KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ"

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology, Department of Engineering Design and Production Espoo 2008 TKK-K-1/2008 KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ OSA II, TÄRINÄALTISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Tomi Peräsaari Juhani Orkas

2

3 Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology, Department of Engineering Design and Production Espoo 2008 TKK-K-1/2008 KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ OSA II, TÄRINÄALTISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Tomi Peräsaari Juhani Orkas Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and Architecture Department of Engineering Design and Production

4 Distribution: Helsinki University of Technology Department of Engineering Design and Production Foundry Engineering P.O.Box 40 FIN TKK Tel TKK, koneenrakennustekniikan laitos ISBN ISSN Picaset Oy Helsinki 2008 Cover photo: Juha Peräsaari

5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄ PL 00, TKK Tiedekunta Laitos Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Koneenrakennustekniikan laitos Tekijä(t) Tomi Peräsaari, Juhani Orkas Julkaisun nimi Käsiin kohdistuvan tärinän vaikutusten vähentäminen valimotyössä Tiivistelmä Tässä hankkeessa on selvitetty valimoiden tilannetta käsitärinän osalta, sekä mahdollisuuksia ja tarvetta tärinäaltistuksen vähentämiseen. Käsitärinän vähentämiseen on tutkittu muutamia vaihtoehtoisia keinoja. Tutkituissa valimoissa keskimääräiset tärinäpäästöarvot SFS-EN ISO 5349 standardin mukaisesti olivat kulmahiomakoneille 5,9, suorahiomakoneille 6,7, penkkihiomakoneille 6,0, karahiomakoneille 12,2, kuona- ja neulahakuille 18,6 ja talttavasaroille 18,9m/s^2. Valimoissa käytettävien kulmahiomakoneiden, suorahiomakoneiden ja penkkihiomakoneiden osalta tärinäpäästöarvot ovat sellaisella tasolla, että altistuksen raja-arvon ylittymisestä ei ole kovin suurta vaaraa. Karahiomakoneiden, hakkujen ja talttavasaroiden osalta tärinätaso on kuitenkin niin korkea, että pidemmillä käyttöjaksoilla tärinäaltistuksen raja-arvo voi ylittyä. Kaikkiin käsityökaluryhmiin on kuitenkin saatavilla laitteita, joiden tärinätaso on erittäin alhainen. Siten monessa tapauksessa riittää, että työkaluhankinnoissa suositaan alhaisen tärinätason laitteita. Tärinätasojen vertailua vaikeuttaa se, että joidenkin laitteiden tärinäpäästöarvoja on erikseen pyydettävä. Joiltain osin tärinävaimennettujen laitteiden markkinointi on jopa harhaanjohtavaa. Varsinkin paineilmatalttauksen osalta tehokasta tärinäntorjuntaa voi olla myös se, että suunnitellaan tuotantoa siten, että puhdistamossa talttaustarve vähenee. Työssä on pohdittu syitä hiekan kiinnipureutumiselle ja metallin tunkeutumiselle muottihiekkaan. Tärinää vaimentavien käsineiden arvioitiin toimivan kohtalaisen hyvin kaikkien muiden testattujen työkalutyyppien kanssa paitsi talttavasaroiden. Talttavasaroiden osalta vaimennustehokkuudeksi arvioitiin noin % ja pyörivien laitteiden osalta vähintään 30%. Hankkeen aikana selvisi, että standardisointi tulee muuttumaan ainakin tärinää vaimentavien käsineiden osalta vuoden sisällä, sekä valmistajien työkaluilleen tekemien tärinäpäästömittauksien osalta vuoteen 20 mennessä. Näiltä osin on epävarmaa mikä niiden vaikutus tulee käytännössä olemaan. Avainsanat - asiasanat (ja luokat) Tärinä, valimo, altistuminen, torjunta, käsityökalu Julkaisupaikka Vuosi Espoo 2008 ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) Sarjan nimi Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Painetun julkaisun jakelu TKK, koneenrakennustekniikan laitos, valutuotetekniikan tutkimusyksikkö Julkaisun www-osoite Julkaisun kieli suomi ISSN (painettu) Osan numero tai raporttikoodi TKK-K-1/2008 Sivumäärä ISSN (elektroninen)

6 Esipuhe Valimot ovat toimineet erittäin aktiivisesti pyrkiessään selvittämään ja toimeenpanemaan vuonna 2005 voimaantulleen uuden tärinäasetuksen vaatimia toimenpiteitä. Valimoiden tukemana aiheesta on tehty jo diplomityö, ja tämän hankkeen alkuvaiheessa, valimoiden toivomuksesta, sen pohjalta laadittiin valimoiden käyttöön tärinäopas 1. Tämä hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä viiden valimon ja Kuopion työterveyslaitoksen kanssa joka vastasi tärinämittauksista. Työ aiheen parissa jatkuu Työsuojelurahaston tukemalla hankkeella, jossa laaditaan valimoiden käyttöön soveltuvat formaatit tärinäaltistusarvioinnille ja tärinäntorjuntaohjelmalle. Hankkeeseen osallistuneet valimot: Componenta Oy, Pietarsaari Leinovalu Oy Metso Foundries Jyväskylä Oy Metso Lokomo Steels Oy Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pasi Mäkinen, Metso Foundries Jyväskylä Oy. Teknillisen korkeakoulun Valutuotetekniikan tutkimusyksikön puolesta kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille. Espoossa Tomi Peräsaari

7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tärinäaltistuksen arviointi Tärinädirektiivi muissa maissa Kehotärinä Tärinäpäästöarvot Tärinäarvojen hajonta Ilmoitetut tärinäpäästöarvot Yleisimmät tärinälähteet valimoissa Tärinän vaimentaminen Iskevät laitteet Hiomakoneet Penkkihionta Apukeinoja tärinäaltistuksen vähentämiseen Talttaustarpeen vähentäminen Jakopintapurse Kiinnipureutunut hiekka ja tunkeuma Kiinni pureutunut hiekka Metallin tunkeutuminen muottihiekkaan Vaihtoehto hiekalle Vesisuihkusovellukset valujen puhdistuksessa Vesisuihkuleikkaus Vesisuihkupuhdistus Tärinää vaimentavat käsineet Tärinädosimetri Automaatio Suolakylpy puhdistus Keventimet Shokkiaaltopuhdistus GIFA-messujen satoa Mittaustulosten tarkastelu Työkalujen tärinätasojen vertailu Mittaustulosten analysointi Tärinän taajuus ja vaimentavat käsineet Yhteenveto Lähdeluettelo Liite1. Osa I. Altistuminen. Mittausraportti

