OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia"

Transkriptio

1 OSAAMISTA, TYÖTÄ JA KASVUA OULUN ETELÄINEN 2020 Osaamisstrategia 1

2 SISÄLLYS Esipuhe Oulun Eteläinen ja sen kehitysnäkymät Aluekuvaus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Nykytila-analyysi Haasteet Osaamisen kehittäminen Visio Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Osaamisalat ja niiden suunnitelmat Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka Cleantech, bioenergia ja -talous Rahoitus Seuranta ja arviointi Yhteydet muihin strategioihin LIITTEET Liite 1. Oulun Eteläisen puitesopimuksen allekirjoittajat Liite 2. Osaamisalojen kehittämisympäristöt Liite 3. Oulun Eteläisen alueen toimialat

3 Esipuhe Minulle opetettiin, että eteenpäin pääsy ei käy nopeasti eikä helposti. Marie Curie Viisauden ovi ei ole koskaan kiinni. Francis Bacon Strategia ei ole koskaan niin hyvä, etteikö sitä voisi kuka tahansa parantaa toimimalla. Anssi Tuulenmäki Osaamista, työtä ja kasvua on Oulun Eteläisen osaamisstrategia vuosille Osaamisen kehittämisen linjaukset ovat syntyneet laajan yhteistyön tuloksena vuosien aikana. Osaamistarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden arviointia on toteutettu seudullisissa ja koko alueen yhteisissä työpajoissa sekä sidosryhmille järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa. Tämän strategian taustalla on Oulun Eteläisen korkeakoulukeskustoimijoiden pitkään jatkunut yhteistyö ja vuodesta 2000 alkaen laaditut osaamisen kehittämistä linjaavat strategiat. Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus (OEK) on yli kymmenen vuotta aktiivisesti toiminut yhteistyöverkosto, joka tekee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosan 14 kunnan ja kolmen seutukunnan muodostamalla alueella. Oulun Eteläinen tunnetaan nuorekkaana yrittäjyysalueena, jonka väkiluvun ennustetaan säilyvän nykyisellä tasolla vuoteen Yhteisenä kärkitavoitteena on synnyttää alueelle mikroyritysten menestymistä tukeva kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille väljästi asutuille alueille. Tarkoituksena on kehittää määrätietoisesti tutkimukseen perustuvaa osaamista mikroyrittäjyyden, uudenlaisten liiketoimintamallien ja kansainvälistymistoimenpiteiden osalta mikroyritysten kasvun edistämiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Strategiatyötä on ohjannut Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen johtoryhmä, johon kuuluvat Hannu Leppälä, Eelis Kokko, Heikki Yli-Olli (sijaisenaan Tuula Taskinen), Aini Ojala, Jukka Lehtosaari ja Kalle Luhtasela, sekä seutujohtajat Esa Jussila, Timo Kiema ja Hannu Saarinen. Johtoryhmän työhön on keskeisesti osallistunut OEK:n toiminnanjohtaja (oto) Eija-Riitta Niinikoski. Johtoryhmä nimitti strategiaryhmän koostamaan asiakirjan. Työryhmän puheenjohtajana toimi Vesa Martinkauppi ja sihteerinä Leena Eskola. Työryhmän toimintaan ovat aktiivisesti osallistuneet seutujohtajien lisäksi Aini Ojala, Hannu Simi, Matti Muhos ja Matti Peltola. Oulun Eteläisen osaamisstrategia tarkentaa ja täydentää alueen näkökulmasta EU:n rakennerahastojen ja Horisontti asiakirjojen sisältöä. OEK:n yhteistyöverkosto toteuttaa kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa strategiassa linjattuja toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3

4 1 Oulun Eteläinen ja sen kehitysnäkymät 1.1 Aluekuvaus Oulun Eteläinen on 14 kunnan ja kolmen seutukunnan muodostama alue Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa (kuva 1). Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva muodostavat Haapaveden- Siikalatvan seutukunnan, Haapajärvi, Kärsämäki, Nivala, Reisjärvi ja Pyhäjärvi Nivala-Haapajärven seutukunnan. Ylivieskan seutukuntaan kuuluvat Alavieska, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Oulun Eteläisen alueen asukasluku on noin eli noin 1,7 % koko Suomen väestöstä. Raahen seutukunta mukaan luettuna alueella asuu noin asukasta. Oulun Eteläisen väkiluvun ennustetaan säilyvän jokseenkin nykyisellä tasolla vuoteen Alueen väestössä lasten ja nuorten osuus on valtakunnallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen suuri. Alle 14-vuotiaita on yli 20 % (koko maassa n. 16,5 %). Väestön koulutusaste on maan keskiarvoa heikompi, 15 vuotta täyttäneistä noin 37 %:lla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa (koko maan keskiarvo n. 32 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneita on vain noin 17 % (koko maassa lähes 30 %). (Lähde: Tilastokeskus, SeutuNet, koulutustilasto 2011). Ulkomaalaisten osuus alueen väestöstä on myös vähäinen, eniten heitä asuu Kalajoella (n. 190 henkeä). Suurin osa on tullut Venäjältä, Virosta, Ruotsista ja Unkarista. (Lähde: Tilastokeskus, SeutuNet, väestö 2012). Kuva 1. Oulun Eteläisen alue ja yritysten määrä kunnittain * * (Jokela, Niinikoski & Muhos; Oulun Eteläisen alueen yrityskuva. Tuotantotalouden osaston työpapereita 1/2014. Oulun Eteläisen instituutti. Kartassa ne yritysmuotoiset Y-tunnukset joille on tilastoaineistossa määritelty henkilöstö-, liikevaihto- ja toimialatieto. Tiedot Bisnode-yritysrekisteristä, poimintapäivä , lähteet Tilastokeskus, Kaupparekisteri ja YTJ-tietokanta.) 4

