KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ
|
|
- Tero Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology, Department of Engineering Design and Production Espoo 2008 TKK-K-1/2008 KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ OSA II, TÄRINÄALTISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Tomi Peräsaari Juhani Orkas
2
3 Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology, Department of Engineering Design and Production Espoo 2008 TKK-K-1/2008 KÄSIIN KOHDISTUVAN TÄRINÄN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN VALIMOTYÖSSÄ OSA II, TÄRINÄALTISTUKSEN VÄHENTÄMINEN Tomi Peräsaari Juhani Orkas Teknillinen korkeakoulu Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Koneenrakennustekniikan laitos Helsinki University of Technology Faculty of Engineering and Architecture Department of Engineering Design and Production
4 Distribution: Helsinki University of Technology Department of Engineering Design and Production Foundry Engineering P.O.Box 40 FIN TKK Tel juhani.orkas@tkk.fi 2008 TKK, koneenrakennustekniikan laitos ISBN ISSN Picaset Oy Helsinki 2008 Cover photo: Juha Peräsaari
5 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TIIVISTELMÄ PL 00, TKK Tiedekunta Laitos Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Koneenrakennustekniikan laitos Tekijä(t) Tomi Peräsaari, Juhani Orkas Julkaisun nimi Käsiin kohdistuvan tärinän vaikutusten vähentäminen valimotyössä Tiivistelmä Tässä hankkeessa on selvitetty valimoiden tilannetta käsitärinän osalta, sekä mahdollisuuksia ja tarvetta tärinäaltistuksen vähentämiseen. Käsitärinän vähentämiseen on tutkittu muutamia vaihtoehtoisia keinoja. Tutkituissa valimoissa keskimääräiset tärinäpäästöarvot SFS-EN ISO 5349 standardin mukaisesti olivat kulmahiomakoneille 5,9, suorahiomakoneille 6,7, penkkihiomakoneille 6,0, karahiomakoneille 12,2, kuona- ja neulahakuille 18,6 ja talttavasaroille 18,9m/s^2. Valimoissa käytettävien kulmahiomakoneiden, suorahiomakoneiden ja penkkihiomakoneiden osalta tärinäpäästöarvot ovat sellaisella tasolla, että altistuksen raja-arvon ylittymisestä ei ole kovin suurta vaaraa. Karahiomakoneiden, hakkujen ja talttavasaroiden osalta tärinätaso on kuitenkin niin korkea, että pidemmillä käyttöjaksoilla tärinäaltistuksen raja-arvo voi ylittyä. Kaikkiin käsityökaluryhmiin on kuitenkin saatavilla laitteita, joiden tärinätaso on erittäin alhainen. Siten monessa tapauksessa riittää, että työkaluhankinnoissa suositaan alhaisen tärinätason laitteita. Tärinätasojen vertailua vaikeuttaa se, että joidenkin laitteiden tärinäpäästöarvoja on erikseen pyydettävä. Joiltain osin tärinävaimennettujen laitteiden markkinointi on jopa harhaanjohtavaa. Varsinkin paineilmatalttauksen osalta tehokasta tärinäntorjuntaa voi olla myös se, että suunnitellaan tuotantoa siten, että puhdistamossa talttaustarve vähenee. Työssä on pohdittu syitä hiekan kiinnipureutumiselle ja metallin tunkeutumiselle muottihiekkaan. Tärinää vaimentavien käsineiden arvioitiin toimivan kohtalaisen hyvin kaikkien muiden testattujen työkalutyyppien kanssa paitsi talttavasaroiden. Talttavasaroiden osalta vaimennustehokkuudeksi arvioitiin noin % ja pyörivien laitteiden osalta vähintään 30%. Hankkeen aikana selvisi, että standardisointi tulee muuttumaan ainakin tärinää vaimentavien käsineiden osalta vuoden sisällä, sekä valmistajien työkaluilleen tekemien tärinäpäästömittauksien osalta vuoteen 20 mennessä. Näiltä osin on epävarmaa mikä niiden vaikutus tulee käytännössä olemaan. Avainsanat - asiasanat (ja luokat) Tärinä, valimo, altistuminen, torjunta, käsityökalu Julkaisupaikka Vuosi Espoo 2008 ISBN (painettu) ISBN (elektroninen) Sarjan nimi Teknillinen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Painetun julkaisun jakelu TKK, koneenrakennustekniikan laitos, valutuotetekniikan tutkimusyksikkö Julkaisun www-osoite Julkaisun kieli suomi ISSN (painettu) Osan numero tai raporttikoodi TKK-K-1/2008 Sivumäärä ISSN (elektroninen)
6 Esipuhe Valimot ovat toimineet erittäin aktiivisesti pyrkiessään selvittämään ja toimeenpanemaan vuonna 2005 voimaantulleen uuden tärinäasetuksen vaatimia toimenpiteitä. Valimoiden tukemana aiheesta on tehty jo diplomityö, ja tämän hankkeen alkuvaiheessa, valimoiden toivomuksesta, sen pohjalta laadittiin valimoiden käyttöön tärinäopas 1. Tämä hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella yhteistyössä viiden valimon ja Kuopion työterveyslaitoksen kanssa joka vastasi tärinämittauksista. Työ aiheen parissa jatkuu Työsuojelurahaston tukemalla hankkeella, jossa laaditaan valimoiden käyttöön soveltuvat formaatit tärinäaltistusarvioinnille ja tärinäntorjuntaohjelmalle. Hankkeeseen osallistuneet valimot: Componenta Oy, Pietarsaari Leinovalu Oy Metso Foundries Jyväskylä Oy Metso Lokomo Steels Oy Sulzer Pumps Finland Oy, Karhulan valimo Hankkeen johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pasi Mäkinen, Metso Foundries Jyväskylä Oy. Teknillisen korkeakoulun Valutuotetekniikan tutkimusyksikön puolesta kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille. Espoossa Tomi Peräsaari
7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Tärinäaltistuksen arviointi Tärinädirektiivi muissa maissa Kehotärinä Tärinäpäästöarvot Tärinäarvojen hajonta Ilmoitetut tärinäpäästöarvot Yleisimmät tärinälähteet valimoissa Tärinän vaimentaminen Iskevät laitteet Hiomakoneet Penkkihionta Apukeinoja tärinäaltistuksen vähentämiseen Talttaustarpeen vähentäminen Jakopintapurse Kiinnipureutunut hiekka ja tunkeuma Kiinni pureutunut hiekka Metallin tunkeutuminen muottihiekkaan Vaihtoehto hiekalle Vesisuihkusovellukset valujen puhdistuksessa Vesisuihkuleikkaus Vesisuihkupuhdistus Tärinää vaimentavat käsineet Tärinädosimetri Automaatio Suolakylpy puhdistus Keventimet Shokkiaaltopuhdistus GIFA-messujen satoa Mittaustulosten tarkastelu Työkalujen tärinätasojen vertailu Mittaustulosten analysointi Tärinän taajuus ja vaimentavat käsineet Yhteenveto Lähdeluettelo Liite1. Osa I. Altistuminen. Mittausraportti