8 1. Johdanto Valimotyössä, kuten useilla muillakin teollisuuden aloilla, on monia työvaiheita, joissa työntekijät altistuvat tärinälle. Tärinä aiheuttaa tai on merkittävänä osatekijänä monien työperäisten sairauksien ja terveyshaittojen synnyssä. Tärinä voi aiheuttaa esimerkiksi valkosormisuutta, nivelvaivoja ja erilaisia käsien hermovaurioita. Tällaiset terveysongelmat aiheuttavat kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja sairauseläkkeiden kautta. Euroopan unioni onkin siksi panostanut voimakkaasti erilaisten työturvallisuus lainsäädäntöjen uudistamiseen ja yhtenäistämiseen jäsenvaltioissa. Osana tätä uudistamista on annettu tärinädirektiivi (2002/44/EY 2 ), joka asettaa rajat työssä esiintyvälle tärinäaltistukselle. Tärinädirektiivin tultua valtioneuvoston asetuksena voimaan vuonna 2005 työnantajat on velvoitettu arvioimaan kuinka suurelle tärinäannokselle työntekijät työssään altistuvat. Tavoite on käytännössä se, että aina pyritään mahdollisimman pieneen tärinäaltistukseen ja lisäksi altistukselle on asetettu raja-arvo, jota ei saa ylittää. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut selvittää millä tasolla tärinäaltistus valimoissa on tällä hetkellä, sekä selvittää keinoja, joilla tärinäaltistuksen tasoa voidaan laskea Tärinäaltistuksen arviointi Tärinäaltistuksen arviointi tapahtuu Suomessa valtioneuvoston asetuksen 48/ mukaisesti, joka on tärinädirektiiviin pohjautuva kansallinen säädös. Asetus velvoittaa työnantajan arvioimaan työntekijöiden altistumisen tärinälle, sekä asettaa altistukselle rajan. Tärinäaltistusta arvioidaan kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna A(8) arvona. A(8) arvo lasketaan tärinäaltistusta aiheuttavien laitteiden tärinäpäästöarvoista a hv ja tärinäaltistusajasta T ja kahdeksan tunnin vertailuajasta T 0 kaavalla 1. T A( 8) = (1) a hv T 0 6

9 Jos tärinäaltistusta kertyy useammasta laitteesta, voidaan kaavan 1 mukaisia osittaisaltistuksia summata kaavalla 2. A ( 8) = 2 2 (8) (8) (8 ) 2 A + + A A (2) 2 3 A(8) altistukselle on määritetty erikseen käsitärinälle ja kehotärinälle raja-arvo ja toiminta-arvo. Raja-arvo on käsitärinän osalta 5m/s 2 ja toiminta-arvo 2,5m/s 2. Raja-arvo ei saa ylittyä, sen sijaan toiminta-arvo saa ylittyä, mutta seurauksena on velvoite tärinäntorjuntaohjelman laatimiseen. Tärinäntorjuntaohjelman tavoitteena on alentaa työntekijöiden tärinäaltistustaso mahdollisimman alhaiselle tasolle. Jos altistuminen ei yleensä ylitä toiminta-arvoa, valtioneuvoston asetuksen 48/ sallii hetkelliset raja-arvon ylitykset ilman seuraamuksia, mikäli 40 tunnin altistusjaksolla pysytään raja-arvon alapuolella. Lisäehtona on tällöin, että käsitärinän osalta altistutaan vain alle 35m/s 2 tärinälle, terveydentilaa seurataan tehostetusti ja työnantaja osoittaa että haitat ja vaarat ovat vähäisemmät kuin käytettäessä 8 tunnin vertailuaikaa. Käytännössä tätä ei pitävästi pysty mitenkään osoittamaan, joten pykälän käyttökelpoisuus on tulkinnanvarainen. Muutoin tämä pykälä on erittäin käyttökelpoinen silloin kun tärinäaltistus vaihtelee työn kierron takia, tai raja-arvo ylittyy satunnaisesti vaikka huoltotoimenpiteiden vuoksi. Valmistajat on velvoitettu ilmoittamaan laitteilleen tärinäpäästöarvot, joiden avulla laitteiden tärinäpäästöarvoja voidaan vertailla keskenään. Jotta testien toistettavuus olisi hyvä, on testistandardeihin laadittu keinotekoiset olosuhteet joilla yritetään kuvata työkalun käyttötilannetta. Kuitenkin useissa yhteyksissä on todettu, että standardin mukaisesti suoritettujen testien tulosten hajonta voi olla hyvinkin suuri. Näitä arvoja voidaan kuitenkin käyttää tärinäaltistusarvioinneissa. Jos käytössä on itse valmistettuja työkaluja, tai muita sellaisia laitteita joiden tärinäpäästöarvon tasoa ei pystytä arvioimaan, on se selvitettävä mittaamalla. 7

10 1.2. Tärinädirektiivi muissa maissa Suhtautuminen tärinädirektiiviin, ja sen pohjalta tehdyt kansalliset lainsäädännöt ja tulkinnat poikkeavat hieman eri maiden kesken. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä direktiivi on monilta osin varsin tulkinnanvarainen, ja Suomessakin valimoilta saatujen tietojen mukaan tärinäasetuksen tulkinnat ja käytännöt vaihtelevat eri työsuojelupiirien kesken. Valimoalan suurimmilla messuilla (GIFA 2007) käytiin keskusteluja useiden laite- ja hiomatarvike-edustajien kanssa. Näiden keskustelujen yhteenveto on lyhyesti se, että asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta laitteiden ja tarvikkeiden tärinätasoihin lähinnä Iso-Britanniassa ja jonkin verran Ruotsissa. Myös Suomesta oli juuri kyseisten messujen aikana tullut joitakin tiedusteluja. Muutamissa tutkimuksissa, jotka on esitetty Italian Bolognassa pidetyssä yhdennessätoista kansainvälisessä käsitärinäkonferenssissa, on selvitetty ja vertailtu tärinädirektiivin toteutusta muutamissa Euroopan maissa. Lähteissä on katsaukset tärinädirektiivin soveltamisen tilanteesta Iso-Britanniassa 4, Italiassa 5, ja Ruotsissa 6. Lähteessä 7 puolestaan on vertailtu direktiivin soveltamista kuudessa Euroopan maassa, jotka ovat Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Puola ja Espanja. Kansallinen lainsäädäntö on kaikissa maissa pääosin samankaltainen. Eroja on lähinnä siirtymäaikojen pituudessa ja kehotärinän arviointitavan valinnassa. Poikkeuksia ovat esimerkiksi Ruotsissa käyttöönotettu kehotärinän raja-arvo 1,1m/s 2, kun muissa maissa on käytössä direktiivissä mainittu 1,15m/s 2. Peruste kyseisen arvon käyttöön on se, että tällöin käytössä on kaikkien raja- ja toiminta-arvojen osalta sama määrä desimaaleja, ja lisäksi on katsottu, ettei arvioinneissa voida sellaista tarkkuutta saavuttaa, että kahden desimaalin käyttö olisi perusteltua. Puolassa on käytössä erityinen lyhytaikaisen tärinäaltistuksen raja-arvo. Tärinäaltistusarvioinnin toteutuksessa on maiden välillä enemmän eroja. Lähteessä 7 korostetaan, että direktiivi edellyttää tärinätason arviointia, eikä mittaamista, mutta siinä on vertailtu miten mittauksia suoritetaan eri maissa. Puolassa ja Espanjassa viranomaisilta saa apua mittausten suorittamiseen. Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa katsotaan, ettei viranomaisten tule kilpailla mittauksia tarjoavien yritysten kanssa. 8

