Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla"

Transkriptio

1 Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla

2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Olli Pyrhönen Matti Lehtovaara Jari Selesvuo Juha Varis Tuomo Kässi

3 Executive Summary Tuulivoimateollisuus on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla, ja viime vuonna asennettiin maailmanlaajuisesti ennätysmäärä noin 42 GW uutta tuulivoimakapasiteettia. Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti oli vuoden 2011 lopussa noin 241 GW, josta eniten Euroopassa, sitten Kaakkois-Aasiassa, etenkin Kiinassa ja kolmanneksi suurimpana markkina-alueena oli USA. Kiinassa oli eniten asennettua tuulivoimaa, 26 % maailman tuulivoimasta, toisena oli USA, sitten Saksa, Espanja ja Intia. Suurin osa asennetusta koko maailman kapasiteetista on maatuulivoimaa (onshore), merituulivoimaa (offshore) oli asennettu vajaat 4 GW. Teollisuus työllisti arviolta yli henkilöä maailmanlaajuisesti ja liiketoiminnan arvo oli noin 52 Mrd. euroa (73 Mrd. USD). Tuuliturbiineja oli maailmalla toiminnassa noin ja niiden keskikoko oli 1,2 MW. Turbiinien koko on tasaisesti kasvanut ja nykyisin suurimmat kaupalliset turbiinit ovat 6-7 MW kokoluokassa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettuna 163 turbiinia yhteisteholtaan 288 MW, joten olemme huomattavasti jäljessä useimpia muita EU maita tuulivoiman hyödyntämisessä. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 10 % vuosittain, jolloin vuonna 2020 maailmassa olisi asennettuna kapasiteettia noin 900 GW, josta offshore tuulivoimaa 75 GW. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 8 % sähköntuotannosta, kun arvio vuodelle 2012 on 2,26 %. Nopeinta kasvu olisi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, merituulivoimaa sen sijaan asennettaisiin eniten Eurooppaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategin mukainen tavoite on 2,5 GW tuulivoimaa vuonna Moderni turbiini koostuu seuraavista pääkomponenteista: tornista, kolmilapaisesta roottorista, vaihteistosta, generaattorista, ja elektroniikasta. Turbiinien hinta vaihtelee projektista ja käytetystä tekniikasta johtuen, mutta tämän hetkisenä keskiarvona voidaan käyttää noin 1 MEUR / MW hintaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa hinta on vähintään yhden kolmasosan halvempi. Turbiinihintojen ennakoidaan halventuvan jo lähivuosien kuluessa jopa 30 % johtuen muun muassa suuruuden ekonomiasta ja kiristyvästä kilpailusta. Kun mukaan lasketaan kaikki kulut, kuten suunnittelu, luvat, turbiinin perustukset ja kaapeloinnit, tulee asennetulle turbiinille keskihinnaksi noin 1,5 MEUR. Merituulivoima voi olla kaksi kertaa kalliimpi investointi. Generaattoreina käytetään tyypillisesti nopeita tai keskinopeita induktio- (DFIG) tai kestomagneettigeneraattoreita (PMSG) ja yleisesti kolmivaihteisia vaihteistoja. Hidasnopeuksisen (PMSG) suoravetogeneraattorin (DD) käyttö on kuitenkin yleistymässä, sillä tällöin vältetään vika-alttiin vaihteiston käyttö. Korkea toimintaluotettavuus on erityisen tärkeä merituulivoimaloissa. Suurimmat 15 turbiinivalmistajaa toimittivat viime vuonna lähes 90 % maailman tuulivoimaloista. Suurin toimija on tanskalainen Vestas, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 6 Mrd euroa ja henkilöstöä yli Suurimpien valmistajien joukossa oli 7 kiinalaista toimijaa, jotka ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Useimmat turbiinivalmistajat valmistavat joitakin strategisia komponentteja itse tai ostavat ne omaan konserniin kuuluvalta tytäryhtiöltä ja ostavat muut komponentit ja materiaalit sopimusvalmistajilta. Yhtiöiden valmistusstrategiat kuitenkin vaihtelevat tehdään kaikki itse strategiasta pelkkään avainkomponenttien kokoonpanoon ja turbiinin kokonaistoimitukseen. Tyypillisesti turbiinivalmistajia palvelee vakiintunut joukko kansainväliseen toimintaan kyvykkäitä komponenttitoimittajia varatoimittajineen. Kaiken kaikkiaan sekä turbiini-