5 Oulun Eteläisen alueella on yhteensä yli y-tunnuksellista toimijaa, noin yrityksestä on saatavissa keskeiset toimiala-, henkilöstö- ja liikevaihtotiedot Kaupparekisterin, YTJ-tietokannan ja Tilastokeskuksen aineistosta. Yritykset jakautuvat Oulun Eteläisen alueen seutukuntiin kuvan 1 mukaisesti. Lukumääräisesti eniten yrityksiä on Ylivieskan seutukunnassa (2 267 kpl). Asukaslukuun suhteutettuna Oulun Eteläisen alueella on yksi yritys jokaista 19,4 asukasta kohti. Lähes 95 % alueen yrityksistä on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä, niistä 93% (yhteensä kpl) työllistää vähemmän kuin 5 henkilöä. Noin 74 %:lla yrityksistä liikevaihto on alle 0,2 miljoonaa euroa. Mikroyrityksistä noin 22 %:lla liikevaihto on 0,2 milj. euroa tai enemmän. Tilastoaineiston mukaan Oulun Eteläisen alueen yrityksistä 241 (5,2 %) harjoittaa tuontia ja 80 (1,7 %) vientiä. Oulun Eteläisen alueen yritysten toimialakohtaista jakaumaa esitellään tarkemmin liitteessä 3. Henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla mitattuna alueen merkittävimpiä toimialoja ovat metalli- ja puutuoteteollisuus sekä rakennusteollisuus ja kaivostoiminta. TAULUKKO 1. Oulun Eteläisen tärkeimmät toimialat (lähde: Tilastokeskus) Henkilöstö Liikevaihto Metalliteollisuus milj. Puutuoteteollisuus milj. Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistus milj. Rakennusteollisuus milj. Kaivostoiminta ja louhinta milj. Jalkineiden valmistus milj. 1.2 Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus Oulun Eteläisen korkeakoulukeskus (OEK) on yli 10 vuotta aktiivisesti toiminut yhteistyöverkosto, joka tekee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä Oulun Eteläisen alueella. Verkoston jäseniä ovat Oulun yliopiston alueyksikkö Oulun Eteläisen instituutti (OEI), Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö (Centria), Oulun ammattikorkeakoulun Oulaisten yksikkö (Oamk), Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU ja Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Ylivieskan ja Pyhäjärven toimipaikat sekä Oulun Eteläisen alueen kolme seutukuntaa, Haapaveden-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukunnat. Yhteistyöverkostolla on ollut vuodesta 2005 alkaen toimintaa koskeva puitesopimus, joka päivitetään tämän strategian tavoitteiden mukaiseksi. OEK:n erityisenä tavoitteena on lisätä ja edelleen kehittää verkoston toimijoiden strategista yhteistyötä. Keskeiset yhteiset tavoitteet ovat: 1. Kehittää koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintoja mm. yhteisen henkilöstön sekä yhteisten toimitila-, tutkimusinfrastruktuuri- ja rahoitusresurssien osalta. 2. Kehittää yhteistyötä kansainvälisissä verkostoissa. 3. Synnyttää kehittämistyön tuloksena uusia tuote- ja liiketoimintaideoita ja uutta yritystoimintaa. 4. Tuottaa yrityksille ja eri organisaatioille tutkimus- ja kehittämispalveluja. 5. Kehittää osaamista ja osapuolten yhteistyötä kaikilla yhteistoiminnan osa-alueilla. 6. Vahvistaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä myös hanketoiminnassa. 5

6 Yhteistyöverkosto ei ole oikeushenkilö eikä se tee itsenäisesti nimissään sopimuksia tai muita oikeustoimia. Yhteistyössä hyödynnetään eri osapuolten vahvuuksia tehokkaan alueellisen innovaatioympäristön luomiseksi. OEK-toimijat on kuvattu tarkemmin liitteessä Nykytila-analyysi Tässä osaamisstrategiassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kolmen eteläisimmän seutukunnan elinkeinollinen osaaminen on määritelty kuudelle osaamisalalle. Ne ovat 1. rakentaminen; rakennustuoteteollisuus, 2. koneet, metalli ja erikoistuotanto, 3. palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu, 4. kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous, 5. hiukkasfysiikka; CUPPtutkimuskeskus, 6. cleantech, bioenergia ja -talous. Valitut osaamisalat ovat alueen kannalta keskeisiä, sillä niiden menestyminen vaikuttaa kaikkein merkittävimmin alueen kilpailukykyyn yritysja asuinympäristönä. Strategian tavoitteena on lisätä osaamisen tasoa ja määrää erityisesti niillä osaamisaloilla, joiden kasvupotentiaalit ovat kaikkein merkittävimpiä. Kehitettäviksi osaamisaloiksi on valittu alueen vahvojen alojen lisäksi kaksi suuren kasvupotentiaalin alaa, hiukkasfysiikka ja cleantech, sekä bioenergia ja -talous. Oulun Eteläisen osaamisalojen nykytilaa koskevan analyysin yhteenveto esitetään alla olevassa kuvassa (kuva 2). Ympyrän koko kuvaa kunkin osaamisalan työpaikkojen määrää alueella. Ympyrän sijainti kuvaa osaamisalan kasvupotentiaalia ja nykyisen osaamisen tasoa. Mitä enemmän oikealla ympyrä sijaitsee, sitä korkeampi on alaan liittyvän osaamisen taso. Mitä ylempänä ympyrä kuviossa sijaitsee, sitä korkeammaksi alan kasvupotentiaali alueella nähdään. Tulevaisuuden tavoitteena on siirtää ympyröitä oikeaan ylänurkkaan ja samalla kasvattaa niiden kokoa. Kuva 2. Osaamisalojen strateginen merkitys ja kasvupotentiaali. 6