11 Erityisesti käsitärinän mittaamista pidetään haasteellisena. Lisäksi monet yritykset eivät sovella direktiiviä koska eivät ole mielestään päteviä tekemään direktiivin vaatimia arviointeja. Työnantajien arvioinnit perustuvat enimmäkseen työkaluvalmistajien antamiin tärinäpäästöarvoihin ja teknisen raportin CEN/TR suosituksiin, hyvien käytäntöjen oppaaseen ja tärinätietokantoihin. Hyvien käytäntöjen opasta käytetään vain Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Muilta osin ei suuria eroja maiden välillä ole Kehotärinä Kehotärinää arvioidaan samaan tyyliin, kuin käsitärinääkin. Poikkeuksena kuitenkin on, että arviointi tapahtuu kaikkien akselien suuntaan erikseen. Tällä on merkitystä lähinnä silloin, jos kehotärinää kertyy useammasta laitteesta saman päivän aikana. Laitteelle voidaan ilmoittaa tärinäarvot erikseen kaikkien akselien suunnassa. X- ja y- akselien suuntaiset tärinäkomponentit kerrotaan kertoimella 1,4. Pystysuuntaisen z komponentin kerroin on 1. Näin saatuja arvoja käytetään altistusarvioinnin laskelmissa. Laitteelle voidaan myös ilmoittaa suoraan laskelmissa käytettävä arvo a(w) max, joka on käyttökelpoinen silloin, jos kehoaltistusta arvioidaan vain yhden laitteen osalta. Esimerkiksi trukille tyypillinen käytettävä kertoimella korjattu arvo on luokkaa 0,3-1m/s 2. 8 Arvo 1m/s 2 tarkoittaa käytännössä sitä, että laitteella ei voida kehotärinän rajaarvoa 1,15m/s 2 työpäivän aikana saavuttaa, sillä täyttyminen vaatisi yli tunnin altistusajan. Toiminta-arvon 0,5m/s 2 täyttyminenkin edellyttää kahden tunnin altistusta. Trukkien tärinätasojen arviointiin voidaan kiinnittää huomiota, jos altistusajat ovat hyvin pitkiä ja työskentelyalueen alusta on erityisen epätasainen. Trukkien kohdalla tärinäntorjuntakeinoiksi kelpaavat esimerkiksi tärinävaimennetut istuimet, työskentelyalueen alustan epätasaisuuksien poistaminen ja ajonopeuden alentaminen. 9

12 1.4. Tärinäpäästöarvot Tärinäarvojen hajonta HSE on tehnyt joillekin työkalutyypeille tutkimuksia, joissa on vertailtu valmistajien ilmoittamia tärinäpäästöarvoja HSE:n omiin ISO 8662 standardin ja ISO 5349 standardin mukaisiin mittauksiin. ISO 8662 standardisarja on tarkoitettu työkalujen laboratoriomittauksiin ja ISO 5349 työpaikkamittauksiin. Tasohiomakoneille tekemissään tutkimuksissa 9 HSE on saanut tuloksia, joiden mukaan standardin mukaisesti suoritetun testin tulos voi vaihdella kertoimella 3,5 jo siitä syystä, että mittausanturin sijainti vaihtelee standardin sallimissa rajoissa. Erään toisen lähteen mukaan pienimmän ja suurimman mittaustuloksen ero voi olla yli viisinkertainen mittausanturin sijainnin vaihdellessa kahvan eri kohdissa. Kun HSE:n tekemiä ISO 8662 standardin mukaisia mittaustuloksia verrattiin valmistajien ilmoittamiin arvoihin, oli ero pahimmillaan lähes viisinkertainen. Tämän lisäksi tuloksia oli vertailtu ISO 5349 standardin mukaisiin kenttämittauksiin. Tässä vertailussa huolestuttavin tieto oli se, etteivät tulokset korreloineet tilastollisesti ISO 8662 standardin mukaisten tulosten kanssa juuri lainkaan. Tämä kertoo selkeästi siitä, miten hankalaa tärinätasojen luotettava arviointi on. Samoin voidaan todeta, että näin summittaisilla arvoilla tärinäaltistusarvion tarkkuus on parhaimmillaankin lähinnä suuntaa antava Ilmoitetut tärinäpäästöarvot Eräiltä osin käytössä oleva standardisointi ei ole sopusoinnussa tärinädirektiivin hengen kanssa, eikä nopeaa parannusta tällä saralla ole luvassa. Tällä hetkellä voimassa oleva standardisarja (ISO 8662-x), jonka mukaisesti paineilmatyökalujen valmistajat ilmoittavat laitteiden tärinäpäästöarvoja on vanhanaikainen ja antaa epäluotettavia arvoja, joita on korjattava kertoimilla. Tässä standardisarjassa työkalujen tärinämittauksissa käytetään enimmäkseen yksiakselista mittausta, vaikka tärinädirektiivi vaatii periaatteessa kolmiakselisen mittauksen. Varsinkin hiomakoneiden mittausstandardiin ISO on kohdistunut voimakasta kritiikkiä, sillä siinä hiomakoneeseen asennetaan epätasapainossa oleva laikka, jota pyöritetään

13 tyhjäkäynnillä. Siis liipaisin pohjassa ilman kuormitusta. Tämä mittaustapa ei huomioi millään tavalla itse hiontaprosessista aiheutuvaa tärinää. Tulos saattaa vääristyä vielä entisestään, mikäli mitattava laite on varustettu automaattisella tasapainotuslaitteella (autobalancer), joka pyrkii poistamaan epätasapainossa olevan laikan aiheuttaman tärinän. Tämä ISO 8662 standardisarja on parhaillaan uudistuksen alla ja saadaan todennäköisesti uudistettuna standardisarjana (ISO 28927) käyttöön vuonna 20. Siihen saakka tilanne valmistajan ilmoittamien tärinäpäästöarvojen osalta jatkuu hieman epämääräisenä. Toistaiseksi valmistajien ilmoittamia tärinäpäästöarvoja korjataan CEN TR teknisen raportin suositusten mukaisesti. Pääsääntö on se, että iskeville laitteille käytetään kerrointa 2 ja muille kerrointa 1,5. Kerrointa ei tarvita sellaisissa tapauksissa, että laitetta käytetään tavalla, joka tuottaa tavanomaista vähemmän tärinää. Esimerkiksi jos hiomakonetta käytetään kiillotukseen, tai iskuporakonetta käytetään ilman iskutoimintoa. Jotkin työkaluvalmistajat ilmoittavat tärinäpäästöarvoja myös ISO 5349 standardin mukaan, joka on periaatteessa tarkoitettu työpaikkamittauksia varten. Näitä arvoja voidaan käyttää tärinäaltistusarvioinnissa sellaisenaan ilman kertoimia. Edellytyksenä kuitenkin on, että valmistaja antaa lisätietoja siitä, missä tilanteessa tai työtehtävässä tärinäpäästöarvot pätevät. Hieman hämmentävää on kuitenkin se, että joidenkin työkalujen ohjekirjoissa on mainittu, että mittaustapa on ISO standardin suositusten mukaisesti kolmiakselinen, mutta mittausstandardiksi mainitaan kuitenkin ISO 8662-X. Tällöin ilmeisesti mittaukset on suoritettu ISO 8662 standardin mukaisesti, mutta mittausanturi on kolmiakselinen. Tällaisessa tapauksessa on erittäin vaikea arvioida tuleeko tärinäpäästöarvoa korjata kertoimella vai ei, sillä yksi tärkeimmistä perusteista koko kertoimien käytölle on saada arvot vastaamaan kolmiakselista mittaustapaa. Periaatteessa sellaisia arvoja, jotka on mitattu ISO standardia noudattaen, ei tarvitse kertoimilla korottaa. Vuonna 20 on odotettavissa tilanne jolloin tärinäpäästöarvot kolmelle vertailtavalle laitteelle saattavat olla kaikki eri standardien mukaisesti mitattuja. Kun tiedossa on se, että tärinäpäästöarvojen mittaaminen ylipäätäänkin on haastavaa ja mittaustulosten 11