4 että komponenttivalmistajien kesken on tapahtunut viime vuosikymmenen kuluessa konsolidoitumista. Valmistus on myös globalisoitunut eli avainkomponentit ja etenkin isot komponentit valmistetaan lähellä asiakasta. Toisaalta kiristynyt hintakilpailu on johtanut siihen, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, joka nykyisin onkin suurin komponenttien valmistusmaa. Alan keskittyminen ja globalisoituminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Suomessa on eri sektoreilta tuulivoiman huippuosaamista, mutta kokonaisvaltaista tuulivoimaklusteria meillä ei ole. Sellaisen rakentaminen tai rakentuminen vie aikaa ja edellyttäisi selkeän veturiyrityksen olemassaoloa. Tuuliturbiinien kokonaistoimituksista yleensä vastaava turbiinivalmistaja olisi luonteva veturiyritys, mutta kotimaiset valmistajat (Winwind ja Mervento) ovat kansainvälisesti pieniä, ja niiden markkina-asema on haastava. Lisäksi Winwind on ajautunut vakavaan taloudelliseen kriisiin (velkojat hakevat yhtiöltä saataviaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2013). Kotimaisille turbiinivalmistajille, kuten muillekin tuulivoima-alan toimijoille olisi ensisijaista, että kotimaiset investoinnit käynnistyisivät täysipainoisesti. Tämä tarkoittaisi paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, niin kumuloituvaa osaamista ja ennen kaikkea referenssejä kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen. Suomalaisten turbiinivalmistajien kilpailukykyisin businessalue löytynee erityisosaamisesta, kuten esimerkiksi arktisesta tuulivoimasektorista. Mahdollisesti liittoutumalla tai jonkin johtavan turbiinivalmistajan tytäryrityksenä suomalainen niche markkinoille erikoistunut turbiinivalmistus voisi menestyä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Kilpailu päämarkkinoilla johtavien turbiinivalmistajien kanssa tuskin tuo menestystä, sillä näiden resurssit ja referenssit ovat ylivertaiset ja osaaminenkin osin suomalaisia edellä. Suomalaista huippuosaamista edustavat muun muassa ABB, The Switch, Vacon, Vaisala, Prysmian sekä Moventas. Yhtiöiden markkina-alue on globaali ja etenkin ABB:n ja Prysmianin resurssit mittavat. Yhtiöillä on edellytykset menestyä jatkossakin kansainvälisesti tuulivoimaliiketoiminnan komponenttien ja systeemien toimittajina. Moventaksen haasteena on yrityksen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky markkinoilla (koko henkilöstö lomautetaan määräajaksi keväällä 2013). Muun muassa paperikonevalmistuksen ja meriteollisuuden johdolla Suomeen on syntynyt vahva konepajaosaaminen ja alihankintaverkosto. Esimerkiksi Holming, Componenta, Häkkinen Group ja Metso Foundries palvelevat jo tuulivoimateollisuutta. Osa yhtiöistä toimii kansainvälisesti ja niillä on mahdollisuus jatkossakin palvella tuulivoimateollisuutta, etenkin Suomessa ja lähialueilla. Komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistymisen haasteina ovat muun muassa Suomen syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoilta ja päämiesten jo osin vakiintuneet toimittajaverkostot. Tuulivoiman suunnittelu ja konsultointi sekä käyttö ja kunnossapito tarjoavat suomalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja lähialueilla. Merkittävää uutta potentiaalia edustaa telakkateollisuus, ennen muuta STX Finland. STX konsernissa osataan erikoislaivojen tekeminen, konserni omistaa jo turbiinivalmistajan ja konsernin strategiana on tulla merkittäväksi tuulivoimatoimijaksi. Offshore perustukset ja tornit voisivat luontevasti olla omaa tuotantoa oman turbiinivalmistuksen, tuulipuistojen käytön ja kunnossapidon sekä erikoislaivojen ohella. STX Finlandilla olisi potentiaalia toimia suomalaisen tuulivoimateollisuuden veturiyrityksenä. Yhtiön rahoitustilanne ja kilpailukyky ovat kuitenkin tällä

5 hetkellä haastavat. Rautaruukilla on potentiaalia toimittaa muun muassa ristikkorakenteisia torneja ja Parmalla hybriditorneja tuulivoimateollisuudelle. Suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja työllisyyden kannalta keskeistä on, että Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tuulivoimainvestoinnit saataisiin viipymättä käyntiin ja investointiympäristö säilyisi suotuisana ja ennustettavana. Tuulivoiman syöttötariffi tukee tuulivoiman taloudellista kannattavuutta lähitulevaisuudessa, mutta tuulivoimarakentamisen rajoituksia ja esteitä tulee myös merkittävästi purkaa tai lieventää. Työpaikkoja syntyy niihin maihin joissa tuulivoimaa rakennetaan. Tuulivoima työllistää paitsi suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, niin erityisesti laitosten vuoden käyttö- ja kunnossapitoaikana. Teknologiateollisuuden (2012) positiivisen kasvuskenaarion mukaan tuulivoimateollisuus voisi työllistää jopa henkilöä vuonna 2020 nykyisten noin 2000 sijasta ja alan liikevaihto voisi olla jopa Mrd. euroa. Tällainen kasvuskenaario sisältää kyllä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja Tarastin (2012) selvitys arvioikin kasvun ja työllisyyden kehittyvän kasvuskenaariossakin maltillisemmin. Todennäköisimmät menestysmahdollisuudet ovat alalla jo merkittävässä asemassa olevilla resursseiltaan vahvoilla ja kansainvälisillä yrityksillä. Monialayritykset kestävät pelkästään tuulivoima-alaan keskittyneitä yrityksiä paremmin alalle tyypilliset liiketoiminnan vaihtelut. Erikoistuminen ja uudet radikaalit innovaatiot voivat kuitenkin tuoda tuulivoimaliiketoimintaan täysin uusia toimijoita tai muuttaa nykyisten yritysten kilpailuasetelmia. Kaupallisesti menestyviä uusia keksintöjä harvoin kuitenkaan syntyy ilman panostuksia. Ensiarvoisen tärkeää olisi määritellä kansallinen tahtotila, millä resurssein ja mihin tuulivoimateollisuuden sektoreihin halutaan panostaa, ja kohdentaa resurssit siten, että alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja muilla toimijoilla olisi parhaat edellytykset kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja systeemeitä. Potentiaalisten uusien teknologioiden ja suomalaisten toimijoiden syvällisempi tarkastelu voisikin olla mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe.

