Mitä tietoa on saatavilla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamisen ja päätöksenteon tueksi?

Transkriptio

1 Mitä tietoa on saatavilla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamisen ja päätöksenteon tueksi? Maaret Vuorenmaa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 1

2 Millaista tietoa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtamisessa ja päätöksenteossa tarvitaan? tietoa lapsen, nuoren ja perheen tilanteesta: mm. hyvinvointi ja osallisuus, terveys ja toimintakyky, elintavat, perhe ja elinolot, kasvuympäristön turvallisuus, tuen ja avun saaminen läpileikkaavana yhdenvertaisuuden toteutuminen tietoa lapsen, nuoren ja perheen kasvuympäristöistä ja sosiaalisista suhteista: mm. varhaiskasvatus, koulunkäynti ja opiskelu, vapaa-aika ja harrastaminen, mediakäyttäytyminen, turvallisuus tietoa keskeisistä palvelukokonaisuuksista ja niihin liittyvistä kustannuksista tarve, saatavuus ja saavutettavuus, käyttö, laatu, vaikuttavuus kustannusrakenteen seurannassa tärkeää saada tietoa painopisteen siirtymisestä korjaavista palveluista ehkäisevään ja edistävään toimintaan. tietoa palvelujen ohjauksesta Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 2

3 Päätöksenteossa tarvitaan erilaista tietoa Lähde: Perälä ym Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 3

4 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palveluiden ja kustannusten seurantatieto on keskeinen johtamisen ja päätöksenteon väline tietoa tarvitaan sekä kunnissa että maakunnissa myös kansallisen johtamisen kannalta on välttämätöntä, että paikalliselta ja alueelliselta tasolta kertyvä tieto tukee kokonaiskuvan muodostumista lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja palveluista. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 4

5 Edellytyksenä tietoon perustuvalle johtamiselle ja päätöksenteolle eri tasoilla on, että tietoa on saatavilla kokonaisuutena Suomessa ei ole käytössä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin, palvelujen ja niihin liittyvien kustannusten kokonaisseurantaa ohjaavaa kansallista viitekehystä Tarve yhteisen viitekehyksen muodostamiseen, erilaisen päätöksenteossa tarvittavan tiedon tunnistaminen ja tiedon kokoaminen yhteen helpommin saataville on tunnistettu (Perälä ym. 2016, Iivonen & Pollari 2018, Kurttila 2018) Kansallinen viitekehys ohjaamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin, palvelujen ja niihin liittyvien kustannusten kokonaisseurantaa Tietopohjan kehittäminen kokonaisuutena Tietoaukkojen paikkaaminen systemaattisesti Tiedon hyödyntämisen tuki Pitkäjänteinen suunnitelma Tätä seurannan kokonaisuutta ohjaavat mm. lapsen oikeudet, lainsäädäntö, valmisteilla oleva lapsistrategia sekä siihen toivottavasti kiinnittyvä tietopohjaa ohjaava viitekehys Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 5

6 Nykytila näyttää siis tältä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaa, terveyttä, hyvinvointia, kasvua ja oppimista edistäviä palveluja ja kustannuksia vaikea seurata kokonaisuutena Kokonaisseuranta hajautunutta eri sektoreille ja toimijoille Käytössä useita erilaisia ja eri käyttötarkoituksiin kehitettyjä mittaristoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan, mutta ne eivät muodosta kattavaa ja eheää kokonaisuutta Erilaisia mittaristoja kehitetään vahvasti ja nopealla aikataululla vaarana, että kehittämistyö tapahtuu ilman yhteisesti sovittua arvo- ja tietopohjaa ja sen kehittämistä ohjaa enemmän jo olemassa olevat yksittäiset indikaattorit Seuranta hajanaista, koordinaatiovastuut epäselvät, tietoa paljon, toisaalta tietoaukkoja on edelleen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 6