14 hajonta suuri, on tärinäpäästöarvojen vertailu eri standardien mukaisesti mitattujen arvojen välillä erittäin hankalaa. Lisäksi sähkötyökalujen tärinäpäästöarvot mitataan eri standardin mukaan kuin paineilmalaitteiden, joten niiden arvoja ei voi suoraan vertailla keskenään. Kun tutkimuksen yhteydessä pyydettiin eräiden käytössä olevien laitteiden tärinäpäästöarvoja muutamalta valmistajalta sähköpostitse, ei yhdessäkään vastauksessa ollut mainintaa kolmiakselisesta mittaustavasta. Kaikissa vastauksissa oli annettu laitteelle yksi tärinäpäästöarvo ilman hajontaa K, tai mainintaa käyttötilanteesta, jossa arvo pätee. Laitteen käyttöohje on kuitenkin paras lähde valmistajan ilmoittamille tärinäpäästöarvoille, joten se kannattaa ehdottomasti säilyttää. Joidenkin valmistajien käyttöohjeessa on annettu tärinäpäästöarvot ISO 8662 standardin mukaisesti yhden akselin suunnassa mitattuna ja sen lisäksi ISO 5349 standardin mukaiset arvot useille eri käyttötilanteille. Tämä on sellainen käytäntö, jonka toivoisi yleistyvän. Tällainen informaatio antaa nimittäin jo melko kattavan kuvan siitä, miten työtehtävä vaikuttaa laitteen tärinätasoon. Seikkaperäistä, säädösten vaatimusta laajempaa selvitystä laitteen tärinätasosta voidaan pitää myös hyvänä asiakaspalveluna, ja lisäksi se antaa laitteesta ja sen valmistajasta luotettavan vaikutelman. Tärinätasojen arvioinnin kannalta eräs ongelma on se, että tärinää vaimentavien käsineiden vaatimukset asettava standardi SFS-EN ISO 819:1996 ei ole yhteensopiva tärinädirektiivin kanssa. Kyseisen standardin puute on se, että siinä tietyt kriteerit täyttävä käsine määritetään tärinää vaimentavaksi, mutta käsineen tarkempia ominaisuuksia ei tästä voi päätellä. Tällöin on mahdotonta sanoa miten paljon käsine vaimentaa tietyn työkalutyypin tärinää. Tärinäasetuksessa jopa mainitaan erikseen tärinää vaimentavat käsineet tärinäntorjuntakeinona, mutta asetuksesta on unohtunut maininta siitä miten erilaisten tärinää vaimentavien välineiden vaikutus huomioidaan altistusarvioinnissa. 12

15 1.5. Yleisimmät tärinälähteet valimoissa Valaminen on monivaiheinen metallikappaleiden tuotantoprosessi, jossa tärinää voi esiintyä useissa työtehtävissä. Valettava materiaali, kappaleiden koko ja käytössä oleva valutapa vaikuttavat merkittävästi tuotannossa esiintyvän tärinän määrään. Hiekkavaluprosessissa esiintyviä työvaiheita ovat esimerkiksi: Sulatus ja sulankäsittely Hiekanvalmistus Kaavaus Keernojen valmistus Valu Muottien tyhjennys Puhdistus Uunien ja senkkojen huolto Muottien kaavauksessa hiekasta tehdään mallivarusteiden avulla muotin osat. Käytössä olevasta menetelmästä riippuen hiekkaa voidaan sulloa mallivarustetta vasten paineilmatoimisilla käsityökaluilla tai täristämällä. Muottien tyhjennyksessä kappaleet erotetaan muottimateriaalista. Tähän voidaan myös käyttää erilaisia täristimiä. Sulatuksessa, valussa hiekanvalmistuksessa ja keernojen valmistuksessa ei yleensä merkittävää määrää tärinää esiinny, mutta arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Suurimmat tärinäaltistukset esiintyvät todennäköisesti valukappaleiden puhdistuksessa sekä uunien ja senkkojen huollossa. Puhdistuksessa valukappaleista poistetaan kaikki valukanavat, syötöt ja esimerkiksi kiinni tarttunut hiekka ja purseet. Valukappaleiden puhdistus tapahtuu suurelta osin käsikäyttöisillä paineilmatyökaluilla, kuten hiomakoneilla ja talttavasaroilla. Uunien ja senkkojen tulenkestävien vuorausten poistossa ja korjauksessa voidaan myös käyttää täriseviä työkaluja, kuten talttavasaroita ja survimia. 13

16 2. Tärinän vaimentaminen Tärinä syntyy erityyppisissä laitteissa eri tavalla, jolloin myös käytettävissä olevat keinot tärinän vaimentamiseen ovat hieman erilaiset. Iskevän paineilmalaitteen tärinä aiheutuu suurelta osin iskuun käytettävän männän kiihdytysvoimista, ja pyörivillä laitteilla, kuten hiomakoneilla pääosin prosessivoimista. Yksinkertaisinta on vaimentaa tärinää passiivisesti, jolloin vaimennusmekanismi muuttaa värähtelyenergiaa lämmöksi. Aktiivisessa vaimennuksessa ulkopuolisella energialla tuotetaan vastavoimaa laitteen värähtelylle. Aktiivinen vaimennus vaatii tehokkaan säätöjärjestelmän. Aktiivivaimennusta ei tiettävästi ole toistaiseksi käsikäyttöisissä työkaluissa otettu käyttöön, mutta jotkin passiiviset menetelmät ovat osittain säätyviä, jolloin voidaan puhua puoliaktiivisesta vaimennuksesta Iskevät laitteet Talttavasaroita käytetään valimoissa valujen puhdistuksessa ja uunien ja valusenkkojen tulenkestävien vuorausten poistossa. Talttavasaroita on useita erilaisia, ja iskun toteutusperiaatteet eroavat myös hieman toisistaan. Talttavasaroita löytyy paineilma- ja sähkötoimisia, sekä kaikkein järeimpien laitteiden osalta myös hydraulisia. Ylivoimaisesti yleisimpiä valimoissa ovat paineilmalaitteet. Monissa tärinävaimennetuissa laitteissa on erilaisia passiivisia vaimennusratkaisuja, kuten esijännitettyjä jousia, jotka erottavat laitteen kahvan laitteen rungosta. Tällöin työskenneltäessä käytetty syöttövoima kuormittaa jousijärjestelmää. Jousijärjestelmän kuormitus täytyy pysyä tietyissä rajoissa, jotta tärinänvaimennus toimii suunnitellulla tavalla. Siksi valmistajat ilmoittavatkin joillekin tärinävaimennetuille talttavasaroille optimaalisen syöttövoiman vaihtelualueen. Jotkin tärinävaimennusjärjestelmät edellyttävät myös, että käytetty syöttövoima on huomattavasti suurempi, kuin perinteisiä laitteita käytettäessä. Mikäli tällaisia laitteita on käytössä, tulisi niiden käyttäjien olla tästä tietoisia. Laitetta vaakaa vasten painamalla voidaan kokeilla millaiselta oikea syöttövoima käytännössä tuntuu. Esimerkiksi erään mittauksissa mukana olleen talttavasaran optimaaliseksi syöttövoimaksi ilmoitetaan N

