava on saatu auki. Tarvitaan myös innovatiivisia menetelmiä poikkihallinnollisten prosessien eteenpäin viemiseksi ja laskeu- paikoista kasvaa. Yliopistomaailmassa tämä kehitys näkyy siten, että korkeakoulujen on tehtävä opetustarjontansa opiskelijoille yhä houkuttelevammaksi. Samalla opiskelijat muuttuvat vaativammiksi, ja opetuksessa täytyy ottaa yhä enemmän huomioon opiskelijan viihtyminen. Myös verkko-opetus tuo lisää paineita. Tässä tilanteessa opettajalta vaaditaan vastaajien mielestä silti yhä enemmän toimimista eräänlaisena opiskelijan kokopäiväisenä mentorina. Yliopistojen strategioita ja TuKKK:n tulevaisuutta koskevia kysymyksissä esiin nousivat tarve erikoistumiseen ja kansainvälistymiseen. Yhteistyö ja verkostoituminen sekä maan muiden yliopistojen, kansainvälisten partnereiden että yritysmaailman kanssa esitettiin keinoiksi kehittää TuKKK:n tulevaisuutta. Tosin kyselyssä ilmeni, että kansainvälistymisen haasteet eivät kuitenkaan tuntuneet ainakaan vielä vaikuttavan yksittäisen opettajan arjen päätöksiin ja valintoihin. Anita Rubin: Muuttuva korkeakoulu. Turun kauppakorkeakoulun opettajien tulevaisuudenkuvat. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja Keskustelua ja raportteja / Series Discussion and Working Papers 4:2006. ISBN (nid.), (PDF). tumista tavallisen kansalaisen arkeen. Turvallisuuden, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja hyväksyttävyyden asiantuntemus tulee saada mukaan eri rajapinoilla tapahtuviin keskusteluihin. Tulevaisuudessa tätä tietoa pitäisi integroida mm. tutkimuksen ja kehityksen kautta esimerkiksi turvallisuuteen. Alalle tarvitaan kumppanuutta ja liiketoimintaosaamista. Erilaiset ympäristöjärjestöt ovat aktiivisia myös sosiaalisen ulottuvuuden korostamisessa voimavarana. Nyt on aika saada sosiaalisektorin kuten järjestöjen asiantuntijat itse pitämään osaamistaan voimavarana muiden toimijoiden kentillä. Sosiaalinen asiantuntijuus ja osaaminen ovat voimavara niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Johanna Kohl: Sosiaalinen ulottuvuus tulevaisuuden voimavarana. Avauksia rajapintakeskusteluille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2006:26, ISSN , ISBN (nid.), (PDF). HAPPY TIME Three Papers on International and National Trends in Leisure Time Julkaisu koostuu kolmesta tutkimusartikkelista, jotka koskevat vapaa-ajan käyttöä. Ensimmäisessä niistä käsitellään lukemisharrastusta 15 EU-maata koskevan aineiston perusteella. Euroopan ahkerimpia lukijoita ovat ruotsalaiset ja suomalaiset, kun taas vähiten luetaan Portugalissa. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään, johtuvatko erot rakenteellisista tekijöistä kuten koulutuksesta. Rakenteelliset tekijät selittävät vain osittain ilmiötä. Tärkeitä selittäjiä lienevätkin erot kulttuuriperinteessä. Esimerkiksi pohjoismainen protestanttinen eetos, jossa yksilö on vastuussa itsestään, korostaa myös yksinäisharrastuksia kuten lukemista. Katolinen eetos sen sijaan korostaa seurallisuutta ja suvun alituista läsnäoloa. Toinen artikkeli käsittelee kaikkiruokaisuutta matkailussa ja perustuu 91 maan kansalaisista koostuvaan aineistoon. Aikaisemmin ajateltiin, että ihmiset ovat erikoistuneita johonkin matkailutyyppiin: joku pitää rantalomailusta, toinen kulttuurimatkailusta, kolmas luontomatkailusta ja niin edelleen. Kuitenkin näyttää siltä, että mitä enemmän matkustaa, sitä kaikkiruokaisempi on. Matkailun kehittämissuosituksena siis on, että kohteita kannattaa kehittää eniten kuluttaville kaikkiruokaisille matkailijoille sopiviksi. Viimeinen artikkeli käsittelee ajankäytön muutoksia Suomessa ja perustuu Tilastokeskuksen alkuperäisaineistoihin. Vapaa-ajasta yhä suurempi osa vietetään yksin kotona ja tässä mielessä voidaan puhua myös sosiaalisen pääoman vähenemisestä. Erityisen selvästi tämä näkyy vuosina syntyneissä suurissa ikäluokissa, joita nuoruudessaan on pidetty erittäin aktiivisina ikäluokkina. Timo Toivonen: HAPPY TIME. Three Papers on International and National Trends in Leisure Time. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja Keskustelua ja raportteja / Series Discussion and Working Papers 5:2006. ISBN (nid.), (PDF). 14 MERCURIUS MERCURIUS 15 15

9 Kaupallinen koulutus tasoitti Essi Avellanin tietä viinimaisteriksi Viinistä tuli työ ja intohimo Essi Avellan on Suomen pätevin viinialan asiantuntija. Hän on ensimmäinen suomalainen ja toinen pohjoismaalainen, joka on läpäissyt kansainvälisesti arvostetun Master of Wine -tutkinnon. Avellanin mukaan opiskelu Turun kauppakorkeakoulussa antoi erinomaiset valmiudet suoriutua tutkinnon teoreettisesta osuudesta. Teksti: Leena Hulsi Kuvat: Esko Keski-Oja Master of Wine on viinialan ylivoimaisesti arvostetuin tutkinto ja vaikeimmin saavutettava ammattitutkinto koko gastronomian alalla. Englantilainen, yli 50 vuotta toiminut Institute of Masters of Wine on tähän mennessä hyväksynyt oppiinsa noin opiskelijaa, joista ainoastaan kymmenen prosenttia on läpäissyt tutkinnon. Yksi onnistujista on suomalainen Essi Avellan, joka suoritti vaativan Master of Wine -tutkinnon huippuarvosanoin kolmen vuoden minimiajassa. Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi valmistuneen Avellanin mukaan kaupallinen koulutus oli erinomainen tausta Master of Wine -opinnoille. Koulutus antoi etumatkaa erityisesti viinin markkinointiin liittyvien asioiden ymmärtämisessä. Tein graduni viinitilan brandin rakentamisesta, joten viinibisnekseen liittyvät asiat olivat hyvin hallinnassa. Monet kokeneet viinintekijät kompastuivat nimenomaan opintojen markkinointiin liittyviin osioihin, jotka olivat minulle taustani vuoksi helpompia, kansainvälistä markkinointia opiskellut Avellan kertoo. Itselleni huomattavasti työläämpää oli viinin valmistukseen liittyvien asioiden omaksuminen ja taitojen hiominen tastingissa, Avellan sanoo. Palkittu nenä Viinialan arvostetuimman tutkinnon lopputentti sisältää kolme osa-aluetta eli teoriakokeen, sokkomaistokokeen ja kirjallisen lopputyön. Nelipäiväisessä teoriakokeessa testataan viininviljelyyn, valmistukseen ja markkinointiin liittyvää osaamista sekä yleistietoutta alan trendeistä. Maistokoe eli tasting järjestetään kolmena peräkkäisenä päivänä, ja jokaisena päivänä käydään läpi 12 viiniä. Ensimmäisenä päivänä maistellaan valkoviinit, toisena punaiset ja kolmantena kuohuvat, makeat sekä väkevät viinit. Kokeessa annetaan kaksi minuuttia aikaa maistamiseen ja kahdeksan minuuttia esseen kirjoittamiseen, Avellan kertoo. Master of Wine -tutkinnon suorittaneen on kyettävä tunnistamaan mistä rypäleestä viini on valmistettu, mistä maasta ja miltä alueelta viini on kotoisin, mikä vuosikerta on kyseessä ja miten viini on valmistettu sekä osattava arvioida viinin ominaisuudet ja laatu. Tasting tuntui vaikealta aloittaessani alalla noin kymmenen vuotta sitten, mutta onneksi hajuaistiakin voi aktiivisesti treenata. Kaiken kaikkiaan kuuden vuoden viiniopintojen aikana joka ainoa vuosi tuntuu tuplanneen maistamisosaamisen, vakuuttaa Avellan, joka vastaanotti valmistujaisissaan parhaalle maistajalle myönnettävän Madame Bollinger -palkinnon. Lopputyönsä Champagnen alueen tarhaviineistä tehneelle Avellanille luovutettiin samassa tilaisuudessa myös Derouet-palkinto, joka on tunnustus poikkeuksellisen menestyksekkäästä opiskelusta. Kellarirotasta mestariksi Viinimaailmaa Avellan pitää kiehtovana, koska alalla on paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja uutta opeteltavaa riittää loputtomiin. Viinin makuun ja laatuun vaikuttavat lukuisat eri tekijät, kuten rypälelajike, ilmasto ja sääolot, maaperä, pinnanmuodot, sekä viljely- ja valmistusmenetelmät. Uusia viinialueita tulee koko ajan lisää, vuosikerrat vaihtuvat ja vanhat vuosikerrat ikääntyvät. Alaa on seurattava jatkuvasti, jotta tiedot ja taidot pysyvät ajan tasalla, Avellan sanoo. Viinialalle mestarimaistaja kertoo päätyneensä sattumoisin ja tunnustaa, ettei parikymppisenä edes oikein pitänyt viineistä. Opiskellessani vielä kauppakorkeakoulussa minulle tarjoutui tilaisuus päästä töihin Juha Berglundin viinitilalle Ranskaan. Viinitilalla löysin käyttämättömät aistini, joita halusin ryhtyä kehittämään eli opetella haistamaan ja maistamaan. Olin aluksi kellarirottana eli pesin viinitankkeja, puhdistin puristimia ja erottelin rypäleiden joukosta roskat ja sammakot. Seuraavana vuonna vietin tilalla puoli vuotta eli viinin koko kasvukauden ja osallistuin myös viininpoimintaan. Ranskassa pääsin näkemään viininvalmistusprosessin alusta loppuun. Minulle viinistä tuli ensin työ, sitten harrastus ja lopulta intohimo, useimmilla järjestys on päinvastainen. Jo graduvaiheessa tiesin, että haluan tulevassa työssänikin olla tekemisessä sellaisen tuotteen kanssa, johon suhtaudun intohimoisesti. Päätin ruveta tekemään asioita siten, että voin tehdä viinistä itselleni ammatin. Kirjoittaminen vie eniten aikaa Suurin osa Essi Avellanin työajasta kuluu kirjoittamiseen, sillä hän laatii viinikolumneja useisiin lehtiin, minkä lisäksi hän on The Scandinavian Fine Wine Magazinen päätoimittaja. Kirjoittamisen ohella opastan ravintoloita muun muassa viinilistojen laatimisessa. Koulutan paljon myös yrityksissä ja viinikerhoissa. Lisäksi opetan uusia Master of Wine -opiskelijoita Ranskassa ja Diploma-kurssilaisia Suomessa ja Hollannissa, asiantuntija luettelee. Kiinnostus viineihin ja ruuanvalmistukseen on Avellanin mukaan edelleen kasvamassa sekä yksityisten ihmisten että yritysten Tein graduni viinitilan brandin rakentamisesta, joten markkinointiin liittyvät asiat olivat hyvin hallinnassa. keskuudessa. Myös isojen kongressien tarjoiluissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota juomien ja ruoka-aineiden valintaan. Ihmisille halutaan tarjoilla elämyksiä. Nyt halutaan oppia yhdistämään viinejä ruokiin siten, että eri maut pääsevät oikeuksiinsa. Viineihin panostetaan ja niistä halutaan oppia lisää. Viineihin tutustumisen voi aloittaa vertailemalla samaa rypälelajiketta useammasta eri maasta. Näin on helppo oppia tunnistamaan, pitääkö enemmän uuden vai vanhan maailman viineistä, neuvoo Avellan, jonka oma suosikkijuoma on samppanja. Lue viinivinkki verkkolehdestä 16 MERCURIUS MERCURIUS 17

