Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla
|
|
- Aino Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomalaisen tuulivoimateollisuuden asema, kilpailukyky ja tulevaisuuden näkymät kansainvälisillä markkinoilla
2 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Olli Pyrhönen Matti Lehtovaara Jari Selesvuo Juha Varis Tuomo Kässi
3 Executive Summary Tuulivoimateollisuus on kasvanut erittäin voimakkaasti 2000-luvulla, ja viime vuonna asennettiin maailmanlaajuisesti ennätysmäärä noin 42 GW uutta tuulivoimakapasiteettia. Kumulatiivinen asennettu kapasiteetti oli vuoden 2011 lopussa noin 241 GW, josta eniten Euroopassa, sitten Kaakkois-Aasiassa, etenkin Kiinassa ja kolmanneksi suurimpana markkina-alueena oli USA. Kiinassa oli eniten asennettua tuulivoimaa, 26 % maailman tuulivoimasta, toisena oli USA, sitten Saksa, Espanja ja Intia. Suurin osa asennetusta koko maailman kapasiteetista on maatuulivoimaa (onshore), merituulivoimaa (offshore) oli asennettu vajaat 4 GW. Teollisuus työllisti arviolta yli henkilöä maailmanlaajuisesti ja liiketoiminnan arvo oli noin 52 Mrd. euroa (73 Mrd. USD). Tuuliturbiineja oli maailmalla toiminnassa noin ja niiden keskikoko oli 1,2 MW. Turbiinien koko on tasaisesti kasvanut ja nykyisin suurimmat kaupalliset turbiinit ovat 6-7 MW kokoluokassa. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa asennettuna 163 turbiinia yhteisteholtaan 288 MW, joten olemme huomattavasti jäljessä useimpia muita EU maita tuulivoiman hyödyntämisessä. Tuulivoimamarkkinoiden ennakoidaan kasvavan keskimäärin noin 10 % vuosittain, jolloin vuonna 2020 maailmassa olisi asennettuna kapasiteettia noin 900 GW, josta offshore tuulivoimaa 75 GW. Tällöin tuulivoimalla tuotettaisiin noin 8 % sähköntuotannosta, kun arvio vuodelle 2012 on 2,26 %. Nopeinta kasvu olisi Kaakkois-Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, merituulivoimaa sen sijaan asennettaisiin eniten Eurooppaan. Suomen ilmasto- ja energiastrategin mukainen tavoite on 2,5 GW tuulivoimaa vuonna Moderni turbiini koostuu seuraavista pääkomponenteista: tornista, kolmilapaisesta roottorista, vaihteistosta, generaattorista, ja elektroniikasta. Turbiinien hinta vaihtelee projektista ja käytetystä tekniikasta johtuen, mutta tämän hetkisenä keskiarvona voidaan käyttää noin 1 MEUR / MW hintaa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinassa hinta on vähintään yhden kolmasosan halvempi. Turbiinihintojen ennakoidaan halventuvan jo lähivuosien kuluessa jopa 30 % johtuen muun muassa suuruuden ekonomiasta ja kiristyvästä kilpailusta. Kun mukaan lasketaan kaikki kulut, kuten suunnittelu, luvat, turbiinin perustukset ja kaapeloinnit, tulee asennetulle turbiinille keskihinnaksi noin 1,5 MEUR. Merituulivoima voi olla kaksi kertaa kalliimpi investointi. Generaattoreina käytetään tyypillisesti nopeita tai keskinopeita induktio- (DFIG) tai kestomagneettigeneraattoreita (PMSG) ja yleisesti kolmivaihteisia vaihteistoja. Hidasnopeuksisen (PMSG) suoravetogeneraattorin (DD) käyttö on kuitenkin yleistymässä, sillä tällöin vältetään vika-alttiin vaihteiston käyttö. Korkea toimintaluotettavuus on erityisen tärkeä merituulivoimaloissa. Suurimmat 15 turbiinivalmistajaa toimittivat viime vuonna lähes 90 % maailman tuulivoimaloista. Suurin toimija on tanskalainen Vestas, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 6 Mrd euroa ja henkilöstöä yli Suurimpien valmistajien joukossa oli 7 kiinalaista toimijaa, jotka ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. Useimmat turbiinivalmistajat valmistavat joitakin strategisia komponentteja itse tai ostavat ne omaan konserniin kuuluvalta tytäryhtiöltä ja ostavat muut komponentit ja materiaalit sopimusvalmistajilta. Yhtiöiden valmistusstrategiat kuitenkin vaihtelevat tehdään kaikki itse strategiasta pelkkään avainkomponenttien kokoonpanoon ja turbiinin kokonaistoimitukseen. Tyypillisesti turbiinivalmistajia palvelee vakiintunut joukko kansainväliseen toimintaan kyvykkäitä komponenttitoimittajia varatoimittajineen. Kaiken kaikkiaan sekä turbiini-
4 että komponenttivalmistajien kesken on tapahtunut viime vuosikymmenen kuluessa konsolidoitumista. Valmistus on myös globalisoitunut eli avainkomponentit ja etenkin isot komponentit valmistetaan lähellä asiakasta. Toisaalta kiristynyt hintakilpailu on johtanut siihen, että yritykset ovat siirtäneet tuotantoa Kiinaan, joka nykyisin onkin suurin komponenttien valmistusmaa. Alan keskittyminen ja globalisoituminen tullee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Suomessa on eri sektoreilta tuulivoiman huippuosaamista, mutta kokonaisvaltaista tuulivoimaklusteria meillä ei ole. Sellaisen rakentaminen tai rakentuminen vie aikaa ja edellyttäisi selkeän veturiyrityksen olemassaoloa. Tuuliturbiinien kokonaistoimituksista yleensä vastaava turbiinivalmistaja olisi luonteva veturiyritys, mutta kotimaiset valmistajat (Winwind ja Mervento) ovat kansainvälisesti pieniä, ja niiden markkina-asema on haastava. Lisäksi