6 Sisällysluettelo Executive Summary... iii Kuvat... viii Taulukot... x Lyhenteet... xi 1. Johdanto Tuulivoimateknologiat Turbiiniteknologiat Pääkomponenttien teknologiat ja valmistusstrategiat Tuulivoimatekniikan globaali markkinatilanne Nykymarkkinat ja kasvun edellytykset Onshore ja offshore markkinat Turbiinivalmistajat Komponenttitoimittajat Tuulivoiman palveluliiketoiminta Keskeiset asiakkaat ja rahoittajat Suomen tuulivoimayritysten nykytilanne Turbiinivalmistajat Komponenttitoimittajat ja palveluyritykset Liiketoimintaverkosto ja palveluliiketoiminta Tuulivoiman toteuttajat ja rahoittajat Tuulivoiman Teknologia- ja liiketoimintanäkymät Onshore markkinakehitys Offshore markkinakehitys Suomen tuulivoimamarkkinan kehitys Suomalainen potentiaali tuulivoimateknologiassa Kotimaisen teollisuuden liiketoimintamahdollisuudet Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo... 51

7 Liitteet Liite 1: Turbiinien sähkötekniikka Liite 2: Pääkomponenttien valmistusteknologiat ja suomalaiset valmistajat Liite 3 : Suomalaisen tuulivoimateollisuuden toimijoita... 74

8 Kuvat Kuva 1:Uusiutuvan energian investoinnit vuosina (GWEC 2011)... 1 Kuva 2: Vuosittain rakennettu tuulivoima vuosina (GWEC 2011) Kuva 3: Tuulivoiman lisäkapasiteetin rakentaminen eri maissa vuonna (GWEC 2011)... 3 Kuva 4: Tuulivoimamarkkinan odotettu kasvu vuoteen 2016 mennessä. (GWEC 2011) Kuva 5: Euroopan off-shore tuulivoimakapasiteetin kehitys. (GWEC 2011)... 4 Kuva 6: Tuuliturbiinin naselli ja roottori. Pääkomponentit ovat torni, roottori ja voima-akseli. Voimaakseliin kuuluu akselisto, vaihteisto ja generaattori. (GE Energy esitemateriaalia)... 6 Kuva 7: Kaupallisten turbiinien roottorihalkaisijan kehitys viime vuosikymmeninä (IRENA 2012)... 9 Kuva 8: Tuuliturbiinin kustannusjakauma komponenteittain (Wind Directions 2007) Kuva 9: Tuulivoimalan tornin valmistusta Levator Oy:n tiloissa (Levator 2012) Kuva 10: Esimerkki asiakkaan tuulivoimalaan räätälöidystä kestomagnetoidusta suoravetokoneesta (The Switch 2012) Kuva 11: ABB Oy:n Suomessa valmistamia keskinopeita tuulivoimageneraattoreita (ABB 2012) 14 Kuva 12: Megawattiluokan 3-portainen tuulivoimavaihde ja sen sisäinen rakenne (Boschrexroth 2012) Kuva 13: Moventas Oyj:n ja The Switch Oy:n yhdessä kehittämä Fusion Drive, joka yhdistää tuulivoimalan vaihteiston ja generaattorin yhdeksi kokonaisuudeksi(the Switch 2012) Kuva 14: Tuulivoimalan perustukien raudoitus ennen valua Joutsenon Muukonkankaalla elokuussa Kuva 15: Erilaisia merituulivoimaloiden perustusratkaisuja. (Wind in our sails, a report by european wind energy assosiation 2011) Kuva 16: Maailmanlaajuisesti asennettu tuulivoima, vuotuinen ja kumulatiivinen (BTM Consult 2012b) Kuva 17: Tuulivoima Maailmanlaajuisesti, 2005, 2008, 2011 (BTM Consult 2012b) Kuva 18: Maailman kymmenen suurinta turbiinivalmistajaa vuonna 2011 (BTM Consult 2012b) Kuva 19: Tuulivoimateollisuuden horisontaalinen integraatio (BTM Consult 2012a) Kuva 20: Tuulivoimateollisuuden toimitusketju (BTM Consult 2012a) Kuva 21: Vertikaalinen integraatio (BTM Consult 2012a) Kuva 22: Johtavat tuulipuistojen omistajat / operaattorit (BTM Consult 2012b) Kuva 23: Tuulivoimatuottajien osuudet tuotetusta tuulisähköstä vuonna 2010 (Stenberg & Holttinen 2011) Kuva 24: Rakenteilla ja valmistelussa 2012 olevien tuulivoimahankkeiden toteuttajia Kuva 25: Tuulivoiman kumulatiivinen kasvuennuste maailmassa (BTM Consult 2012b)... 41