7 Edellisessä kuvassa ja seuraavassa taulukossa osaajien määrät on arvioitu koko Pohjois-Pohjanmaan sisältävästä aineistosta, jota käytettiin Koulutus ja tutkimus vuosina kehittämissuunnitelman valmistelutyössä. Osaajien ja asiantuntijoiden määrien painotuksen perusteena on Oulun Eteläisen alueen väestö- ja elinkeinorakenne sekä koulutustoiminnan kokonaisuus. TAULUKKO 2. OE-alueen osaajien lukumäärä. Yritysten johdon, keskijohdon ja Opetus-, tutkimus- asiantuntijatehtävissä Toimialan työntekijämäärä (kpl) Toimialan liikevaihto (M ) ja kehitystehtävissä työskentelevien määrä työskentele- vien arvioitu määrä. Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; hyvinvointipalvelut, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka (CUPPtutkimuskeskus) Cleantech, bioenergia ja -talous Haasteet Oulun Eteläisen alue kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Se koostuu Kalajokilaakson kunnista ja osasta Pyhäjokilaakson kuntia. Oulun Eteläinen on alueellisesti järjestäytynyt kolmeksi seutukunnaksi, jotka toimivat yhteistyössä aluekehittämisessä, alueen edunvalvonnassa sekä elinkeinopalveluiden tuottamisessa. Aluetta yhdistää ensisijaisesti osaamisen ja saavutettavuuden kehittämiseen liittyvät teemat. Tämän osaamisstrategian 2020 osaamistarpeiden ja tulevaisuuden haasteiden arviointia on toteutettu seudullisissa ja alueen yhteisissä työpajoissa. Alueen näkökulmasta poliittisena muutostekijänä nähdään aluerakenteen keskittyminen ja yleinen muutosnopeus sekä asioiden kompleksisuus. Talouden ennustaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä on alueellisesta näkökulmasta haasteellista. Muutokset kansainvälisillä markkinoilla ja taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat alueen kehittymiseen. Suuntautuminen Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan sekä Venäjälle Keski-Euroopan lisäksi voi avata mahdollisuuksia myös uusille toimialoille ja uusien teknologioiden hyödyntämiselle. Teknologian laaja hyödyntäminen ja käyttäjälähtöinen kehittäminen ovat tulevaisuuden haasteita monilla eri toimialoilla. Sosiaalisiin muutostekijöihin sisältyy ihmisten elämänarvojen ja ajankäytön muutokset, yhteisöllisyyden uudet muodot ja kysymykset turvallisuudesta sekä väestörakenteen kehitys ja työmarkkinoiden rakennemuutos. Ekologisina muutostekijöinä nähdään mm. ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö ja energian saatavuus. 7

8 Pohjois-Pohjanmaalla on käynnistymässä kaksi suurhanketta. Pyhäjärvellä toimivaan kaivokseen suunnitellaan sijoitettavaksi kansainvälinen hiukkasfysiikan tutkimuskeskus, joka toisi tulevaisuudessa Oulun Eteläisen alueelle merkittävää kansainvälistä tutkimusta ja laajoja tieteellisen tutkimuksen infrastruktuureja. Toinen merkittävä suurhanke on Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimalaitos, jolla on rakennusaikana merkittäviä vaikutuksia alueen yrityselämään. Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen tuo haasteita myös osaamisen kehittämiseen sekä rakentamisvaiheen että voimalaitoksen käyttövaiheen aikana. Alueen oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden on toiminnassaan huomioitava näiden molempien suurhankkeiden esiin nostamat osaamistarpeet. Oulun Eteläisen alueella ja koko Suomessa yksi keskeisistä haasteista on ICT- ja mobiiliosaamisen täydennyskoulutustarpeen tyydyttäminen erityisesti mikro- ja pk-yritysten ja myös koko aikuisväestön osalta. Näiden palvelujen nopea globaali lisääntyminen asettaa alueen ja maan kilpailukyvyn säilyttämisen ja kehittämisen kannalta alueen koulutusorganisaatioille suuren haasteen. Oulun Eteläisen keskeisin haaste on kuitenkin väestöllinen, vaikka koko alueen väkimäärän ennustetaan säilyvän vuoteen 2030 jokseenkin nykyisellä tasolla. Väestön määrän trendinomaisen alenemisen kääntämisessä kamppaillaan investoinneista, työpaikoista, osaamisrakenteista, palveluista, liikenneyhteyksistä ja kasvualojen yrityspalveluista sekä asuntorakentamisesta. Osaamisstrategia 2020 ja seutujen kasvuohjelmat osoittavat suuntaviivat kamppailun voittamiseksi. 8