7 Tietopohjaan liittyy erilainen tieto ja näiden yhdistäminen Säännöllisesti toistuvat väestötutkimukset: mm. KTK, LTH, KOTT, Amisbarometri, WHO koululaiskysely, Nuorten terveystapatutkimus, ESPAD, PISA, PIMSS, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Lasten mediabarometri ym. ym. päällekkäisyyksien välttäminen ja erilaisten aineistojen yhdistäminen Erillistutkimukset rajatummilta teema-alueilta Rekisterit ja tilastot: mm. OKM, THL, KELA, TK sekä useat muut toimijat kokoavat vuosittaisia tilastoja kuntien ja valtion palveluista, kuten koulutuksesta, perhe-etuuksista, varhaiskasvatuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista toimintaa ja suoritteita kuvaavat tilastot vaihtelevat suuresti sen mukaan miten yhdenmukaisesti toiminta ymmärretään ja kirjataan Tietoja julkaistaan useissa indikaattoripalveluissa kuten Sotkanet, Kelasto, TEAviisari sekä erillisissä tilastokuutiossa ja tilastoraporteissa Laadullinen tieto Pyrkimyksenä erilaisen tiedon yhdistäminen, päällekkäisyyksien minimointi. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 7

8 Mitä seurataan? Kuka seuraa? Millaisia indikaattoreita? KUVA-TPA?? Hyte - indikaattorit? Opiskeluhuollon seuranta? Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 8

9 LAPE vahvistanut lasten, nuorten ja perheiden tietopohjaa 1. Pienten lasten tietopohjaa on vahvistettu käynnistämällä LTHtutkimus, joka tuottaa tietoa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden tarpeisiin vastaavuudesta. 2. Koulu- ja opiskeluikäisten tietopohjaa on vahvistettu laajentamalla kouluterveyskyselyjen tiedonkeruut koskemaan myös 4-5 luokan oppilaita ja heidän vanhempiaan sekä erityisryhmiä (mm. ulkomaista syntyperää olevat, toimintarajoitteiset ja sijoitettuna asuvat). 3. Vuonna 2019 Kouluterveyskyselyä laajennetaan osiolla, jossa kerätään tietoa lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista (aiempi ns. lasten uhritutkimus) sekä osiolla jossa kerätään tietoa sijoitettujen lasten ja nuorten palvelukokemuksista 4. Kokonaisuutta hahmottavaa ja tiedon hyötykäyttöä parantavaa lapsi- ja perhetiedon portaalia on rakennettu vahvistamaan päätöksenteon tietopohjaisuutta kunnan, maakunnan ja kansallisella tasolla. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 9

10 Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) tutkimus tuottaa tietoa alle kouluikäisistä lapsista ja heidän perheistään joka toinen vuosi Kohderyhmät: 1. Kolmi-nelikuiset vauvat perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 3-4kk terveystarkastukseen 2. Nelivuotiaat lapset perheineen, jotka osallistuvat neuvolan laajaan 4-v terveystarkastukseen Aikataulu: V. 2017: 3-4kk vauvojen 2kk pilottitiedonkeruu kuuden maakunnan alueella V. 2018: 4v lasten 9 kk tiedonkeruu 290 kunnassa V. 2020: 3-4 kk vauvojen tiedonkeruu V. 2022: 4v lasten tiedonkeruu Jne. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 10

11 Tietoa saadaan lapsen huoltajilta, terveydenhoitajilta ja rekistereistä Lapsen huoltajat Molemmille huoltajille on oma kyselylomake Vastaaminen mahdollista sähköisesti ja paperilomakkeella Lastenneuvolan terveydenhoitajat Lyhyt kyselylomake Vastaaminen sähköisesti Rekisterit: Syntyneiden lasten rekisteri (4kk), hoitoilmoitusrekisterit, Kelan lääkekorvaus- ja etuusrekisterit, epämuodostumarekisteri (4v), mahdollisesti lastensuojelurekisteri (4v) Tulevaisuudessa myös asiakastietojärjestelmät Tieto kerätään tunnisteisena (lapsen hetu), mikä mahdollistaa kyselyaineistojen ja rekisteritietojen yhdistämisen keskenään Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 11