10 Alex Niemisen mukaan Suomi jäänyt internetin hyödyntämisessä takakenoon Juna juostava kiinni Yrittäjä, toimitusjohtaja ja tunnettu mediaosaaja Alex Nieminen näkee, että yritykset ovat uusien haasteiden edessä kuluttajasuhteissa. Media on monikanavainen, mutta markkinoinnissa Suomi on jäänyt internetin osalta pahasti junasta. Teksti: Mikko Grönman Kuvat: Esko Keski-Oja Alex Niemisellä on vauhti päällä. Nopeana ja räväkkänä mediamiehenä tunnettu tekijä piipahti Turussa puhumassa media-ja viestintäkentän vallankumouksesta. Niinpä, taas on vallankumous meneillään, vaikka monelta on jäänyt se edellinenkin huomioimatta. Niemisen työpaikan vaihdos sen sijaan ylitti näkyvästi uutiskynnykset. Hasan&Partnersin toimitusjohtajan paikalta irtisanoutunut Nieminen ehti hoitaa tehtäväänsä reilun vuoden. Jos kymmenen miljoonan euron firmasta lähteminen oli näin iso uutinen, niin kuinka suuri juttu tulee seuraavasta työpaikastani, Nieminen hymyilee. Paikalleen Nieminen ei ole jäänyt. Työtarjouksia on tullut laidasta laitaan, ja mies on matkustanut sekä Yhdysvaltoihin että Englantiin. Työttömän arkea siis. Sain tavallaan lentävän lähdön omiin hommiini, ja olen aina ollut yrittäjähenkinen. Katsotaan nyt, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Päätin kyllä miettiä asiaa rauhassa eli jos pari viikkoa menisi sitoutumatta mihinkään, niin se olisi hyvä henkilökohtainen saavutus, Nieminen heittää. Ei mennyt paria viikkoa kauempaa, kun Nieminen ilmoitti, että oma toimisto on perusteilla, ja se julkistetaan huhtikuun alussa. Tiukasta etukenosta vahvaan takakenoon Alex Nieminen perusti 1994 yhden Suomen ensimmäisistä internet-konsultointiyrityksistä. Niemisen mukaan internetin hyödyntämisessä ollaan vieläkin viime vuosituhannella. Ihmiset eivät vielä 90-luvun alussa tienneet, mikä internet on, ja silloin tekemisessä oli tiukka etukeno. Mutta nyt tuntuu, että internetin hyödyntämisessä yhtenä markkinointiviestinnän kanavana vallitsee vahva takakeno eli ollaan samalla tasolla kuin Miten takakeno oikaistaan ja mitä pitäisi jo nyt tehdä, nämä kysymykset kiinnostavat minua, Alex Nieminen selvittää. Nieminen leimaantui vahvasti nettitekijäksi 90-luvulla Verkossa-ohjelman juontajana sekä uusmedia-alan yrittäjänä. Turun kauppakorkeakoulun Top Management Forumissa puhunut Nieminen korosti monikanavaisuutta markkinoinnissa. Netti on yksi kanava, jonka käyttö markkinoinnissa taapertaa pienissä kengissä muiden medioiden perässä. Internet-markkinointia ei pitäisi enää löytyä kenenkään sanastosta. Markkinointi on markkinointia, ja monikanavaisuus on markkinoinnissa itseisarvo. Monikanavaisessa markkinoinnissa internet on rajusti aliedustettuna suhteessa sen tärkeyteen mediana. Pysähtynyt ilmapiiri mainostoimistojen, mediatoimistojen ja medioiden välillä selittää, miksi odotettu Internet-vallankumous on jäänyt Suomessa tapahtumatta. Radikaaleinkin suomalainen mainostoimisto elää vuotta Myös muuten mainostoimistojen toimintatavat ovat 70-luvulta, Nieminen lataa. Uutta energiaa luovaan puoleen Viestit maailmalta kertovat, että internet on ottanut paikkansa markkinointiviestinnässä television ja lehtien rinnalla. Viime vuonna netti-mainonnan arvo ylitti Yhdysvalloissa aikakauslehtimainonnan, ja Ruotsissa povataan parin vuoden sisään internetin ohittavan tv-mainonnan. Suomessa massojen tavoittaminen onnistuu poikkeuksellisen hyvin printtimainonnalla ja tv-mainonnalla, joka on Euroopan edullisinta. Markkinoinnin kustannukset ovat kuitenkin kasvussa ja ihmisten tavoittaminen vaikeutuu entisestään eli kontaktihinta nousee. Kysymys ei ole kanavaorientoituneesta ajattelusta, vaan markkinoinnin haasteista, joihin on löydyttävä vastauksia rakenteelliselta puolelta. Ratkaisevan tärkeitä tekijöitä ovat kuluttajan ja medioiden ymmärtäminen sekä merkittävä määrä uutta energiaa luovaan puoleen, Nieminen näkee. Oleellista on myös ylimmän johdon suhtautuminen markkinointiin. Niemisen mukaan markkinoinnin pitäisi olla yksi yrityksen toimintaa ohjaavista, ylimmän johdon strategisista työkaluista. Todellisuus on kuitenkin usein toinen. Markkinointi nähdään puuhasteluna ja kuluna Pahin tulppa on siinä, että markkinointia pidetään usein pehmeänä puuhasteluna ja kulueränä. Entä jos markkinointi nähtäisiin investointina, jolla hankitaan kilpailuetu? Yleinen usko on, että markkinointiin tulisi käyttää neljästä viiteen prosenttiin liikevaihdosta. Esimerkiksi Redbull käyttää 30 prosenttia. Markkinoinnin näkemisestä osana koko tuotetta on muitakin hyviä esimerkkejä, Nieminen kertoo. Läheltä löytyy yksi esimerkki markkinoinnin vaikutuksesta kasvuun. HK-Ruokatalon toimitusjohtaja Kai Seikku tuli nykyiseen tehtäväänsä Hasan&Partnersilta. Pahin tulppa on siinä, että markkinointia pidetään usein pehmeänä puuhasteluna ja kulueränä. Potkua on tullut lisää, ja Seikun suhtautuminen bisnekseen näkyy kaikessa. Myynnin ja markkinaosuuden kasvu ei ole tullut tuotantoekonomisia tekijöitä vääntämällä, vaikka tietenkin nekin tekijät ovat kunnossa. Ja haluaisin tavata nyt ne ihmiset, jotka naureskelivat Jyrki Sukulan palkkaamista HK- Ruokatalon luovaksi johtajaksi. Joka tapauksessa markkinoinnin merkitys kaikilla aloilla tulee koko ajan kasvamaan. Ja internetin osuus markkinointiviestinnän panostuksista kasvaa nopeasti myös Suomessa, Nieminen summaa. 18 MERCURIUS MERCURIUS 19