9 2 Osaamisen kehittäminen Tämän strategian laadintatyössä on hyödynnetty laatukehäajattelua (suunnittelu, toteutus, arviointi, kehittäminen). Toimintaa ohjaavien teemojen ja osaamisalakohtaisten strategiakorttien laadinnassa on käytetty Hoshin menetelmää, jonka mukaan osaamisalakohtaisissa strategiakorteissa kuvataan alakohtainen nykytila, visio, tavoitteet ja niiden mittarit sekä suunnitellut toimenpiteet. (Lisää tietoa Hoshin menetelmästä: Babich P, Hoshin Handbook, Second Edition. Total Quality Engineering.) 2.1 Visio Oulun Eteläisen alueen osaamisen kehittämisen visiona on muodostaa menestyvien mikroyritysten kasvualusta, joka toimii kansallisena mallina muille väljästi asutuille alueille. Tuotettu tutkimustieto ja dokumentoidut kokemukset tukevat muita alueita mikroyrityksiin kohdistuvissa toimenpiteissä. Profiloituminen mikroyrittäjyyden kansalliseksi esimerkkialueeksi edellyttää määrätietoista osaamisen kehittämistä paitsi mikroyrittäjyyden, myös uudenlaisten liiketoimintamallien ja kansainvälistymistoimenpiteiden osalta. Alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikroyritysten kasvun edistämisestä ja innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi. Vuosina erityisesti kehitettäviksi valitut osaamisalat ovat: Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Koneet, metalli ja erikoistuotanto Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Hiukkasfysiikka; CUPP-tutkimuskeskus Cleantech, bioenergia ja -talous Osaamisalojen kehittämistä ohjaaviksi teemoiksi on valittu: Mikroyrittäjyyden kehittäminen: Alueella toimii mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys-, ja koulutuskeskus. Toimijat ymmärtävät mikroyritysten toiminnan luonteen ja ottavat sen konkreettisesti huomioon toiminnassaan. Tulevaisuuden tuotanto- ja palveluliiketoiminta: Alue tunnetaan rohkeista avauksista uusien palvelu- ja tuotantoliiketoimintamallien hyödyntämisessä sekä näytöistä kehittyneessä liiketoimintaosaamisessa. Liiketoimintaa tukeva ICT: Alueen vahva ICT-osaaminen näkyy yritysten arjessa konkreettisena kilpailukyvyn lisääntymisenä sähköisen liiketoiminnan, digitaalisten- ja mobiilipalveluiden sekä uusinta teknologiaa soveltavien tuotteiden ja tuotantoratkaisujen avulla. Arkipäivän kansainvälistyminen: Kansainvälinen liiketoiminta on osa yritysten arkipäivää perustamisesta lähtien. Alue tunnistetaan sijainnista riippumattomien kansainvälistymiskonseptien onnistuneesta hyödyntämisestä. Alueen vahvuuksista rakennetaan menestyvää globaaleilla markkinoilla toimivaa liiketoimintaa yrityksen kokoluokasta riippumatta. 9

10 Osaamisalojen, kehittämistä ohjaavien tukiprosessien ja Oulun Eteläisen osaamisen kehittämisen vision kytkeytymistä toisiinsa havainnollistetaan seuraavalla kuvalla. Hiukkasfysiikka ja Cleantech ovat tällä hetkellä pieniä työllistäjiä, mutta niillä nähdään olevan suuri kasvupotentiaali ne ovat nousevia tähtiä (kuvassa merkitty tähdellä). Kuva 3. Oulun Eteläisen alueen visio, osaamisen kehittämisen yhteiset teemat ja keskeiset osaamisalat. Alla olevaan tauluun on koottu Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Taulukossa esitetään alueen nykytila, visio, osaamisalojen toimintaa ohjaavat tekijät ja keskeisten osaamisalojen koordinoivat vastuutahot ja tavoitteet. Toimintaa ohjaavat tekijät esitetään tarkemmin kappaleessa 2.2. Osaamisalakohtaiset tavoitteet, niihin ohjaavat toimenpiteet ja onnistumisen mittarit on kirjattu alakohtaisiin strategiakortteihin, jotka ovat tämän asiakirjan luvussa

11 Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Pvm. Otsikko Nykytila Laatijat Oulun Eteläisen alueen osaamisen profiloituminen vuosina Oulun Eteläisen alueella toimii yhteensä noin 4600 yritystä, joista 95 % on mikroyrityksiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt mikroyrityksiin. Tarve osaamisen kehittämisen yhteiselle päämäärälle ja alueelliselle profiloitumiselle tunnistettiin keväällä 2013 läpikäydyn Oulun Eteläisen osaamisstrategiaprosessin kautta. OEK Visio Vuoteen 2020 mennessä Oulun Eteläinen muodostaa menestyvien mikroyritysten kasvualustan, joka toimii kansallisena mallina muille väljästi asutuille alueille. Alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikroyritysten kasvun edistämisestä ja yrittämisen esteiden purkamisesta sekä innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi. Päämäärä saavutetaan panostamalla keskeisillä osaamisaloilla mikroyrittäjyyden kehittämiseen, tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoimintaan, liiketoimintaa tukevaan ICT:hen ja arkipäivän kansainvälistymiseen. Osaamisalojen toimintaa ohjaavat tekijät I: Mikroyrittäjyyden kehittäminen II: Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta III: Liiketoimintaa tukeva ICT IV: Arkipäivän kansainvälistyminen Keskeiset osaamisalat Koordinoiva vastuutaho Arviointi 1 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus 2 Koneet, metalli ja erikoistuotanto 3 Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu 4 Kaivokset ja maaperä, maa- ja metsätalous Centria OEI Oamk JEDU 5 Hiukkasfysiikka OEI 6 Cleantech, bioenergia ja -talous Centria 11