Winwind on ajautunut vakavaan taloudelliseen kriisiin (velkojat hakevat yhtiöltä saataviaan käräjäoikeudessa tammikuussa 2013). Kotimaisille turbiinivalmistajille, kuten muillekin tuulivoima-alan toimijoille olisi ensisijaista, että kotimaiset investoinnit käynnistyisivät täysipainoisesti. Tämä tarkoittaisi paitsi liiketoimintamahdollisuuksia, niin kumuloituvaa osaamista ja ennen kaikkea referenssejä kansainvälistä kilpailua silmälläpitäen. Suomalaisten turbiinivalmistajien kilpailukykyisin businessalue löytynee erityisosaamisesta, kuten esimerkiksi arktisesta tuulivoimasektorista. Mahdollisesti liittoutumalla tai jonkin johtavan turbiinivalmistajan tytäryrityksenä suomalainen niche markkinoille erikoistunut turbiinivalmistus voisi menestyä tulevaisuuden kovenevassa kilpailussa. Kilpailu päämarkkinoilla johtavien turbiinivalmistajien kanssa tuskin tuo menestystä, sillä näiden resurssit ja referenssit ovat ylivertaiset ja osaaminenkin osin suomalaisia edellä. Suomalaista huippuosaamista edustavat muun muassa ABB, The Switch, Vacon, Vaisala, Prysmian sekä Moventas. Yhtiöiden markkina-alue on globaali ja etenkin ABB:n ja Prysmianin resurssit mittavat. Yhtiöillä on edellytykset menestyä jatkossakin kansainvälisesti tuulivoimaliiketoiminnan komponenttien ja systeemien toimittajina. Moventaksen haasteena on yrityksen taloudellinen tilanne ja kilpailukyky markkinoilla (koko henkilöstö lomautetaan määräajaksi keväällä 2013). Muun muassa paperikonevalmistuksen ja meriteollisuuden johdolla Suomeen on syntynyt vahva konepajaosaaminen ja alihankintaverkosto. Esimerkiksi Holming, Componenta, Häkkinen Group ja Metso Foundries palvelevat jo tuulivoimateollisuutta. Osa yhtiöistä toimii kansainvälisesti ja niillä on mahdollisuus jatkossakin palvella tuulivoimateollisuutta, etenkin Suomessa ja lähialueilla. Komponenttitoimittajien ja alihankkijoiden kansainvälistymisen haasteina ovat muun muassa Suomen syrjäinen sijainti Euroopan päämarkkinoilta ja päämiesten jo osin vakiintuneet toimittajaverkostot. Tuulivoiman suunnittelu ja konsultointi sekä käyttö ja kunnossapito tarjoavat suomalaisille yhtiöille liiketoimintamahdollisuuksia Suomessa ja lähialueilla. Merkittävää uutta potentiaalia edustaa telakkateollisuus, ennen muuta STX Finland. STX konsernissa osataan erikoislaivojen tekeminen, konserni omistaa jo turbiinivalmistajan ja konsernin strategiana on tulla merkittäväksi tuulivoimatoimijaksi. Offshore perustukset ja tornit voisivat luontevasti olla omaa tuotantoa oman turbiinivalmistuksen, tuulipuistojen käytön ja kunnossapidon sekä erikoislaivojen ohella. STX Finlandilla olisi potentiaalia toimia suomalaisen tuulivoimateollisuuden veturiyrityksenä. Yhtiön rahoitustilanne ja kilpailukyky ovat kuitenkin tällä
5 hetkellä haastavat. Rautaruukilla on potentiaalia toimittaa muun muassa ristikkorakenteisia torneja ja Parmalla hybriditorneja tuulivoimateollisuudelle. Suomalaisen tuulivoimaosaamisen ja työllisyyden kannalta keskeistä on, että Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaiset tuulivoimainvestoinnit saataisiin viipymättä käyntiin ja investointiympäristö säilyisi suotuisana ja ennustettavana. Tuulivoiman syöttötariffi tukee tuulivoiman taloudellista kannattavuutta lähitulevaisuudessa, mutta tuulivoimarakentamisen rajoituksia ja esteitä tulee myös merkittävästi purkaa tai lieventää. Työpaikkoja syntyy niihin maihin joissa tuulivoimaa rakennetaan. Tuulivoima työllistää paitsi suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, niin erityisesti laitosten vuoden käyttö- ja kunnossapitoaikana. Teknologiateollisuuden (2012) positiivisen kasvuskenaarion mukaan tuulivoimateollisuus voisi työllistää jopa henkilöä vuonna 2020 nykyisten noin 2000 sijasta ja alan liikevaihto voisi olla jopa Mrd. euroa. Tällainen kasvuskenaario sisältää kyllä merkittäviä epävarmuustekijöitä ja Tarastin (2012) selvitys arvioikin kasvun ja työllisyyden kehittyvän kasvuskenaariossakin maltillisemmin. Todennäköisimmät menestysmahdollisuudet ovat alalla jo merkittävässä asemassa olevilla resursseiltaan vahvoilla ja kansainvälisillä yrityksillä. Monialayritykset kestävät pelkästään tuulivoima-alaan keskittyneitä yrityksiä paremmin alalle tyypilliset liiketoiminnan vaihtelut. Erikoistuminen ja uudet radikaalit innovaatiot voivat kuitenkin tuoda tuulivoimaliiketoimintaan täysin uusia toimijoita tai muuttaa nykyisten yritysten kilpailuasetelmia. Kaupallisesti menestyviä uusia keksintöjä harvoin kuitenkaan syntyy ilman panostuksia. Ensiarvoisen tärkeää olisi määritellä kansallinen tahtotila, millä resurssein ja mihin tuulivoimateollisuuden sektoreihin halutaan panostaa, ja kohdentaa resurssit siten, että alan yrityksillä, tutkimuslaitoksilla ja muilla toimijoilla olisi parhaat edellytykset kehittää kilpailukykyisiä tuotteita, palveluita ja systeemeitä. Potentiaalisten uusien teknologioiden ja suomalaisten toimijoiden syvällisempi tarkastelu voisikin olla mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe.