12 LTH-tutkimus tuottaa laajasti tietoa terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista Pääpaino on huoltajien kokemustiedon saamisessa Terveys ja toimintakyky koettu terveys, mielenterveys, toimintarajoitteet, raskausaika ja synnytys (4kk) Hyvinvointi ja osallisuus vanhemmuus, lapsen ja vanhemman välinen suhde, sosiaaliset suhteet, elämänlaatu, osallisuus Perhe ja elinolot perherakenne, perheen tausta (ml. maahanmuuttajatausta), taloudellinen tilanne, elämänmuutokset, arjen toimivuus, työn ja perheen yhteensovittaminen Elintavat Ravitsemus (ml. Imetys 4kk), liikunta, uni, päihteet Kasvuympäristön turvallisuus Kiusaaminen, lähisuhdeväkivalta, lapsen kaltoinkohtelu, lapsen altistuminen päihteille Lapsen hoitojärjestelyt, ml. varhaiskasvatus (4-v) hoitojärjestelyt, varhaiskasvatuksen laatu, yhteistyö ja lapsen viihtyminen, kotihoito Avun saanti ja palvelut palvelujen ja tuen saannin tarve, saatavuus ja riittävyys, palvelujen käyttö Yhdenvertaisuus läpileikkaavana teemana, huomioitu mm. taustamuuttujissa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 12

13 Kouluterveyskyselystä uutta ja aiempaa laajempaa tietoa päätöksentekoon joka toinen vuosi Kohderyhmät Peruskoulun 4. ja 5. luokan oppilaat sekä huoltajat (N~ ) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat (N~ ) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat (N~70 000) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (N~85 000) Lapset ja nuoret vastaavat kyselyyn koulupäivän aikana opettajan valvonnassa Kysely on nimetön ja vapaaehtoinen, toteutus ensisijaisesti sähköisesti, aineisto sisältää koulujen tunnistetiedot Tiedonkeruu joka toinen kevät: 2017, 2019, Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 13

14 Kouluterveyskysely tuottaa laajasti tietoa kouluikäisten lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvoinnista Terveys ja toimintakyky: koettu terveys, oireet, mielenterveys, seksuaaliterveys, toimintarajoitteet Kasvuympäristön turvallisuus; kiusaaminen, häirintä ja väkivalta, tapaturmat, oppilaitosten työolot, päihteet kasvuympäristössä Koulunkäynti ja opiskelu: koulunkäynnistä pitäminen, koulu-uupumus, vaikeudet opiskeluissa, oppilaitosyhteisö Hyvinvointi ja osallisuus: elämään tyytyväisyys, osallisuus, vapaaaika, ystävät ja yksinäisyys Elintavat: ruokatottumukset, liikkuminen ja lepo, päihteet Palvelut ja avunsaanti: tuen ja avun saaminen, opiskeluhuollon palvelut Perhe ja elinolot: vanhempien ja lasten/ nuorten välinen vuorovaikutus, perheen elintaso, hoivavastuu Taustatekijät: kouluaste, asuminen, syntyperä, sukupuoli, sijoitus kodin ulkopuolelle, vanhempien koulutus Kyselyssä on myös tarpeen mukaan toteutettavia syventäviä teemamoduleita Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 14