17 Erään toisen laitteen esitteessä ilmoitetaan, että tärinätason mittaukset on suoritettu 200N syöttövoimalla. 13 Tämä on varsin suuri vaadittu voima, varsinkin jos työskentelysuunta on jokin muu kuin alaspäin, tai laitetta on pidettävä etäällä kehosta. Tässä saattaa olla myös yksi syy siihen, että työntekijät usein ovat sitä mieltä, että tärinävaimennetut laitteet ovat tehottomampia kuin perinteiset. Suurella syöttövoimantarpeella on myös se haittavaikutus, että otteen puristusvoiman tarve on suurempi, jolloin tärinä johtuu käyttäjään tehokkaammin. Iskeviä laitteita on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Suurimmat erot ovat kokoluokassa, kahvan mallissa, tehossa ja painossa sekä voimanlähteessä. Laitteen massa vaimentaa tärinää, joten suuri massa suhteessa tehoon on periaatteessa hyvä ominaisuus. Näin on myös käytännössä, mikäli laitetta voidaan käyttää hyvissä työasennoissa, mieluiten vielä keventimen kanssa. Sen sijaan jos painavaa laitetta joudutaan käyttämään hyvin hankalissa työasennoissa ja kannattelemaan laitteen koko massaa lihasvoimin, nousevat muut ergonomiset haitat hyötyä suuremmiksi. Paras yhdistelmä on suhteellisen kevyt ja tehokas laite, jonka tärinätaso on alhainen. Talttavasaroiden tärinän vaimentamisessa on kaksi yleistä lähestymistapaa. Laitteen tärinää voidaan pyrkiä vaimentamaan massoja ja jousia yhteen sovittamalla tai tuottamalla männän kiihdytykselle vastavoima. Paineilmalaitteissa isku syntyy yleensä kiihdyttämällä paineilman avulla mäntää, joka iskee talttaan. Vastavoiman tuotto tapahtuu käytännössä esimerkiksi siten, että männän sylinteri ei ole kiinteä osa, vaan se on jousitettu runkoon ja liikkuu vastakkaiseen suuntaan mäntään verrattuna mäntää kiihdytettäessä. Tällainen vaimennus on käytössä ainakin joissakin kuona- ja neulahakuissa. Talttavasarat tärisevät suurelta osin lähes vakiotaajuudella joten niiden tärinän vaimentaminen on periaatteessa helppoa. Käytännössä kuitenkin työskentely aiheuttaa satunnaisia muuttujia, joita ei ole helppoa hallita. Esimerkiksi syöttövoiman vaihtelu vaikuttaa tilanteeseen. Tärinän vaimentamiseen voidaan käyttää useita menetelmiä, kuten erilaisia massa-jousi järjestelmiä Tällöin laite on jaettu massoiltaan sopiviin osiin, jotka kiinnittyvät toisiinsa jousilla. Tällä pyritään siihen, että laitteen kuori tai kahvat eivät tärise lainkaan, vaan koneiston ja rungon osat ovat keskenään sellaisessa 15

18 resonanssissa että kumoavat toistensa voimat. Tällainen vaimennus on varsin tehokas, mikäli syöttövoima pysyy tietyissä rajoissa. Periaate voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla. Yksinkertaisempaa on jakaa laite kolmeen osaan, mutta tässä on haittapuolena se, että syöttövoiman tarve kasvaa huomattavasti. Laite voidaan jakaa myös neljään osaan, jolloin voidaan käyttää tavanomaista syöttövoimaa, mutta rakenne on mutkikkaampi. Jousitus voidaan toteuttaa myös paineilman avulla. Iskevien laitteiden tärinä on suhteellisen matalataajuista ja siirtymät ovat suuria, jolloin tärinän eristäminen joustavilla materiaaleilla ei ole tehokasta. Käytössä olevien iskevien laitteiden tärinän vähentämiseksi ei juuri jälkikäteen ole keinoja käytettävissä. Käytännössä ainoat keinot iskevien laitteiden tärinähaittojen vähentämisessä ovat altistusajan vähentäminen, alhaisemman tärinätason laitteiden hankkiminen ja korvaavat menetelmät. Joissain tapauksissa myös laitteen käyttäminen apulaitteeseen kuten nivelpuomikeventimeen kiinnitettynä voi olla mahdollista. Kaikkein järeimpiin laitteisiin niin sanottuihin katuporiin, eli piikkausvasaroihin on kuitenkin tarjolla tärinää vaimentavia jousitettuja kahvoja. Piikkausvasaran tärinää vaimentavien kahvojen vaikutusta on tutkittu lähteessä 16. Tässä tutkimuksessa kahvojen vaimennustehokkuudeksi saatiin lähes 60 %. Piikkausvasaran toiminta ja käyttötapa ovat sellaiset, että vaimentaminen on helpompi toteuttaa kuin pienempien laitteiden kohdalla, koska työskentely suuntautuu pääosin alaspäin ja syöttövoima muodostuu laitteen massasta, eikä sitä varsinaisesti kannatella käsivaraisesti. On myös huomionarvoista, että kannattaa pyrkiä käyttämään kokoluokaltaan tarkoituksen mukaista talttavasaraa, sillä järeämmissä laitteissa tärinätaso ei välttämättä ole yhtään sen korkeampi kuin pienemmissäkään. Esimerkiksi joissakin raskastekoisissa hydraulikäyttöisissä ja paineilmakäyttöisissä niin sanotuissa katuporissa eli piikkausvasaroissa ilmoitettu tärinätaso on vain luokkaa 3-5m/s 2. Liian pienen tai tehottoman laitteen käyttö todennäköisimmin vain pidentää altistusaikaa, eikä siis vähennä päivittäistä tärinäaltistusta. Karkeaan työhön siis kannattaa käyttää järeitä laitteita ja kaikkein pienimpiä vain työn tarkkuuden sitä vaatiessa. Altistusaikaan voidaan vaikuttaa pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Talttavasaroiden männän ja sylinterin kuluminen laskee laitteen tehoa. Tätä voi kuitenkin olla vaikea 16