11 Top Management Forum 2007 Julkisuus ja johtaja Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen TSE exen helmikuussa järjestämässä Top Management Forum -tapahtumassa pureuduttiin monesta näkökulmasta teemaan Julkisuus ja johtaja. Teksti: Tuija Alihaanperä Kuvat: Kirsi Lamminpää Toimitusjohtaja Taru Narvanmaa Veritas Henkivakuutuksesta käsitteli puheenvuorossaan yritysten sisäisen ja ulkoisen viestinnän haasteita. Sisäistä viestintää leimaa Narvanmaan mukaan erityisesti kasvava sisäinen tiedonjano ja tiedon jakamisen tarve. Yrityksen johto pyrkii jakamaan henkilökunnalle tietoa, kertoa yrityksen tavoitteista ja sitouttaa henkilöstö tavoitteiden saavuttamiseksi. Viestinnän avulla halutaan myös vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhtenäistää yrityskulttuuria. Henkilöstö puolestaan haluaa tietoa omassa työssä tapahtuvista muutoksista ja ennen kaikkea ymmärtää, miksi muutokset ovat tarpeellisia. Erityisen tärkeää henkilöstön mielestä on saada tieto omalta esimieheltä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pahimpia sudenkuoppia sisäisessä viestinnässä on, että käytetään paljon intranetiä ja sähköpostia. Samalla viestintä tasapäistyy, vaikka eri organisaation osissa olisi erilaiset tiedon tarpeet. Negatiiviset asiat on syytä kertoa henkilökohtaisesti, Narvanmaa muistutti. Toimitusjohtaja ykköstiedottaja Yritysten ulkoista viestintää voivat hankaloittaa monet puhemiehet. Viestinnän yhtenäisyys voi kärsiä, jos yrityksen johdolla, luottamusmiehillä, omistajilla tai sijoittajilla on eri näkemys asioista. Myös ennakointi on vaikeampaa, ja joskus tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Ulkoista viestintää helpottaa, kun viestinnän vastuut on selkeästi määritelty ja tarjotaan viestinnän koulutusta, Taru Narvanmaa sanoi. Vuorineuvos Simo Palokangas korosti omassa puheenvuorossaan mielikuvien merkitystä yritysten viestinnässä. Negatiivinen uutinen vaikuttaa voimakkaasti, jos yrityk- Mikael Pentikäinen sellä on heikko julkinen mielikuva. Yrityksellä on hyvä olla median luottamus. Johdon pitää laittaa oma persoonansa peliin. Toimitusjohtaja on yrityksen ykköstiedottaja, Palokangas korosti. Mannerlaatat liikkeessä Mediakenttä on muutoksen kourissa. Sanoma Oy:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puhui muutoksesta jopa mannerlaattojen liikkumisena. Erityisesti internet on laattoja liikuttava voima. Yksi dramaattinen muutos on, että etenkin nuoret käyttävät samanaikaisesti useita medioita. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus mediatalolle: on oltava selvillä, missä asiakkuus on intensiivisintä, Pentikäinen kertoi. Myös sisällön tuottaminen on muuttunut: käyttäjien tuottama sisältö on lisääntynyt vahvasti, ja yleisö osallistuu muutenkin enemmän kuin aikaisemmin. Pentikäisen mukaan osa vahvoista brandeista on osoittautunut vahvaksi myös verkossa. Yleisön uusjakoa on jo tapahtunut. Tästä kaikesta seuraa uudenlaista kilpailua. Kotimaiset pelurit kohtaavat kasvavan kansainvälisen paineen. Tulevaisuuden voittajat ovat vahvoja printissä ja verkossa, Pentikäinen sanoi. Julkisuus ja johtaja -teemaa käsittelivät tapahtumassa myös Alex Nieminen, Kotimaa-yhtiöiden toimitusjohtaja Pauli Aalto- Setälä, Savonlinnan Oopperajuhlien johtaja Jan Hultin ja Turun Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juhani Heimonen Taru Narvanmaa VIERASKYNÄ Minne matka Homo Economicus Tuotantovoimat ovat kapitalismissa kaiken olennaisen määrittelevä yhteiskunnan pohjarakenne ja taloudellisen hyödyn tavoittelu inhimillisten yhteisöjen tärkein liikkeellepaneva voima. Kun Karl Marx puolitoista vuosisataa sitten niittasi teesinsä kommunistiseksi manifestiksi, hän tuskin aavisti, millaisen Pandoran lippaan tuli avanneeksi. Kesti tosin liki ihmisikä, ennen kuin marxilaisuuden vitsaukset ponnahtivat ilmoille tunnetuin seurauksin. Marx oli sikäli oikea mies ajamaan riistetyn proletariaatin asiaa, ettei hän itse ollut tehnyt tiettävästi päivääkään niin sanottua rehellistä työtä; ellei sellaiseksi katsota poliittisten vastustajien pilkkaamisessa kunnostautuneen Rheinische Zeitung -julkaisun perustamista. Perintövauraan aatetoverinsa Friedrich Engelsin tuella preussilainen intellektuellimme pysyi kuitenkin leivässä ja särpimessä. Vaikka marxilaisen talousteorian uljain verifi ointiyritys, Neuvostoliitto, romahti omaan mahdottomuuteensa, ekonomia elää ja voi paremmin kuin koskaan. Tekisipä mieli väittää, että uskosta talouden kaikkivoipaisuuteen on tullut sekularisoituneen kulttuurimme uusi uskonto. Siinä missä valistusajan ihminen nosti ju- Juhani Heimonen malkuvakseen järjen, me veisaamme ylistystä globalisaatiolle, kilpailukyvylle, kvartaaleille ja tuloskunnolle. Suomen valtion harjoittamaa talouspolitiikkaa yhden, ainoan ja oikean monoteismi on elähdyttänyt 1990-luvun lamasta lähtien. Olipa vallassa sinipuna, sateenkaari, punamulta tai porvarillisten hallituskoalitio, taloudenpidossa keynesiläismonetaristinen sekalinja on ja pysyy. Taloustieteilijöiden ja ekonomistien kunniaksi on sanottava, että he sentään yrittävät tuoda päätöksentekoon vaihtoehtoja. Maallikko on voinut ihailusta typertyneenä seurata alan oppineiden debattia Floridan luokkateorioista, Leafferin käyristä ja leisure economy -megatrendeistä. Eero Heinäluomaa ne eivät kuitenkaan innosta. Entisenä SAK:n kellokkaana hän haluaa mieluummin kammeta suomalaista talouspolitiikkaa piirun verran ihmiskasvoisen korporatismin suuntaan luvun rationalistin René Descartesin todistelu, cogito ergo sum, on saanut tällä vuosituhannella uuden uljaan sisällön. Sijoitan, riskeeraan ja tuotan itselleni lisäarvoa; olen siis olemassa. Siinä Homo Economicuksen moderni logiikka. Kuinka pitkälle aineellisten arvojen ihannoinnissa, taloudellisen hyvinvoinnin maksimoinnissa ja ekonomialle ehdollistumisessa voidaan mennä ennen kuin historian heiluri saavuttaa äärensä ja nuljahtaa takaisin? Pitääkö ihmiskunnan loputtomasti sopeutua talouden lainalaisuuksiin sen sijaan, että talous taipuisi palvelemaan enemmistön, eikä vain harvojen tahtoa ja tarpeita. Juuri kun pessimismi oli saamassa humanistin sielussa yliotteen, silmiini sattui Kyron henkilöstöjohtajaa haastatelleen talouslehden kahdeksan palstan otsikko: IN- HIMILLISYYS ON LIIKETOIMINNAN KOVA ARVO. Juhani Heimonen Pääkirjoitustoimittaja, VTM Turun Sanomat 20 MERCURIUS MERCURIUS 21