12 2.2 Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Nykytila Yritysten kasvua edistävät alueelliset toimenpiteet on tähän asti kohdistettu pääasiassa pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tutkittua tietoa ja konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan mikroyritysten erityispiirteiden huomioimiseksi. Oulun Eteläisen alueella toimii laajan yhteisymmärryksen tuloksena perustettu kansainvälisesti verkostoitunut mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä. Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alue tunnetaan tutkimustietoon perustuvasta mikoyritysten kasvun edistämisestä ja yrittämisen esteiden purkamisesta sekä innovatiivisista piloteista mikroyritysten kasvuedellytysten vahvistamiseksi. Alueella toimii mikroyrittäjyyden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Keskus tuottaa tutkimustietoa, mahdollistaa vaikuttavat kehitystoimenpiteet sekä nopeuttaa hyvien käytäntöjen ja osaamisen käyttöönottoa. Lisäksi keskus nopeuttaa testattujen toimintamallien levittämistä kansallisesti. Toimijat ymmärtävät mikroyritysten luonteen, ottavat sen konkreettisesti huomioon toiminnassaan sekä tukevat järjestelmällisesti mikroyritysten toimintaa ja kasvua Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Nykytila Oulun Eteläisen alueella on useita merkittäviä tuotannollisen toiminnan keskittymiä, joissa tuotannollinen toiminta on kannattavaa. Alue on menestyksellisesti investoinut uusien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Jatkossa palveluliiketoiminnasta odotetaan uutta kasvua tuotannollisen toiminnan rinnalle. Erityistä potentiaalia nähdään uusissa asiakaslähtöisissä tuotanto- ja palveluliiketoimintamalleissa. Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alue tunnetaan rohkeista avauksista harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet huomioivien uusien palvelu- ja tuotantoliiketoimintamallien hyödyntämisessä. Tietoverkko ja sosiaalinen media on arkipäiväinen osa yritysten tuotanto- ja/tai palveluliiketoimintaa. Parhaiten soveltuvat uudet tuotanto- ja palveluliiketoimintamallit on tunnistettu tutkimuksen kautta ja niitä hyödynnetään keskeisillä osaamisaloilla. Alue käyttää tuotannon palvelullistamisen ja älykkään palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia monipuolisesti Liiketoimintaa tukeva ICT Nykytila Oulun Eteläisen alueella on jo yli 10 vuoden ajan panostettu tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen kehittämiseen. Erityisen merkittävässä roolissa on ollut Oulun Eteläisen instituutin ja Centria ammattikorkeakoulun yhteinen RFMedia-laboratorio, jonka tutkimusryhmät ovat jo vuosia tehneet kansainväliselle tasolle yltävää tutkimus- ja kehitystoimintaa. RFMedia-laboratorioon on kertynyt osaamista erityisesti langattoman tiedonsiirron ja sensoriverkkojen, digitaalisen ja mobiilimedian, digitaalisen holografian ja paikkatietojärjestelmien teknologiasovelluksista. Osaamista kerrytetään tiiviissä yritysyhteistyössä toteutettavilla tutkimus- ja kehityshankkeilla. 12