8 1. Johdanto Valimotyössä, kuten useilla muillakin teollisuuden aloilla, on monia työvaiheita, joissa työntekijät altistuvat tärinälle. Tärinä aiheuttaa tai on merkittävänä osatekijänä monien työperäisten sairauksien ja terveyshaittojen synnyssä. Tärinä voi aiheuttaa esimerkiksi valkosormisuutta, nivelvaivoja ja erilaisia käsien hermovaurioita. Tällaiset terveysongelmat aiheuttavat kustannuksia työnantajalle ja yhteiskunnalle lisääntyneiden sairauspoissaolojen ja sairauseläkkeiden kautta. Euroopan unioni onkin siksi panostanut voimakkaasti erilaisten työturvallisuus lainsäädäntöjen uudistamiseen ja yhtenäistämiseen jäsenvaltioissa. Osana tätä uudistamista on annettu tärinädirektiivi (2002/44/EY 2 ), joka asettaa rajat työssä esiintyvälle tärinäaltistukselle. Tärinädirektiivin tultua valtioneuvoston asetuksena voimaan vuonna 2005 työnantajat on velvoitettu arvioimaan kuinka suurelle tärinäannokselle työntekijät työssään altistuvat. Tavoite on käytännössä se, että aina pyritään mahdollisimman pieneen tärinäaltistukseen ja lisäksi altistukselle on asetettu raja-arvo, jota ei saa ylittää. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut selvittää millä tasolla tärinäaltistus valimoissa on tällä hetkellä, sekä selvittää keinoja, joilla tärinäaltistuksen tasoa voidaan laskea Tärinäaltistuksen arviointi Tärinäaltistuksen arviointi tapahtuu Suomessa valtioneuvoston asetuksen 48/ mukaisesti, joka on tärinädirektiiviin pohjautuva kansallinen säädös. Asetus velvoittaa työnantajan arvioimaan työntekijöiden altistumisen tärinälle, sekä asettaa altistukselle rajan. Tärinäaltistusta arvioidaan kahdeksan tunnin vertailuaikaan suhteutettuna A(8) arvona. A(8) arvo lasketaan tärinäaltistusta aiheuttavien laitteiden tärinäpäästöarvoista a hv ja tärinäaltistusajasta T ja kahdeksan tunnin vertailuajasta T 0 kaavalla 1. T A( 8) = (1) a hv T 0 6
9 Jos tärinäaltistusta kertyy useammasta laitteesta, voidaan kaavan 1 mukaisia osittaisaltistuksia summata kaavalla 2. A ( 8) = 2 2 (8) (8) (8 ) 2 A + + A A (2) 2 3 A(8) altistukselle on määritetty erikseen käsitärinälle ja kehotärinälle raja-arvo ja toiminta-arvo. Raja-arvo on käsitärinän osalta 5m/s 2 ja toiminta-arvo 2,5m/s 2. Raja-arvo ei saa ylittyä, sen sijaan toiminta-arvo saa ylittyä, mutta seurauksena on velvoite tärinäntorjuntaohjelman laatimiseen. Tärinäntorjuntaohjelman tavoitteena on alentaa työntekijöiden tärinäaltistustaso mahdollisimman alhaiselle tasolle. Jos altistuminen ei yleensä ylitä toiminta-arvoa, valtioneuvoston asetuksen 48/ sallii hetkelliset raja-arvon ylitykset ilman seuraamuksia, mikäli 40 tunnin altistusjaksolla pysytään raja-arvon alapuolella. Lisäehtona on tällöin, että käsitärinän osalta altistutaan vain alle 35m/s 2 tärinälle, terveydentilaa seurataan tehostetusti ja työnantaja osoittaa että haitat ja vaarat ovat vähäisemmät kuin käytettäessä 8 tunnin vertailuaikaa. Käytännössä tätä ei pitävästi pysty mitenkään osoittamaan, joten pykälän käyttökelpoisuus on tulkinnanvarainen. Muutoin tämä pykälä on erittäin käyttökelpoinen silloin kun tärinäaltistus vaihtelee työn kierron takia, tai raja-arvo ylittyy satunnaisesti vaikka huoltotoimenpiteiden vuoksi. Valmistajat on velvoitettu ilmoittamaan laitteilleen tärinäpäästöarvot, joiden avulla laitteiden tärinäpäästöarvoja voidaan vertailla keskenään. Jotta testien toistettavuus olisi hyvä, on testistandardeihin laadittu keinotekoiset olosuhteet joilla yritetään kuvata työkalun käyttötilannetta. Kuitenkin useissa yhteyksissä on todettu, että standardin mukaisesti suoritettujen testien tulosten hajonta voi olla hyvinkin suuri. Näitä arvoja voidaan kuitenkin käyttää tärinäaltistusarvioinneissa. Jos käytössä on itse valmistettuja työkaluja, tai muita sellaisia laitteita joiden tärinäpäästöarvon tasoa ei pystytä arvioimaan, on se selvitettävä mittaamalla. 7
10 1.2. Tärinädirektiivi muissa maissa Suhtautuminen tärinädirektiiviin, ja sen pohjalta tehdyt kansalliset lainsäädännöt ja tulkinnat poikkeavat hieman eri maiden kesken. Tämä ei sinänsä ole yllättävää, sillä direktiivi on monilta osin varsin tulkinnanvarainen, ja Suomessakin valimoilta saatujen tietojen mukaan tärinäasetuksen tulkinnat ja käytännöt vaihtelevat eri työsuojelupiirien kesken. Valimoalan suurimmilla messuilla (GIFA 2007) käytiin keskusteluja useiden laite- ja hiomatarvike-edustajien kanssa. Näiden keskustelujen yhteenveto on lyhyesti se, että asiakkaat ovat osoittaneet kiinnostusta laitteiden ja tarvikkeiden tärinätasoihin lähinnä Iso-Britanniassa ja jonkin verran Ruotsissa. Myös Suomesta oli juuri kyseisten messujen aikana tullut joitakin tiedusteluja. Muutamissa tutkimuksissa, jotka on esitetty Italian Bolognassa pidetyssä yhdennessätoista kansainvälisessä käsitärinäkonferenssissa, on selvitetty ja vertailtu tärinädirektiivin toteutusta muutamissa Euroopan maissa. Lähteissä on katsaukset tärinädirektiivin soveltamisen tilanteesta Iso-Britanniassa 4, Italiassa 5, ja Ruotsissa 6. Lähteessä 7 puolestaan on vertailtu direktiivin soveltamista kuudessa Euroopan maassa, jotka ovat Belgia, Suomi, Ranska, Saksa, Puola ja Espanja. Kansallinen lainsäädäntö on kaikissa maissa pääosin samankaltainen. Eroja on lähinnä siirtymäaikojen pituudessa ja kehotärinän arviointitavan valinnassa. Poikkeuksia ovat esimerkiksi Ruotsissa käyttöönotettu kehotärinän raja-arvo 1,1m/s 2, kun muissa maissa on käytössä direktiivissä mainittu 1,15m/s 2. Peruste kyseisen arvon käyttöön on se, että tällöin käytössä on kaikkien raja- ja toiminta-arvojen osalta sama määrä desimaaleja, ja lisäksi on katsottu, ettei arvioinneissa voida sellaista tarkkuutta saavuttaa, että kahden desimaalin käyttö olisi perusteltua. Puolassa on käytössä erityinen lyhytaikaisen tärinäaltistuksen raja-arvo. Tärinäaltistusarvioinnin toteutuksessa on maiden välillä enemmän eroja. Lähteessä 7 korostetaan, että direktiivi edellyttää tärinätason arviointia, eikä mittaamista, mutta siinä on vertailtu miten mittauksia suoritetaan eri maissa. Puolassa ja Espanjassa viranomaisilta saa apua mittausten suorittamiseen. Sen sijaan esimerkiksi Ranskassa katsotaan, ettei viranomaisten tule kilpailla mittauksia tarjoavien yritysten kanssa. 8
11 Erityisesti käsitärinän mittaamista pidetään haasteellisena. Lisäksi monet yritykset eivät sovella direktiiviä koska eivät ole mielestään päteviä tekemään direktiivin vaatimia arviointeja. Työnantajien arvioinnit perustuvat enimmäkseen työkaluvalmistajien antamiin tärinäpäästöarvoihin ja teknisen raportin CEN/TR suosituksiin, hyvien käytäntöjen oppaaseen ja tärinätietokantoihin. Hyvien käytäntöjen opasta käytetään vain Belgiassa, Ranskassa ja Saksassa. Muilta osin ei suuria eroja maiden välillä ole Kehotärinä Kehotärinää arvioidaan samaan tyyliin, kuin käsitärinääkin. Poikkeuksena kuitenkin on, että arviointi tapahtuu kaikkien akselien suuntaan erikseen. Tällä on merkitystä lähinnä silloin, jos kehotärinää kertyy useammasta laitteesta saman päivän aikana. Laitteelle voidaan ilmoittaa tärinäarvot erikseen kaikkien akselien suunnassa. X- ja y- akselien suuntaiset tärinäkomponentit kerrotaan kertoimella 1,4. Pystysuuntaisen z komponentin kerroin on 1. Näin saatuja arvoja käytetään altistusarvioinnin laskelmissa. Laitteelle voidaan myös ilmoittaa suoraan laskelmissa käytettävä arvo a(w) max, joka on käyttökelpoinen silloin, jos kehoaltistusta arvioidaan vain yhden laitteen osalta. Esimerkiksi trukille tyypillinen käytettävä kertoimella korjattu arvo on luokkaa 0,3-1m/s 2. 8 Arvo 1m/s 2 tarkoittaa käytännössä sitä, että laitteella ei voida kehotärinän rajaarvoa 1,15m/s 2 työpäivän aikana saavuttaa, sillä täyttyminen vaatisi yli tunnin altistusajan. Toiminta-arvon 0,5m/s 2 täyttyminenkin edellyttää kahden tunnin altistusta. Trukkien tärinätasojen arviointiin voidaan kiinnittää huomiota, jos altistusajat ovat hyvin pitkiä ja työskentelyalueen alusta on erityisen epätasainen. Trukkien kohdalla tärinäntorjuntakeinoiksi kelpaavat esimerkiksi tärinävaimennetut istuimet, työskentelyalueen alustan epätasaisuuksien poistaminen ja ajonopeuden alentaminen. 9
12 1.4. Tärinäpäästöarvot Tärinäarvojen hajonta HSE on tehnyt joillekin työkalutyypeille tutkimuksia, joissa on vertailtu valmistajien ilmoittamia tärinäpäästöarvoja HSE:n omiin ISO 8662 standardin ja ISO 5349 standardin mukaisiin mittauksiin. ISO 8662 standardisarja on tarkoitettu työkalujen laboratoriomittauksiin ja ISO 5349 työpaikkamittauksiin. Tasohiomakoneille tekemissään tutkimuksissa 9 HSE on saanut tuloksia, joiden mukaan standardin mukaisesti suoritetun testin tulos voi vaihdella kertoimella 3,5 jo siitä syystä, että mittausanturin sijainti vaihtelee standardin sallimissa rajoissa. Erään toisen lähteen mukaan pienimmän ja suurimman mittaustuloksen ero voi olla yli viisinkertainen mittausanturin sijainnin vaihdellessa kahvan eri kohdissa. Kun HSE:n tekemiä ISO 8662 standardin mukaisia mittaustuloksia verrattiin valmistajien ilmoittamiin arvoihin, oli ero pahimmillaan lähes viisinkertainen. Tämän lisäksi tuloksia oli vertailtu ISO 5349 standardin mukaisiin kenttämittauksiin. Tässä vertailussa huolestuttavin tieto oli se, etteivät tulokset korreloineet tilastollisesti ISO 8662 standardin mukaisten tulosten kanssa juuri lainkaan. Tämä kertoo selkeästi siitä, miten hankalaa tärinätasojen luotettava arviointi on. Samoin voidaan todeta, että näin summittaisilla arvoilla tärinäaltistusarvion tarkkuus on parhaimmillaankin lähinnä suuntaa antava Ilmoitetut tärinäpäästöarvot Eräiltä osin käytössä oleva standardisointi ei ole sopusoinnussa tärinädirektiivin hengen kanssa, eikä nopeaa parannusta tällä saralla ole luvassa. Tällä hetkellä voimassa oleva standardisarja (ISO 8662-x), jonka mukaisesti paineilmatyökalujen valmistajat ilmoittavat laitteiden tärinäpäästöarvoja on vanhanaikainen ja antaa epäluotettavia arvoja, joita on korjattava kertoimilla. Tässä standardisarjassa työkalujen tärinämittauksissa käytetään enimmäkseen yksiakselista mittausta, vaikka tärinädirektiivi vaatii periaatteessa kolmiakselisen mittauksen. Varsinkin hiomakoneiden mittausstandardiin ISO on kohdistunut voimakasta kritiikkiä, sillä siinä hiomakoneeseen asennetaan epätasapainossa oleva laikka, jota pyöritetään
13 tyhjäkäynnillä. Siis liipaisin pohjassa ilman kuormitusta. Tämä mittaustapa ei huomioi millään tavalla itse hiontaprosessista aiheutuvaa tärinää. Tulos saattaa vääristyä vielä entisestään, mikäli mitattava laite on varustettu automaattisella tasapainotuslaitteella (autobalancer), joka pyrkii poistamaan epätasapainossa olevan laikan aiheuttaman tärinän. Tämä ISO 8662 standardisarja on parhaillaan uudistuksen alla ja saadaan todennäköisesti uudistettuna standardisarjana (ISO 28927) käyttöön vuonna 20. Siihen saakka tilanne valmistajan ilmoittamien tärinäpäästöarvojen osalta jatkuu hieman epämääräisenä. Toistaiseksi valmistajien ilmoittamia tärinäpäästöarvoja korjataan CEN TR teknisen raportin suositusten mukaisesti. Pääsääntö on se, että iskeville laitteille käytetään kerrointa 2 ja muille kerrointa 1,5. Kerrointa ei tarvita sellaisissa tapauksissa, että laitetta käytetään tavalla, joka tuottaa tavanomaista vähemmän tärinää. Esimerkiksi jos hiomakonetta käytetään kiillotukseen, tai iskuporakonetta käytetään ilman iskutoimintoa. Jotkin työkaluvalmistajat ilmoittavat tärinäpäästöarvoja myös ISO 5349 standardin mukaan, joka on periaatteessa tarkoitettu työpaikkamittauksia varten. Näitä arvoja voidaan käyttää tärinäaltistusarvioinnissa sellaisenaan ilman kertoimia. Edellytyksenä kuitenkin on, että valmistaja antaa lisätietoja siitä, missä tilanteessa tai työtehtävässä tärinäpäästöarvot pätevät. Hieman hämmentävää on kuitenkin se, että joidenkin työkalujen ohjekirjoissa on mainittu, että mittaustapa on ISO standardin suositusten mukaisesti kolmiakselinen, mutta mittausstandardiksi mainitaan kuitenkin ISO 8662-X. Tällöin ilmeisesti mittaukset on suoritettu ISO 8662 standardin mukaisesti, mutta mittausanturi on kolmiakselinen. Tällaisessa tapauksessa on erittäin vaikea arvioida tuleeko tärinäpäästöarvoa korjata kertoimella vai ei, sillä yksi tärkeimmistä perusteista koko kertoimien käytölle on saada arvot vastaamaan kolmiakselista mittaustapaa. Periaatteessa sellaisia arvoja, jotka on mitattu ISO standardia noudattaen, ei tarvitse kertoimilla korottaa. Vuonna 20 on odotettavissa tilanne jolloin tärinäpäästöarvot kolmelle vertailtavalle laitteelle saattavat olla kaikki eri standardien mukaisesti mitattuja. Kun tiedossa on se, että tärinäpäästöarvojen mittaaminen ylipäätäänkin on haastavaa ja mittaustulosten 11
14 hajonta suuri, on tärinäpäästöarvojen vertailu eri standardien mukaisesti mitattujen arvojen välillä erittäin hankalaa. Lisäksi sähkötyökalujen tärinäpäästöarvot mitataan eri standardin mukaan kuin paineilmalaitteiden, joten niiden arvoja ei voi suoraan vertailla keskenään. Kun tutkimuksen yhteydessä pyydettiin eräiden käytössä olevien laitteiden tärinäpäästöarvoja muutamalta valmistajalta sähköpostitse, ei yhdessäkään vastauksessa ollut mainintaa kolmiakselisesta mittaustavasta. Kaikissa vastauksissa oli annettu laitteelle yksi tärinäpäästöarvo ilman hajontaa K, tai mainintaa käyttötilanteesta, jossa arvo pätee. Laitteen käyttöohje on kuitenkin paras lähde valmistajan ilmoittamille tärinäpäästöarvoille, joten se kannattaa ehdottomasti säilyttää. Joidenkin valmistajien käyttöohjeessa on annettu tärinäpäästöarvot ISO 8662 standardin mukaisesti yhden akselin suunnassa mitattuna ja sen lisäksi ISO 5349 standardin mukaiset arvot useille eri käyttötilanteille. Tämä on sellainen käytäntö, jonka toivoisi yleistyvän. Tällainen informaatio antaa nimittäin jo melko kattavan kuvan siitä, miten työtehtävä vaikuttaa laitteen tärinätasoon. Seikkaperäistä, säädösten vaatimusta laajempaa selvitystä laitteen tärinätasosta voidaan pitää myös hyvänä asiakaspalveluna, ja lisäksi se antaa laitteesta ja sen valmistajasta luotettavan vaikutelman. Tärinätasojen arvioinnin kannalta eräs ongelma on se, että tärinää vaimentavien käsineiden vaatimukset asettava standardi SFS-EN ISO 819:1996 ei ole yhteensopiva tärinädirektiivin kanssa. Kyseisen standardin puute on se, että siinä tietyt kriteerit täyttävä käsine määritetään tärinää vaimentavaksi, mutta käsineen tarkempia ominaisuuksia ei tästä voi päätellä. Tällöin on mahdotonta sanoa miten paljon käsine vaimentaa tietyn työkalutyypin tärinää. Tärinäasetuksessa jopa mainitaan erikseen tärinää vaimentavat käsineet tärinäntorjuntakeinona, mutta asetuksesta on unohtunut maininta siitä miten erilaisten tärinää vaimentavien välineiden vaikutus huomioidaan altistusarvioinnissa. 12
15 1.5. Yleisimmät tärinälähteet valimoissa Valaminen on monivaiheinen metallikappaleiden tuotantoprosessi, jossa tärinää voi esiintyä useissa työtehtävissä. Valettava materiaali, kappaleiden koko ja käytössä oleva valutapa vaikuttavat merkittävästi tuotannossa esiintyvän tärinän määrään. Hiekkavaluprosessissa esiintyviä työvaiheita ovat esimerkiksi: Sulatus ja sulankäsittely Hiekanvalmistus Kaavaus Keernojen valmistus Valu Muottien tyhjennys Puhdistus Uunien ja senkkojen huolto Muottien kaavauksessa hiekasta tehdään mallivarusteiden avulla muotin osat. Käytössä olevasta menetelmästä riippuen hiekkaa voidaan sulloa mallivarustetta vasten paineilmatoimisilla käsityökaluilla tai täristämällä. Muottien tyhjennyksessä kappaleet erotetaan muottimateriaalista. Tähän voidaan myös käyttää erilaisia täristimiä. Sulatuksessa, valussa hiekanvalmistuksessa ja keernojen valmistuksessa ei yleensä merkittävää määrää tärinää esiinny, mutta arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti. Suurimmat tärinäaltistukset esiintyvät todennäköisesti valukappaleiden puhdistuksessa sekä uunien ja senkkojen huollossa. Puhdistuksessa valukappaleista poistetaan kaikki valukanavat, syötöt ja esimerkiksi kiinni tarttunut hiekka ja purseet. Valukappaleiden puhdistus tapahtuu suurelta osin käsikäyttöisillä paineilmatyökaluilla, kuten hiomakoneilla ja talttavasaroilla. Uunien ja senkkojen tulenkestävien vuorausten poistossa ja korjauksessa voidaan myös käyttää täriseviä työkaluja, kuten talttavasaroita ja survimia. 13
16 2. Tärinän vaimentaminen Tärinä syntyy erityyppisissä laitteissa eri tavalla, jolloin myös käytettävissä olevat keinot tärinän vaimentamiseen ovat hieman erilaiset. Iskevän paineilmalaitteen tärinä aiheutuu suurelta osin iskuun käytettävän männän kiihdytysvoimista, ja pyörivillä laitteilla, kuten hiomakoneilla pääosin prosessivoimista. Yksinkertaisinta on vaimentaa tärinää passiivisesti, jolloin vaimennusmekanismi muuttaa värähtelyenergiaa lämmöksi. Aktiivisessa vaimennuksessa ulkopuolisella energialla tuotetaan vastavoimaa laitteen värähtelylle. Aktiivinen vaimennus vaatii tehokkaan säätöjärjestelmän. Aktiivivaimennusta ei tiettävästi ole toistaiseksi käsikäyttöisissä työkaluissa otettu käyttöön, mutta jotkin passiiviset menetelmät ovat osittain säätyviä, jolloin voidaan puhua puoliaktiivisesta vaimennuksesta Iskevät laitteet Talttavasaroita käytetään valimoissa valujen puhdistuksessa ja uunien ja valusenkkojen tulenkestävien vuorausten poistossa. Talttavasaroita on useita erilaisia, ja iskun toteutusperiaatteet eroavat myös hieman toisistaan. Talttavasaroita löytyy paineilma- ja sähkötoimisia, sekä kaikkein järeimpien laitteiden osalta myös hydraulisia. Ylivoimaisesti yleisimpiä valimoissa ovat paineilmalaitteet. Monissa tärinävaimennetuissa laitteissa on erilaisia passiivisia vaimennusratkaisuja, kuten esijännitettyjä jousia, jotka erottavat laitteen kahvan laitteen rungosta. Tällöin työskenneltäessä käytetty syöttövoima kuormittaa jousijärjestelmää. Jousijärjestelmän kuormitus täytyy pysyä tietyissä rajoissa, jotta tärinänvaimennus toimii suunnitellulla tavalla. Siksi valmistajat ilmoittavatkin joillekin tärinävaimennetuille talttavasaroille optimaalisen syöttövoiman vaihtelualueen. Jotkin tärinävaimennusjärjestelmät edellyttävät myös, että käytetty syöttövoima on huomattavasti suurempi, kuin perinteisiä laitteita käytettäessä. Mikäli tällaisia laitteita on käytössä, tulisi niiden käyttäjien olla tästä tietoisia. Laitetta vaakaa vasten painamalla voidaan kokeilla millaiselta oikea syöttövoima käytännössä tuntuu. Esimerkiksi erään mittauksissa mukana olleen talttavasaran optimaaliseksi syöttövoimaksi ilmoitetaan N
17 Erään toisen laitteen esitteessä ilmoitetaan, että tärinätason mittaukset on suoritettu 200N syöttövoimalla. 13 Tämä on varsin suuri vaadittu voima, varsinkin jos työskentelysuunta on jokin muu kuin alaspäin, tai laitetta on pidettävä etäällä kehosta. Tässä saattaa olla myös yksi syy siihen, että työntekijät usein ovat sitä mieltä, että tärinävaimennetut laitteet ovat tehottomampia kuin perinteiset. Suurella syöttövoimantarpeella on myös se haittavaikutus, että otteen puristusvoiman tarve on suurempi, jolloin tärinä johtuu käyttäjään tehokkaammin. Iskeviä laitteita on erilaisia eri käyttötarkoituksiin. Suurimmat erot ovat kokoluokassa, kahvan mallissa, tehossa ja painossa sekä voimanlähteessä. Laitteen massa vaimentaa tärinää, joten suuri massa suhteessa tehoon on periaatteessa hyvä ominaisuus. Näin on myös käytännössä, mikäli laitetta voidaan käyttää hyvissä työasennoissa, mieluiten vielä keventimen kanssa. Sen sijaan jos painavaa laitetta joudutaan käyttämään hyvin hankalissa työasennoissa ja kannattelemaan laitteen koko massaa lihasvoimin, nousevat muut ergonomiset haitat hyötyä suuremmiksi. Paras yhdistelmä on suhteellisen kevyt ja tehokas laite, jonka tärinätaso on alhainen. Talttavasaroiden tärinän vaimentamisessa on kaksi yleistä lähestymistapaa. Laitteen tärinää voidaan pyrkiä vaimentamaan massoja ja jousia yhteen sovittamalla tai tuottamalla männän kiihdytykselle vastavoima. Paineilmalaitteissa isku syntyy yleensä kiihdyttämällä paineilman avulla mäntää, joka iskee talttaan. Vastavoiman tuotto tapahtuu käytännössä esimerkiksi siten, että männän sylinteri ei ole kiinteä osa, vaan se on jousitettu runkoon ja liikkuu vastakkaiseen suuntaan mäntään verrattuna mäntää kiihdytettäessä. Tällainen vaimennus on käytössä ainakin joissakin kuona- ja neulahakuissa. Talttavasarat tärisevät suurelta osin lähes vakiotaajuudella joten niiden tärinän vaimentaminen on periaatteessa helppoa. Käytännössä kuitenkin työskentely aiheuttaa satunnaisia muuttujia, joita ei ole helppoa hallita. Esimerkiksi syöttövoiman vaihtelu vaikuttaa tilanteeseen. Tärinän vaimentamiseen voidaan käyttää useita menetelmiä, kuten erilaisia massa-jousi järjestelmiä Tällöin laite on jaettu massoiltaan sopiviin osiin, jotka kiinnittyvät toisiinsa jousilla. Tällä pyritään siihen, että laitteen kuori tai kahvat eivät tärise lainkaan, vaan koneiston ja rungon osat ovat keskenään sellaisessa 15
18 resonanssissa että kumoavat toistensa voimat. Tällainen vaimennus on varsin tehokas, mikäli syöttövoima pysyy tietyissä rajoissa. Periaate voidaan toteuttaa ainakin kahdella tavalla. Yksinkertaisempaa on jakaa laite kolmeen osaan, mutta tässä on haittapuolena se, että syöttövoiman tarve kasvaa huomattavasti. Laite voidaan jakaa myös neljään osaan, jolloin voidaan käyttää tavanomaista syöttövoimaa, mutta rakenne on mutkikkaampi. Jousitus voidaan toteuttaa myös paineilman avulla. Iskevien laitteiden tärinä on suhteellisen matalataajuista ja siirtymät ovat suuria, jolloin tärinän eristäminen joustavilla materiaaleilla ei ole tehokasta. Käytössä olevien iskevien laitteiden tärinän vähentämiseksi ei juuri jälkikäteen ole keinoja käytettävissä. Käytännössä ainoat keinot iskevien laitteiden tärinähaittojen vähentämisessä ovat altistusajan vähentäminen, alhaisemman tärinätason laitteiden hankkiminen ja korvaavat menetelmät. Joissain tapauksissa myös laitteen käyttäminen apulaitteeseen kuten nivelpuomikeventimeen kiinnitettynä voi olla mahdollista. Kaikkein järeimpiin laitteisiin niin sanottuihin katuporiin, eli piikkausvasaroihin on kuitenkin tarjolla tärinää vaimentavia jousitettuja kahvoja. Piikkausvasaran tärinää vaimentavien kahvojen vaikutusta on tutkittu lähteessä 16. Tässä tutkimuksessa kahvojen vaimennustehokkuudeksi saatiin lähes 60 %. Piikkausvasaran toiminta ja käyttötapa ovat sellaiset, että vaimentaminen on helpompi toteuttaa kuin pienempien laitteiden kohdalla, koska työskentely suuntautuu pääosin alaspäin ja syöttövoima muodostuu laitteen massasta, eikä sitä varsinaisesti kannatella käsivaraisesti. On myös huomionarvoista, että kannattaa pyrkiä käyttämään kokoluokaltaan tarkoituksen mukaista talttavasaraa, sillä järeämmissä laitteissa tärinätaso ei välttämättä ole yhtään sen korkeampi kuin pienemmissäkään. Esimerkiksi joissakin raskastekoisissa hydraulikäyttöisissä ja paineilmakäyttöisissä niin sanotuissa katuporissa eli piikkausvasaroissa ilmoitettu tärinätaso on vain luokkaa 3-5m/s 2. Liian pienen tai tehottoman laitteen käyttö todennäköisimmin vain pidentää altistusaikaa, eikä siis vähennä päivittäistä tärinäaltistusta. Karkeaan työhön siis kannattaa käyttää järeitä laitteita ja kaikkein pienimpiä vain työn tarkkuuden sitä vaatiessa. Altistusaikaan voidaan vaikuttaa pitämällä laitteet hyvässä kunnossa. Talttavasaroiden männän ja sylinterin kuluminen laskee laitteen tehoa. Tätä voi kuitenkin olla vaikea 16
19 huomata laitetta käytettäessä, koska mitään nopeaa muutosta ei tapahdu. Taltat täytyy pitää terävinä jotta ne purevat hyvin. Taltan kärjen voitelu parantaa myös purevuutta. Tutkittaessa talttavasaroiden tarjontaa selvisi, että tarjolla on muutamia laitteita, joille valmistaja ilmoittaa tärinätasoksi minimin, eli 2,5m/s 2. Vaihtelu talttavasaroiden tärinäpäästöarvojen osalta on huomattavasti suurempi, kuin hiomakoneiden osalta ja aivan alhaisimman tärinätason laitteiden osuus on melko pieni. Silmiinpistävää on se, että joistakin laitteista on myynnissä vaimennettu ja vaimentamaton versio, jotka ovat samannäköisiä, mutta tärinätasossa on huomattava ero. Käytännössä kaikissa kokoluokissa on löydettävissä talttavasaroita, joiden ilmoitettu tärinäpäästöarvo on noin 5m/s 2 tai alle. Kaikkein vaikeinta on löytää paineilmatoimisia hiekan sullonnassa käytettyjä survimia joiden tärinätaso on alhainen. Tärinävaimennettujenkin survimien tärinäpäästöarvot ovat yleensä luokkaa m/s 2. Iskevien laitteiden käsitärinäaltistuksen osalta laitevalinnoilla voidaan päästä pääosin varsin siedettävälle tasolle. Perinteistä tekniikkaa edustavat laitteet ovat kuitenkin hyvin kestäviä, joten laitekanta uudistuu varsin hitaasti jos uusia hankitaan vain rikkoutuneiden tilalle. Haasteellisuutta laitevalinnoissa lisää se, että iskevien laitteiden tärinäpäästöarvoja ei juuri laitteiden esitteissä tuoda esille Hiomakoneet Hionta on yksi yleisimmistä käsitärinälle altistavista työvaiheista. Lähes kaikkia valukappaleita joudutaan puhdistuksen yhteydessä jossain määrin hiomaan. Pienimpiä valukappaleita voidaan hioa penkkihiomakoneilla ja suurempia lähinnä käsikäyttöisillä paineilmahiomakoneilla. Suurikokoisten valukappaleiden kohdalla yhtäjaksoiset tärinäaltistukset voivat muodostua varsin pitkiksi. Hiomakoneita on tarjolla sähkö- ja paineilmatoimisina. Paineilmatoimiset laitteet ovat valimoissa yleisempiä. Sähkölaitteiden ongelmaksi koetaan suuri koko suhteessa tehoon, sekä suuri huollon tarve. Korkeataajuussähkötyökalut ovat tehoon nähden kokonsa puolesta paremmin kilpailukykyisiä paineilmalaitteiden kanssa. Laitteet kuitenkin vaativat yleensä taajuusmuuttajan käyttöä. Etuna korkeataajuus sähkölaitteilla on se, että ne pitävät pyörimisnopeuden korkeana kuormitettunakin. Paineilmalaitteiden pyörimisnopeus 17
20 puolestaan voi laskea kuormitettaessa huomattavasti, mutta toisaalta ne sietävät hyvin ylikuormitustakin rikkoutumatta. Pyörivissä laitteissa, kuten hiomakoneissa itse laitteen tärinä on minimoitavissa hyvällä tasapainotuksella. Hiomalaikan epätasapainoa voidaan kompensoida esimerkiksi autobalancerilla, jossa laikan kiinnitysakselilla on öljytäytteinen kehä, jonka sisällä olevat kuulat asettuvat automaattisesti tasapainottamaan akselia. Pääosa käyttäjään kohdistuvasta tärinästä syntyy hionnan prosessivoimista, eli hiomalaikan ja hiottavan pinnan välisistä tapahtumista. Tästä syystä hionnan kohdalla käytetyllä hiomalaikalla, hiottavalla materiaalilla ja työskentelytavoilla on suuri vaikutus tärinän syntyyn. Hionnassa esiintyvä tärinä on suhteellisen korkeataajuista ja siten myös joustavat materiaalit toimivat tärinän vaimennuksessa. Tätä voidaan hyödyntää siten, että pyritään tekemään vaimentavasta materiaalista tärinän johtumiselle katkos hiomalaikan ja käyttäjän käden välille. Tämä katkos voidaan toteuttaa koneiston tai kahvojen ja rungon välisiin kiinnikkeisiin. Nämä vaihtoehdot ovat kuitenkin lähinnä laitteen valmistajan käytettävissä, mutta tämän lisäksi hiomalaikka voidaan kiinnittää joustavalla liitoksella koneen akselille. Tähän on olemassa ainakin kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa, joilla jo käytössä olevien laitteiden tärinätasoa voidaan pyrkiä vähentämään. Markkinoilla on hiomalaikkoja, joiden keskiö on tärinää vaimentava, sekä laikan kiinnitysmuttereita, joissa on tärinän vaimennus. Molempien sanotaan vähentävän tärinäaltistusta noin kolmanneksella, mutta luotettavaa tutkimusta ei aiheesta toistaiseksi ole. Todennäköisesti tärinävaimennettujen laitteiden tarjonta lisääntyy nopeasti ja myös uusia vaimennusmenetelmiä kehitetään, kun asiakaskunta alkaa sellaisia yhä enemmän vaatia. Useiden laitevalmistajien työkalutarjontaan tutustuttiin selvitettäessä mahdollisuutta tärinätason alentamiseen laitevalintojen avulla. Sekä työkaluvalmistajilla, että hiomalaikkavalmistajilla on valikoimissaan runsaasti tuotteita, joilla tärinätaso hiontatyössä voidaan pitää alhaisena. Tarjolla on lukuisia hiomakoneita, joiden ilmoitettu tärinäpäästöarvo on minimi 2,5m/s 2. Tähän on päästy sillä, että laitteissa on automaattinen tasapainotus järjestelmä, joka poistaa esimerkiksi laikan epätasapainosta johtuvan tärinän. 18
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotTÄRINÄALTISTUSARVIOINTI JA TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMA VALIMOILLE Työsuojelurahaston kehittämishanke 108129
Teknillisen korkeakoulu, koneenrakennustekniikan laitos Valutuotetekniikan tutkimusryhmä Espoo 2008 TÄRINÄALTISTUSARVIOINTI JA TÄRINÄNTORJUNTAOHJELMA VALIMOILLE Työsuojelurahaston kehittämishanke 108129
Lisätiedot23. Yleistä valumalleista
23. Yleistä valumalleista Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Valumallien yleisin rakenneaine on puu. Sen etuja muihin rakenneaineisiin verrattuna ovat halpuus, keveys ja helppo lastuttavuus.
LisätiedotKuumana kovettuvat hiekkaseokset
Kuumana kovettuvat hiekkaseokset Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Kuumana kovettuvia hiekkaseoksia käytetään sekä muottien että keernojen valmistukseen. Muotteja valmistetaan kuorimuottimenetelmällä.
LisätiedotKuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat
10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden
Lisätiedot10. Muotin viimeistely
10. Muotin viimeistely Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 10.1 Epäpuhtauksien poisto Muotinpuoliskojen valmistuksen jälkeen muotti viimeistellään. Muottiontelosta puhdistetaan kaikki epäpuhtaudet, kuten
LisätiedotKEHAPA2-Projektin tulokset
KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset
Lisätiedot7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta
7. Valukappaleiden suunnittelu keernojen käytön kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Keernoja käytetään valukappaleen muotojen aikaansaamiseksi sekä massakeskittymien poistoon. Kuva 23 A D. Ainekeskittymän
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelman laatiminen
Tärinäntorjuntaohjelman laatiminen Tärinäntorjuntaohjelma on vapaamuotoinen asiakirja, jossa selvitetään syyt toiminta-arvojen ylittymiseen ja asetetaan tavoitteet sen aiheuttamien vaarojen poistamiseksi
LisätiedotLaatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta
Laatutason määrittely ja laatustandardit - Valurauta Valunhankinta-koulutus 15.-16.3.2007 Marko Riihinen Metso Foundries Jyväskylä Oy Rautavalussa mahdollisesti esiintyviä valuvirheitä Muoto: IV + V ~40
LisätiedotKäsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä
Hanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella Käsi- ja kehotärinän terveysvaikutukset teollisuus- ja verkkopalveluiden työtehtävissä - Loppuraportti Suomen Tärinäntorjunta 1 Sisällysluettelo Tausta...
LisätiedotValimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö. Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.
Valimohiekkojen ja pölyjen uusiokäyttö Prof. Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistys ry UUMA2 ympäristökelpoisuusseminaari 9.12.2013 Valutuoteteollisuusyhdistys ry, VALTY Suomessa toimintaa harjoittavien
Lisätiedot33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet
33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.
LisätiedotHIOMATARVIKKEET JA -KONEET 2019
JA -KONEET 2019 VSM HIOMANAUHAT JA FIIBERIT VSM keraamiset fiiberit min. toimituserä: 50 kpl / karkeus VSM fiiberituet M14 kiinnityksellä min. toimituserä: 1 kpl / koko VSM ZK713X zircon hiomanauhat min.
LisätiedotJanne Göös Toimitusjohtaja
Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen
Lisätiedot2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta
2. Valukappaleiden suunnittelu mallikustannusten kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1. Valukappaleiden muotoilu Valitse kappaleelle sellaiset muodot, jotka on helppo valmistaa mallipajojen
LisätiedotAjankohtaista valimoalan ympäristötutkimuksesta
Ajankohtaista valimoalan ympäristötutkimuksesta Valun käytön seminaari 29.3.2019 Tommi Sappinen Lyhyesti: Valimoiden ympäristötutkimuksella menee hyvin! Poimintoja ympäristöprojekteista Kiertovalu (Business
Lisätiedothttp://www.valuatlas.net ValuAtlas Kestomuottivalujen suunnittelu Seija Meskanen, Tuula Höök
Täysmuottikaavaus Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök, Tampereen teknillinen yliopisto Täysmuottikaavaus on menetelmä, jossa paisutetusta polystyreenistä (EPS) valmistettu, yleensä pinnoitettu
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2 Työmelu ja -tärinä SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2003 4 ISBN 952-00-1297-4 ISSN 1456 257X 2. uudistettu painos Pk-Paino Oy, Tampere 2003 Työpaikkamelu
LisätiedotPeitostaminen. ValuAtlas Valimotekniikan perusteet Seija Meskanen. Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu
Peitostaminen Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Peitosteilla viimeistellään muotin tai keernan pinta tarkoituksena parantaa valun pinnanlaatua ja vähentää puhdistustyötä. Peitosteilla ei voi korjata
Lisätiedot2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan
2. Käsinkaavaustapahtuma tuorehiekkaan Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 2.1 Muotin valmistus käytettäessä paartilossia Muotinvalmistuksessa on yleensä etu, jos saadaan jakopinta suoraksi, malli suoraan
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotPiikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi
Piikarbidi, jalokorundi ja tavallinen korundi c/o Cerablast GmbH & Co.KG Gerhard-Rummler-Str.2 D-74343 Sachsenheim / Saksa Puhelin: 0049 7147 220824 Faksi: 0049 7147 220840 Sähköposti: info@korutec.com
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotHAKLIFT MAGNEETTITARRAIN. Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus
HAKLIFT MAGNEETTITARRAIN Sisällys 1. Käyttötarkoitus ja ominaisuudet 2. Rakenne ja tekniset tiedot 3. Käyttö 4. Päätekijät 5. Huolto ja turvallisuus KÄYTTÖOHJEET HUOMAUTUS: Lue käyttöohjeet huolellisesti
Lisätiedot3. Muotinvalmistuksen periaate
3. Muotinvalmistuksen periaate Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Irtomallikaavaus Hiekkamuotin valmistuksessa tarvitaan valumalli. Se tehdään yleensä puusta, ja se muistuttaa mitoiltaan
LisätiedotLATTIANHOITOKONEET. Laikka-ajurit MS ,00
LATTIANHOITOKONEET MS 17-1600 Yhden laikan lattiakone Kierrokset 154/min, harjakoko 430 mm Testattu vaativissa työolosuhteissa Tarkat ja vakaat liikkeet Karkaistusta teräksestä valmistettu planeettavaihteisto
LisätiedotSideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3
Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.
LisätiedotRatkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla.
Ratkaisee kulumisongelmat lähes kaikissa tilanteissa Kalenborn GmbH:n tuotteiden avulla. KALOCER KALOCER KALSICA ABRESIST KALSICA Piikarbidi Piikarbidi Kovasementti Valettu Kovasementti keraami Teollisuuden
LisätiedotValukappaleiden puhdistus
Valukappaleiden puhdistus Lähteet: "Valaminen valmistusmenetelmänä", TKK-VAL 1/2000; Tuomo Tiainen - "Valimotekniikan perusteet" Valukappaleiden puhdistuksella tarkoitetaan työvaiheita, joiden aikana:
Lisätiedot20. Kaavaushiekkojen lisäaineet
20. Kaavaushiekkojen lisäaineet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sideaineiden lisäksi sekoitetaan kaavaushiekkoihin lisäaineita, joiden tehtävänä on parantaa valukappaleen pinnanlaatua
LisätiedotNopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto
Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien
LisätiedotParhaat käytännöt hiekan elvytykseen. Mekaaninen ja terminen elvytys SVY Opintopäivät Tommi Sappinen, TkK (DI) Aalto Yliopisto
Parhaat käytännöt hiekan elvytykseen Mekaaninen ja terminen elvytys SVY Opintopäivät, TkK (DI) Aalto Yliopisto Esityksen agenda 1. Lyhyesti hiekankierrosta ja elvytyksestä 2. Mekaaninen elvytys 3. Terminen
LisätiedotG. Teräsvalukappaleen korjaus
G. Teräsvalukappaleen korjaus Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kuva 247. Teräsvalukappaletta korjaushitsataan Tig-menetelmällä Hitsaamiseen teräsvalimossa liittyy monenlaisia hitsausmetallurgisia kysymyksiä,
LisätiedotCE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA
TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.
LisätiedotApollo SPEEDY Syöttölaite
Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi Apollo SPEEDY Syöttölaite PLC - Ohjaus Askelmoottori Syöttö pituus : 1 12 m Vahva, alumiini rakenne Moottori
LisätiedotNOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE
POTILA NOSTOLAITE KULTIVAATTOREIDEN KÄYTTÖOHJE Mallit KK 13, KK 15, KK 17 ja KK 19 Kiikostentie 7 FIN-38360 KIIKOINEN FINLAND Puh. 02 5286 500 Fax. 02 5531 385 POTILA NOSTOLAITEKULTIVAATTORIEN KÄYTTÖOHJE
LisätiedotMEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille
MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten
Lisätiedot24. Keraamihiekat. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
24. Keraamihiekat Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Keraamihiekka on noussut korvaajaehdokkaaksi kvartsihiekalle, jonka terveyshaitat on tunnetut. Lisäksi hiekasta seuraavat laatuongelmat
LisätiedotMETALLI. Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA
METALLI Kouriintuntuvaa edistystä: FEIN ErgoGrip. FEIN-kulma- ja suorahiomakoneiden uusi sukupolvi. UUTTA Uudet FEIN-hiomakoneet FEIN ErgoGrip-kahvalla väsymättömään hiontaan. Pidon lisääminen lisää turvallisuutta,
LisätiedotUutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma
Uutta PFERD iltä: Ohuet katkaisulaikat Täydellinen ohjelma Nopea, pehmeä ja helppo katkaisu Lähes jäysteetön ja värinätön katkaisu Taloudellinen katkaisu Täydellinen ohjelma Ohuet katkaisulaikat ovat hyvin
LisätiedotTilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR
Tilavuusvirta maks. 160 l/min Paine maks. 11 bar OILFREE.AIR Sarja i.comp 3 Mahdollisuuksien summa tekee siitä erilaisen. Uuden käyttökonseptin ansiosta i.comp 3 tuottaa yksilöllisesti työn vaatiman paineilman.
Lisätiedotwww.laboline.fi Höyrysterilointi ja sen seuranta gke Kemialliset indikaattorit Biologiset indikaattorit Dokumentaatio
Höyrysterilointi ja sen seuranta gke Kemialliset indikaattorit Biologiset indikaattorit Dokumentaatio johdanto Välinehuolto Eräs syy terveydenhoidon kasvaneisiin infektioriskeihin on rakenteeltaan monimutkaiset
LisätiedotVastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset.
9. Vastusupokasuunit Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Vastusupokasuuneissa irrallinen upokas on sijoitettu ylhäältä avonaiseen uunipesään, jonka seinämillä ovat sähkövastukset. Upokas
LisätiedotMetallin lisäävän valmistuksen näkymiä
Metallin lisäävän valmistuksen näkymiä Esityksen sisältö 3D-tulostuksesta yleisesti Yleinen käsitys 3D-tulostuksesta: 3D-tulostus on helppoa ja hauskaa Voidaan tulostaa mitä tahansa muotoja 3D-mallin pohjalta
LisätiedotKuva 2. Lankasahauksen periaate.
Lankasahaus Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök Lankasahaus perustuu samaan periaatteeseen kuin uppokipinätyöstökin. Kaikissa kipinätyöstömenetelmissä työstötapahtuman peruselementit ovat kipinätyöstöneste,
LisätiedotKUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA. Käyttöohje
KUORMANILMAISIN / NOSTURIVAAKA Sisällysluettelo Versio A 1. Johdanto... 1 Huomautus... 1 Turvallisuusohjeet... 1 2. Tekniset tiedot... 2 Ominaisuudet... 2 Tekniset tiedot... 3 Kapasiteetti ja tarkkuus...
LisätiedotEssolube. Break-In Oil STANDARD NOBEL-STANDARD KUNTOONAJOÖLJY
Essolube Break-In Oil STANDARD KUNTOONAJOÖLJY NOBEL-STANDARD ESSOLUBE BREAK-IN OIL (KUNTOONAJOÖLJY) Uusien tai perinpohjaisesti korjattujen autojen tai autobussien kuntoonajo on aina ollut työläs tehtävä.
Lisätiedot3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta
3. Valukappaleiden suunnittelu kaavauksen kannalta Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto 3.1 Käsitteet jakopinta ja jakoviiva Kahden muotinosan välistä kosketuspintaa nimitetään jakopinnaksi. Jakopintaa
LisätiedotMyös hiekan sideaine vaikuttaa sullonnan määrään. Hartsisideainehiekkojen sullontatarve on huomattavasti vähäisempi kuin bentoniittihiekkojen.
12. Muotin lujuus Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Muotti joutuu usein alttiiksi suurille mekaanisille rasituksille sulan metallin aiheuttaman paineen ja painovoiman vaikutuksesta. Jotta
LisätiedotKÄSISAHAT 2010 www.magnum-tools.com
www.manum-tools.com Puulla on Suomessa pitkät perinteet rakentamisen ja teollisuuden raaka-aineena. Puu on edelleen ainutlaatuinen luonnonmateriaali, joka sopii moniin käyttökohteisiin. isäksi puun työstäminen
LisätiedotAlumiinivalujen raaka-ainestandardit
www.alteams.com Mitä on standardi? Normi, Normaalityyppi Vakio-, yleis- Voiko standardista poiketa? Miksei voisi, kun asiakkaan ja toimittajan kanssa näin sovitaan, esimerkiksi kustannusten pienentämiseksi
LisätiedotTärinäntorjuntaohjelma -
Tärinäntorjuntaohjelma - Lentokenttien ruohonleikkaukseen käytetyn työkonekaluston tärinän aiheuttamat terveysriskit Finavia Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Alkusanat... 3 Johdanto... 4 Käsitteet...
LisätiedotValukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta. 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo)
Valukappaleen ja valimoprosessin suunnittelu työsuojelun näkökulmasta 6.2.2015 Jorma Aronen Metso Minerals Oy Tampereen valimo (Tevo Lokomo) Metson vähimmäisturvallisuusvaatimusten kattamat aiheet INTERNAL
LisätiedotSCANTOOL ECO 13 Penkkiporakone 13 mm 230V
2016 SCANTOOL ECO 13 Penkkiporakone 13 mm 230V ST2661300 350 W 2-13 mm 520-2620 rpm 13 mm pikaistukka 575 mm 19 kg Kevyt ja kompakti penkkiporakone niin kotiverstaalle kuin autotalliinkin. Kone on varustettu
LisätiedotFAG PowerPull SPIDER TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille
FAG PowerPull TRISECTION PLATE Hydrauliset ulosvetimet ja ulosvetolaipat vierintälaakereille ja muille koneenosille A Member of the Schaeffler Group FAG PowerPull Tehokas, helppo, nopea Käyttäjäystävällinen
LisätiedotBetonirakentamisen talvituotteet VARAUDU TALVEEN. Meiltä saat tarvittavat betonirakentamisen talvituotteet
VARAUDU TALVEEN Meiltä saat tarvittavat betonirakentamisen talvituotteet - Pakkassuojamatot - Roudansulatusmatot - Led työvalot - Betoninkovetuskaapelit - Betonilämpömittarit - Lumennostopeitteet - Muottiöljyt
LisätiedotFX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje. Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy
FX-korkeapainekäsipumpun käyttöohje Copyright c 2012-2013 Eräliike Riistamaa Oy 1 Johdanto FX-pumppu on suunniteltu, valmistettu ja testattu FX Airguns AB:ssä Ruotsissa. Pumpuissa käytetyt kaksi eri järjestelmää
LisätiedotMILWAUKEE ISKUPORAKONE M18 CPD-0
MILWAUKEE ISKUPORAKONE M18 CPD-0 Tuotekoodi: 4933431245 n suunnittelema hiiliharjaton POWERSTATE moottori tarjoaa jopa 10x pidemmän moottorin käyttöiän ja jopa 25% enemmän voimaa Yksittäisten kennojen
LisätiedotVERRAN VOIMAA PIENI JA KEVYT 36V 18V
230V VERRAN VOIMAA MULTI VOLT -akku ja MULTI VOLT 36V -kone yltävät yhdessä samaan suorituskykyyn kuin sähköjohdolliset koneet. Saat samassa paketissa akkukoneen vapauden, keveyden ja helppouden sekä sähkötyökalun
LisätiedotGreen Light Machining
Green Light Machining Työstöprosessien optimointiin Vähemmän seisokkiaikoja Enemmän tehokkaita käyttötunteja Korkeampi tuottavuus Tasaisempi laatu Työstöprosessien optimointi Green Light Machining - menetelmillä
LisätiedotLV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET
LV-SARJAN TÄRINÄNVAIMENTIMET LINING COMPONENTS OY LININGCOMPONENTS.FI AINUTLAATUINEN TÄRINÄNVAIMENNUS LV-sarja soveltuu monenlaisten koneiden ja laitteiden tärinänvaimennukseen. Erilaiset kiinnitys- ja
LisätiedotKULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19
Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on
LisätiedotPaineilmatoimiset hiomakoneet. Turbiinihiomakoneet Kynähiomakoneet Suorat hiomakoneet Kulmahiomakoneet Nauhahiomakoneet Viilakoneet Merkkauskynä
Paineilmatoimiset hiomakoneet Turbiinihiomakoneet Kynähiomakoneet Suorat hiomakoneet Kulmahiomakoneet Nauhahiomakoneet Viilakoneet Merkkauskynä Suorahiomakone teräsharjoille Turbiinihiomakoneet - Jäysteenpoistoon,
LisätiedotLämpöputkilämmönsiirtimet HPHE
Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen
Lisätiedot18. Muotin täyttöjärjestelmä
18. Muotin täyttöjärjestelmä Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kanavistoa, jota pitkin sula metalli virtaa muottionteloon, kutsutaan muotin täyttöjärjestelmäksi. Täyttämisen ohella sillä
Lisätiedot23. Peitosteet. Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto
23. Peitosteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Peitostamista on esitetty myös Muotti- ja valutekniikka- sekä Muotinvalmistustekniika-kirjoissa. Seuraavassa asiaa käsitellään peitosteen
LisätiedotMartti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd
Martti Naukkarinen Oy WAI Consulting Ltd -1980 aikoihin kirjolohelle rehukerroin oli n.1,8 1,9 ja rehussa oli fosforia n. 1,3 % 2000 kg rehua sisälsi siis 26 kg fosforia - Kalaan siitä sitoutui sama kuin
Lisätiedottesto 610 Käyttöohje
testo 610 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 610 Pikaohje testo 610 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Kosteus- ja lämpötilasensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset
LisätiedotF75E ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA
ALKUPERÄINEN OHJEKIRJA 2 KÄYTTÖ SWEPAC F75E Koneella tiivistetään soraa ja hiekkaa pienissä rakennustöissä, kuten valmistaessa alustaa betonikiville tai puutarhojen kivilaatoille. Koneen kompakti muotoilu
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotThermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.
Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat
LisätiedotTäydellinen tehovalikoima
Ammattilaisen yhteistyökumppani Paineilmakäyttöiset tehdastyökalut Paineilmamoottorit Erikoisratkaisut b Hionta b Piikkaus b Jäysteenpoisto b Poraus b Katkaisu b Ruuvaus Täydellinen tehovalikoima Metallintyöstö
LisätiedotHYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyötysuhteen heikkenemiseen vaikuttavat tekijät Pumpun hyötysuhde voi heiketä näistä syistä: Kavitaatio
LisätiedotIMUHUUVAT SÄHKÖ- JA PAINEILMATYÖKALUILLE
R Improving your workspace IMUHUUVAT SÄHKÖ- JA PAINEILMATYÖKALUILLE Terveydelle haitallinen pöly tulisi poistaa suoraan sieltä, missä sitä syntyy. Konekohtaiset imuhuuvat auttavat poistamaan pölyn työkalulta,
Lisätiedotkytodistettu suorituskyky ja luotettavuus
. kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus SCPP 1 Kiertomäntäpumppu Käyttökohde Positiivisten syrjäytyspumppujen SCPP-sarja on suunniteltu käytettäväksi monenlaisissa sovelluksissa meijeri-, elintarvike-,
LisätiedotKÄYTTÖOHJEKIRJA HALO R400 LASER ETÄISYYS MITTARILLE
KÄYTTÖOHJEKIRJA HALO R400 LASER ETÄISYYS MITTARILLE MYYNTIPAKETIN SISÄLTÖ ALKUTOIMENPITEET 1) Liuta/ työnnä auki patterikotelon kansi laitteen takaosasta ja aseta patteri paikkoilleen. Patterin tyyppi
LisätiedotRUUVIKESKUS. Mutterinkiertimet. Tuote n:o 709-S-1305. Tuote n:o 709-S-7825. Tuote n:o 709-S-1355. Tuote n:o 709-S-1356. Tuote n:o 709-S-1605SR
Mutterinkiertimet Tuote n:o 1305 Tuote n:o 7825 Tuote n:o 1356 Tuote n:o 1355 Tuote n:o 1605SR Tuote n:o 1610SR Tuotekoodi Vääntö momentti Suositeltava työskentelyalue Suurin pulttikoko Tyhjäkäynti kierrosluku
LisätiedotSacotec Day verkkokoulutus. HINTAKOMPONENTIT ja TARJOUSPYYNTÖ,
Sacotec Day verkkokoulutus HINTAKOMPONENTIT ja TARJOUSPYYNTÖ, Kappaleen tuotannon hintakomponentit TEKNISET VAATIMUKSET JA OMINAISUUDET TYÖKALUN TUOTANTO KAPPALEMÄÄRÄ VAHAPUUSSA 3D- TULOSTEET KPL-PAINO
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotPID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla
PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin
LisätiedotPientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa
Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N
LisätiedotSEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja
SEFFI - kuivaimen käyttöohjekirja (SEFFI Pro Compact, Combi, Team SEFFI Soft Compact, Combi, Team) Käsiin ja jalkoihin tuleville varusteille 1 SEFFI - kuivain Käyttö ohjekirja malleille: SEFFI Pro Compact,
LisätiedotYksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija.
Yksi kone, monta tapaa työskennellä säästää aikaa ja tarkoittaa katetta urakoitsijalle. Suomalainen konealan asiantuntija. Monikäyttöiset tela-alustaiset kaivukoneet 6MCR 8MCR 10MCR 712MC 714MCe Kokonaispaino
LisätiedotBetoni-Kirahvi hiomakone seinille ja katoille. WST 1000 FV, Turbo-Jet setti
Betoni-Kirahvi hiomakone seinille ja katoille WST 000 FV, Turbo-Jet setti Tilausnumero 355.747 Laikka Ø 25 mm Kierrosluku ilman kuormitusta 8000 /min Ottoteho 00 Watt Antoteho 600 Watt Työkaluliitos 28
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST Power Plasma 50 Power Plasma 60 Power Plasma 80 HUOMIO! TAKUU EI KATA VIKAA JOKA JOHTUU LIAN AIHEUTTAMASTA LÄPILYÖNNISYÄ PIIRIKORTILLA/KOMPONENTEISSA. Jotta koneelle mahdollistetaan
LisätiedotAtlas Copco Alumiiniset mäntäkompressorit ammattikäyttöön. Automan-sarja Öljyvoidellut (1,5-7,5 kw / 2-10 hv)
Atlas Copco Alumiiniset mäntäkompressorit ammattikäyttöön Automan-sarja Öljyvoidellut (1,5-7,5 kw / 2-10 hv) Kaikki mahdollisuudet, täysi vastuu Atlas Copco tarjoaa juuri asiakkaan liiketoimintaan sopivat
Lisätiedot3M -fiiberilaikat. Peli on avattu! Enemmän kuin keskivertofiiberilaikat
3M -fiiberilaikat Peli on avattu! Enemmän kuin keskivertofiiberilaikat Lyömätön yhdistelmä suori tuskykyä ja kestävyyttä! Luokkansa parhaat 3M fiiberilaikat Vuonna 2009 3M asetti uuden standardin hiomatuotteen
LisätiedotOMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT
OMAX VESILEIKKUUMATERIAALIT OMAX vesileikkuujärjestelmät voivat leikata laajalti erilaisia materiaaleja. Hioma-aineella varustetut vesileikkurit voivat käytännössä leikata kaikkia materiaaleja, sisältäen
LisätiedotSynteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet. Suunniteltua suorituskykyä
Synteettiset Mobil-teollisuusvoiteluaineet Suunniteltua suorituskykyä Erinomainen voiteluratkaisu takaa sujuvan toiminnan... Johtavaa teknologiaa Synteettiset Mobil-voiteluaineet - suunniteltua suorituskykyä
LisätiedotVAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K
VAUNUKUIVURIT K-SARJA M 180 365K K-SARJAN VAUNUKUIVURI TALOUDELLISEEN JA TEHOKKAASEEN VILJANKUIVAUKSEEN Mepun K-sarjan vaunukuivuri on edullinen, tehokas ja erittäin nopeasti käyttöönotettava lämminilmakuivuri.
LisätiedotEsimerkkejä ruiskuvalukappaleista
Esimerkkejä ruiskuvalukappaleista Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Tuula Höök - TREDU/Valimoinstituutti Kappale 1: Vesikannun kansi Kappale alta Sisäänvalukohta Jakolinja ja ulostyöntösuunta
LisätiedotTYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus
LisätiedotINSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE
INSTRUMENTTIEN TEROITUSKONE Terävin kärki Käsi-instrumenttien säännöllinen huolto on hammashoidon perusedellytys. Sillä luodaan perusta turvallisille korkealuokkaisille hoitotoimenpiteille. Puhtauden lisäksi
LisätiedotTärinä ja sen torjunta työssä
Työsuojeluoppaita- ja ohjeita 43 Tärinä ja sen torjunta työssä TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2007 ISBN 958-952-479-047-5 ISSN 1456 257X Tärinäasetus Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä
LisätiedotKoneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus
Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva
LisätiedotKÄYTTÖ-OHJE EVERLAST
KÄYTTÖ-OHJE EVERLAST SUPER CUT 50 ESITTELY SUPER CUT-50 plasmaleikkureiden valmistuksessa käytetään nykyaikaisinta MOSFET invertteri tekniikka. Verkkojännitteen 50Hz taajuus muunnetaan korkeaksi taajuudeksi
Lisätiedottesto 460 Käyttöohje
testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
Lisätiedot