9 Kuva 26: Tuulivoiman investoinnit (kumulatiivinen MW) markkina-alueittain vuoteen 2021 (BTM Consult 2012b) Kuva 27: Offshore markkinakehitys 2020 mennessä (BTM Consult 2010)... 43

10 Taulukot Taulukko 1:Tuulivoimakapasiteetti eri IEA jäsenvaltioissa (IEA WIND 2011)... 2 Taulukko 2: Tuulivoimainvestoinnit, syntyneet työpaikat ja liikevaihto IEA jäsenmaissa (IEA Wind 2011) Taulukko 3: Tuulivoimaprojektien kustannusosuudet on-shore ja off-shore voimaloissa (Wizelius 2009) Taulukko 4: Turbiinien ja tuulivoimaprojektien hinta eri IEA jäsenmaissa. (IEA Wind 2011)... 8 Taulukko 5: IEC turbiinien luokitus eri tuuliolosuhteisiin Taulukko 6: Suurimmat markkina-alueet (kumulatiivinen MW) vuoden 2011 lopussa (BTM Consult 2012b) Taulukko 7: Suurimpien 15 turbiinivalmistajan taloudellisia tunnuslukuja Taulukko 8: Keskeisten komponenttien toimittajia (BTM Consult 2012a) Taulukko 9: Turbiinivalmistajien valmistusstrategia (BTM Consult 2012a) Taulukko 10: Keskeisten komponenttien toimittajia suurimmille turbiinivalmistajille (BTM Consult 2012a) Taulukko 11: Konvertteritoimittajia suurimmille turbiinivalmistajille Taulukko 12: Komponenttitoimittajien taloudellisia tunnuslukuja Taulukko 13: Suurimmat suunnitteilla olevat offshore projektit (BTM Consult 2010) Taulukko 14: Suomalaisten turbiini- ja komponenttitoimittajien sekä palveluyritysten tunnuslukuja 38 Taulukko 15: Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vahvuuksia ja heikkouksia... 48

11 Lyhenteet Lyhenne tai symboli EWEA DD DFIG GE GW GWh HAWT htv HVDC IEA MEUR MW OECD PMSG TWh Selitys European Wind Energy Association Direct drive Double Fed Induction Generator General Electric gigawatti gigawattitunti horizontal axis wind turbine henkilötyövuosi High Voltage Direct Current International Energy Agency miljoona euroa megawatti Organisation for Economic Co-operation and Development Permanent Magnet Synchronous Generator terawattitunti

12 1. Johdanto Tuulivoima on kehittynyt merkittäväksi energiantuotantomuodoksi viime vuosikymmenen aikana. Uusiutuvan energian kokonaisinvestoinnit ovat kasvaneet vuosien aikana keskimäärin 30 % saavuttaen 260 Mrd. $ tason vuonna Samana vuonna tuulivoimainvestoinnit muodostivat 28% eli 73 Mrd. $ maailman kaikista uusiutuvan energian investoinneista. Muita merkittäviä uusiutuvan teknologioita olivat aurinkoenergia, bioenergia, geoterminen energia sekä pienvesivoima. (GWEC 2011). Kuva 1:Uusiutuvan energian investoinnit vuosina (GWEC 2011) Tuulivoiman vuosittainen rakennuskapasiteetti on noudattanut lähes yhdenmuotoista kehitystrendiä uusiutuvan energian investointeihin verrattuna. Merkittävin kasvu koettiin vuosien 2004 ja 2009 välillä, jolloin vuosittainen asennettu kapasiteetti lähes viisinkertaistui 8.2 GW tasosta 38.6 GW tasolle. Vuosien aikana kasvu on ollut hidasta johtuen maailmantalouden hitaasta kehityksestä. Vuosittain rakennettu kapasiteetti on kuitenkin lisääntynyt myös tuona aikana. Kuva 2: Vuosittain rakennettu tuulivoima vuosina (GWEC 2011). 1

13 IEA:n (International Energy Association) jäsenvaltiot tuottivat 2011 tuulivoimalla kansallisesta sähköenergian tarpeestaan keskimäärin 2.8%. Suhteellisesti eniten IEA jäsenvaltioista tuulivoimaa hyödyntävät Tanska (28%), Portugali (18%) ja Espanja (16.4 %). Eniten tuulivoimakapasiteettia huipputeholla laskettuna on asennettu Kiinaan (62 GW), Yhdysvaltoihin (47 GW) ja Saksaan (29 GW) (BTM Consult 2012b). Taulukko 1:Tuulivoimakapasiteetti eri IEA jäsenvaltioissa (IEA WIND 2011) Kiina on ottanut kärkipaikan kaikista maailman maista myös vuosittaisten investointien osalta. Vuonna 2011 maailmassa rakennettiin tuulivoimakapasiteettia yhteensä 40.6 GW, Kiinan osuus tästä oli 17.6 GW eli 43%, kun Yhdysvaltojen osuus oli toiseksi suurin, 17%. Samat maat olivat myös vuoden 2011 kumulatiivisen kapasiteetin osalta tilastojen kärjessä, Kiinan 26.2% koko maailman kapasiteetista, toisena Yhdysvallat 19.7 % ja kolmantena Saksa 12.2% (GWEC 2011). 2