15 Kouluterveyskyselyssä 2019: sijoitettujen moduuli Kohderyhmänä on kaikki Kouluterveyskyselyyn vastaavat ikäluokat Lastensuojelun piirissä olevien kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämään liittyy erityispiirteitä, joita ei saada mitattua yleisellä kyselyllä Toistetaan määrävälein Kyselyn tausta rakentunut moniammatillisella ja tieteisellä yhteistyöllä ja yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa Viitekehyksenä Lapsen oikeuksien sopimus Moduuli kattaa seuraavat osa-alueet: Perustiedot lapsen/nuoren asumisesta (esimerkiksi sijoituksen kesto ja sijoituspaikkojen lukumäärä) Lapsen/nuoren oikeuksien toteutuminen (esimerkiksi mielipiteen ilmaisu) Tapaamiset oman lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa Lapsen/nuoren arki sijoituspaikassa (esimerkiksi vaikuttamismahdollisuudet, lasten välinen kiusaaminen ja väkivalta) Yhteydenpito vanhempiin ja muihin läheisiin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 15

16 2019 väkivaltakysymykset Kouluterveyskyselyssä Kohderyhmänä kaikki Kouluterveyskyselyyn vastaavat ikäluokat Toistetaan määrävälein Pohjana toimivat aikaisemmat Lapsiuhritutkimukset ja Kouluterveyskyselyt Lisäksi otettu mukaan WHO:n suosittelemia, kansainvälisen vertailun mahdollistavia kysymyksiä, mm. laiminlyönti ja vanhempien taholta koettu väkivalta eliniältä Sisällöllistä kehittämistä varten perustettiin työryhmä Tukena toimi laajennettu asiantuntijaryhmä Kysymykset pilotoitu ryhmähaastatteluilla ja määrällisesti Kouluterveyskyselyn osana Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 16

17 Eri ikäisten lasten, nuorten ja perheiden tulokset saatavilla maksutta THLn sähköisestä tulospalvelusta Aikaisempien vuosien Kouluterveyskyselyn tulokset Seurantatietoa vuodesta 2006 Tarkastelu sukupuolen, kouluasteen ja alueen mukaan Lisäksi tarkastelumahdollisuus taustamuuttujittain, esim. toimintarajoite, ulkomainen syntyperä, kodin ulkopuolella sijoitettuna asuminen Koulu- ja oppilaitoskohtaiset tulokset julkaistu salasanalla suojattuna LTH-tutkimuksen 4-v lasten ja perheiden tulokset, v tiedonkeruu Julkaistaan huhti-toukokuussa 2019 Kouluterveyskyselyn v tiedonkeruun tulokset Julkaistaan syksyllä 2019 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 17

18 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tilanne - joitakin nostoja tämän hetkisen tiedon valossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 18

19 Miltä lasten, nuorten ja lapsiperheiden tilanne näyttää kokonaisuutena? Monella mittarilla mitattuna lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat hyvin. Myönteistä kehitystä on tapahtunut monella saralla, mm.: kiusaaminen on vähentynyt raittiiden nuorten osuus on lisääntynyt osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ovat parantuneet Myönteisistä havainnoista ja kehityskuluista huolimatta terveydessä, hyvinvoinnissa ja avun saannissa on havaittavissa suuria eroja erilaisista elämäntilanteista tulevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden välillä. Tietoa tarvitaan edelleenkin näiden erojen kehittymisestä mm. toimintarajoitteiset lapset ja nuoret ulkomaista syntyperää olevat lapset ja nuoret heikommassa sosioekonomisessa tilanteessa elävät lapset ja nuoret Myös uudenlaisia ilmiöitä on noussut esille, joita tärkeä seurata jatkossa: mm. vanhempien ilmaisemattomat tuen ja palvelujen tarpeet Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 19

20 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tarkastelu juurisyihin porautuminen - Usein pulmat kasautuvat samoille lapsille, nuorille ja perheille, ei yhden yksittäisen tekijän esiintyminen - Keskeistä on ulottaa arviointi tekijöihin, joiden on tunnistettu ennakoivan pulmien kasautumista Juurisyitä voidaan luokitella monella tapaa 1. Perheen vuorovaikutussuhteet 2. Osallisuus ja yhteisöön kiinnittyminen 3. Mielen hyvinvointi Sen lisäksi oleellista on turvata palvelujen 1. saatavuus, saavutettavuus ja 2. resurssit sekä pyrkiä muutokseen palvelujen kustannusrakenteessa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 20