13 Päätavoite Vuonna 2020 Oulun Eteläisen alueen vahva ICT-osaaminen tukee yritysten liiketoiminnan kehittymistä tarjoamalla uusia teknologisia sovelluksia kaikille alueella sijaitseville yrityksille. Oulun Eteläisen alue tunnetaan uusimman tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä sähköisen kaupan, teollisuuden tuotantoprosessien ja erilaisten palveluiden piirissä. Lisäksi alueella on aktiivista mikro- ja pk-yrityksille ja koko aikuisväestölle tarjottavaa ICT-alan ja mobiilipalveluiden osaamiseen tähtäävää täydennyskoulutusta Arkipäivän kansainvälistyminen Nykytila Suomalaisen viennin painopiste on suurissa yrityksissä (68 %), mikä näkyy erityisenä suhdanneherkkyytenä. Suomen viennistä 3 % on mikroyrityksistä tapahtuvaa vientiä, vastaava suhdeluku on Tanskassa 17 % ja naapurimaassamme Virossa 14 %. Pienten ja keskisuurten yritysten (pl. mikroyritykset) osuus viennistä on Suomessa 23 %, Tanskassa 27 % ja Virossa 56 %. Työpanoksen, tuotteiden ja palvelujen ostamisen ja myymisen kynnykset kansainvälisillä markkinoilla ovat radikaalisti madaltuneet. Älykkään kansainvälistymisen kautta yrityksen sijainti on menettämässä merkitystään ja kokeileva (vrt. lean startup) kansainvälistyminen nousee varteenotettavaksi vaihtoehdoksi. Päätavoite Vuonna 2020 kansainvälinen liiketoiminta on osa Oulun Eteläisen alueella toimivien yritysten arkipäivää perustamisesta lähtien. Oulun Eteläinen tunnistetaan sijainnista riippumattomien kansainvälistymiskonseptien onnistuneesta hyödyntämisestä. Alueen vahvuuksista rakennetaan menestyvää globaaleilla markkinoilla toimivaa liiketoimintaa yrityksen kokoluokasta riippumatta. Alueella toimii uusi ja aktiivinen joukko rohkeiden kokeilujen kautta nopean kansainvälisen kasvun saavuttaneita yrityksiä. Nämä toimivat esimerkkinä uudelle kansainvälisten yritysten sukupolvelle. 2.3 Osaamisalat ja niiden suunnitelmat Seuraavissa alaluvuissa esitellään vuosina Oulun Eteläisen alueella painotettavaksi valitut osaamisalat. Jokaisesta osaamisalasta on laadittu ns. pyramidikuvio sekä strategiakortti. Jokaisessa pyramidissa kärki kuvastaa alueen osaamisen kehittymisen suuntaa. Pyramideihin on kuvattu myös OE-toimijoiden rooleja osaamisen kehittymisen toteutumisessa koulutuksen, yrityskehittämisen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan näkökulmista. Strategiakorteissa kuvataan kunkin osaamisalan nykytila, visio ja tavoitteet sekä tehtävät niiden saavuttamiseksi. 13

14 2.3.1 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus perustuu vahvaan puurakenteiseen valmistalotuotantoon (pien- ja rivitalot), kalustevalmistukseen ja erilaisten rakennuskomponenttien valmistukseen (ikkunat, ovet ja sisustuslistat). Julkisten rakennusten teräsrakentamiseen liittyvien komponenttien ja rakennelmien suunnittelussa ja valmistuksessa on myös merkittävää osaamista. Rakennustuoteteollisuus on kotimarkkinavetoista, teräsrakentamisessa on kotimarkkinoiden lisäksi myös vientikauppaa. Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa on lähes puolet koko maakunnan puutuoteteollisuuden työpaikoista. OEK:n toimijat ovat kehittäneet useita vuosia puuntyöstöä, viimeistelyteknologiaa, työkaluteknologiaa sekä erityisesti pintakäsittely-, terätekniikka- ja sisustusosaamista. Lisäksi on panostettu terveelliseen asumiseen. Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala tuo alueen rakennustuoteyrityksille useita liiketoimintamahdollisuuksia paitsi itse voimalaitoksen rakentamiseen, mutta ennen kaikkea apu- ja tukirakennusten valmistuksessa. Voimalaitokseen liittyvässä rakentamisessa tuotteiden ja tuotantoprosessien laadun on oltava korkealla tasolla. Voimalaitosrakentamiseen mukaan pääseminen edellyttää useimmiten yritykseltä suurta kokoa, verkostomaista toimintamallia tai alihankkijana toimimista. Kuva 4. Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus. 14

15 Rakentaminen; rakennustuoteteollisuus Nykytila Oulun Eteläisen alueella rakentamisen ja rakennustuoteteollisuuden parissa työskentelee noin henkilöä ja osaamisalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 500 milj. euroa. Alue tunnetaan useista puutuoteteollisuusyrityksistä, jotka valmistavat puutaloja, ovia, ikkunoita, kalusteita ja sisustustuotteita (paneeleja, listoja). Alueella on myös merkittäviä betoni- ja teräsrakenteita valmistavia yrityksiä. Kaikki Oulun Eteläisen alueen rakennusliikkeet ja rakennustuotteita valmistavat yritykset ovat PK-yrityksiä. Alueella työskentelee 600 kpl rakennustuoteteollisuuden asiantuntijaa (opettajat, TKI-henkilöt, yritysten toimihenkilöt). Alueella on puutetta rakennusinsinööreistä, joita kuitenkin valmistuu n. 30 kpl kevääseen 2014 mennessä aikuiskoulutushankkeen kautta. Rakentamisen painopiste on selvästi siirtymässä aluerakentamisen suuntaan. Oulun Eteläisen alueella on rakennusalan osaamiseen ja rakennustuoteteollisuuden osaamisympäristöjen laitteistoihin vuosien välillä investoitu noin 4,2 miljoonaa euroa. Centrian Puutuotelaboratorion laitteisiin on vuosina investoitu yli euroa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Alue tunnetaan vuonna 2020 innovatiivisesta Rakennustuoteteollisuuden valmistus kpl (lisäys 5 %) ja kansainvälisestä rakennuskompo- nenttiteollisuudesta, jossa elinkeinoelämä ja julkiset toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä ja palvelutehtävissä työskentele- vien määrän lisääminen Rakennustuotteiden viennin arvon 3 x nykytila koulutuksessa ja soveltavassa tutkivien mustoiminnassa. Alueen rakennustuoteyritykset ovat vahvasti lisääminen (absoluuttinen määrä, osuus liikevaihdosta) Yritysten liikevoitto lisäys 2 %-yks. verkottuneet ja tekevät yhteistyötä Yritysten T&K-rahan määrä 15 % hankkeiden rahoituksesta aluerakentamiskohteiden toimittamisessa. (julkisiin hankkeisiin osallistumisen eurot, yrityksen omat T&K-panokset) N:o Tehtävä Konsortio ja vastuutaho 1 Rakennustuoteteollisuuden tutkimusjohtajahankkeen käynnistäminen JEDU, Centria, OEI, NIHAK, Ylivieskan seutukunta, Haapaveden- Siikalatvan seutukunta 2 Rakennustuoteteollisuuden korkeakoulutetun työvoiman saannin turvaaminen alueella Centria, JEDU, OEI, seutukunnat 3 OE-alueen toimijoiden yhteisen rakennustuotepalvelu- ja referenssiportaalin perustaminen Centria, JEDU, OEI, seutukunnat 4 Rakennustuotealan tarvelähtöisten yritysklustereiden perustaminen Seutukunnat, Centria, JEDU, OEI 5 Rakennustuoteteollisuuden tuotantoprosessien kehittämisen hankekokonaisuuden käynnistäminen (sis. laatujärjestelmät) OEI, JEDU, Centria, seutukunnat 15