14 Kuva 3: Tuulivoiman lisäkapasiteetin rakentaminen eri maissa vuonna (GWEC 2011). Tuulivoimarakentamisen odotetaan edelleen kasvavan lähivuosina. Kuva 4 esittää GWEC:n ennusteen seuraaville 5 vuodelle. Markkinan odotetaan kasvavan lähes joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2013, jonka lievä markkinan kutistuminen selittyy maailmantalouden kriisillä. Vuoteen 2020 mennessä kumulatiivisen kapasiteetin ennustetaan kasvavan noin 900 GW kokonaistehoon. Energian kasvava kysyntä sekä tuulivoiman hintakilpailukyvyn paraneminen mahdollistavat tuulivoima-alan jatkuvan kasvun lähivuosina. Markkinoiden painopisteen odotetaan siirtyvän yhä voimakkaammin perinteisistä teollisuusmaista Kiinaan, Intiaan ja Etelä-Amerikkaan, siis niin kutsuttuihin BRIC-maihin lukuun ottamatta Venäjää, jolla on alueellaan mittavat öljy- ja kaasuvarat. (GWEC 2011; BTM Consult 2012b) 3

15 Kuva 4: Tuulivoimamarkkinan odotettu kasvu vuoteen 2016 mennessä. (GWEC 2011). Tuulivoimakapasiteetti rakentuu kuluvalla vuosikymmenellä pääosin maalle (onshore). Offshore tuulivoiman (merituulivoima) ennustetaan olevan korkeintaan 10% kaikesta rakennetusta kapasiteetista vuoteen 2020 mennessä. Tämän hetken merituulikapasiteetti on noin 2% ja kapasiteetti on rakennettu lähinnä Pohjois-Euroopan merialueille; Pohjanmerelle, Irlanninmerelle, Itämerelle ja Englannin kanaaliin. Offshore tuulivoiman rakentamisessa Britannia on globaali johtaja. Koko Euroopan offshore kapasiteetti oli vuonna 2011 yhteensä 3813 MW. Euroopan offshore tuulivoima on edelleen merkittävässä roolissa EU:n 2020 uusiutuvan energian tuotantotavoitteissa. (GWEC 2011) Kuva 5: Euroopan off-shore tuulivoimakapasiteetin kehitys. (GWEC 2011) Britannia on asettanut tavoitteekseen MW offshore tuulivoimaan 2020 mennessä. Myös Tanska suunnittelee offshore tuulivoiman merkittävää lisärakentamista tällä vuosikymmenellä. Offshore tuulivoimaan tullaan panostamaan myös Euroopan ulkopuolella. Kiinan tavoite vuoteen 2020 mennessä on MW. Myös Korea ja Japanin hallitukset ovat tehneet päätöksiä offshore tuulivoiman lisärakentamisesta. (GWEC 2011) 4

16 Tuulivoimateollisuus on luonut merkittävästi työpaikkoja eri IEA jäsenmaihin, 2011 tilastojen mukaan yhteensä Euroopan tasolla Saksa ja Tanska ovat johtavia maita tuulivoimateollisuuden ja työpaikkojen suhteen, Suomessa ala työllisti vuonna 2011 noin 2000 henkilöä. (IEA Wind 2011) Taulukko 2: Tuulivoimainvestoinnit, syntyneet työpaikat ja liikevaihto IEA jäsenmaissa (IEA Wind 2011). Kokonaisuutena voidaan todeta, että tuulivoiman lisärakentamisen voidaan odottaa jatkuvan voimakkaana lähes kaikissa maanosissa. Valtaosa kapasiteetista rakennetaan maalle, mutta erityisesti Euroopassa ja Aasiassa myös offshore tuulivoiman rakentaminen lisääntyy kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta on mielenkiintoista tarkastella mahdollisuuksia, joita kasvava tuulivoimaliiketoiminta suomalaisille tarjoaa. Tässä raportissa analysoidaan tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan tilaa nimenomaan suomalaisen teknologiateollisuuden näkökulmasta. 5