19 huomata laitetta käytettäessä, koska mitään nopeaa muutosta ei tapahdu. Taltat täytyy pitää terävinä jotta ne purevat hyvin. Taltan kärjen voitelu parantaa myös purevuutta. Tutkittaessa talttavasaroiden tarjontaa selvisi, että tarjolla on muutamia laitteita, joille valmistaja ilmoittaa tärinätasoksi minimin, eli 2,5m/s 2. Vaihtelu talttavasaroiden tärinäpäästöarvojen osalta on huomattavasti suurempi, kuin hiomakoneiden osalta ja aivan alhaisimman tärinätason laitteiden osuus on melko pieni. Silmiinpistävää on se, että joistakin laitteista on myynnissä vaimennettu ja vaimentamaton versio, jotka ovat samannäköisiä, mutta tärinätasossa on huomattava ero. Käytännössä kaikissa kokoluokissa on löydettävissä talttavasaroita, joiden ilmoitettu tärinäpäästöarvo on noin 5m/s 2 tai alle. Kaikkein vaikeinta on löytää paineilmatoimisia hiekan sullonnassa käytettyjä survimia joiden tärinätaso on alhainen. Tärinävaimennettujenkin survimien tärinäpäästöarvot ovat yleensä luokkaa m/s 2. Iskevien laitteiden käsitärinäaltistuksen osalta laitevalinnoilla voidaan päästä pääosin varsin siedettävälle tasolle. Perinteistä tekniikkaa edustavat laitteet ovat kuitenkin hyvin kestäviä, joten laitekanta uudistuu varsin hitaasti jos uusia hankitaan vain rikkoutuneiden tilalle. Haasteellisuutta laitevalinnoissa lisää se, että iskevien laitteiden tärinäpäästöarvoja ei juuri laitteiden esitteissä tuoda esille Hiomakoneet Hionta on yksi yleisimmistä käsitärinälle altistavista työvaiheista. Lähes kaikkia valukappaleita joudutaan puhdistuksen yhteydessä jossain määrin hiomaan. Pienimpiä valukappaleita voidaan hioa penkkihiomakoneilla ja suurempia lähinnä käsikäyttöisillä paineilmahiomakoneilla. Suurikokoisten valukappaleiden kohdalla yhtäjaksoiset tärinäaltistukset voivat muodostua varsin pitkiksi. Hiomakoneita on tarjolla sähkö- ja paineilmatoimisina. Paineilmatoimiset laitteet ovat valimoissa yleisempiä. Sähkölaitteiden ongelmaksi koetaan suuri koko suhteessa tehoon, sekä suuri huollon tarve. Korkeataajuussähkötyökalut ovat tehoon nähden kokonsa puolesta paremmin kilpailukykyisiä paineilmalaitteiden kanssa. Laitteet kuitenkin vaativat yleensä taajuusmuuttajan käyttöä. Etuna korkeataajuus sähkölaitteilla on se, että ne pitävät pyörimisnopeuden korkeana kuormitettunakin. Paineilmalaitteiden pyörimisnopeus 17

20 puolestaan voi laskea kuormitettaessa huomattavasti, mutta toisaalta ne sietävät hyvin ylikuormitustakin rikkoutumatta. Pyörivissä laitteissa, kuten hiomakoneissa itse laitteen tärinä on minimoitavissa hyvällä tasapainotuksella. Hiomalaikan epätasapainoa voidaan kompensoida esimerkiksi autobalancerilla, jossa laikan kiinnitysakselilla on öljytäytteinen kehä, jonka sisällä olevat kuulat asettuvat automaattisesti tasapainottamaan akselia. Pääosa käyttäjään kohdistuvasta tärinästä syntyy hionnan prosessivoimista, eli hiomalaikan ja hiottavan pinnan välisistä tapahtumista. Tästä syystä hionnan kohdalla käytetyllä hiomalaikalla, hiottavalla materiaalilla ja työskentelytavoilla on suuri vaikutus tärinän syntyyn. Hionnassa esiintyvä tärinä on suhteellisen korkeataajuista ja siten myös joustavat materiaalit toimivat tärinän vaimennuksessa. Tätä voidaan hyödyntää siten, että pyritään tekemään vaimentavasta materiaalista tärinän johtumiselle katkos hiomalaikan ja käyttäjän käden välille. Tämä katkos voidaan toteuttaa koneiston tai kahvojen ja rungon välisiin kiinnikkeisiin. Nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin lähinnä laitteen valmistajan käytettävissä, mutta tämän lisäksi hiomalaikka voidaan kiinnittää joustavalla liitoksella koneen akselille. Tähän on olemassa ainakin kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa, joilla jo käytössä olevien laitteiden tärinätasoa voidaan pyrkiä vähentämään. Markkinoilla on hiomalaikkoja, joiden keskiö on tärinää vaimentava, sekä laikan kiinnitysmuttereita, joissa on tärinän vaimennus. Molempien sanotaan vähentävän tärinäaltistusta noin kolmanneksella, mutta luotettavaa tutkimusta ei aiheesta toistaiseksi ole. Todennäköisesti tärinävaimennettujen laitteiden tarjonta lisääntyy nopeasti ja myös uusia vaimennusmenetelmiä kehitetään, kun asiakaskunta alkaa sellaisia yhä enemmän vaatia. Useiden laitevalmistajien työkalutarjontaan tutustuttiin selvitettäessä mahdollisuutta tärinätason alentamiseen laitevalintojen avulla. Sekä työkaluvalmistajilla, että hiomalaikkavalmistajilla on valikoimissaan runsaasti tuotteita, joilla tärinätaso hiontatyössä voidaan pitää alhaisena. Tarjolla on lukuisia hiomakoneita, joiden ilmoitettu tärinäpäästöarvo on minimi 2,5m/s 2. Tähän on päästy sillä, että laitteissa on automaattinen tasapainotus järjestelmä, joka poistaa esimerkiksi laikan epätasapainosta johtuvan tärinän. 18

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta

7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta 7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän

Lisätiedot

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen

Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta

2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta 2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE

NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit KK 13, KK 15, KK 17 ja KK 19 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

3. Muotinvalmistuksen periaate

3. Muotinvalmistuksen periaate 3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan

Lisätiedot

testo 610 Käyttöohje

testo 610 Käyttöohje testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA

F75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

24. Keraamihiekat. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto

24. Keraamihiekat. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 24. Keraamihiekat Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Keraamihiekka on noussut korvaajaehdokkaaksi kvartsihiekalle, jonka terveyshaitat on tunnetut. Lisäksi hiekasta seuraavat laatuongelmat

Lisätiedot

Kuva 2. Lankasahauksen periaate.