16 2.3.2 Koneet, metalli ja erikoistuotanto Koneet, metalli ja erikoistuotanto perustuu konelaiterakentamiseen, jossa erityinen osaaminen on maatalouden koneissa ja laitteissa sekä erikoiskonepajatuotteissa ja erittäin erikoistuneessa muussa tuotannossa (mm. turvajalkinevalmistus, tulenkestävät materiaalit, jääkiekkokaukalot) ja muussa vaativassa komponenttivalmistuksessa. Palveluliiketoiminta luo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia osaamisalalle. Viennin määrä on osaamisalalla merkittävää. OEK:ssa on useita vuosia tutkittu ja kehitetty erikoislujan teräksen konepajakäytettävyyttä, tuotantoteknologiaa, tietokoneavusteista suunnittelua sekä ICT:n langattomia sovelluksia. OEK toimijat ovat vahvasti verkottuneet kansallisesti, myös kansainvälistä yhteistyötä on kehitetty. Kuva 5. Koneet, metalli ja erikoistuotanto. 16

17 Koneet, metalli ja erikoistuotanto Nykytila Oulun Eteläisen alueella koneiden ja laitteiden rakentamisen ja suunnittelun, metalliteollisuuden ja muutamien erikoistuotantolaitosten kuten tulenkestävien tuotteiden, kenkien sekä liikuntarakenteiden valmistuksen parissa työskentelee noin 5000 henkilöä ja osaamisalan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 500 milj. euroa. Alue tunnetaan ohutlevymekaniikan alihankinnasta ja sopimusvalmistuksesta sekä maa- ja metsätalouden koneiden ja laitteiden valmistuksesta, energiatuotantolaitteiston valmistajista sekä muiden maa- ja metsätalouden biomassoista energiaa tuottavien laitteiden kehittämisestä ja valmistuksesta. Alueella työskentelee merkittävä määrä metallialan asiantuntijoita mm. ELME Studiossa, Centria ammattikorkeakoulussa, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmässä, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä JEDU:ssa sekä alueen yrityksissä. RFMedia-laboratorio tukee osaamisalaa tutkimalla ja soveltamalla tieto- ja viestintätekniikan sovellusten käyttöä yritysten suunnittelu- ja tuotantoprosesseissa. Toimintaa ohjaavat tekijät Mikroyrittäjyyden kehittäminen (hyvä alku mm. kasvuhakuisuudelle ja vientiin suuntautuvalle toiminnalle) Tulevaisuuden palvelu- ja tuotantoliiketoiminta Liiketoimintaa tukeva ICT Arkipäivän kansainvälistyminen (mm. osto- ja vientitoiminta, työvoimanliikkuvuus ja T&K toiminta) Visio Tavoitteen onnistumisen mittarit Tavoite Alue tunnetaan vuonna 2020 innovatiivisesta Yrityksissä työskentelevien henkilöiden 35 % nousu nykytilasta ja kansainvälisestä metalliteollisuudesta, jonka tuotteet ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä. lukumäärä Tuotebrändien ja omien tuotteiden 20 % nousu nykytilasta Alue tunnetaan myös koneiden ja laitteiden valmistuksesta sekä korkealuokkaista lukumäärä Uusien yritysten lkm 35 yli 5 hlöä työllistävää yritystä ICT:tä ja konemekaniikkaa hyödyn- Yritysten lukumäärä 10 % nousu nykytilasta tävistä suunnittelu ja alihankintapalveluista. Alan osaamista kehitetään kansallisesti ja T&K rahoitus 20 % nousu nykytilasta kansainvälisesti verkostoituneena Elme- Studion, RFMedia-laboratorion ja Centria ammattikorkeakoulun kehittämisympäristöissä. Erityistä kilpailuetua alan toimijat saavat erikoislujien terästen maailmanluokan osaamisesta. Alue tulee tunnetuksi vahvoista omista tuotteista ja brändeistä. N:o Tehtävä Konsortio ja vastuutaho 1 Arkipäivän kv-palvelut NIHAK, Centria 2 Kansainvälisen T&K-rahoituksen lisääminen Centria, OEI 3 Kansainvälisen harjoittelun lisääminen JEDU, Centria, OEI 4 T&K toiminta mm. tutkimus, proto- ja pilot-tuotanto ja testaus ELME Studio; Centria, OEI RF- Media 5 Metallitoimialan vetovoiman parantaminen JEDU, Centria, yritykset 6 Palvelutuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Centria, OEI 7 ICT ja langattoman tiedonsiirron soveltaminen OEI RFMedia, Centria 8 Kasvu- ja kiihdyttämöpalvelun konseptointi NIHAK 9 Erikoisteräksien sovellusten lisääminen OEI FMT 10 Henkilöstön koulutus ja pätevöinti JEDU, Centria, NIHAK 11 Keksintöjen edistäminen OEI, Centria, Keskipohjanmaan keksijäyhdistys 12 Tutkimusjulkaisujen tuottaminen OEI, Centria 17