17 2. Tuulivoimateknologiat Moderni kaupallisen turbiinin pääkomponentit ovat torni, kolmilapainen roottori, vaihteisto ja generaattori, kuva 6. Lisäksi jokainen turbiini edellyttää suuritehoisen muuntajan turbiinin ja tuulipuistoverkon välille. Tuuliturbiini mukautuu vallitsevaan tuuliolosuhteeseen roottorin pyörimisnopeuden ja suuntaussäädön avulla. Roottorin pyörimisnopeussäätö on tärkeää, jotta roottorin aerodynaaminen hyötysuhde voidaan pitää korkeana. Roottori voi muuntaa enintään 59% (Betzin luku) ilmavirtauksen kineettisestä energiasta mekaanisen pyörimisliikkeen energiaksi ja edelleen sähköenergiaksi. Käytännössä parhaiden turbiinien aerodynaaminen hyötysuhde on noin 50%. Hyvä hyötysuhde saavutetaan pyörimisnopeussäädöllä, jolla tuulen nopeuden ja roottorin pyörimisnopeuden suhde pidetään likimain vakiona. Turbiinin pyörimisnopeussäädetyllä generaattorilla onkin tärkeä rooli laitteiston tehokkaan energiakonversion kannalta. Kuva 6: Tuuliturbiinin naselli ja roottori. Pääkomponentit ovat torni, roottori ja voima-akseli. Voima-akseliin kuuluu akselisto, vaihteisto ja generaattori. (GE Energy esitemateriaalia) Turbiinien kustannuksien kannalta tärkeimmät osat ovat torni (26.3%), siivet (22.2%) ja vaihteisto (12.91%). Kustannuksien jakauma vaihtelee esitetystä eri turbiiniteknologioiden välillä. Sähkötekniset osat; generaattori, tehonmuokkain ja muuntaja, edustavat turbiinin kokonaiskustannuksista noin 12 % osuutta. Tämäkin luku vaihtelee eri teknologioiden välillä. Suoravetoisissa vaihteettomissa turbiineissa generaattorin kustannus on tekniikasta riippuen jopa 20%. Tuulienergian kannalta turbiini edustaa tärkeintä kustannuserää erityisesti onshore tuulipuistoissa. Sen sijaan merituulivoimaloissa turbiinikustannuksen merkitys koko investoinnissa vähenee, esimerkkejä tuulivoimaprojektien kustannusosuuksista on esitetty taulukossa 3. Taulukon tiedot ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat projektista toiseen. 6

18 Taulukko 3: Tuulivoimaprojektien kustannusosuudet onshore ja offshore voimaloissa (Wizelius 2009). On-shore Off-shore Turbiini Perustukset 4 23 Puiston sähköverkko 2 4 Verkkoliittymä 9 21 Konsultointi 1 10 Maan vuokra 2 - Muut kulut 2 2 Total Tuulienergian hinta määräytyy suurelta osin turbiinin hinnan perusteella, sillä käytönaikaiset elinkaarikustannukset ovat vain noin 6-10 /MWh maatuulivoimaloissa (vrt. Suomen tariffihinta 83.5 /MWh). Turbiinien voimakas hintaeroosio on nähtävissä erityisesti Kiinassa, jossa IEA:n mukaan vuoden 2011 keskimääräinen turbiinihinta megawattia kohden oli vain /MW, kun vastaava luku Euroopassa oli tyypillisesti yli kaksinkertainen. Myös kokonaisprojektikustannukset olivat Euroopassa ja muissa IEA jäsenmaissa useimmiten vähintään kaksinkertaiset Kiinaan verrattuna, taulukko 4. On luultavaa, että aasialainen teknologia tulee asettamaan voimakkaan hintapaineen ja kannattavuusongelman länsimaisille turbiinivalmistajille lähivuosina. Esimakua tästä antaa kiinalaisten ja vietnamilaisten tornivalmistajien hinnoittelu Yhdysvaltain markkinoilla; Yhdysvalloissa valmistetun tornin hinta oli 2.1-kertainen Kiinasta Yhdysvaltojen länsirannikolle kuljetetun tornin myyntihintaan nähden, ja vastaavasti 1.4-kertainen vietnamilaiseen torniin nähden. Yhdysvalloissa onkin esitetty vaatimuksia DoC:lle (US Department of Commerce) 65% suojatullin asettamiseksi aasialaisille tuulivoimalatorneille. (Wind Power Monthly 2/2012). On kuitenkin huomioitava, että Euroopassa tyypillisesti ilmoitetaan asennettujen toimintavalmiiden turbiinien hinnat, USA:ssa hinnat ovat tehdashintoja (Exworks), ja Kiinassa tehdashintoja ilman torneja. Kaiken kaikkiaan toimintavalmiiden turbiinien kokonaishintataso on Pohjois-Amerikassa jonkin verran Euroopan hintatasoa alhaisempi ja Kiinassa vähintään kolmanneksen eurooppalaisia hintoja alhaisempi. 7

19 Taulukko 4: Turbiinien ja tuulivoimaprojektien hinta eri IEA jäsenmaissa. (IEA Wind 2011) 2.1 Turbiiniteknologiat Kaupallisten turbiinien rakenne muistuttaa ulkoisesti toisiaan, kaikki suuritehoisten turbiinien valmistajat soveltavat 3-lapaista vaaka-akselista roottoria (HAWT horizontal axis wind turbine). Keskeinen kehitystrendi on jatkuva tehon kasvu, minkä on mahdollistunut kyky rakentaa yhä pitempiä siipiä. Roottorin teho (P) määräytyy suoraan pinta-alan (A) perusteella = =, (1) jossa c p on roottorin teholuku (parhaimmillaan 0.5), on ilman tiheys, r on roottorin säde ja u on tuulen nopeus. Esimerkiksi roottori, jonka säde on 50 m ja teholuku on 0.5, tuottaa tehoa 12 m/s tuulen nopeudella noin 3.4 MW. Yhtälössä (1) on hyödyllistä havaita, että turbiinin teho riippuu tuulen nopeuden 3. potenssista, jolloin edellinen 12 m/s tuulen nimellisnopeuteen mitoitettu esimerkkiturbiini tuottaisi vain puolet nimellistehosta 9.5 m/s tuulen nopeudella. Roottorihalkaisijat lähestyvät jo 150 m ja kaupallisten turbiinien teho lähestyy 10 MW rajaa. 8