6 Sisällysluettelo Executive Summary... iii Kuvat... viii Taulukot... x Lyhenteet... xi 1. Johdanto Tuulivoimateknologiat Turbiiniteknologiat Pääkomponenttien teknologiat ja valmistusstrategiat Tuulivoimatekniikan globaali markkinatilanne Nykymarkkinat ja kasvun edellytykset Onshore ja offshore markkinat Turbiinivalmistajat Komponenttitoimittajat Tuulivoiman palveluliiketoiminta Keskeiset asiakkaat ja rahoittajat Suomen tuulivoimayritysten nykytilanne Turbiinivalmistajat Komponenttitoimittajat ja palveluyritykset Liiketoimintaverkosto ja palveluliiketoiminta Tuulivoiman toteuttajat ja rahoittajat Tuulivoiman Teknologia- ja liiketoimintanäkymät Onshore markkinakehitys Offshore markkinakehitys Suomen tuulivoimamarkkinan kehitys Suomalainen potentiaali tuulivoimateknologiassa Kotimaisen teollisuuden liiketoimintamahdollisuudet Yhteenveto ja johtopäätökset Lähdeluettelo... 51
7 Liitteet Liite 1: Turbiinien sähkötekniikka Liite 2: Pääkomponenttien valmistusteknologiat ja suomalaiset valmistajat Liite 3 : Suomalaisen tuulivoimateollisuuden toimijoita... 74
8 Kuvat Kuva 1:Uusiutuvan energian investoinnit vuosina (GWEC 2011)... 1 Kuva 2: Vuosittain rakennettu tuulivoima vuosina (GWEC 2011) Kuva 3: Tuulivoiman lisäkapasiteetin rakentaminen eri maissa vuonna (GWEC 2011)... 3 Kuva 4: Tuulivoimamarkkinan odotettu kasvu vuoteen 2016 mennessä. (GWEC 2011) Kuva 5: Euroopan off-shore tuulivoimakapasiteetin kehitys. (GWEC 2011)... 4 Kuva 6: Tuuliturbiinin naselli ja roottori. Pääkomponentit ovat torni, roottori ja voima-akseli. Voimaakseliin kuuluu akselisto, vaihteisto ja generaattori. (GE Energy esitemateriaalia)... 6 Kuva 7: Kaupallisten turbiinien roottorihalkaisijan kehitys viime vuosikymmeninä (IRENA 2012)... 9 Kuva 8: Tuuliturbiinin kustannusjakauma komponenteittain (Wind Directions 2007) Kuva 9: Tuulivoimalan tornin valmistusta Levator Oy:n tiloissa (Levator 2012) Kuva 10: Esimerkki asiakkaan tuulivoimalaan räätälöidystä kestomagnetoidusta suoravetokoneesta (The Switch 2012) Kuva 11: ABB Oy:n Suomessa valmistamia keskinopeita tuulivoimageneraattoreita (ABB 2012) 14 Kuva 12: Megawattiluokan 3-portainen tuulivoimavaihde ja sen sisäinen rakenne (Boschrexroth 2012) Kuva 13: Moventas Oyj:n ja The Switch Oy:n yhdessä kehittämä Fusion Drive, joka yhdistää tuulivoimalan vaihteiston ja generaattorin yhdeksi kokonaisuudeksi(the Switch 2012) Kuva 14: Tuulivoimalan perustukien raudoitus ennen valua Joutsenon Muukonkankaalla elokuussa Kuva 15: Erilaisia merituulivoimaloiden perustusratkaisuja. (Wind in our sails, a report by european wind energy assosiation 2011) Kuva 16: Maailmanlaajuisesti asennettu tuulivoima, vuotuinen ja kumulatiivinen (BTM Consult 2012b) Kuva 17: Tuulivoima Maailmanlaajuisesti, 2005, 2008, 2011 (BTM Consult 2012b) Kuva 18: Maailman kymmenen suurinta turbiinivalmistajaa vuonna 2011 (BTM Consult 2012b) Kuva 19: Tuulivoimateollisuuden horisontaalinen integraatio (BTM Consult 2012a) Kuva 20: Tuulivoimateollisuuden toimitusketju (BTM Consult 2012a) Kuva 21: Vertikaalinen integraatio (BTM Consult 2012a) Kuva 22: Johtavat tuulipuistojen omistajat / operaattorit (BTM Consult 2012b) Kuva 23: Tuulivoimatuottajien osuudet tuotetusta tuulisähköstä vuonna 2010 (Stenberg & Holttinen 2011) Kuva 24: Rakenteilla ja valmistelussa 2012 olevien tuulivoimahankkeiden toteuttajia Kuva 25: Tuulivoiman kumulatiivinen kasvuennuste maailmassa (BTM Consult 2012b)... 41
9 Kuva 26: Tuulivoiman investoinnit (kumulatiivinen MW) markkina-alueittain vuoteen 2021 (BTM Consult 2012b) Kuva 27: Offshore markkinakehitys 2020 mennessä (BTM Consult 2010)... 43
10 Taulukot Taulukko 1:Tuulivoimakapasiteetti eri IEA jäsenvaltioissa (IEA WIND 2011)... 2 Taulukko 2: Tuulivoimainvestoinnit, syntyneet työpaikat ja liikevaihto IEA jäsenmaissa (IEA Wind 2011) Taulukko 3: Tuulivoimaprojektien kustannusosuudet on-shore ja off-shore voimaloissa (Wizelius 2009) Taulukko 4: Turbiinien ja tuulivoimaprojektien hinta eri IEA jäsenmaissa. (IEA Wind 2011)... 8 Taulukko 5: IEC turbiinien luokitus eri tuuliolosuhteisiin Taulukko 6: Suurimmat markkina-alueet (kumulatiivinen MW) vuoden 2011 lopussa (BTM Consult 2012b) Taulukko 7: Suurimpien 15 turbiinivalmistajan taloudellisia tunnuslukuja Taulukko 8: Keskeisten komponenttien toimittajia (BTM Consult 2012a) Taulukko 9: Turbiinivalmistajien valmistusstrategia (BTM Consult 2012a) Taulukko 10: Keskeisten komponenttien toimittajia suurimmille turbiinivalmistajille (BTM Consult 2012a) Taulukko 11: Konvertteritoimittajia suurimmille turbiinivalmistajille Taulukko 12: Komponenttitoimittajien taloudellisia tunnuslukuja Taulukko 13: Suurimmat suunnitteilla olevat offshore projektit (BTM Consult 2010) Taulukko 14: Suomalaisten turbiini- ja komponenttitoimittajien sekä palveluyritysten tunnuslukuja 38 Taulukko 15: Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vahvuuksia ja heikkouksia... 48