21 Perheen vuorovaikutussuhteet Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 21

22 Pienten lasten vanhemmat tyytyväisiä vanhemmuuteensa, mutta tukeakin kaivataan 3-4 kk vauvojen vanhemmista (pilottitutkimus 2017) o o o % vanhemmista tyytyväisiä vanhemmuuteensa % vanhemmista tarvitsi tukea vanhemmuuteensa % vanhemmista piti vanhemmuuteen saatua tukea riittämättömänä 4-v lasten vanhemmista (väliaikatulokset 2018) o o o o o 91 % vanhemmista tyytyväisiä vanhemmuuteensa 28 % vanhemmista tarvitsi tukea vanhemmuuteensa Vanhempien tuen tarpeet yleisempiä yhden huoltajan perheissä, ja naisilla yleisempiä kuin miehillä 19 % tukea tarvitsevista ei ilmaissut tuen tarvettaan 13 % vanhemmista piti vanhemmuuteen saamaansa tukea riittämättömänä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 22

23 Lapsen ja nuoren sekä vanhemman välinen suhde 3-4 kk vauvojen vanhemmista 3-7 %:lla poikkeava tulos vanhemman ja vauvan vuorovaikutusta mittaavassa kysymyssarjassa (pilottitutkimus 2017) 4-v lasten vanhemmilla usein tai aina (väliaikatulokset 2018) o 95 % hauskaa lapsen kanssa o 98 % kokee läheisyyttä lapsen kanssa o 83 % yrittää nähdä asioita lapsen näkökulmasta Keskusteluvaikeuksien yleisyys kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla (Ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan) o 4. ja 5. lk: 2 % o yläluokilla ja toisella asteella kouluasteesta riippuen tytöistä 7-9 % ja pojista 5-7 % o Keskusteluvaikeuksia esiintyy yleisemmin ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala Yli kolmannes 8. ja 9. lk ja toisella asteella toivoisi lisää perheen yhteistä aikaa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 23

24 Eri ikäisiin lapsiin kohdistuu perheissä myös väkivaltaa 3-4 kk vauvoista 3 % kokenut kaltoinkohtelua kuten hoidotta tai huolenpidotta jättämistä tai ravistelua (pilottitutkimus 2017) 4-v lapsiin on kohdistunut vanhemman tai muun läheisen taholta (väliaikatulokset 2018) Joku heittänyt, lyönyt tai potkinut esineitä lapsen nähden: 38 % Joku sanallisesti haukkunut tai nälvinyt lasta: 13 % Joku antanut luunapin, läimäyttänyt tai tukistanut lasta; 14 % o kaltoinkohtelu kohdentuu useammin poikiin kuin tyttöihin 10 % hyväksyy tukistamisen tai luunapin antamisen o miehet yleisemmin kuin naiset Osa lapsista altistuu myös perheessä esiintyvälle parisuhdeväkivallalle o Lähes joka kymmenes 4v lasten vanhemmista kokenut parisuhteessaan henkistä väkivaltaa vuoden aikana Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 24

25 Koulu- ja opiskeluikäisten kokema väkivalta Vanhempien henkistä väkivaltaa (puhumattomuutta, haukkumista, esineiden heittämistä tai väkivallalla uhkaamista) kokenut o 4. ja 5. lk: 13 %, o 8. ja 9. lk: 25 % o lukiolaisista 28 %, Aol 19 % o Etenkin tyttöihin kohdistuva henkinen väkivalta yleistyy yläluokille siirryttäessä Vanhempien fyysistä väkivaltaa kokenut o 4. ja 5. lk 5 % o 8. ja 9. lk 6 % o toisen asteen opiskelijoista 4 % Vanhempien henkinen väkivalta yleisempää nuorilla, o joilla on toimintarajoitteita (8.-9. lk toimintarajoitteisista nuorista yli 40 %) o joiden äideillä matala koulutustaso Vanhempien henkistä väkivaltaa kokeneilla nuorilla esiintyy yleisemmin päivittäistä oireilua, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, humalahakuista juomista, uupumusasteista väsymystä koulunkäynnissä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 25