20 Kuva 7: Kaupallisten turbiinien roottorihalkaisijan kehitys viime vuosikymmeninä (IRENA 2012) Tuuliturbiinin toimintaperiaate on yksinkertainen; turbiini suunnataan tuuleen kääntökoneistonsa avulla ja roottorin pyörimisnopeutta säädetään tuulen nopeuden funktiona suurimman aerodynaamisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tuulen nopeuden saavuttaessa nimellisarvonsa täytyy roottoritehoa rajoittaa. Perinteisissä turbiineissa siivet muotoiltiin siten, että ne sakkaavat korkeilla tuulennopeuksilla, eikä aktiivista tehorajoitusta tarvittu. Nykyiset turbiinit on toteutettu aktiivisella lapakulmasäädöllä, jossa siipien aerodynaamista hyötysuhdetta alennetaan kääntämällä lapakulmia, jotta pyörimisnopeus ja teho voidaan pitää sallituissa maksimiarvoissaan myös nimellisnopeutta suuremmilla tuulennopeuksilla. Tuulivoimaloiden maksimi tuulennopeus määrää sen soveltuvuuden eri olosuhteisiin. Turbiinit jaetaankin IEC standardissa eri tuuliluokkiin I-III ja S taulukon 5 mukaisesti, tuuliluokan I turbiinit soveltuvat kovatuulisimmille rannikko- ja merialueille, kun taas tuuliluokat III ja S edustavat sisämaan matalatuulisimpia olosuhteita. Taulukko 5 esittää IEC turbiinien luokituksen eri tuuliolosuhteisiin. V ref on suurin puuskanopeus 50 vuoden tarkastelujaksolla, V ave on vallitseva keskituulennopeus. Meriolosuhteissa sovelletaan I-II luokkia, rannikolla II-III luokkia ja sisämaassa tuuliluokkaa III tai S. Kirjaimet A, B ja C merkitsevät eri turbulenssiolosuhteita, joka määritetään turbulenssi-intensiteetillä

21 Taulukko 5: IEC turbiinien luokitus eri tuuliolosuhteisiin Sähkömekaaninen energianmuunto tapahtuu vaihteiston ja generaattorin sekä generaattoriin kytketyn tehonmuokkaimen avulla. Roottorit pyörivät koosta riippuen rpm (kierrosta minuutissa). Vakiintuneissa ratkaisuissa tuuligeneraattoreiden tyypillinen pyörimisnopeusalue on rpm. Siksi turbiineissa sovelletaan useimmiten kolmiportaista vaihteistoa, jolla roottorin pyörimisnopeus nostetaan jopa 100-kertaiseksi ennen generaattoriin kytkeytymistä. Roottorin pyörimisnopeuden vaihtelu aiheuttaa myös generaattorin pyörimisnopeuden vaihtelun tuulen nopeuden vaihdellessa. Toisin kuin esim. vesivoimalaitoksissa, tuuligeneraattoria ei nykyisin kytketä suoraan verkkoon. Tuuligeneraattorin taajuuden vaihtelun vuoksi generaattorin ja sähköverkon väliin tarvitaan tehonmuokkain, joka muodostuu useammasta taajuusmuuttajasta. Kaksi päätyyppiä markkinoilla ovat DF-generaattorijärjestelmä, (Double fed induction generator) ja PM-generaattorijärjestelmä (Permanent magnet synchronous generator). Tehonmuokkain kytkee turbiinin sähköverkkoon ja sillä on keskeinen vaikutus turbiinin sovittamiseksi sähköverkon vaatimusten mukaisiksi, jotta verkon toimintakyky ja sähkön laatu taataan kaikissa olosuhteissa. Kiristyvät verkkovaatimukset tuovat kilpailuetua taajuusmuuttajateknologian kärkiyrityksille. Liitteessä 1 tarkastellaan turbiiniteknologioita tarkemmin. 2.2 Pääkomponenttien teknologiat ja valmistusstrategiat Tuuliturbiinien osakokoonpanot tehdään valmiiksi joko toimittajan omilla tehtailla tai alihankkijoilla. Toimittaja tekee loppukokoonpanon asennuspaikalla. Yleensä puhutaan Make or buy strategiasta riippuen siitä mikä on toimittajan oma valmistuskyky eri kokoonpanojen ja osien osalta. Make - strategian mukaisesti toimittaja valmistaa mahdollisimman paljon osista itse. Tämä edellyttää suuria investointeja sekä henkilöstöön että tuotantolaitteistoihin. Strategian etuina on riippumattomuus alihankkijoista ja osaamisen kertyminen omaan yhtiöön. Toimittaja voi valvoa ja optimoida jokaista valmistusvaihetta ja uudistukset voidaan nopeasti viedä tuotantoon. Buy - strategian mukaisesti turbiinitoimittaja ostaa valmistettavat komponentit alihankkijoilta ja tekee itse loppukokoonpanon. Tietyt osat kuten konepedit, vaihteistot, roottorilavat ja tehonmuokkaimet voivat olla toimittajan suunnittelemia, mutta valmistus on ulkoistettu. Strategian etuna on, että 10

22 pääomaa ei sitoudu kalliisiin koneisiin ja suuriin tuotantotiloihin. Haittana on sisäisen know-hown antaminen alihankkijoille ja riippuvuus niiden tuotantokyvystä. Nasellin kokoonpanon turbiinivalmistaja tekee yleensä omalla kokoonpanotehtaallaan. Konepetiin asennetaan pääakseli, vaihteisto ja generaattori ja tehdään varustelut, asennetaan sähkö- ja ohjauskaapit, muuntajat ja tehdään kaapeloinnit. Tietyissä tuuligeneraattorityypeissä vaihteisto voidaan asentaa suoraan roottorin napaan, jolloin pääakselia ja sen laakerointeja ei tarvita. Sen jälkeen asennetaan hydrauliikkakoneikot, tuulettimet ja jäähdytyskoneikot. Osakokoonpano tehdään toimitusvalmiiksi asennuspaikalle. Torni ja siivet asennetaan tuulivoimalan asennuspaikalla. (Windenergie 2012) Kuvassa 8 on esitetty erään turbiinin (REpower MM92) komponenttien kustannusjakauma käytettäessä DF-käyttöteknologiaa. Erilaiset teknologiavalinnat muuttavat komponenttien kustannusjakaumaa. Kuva 8: Tuuliturbiinin kustannusjakauma komponenteittain (Wind Directions 2007) Turbiiniliiketoiminnassa voidaan siis erottaa kaksi eri perushankintastrategiaa. Jotkut turbiinivalmistajista pyrkivät valmistamaan lähes kaikki pääkomponenttinsa itse, toiset taas ostavat pääosan komponenteista alihankkijoilta. Ääriesimerkki omaan tuotantoon nojaavasta strategiasta 11

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

We are The Switch. Dag Sandås Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä 20.10.2010

We are The Switch. Dag Sandås Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä 20.10.2010 We are The Switch Dag Sandås Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä 20.10.2010 2 Global Wind Power Market 1996-2009 Global wind power installed capacity

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

Positiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved.

Puolivuosikatsaus Q Teleste Proprietary. All rights reserved. Puolivuosikatsaus 11.8.2016 Q2 2016 1 Rakennamme tulevaisuutta, joka on älykkäämpi, turvallisempi ja sujuvampi 2 Liiketoiminta-alueet Video and Broadband Solutions Laajakaista- ja videovalvonta- ja informaatioratkaisut

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE

SMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

LUT Scientific and Expertise Publications

LUT Scientific and Expertise Publications LUT Scientific and Expertise Publications LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Teknillinen tiedekunta Tuotantotalouden tiedekunta Faculty of Technology Faculty of Industrial

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2.

Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja. Arvopaperin aamuseminaari 17.2. Metsä Board Vahvaa kasvua korkealaatuisissa pakkauskartongeissa Katri Sundström sijoittajasuhdejohtaja aamuseminaari 17.2.216 Kartonki on Metsä Boardin ydinliiketoimintaa Metsä Board lyhyesti Euroopan

Lisätiedot

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013

1Q 2013 Tulos. Finnair 1Q 2013 Tulos, 26.4.2013 1Q 2013 Tulos 1 Markkinaympäristö edelleen haastava IATA:n mukaan, Tulosparannuskehitys pysähtyi Euroopassa jo Q4 2012 aikana, tulokset edellisvuoden tasolla Öljyn hinta laski maaliskuussa, hintataso kuitenkin

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS

MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS MAGNUS ROSÉN, TOIMITUSJOHTAJA YHTIÖKOKOUS 17.3.2016 Liikevaihto kasvoi 635,6 milj. euroon, kasvua 3,6 % tai 6,0 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla EBITA 66,8 (65,8) milj. EUR tai 10,5 % (10,7 %)

Lisätiedot

Arvopaperin Rahapäivä 2013

Arvopaperin Rahapäivä 2013 Arvopaperin Rahapäivä 2013 ATTE PALOMÄKI, VIESTINTÄJOHTAJA 17.9.2013 Wärtsilä Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS SHIP POWER SERVICES 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus 6000 16% 5000 4000 11,4% 12,1% 10,7%

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.8.27 1 Wärtsilä Keskeistä MEUR Q2/7 Q2/6 1-6/7 1-6/6 26 Tilauskertymä 1 369 1 19 2 526 2 214 4 621 Tilauskanta 3.6. 5

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 27 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-27 8 7 6 5 Infrastruktuuri & ympäristö Energia 4 Metsäteollisuus 3 2 1 Metsäteollisuus, uudet investoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2013

KONEen tilinpäätös 2013 KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008

Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 30.4.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 29.5.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 2. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q2/2008(marras-huhtikuu)

Lisätiedot