12 L YHYESTI L YHYESTI Seppo Remes Energia-ale pian ohi Venäjän talouskasvun vauhti on yllättänyt kaikki. Se on tuonut muassaan energiapulan, ja siksi ainakaan lyhyellä tähtäimellä Suomessa ei voida laskea venäläisen tuontienergian varaan, Seppo Remes arvioi. Maailman suurimman sähköyhtiön RAO EES:n hallituksen jäsen Remes puhui Turun kauppakorkeakoulussa joulukuussa järjestetyssä yritysjohdon kutsuseminaarissa Niukka ja kallis energia uhka Suomen ja Euroopan kilpailukyvylle. Seminaaripuhujista moni totesi, että ongelmana on ollut pikemminkin energian halpuus kuin kalleus. Neste Oilin johtaja Harri Turpeinen havainnollisti hintakehi- tystä öljyn osalta. Hän arvioi 1800-luvulla alkaneen avajaistarjouksen päättyneen vuoden 1973 öljykriisiin, josta alkanutta alennusmyyntiä on kestänyt viime vuosiin. Halpa energiantuotanto on ollut menestyksen avain teollistumisen alusta lähtien. Näin ei voi jatkua loputtomiin. Tuotantotehokkuuteen keskittyminen ei enää riitä, vaan huomiota on alettava kiinnittää siihen, mihin energiaa käytämme, VTT:n professori Allan Johansson painotti. Seminaarissa puhuivat myös kansanedustaja Heidi Hautala ja professori Matti Liski Helsingin kauppakorkeakoulusta. Lehtoriyhdistys 25-vuotias Turun kauppakorkeakoulun lehtorit ry juhli joulukuun alussa 25-vuotista taivaltaan juhlaseminaarissa. Lehtorin virat ovat kauppakorkeakoulun opetuksen tukiranka, yhdistyksen pu- Kuva: Esko Keski-Oja Julkisen valinnan huippuyksikkö Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteishanke valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi. Julkisen valinnan huippuyksikössä tutkitaan ilmiöitä ja instituutioita, jotka liittyvät politiikan ja talouden teoreettiseen ja käytännölliseen vuorovaikutukseen. Aidosti monitieteisessä huippuyksikössä kohtaavat taloustiede, politiikantutkimus ja yhteiskuntafilosofia. Akatemiaprofessori Hannu Nurmen johtaman yksikön toisena vetäjänä toimii Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Mika Widgrén. Huippuyksikön muodostavat Turun yliopiston fi losofi an, taloustieteen ja valtio-opin laitokset, Turun kauppakorkeakoulun yleisen taloustieteen laitos sekä Hampurin yliopiston sosiaalitaloustieteen instituutti. Suomen Akatemia nimesi joulukuussa 18 kansallista tutkimuksen huippuyksikköä vuosille heenjohtaja Asta Manner korosti. Seminaarissa puhuivat myös TS-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Ketonen ja professori Paavo Okko. Kuvat: Esko Keski-Oja Valmistuneita embaksi valmistuneita Ilpo Korhonen, Vice President, Porsche Program, Valmet Automotive Oy Jari Laiho, Concept Owner, Kehityspäällikkö, Suomen Posti Oyj Lisa Pelttari, johtava lääkäri, TYKS, Vakka-Suomen sairaala Kauppatieteiden tohtorin tutkinnot Hakala Ulla Jokela Päivi Renko Anna-Maija Viinikka Tuija Viljanen Maarit Vuorenmaa Erkki Filosofian tohtorin tutkinnot Koistinen Katri Yläranta Maritta Kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot Linna Anne Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Arala Mari Aro Vuokko Fredman Erika Hakala Heidi Hakulinen Jarmo Heino Tiina Hlavaty Laura Hollmén Petri Hult Mika Hälinen Hanne-Mari Härkönen Jarkko Inkilä Elina Jarva Annukka Junttila Jutta Jääskeläinen Katja Kanerva Tero Kangas Saara Katajisto Juha Kukkonen Sampo Kärkkäinen Mika Laine Sari Leppinen Anna Luoma Jarkko Mäkilä Harri Mäkinen Heidi Mäkinen Henri Numminen Marjut Piki Päivi Ruohonen Saara Saksa Juhani Siltala Saara Sintonen Heidi Soranko Laura Syrjäaho Teija Toiviainen Mikko Tähtinen Tommi Uotila Varpu Vilppunen Topi Vuori Teppo Väänänen Heikki Wang-Eskelinen Mei Ylinen Annamaaria Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Helin Ari Kärkkäinen Mika Vahtera Timo Väinölä Piritta PORIN YKSIKKÖ Kauppatieteiden maisterin tutkinnot Kuittinen Petteri Lindroos Piia Pyykkönen Sirkku Sovala Mari Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnot Räsänen Eira Tiensuu Piia Nimitys Kirsi Ollila on nimitetty opintoasiainsuunnittelijan virkaan alkaen. YTKK uudistui Turun kauppakorkeakoulun Yritystoiminnan tutkimus- ja koulutuskeskuksen toiminta on organisoitu uudella tavalla. Uusi toimintamalli palvelee YTKK:n asiakkaita entistä paremmin ja hyödyntää laitoksen osaamista tehokkaasti. Johtamiskoulutusinstituutti ja PK-Instituutin koulutus/kehittäminen ovat nyt TSE exe. Tiiviissä yhteistyössä muiden vastuualueiden ja TuKKK:n laitosten kanssa toimiva TSE exe kokoaa YTKK:n koulutusosaamisen. TSE exeä johtaa dosentti Pirjo Vuokko. PK-Instituutista tuli TSE Entre. Se keskittyy yrittäjyyden tutkimiseen sekä soveltavan tutkimuksen että akateemisen perustutkimuksen keinoin. Vastuualuetta johtaa dosentti Jarna Heinonen. TSE Inno -vastuualue kokoaa tietointensiivisten ja luovien toimialojen tutkimuksen, seurannan ja kehittämisen. Vastuualueella toimivat Mediaryhmä, ICT-ryhmä sekä Kilpailuinstituutti. Mediaryhmää johtaa ma. professori Saara Taalas, ICT-ryhmää ma. professori Pasi Malinen ja Kilpailuinstituuttia ma. johtaja Aki Koponen. Pan-Eurooppa Instituutti jatkaa Euroopan talouden ja liiketoiminnan tutkimusta keskittyen muutosten seurantaan EU:n itäisissä osissa ja itäisissä rajanaapureissa. Instituuttia johtaa professori Kari Liuhto. TuKKK 2006 numeroin Lehtori Ulla-Maarit Valve (vas.) ja Katja Lundén. 22 MERCURIUS Mikko Ketonen (vas.), Paavo Okko ja rehtori Tapio Reponen hakijaa 349 aloittanutta opiskelijaa 2122 perustutkinto-opiskelijaa 221 jatko-opiskelijaa 611 Avoimen yliopiston opiskelijaa 373 täydennyskoulutusopiskelijaa 79 yliopiston kanssa opiskelijavaihtosopimuksia 132 opiskelijaa opiskeli ulkomailla 119 ulkomaista vaihto-opiskelijaa 31 kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa 220 kauppatieteiden maisterin tutkintoa 1 kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto 7 kauppatieteiden tohtorin tutkintoa 3 filosofian tohtorin tutkintoa MERCURIUS 23