11 Lyhenteet Lyhenne tai symboli EWEA DD DFIG GE GW GWh HAWT htv HVDC IEA MEUR MW OECD PMSG TWh Selitys European Wind Energy Association Direct drive Double Fed Induction Generator General Electric gigawatti gigawattitunti horizontal axis wind turbine henkilötyövuosi High Voltage Direct Current International Energy Agency miljoona euroa megawatti Organisation for Economic Co-operation and Development Permanent Magnet Synchronous Generator terawattitunti
12 1. Johdanto Tuulivoima on kehittynyt merkittäväksi energiantuotantomuodoksi viime vuosikymmenen aikana. Uusiutuvan energian kokonaisinvestoinnit ovat kasvaneet vuosien aikana keskimäärin 30 % saavuttaen 260 Mrd. $ tason vuonna Samana vuonna tuulivoimainvestoinnit muodostivat 28% eli 73 Mrd. $ maailman kaikista uusiutuvan energian investoinneista. Muita merkittäviä uusiutuvan teknologioita olivat aurinkoenergia, bioenergia, geoterminen energia sekä pienvesivoima. (GWEC 2011). Kuva 1:Uusiutuvan energian investoinnit vuosina (GWEC 2011) Tuulivoiman vuosittainen rakennuskapasiteetti on noudattanut lähes yhdenmuotoista kehitystrendiä uusiutuvan energian investointeihin verrattuna. Merkittävin kasvu koettiin vuosien 2004 ja 2009 välillä, jolloin vuosittainen asennettu kapasiteetti lähes viisinkertaistui 8.2 GW tasosta 38.6 GW tasolle. Vuosien aikana kasvu on ollut hidasta johtuen maailmantalouden hitaasta kehityksestä. Vuosittain rakennettu kapasiteetti on kuitenkin lisääntynyt myös tuona aikana. Kuva 2: Vuosittain rakennettu tuulivoima vuosina (GWEC 2011). 1
13 IEA:n (International Energy Association) jäsenvaltiot tuottivat 2011 tuulivoimalla kansallisesta sähköenergian tarpeestaan keskimäärin 2.8%. Suhteellisesti eniten IEA jäsenvaltioista tuulivoimaa hyödyntävät Tanska (28%), Portugali (18%) ja Espanja (16.4 %). Eniten tuulivoimakapasiteettia huipputeholla laskettuna on asennettu Kiinaan (62 GW), Yhdysvaltoihin (47 GW) ja Saksaan (29 GW) (BTM Consult 2012b). Taulukko 1:Tuulivoimakapasiteetti eri IEA jäsenvaltioissa (IEA WIND 2011) Kiina on ottanut kärkipaikan kaikista maailman maista myös vuosittaisten investointien osalta. Vuonna 2011 maailmassa rakennettiin tuulivoimakapasiteettia yhteensä 40.6 GW, Kiinan osuus tästä oli 17.6 GW eli 43%, kun Yhdysvaltojen osuus oli toiseksi suurin, 17%. Samat maat olivat myös vuoden 2011 kumulatiivisen kapasiteetin osalta tilastojen kärjessä, Kiinan 26.2% koko maailman kapasiteetista, toisena Yhdysvallat 19.7 % ja kolmantena Saksa 12.2% (GWEC 2011). 2
14 Kuva 3: Tuulivoiman lisäkapasiteetin rakentaminen eri maissa vuonna (GWEC 2011). Tuulivoimarakentamisen odotetaan edelleen kasvavan lähivuosina. Kuva 4 esittää GWEC:n ennusteen seuraaville 5 vuodelle. Markkinan odotetaan kasvavan lähes joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 2013, jonka lievä markkinan kutistuminen selittyy maailmantalouden kriisillä. Vuoteen 2020 mennessä kumulatiivisen kapasiteetin ennustetaan kasvavan noin 900 GW kokonaistehoon. Energian kasvava kysyntä sekä tuulivoiman hintakilpailukyvyn paraneminen mahdollistavat tuulivoima-alan jatkuvan kasvun lähivuosina. Markkinoiden painopisteen odotetaan siirtyvän yhä voimakkaammin perinteisistä teollisuusmaista Kiinaan, Intiaan ja Etelä-Amerikkaan, siis niin kutsuttuihin BRIC-maihin lukuun ottamatta Venäjää, jolla on alueellaan mittavat öljy- ja kaasuvarat. (GWEC 2011; BTM Consult 2012b) 3