Kuva 2. Lankasahauksen periaate. Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,

Lisätiedot

SCANTOOL ECO 13 Penkkiporakone 13 mm 230V

SCANTOOL ECO 13 Penkkiporakone 13 mm 230V 2016 SCANTOOL ECO 13 Penkkiporakone 13 mm 230V ST2661300 350 W 2-13 mm 520-2620 rpm 13 mm pikaistukka 575 mm 19 kg Kevyt ja kompakti penkkiporakone niin kotiverstaalle kuin autotalliinkin. Kone on varustettu

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT

OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta

3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta 3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 3.1 Käsitteet jakopinta ja jakoviiva Kahden muotinosan välistä kosketuspintaa nimitetään jakopinnaksi. Jakopintaa

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN. Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös. VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. LAV90 Etna 3000 HÖYRYPUHDISTIN Käyttöohje Alkuperäisten ohjeiden käännös VAROITUS! Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Maahantuoja: ISOJOEN KONEHALLI OY Keskustie 26, 61850 Kauhajoki

Lisätiedot

KERN KFP_V20 Versio /2015 FIN

KERN KFP_V20 Versio /2015 FIN KERN & Sohn GmbH Ziegelei 1 D-72336 Balingen, Saksa Sähköposti: info@kernsohn.com Tel: +49-[0]7433-9933-0 Fax: +49-[0]7433-9933-149 Kotisivu: www.kern-sohn.com Punnituslevyn käyttöohje ( 300 kg) KERN KFP_V20

Lisätiedot

Salmonellariskin hallinta tuontirehuissa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Salmonellariskin hallinta tuontirehuissa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin, Salmonellariskin hallinta tuontirehuissa toimijan näkökulmasta Stina Hakulin, 3.11.2014 TUONTIREHUJEN SISÄMARKKINATUONTI JA KOLMASMAATUONTI Salmonellariskin hallinta: Tuontirouheet (rapsi- ja soijarouheet

Lisätiedot

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST

KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi

Lisätiedot

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään.

esteittä valumaan kappaleiden ja putkien sisään eikä ilmalukkoja pääse syntymään. 1 1. Tuuletus- ja ripustusaukot Sinkittävät kappaleet tulee suunnitella siten, ettei niihin jää umpinaisia tiloja ja taskuja. Aukotuksen ansiosta sinkki pääsee virtaamaan rakenteiden sisään ja ulos, eikä

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Radio-ohjattavan F2007:n runko

Radio-ohjattavan F2007:n runko ASENNUS Radio-ohjattavan F2007:n runko Lehden nro 7 liitteenä on ominaisuuksiltaan ja mitoiltaan tärkeä osa. Se on pienoismallisi pohjalevy eli runko. Runko on suorakaiteen muotoinen, kärjestään kapeneva

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin

DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R. Järjestelmävalaisin DEU EN FRA Käyttöohje TANEO SAR(K)L 12/24/36 (A)R Järjestelmävalaisin Turvallisuus fin EN 1 Turvallisuus Valaisin on suunniteltu viimeisintä tekniikkaa hyväksi käyttäen Valmistettu ja testattu erittäin

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa.

Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Grindex pumppukoulu Grindex pumppukoulu Pumppukoulu koostuu teknisistä artikkeleista, joiden tarkoitus on auttaa pumpun käyttäjiä yleisissä uppopumpun käyttöön liittyvissä asioissa. Osa 1: Oikean pumpun

Lisätiedot

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET PAGE 19 ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA (OSA N:O 34131) EMC direktiivi 89/336/EEC ja korjattu 91/263/EEC & 92/31/EEC Standardit EN55014:1987, IEC 801-2, IEC 801-4, IEC 801-3 Matalajännite

Lisätiedot

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet Minikaivurit Tuotenumero Avant 200-sarjaan A33153 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 250 mm kauhalla A32393 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 400 mm kauhalla A32394 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy

Lisätiedot

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.

VUOTTA SUOMESSA. Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. 30 1987 2017 VUOTTA SUOMESSA Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR

Lisätiedot

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön.

Monilla valukappaleilla on luonnollinen päästö, toisin sanoen kappaleen oma muoto muodostaa päästön. 8. Päästö (hellitys) Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Päästöllä eli hellityksellä tarkoitetaan kaltevuutta, joka mallin pinnoilla tulee olla, jotta ne voitaisiin irrottaa muotista sitä vahingoittamatta.

Lisätiedot

Halkomakone 7 tn Käyttöohje

Halkomakone 7 tn Käyttöohje Halkomakone 7 tn Käyttöohje Lue kaikki ohjeet huolellisesti. Opi tuntemaan koneen käyttötarkoitus, rajoitukset ja mahdolliset vaarat ennen käyttämistä. Käytä työsylinterin käyttö vipua siten että vedät

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin

JOINTS FIRE COMPOUND PRO+ Palokipsimassa läpivienteihin TUOTEKUVAUS on koostumukseltaan erityinen kipsipohjainen, kutistumaton laasti, joka sekoitetaan veden kanssa. Palokatkomassa voidaan sekoittaa joko kaadettavaksi tai levitettäväksi läpivientien ympärille.

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka

bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla Rikastustekniikka bivitec Binder värinätekniikkaa Vaikeasti seulottavalle kaatotavaralle korkealla erotusteholla we process the future Rikastustekniikka TEHTÄVÄ Rikastustekniikassa luokitellaan yhä useammin sellaisia raaka-aineita,

Lisätiedot

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa

HydroHeater. HW HydroHeater. UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi. Tuotantokyky: 0-100 0 C. Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HydroHeater HW HydroHeater UUTUUS! Pyörillä kulkeva lämmin vesi Tuotantokyky: 103 kw 0-100 0 C Jopa 6000 litraa lämmintä vettä tunnissa HW HydroHeater Liikkuva yksikkö lämpimän veden nopeaan toimitukseen

Lisätiedot

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa

Päällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Hyvinvointia työstä Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta Tomi Kanerva 6.11.2015 Työterveyslaitos Tomi Kanerva www.ttl.fi 2 Sisältö Työpaikkojen nanot Altistuminen ja sen arviointi

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa.

Mitä ovat yhteistyörobotit. Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotiikka Mitä ovat yhteistyörobotit Yhteistyörobotit ovat uusia työkavereita, robotteja jotka on tehty työskentelemään yhdessä ihmisten kanssa. Yhteistyörobotit saapuvat juuri oikeaan aikaan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500

KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 KÄYTTÖOHJE AURINKOVARJON JALKAAN KIINNITETTÄVÄ LÄMMITIN P1500 Lue käyttöohje ennen lämmittimen käyttöönottoa Käytä lämmitintä ainoastaan käyttöohjeiden mukaisesti. Muu käyttö voi aiheuttaa tulipalon, sähköiskun

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz

ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz ESN 160-250 Ruuvikompressorit 160-250 kw 50 Hz Raskaansarjan ammattilainen Paras valinta paineilman tuoton optimointiin ESN -sarjan ruuvikompressori on malliesimerkki nykyaikaisesta ruuvikompressorista.

Lisätiedot

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos

Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään. Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Rengaspaineiden alentamisen vaikutus metsäkoneen tärinään Esko Rytkönen & Aki Vähänikkilä Työterveyslaitos Metsätehon tuloskalvosarja 14/2010 Tausta Metsäkoneiden kuljettajilla on tärinän aiheuttamia vaivoja

Lisätiedot

Vastaus: Riittää vastaus rikkoontuneen koneen korjaus. lisäksi voi toimittaa perus ylläpitohuolto listauksen, mikäli sellainen on olemassa.