26 Vanhempien mukaan kiusaamista esiintyy 4-v lasten keskuudessa yleisesti, mutta koulu- ja opiskeluikäisten kokema kiusaaminen vähentynyt 33 % vanhemmista kertoo, että 4-v lasta kiusattu vuoden aikana kotona, hoidossa tai vapaa-ajalla (väliaikatulokset 2018) o Poikia vähän useammin kuin tyttöjä Viikoittain koulukiusattujen nuorten osuus vähentynyt 2008/2009 verrattuna o 4. ja 5. lk: 7 %, 8. ja 9. lk: 6 %, 2. asteella: 1-3 % o Pojilla kiusaaminen yleisempää, vaikka erot sukupuolten välillä kaventuneet 8. ja 9. lk kolmannes kokee, että kiusaaminen jatkunut tai pahentunut koulun aikuiselle kertomisen jälkeen Ulkomaalaistaustaiset, sijoitetut tai toimintarajoitteita omaavat nuoret kokevat huomattavasti yleisemmin kiusaamista Kiusaaminen heikentää nuoren hyvinvointia ja elämään tyytyväisyyttä. Koulunkäynnin ongelmat, koulu-uupumus ja lintsaaminen kiusatuilla muita yleisempää. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 26

27 Koulu- ja opiskeluikäiset kokevat yleisesti seksuaalista häirintää Seksuaalisen häirinnän kokemukset lisääntyvät perusopetuksen yläluokille siirryttäessä o 8. ja 9. lk kokenut vuoden aikana seksuaalista häirintää o pojista 12 % o tytöistä 30 % o Sijoitetuilla nuorilla jopa viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle, myös sateenkaarinuorilla seksuaalisen väkivallan kokemukset huomattavasti yleisempiä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 27

28 Osallisuus ja yhteisöllisyys Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 28

29 Pienten lasten perheissä osa vanhemmista yksinäisiä 3-4 kk vauvojen perheissä tuntee itsensä yksinäiseksi (pilottitutkimus 2017) o 8 % synnyttäneistä vanhemmista o 2 % toisista vanhemmista 4-v lasten vanhemmista tuntee itsensä yksinäiseksi (väliaikatulokset 2018) o 7 % tuntee itsensä usein yksinäiseksi o Naiset yleisemmin kuin miehet o Yhden huoltajan perheissä yleisemmin o Vanhemman yksinäisyys yhteydessä vanhemman masennusoireiluun, psyykkiseen kuormittuneisuuteen sekä vanhemmuuteen ja jaksamiseen liittyvään tuen tarpeeseen Harvinaista kuitenkin se, ettei ole ketään kenen kanssa jakaa iloja ja suruja, tai jonka voisi luottaa välittävän itsestä tai keneltä saada apua (<1-3 %) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 29

30 Lasten ja nuorten yksinäisyys Lasten yksinäisyys on nähtävissä jo alaluokilla, mutta lisääntyy yläluokille siirryttäessä 4. ja 5. lk: pojat 2 %, tytöt 3 % 8. ja 9 lk: pojat 6 %, tytöt 13 % Toinen aste: pojat 6 %, tytöt % Tytöt kokevat yksinäisyyttä enemmän, pojilta puuttuu useammin läheinen ystävä Nuoret ovat kokeneet, että yksinäisyyteen puututaan liian vähän Yksinäisyyttä esiintyy yleisemmin sijoitetuilla ja ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala Yksinäisyys heikentävästi yhteydessä moniin hyvinvoinnin tekijöihin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 30

31 Pienten lasten perheissä merkityksellinen lähiyhteisö koostuu perheestä, suvusta, ystävistä ja asuinalueen yhteisöstä Osallisia lähiyhteisöissä ja asuinalueella koki olevansa (pilottitutkimus 2017, väliaikatulokset 2018) o o o 85 % 3-4 kk vauvojen äideistä 86 % 3-4 kk vauvojen toisista vanhemmista 82 % 4-v lasten vanhemmista Useille alle kouluikäisille lapsille merkityksellinen lähiyhteisö on varhaiskasvatus 4-v lasten vanhemmista kolme neljästä on sitä mieltä, että lasta kuullaan varhaiskasvatuksessa ja hänellä on mahdollisuus olla mukana toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä (väliaikatulokset 2018) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 31

32 Kouluikäiselle lapselle ja nuorelle tärkeitä lähiyhteisöjä ovat koulu- ja luokkayhteisö, joissa vietetään merkittävä osa arjesta Tyttöjen koulu- ja luokkayhteisöön kiinnittyminen vähenee yläluokille siirryttäessä, poikien vahvistuu 4. ja 5. lk: pojat 63 %, tytöt 68 % 8. ja 9 lk: pojat 72 %, tytöt 56 % Toinen aste: pojat % %, tytöt % Kiinnittyminen heikompaa sijoitetuilla ja ulkomaalaistaustaisilla nuorilla sekä nuorilla, joilla on toimintarajoitteita ja joiden äidin koulutustaso on matala Luokkayhteisöön kiinnittyminen yhteydessä esim. vahvaan elämänhallintaan ja elämään tyytyväisyyteen Luokkayhteisöön kiinnittyneillä nuorilla on muita vähemmän päivittäistä oireilua, yksinäisyyttä, ahdistuneisuusoireilua ja uupumusasteista väsymystä koulunkäynnissä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 32

33 Mielen hyvinvointi ja jaksaminen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 33

34 Masennusoireilua ja kuormittuneisuutta esiintyy eri-ikäisten lasten vanhemmilla 3-4 kk vauvojen (pilottitutkimus 2017) synnyttäneistä vanhemmista 13 % koki masennusoireilua viimeksi kuluneen kuukauden aikana Toisista vanhemmista 3 % merkittävästi psyykkisesti kuormittuneita viimeksi kuluneen kuukauden aikana 4-v lasten vanhemmista (väliaikatulokset 2018) Joka viidennellä vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua 6 % kokee olevansa merkittävästi psyykkisesti kuormittuneita 4. ja 5. luokkalaisten vanhemmista 16 % vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua Lapsen epäsosiaalista käyttäytymistä esiintyi useammin masennusoireilevien ja psyykkisesti kuormittuneiden vanhempien lasten vanhemmilla muihin vanhempiin verrattuna Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 34

35 Vanhemmat tarvitsevat jaksamiseen yleisesti tukea pienten lasten perheissä, mutta aina tuen tarvetta ei ilmaista eikä tukea saada riittävästi 3-4 kk vauvojen (pilottitutkimus 2017) Synnyttäneistä vanhemmista 41 % tarvitsi tukea omaan jaksamiseen 27 % piti saamaansa tukea riittämättömänä Toisista vanhemmista 21 % tarvitsi tukea omaan jaksamiseen 24 % piti saamaansa tukea riittämättömänä 4-v lasten vanhemmista (väliaikatulokset 2018) 34 % tarvitsi tukea omaan jaksamineen 37 % tukea tarvitsevista ei ilmaissut tuen tarvettaan 28 % piti saamaansa tukea riittämättömänä Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 35

36 Terveydenhoitajat tunnistavat tuen tarpeita vauvaperheissä paremmin kuin 4-v lasten perheissä? Vauvaperheistä terveydenhoitajan arvion mukaan tarvitsee tukea (pilottitutkimus 2017) 52 % vanhempien jaksamiseen 33 % vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin 4-v lasten vanhemmista terveydenhoitajan arvion mukaan tarvitsee tukea (väliaikatulokset 2018) 25 % vanhempien jaksamiseen 12 % vanhempien psyykkiseen hyvinvointiin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 36

37 Lasten ja nuorten mieliala, ahdistuneisuus ja uupumus Mielialaan liittyviä ongelmia kahden viime viikon aikana ollut 4. ja 5. lk pojista 12 % ja tytöistä 13 % Nuorista % kouluasteesta riippuen kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta Tytöt huomattavasti useammin kuin pojat Yleisempää nuorilla, jotka kokevat toimeentulon vaikeuksia perheessä Yleisempää ulkomaista syntyperää olevilla Etenkin tyttöjen kokema koulu-uupumus lisääntynyt 8. ja 9. lk ja lukiolaistytöistä jo lähes viidennes koulu-uupuneita Uupumus yhteydessä ahdistuneisuuteen ja väsymykseen Lukiolaisista 50 % ja ammattiin opiskelevista 41 % kokee väsymystä tai heikotusta viikoittain Toimintarajoitteisista opiskelijoista 70 % väsymystä viikoittain ja 40 % väsymystä päivittäin Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 37

38 Lisää tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista tulospalvelusta ja julkaisuista! LTH-tutkimus Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tutkimus 4-vuotiaiden lasten ja perheiden tiedonkeruun väliaikatuloksia ajalta Mitä vauvaperheille kuuluu? LTH-tutkimuksen 3-4-kuukautisten vauvojen ja heidän perheidensä pilottitutkimuksen perusraportti. Mitä vauvaperheille kuuluu? Tulossa useita tutkimuksesta tiiviisti julkaisuja vuoden 2019 aikana Väkivalta Kouluterveyskyselyssä 2017 Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia (Ikonen & Halme), THL Nuorten elinolot -vuosikirja 2018 (Ikonen, Hietamäki, October, Seppänen, Halme) Lasten, nuorten ja aikuisten kokemuksia väkivallasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hyvinvointiosaston kysely- ja väestötutkimusten tuloksia (Ikonen & Halme) Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 38

39 2018 Halme N, Hedman L, Ikonen R, Rajala R: Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017: Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hedman L, Halme N: Adoptoitujen nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä 2017.Tutkimuksesta tiiviisti 18/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ikonen R, Halme N: Lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja väkivalta: Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kanste O, Sainio P, Halme N, Nurmi-Koikkalainen P: Erilaisia toimintarajoitteita kokevien nuorten hyvinvointi ja kasvuympäristön turvallisuus. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 39

40 2017 Halme N, Kuusio H, Kanste O, Rajala R, Klemetti R, Seppänen J: Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna Tutkimuksesta tiiviisti 26/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ikonen R, Hietamäki J, Laakso R, Heino T, Seppänen, Halme N: Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 21/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kanste O, Sainio P, Halme N, Nurmi-Koikkalainen P: Toimintarajoitteisten nuorten hyvinvointi ja avun saaminen Toteutuuko yhdenvertaisuus? Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 24/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Luopa P, Kanste O, Klemetti R: Toisella asteella opiskelevien sateenkaarinuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 25/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Puupponen M, Ruokolainen O, Ollila H, Seppänen J: Savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden aloittamisalttius, käyttö ja hankinta sekä suhtautuminen tekstivaroituksiin nuorilla keväällä Tutkimuksesta tiiviisti 01/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Wiss K, Halme N, Hietanen-Peltola M & Ståhl T: Perusopetuksen opiskeluhuollon tilannekuva 2017 Yhdenvertaisuus haasteena yksilökohtaisessa ja yhteisöllisessä työssä. Tutkimuksesta tiiviisti 23/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 40

41 Kiitos! Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuus , Maaret Vuorenmaa 41