15 Kuva 4: Tuulivoimamarkkinan odotettu kasvu vuoteen 2016 mennessä. (GWEC 2011). Tuulivoimakapasiteetti rakentuu kuluvalla vuosikymmenellä pääosin maalle (onshore). Offshore tuulivoiman (merituulivoima) ennustetaan olevan korkeintaan 10% kaikesta rakennetusta kapasiteetista vuoteen 2020 mennessä. Tämän hetken merituulikapasiteetti on noin 2% ja kapasiteetti on rakennettu lähinnä Pohjois-Euroopan merialueille; Pohjanmerelle, Irlanninmerelle, Itämerelle ja Englannin kanaaliin. Offshore tuulivoiman rakentamisessa Britannia on globaali johtaja. Koko Euroopan offshore kapasiteetti oli vuonna 2011 yhteensä 3813 MW. Euroopan offshore tuulivoima on edelleen merkittävässä roolissa EU:n 2020 uusiutuvan energian tuotantotavoitteissa. (GWEC 2011) Kuva 5: Euroopan off-shore tuulivoimakapasiteetin kehitys. (GWEC 2011) Britannia on asettanut tavoitteekseen MW offshore tuulivoimaan 2020 mennessä. Myös Tanska suunnittelee offshore tuulivoiman merkittävää lisärakentamista tällä vuosikymmenellä. Offshore tuulivoimaan tullaan panostamaan myös Euroopan ulkopuolella. Kiinan tavoite vuoteen 2020 mennessä on MW. Myös Korea ja Japanin hallitukset ovat tehneet päätöksiä offshore tuulivoiman lisärakentamisesta. (GWEC 2011) 4
16 Tuulivoimateollisuus on luonut merkittävästi työpaikkoja eri IEA jäsenmaihin, 2011 tilastojen mukaan yhteensä Euroopan tasolla Saksa ja Tanska ovat johtavia maita tuulivoimateollisuuden ja työpaikkojen suhteen, Suomessa ala työllisti vuonna 2011 noin 2000 henkilöä. (IEA Wind 2011) Taulukko 2: Tuulivoimainvestoinnit, syntyneet työpaikat ja liikevaihto IEA jäsenmaissa (IEA Wind 2011). Kokonaisuutena voidaan todeta, että tuulivoiman lisärakentamisen voidaan odottaa jatkuvan voimakkaana lähes kaikissa maanosissa. Valtaosa kapasiteetista rakennetaan maalle, mutta erityisesti Euroopassa ja Aasiassa myös offshore tuulivoiman rakentaminen lisääntyy kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta on mielenkiintoista tarkastella mahdollisuuksia, joita kasvava tuulivoimaliiketoiminta suomalaisille tarjoaa. Tässä raportissa analysoidaan tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan tilaa nimenomaan suomalaisen teknologiateollisuuden näkökulmasta. 5
17 2. Tuulivoimateknologiat Moderni kaupallisen turbiinin pääkomponentit ovat torni, kolmilapainen roottori, vaihteisto ja generaattori, kuva 6. Lisäksi jokainen turbiini edellyttää suuritehoisen muuntajan turbiinin ja tuulipuistoverkon välille. Tuuliturbiini mukautuu vallitsevaan tuuliolosuhteeseen roottorin pyörimisnopeuden ja suuntaussäädön avulla. Roottorin pyörimisnopeussäätö on tärkeää, jotta roottorin aerodynaaminen hyötysuhde voidaan pitää korkeana. Roottori voi muuntaa enintään 59% (Betzin luku) ilmavirtauksen kineettisestä energiasta mekaanisen pyörimisliikkeen energiaksi ja edelleen sähköenergiaksi. Käytännössä parhaiden turbiinien aerodynaaminen hyötysuhde on noin 50%. Hyvä hyötysuhde saavutetaan pyörimisnopeussäädöllä, jolla tuulen nopeuden ja roottorin pyörimisnopeuden suhde pidetään likimain vakiona. Turbiinin pyörimisnopeussäädetyllä generaattorilla onkin tärkeä rooli laitteiston tehokkaan energiakonversion kannalta. Kuva 6: Tuuliturbiinin naselli ja roottori. Pääkomponentit ovat torni, roottori ja voima-akseli. Voima-akseliin kuuluu akselisto, vaihteisto ja generaattori. (GE Energy esitemateriaalia) Turbiinien kustannuksien kannalta tärkeimmät osat ovat torni (26.3%), siivet (22.2%) ja vaihteisto (12.91%). Kustannuksien jakauma vaihtelee esitetystä eri turbiiniteknologioiden välillä. Sähkötekniset osat; generaattori, tehonmuokkain ja muuntaja, edustavat turbiinin kokonaiskustannuksista noin 12 % osuutta. Tämäkin luku vaihtelee eri teknologioiden välillä. Suoravetoisissa vaihteettomissa turbiineissa generaattorin kustannus on tekniikasta riippuen jopa 20%. Tuulienergian kannalta turbiini edustaa tärkeintä kustannuserää erityisesti onshore tuulipuistoissa. Sen sijaan merituulivoimaloissa turbiinikustannuksen merkitys koko investoinnissa vähenee, esimerkkejä tuulivoimaprojektien kustannusosuuksista on esitetty taulukossa 3. Taulukon tiedot ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat projektista toiseen. 6
18 Taulukko 3: Tuulivoimaprojektien kustannusosuudet onshore ja offshore voimaloissa (Wizelius 2009). On-shore Off-shore Turbiini Perustukset 4 23 Puiston sähköverkko 2 4 Verkkoliittymä 9 21 Konsultointi 1 10 Maan vuokra 2 - Muut kulut 2 2 Total Tuulienergian hinta määräytyy suurelta osin turbiinin hinnan perusteella, sillä käytönaikaiset elinkaarikustannukset ovat vain noin 6-10 /MWh maatuulivoimaloissa (vrt. Suomen tariffihinta 83.5 /MWh). Turbiinien voimakas hintaeroosio on nähtävissä erityisesti Kiinassa, jossa IEA:n mukaan vuoden 2011 keskimääräinen turbiinihinta megawattia kohden oli vain /MW, kun vastaava luku Euroopassa oli tyypillisesti yli kaksinkertainen. Myös kokonaisprojektikustannukset olivat Euroopassa ja muissa IEA jäsenmaissa useimmiten vähintään kaksinkertaiset Kiinaan verrattuna, taulukko 4. On luultavaa, että aasialainen teknologia tulee asettamaan voimakkaan hintapaineen ja kannattavuusongelman länsimaisille turbiinivalmistajille lähivuosina. Esimakua tästä antaa kiinalaisten ja vietnamilaisten tornivalmistajien hinnoittelu Yhdysvaltain markkinoilla; Yhdysvalloissa valmistetun tornin hinta oli 2.1-kertainen Kiinasta Yhdysvaltojen länsirannikolle kuljetetun tornin myyntihintaan nähden, ja vastaavasti 1.4-kertainen vietnamilaiseen torniin nähden. Yhdysvalloissa onkin esitetty vaatimuksia DoC:lle (US Department of Commerce) 65% suojatullin asettamiseksi aasialaisille tuulivoimalatorneille. (Wind Power Monthly 2/2012). On kuitenkin huomioitava, että Euroopassa tyypillisesti ilmoitetaan asennettujen toimintavalmiiden turbiinien hinnat, USA:ssa hinnat ovat tehdashintoja (Exworks), ja Kiinassa tehdashintoja ilman torneja. Kaiken kaikkiaan toimintavalmiiden turbiinien kokonaishintataso on Pohjois-Amerikassa jonkin verran Euroopan hintatasoa alhaisempi ja Kiinassa vähintään kolmanneksen eurooppalaisia hintoja alhaisempi. 7
19 Taulukko 4: Turbiinien ja tuulivoimaprojektien hinta eri IEA jäsenmaissa. (IEA Wind 2011) 2.1 Turbiiniteknologiat Kaupallisten turbiinien rakenne muistuttaa ulkoisesti toisiaan, kaikki suuritehoisten turbiinien valmistajat soveltavat 3-lapaista vaaka-akselista roottoria (HAWT horizontal axis wind turbine). Keskeinen kehitystrendi on jatkuva tehon kasvu, minkä on mahdollistunut kyky rakentaa yhä pitempiä siipiä. Roottorin teho (P) määräytyy suoraan pinta-alan (A) perusteella = =, (1) jossa c p on roottorin teholuku (parhaimmillaan 0.5), on ilman tiheys, r on roottorin säde ja u on tuulen nopeus. Esimerkiksi roottori, jonka säde on 50 m ja teholuku on 0.5, tuottaa tehoa 12 m/s tuulen nopeudella noin 3.4 MW. Yhtälössä (1) on hyödyllistä havaita, että turbiinin teho riippuu tuulen nopeuden 3. potenssista, jolloin edellinen 12 m/s tuulen nimellisnopeuteen mitoitettu esimerkkiturbiini tuottaisi vain puolet nimellistehosta 9.5 m/s tuulen nopeudella. Roottorihalkaisijat lähestyvät jo 150 m ja kaupallisten turbiinien teho lähestyy 10 MW rajaa. 8
20 Kuva 7: Kaupallisten turbiinien roottorihalkaisijan kehitys viime vuosikymmeninä (IRENA 2012) Tuuliturbiinin toimintaperiaate on yksinkertainen; turbiini suunnataan tuuleen kääntökoneistonsa avulla ja roottorin pyörimisnopeutta säädetään tuulen nopeuden funktiona suurimman aerodynaamisen hyötysuhteen saavuttamiseksi. Tuulen nopeuden saavuttaessa nimellisarvonsa täytyy roottoritehoa rajoittaa. Perinteisissä turbiineissa siivet muotoiltiin siten, että ne sakkaavat korkeilla tuulennopeuksilla, eikä aktiivista tehorajoitusta tarvittu. Nykyiset turbiinit on toteutettu aktiivisella lapakulmasäädöllä, jossa siipien aerodynaamista hyötysuhdetta alennetaan kääntämällä lapakulmia, jotta pyörimisnopeus ja teho voidaan pitää sallituissa maksimiarvoissaan myös nimellisnopeutta suuremmilla tuulennopeuksilla. Tuulivoimaloiden maksimi tuulennopeus määrää sen soveltuvuuden eri olosuhteisiin. Turbiinit jaetaankin IEC standardissa eri tuuliluokkiin I-III ja S taulukon 5 mukaisesti, tuuliluokan I turbiinit soveltuvat kovatuulisimmille rannikko- ja merialueille, kun taas tuuliluokat III ja S edustavat sisämaan matalatuulisimpia olosuhteita. Taulukko 5 esittää IEC turbiinien luokituksen eri tuuliolosuhteisiin. V ref on suurin puuskanopeus 50 vuoden tarkastelujaksolla, V ave on vallitseva keskituulennopeus. Meriolosuhteissa sovelletaan I-II luokkia, rannikolla II-III luokkia ja sisämaassa tuuliluokkaa III tai S. Kirjaimet A, B ja C merkitsevät eri turbulenssiolosuhteita, joka määritetään turbulenssi-intensiteetillä
21 Taulukko 5: IEC turbiinien luokitus eri tuuliolosuhteisiin Sähkömekaaninen energianmuunto tapahtuu vaihteiston ja generaattorin sekä generaattoriin kytketyn tehonmuokkaimen avulla. Roottorit pyörivät koosta riippuen rpm (kierrosta minuutissa). Vakiintuneissa ratkaisuissa tuuligeneraattoreiden tyypillinen pyörimisnopeusalue on rpm. Siksi turbiineissa sovelletaan useimmiten kolmiportaista vaihteistoa, jolla roottorin pyörimisnopeus nostetaan jopa 100-kertaiseksi ennen generaattoriin kytkeytymistä. Roottorin pyörimisnopeuden vaihtelu aiheuttaa myös generaattorin pyörimisnopeuden vaihtelun tuulen nopeuden vaihdellessa. Toisin kuin esim. vesivoimalaitoksissa, tuuligeneraattoria ei nykyisin kytketä suoraan verkkoon. Tuuligeneraattorin taajuuden vaihtelun vuoksi generaattorin ja sähköverkon väliin tarvitaan tehonmuokkain, joka muodostuu useammasta taajuusmuuttajasta. Kaksi päätyyppiä markkinoilla ovat DF-generaattorijärjestelmä, (Double fed induction generator) ja PM-generaattorijärjestelmä (Permanent magnet synchronous generator). Tehonmuokkain kytkee turbiinin sähköverkkoon ja sillä on keskeinen vaikutus turbiinin sovittamiseksi sähköverkon vaatimusten mukaisiksi, jotta verkon toimintakyky ja sähkön laatu taataan kaikissa olosuhteissa. Kiristyvät verkkovaatimukset tuovat kilpailuetua taajuusmuuttajateknologian kärkiyrityksille. Liitteessä 1 tarkastellaan turbiiniteknologioita tarkemmin. 2.2 Pääkomponenttien teknologiat ja valmistusstrategiat Tuuliturbiinien osakokoonpanot tehdään valmiiksi joko toimittajan omilla tehtailla tai alihankkijoilla. Toimittaja tekee loppukokoonpanon asennuspaikalla. Yleensä puhutaan Make or buy strategiasta riippuen siitä mikä on toimittajan oma valmistuskyky eri kokoonpanojen ja osien osalta. Make - strategian mukaisesti toimittaja valmistaa mahdollisimman paljon osista itse. Tämä edellyttää suuria investointeja sekä henkilöstöön että tuotantolaitteistoihin. Strategian etuina on riippumattomuus alihankkijoista ja osaamisen kertyminen omaan yhtiöön. Toimittaja voi valvoa ja optimoida jokaista valmistusvaihetta ja uudistukset voidaan nopeasti viedä tuotantoon. Buy - strategian mukaisesti turbiinitoimittaja ostaa valmistettavat komponentit alihankkijoilta ja tekee itse loppukokoonpanon. Tietyt osat kuten konepedit, vaihteistot, roottorilavat ja tehonmuokkaimet voivat olla toimittajan suunnittelemia, mutta valmistus on ulkoistettu. Strategian etuna on, että 10
22 pääomaa ei sitoudu kalliisiin koneisiin ja suuriin tuotantotiloihin. Haittana on sisäisen know-hown antaminen alihankkijoille ja riippuvuus niiden tuotantokyvystä. Nasellin kokoonpanon turbiinivalmistaja tekee yleensä omalla kokoonpanotehtaallaan. Konepetiin asennetaan pääakseli, vaihteisto ja generaattori ja tehdään varustelut, asennetaan sähkö- ja ohjauskaapit, muuntajat ja tehdään kaapeloinnit. Tietyissä tuuligeneraattorityypeissä vaihteisto voidaan asentaa suoraan roottorin napaan, jolloin pääakselia ja sen laakerointeja ei tarvita. Sen jälkeen asennetaan hydrauliikkakoneikot, tuulettimet ja jäähdytyskoneikot. Osakokoonpano tehdään toimitusvalmiiksi asennuspaikalle. Torni ja siivet asennetaan tuulivoimalan asennuspaikalla. (Windenergie 2012) Kuvassa 8 on esitetty erään turbiinin (REpower MM92) komponenttien kustannusjakauma käytettäessä DF-käyttöteknologiaa. Erilaiset teknologiavalinnat muuttavat komponenttien kustannusjakaumaa. Kuva 8: Tuuliturbiinin kustannusjakauma komponenteittain (Wind Directions 2007) Turbiiniliiketoiminnassa voidaan siis erottaa kaksi eri perushankintastrategiaa. Jotkut turbiinivalmistajista pyrkivät valmistamaan lähes kaikki pääkomponenttinsa itse, toiset taas ostavat pääosan komponenteista alihankkijoilta. Ääriesimerkki omaan tuotantoon nojaavasta strategiasta 11
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotCase EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy
Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotOnko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotLUT Scientific and Expertise Publications
LUT Scientific and Expertise Publications LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Teknillinen tiedekunta Tuotantotalouden tiedekunta Faculty of Technology Faculty of Industrial
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotWe are The Switch. Dag Sandås Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä 20.10.2010
We are The Switch Dag Sandås Talousjohtaja ja varatoimitusjohtaja Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä 20.10.2010 2 Global Wind Power Market 1996-2009 Global wind power installed capacity
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotNäin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto
Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotSuomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:
Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009
ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009
Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotAhlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta
Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotTuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset
Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126
LisätiedotVanerintuotanto ja -kulutus.
Vanerintuotanto ja -kulutus Vanerintuotanto ja kulutus 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 - Production Consumption CAGR 2000 2016 3,8%
LisätiedotEnergia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat
LisätiedotKasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa
Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa Markku Honkasalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Rautaruukki Oyj Pörssisäätiön Pörssi-ilta Tampere 8.3.2012 Sisältö Ruukki
LisätiedotVanerintuotanto ja kulutus
Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotKONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9
LisätiedotQ tammi-maaliskuu. Liiketoimintakatsaus
Q1 2018 tammi-maaliskuu Liiketoimintakatsaus DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2018 Detection Technology Q1: Myynti käynnistyi hitaasti, hyvä kannattavuus Tammi-maaliskuu
LisätiedotRobert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013
Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,
LisätiedotTuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke
TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia
LisätiedotVacon puhtaan teknologian puolesta
Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.
LisätiedotItämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet
Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden
LisätiedotTuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotTULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen
TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009
ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotTeknologiateollisuuden tilanne ja näkymät
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Jukka Palokangas, pääekonomisti Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2,1=1 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 8 7 Muutos: 1-7,28/1-7,27,%
LisätiedotTERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.
Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös
LisätiedotSuomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa
Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus
LisätiedotPäivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotEnergia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso
Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotNeomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset
Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa
LisätiedotWÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2007 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA
WÄRTSILÄ OYJ ABP OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 27 OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 3.1.27 1 Wärtsilä Keskeistä Hyvä kysyntä jatkuu päämarkkinoilla Liikevaihto kasvoi 22% Kannattavuus parani entisestään Vahva
LisätiedotOsavuosikatsaus
Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
Lisätiedot28.3.2011 Tuulivoima tänään
1 Tuulivoima tänään Suuri ja nopeasti kasvava sähkön tuotannon muoto globaalisti useissa maissa yli 10 % osuus sähkön tuotannosta tuotanto kaksinkertaistuu nyt noin 4 vuoden välein Suomen tuulivoimatavoite
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotTuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen
Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon
LisätiedotTuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen
Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234
LisätiedotOULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy
OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä
LisätiedotJukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry
Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,
LisätiedotTaloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotNaps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy
Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen
LisätiedotTuulivoimatietoa tuleville huoltoyrityksille Airice Oy Feodor Gurvits
Onko tuulivoimasta tullut jotenkin kannattavaa?! Tuulivoimatietoa tuleville huoltoyrityksille Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla Tuulivoima Suomessa Tuulivoimalan rakenne ja toiminta Tuulivoimaprojektit
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja
LisätiedotTkT Mikko Juntunen 2.10.2014
TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen
LisätiedotTuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017
Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Kuntapäättäjä, miksi tuulivoimaa? Tuulivoima tarjoaa piristysruiskeen monen kunnan talouteen. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuu kunnan elinvoimaisuuden
LisätiedotTeknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa
TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006
Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2006 25.10.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvällä tasolla Vaneriteollisuuden markkinatilanne edelleen hyvä päämarkkinaalueilla lukuunottamatta
LisätiedotVakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019
Vakaa kehitys jatkui 2 2019 kohokohdat LIIKEVAIHTO 163,0 (167,5) miljoonaa euroa, laskua -2,7 % tai -0,7 % vertailukelpoisilla valuuttakursseilla VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS (EBIT) 17,3 (21,2) miljoonaa
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotOsavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010
Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotPositiivisella asenteella eteenpäin. 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
Positiivisella asenteella eteenpäin 24. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Sisältö Liiketoiminnan kehitys tammi syyskuussa 2012 Uusi globaali hissituoteperhe Globaalit markkinat 2011 ja KONEen
LisätiedotOffshore puistojen sähkönsiirto
Offshore puistojen sähkönsiirto Johdanto Puistojen rakentamiseen merelle useita syitä: Parempi tuotannon odotus Poissa näkyvistä Rannikolla hyviä sijoituspaikkoja ei välttämättä saatavilla Tästä seuraa
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotDovre Group Oyj. Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja
Dovre Group Oyj Pörssi-ilta 2.9.2013, Helsinki Janne Mielck, toimitusjohtaja Dovre Group lyhyesti Kansainvälinen energiateollisuuden asiantuntijapalveluita tarjoava yritys Liikevaihto: 94,1 milj. euroa
LisätiedotMERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT
Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September
Lisätiedot