Vastaus: Riittää vastaus rikkoontuneen koneen korjaus. lisäksi voi toimittaa perus ylläpitohuolto listauksen, mikäli sellainen on olemassa. Kysymykset 1(6) kysymykset ja vastaukset siivouskoneet Kysymys 1. Tarjouspyynnön kohdassa Huolto pyydetään ilmoittamaan huollon sisältö. Huollon yksityiskohtainen sisältö on aina tapauskohtainen, joten

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Betonirakentamisen talvituotteet

Betonirakentamisen talvituotteet VARAUDU TALVEEN Meiltä saat tarvittavat betonirakentamisen talvituotteet Betonirakentamisen talvituotteet - Pakkassuojamatot - Roudansulatusmatot - Led työvalot - Betoninkovetuskaapelit - Betonilämpömittarit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Press Brake Productivity -pikaopas

Press Brake Productivity -pikaopas Kuinka aloitat Press Brake Productivity -pikaopas Kiitos, että olet ostanut Wilan valmistaman laatutuotteen Wila on valmistanut jo yli 80 vuotta työkalunpitimiä, työkaluja ja varusteita särmäyspuristimien

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN.

KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. KÄYTTÖOHJEET SÄHKÖKÄYTTÖISEILLE AUTOMAATTIPALAUTTEISILLE HYDRAULIIKAPUMPUILLE HTWP21 SARJAN MOMENTTIAVAIMIA VARTEN. Hi Forcen HTWP21 sarjan sähkökäyttöiset hydrauliikkapumput on suunniteltu käyttämään

Lisätiedot

Työturvallisuus. Talotekniikan perusteet

Työturvallisuus. Talotekniikan perusteet 2 Työturvallisuus Viereisessä kuvassa oleva laite ei ole henkilönostin. Sitä voidaan käyttää apuna esim. rakennuslevyjen nostoon tai kuten kuva symbolisesti esittää, iv-kanavien paikalleennostoon ja asennukseen.

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET

JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5

Lisätiedot

Sähkövasarat. Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat.

Sähkövasarat. Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat. H Sähkövasarat Korkein iskuvoima uudessa ulottuvuudessa. Wacker Neusonin sähkövasarat. Sähköistä voimaa päivittäiseen käyttöön. Wacker Neusonin sähkövasarat. PARAS TULOS AJAN SAATOSSA. Tekninen kehitys

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla

Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Kierukkavaihteet GS 50.3 GS 250.3 varustettu jalalla ja vivulla Käytettäväksi ainoastaan käyttöohjeen yhteydessä! Tämä pikaopas EI korvaa käyttöohjetta! Pikaopas on tarkoitettu ainoastaan henkilöille,

Lisätiedot

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä

HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja ohuet liimasaumat. Älykästä Reunalistoitusta PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä Glu Jet PATENTOITU JÄRJESTELMÄ Ä PATENTOITU Älykästä Reunalistoitusta Ohjelman valitseminen nappia painamalla. Vaihtoehto: täysautomaattinen viivakoodilla. HOLZ-HER Glu Jet Järjestelmä Näkymättömät ja

Lisätiedot

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella

Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Aurinkovoimalan haasteet haja-asutusalueella Seppo Suurinkeroinen sähkönlaatuasiantuntija Oy Urakoitsijapäivä Kouvola Yhteydenotto paneeleiden asentajalta: Kun paneelit tuottaa sähköä enemmän, jännite

Lisätiedot

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja

SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI 2000, SEFFI 1500, SEFFI 1000) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttöohjekirja malleille: SEFFI 2000 (24 paikkaa), SEFFI 1500 (18 paikkaa),

Lisätiedot

ERGONOMISET & TEHOKKAAT PÖYTÄKONEET P20X, P32X, P20NMS, P32NMS, 20MS, 32MS

ERGONOMISET & TEHOKKAAT PÖYTÄKONEET P20X, P32X, P20NMS, P32NMS, 20MS, 32MS ERGONOMISET & TEHOKKAAT PÖYTÄKONEET P20X, P32X, P20NMS, P32NMS, 20MS, 32MS P20X FINN-POWER P20X JA P32X PURISTIMET HUOLTOKÄYTTÖÖN P20X & P32X ERINOMAINEN HANKALISSA OLOSUHTEISSA Vankkarakenteiset Finn-Power

Lisätiedot

MILWAUKEE ISKUPORAKONE M18 BPD-0

MILWAUKEE ISKUPORAKONE M18 BPD-0 MILWAUKEE ISKUPORAKONE M18 BPD-0 Tuotekoodi: 4933443500 Kompakti iskuporakone, vain 198 mm pitkä tekee siitä ideaalin ahtaissa tiloissa työskentelyyn Joustava akkujärjestelmä: Työkalu käy kaikkien Milwaukee

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua)

Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) 1 (5) Osio 3. Suojausstrategia (enintään 50 pistettä, vastaustila enintään 2 sivua) Asiakkaan kysymys Olemme pienehkö yritys, joka myy hiomalaikkoja pääasiassa Suomeen ja Saksaan. Keksintömme liittyy hiomalaitetta

Lisätiedot

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.

UDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa. 1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje

Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Keraaminen Lämpöpuhallin VV 21 CA Käyttöohje Tuotteen ominaisuudet 2 tehotasoa 800W/1200W PTC-lämpöelementti Alhainen melutaso Kaksinkertainen ylikuumenemissuoja Kaatumissuoja Irroitettava ilmansuodatin

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT

AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 MOVALUBE OY, JUVANTASKU 7, ESPOO, FINLAND VAT AUTOMAATTINEN VOITELUJÄRJESTELMÄ TAKALAITANOSTIMILLE SUOMEN KIERT UE 2015 Ongelma Käytäntö on osoittanut, että huollon puute vaurioittaa vakavasti yhtä kolmesta takalaitanostimesta niiden kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

8. Induktiokouru-uunit

8. Induktiokouru-uunit 8. Induktiokouru-uunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kouru-uunit koostuvat periaatteellisesti teräsrungosta, johon on kiinnitetty induktori sulan lämpötilan ylläpitämiseksi. Kouru-uunien

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä.

KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI. Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. KÄYTTÖOHJE VEITO BLADE BLADE S BLADE MINI NÄMÄ OHJEET TULEE LUKEA HUOLELLA JA SÄILYTTÄÄ MYÖHEMPÄÄ KÄYTTÖÄ VARTEN Me emme ole vastuussa laitteen käytöstä, joka johtuu näiden ohjeiden laiminlyönnistä. TÄRKEÄT

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

13. Sulan metallin nostovoima

13. Sulan metallin nostovoima 13. Sulan metallin nostovoima Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Jos putkessa, jonka poikkipinta-ala on A, painetaan männällä nestepinnat eri korkeuksille, syrjäytetään nestettä tilavuuden

Lisätiedot

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE

Ene LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO ILMASTOINTIKONEEN MITTAUKSET...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 TUTUSTUMINEN

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

testo 606-1 Käyttöohje

testo 606-1 Käyttöohje testo 606-1 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 606-1 Pikaohje testo 606-1 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Mittauspiikit 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) 6 Laitteen toimintatestausnastat

Lisätiedot