18 2.3.3 Palveluliiketoiminta ja -yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu Palveluliiketoiminnan ja palveluyrittäjyyden kehittämiselle luovat pohjaa alueelle syntyneet vahvat toimiala- ja osaamiskeskittymät; Kalajoelle matkailun innovaatio- ja osaamiskeskittymä, Oulaisiin ja Ylivieskaan hyvinvoinnin, terveyden edistämisen ja sairauksien hoitamisen osaamisalat sekä Ylivieskaan erikoistavarakaupan toimialakeskittymä. Palveluliiketoiminnan kasvun odotukset kohdistuvat hyvinvointialan, sosiaali- ja terveysalan yksityisten palveluiden, matkailu- ja ravitsemuspalveluiden kehittämiseen. Kalajoen matkailukeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet eri yritystoimialoille kasvaa ja kehittyä. Edellytykset kannattavalle ja kansainväliselle matkailutoiminnalle ovat olemassa. Matkailupalvelujen kehittämisessä huomioidaan jatkossa entistä enemmän ikäpolviajattelu sekä verkostoituminen useiden toimialojen kanssa. Hyvinvointiala toimijana on laaja ja julkisen sekä yksityisen palvelutuotannon kumppanuus kasvaa. Kansallinen sosiaali- ja terveysalan rakenteellinen uudistaminen luo mahdollisuuksia yksityiselle palvelutuotannolle. Matkailu- ja hyvinvointiala voivat muodostaa jatkossa uusia klustereita. Kaupan kehitys on ollut erittäin voimakasta perustuen vähittäiskaupan ja erityisesti autokaupan ja muun erikoistavarakaupan kasvuun. Kauppa on toimialoista liikevaihdolla mitattuna teollisuuden jälkeen toiseksi suurin. Kaupan alan keskeisimmät kehittämiskohteet ovat verkkokauppa, asiakaspalvelu ja kaupan alan yritysten markkina-alueen laajentaminen. Suurimmat kasvumahdollisuudet ovat verkkokaupan ja erikoistavarakaupan kehittämisessä. Erittäin erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Erikoistunutta osaamista edellyttävä toiminta Laajasti sovellettavaa osaamista edellyttävä toiminta Koulutuksen palvelusektori mm. koulutuksen sovellettavuus Palveluyrittäjyys Elinvoimaa palveluliiketoiminnasta Yksityisen ja julkisen palvelukumppanuus Tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan palvelusektori Soveltava huippututkimus OEI Oulun yliopisto OAMK Oulainen Centria ammattikorkeakoulu Tulevaisuuden palveluiden liiketoimintamallit OEI, Oulun yliopisto Oamk Oulainen Centria ammattikorkeakoulu Matkailu ja erikoiskaupan verkostot Yrittäjyys ja uudet innovaatiot OEI MikroYirittäjyys OAMK, Oulainen Centria JEDU, Nihak Kumppanuus ja verkostoituminen Mm. JEDU ja NIHAK OEI MikroY Matkailu ja erikoiskauppa Suurhankkeet OEI Mikro Y Yrityskehittämisen palvelusektori OAMK, Oulainen Centria Kuva 6. Palveluliiketoiminta ja yrittäjyys; hyvinvointi, erikoiskauppa ja matkailu. 18

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, OEI MicroENTRE Matti Muhos. Oulun yliopisto IKROYRITTÄJYYTEEN

OULUN YLIOPISTO, OEI MicroENTRE Matti Muhos. Oulun yliopisto IKROYRITTÄJYYTEEN 3-Nov-16 OULUN YLIOPISTO, OEI MicroENTRE Matti Muhos 1 IKROYRITTÄJYYTEEN 344.471 Mikroyrityksiä Suomessa 2OULUN YLIOPISTO, OEI MicroENTRE Matti Muhos 345532 3-Nov-16 OULUN YLIOPISTO, OEI MicroENTRE Matti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654

Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Rovaniemen kaupunki Kokouskutsu 1 (8) Aika 17.03.2017, klo 13:30 Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Käsiteltävät asiat 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä. Riikka Manninen, Kärsämäeltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä

Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä. Riikka Manninen, Kärsämäeltä. Markus Muuttola, Reisjärveltä PÖYTÄKIRJA 7/2013 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: maanantaina 25.11.2013 klo 8.00 9.37 Paikka: Nivala, kaupunginhallituksen kokoushuone Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta Maarit Nikula Riitta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta

ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta ALUEELLINEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN / Kemi-Tornion seutukunta Pitkäjänteistä hyvinvoinnin kehittämistä yhteistyönä alueen kuntien Kemi-Tornion kehittämiskeskuksen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Ammattiopisto

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot