Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta /02/02/02/2012

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelma kaupunginhallituksen edellyttämät selvitykset Social- och hälsovårdsväsendets dispositionsplan tilläggsutredningar som stadsstyrelsen bett om 46/02/02/02/2012 SosTe 107 Valmistelijat; sosiaali- ja terveysjohtaja, tulosaluiden palvelujohtajat, talouspäällikkö Kaupunginhallitus on pykälässä 186 edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyslautakunta laatii mennessä suunnitelman siitä, millä toimenpiteillä ja aikataululla sen vastuualueiden menot saadaan sopeutettua vastaamaan valtakunnallista keskiarvoa. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot per asukas vuodelta 2011 ovat selvillä. Kun Kokkolan soten menoja verrataan maan keskiarvoihin huomataan mielenkiintoinen seikka. Kokkolan soten menot ylittävät maan keskiarvon 161 eurolla per henkilö. Tällöin laskennallinen säästöpotentiaali on euroa. Käytännössä koko tämä summa ja vähän enemmänkin tulee erikoissairaanhoidosta, joka ylittää laskennallisesti maan keskiarvon 163 eurolla ja eurolla. Soten muut toiminnot ovat jo siten maan keskiarvossa. Koska erikoissairaanhoito on noin 37 % koko soten budjetista ja sen laskennallinen ylitys on 7.5 miljoonaa, pitää muusta toiminnasta säästää noin 20 %, jotta päästäisiin maan keskiarvoon. Jos summaa halutaan suhteuttaa, niin henkilöstönvähennystarve olisi noin 150 henkilöä. SUUNNITELMA VASTUUALUETTAIN Erikoissairaanhoito Keski-Pohjanmaan keskussairaala on HUS:n kanssa maan kallein. Kokkolan erikoissairaanhoidon menot ovat 59 suurimman kunnan keskuudessa maan 7. kalleimmat. Edellä ovat vain Savonlinna, Varkaus, Kemi, Pieksämäki, Pietarsaari ja Kuopio. Yksinkertaisesti syynä on keskussairaalan pienuus ja volyymien kapeus. Suunnitelma tuottavuuden kasvattamiseksi ja laadukkaiden erikoissairaanhoidon palvelujen turvaamiseksi onkin yksinkertainen. Meidän täytyy kasvattaa volyymejä koko työssäkäyntialueella. Erikoissairaanhoidon kanssa on yhteisesti lähdetty tekemään työtä yhteistyön lisäämiseksi kaikkiin suuntiin. Erikoissairaanhoidon painopisteenä on erityisesti pohjoisen suunta ja Kokkolan painopisteenä on etelä, jotta asiassa päästäisiin nopeasti eteenpäin. Tavoitteena on WIN - WIN tilanteen luominen työssäkäyntialueella.

2 Kansanterveystyö Kansanterveystyön menot ovat alle maan keskiarvon. Maan keskiarvo on kansanterveystyössä 628 euroa ja Kokkolan menot ovat 624 euroa. Kansanterveystyön menot ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin esim. Seinäjoella, josta syystä on päätetty lähteä tutustumaan perinpohjaisesti Seinäjoen malliin, koska se näyttäisi olevan sekä taloudellinen että laadukas palvelujärjestelmä. Sosiaali- ja terveystoimi ovat yhdessä kaupunginhallituksen kanssa sopineet, että myös kansanterveystyöstä ja koko soten johtamisjärjestelmästä tehdään selvitys, jolla pyritään saamaan lisää taloudellisuutta ja tietoa välttämättömien muutosten pohjaksi. Konsulttiselvityksen yhteydessä sovitaan yhteiset linjat, jolla päästään tarkoituksenmukaisesti eteenpäin. Myös rajapinnat ovat todella tärkeitä ja niissä on selvää säästöpotentiaalia. Kansanterveystyössä tilannetta tulee oleellisesti helpottamaan se, että terveyskeskus on jo profiloitu uudelleen akuuttiin hoitoon, muut kuin lääketieteellistä hoitoa tarvitsevat asiakkaat hoidetaan muualla kuin terveyskeskuksessa ja lääkäritilanne on keskimääräistä huomattavasti parempi. Haastavana asiana on yhden vuodeosaston alasajo, joka saattaa aiheuttaa haastavan tilanteen hoitoketjussa kokonaisuutena, erityisesti kesällä, kun erikoissairaanhoito vähentää vuodeosastopaikkoja. Lääkärivirkojen määrä Kokkolan terveyskeskuksessa on 1/1568 asukasta. Asukaslukuihin verrattuna Seinäjoella lääkärinvirkoja on 1/1018 asukasta, Jyta-alueella 1/1100 asukasta, Vaasassa 1/974 asukasta. Toiminnan tehokkaammaksi järjestämiseksi lääkärin virkoja tarvittaisiin lisää. Käytännössä lääkäreitä on jouduttu rekrytoimaan virkapohjaa enemmän terveyskeskuksen kiireettömän toiminnan turvaamiseksi. Loppuvuodesta vähenevän ja virkapohjaa paremmin vastaavat lääkäriresurssit joudutaan käyttämään pääsääntöisesti päivystyksellisten ja kiireellisten asioiden hoitamiseen. Tähän liittyen on kartoitettava myös sivutoimipisteiden toiminta optimaalisen kokonaisuuden saavuttamiseksi. Päivä- ja viikonloppuaikainen päivystystoiminta selvitetään. Terveyskeskuksen omistamat asunnot pyritään loppuvuodesta myymään. Niissä toimivat työntekijät sijoitetaan muihin tiloihin. Vanhustenhuolto Soten ja kaupunginhallituksen kanssa on yhteisesti laadittu konsulttiselvitys, jossa on sovittu tulevaisuuden linjaukset ja toimenpideohjelma. Vanhustenhuollon palvelurakenne tullaan muuttamaan vastaamaan valtakunnallisia ikäihmisten hoidon laatusuosituksia. Vanhustenhuollon palveluissa on jokaisella palveluportaalla oltava kriteerit palvelujen piiriin pääsemiseksi. Oleellista on ennakointityö, asiakkaiden toimintakyvyn arviointi ja toimintakykyä ylläpitävä ja parantava hoitotyö.

3 Konsulttiselvityksen myönteiset tulokset ovat näkyneet jo loppuvuonna, jolloin vanhustenhuollon menojen kehitys oli maltillisin koko kaupungissa. Vanhuspalveluissa seurataan jatkuvasti tavoitteiden toteutumista. Ko. arvioinnin perusteella tehdään toiminnassa tarkennuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilanteet saattavat muuttua nopeastikin ulkopuolisten seikkojen ja ikärakenteen muutoksen seurauksena, jolloin jatkuva yhteistyö kaupunginhallituksen kanssa on ehdoton edellytys yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhustenhuollon kulukehitys on vuoden 2011 lopun ja alkuvuoden 2012 aikana saatu käännettyä merkittävästi paremmaksi. Tammi-maaliskuun nettomenojen muutos oli enää vain noin +2,5 %. Tammikuussa tuli voimaan palkankorotuksia ja maksettiin 150 euron kertakorvaus henkilöstölle. Lisäksi maaliskuun alussa avattiin Honkaharjun uusi osasto, joka kasvatti menoja. Suuri osa noususta johtui omaishoidon tuen suunnitellusta ja valtuuston tahdon mukaisesta kasvattamisesta. Nämä seikat huomioiden nettomenojen kasvuprosenttia on pidettävä erittäin hyvänä tuloksena. Määrätietoinen kehittämistyö on tuonut konkreettisia tuloksia kotihoidossa ja palveluasumisessa. Vanhustenhuollon kokonaisvaltainen suunnitelma linjaa toimintaa vuoteen 2020 asti. Sosiaalityö ja vammaispalvelut Sosiaalitoimen menot ovat kokonaisuudessaan 2 euroa yli maan keskiarvon. Laskennallinen säästöpotentiaali on siten noin euroa. Kokkolan sosiaalitoimen menot ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat kuin Seinäjoella, josta syystä on sovittu tutustumiskäynnistä Seinäjoelle. Sosiaalityön ja vammaispalveluiden vastuualueella kustannusten nousu on viime aikoina painottunut lastensuojeluun, joten tehostamis- ja muutostavoitteiden painopiste on siellä. Varsinkin kun tiedetään, että toimeentuloturvan kohdalla Kokkolan menot ovat huomattavasti maan keskiarvojen alapuolella (jopa Seinäjoen alapuolella). Vammaispalvelut ovat todella pitkälti subjektiivisten oikeuksien piirissä, jolloin suuret tehostamistoimenpiteet eivät ole mahdollisia, eivätkä yhteiskunnallisesti katsottuna edes oikeudenmukaisia. Kokkolan valtuusto päätti joulukuun talousarvio kokouksessaan vahvistaa lastensuojelun ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista tukevaa linjaa antamalla kolme uutta määräaikaista tointa. Nämä yhdessä NUPPU-hankkeen ja sen jatkohankkeen avulla mahdollistavat muutoksen hoitoketjussa. Tavoitteena on myös perhehoidon suhteellisen osuuden kasvattaminen. Sotejohtaja Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää kaupungihallitukselle oheisen selvityksen ja täydentää sitä tarvittaessa.

4 Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen. Soc.o.h.direktören Beslut Social- och hälsovårdsnämnden besluter sända stadsstyrelsen ovan nämnda utredning och komplettera den vid behov. Social- och hälsovårdsnämnden godkände beslutsförslaget. SosTe 227 Valmistelijat; sosiaali- ja terveysjohtaja, tulosalueiden palvelujohtajat ja talouspäällikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt 1 merkitä tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteutumaraportin ajalta edellyttää, että sosiaali- ja terveyslautakunta esittä kaupunginhallituksen tekemän päätöksen mukaisesti tehdyt konkreettiset sopeuttamistoimet ja niiden vaikutukset kustannuksiin mennessä. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveystoimen kevättalvella vahvistetussa käyttösuunnitelmas sa ei kyetty osoittamaan riittäviä määrärahoja lautakunnan alaisten toimin tojen hoitamiseksi. Toimintakulujen talousarvio vuodelle 2012 on noin 2,4 milj.euroa pienempi kuin vuoden 2011 tilinpäätös. Menojen sopeuttaminen talousarvioon vaati si siis toimintakulujen pienentymistä viime vuodesta noin 1,6 prosentilla. Miinusmerkkiseen kulukehitykseen ei ole yhden vuoden aikana pystytty ny kyisellä palvelurakenteella ja nykyisillä palveluvelvoitteilla ottaen huomioon mm. vakituisen henkilöstön palkkojen sopimuskorotukset, sijaishuollon ja toimeentulotuen menokasvu, vammaispalvelulain velvoitteet, voimassa olevat ostopalvelusopimukset sekä erikoissairaanhoidon menojen kasvu. Näiden kuluerien osuus sote:n kokonaismenoista on noin 95 % ja kaikki em. menoerät ovat kasvussa. Kulukehitystä on kuitenkin kyetty merkittävästi hidastamaan. Kuntaliitos vuosien keskimääräinen sosiaali- ja terveystoimen menokasvu on ollut lähes 7 %. Vuoden 2012 aikana on pystytty hidastamaan ku lujen kasvua lähelle 4 prosenttia, joka on tällä hetkellä tiedossa olevien ti lastojen mukaan yli 3 prosenttia pienempi kuin 59 suurimman kunnan kes kimääräinen kasvu.

5 Tavoitteena on koko vuoden osalta päästä alle 4 pro sentin kulukasvuun. Mitä toimenpiteitä on tehty toiminnan sopeuttamiseksi käyttösuunnitelman tavoitteisiin: Vanhustyön ja kotihoidon strategian määrätietoista toteuttamista on jatkettu. Toimintoja on tehostettu parantamalla kotihoidon tuotta vuutta (tehollisen hoivatyöajan nosto), palveluiden saamisen kritee rejä on tarkennettu ja palvelupaikkojen käyttöä on tehostettu. Van huspalveluiden ostopalvelusopimuksia päättyy 2012 ja Vanhusten palveluasumisen paikkojen kokonaisvaltainen uudel leenjärjestely tehostaa toimintaa. Aluehallintoviraston määräykset ovat mutkistaneet tilannetta. Sijaishuollon menokasvua on saatu pienennettyä yli 25 prosentista alle 10 prosenttiin. Panostuksia perhetyöhön on lisätty. Tk -sairaala toimii akuuttisairaalana. Vuodeosastojen paikkamää rää las ket tiin 90 paik kaan. Toi min ta on tehostunut, hoitojakost ly hen ty neet ja asiakkai den hoitoi suus on li sääntynyt eli entistä vaa ti vam pia asiak kaita on kyet ty hoi tamaan perusterveydenhuollossa (esim. ai vohal vauspoti laiden kuntoutus). Kokkola on liittynyt työmarkkinakokeiluun, jonka yhtenä tuloksena pystyttäisiin saamaan säästöjä työmarkkinatuessa ja toimeentulo tuessa. Hallinnon menoja on leikattu jättämällä vapautuneita virkoja ja toi mia täyttämättä. Varahenkilöjärjestelmällä on pyritty vaikuttamaan sijaiskuluihin. Tu lokset näkyvät selvemmin tulevina vuosina, koska lisäpanostukset varahenkilöjärjestelmään toteutuivat vasta kevät-kesällä Ostopalvelusopimuksissa on neuvoteltu erittäin maltillisia sopimus korotuksia. Erikoissairaanhoidon menojen maltillinen kasvu vuonna 2012 on parantanut kokonaistilannetta. Menokehitykseen on pyritty vaikutta maan yhteistyötä tiivistämällä. Tavoitteena on jatkossa edelleen li sätä erityisosaamista peruster veydenhuollossa ja vähentää erikois sairaanhoidon ylikäyttöä Perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö on aloittanut toimintansa. Sen avulla pyritään entisestään parantamaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja vahvistamaan ennaltaehkäisevää työtä.

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on tulossa. On aloitettu rohkeasti neuvottelut erikoissairaanhoidon ja Jytan kanssa. Tavoitteena optimaalinen palvelurakenne. Em. toimenpiteiden kustannusvaikutukset jakaantuvat usealle vuodelle toi mintojen tehostuessa ja rakenteiden muuttuessa pitkällä aikavälillä. Kulu kasvun puolittaminen tänä vuonna aikaisemmista keskiarvoista merkitsee kustannuksina noin 5 milj.euroa vuositasolla. Tämän vuoden 3-4 prosentin kulukasvu näyttäisi myös alittavan selvästi vertailukuntien keskiarvon. Jos Kokkolan sote:n kulukasvu pystytään pitämään tulevina vuosina 1-3 prosentin tasolla ja kun Kuntaliiton arviot vastaavan ajan kulukasvusta ovat 4 5 prosentin tasolla, niin saavutamme suurimpien kuntien asukaskoh taisten nettomenojen keskiarvon laskennallisesti vuoden 2014 jälkeen. Vertailukuntien keskiarvon saavuttamiseen vaikuttaa keskeisesti myös erikoissairaanhoidon menokehitys, koska siltä osin Kokkolan asukaskohtaiset menot ovat tällä hetkellä selvästi keskiarvoja suuremmat. Tältä osin keskiarvon saavuttamista tulee oleellisesti helpottamaan tulevaisuudessa tapahtuva nykyistä laajempi sosiaalija terveydenhuollon integraatio. Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus korostaa, että huolimatta väestömäärän kasvusta, ikärakenteen muutoksesta haastavampaan suuntaan, sairastavuusindeksin noususta ja näistä johtuvasta palvelutarpeen kasvusta on kulukasvu puolittunut viime vuodesta. Saavutuksen merkitystä korostaa se, että kasvu on vain noin puolet valtakunnan keskiarvosta. Sotejohtaja Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää oheisen selvityksen kaupunginhallitukselle ja täydentää sitä tarvittaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi päätösesityksen. Soc.o.hv.direktören Beslut Social- och hälsovårdsnämmnden besluter sända ovan nämnda utredning till stadsstyrelsen och komplettera den vid behov. Social- och hälsovårdsnämnden godkände beslutsförslaget.