13 L YHYESTI V ÄITÖS Kuvassa osa palkituista. Palvelusvuosi- ja kunniamerkkitilaisuus Turun kauppakorkeakoulussa vietettiin palvelusvuosi- ja kunniamerkkitilaisuutta. Tilaisuudessa jaettiin seuraavat huomionosoitukset: Tasavallan presidentin myöntämät kunniamerkit Anne Kovalainen SVR R 1 (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki) Lauri Ojala SVR R 1 Reima Suomi SVR R 1 Tuija Helle SVR R (Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki) Haku päällä Kauppatieteellisen alan yhteisvalinta toteutetaan vuonna 2007 kolmatta kertaa. Uutena asiana perinteisen koevalinnan rinnalle on tullut mahdollisuus valintaan pelkästään ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella, jos ylioppilastutkinto on suoritettu hakuvuotta edeltävänä syksynä tai hakuvuoden keväällä. Todistusten perusteella tehtävään valintaan voi osallistua vain kerran. Yhteisvalinnassa voi hakea enintään kolmeen yliopistoon kerrallaan. Valinnassa Riitta Koskimies SVR R Eeva-Liisa Grönroos SVR M 1 kr (Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein) 25 virkavuotta Riitta Lehtonen, Kari Lukka, Marjatta Suokari, Martti Vihanto. 10 virkavuotta Kerttu Autio, Janne Engblom, Mikko Grönlund, Ulla Hytti, Satu-Päivi Kantola, Markku Kurki, Anna-Liisa Perennes, Sari-Anne Poikkijoki, Päivi Salonen, Sari Söderlund, Irma Vento-Vierikko, Markku Wilenius, Katja Vilponiemi. ovat mukana Helsingin kauppakorkeakoulu, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Lapin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Vaasan yliopisto. Hakuaika päättyy ja valintakoe järjestetään Lisätietoja: Turusta tieteen huippukeskittymä Opetusministeriön nimeämä suunnitteluryhmä esittää Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston liittymistä yhteiseen yliopistokonsortioon itsenäisinä yliopistoina. Yliopistojen työnjaon ja uudenmuotoisen yhteistyön avulla kehitetään Turkuun entistä vahvempi kansainvälinen osaamis- ja tiedekeskittymä. Tiedekeskittymä antaa Turun kauppakorkeakoululle uusia mahdollisuuksia kehittää kansainvälistä kauppatieteellistä osaamista, rehtori Tapio Reponen arvioi. Kauppakorkeakoulu jatkaa strategiansa mukaisesti toimintaansa kansainvälisen liiketoiminnan, yrittäjyyden ja tulevaisuuden hahmottamisen tutkijana, kouluttajana ja soveltajana. Läheinen yritysyhteistyö on jatkossakin toiminnan keskeinen arvo. Konsortiossa kauppakorkeakoululla ja yliopistolla säilyvät omat sisäiset hallituksensa ja omat rehtorinsa. Konsortiolle valitaan yhteinen kansleri sekä hallitus, jonka kokoonpanossa on huomattava yliopistojen ulkopuolinen edustus. Konsortio pyritään toteuttamaan lukien. Työryhmä esittää lisäksi, että konsortion rakentamisen kanssa samanaikaisesti aloitetaan valmistelutyö, jonka tavoitteena on uudenlaisen yliopiston perustamissuunnitelman laatiminen vuoden 2011 loppuun mennessä. Turun kauppakorkeakoulu olisi school-muotoinen osa uudenlaista yliopistoa, ja sen asema olisi samanlainen kuin konsortiomallissa. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston yhteinen konsortiohanke valittiin lokakuussa yhdeksi korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen kolmesta kärkihankkeesta. Yliopistojen yhteistä toimintarakennetta valmisteltiin varatuomari Markku Linnan johdolla. Ryhmään kuuluivat rehtori Tapio Reponen, ensimmäinen vararehtori Satu Lähteenmäki ja professori Paavo Okko Turun kauppakorkeakoulusta sekä rehtori Keijo Virtanen, vararehtori Erno Lehtinen ja dekaani Osmo Kivinen Turun yliopistosta. Ryhmän sihteereinä toimivat suunnittelija Anu Mäkelä Turun kauppakorkeakoulusta ja erikoissuunnittelija Markku Sutinen Turun yliopistosta. Työryhmä luovutti raporttinsa opetusministeri Antti Kalliomäelle Erkki Vuorenmaa Kansainväliset yritysostot ovat jokapäiväisiä ilmiöitä, mutta yli puolet niistä epäonnistuu. Yritysostojen suuresta määrästä ja vuosikymmenien tutkimuksesta huolimatta epäonnistumisen syyt ovat jääneet epäselväksi. Väitöstutkimus tuo uutta tietoa kriittisistä tekijöistä yritysintegraatioprosessissa, jonka laadukas toteuttaminen on edellytys yritysoston onnistumiselle. Yritysoston tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavat monet yksittäiset tekijät. Tutkimus osoittaa, että yritysjohdolle asettavat haasteita niin kansallisten kulttuurierojen ja erilaisten yrityskulttuurien yhteensovittaminen kuin yritysoston tavoitteiden saavuttamista tukevan organisaatiorakenteen luominen. Tutkimuksessa tarkastellaan yli 30 maassa toimivan suomalaisen yrityksen osto- ja integraatioprosessia yrityksen ostettua itseään yli kaksi kertaa suuremman kansainvälisen konsernin. Yritysintegraatiota tarkastellaan sekä konsernitasolla että eri maissa integroinnin kohteena olevissa liiketoimintayksiköissä. Tutkimuksen mukaan yksi yritysjohdon suurimmista haasteista on, miten kiireen keskellä saadaan rakennettua yhteistyötä tukeva ilmapiiri. Yhdistyvien yritysten päällekkäiset liiketoiminnat ja aikaisempi kilpailuasetelma tuovat prosessiin lisää ratkaistavia ongelmia. Yritysjohtajien pitää rakentaa yhdistyvien KTM Erkki Vuorenmaan väitöskirja Trust, control and international corporate integration (Luottamus, ohjaus ja kansainvälinen yritysintegraatio) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Väitöstutkimus kuuluu liiketaloustiede, laskentatoimen alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori John Burns (University of Dundee) ja kustoksena emeritusprofessori Pekka Pihlanto. Erkki Vuorenmaa on syntynyt vuonna 1975 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Aurajoen urheilulukiosta vuonna Vuorenmaa on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Hän on työskennellyt Turun kauppakorkeakoulussa vuodesta 2000 lähtien. Tällä hetkellä Vuorenmaa työskentelee laskentatoimen yliassistenttina. Väärin toteutettu yritysintegraatio voi kaataa koko yritysoston yritysten välille luottamusta. Luottamuksen saavuttaminen on edellytyksenä parhaiden käytäntöjen ja liiketoimintaideoiden jakamiselle. Yritysintegraatio jaetaan tutkimuksessa neljään kokonaisuuteen, joissa kaikissa määritetään integraation lopputulokseen vaikuttavat tekijät. Kokonaisuudet ovat hallinnollinen integraatio, sisäinen verkosto, toimintointegraatio ja operatiivinen integraatio. Hallinnollinen integraatio koostuu konsernin johtamisesta ja uuden organisaatiotoimintamallin luomisesta. Keskeisimmät haasteet hallinnollisessa integraatiossa ovat kansallisten ja yrityskulttuurierojen yhteensovittaminen ja toimivan organisaatiorakenteen luominen. Yrityksen sisäisen verkoston luomisessa on kyse yritysten parhaimpien käytäntöjen jakamisesta, yhteisten innovaatioprojektien luomisesta ja sisäisen kaupan käynnistämisestä yhdistyvien yritysten välillä. Keskeisimmät haasteet sisäisen verkoston rakentamisessa ovat tehokkaan organisaatiorakenteen luominen, liiketoimintayksiköiden välisen kilpailun aiheuttamien jännitteiden ratkaiseminen ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Toimintointegraatiossa muun muassa laskentajärjestelmät yhdistetään. Ongelmia toimintointegraatioon tuovat resurssipula, ostettavan yrityksen avainhenkilöiden sitouttaminen sekä liiketoiminnan seuraaminen vertailukelpoisen informaation puuttuessa. Operatiivinen integraatio käsittää liiketoimintayksiköiden myyntiorganisaation, tuotannon ja hallinnon uudelleen organisoinnin. Suurimpia haasteita operatiivisessa integraatiossa ovat poliittisten ja kulttuuristen jännitteiden vähentäminen, synergioita tukevien liiketoiminta- ja organisaatiorakenteiden luominen ja osaamisen siirtäminen rationalisointien yhteydessä. Erkki Vuorenmaa Julkaisutiedot Vuorenmaa, Erkki: Trust, control and international corporate integration. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-6:2006. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: 24 MERCURIUS MERCURIUS 25

14 V ÄITÖS V ÄITÖS KTM Maija Rengon väitöskirjatutkimus Market Orientation in Markets for Technology Evidence from Biotechnology Ventures (Markkinasuuntautuneisuus teknologiamarkkinoilla tutkimus bioteknologiayrityksistä) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, kansainvälisen liiketoiminnan alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi Dr. Marian V. Jones (University of Glasgow) ja kustoksena emeritusprofessori Sten-Olof Hansén. Maija Renko on kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenkyrön lukiosta vuonna 1995 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Tällä hetkellä hän toimii Miamissa Florida International Universityn jatko-opiskelijana ja opetusassistenttina. Renko on työskennellyt tutkijana kansainvälisen liiketoiminnan tutkijakoulussa, Turun kauppakorkeakoulussa ja YTKK:n Innomarket-yksikössä. OTL, KTM Tuija Viinikan yritysjuridiikan alan väitöskirjatutkimus Rahdinkuljettajan tavaravastuu tiekuljetuksissa tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Lena Sisula-Tulokas Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Matti J. Sillanpää. Tuija Viinikka on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Turun yliopistossa Viinikka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1991 ja oikeustieteen lisensiaatin tutkinnon vuonna Viinikka on työskennellyt vuodesta 1992 lähtien Turun kauppakorkeakoulussa yritysjuridiikan yliassistenttina. Lukuvuoden hän toimi yritysjuridiikan ma. professorina. Maija Renko Nuoret teknologiayritykset hyödyntävät markkinatietoa uusilla tavoilla Tuija Viinikka Tiekuljetusten sääntelyä yhtenäistettävä Teknologiayritykset käyvät kauppaa ideoilla, patenteilla, lisensseillä ja puolivalmiilla tuotteilla. Tällainen toimintaympäristö muodostaa yhä merkittävämmän osan kaupasta kehittyneillä markkinoilla. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten teknologiayritysten markkinasuuntautuneisuutta ja sen vaikutuksia yritysten menestymiseen. Markkinasuuntautuneisuus käsittää kolme osa-aluetta: markkinatiedon keruun, tiedon jakelun ja analyysin yrityksen sisällä sekä tiedon käytön strategioiden luomisen, toteutuksen ja muuttamisen ohjauksessa. Tutkimusta varten on haastateltu 91 bioteknologiayrityksen johtajaa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Tutkitut yritykset ovat pieniä ja nuoria. Suurimmalla osalla yrityksistä ei tutkimusta toteutettaessa ollut myyntituloja, vaan ne tähtäsivät innovaatioiden lisensointiin suuremmille yrityksille tuotteiden lopullista kehitystä, markkinointia ja jakelua varten. Tutkimuksessa tarkastellaan markkinasuuntautuneisuuden vaikutuksia yritysten saamien pääomainvestointien määrään, myyntiin, innovatiivisuuteen ja yritysjohtajien näkemyksiin yritysten menestymisestä. Teknologiamarkkinoilla yritysten kilpailuedut perustuvat pääosin tieteeseen ja teknologiaan. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että yritykset ovat samaan aikaan myös markkinasuuntautuneita. Teknologiayritykset kuitenkin rikkovat totuttuja toimintamalleja ja niiden markkinasuuntautuneisuus on luonteeltaan erilaista kuin opit perinteisemmiltä toimialoilta ja markkinointikirjallisuudesta osoittavat. Teknologiayritykset keräävät markkinatietoa epävirallisista lähteistä, esimerkiksi liiketuttavilta ja toimialan jakelijoilta. Myös kontaktit saman toimialan suurempiin yrityksiin, yliopistoihin ja teknologiakumppaneihin ovat tärkeitä markkinatiedon lähteitä. Yritysten pienestä koosta johtuen markkinatiedon jakelu ja analysointi yrityksen sisällä on helppoa. Tutkimuksessa havaittiin yritysten markkinasuuntautuneisuudella olevan positiivinen yhteys myyntitulojen määrään niissä yrityksissä, joilla tutkimusta tehtäessä oli myyntituloja. Markkinasuuntautuneisuus kasvattaa myös yritykseen sijoitetun pääoman määrää. Vielä enemmän pääomasijoitusten määrään vaikuttaa tutkimuksessa patenttien ja tuotekehitysinvestointien määrällä mitattu teknologinen kyvykkyys. Teknologinen kyvykkyys erityisesti yrityksen patenttien määrä vaikuttaa myös yritysten innovatiivisuuteen. Tutkittujen teknologiayritysten tuoteideat perustuvat edistykseen luonnontieteissä. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että markkinasuuntautuneisuus saattaa edistää yritysten tuotteiden kaupallistamista ja myyntiä. Markkinasuuntautuneisuuden ja innovatiivisuuden välillä ei tutkimuksessa havaittu suoraa yhteyttä. Maija Renko Julkaisutiedot: Renko, Maija: Market Orientation in Markets for Technology Evidence from Biotechnology Ventures. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-8:2006. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa Maantiekuljetusten sääntelyn yhtenäistämiseen tulisi pyrkiä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Rahdinkuljettajan aseman yhdenmukaistaminen eri maissa tekisi kilpailuasetelmasta oikeudenmukaisemman, lisäisi kilpailua ja parantaisi oikeusratkaisujen ennustettavuutta. Tutkimuksessa tarkastellaan kuljetettavan tavaran katoamisesta, vähentymisestä ja vahingoittumisesta aiheutuvaa vahingonkorvausvelvollisuutta maantiekuljetuksissa. Tutkimuksessa selvitetään rahdinkuljettajan tavaravastuun muodostumisen ja vastuusta vapautumisen edellytyksiä ja pohditaan korvattavaan vahinkoon liittyviä kysymyksiä. Tarkastelun kohteena ovat myös tavaravastuuseen liittyvät ylivoimaisen esteen ja törkeän huolimattomuuden käsitteet. Kansainvälisellä tasolla maantiekuljetuksia ohjaa CMR-sopimus (Yleissopimus tavaran kansainvälisessä kuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta) ja kansallisella tasolla TKSL (Suomen tiekuljetussopimuslaki). CMR-sopimuksen solmimisesta on kulunut aikaa jo 50 vuotta, ja TKSL on ollut voimassa noin puolet siitä. Kumpaankaan ei ole juuri tehty muutoksia. Niissä onkin puutteita ja tulkinnanvaraisia kohtia melko paljon. Puutteet tiekuljetusten säännöksissä tulisi korjata sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Sekä yleissopimuksen että lain uudis- tamisella voitaisiin lisätä tiekuljetusten sääntelyn yhdenmukaisuutta. Säännösten yhdenmukaisuuden lisäksi tärkeää on tulkinnan samanlaisuus riippumatta siitä, missä maassa tulkinta tapahtuu. CMR-sopimuksen puutteiden ja tulkinnanvaraisuuksien korjaaminen lisäisi yhtenäisyyttä. CMR-sopimukseen liittyneiden maiden kansainvälisiä kuljetuksia koskevien säännösten tulisi olla CMR-sopimuksen mukaisia. Täten Suomen tiekuljetussopimuslakikaan ei saisi kansainvälisten kuljetusten osalta poiketa CMR-sopimuksen määräyksistä. Myöskään säännösten tulkinnassa kansalliselle oikeudelle ei pidä antaa tarpeettomasti tilaa CMR-sopimuksen kustannuksella, vaan kansainvälinen tausta on huomioitava. Kotimaisissa kuljetuksissa CMR-sopimuksesta poikkeaminen on sen sijaan sallittua. Tutkimuksessa on pohdittu, puoltavatko riittävän painavat syyt kotimaisten kuljetusten erityissääntelyä rahdinkuljettajan tavaravastuussa. Yhtenäisyyttä on päädytty pitämään olennaisimpana tekijänä. Tutkimuksessa ehdotetaankin, että TKSL:n kotimaisia kuljetuksia koskevia säännöksiä tulisi muuttaa vastaamaan CMR-sopimuksen säännöksiä. Tiekuljetusten sääntely on nykyisellään jo melko yhtenäistä. Myös eri kuljetusmuotojen sääntelyn samankaltaisuutta on lisättävä. Kunkin kuljetusmuodon säännöksiä muutettaessa on huomioitava muut kuljetusoikeuden normit ja pyrittävä yhtenäisyyteen. Tutkimuksessa arvioidaan, että yhtenäisyyteen pyrkiminen on maantie- ja rautatiekuljetuksissa helpompaa kuin meri- ja ilmakuljetuksissa. Kuljetusten sujuvuus ja sen myötä kansainvälinen kauppa hyötyisivät sääntöjen ja niiden tulkinnan yhtenäistämisestä. Tuija Viinikka Julkaisutiedot: Viinikka, Tuija: Rahdinkuljettajan tavaravastuu tiekuljetuksissa. WSOYpro, Helsinki ISBN: MERCURIUS MERCURIUS 27

15 V ÄITÖS V ÄITÖS MMM Maritta Ylärannan väitöskirjatutkimus Between Two Worlds Stakeholder Management in a Knowledge Intensive Governmental Organisation (Kahden maailman välissä sidosryhmäjohtaminen tietointensiivisessä valtion organisaatissa) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professorit Peter Groenewegen (Vrije Universiteit Amsterdam) ja Mikko Ruohonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki. Maritta Yläranta on kirjoittanut ylioppilaaksi Hämeenlinnan tyttölyseosta vuonna 1969 ja valmistunut maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna Yläranta on työskennellyt vuodesta 2003 lähtien Maanmittauslaitoksen henkilöstöjohtajana. Vuosina hän työskenteli MTT:ssä eri tehtävissä ja vuosina tutkijana Helsingin yliopiston maatalousekonomian laitoksella. KTM Maarit Viljasen väitöskirjatutkimus TÄYTYYKÖ TÖISSÄ NIIN VIIHTYÄKÄÄN? Henkilöstövoimavarojen johtamisen tuloksellisuus tietotekniikka-ammateissa tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu liiketaloustiede, johtamisen ja organisoinnin alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Riitta Viitala Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Satu Lähteenmäki. Maarit Viljanen on syntynyt vuonna 1975 Teuvalla. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Teuvan lukiosta vuonna 1994 ja valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Viljanen on työskennellyt vuodesta 2000 lähtien Turun kauppakorkeakoulun johtamisen laitoksella tutkijana, assistenttina ja yliassistenttina. Maritta Yläranta Sidosryhmät huomioitava strategisessa johtamisessa Maarit Viljanen Tietotekniikka-ammattilaisten henkilöstöjohtamisesta tuloksellisempaa Tutkimus käsittelee sidosryhmäjohtamista tietointensiivisessä valtionhallinnon organisaatiossa. Tutkimus kuuluu strategisen johtamisen alaan ja sen teoreettisina lähtökohtina ovat sidosryhmäteoria ja organisaatioteorian tietointensiivinen näkökulma. Tutkimus selvittää, miten relevantti sidosryhmäteoria on kuvaamaan tällaisen organisaation sidosryhmäjohtamisen monimutkaisuutta sekä erilaisten sidosryhmien ristiriitaistenkin odotusten huomioonottamista. Tutkimustuloksena on kuvaus tällaisen organisaation sidosryhmäjohtamisen prosesseista, joista lopuksi johdetaan ratkaisu erilaisten sidosryhmien johtamiseen. Esimerkkinä tietointensiivisestä organisaatiosta on tutkimuslaitos. Tutkimuslaitosten sidosryhmäkartta monipuolistui ja monimutkaistui 1980-luvulta lähtien. Perinteisen tiedeyhteisösidosryhmän lisäksi mukaan tulivat yritykset ja julkiset tutkimuksen rahoitusorganisaatiot. Väitöstutkimus keskittyy näiden ulkoisten sidosryhmäkategorioiden sekä yhden sisäisen sidosryhmäkategorian tutkijoiden (knowledge workers) johtamiseen. Tutkimusmenetelminä olivat osallistuva havainnointi, johtajien ja tiiminvetäjien syvähaastattelut, sidosryhmätutkimukset sekä arkistomateriaali. Case-organisaationa oli MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutki- muskeskus). Johdon ja tiiminvetäjien haastatteluista paljastui huoli, että yhteiskunnan pitkäntähtäimen hyvinvointiin tähtäävä, investointityyppinen tutkimus kärsii, kun on yritettävä vastata yritysasiakkaiden kiireellisiin tarpeisiin. Vastaavasti yritysasiakkaat kokivat, että resursseja suunnattiin liiaksi tieteellisiin meriitteihin tähtäävään tutkimukseen, jonka hyödyt realisoituisivat liian hitaasti. Kun erilaisten sidosryhmien erilaiset toimintalogiikat näin häiritsivät toisiaan, oli tutkimuksen luontevana löydöksenä organisaatiorakenne, jossa tunnustetaan tämä erilaisuus. Ratkaisuna on perinteisen tiede- ja osaamispohjaisen organisaatiorakenteen muuttaminen sidosryhmäperusteiseksi. Näin päädytään kolmeen toimintayksikköön: Tutkimus, Tutkimuspalvelut sekä Tuotekehitys. Tutkimus vastaa omistajaministeriön sekä kotimaisen ja kansainvälisen tiedeyhteisön tarpeisiin tuottaen tieteellistä tietoa. Samalla arvostetaan myös huippuosaajien kykyjä. Heillä tulee olla mahdollisuus syvälliseen ja pitkän aikavälin tutkimukseen. Tutkimuspalvelut on linkitetty maa- ja puutarhatilojen prosesseihin, ja se antaa parhaimmillaan jopa on-line -periaatteella lisäarvoa ja parannuksia näiden tuotantoon. Tuotekehitys -yksikön sidosryhmänä ovat maatalouden raaka-aineteollisuuden ja elintarviketeollisuuden yritykset, ja toiminta tuottaa näille uutta liiketoimintaa tai kokonaan uusia yrityksiä. Maritta Yläranta Julkaisutiedot: Maritta Yläranta: Between Two Worlds Stakeholder Management in a Knowledge Intensive Governmental Organisation. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-7:2006. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan henkilöstövoimavarojen johtamisen tuloksellisuutta tietotekniikka-ammateissa. Tutkimuksessa on selvitetty tietotekniikkahenkilöstön johtamiskäytäntöjä yhdeksässä kohdeorganisaatiossa, jotka edustavat ICTalan ja muiden toimialojen (puhelin- ja media-ala sekä teollisuus) yrityksiä sekä julkista sektoria. Tietotekniikka-ammatit ovat luonteeltaan tietointensiivisiä ja edustavat uudenlaista työkulttuuria. Tietotekniikan ammattilaisten todettiin arvostavan erityisesti työn haasteellisuutta ja mahdollisuutta ammattiosaamisen kehittämiseen, palkkauksen oikeudenmukaisuutta sekä esimieheltä saatua tukea ja palautetta. Näiden nykypäivän luovien tietotyöläisten johtamisessa henkilöstön ammattiryhmäkohtaisten erityispiirteiden huomioiminen ja henkilöstökäytäntöjen räätälöinti niiden mukaan on erityisen tärkeää, kun pyritään lisäämään organisaation tuloksellisuutta henkilöstöjohtamisen avulla. Tietotekniikan profession havaittiin jakautuneen useisiin alaryhmiin. Tutkimuksessa tunnistettuja profession alaryhmiä ovat perustyytyväiset koodarit, kiireiset uranluojat ja iäkkäät työjuhdat. Ensimmäistä ryhmää motivoivat työnantajan tarjoamat hyvät kehittymismahdollisuudet. Vahvasti uraorientoituneille työntekijöille erityi- sen tärkeää on esimiehen tuki ja kannustus uraan liittyvissä kysymyksissä. Iäkkäät työntekijät puolestaan arvostavat erityisesti henkilöstövalintojen ja ylennysperusteiden oikeudenmukaisuutta, mutta myös esimiehen tukea ja kehittymismahdollisuuksia. Työnantajasektori on varsin määräävä tekijä henkilöstökäytäntöjen soveltamisessa, sillä organisaatiokohtaiset erot henkilöstöjohtamisessa ovat selviä. Edistyksellisintä ja tuloksellisinta henkilöstöjohtaminen on ICT-sektorin organisaatioissa. ICT-alalla tietotekniikan ammattilaisten merkitys organisaation ydintoiminnalle on keskeinen, ja siksi myös johtamiskäytäntöihin on määrätietoisesti panostettu. Tutkimuksessa tarkastelluissa muiden alojen yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa tietotekniikka-ammattilaiset kuuluvat organisaation tukihenkilöstöön. Erityisesti julkisella sektorilla jatkuvat säästöpaineet heijastuvat organisaation ydintoimintaan kuulumattoman henkilöstön johtamiskäytännöissä. Henkilöstöjohtamisen tuloksellisuus syntyy ensisijaisesti tietotekniikan ammattilaisten kehittymismahdollisuuksien ja palkkatyytyväisyyden kautta. Näihin osa-alueisiin suurilla yksiköillä on mahdollisuus panostaa. Julkisen sektorin pienten tietohallintoyksiköiden taas on mahdotonta kilpailla palkalla ja kouluttautumismahdollisuuksilla suurten ICT-talojen kanssa. Julkisen sektorin onkin etsittävä kilpailukykyä muualta. Tällöin työtehtävien mielekkyyden ja haastavuuden sekä esimiestyön laadun varmistaminen on ensisijaisen tärkeää, kun halutaan pitää kiinni osaavasta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Maarit Viljanen Julkaisutiedot: Viljanen, Maarit: TÄYTYYKÖ TÖISSÄ NIIN VIIHTYÄKÄÄN? Henkilöstövoimavarojen johtamisen tuloksellisuus tietotekniikkaammateissa. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-9:2006. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: 28 MERCURIUS MERCURIUS 29

16 V ÄITÖS T APAHTUMAKALENTERI KTM Jarmo Tähkäpään väitöskirjatutkimus Managing the information systems resource in health care: Findings from two IS projects (Tietojärjestelmäresurssien johtaminen terveydenhuollossa: havaintoja kahdesta tietojärjestelmäprojektista) tarkastettiin Turun kauppakorkeakoulussa Tutkimus kuuluu tietojärjestelmätieteen alaan. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Harri Oinas-Kukkonen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Reima Suomi. Jarmo Tähkäpää on syntynyt Piikkiössä vuonna Hän on valmistunut kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna Tähkäpää toimii tietojärjestelmätieteen lehtorina Turun kauppakorkeakoulussa, jossa hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien erilaisissa opetus- ja tutkimusviroissa. Sitä ennen hän on työskennellyt mm. atk-ohjelmoijana. Tietojärjestelmien käyttöönottoon terveydenhuollossa liittyy monia ongelmia Tutkimuksessa tarkastellaan tietojärjestelmien johtamista terveydenhuollossa ja paneudutaan ongelmiin, joita tietojärjestelmien käyttöönottoon organisaatioissa liittyy. Tutkimustulokset antavat terveydenhuollon johdolle taustatukea uusia tietojärjestelmäprojekteja suunniteltaessa. Tutkimuksen empiirinen materiaali on kerätty Paimio- Sauvon terveyskuntayhtymästä sekä Turun kaupungin terveydenhuollon Primus-hankkeesta. Tutkimuksessa tarkastellaan kriittisiä alueita, joihin terveydenhuolto-organisaation johdon tulisi keskittyä tietojärjestelmäprojektin aikana. Yksityisen yrityksen johtamisessa käytettyjen ratkaisujen soveltaminen julkiseen terveydenhuoltoon ei läheskään aina onnistu. Tämän vuoksi julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeet vaativat oman, julkisen sektorin toiminnallisiin erityispiirteisiin keskittyvän johtamisnäkökulman. Työssä sovelletaan resurssipohjaista ajattelua julkisen sektorin ympäristössä. Kilpailuajattelu on julkisella sektorilla vielä melko vierasta, mutta toisaalta tehokkuutta ja kustannussäästöjä on alettu painottaa yhä enemmän. Tutkimuksessa löydettiin neljä keskeistä aluetta, joihin julkisen terveydenhuollon tietojärjestelmäprojektien johtamisessa olisi tärkeätä keskittyä ja joihin resursseja tulisi 30 MERCURIUS Jarmo Tähkäpää kohdistaa. Ensimmäisen kriittisen alueen muodostaa kommunikaatio järjestelmätoimittajan kanssa. Terveydenhuolto on ollut pitkään itsenäinen alue, johon ulkopuolisen on vaikea päästä sisään. Myös it-ala vaatii korkeaa ammattitaitoa. Näiden kahden erikoisalueen yhteistyö voi joskus olla hankalaa. Toinen mahdollinen ongelma liittyy tietojärjestelmien strategisen johtamisen puutteisiin. Tietojärjestelmien vaikutusten optimointi vaatii pitkän tähtäimen strategista suunnittelua, mihin julkisella sektorilla ei ole totuttu samalla tavalla kuin yksityisellä sektorilla. Strategisen suunnittelun laiminlyönti johtaa muusta toiminnasta irralliseen järjestelmään ja vaarana on, ettei järjestelmän kehittämiseen ja käyttöön sitouduta. Myös tietojärjestelmän vaikutukset organisaation hallinnollisiin rakenteisiin tulisi miettiä huolella. Tietojärjestelmien hallinnassa äärivaihtoehtoina ovat organisaation sisäisen it-osaston kehittäminen tai tietojärjestelmien ulkoistaminen. Tietojärjestelmä yksin ei riitä tehostamaan organisaation toimintaa, vaan tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää myös organisaation vanhojen prosessien muokkaamista. Neljäntenä tutkimuksessa korostetaan, että tietojärjestelmän hyödyt ja haitat tulisi aina arvioida terveydenhuolto-organisaation eri sidosryhmien näkökulmasta. Julkiselle sektorille on ominaista päätöksentekoprosessin monimutkaisuus ja sidosryhmien suuri määrä. Ei riitä, että kokemuksia kysytään vain järjestelmän käyttäjiltä tai vain organisaation johdolta. Jarmo Tähkäpää Julkaisutiedot Tähkäpää, Jarmo: Managing the information systems resource in health care: Findings from two IS projects. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-1:2007. ISBN: (nid.), (pdf ) / ISSN: (nid.), (pdf ) Väitöskirja on luettavissa osoitteessa: Turku Laskentatoimen valtakunnallinen tohtoritutoriaali Lisätietoja: Turku Culture as Innovation the Search for Creative Power in Economies and Societes Tulevaisuuden tutkimuskeskus ja Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemia järjestävät kansainvälisen konferenssin yhteistyössä Turku kulttuuripääkaupunkihankkeen kanssa. Lisätietoja: Turku European Day of the Entrepreneur Eurooppalainen Yrittäjyyden Päivä järjestetään Turussa viidennen kerran. TuKKK:lla järjestettävä tapahtuma tarjoaa yrittäjille, asiantuntijoille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille seminaareja, esityksiä, keskusteluja ja iltajuhlan. Lisätietoja: Lue myös verkkolehti Turku ICSB 2007 World Conference ICSB:n (International Council for Small Business) yrittäjyyden maailmankonferenssi Turun kauppakorkeakoulussa. Konferenssin teema: At the Crossroads of East and West: New Opportunities for Entrepreneurship and Small Business. Lisätietoja: Turku Kauppatieteen päivät Turku 21. Merkuriuksen Karnevaalit Lisätietoja: Turku Alumni 07 -tapahtuma Lisätietoja: MERCURIUS 31

17 YHTEYSTIEDOT TURUN KAUPPAKORKEAKOULU Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) PORIN YKSIKKÖ Pohjoisranta 11 A, PL 170, Pori p. (02) f. (02) YRITYSTOIMINNAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku p. (02) f. (02) TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS Rehtorinpellonkatu 3, Turku Korkeavuorenkatu 25 A 2, Helsinki Hämeenkatu 7 D, Tampere p. (02) f. (02)

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ICF Finland International Coaching Week 19.-23.5.2014 Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Esityksen sisältö International Coaching week Mitä coaching on? Mitä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI

MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI MARKKINOINNIN MUUTTUMINEN SISÄLTÖ- OHJAUTUVAKSI CASE: SOCIAL HERO & MICROSOFT JAANA VUORI MICROSOFT OY SATU YRJÄNEN SEK LOYAL OY PÄIVÄN SISÄLTÖ 1 2 3 4 5 6 Markkinoinnin ja ostokäyttäytymisen muutos Sisältöohjautuva

Lisätiedot

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011

IP kurssi kansainvälistymisen keinona. Arja Maunumäki Oamk 18.11.2011 1 IP kurssi kansainvälistymisen keinona Arja Maunumäki Oamk 2 Intensiivikurssi (IP) Life Long Learning > Erasmus > Intensive Programmes (IP) Lyhyitä (2-6 viikkoa) opintojaksoja, joille opiskelijat ja opettajat

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014. Palautekooste. 2014 Projektiyhdistys ry

Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014. Palautekooste. 2014 Projektiyhdistys ry Projektiyhdistyksen jäsenkysely 2014 Palautekooste 2014 Projektiyhdistys ry Taustaa Jäsenkysely toteutettiin 6/2014 Webropol-kyselynä PRY:n jäsenille. Edellinen kysely v. 2011. Vastauksia 513 Vastaajista

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi

PROFESSORILUENTO. Professori Jaana Tähtinen. Turun kauppakorkeakoulu. Markkinointi PROFESSORILUENTO Professori Jaana Tähtinen Markkinointi Turun kauppakorkeakoulu 23.3.2016 Professori Jaana Tähtinen pitää professoriluentonsa Porin yliopistokeskuksen auditoriossa 125 23. maaliskuuta 2016

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 ARVOA URHEILUSTA 2015 2017 Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 Kohdeilmiö Urheilun erityispiirteet -tavoitteiden monimuotoisuus Mistä arvo syntyy ja miten se ilmenee? -intohimoinen ja irrationaalinen

Lisätiedot

Tapahtumien Hämeenlinna

Tapahtumien Hämeenlinna Tapahtumien Hämeenlinna 20.1.2015 www.linnan.fi Linnan Kehityksen tavoitteena on hankkia kaupunkiin isoja tapahtumia Haemme aktiivisesti kaupunkiin erityyppisiä isoja tapahtumia: Isojen yritysten vuositilaisuudet,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus. Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu. EuroSkills 2020 ammattikoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Keskustelutilaisuus Helsinki 29.1.2015 Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Suomi - maailman osaavin kansakunta vuonna 2020 Miksi EuroSkills

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012

Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Rural Studies -yliopistoverkoston vuosikymmen 2002-2012 Torsti Hyyryläinen & Vesa Rouhiainen & Eeva Uusitalo Rural Studies -yliopistoverkoston 10-vuotisjuhlaseminaari Helsingin yliopiston Runeberg-sali

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työttömyys

Korkeasti koulutettujen työttömyys Korkeasti koulutettujen työttömyys Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys Pidennämme työuria alkupäästä. Tuemme korkeakoulutettujen nuorten työllistymistä. Yli 100 toimivaa mentoriparia joita

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot