Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Ville Äärimaa LT Juha Kukkonen LL Juho Rantakokko LT Keijo Mäkelä LT Kari Isotalo LL Petri Virolainen dosentti Olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän hoito Kiertäjäkalvosimen repeämä on yli 45-vuotiaiden yleinen tuki- ja liikuntaelinongelma. Kaikille repeämä ei aiheuta kipua tai toiminnallista haittaa. Leikkausta voi suositella akuutista toiminnallisesta vaivasta kärsiville potilaille, joilla ei ole merkittävää lapalihasten atrofiaa tai olkanivelen nivelrikkoa. Konservatiivinen hoito on hyvä vaihtoehto osalle potilaista. Kipu yleensä helpottaa ajan kuluessa, vaikka repeämän korjaus ei olisi mahdollista. TYKS, ortopedian ja traumatologian klinikka Kirjallisuutta 1 Clayton RA, Court-Brown CM. The epidemiology of musculoskeletal tendinous and ligamentous injuries. Injury 2008;39: Yamamoto A, Takagishi K, Kobayashi T, Shitara H, Osawa T. Factors involved in the presence of symptoms associated with rotator cuff tears: a comparison of asymptomatic and symptomatic rotator cuff tears in the general population. J Shoulder Elbow Surg 2011;20: Sher JS, Uribe JW, Posada A, Murphy BJ, Zlatkin MB. Abnormal findings on magnetic resonance images of asymptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 1995;77: Kim HM, Dahiya N, Teefey SA ym. Location and initiation of degenerative rotator cuff tears: an analysis of three hundred and sixty shoulders. J Bone Joint Surg Am 2010;92: Habermeyer P, Magosch P, Lichtenberg S. Classifications and Scores of the Shoulder. Springer Vastamäki M. Jäätynyt olkanivel. Suom Lääkäril 2002;57: Goutallier D, Le Guilloux P, Postel JM, Radier C, Bernageau J, Zilber S. Acromio humeral distance less than six millimeter: its meaning in full-thickness rotator cuff tear. Orthop Traumatol Surg Res 2011;97: Saupe N, Pfirrmann CW, Schmid MR, Jost B, Werner CM, Zanetti M. Association between rotator cuff abnormalities and reduced acromiohumeral distance. AJR Am J Roentgenol 2006;187: Vertaisarvioitu VV Kiertäjäkalvosin muodostuu olkaluun proksimaalipäätä ympäröivien lapalihasten jänteistä. Lapalihakset osallistuvat merkittävästi olkanivelen liikkeeseen ja kukin neljästä lapalihaksesta (m. subscapularis, m. supraspinatus, m. infraspinatus, m. teresminor) aikaansaa olkanivelen tietyn suunnan liikkeen. Yleinen syy olkanivelen toiminnan vajaukseen ja olkapään kipuun on kiertäjäkalvosimen repeämä, jolla tarkoitetaan lapalihaksen jänteen repeämistä irti olkaluusta. Tässä artikkelissa käsitellään kiertäjäkalvosimen repeämän esiintyvyyttä, etiologiaa, diagnostiikkaa, repeämän aiheuttamia lihasmuutoksia ja repeämän hoitoa. Esittelemme kiertäjäkalvosimen repeämäpotilaita koskevan yksinkertaistetun hoitoalgoritmin sekä leikkaushoidon tuloksia Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Esiintyvyys Oireisen kiertäjäkalvosimen repeämän esiintyvyydeksi on arvioitu 3,7/ (1). Kuitenkin vain noin kolmannes repeämistä aiheuttaa oireita (2). Ikä on hyvin merkittävä riskitekijä ja jännerepeämät yleistyvät selvästi 45 ikävuoden jälkeen (kuvio 1). On arvioitu, että jopa yli puolella oireettomista yli 60-vuotiaista on kiertäjäkalvosimen repeämä (3). Taustalla onkin jänteen rappeumasairaus, joka voi aiheuttaa repeämän ilman merkittävää ulkoista väkivaltaa. Useimmiten jännerepeämän syynä on kuitenkin rappeutuneen jänteen liiallinen äkillinen kuormitus, joka johtuu tyypillisesti esim. kaatumisesta olan päälle tai ojennetulle kädelle tai voimakkaasta olkavarteen kohdistuvasta riuhtaisusta. Tavallisimmin kiertäjäkalvosimen repeämä kohdistuu supraspinatusjänteeseen (4) (kuva 1). Repeämän luokittelu on hyvin vaihtelevaa, mutta useimmat luokitukset perustuvat repeämän kokoon ja sijaintiin (5). Käytännön työtä helpottaa, kun jänteen osan osittaista irtoamista luusta kutsutaan osittaiseksi repeämäksi (partielli), jänteen osan kokonaan irtoamista luusta läpi repeämäksi (penetroiva) ja koko jänteen irtoamista luusta totaalirepeämäksi. Massiivirepeämällä tarkoitetaan hyvin laajaa, vähintään kahden lapalihaksen jänteen alueelle ulottuvaa läpirepeämää. Tutkiminen Tavallisin kiertäjäkalvosimen repeämäpotilaan hoitoon hakeutumisen syy on kipu olkapäässä ja olan sivulla lateraalisesti. Yleisiä oireita ovat myös raajan yläasentovaikeus, heikkous ja yösärky. Oireet riippuvat osittain repeämän koosta ja sijainnista, mutta vain osa repeämistä aiheuttaa oireita potilaalle. Kiertäjäkalvosimen repeämän diagnoosi tehdään kliinisesti. Käytännössä tarvitaan huolellinen kliininen tutkimus (anamneesi, inspektio, liikkeen ja voimien testaus sekä palpaatio) ja olka pään natiiviröntgenkuvaus. Esitietoina tulee kysyä oireen alkamista (vamma vai ei), sekä kärsiikö potilas enemmän kivusta vai toiminnallisesta haitasta. Kliinisessä tutkimuksessa huomio kiinnitetään aluksi riisutun ylävartalon lihaksistoon, ryhtiin ja lapojen asentoon. Olkapään lapalihaksista m. supraspinatuksen ja m. infraspinatuksen lihasmassat ovat arvioitavissa normaalivartaloisella ihmisellä. Näiden lihasten näkyvä atrofia saattaa johtua suprascapularihermon toimimattomuudesta, mutta useimmiten syynä on laaja kiertäjäkalvosimen repeämä. Oleellista on olkanivelen aktiivisten ja passiivisten liikelaajuuksien sekä lihasvoimien tutki 2727

2 katsaus kuvio 1. Kiertäjäkalvosimen repeämien esiintyvyys suhteessa väestön ikään aiempien julkaisujen perusteella. Esiintyvyys % Lähteet Milgrom C, Schaffler M, Gilbert S, van Holsbeeck M. Rotator-cuff changes in asymptomatic adults. The effect of age, hand dominance and gender. J Bone Joint Surg Br 1995;77: Sher JS, Uribe JW, Posada A, Murphy BJ, Zlatkin MB. Abnormal findings on magnetic resonance images of asymptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 1995;77:10 5. Tempelhof S, Rupp S, Seil R. Age-related prevalence of rotator cuff tears in asymptomatic shoulders. J Shoulder Elbow Surg 1999;8: Yamaguchi K, Ditsios K, Middleton WD, Hildebolt CF, Galatz LM, Teefey SA. The demographic and morphological features of rotator cuff disease. A comparison of asymptomatic and symptomatic shoulders. J Bone Joint Surg Am 2006;88: Abou Salem EA, Fujimaki N, Ishikawa H, Tashiro T, Komiya Y. Morphological changes and recovery process in the tenotomized soleus muscles of the rat. Arch Histol Cytol 2001;64: Gerber C, Schneeberger AG, Hoppeler H, Meyer DC. Correlation of atrophy and fatty infiltration on strength and integrity of rotator cuff repairs: a study in thirteen patients. J Shoulder Elbow Surg 2007;16: Gladstone JN, Bishop JY, Lo IK, Flatow EL. Fatty infiltration and atrophy of the rotator cuff do not improve after rotator cuff repair and correlate with poor functional outcome. Am J Sports Med 2007;35: Safran O, Derwin KA, Powell K, Iannotti JP. Changes in rotator cuff muscle volume, fat content, and passive mechanics after chronic detachment in a canine model. J Bone Joint Surg Am 2005;87: Goutallier D, Postel JM, Bernageau J, Lavau L, Voisin MC. Fatty muscle degeneration in cuff ruptures. Pre- and postoperative evaluation by CT scan. Clin Orthop Relat Res 1994: Ikä, v kuva 1. Yamaguchi 2006 Sher 1995 Tempelhof 1999 Milgrom 1995 Penetroiva kiertäjäkalvosimen repeämä supraspinatusjänteen etuosassa. Mustat nuolet = jännerepeämän reuna Valkoiset nuolet = revenneen jänteen insertioalue H = humeruksen nivelpinta B = hauiksen pitkän pään jänne. minen. Mikäli olkanivel ei passiivisestikaan tutkijan liikuttamana liiku ulkorotaatiosuuntaan ja on abduktiosuuntaankin jäykkä, on syytä epäillä ns. jäätynyttä olkapäätä eli tilannetta, jossa olkanivelen nivelkapseli on arpimaisesti paksuuntunut ja estää liikkeen. Jäätyneen olkanivelen hoitoa on käsitelty aiemmin tässä lehdessä (6). Aktiivisten liikkeiden rajoittuminen voi johtua paitsi kivusta myös jännerepeämän aiheuttamasta toimintakyvyn puuttumisesta. Lapalihasten voimat tutkitaan yksitellen isometrisesti terveeseen puoleen verrattuna siten, että tutkija vastustaa liikettä. Tutkijan tulee pitää mielessä olkapään anatomia ja kunkin lapalihaksen tehtävä. Supraspinatusta tutkittaessa testataan olkapään abduktiovoimaa lapaluun spinan suunnassa (Joben testi). Koska repeämä on useimmiten supraspinatusjänteen etuosassa, on jänteen etuosaa kuormittava testikin yleensä positiivinen (Yocumin testi). Olemme koonneet kaavakuvat käyttökelpoisimmista lapalihasten voimien testeistä (kuva 2). Potilasta tulee kannustaa tutkimustilanteessa tekemään parhaansa kivusta huolimatta olkapään todellisen toimintakyvyn selvittämiseksi. Välittömästi tapaturman jälkeen olkapää voi kuitenkin olla niin kivulias, ettei sen toiminnasta saa luotettavaa kuvaa. Tällöin on hyvä pyytää potilas uuteen kontrolliin ja kliiniseen tutkimukseen muutaman viikon kuluttua. Olkapään palpaatio on myös hyödyllinen tutkimus arkuuksien ja kivun paikallistamiseksi. Natiiviröntgenkuva on aina välttämätön, jotta voidaan arvioida olkaluun keskittymistä lapaluun nivelkuoppaan ja poissulkea luumuutokset. Mikäli olkaluun pää on noussut kuopastaan ylöspäin siten, että sen ja olkalisäkkeen alapinnan välinen etäisyys on alle 7 mm, tarkoittaa se käytännössä laajaa supraspinatusjänteen totaalirepeämää sekä toimimatonta infraspinatuslihasta (7,8). Näissä tapauksissa ei korjausleikkauksellakaan todennäköisesti saavuteta merkittävää voiman palautumista. Röntgenkuvasta voidaan arvioida myös olkanivelen nivelrikkoa. Olkanivelessä näkyvät osteofyytit, nivelraon kaventuminen tai nivelen luinen destruktio viittaavat enemmänkin nivelrikkoon kuin jänneongelmaan. Usein näkee käytettävän ultraäänitutkimusta kiertäjäkalvosimen diagnostiikassa. Ultraääni onkin kansainvälisissä julkaisuissa osoitettu luotettavaksi menetelmäksi kiertäjäkalvosimen 2728

3 tieteessä KUVA 2. Lapalihasten voimien kliininen tutkiminen Supraspinatus Potilas yrittää nostaa yläraajaa lapaluun spinan suunnassa tutkijan painaessa alaspäin Potilas yrittää nostaa kyynärpäätä käsi vastakkaisen olkapään päällä tutkijan painaessa alaspäin Infraspinatus Potilas yrittää kiertää suoraan kulmaan koukistettua kyynärvartta ulospäin tutkijan kiertäessä sisäänpäin Subscapularis Potilas yrittää nostaa selän taakse vietyä kättä taaksepäin irti selästä tutkijan painaessa kättä selkään kiinni 14 Goutallier D, Postel JM, Gleyze P, Leguilloux P, Van Driessche S. Influence of cuff muscle fatty degeneration on anatomic and functional outcomes after simple suture of full-thickness tears. J Shoulder Elbow Surg 2003;12: Lupo R, Benazzo F, Finardi E, Rapisarda S. Surgery in massive ruptures of the rotator cuff: results as related to prognosis. Chir Organi Mov 2000;85: Ainsworth R, Lewis JS. Exercise therapy for the conservative management of full thickness tears of the rotator cuff: a systematic review. Br J Sports Med 2007;41: Beaudreuil J, Bardin T, Orcel P, Goutallier D. Natural history or outcome with conservative treatment of degenerative rotator cuff tears. Joint Bone Spine 2007;74: Melis B, DeFranco MJ, Chuinard C, Walch G. Natural history of fatty infiltration and atrophy of the supraspinatus muscle in rotator cuff tears. Clin Orthop Relat Res 2010;468: Baydar M, Akalin E, El O ym. The efficacy of conservative treatment in patients with full-thickness rotator cuff tears. Rheumatol Int 2009;29: Ghroubi S, Chaari M, Elleuch H, Guermazi M, Baklouti S, Elleuch MH. Functional and quality of life outcome of non-operated rotator cuff tears. Ann Readapt Med Phys 2008;51: Maman E, Harris C, White L, Tomlinson G, Shashank M, Boynton E. Outcome of nonoperative treatment of symptomatic rotator cuff tears monitored by magnetic resonance imaging. J Bone Joint Surg Am 2009;91: tilaa arvioitaessa. Ultraäänitutkimus on kuitenkin erittäin vaativa ja siihen liittyy huomattavasti virhetulkintamahdollisuuksia, jotka saattavat ohjata potilaan hoitoa väärin. Tarkin käytettävissä oleva kuvantamistutkimus on magneettiartrografia (MRA), joka on kuitenkin kallis ja sen saatavuus vaihtelee. Haluamme erityisesti korostaa, että kiertäjäkalvosimen repeämän diagnoosi on kliininen eikä muita konetutkimuksia röntgenkuvan lisäksi yleensä tarvita. Lihasatrofia Jänteen revetessä kokonaan irti luuinsertiostaan jänteen ja lihaksen jänteys pienenee lyhentymisen seurauksena ja tämä ilmeisesti laukaisee lihaksen atrofiaan johtavat muutokset. Solutasolla lihassyihin ilmestyy ns. central core -leesioita, lihassyytyyppijakauma muuttuu, perättäisten sarkomeerien määrä pienenee ja lihassyiden halkaisija pienenee (9). Lopulta side kudoksen ja rasvan määrä lihassyiden välissä kasvaa (ns. fatty degeneration) eikä lihas enää palaa ennalleen, vaikka jänteen jännitys palautettaisiin (10,11). Nykykäsityksen mukaan nämä lihaksen atrofiamuutokset ovat palautumattomia (12). Lihaksen tilan arviointia helpottamaan on julkaistu alun perin tietokonetomografiaan ja sittemmin magneettikuvaukseen perustuva ns. Goutallierin luokitus (13). Goutallier luokitteli lihaksessa näkyvien lihassyiden ja rasvajuosteiden suhteen karkeasti neljään luokkaan: lihaksessa on hieman rasvaa nähtävissä (luokka 1), lihasta on enemmän kuin rasvaa (luokka 2), rasvaa on yhtä paljon kuin lihasta (luokka 3) ja rasvaa on enemmän kuin lihasta (luokka 4). Jos rasva-atrofia on luokkaa 2 4, ennustaa se huonoa toimintakyvyn palautumista korjausleikkauksesta huolimatta (14,15). Palautumattoman lihasatrofian uhka puoltaakin leikkaushoitoa etenkin suurissa repeämissä, joissa jänteen tensio vähenee. Lihaksen tilasta ja jänteen vetäytymisestä saa parhaan kuvan magneettiartrografialla. Taudinkulku ja hoitovaihtoehdot Vain muutamassa tutkimuksessa on arvioitu kiertäjäkalvosimen repeämän luonnollista taudinkulkua ja konservatiivisen hoidon tuloksia (16,17,18). Tehdyistä tutkimuksista voidaan vetää se johtopäätös, että kiertäjäkalvosimen jänne repeämä ei parane itsestään eli jänteen spontaania uudelleenkiinnittymistä luuhun ei tapahdu. Tästä syystä eivät myöskään jännerepeämän aiheuttama lapalihaksen toimintavajaus ja voimanpuute korjaudu. Sen sijaan repeämään liittyvä kipu ja särky, jonka potilaat usein kokevat pahimmaksi oireeksi, paranee konservatiivisella hoidolla hyvin (19,20). Repeämän koon on myös osoitettu kasvavan ajan kuluessa, joten sen tilaa ja olan toimivuutta suositellaan seurattavan aika ajoin (21,22). Kivulla ei sinällään ole paljon vaikutusta kiertäjäkalvosimen repeämän ennusteeseen tai hoidon valintaan. Mikäli repeämään liittyy selvä kliinisesti osoitettava voimanpuutos eikä potilaalla ole merkittävää lapalihasten atrofiaa tai olka nivelen artroosia, on leikkaus hyvä hoitovaihtoehto. Jos taas repeämä on kooltaan pieni (partielli tai hyvin pieni läpirepeämä) ja aiheuttaa lähinnä kipua mutta ei varsinaista toiminnallista haittaa, kannattaa valita konservatiivinen hoito. Myös korjauskelvottomat kiertäjäkalvosinrepeämät tulee hoitaa pääsääntöisesti konservatiivisesti. Erityistapauksissa voidaan harkita joko lihas-jännesiirteitä tai käänteistä tekoniveltä, mutta nämä vaihtoehdot ovat alttiita komplikaatioille ja harvoin tarpeen (23 28). Hoitomuoto tulee siis räätälöidä yksilöllisesti potilaan mukaan. Konservatiivinen hoito Konservatiivinen hoito on hyvä vaihtoehto suurimmalle osalle kiertäjäkalvosimen repeämästä kärsivistä potilaista (29,30,31). Hoidon perus 2729

4 katsaus 22 Safran O, Schroeder J, Bloom R, Weil Y, Milgrom C. Natural history of nonoperatively treated symptomatic rotator cuff tears in patients 60 years old or younger. Am J Sports Med 2011;39: Davidson J, Burkhart SS. The geometric classification of rotator cuff tears: a system linking tear pattern to treatment and prognosis. Arthroscopy 2010;26: Debeer P, De Smet L. Outcome of latissimus dorsi transfer for irreparable rotator cuff tears. Acta Orthop Belg 2010;76: Favard L, Levigne C, Nerot C, Gerber C, De Wilde L, Mole D. Reverse prostheses in arthropathies with cuff tear: are survivorship and function maintained over time? Clin Orthop Relat Res 2011;469: Valenti P, Kalouche I, Diaz LC, Kaouar A, Kilinc A. Results of latissimus dorsi tendon transfer in primary or salvage reconstruction of irreparable rotator cuff tears. Orthop Traumatol Surg Res 2010;96: Weening AA, Willems WJ. Latissimus dorsi transfer for treatment of irreparable rotator cuff tears. Int Orthop 2010;34: Zumstein MA, Pinedo M, Old J, Boileau P. Problems, complications, reoperations, and revisions in reverse total shoulder arthroplasty: a systematic review. J Shoulder Elbow Surg 2011;20: Bytomski JR, Black D. Conservative treatment of rotator cuff injuries. J Surg Orthop Adv 2006;15: Lin JC, Weintraub N, Aragaki DR. Nonsurgical treatment for rotator cuff injury in the elderly. J Am Med Dir Assoc 2008;9: Tanaka M, Itoi E, Sato K ym. Factors related to successful outcome of conservative treatment for rotator cuff tears. Ups J Med Sci 2010;115: Koskinen SO, Heinemeier KM, Olesen JL, Langberg H, Kjaer M. Physical exercise can influence local levels of matrix metalloproteinases and their inhibitors in tendon-related connective tissue. J Appl Physiol 2004;96: Green S, Buchbinder R, Hetrick S. Physiotherapy interventions for shoulder pain. Cochrane Database Syst Rev 2003:CD Haviv B, Dolev E, Haber M, Mayo L, Biggs D. Arthroscopic rotator cuff repair: clinical outcome of 607 patients. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2010;18: Levy O, Venkateswaran B, Even T, Ravenscroft M, Copeland S. Mid-term clinical and sonographic outcome of arthroscopic repair of the rotator cuff. J Bone Joint Surg Br 2008;90: Nho SJ, Shindle MK, Adler RS, Warren RF, Altchek DW, MacGillivray JD. Prospective analysis of arthroscopic rotator cuff repair: subgroup analysis. J Shoulder Elbow Surg 2009;18: ajatuksena on vahvistaa lapalihaksia ja niiden jänteitä. Harjoittelulla on mahdollista kehittää vaurioituneen jänteen kuormaa poistavaa kompensatorista liikettä. Lisäksi jänteet reagoivat mekaaniseen rasitukseen ja rasitus stimuloi jänteen kollageenisynteesiä (32). Rappeutuneen jänteen paras hoito onkin harjoitus. Kortisoni-injektioita ei voi suositella, sillä niiden vaikutusaika hyvin lyhyt ja lisäksi niiden mahdollisesta haitallisesta jännevaikutuksesta on esitetty ristiriitaisia tietoja. Injektioita voitaneen käyttää ainoastaan ns. palliatiivisissa tilanteissa, joissa mitään muuta hoitoa ei voida antaa. Kipeän potilaan lihasten toiminta on usein häiriintynyt, joten fysioterapeutti voi auttaa hoidon alkuvaiheessa harjoitusten ohjaajana. Ns. konehoidoista (ultraääni, sähkö, laser yms.) ei ole osoitettu olevan mitään hyötyä potilaalle (33). Aika on erinomainen lääke ja potilaan kärsivällisyyttä tulisikin kaikin tavoin tukea. Asettamalla yhteisymmärryksessä tavoitteet riittävän pitkälle (leikkauksestakin toipuminen kestää vuoden) saavutetaan usein hyvä lopputulos. Potilaan konservatiivinen hoito markkinahenkisessä ja medikalisoituneessa maailmassa on kuitenkin monella tavoin haastavaa. Leikkaushoito Tähystysleikkaus on vakiinnuttanut asemansa operatiivisena hoitomuotona (34,35,36). Tähystysleikkauksen etuina ovat avoleikkausta pienempi infektioriski ja parempi kosmeettinen tulos. Toipumisaika ja toiminnallisen tuloksen ennuste ovat kuitenkin samanlaisia leikkaustekniikasta riippumatta. Leikkaus on suositeltavaa tehdä yleisanestesiassa. Leikkauksessa tulee mobilisoida revennyt jänne, verestää jänteen luuinsertio ja kiinnittää jänne anatomisesti takaisin luuhun (tavallisimmin ns. luu-ankkureita käyttäen). Leikkausaika on keskimäärin yksi tunti, mutta vaihtelee suuresti jännerepeämän mukaan. Leikkauksen jälkeisellä hoidolla pyritään toisaalta turvaamaan jännekiinnityksen parantuminen ja toisaalta estämään olkanivelen jäykistyminen. Kuntoutumisen onnistumiseksi tiivis yhteistyö asiaan perehtyneen fysioterapeutin kanssa onkin erittäin tärkeää. Yläraaja tuetaan kantositeeseen yleensä kolmen viikon ajaksi, jonka jälkeen aloitetaan varovaiset, fysioterapeutin avustamat passiiviset liikeharjoitteet. Vapaat, aktiiviset liikeharjoitteet sallitaan useimmiten kuuden viikon jälkeen, mutta jännekiinnityksen hitaan parantumisen takia potilaan suositellaan pidättäytyvän voimankäytöstä vähintään kolme kuukautta leikkauksesta. Fyysistä työtä tekevän tyypillinen sairausloma leikkauksen jälkeen onkin kolme kuukautta. Töihin paluun jälkeen on tavallista, että olassa on ajoittaisia tuntemuksia, ja useimmat potilaat tiedostavat leikatun olkansa erilaisena ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta. Olkaleikkauksesta parantuminen jatkuukin vähintään vuoden ajan eikä leikkauksen lopputulosta tulisikaan arvioida ennen tätä ajankohtaa (37). Raportoiduista hyvistä tuloksista huolimatta huomattava osa kiertäjäkalvosimista repeytyy uudelleen korjausleikkauksen jälkeen. Magneettitutkimuksella varmistettuja uusintarepeämiä tapahtuu vähintään 25 % (38,39). Kuitenkin nämä potilaat ja erityisesti heidän kipunsa paranevat yllättävän hyvin leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tämä kuvastaa sitä, että potilaan kipu hellittää yleensä ajan mittaan, vaikka kiertäjäkalvosimen repeämää ei saataisikaan pysyvästi korjatuksi. TYKS:ssa leikatut potilaat Leikkaushoidon vaikuttavuutta tutkiaksemme olemme keränneet prospektiivisesti vuodesta 2007 lähtien kaikkien TYKS:ssa leikattujen kiertäjäkalvosimen repeämäpotilaiden tiedot tätä tarkoitusta varten luotuun sähköiseen tietokantaan (Artux, BCB Medical, Turku). Tietokantaan on kerätty potilaan anamneesi- ja statustiedot juuri ennen leikkausta, leikkauksen aikaiset löydökset ja toimenpidetiedot sekä seurantatiedot kolme kuukautta ja yksi vuosi leikkauksen jälkeen. Leikkausindikaatiot on esitetty kuvion 2 hoitoalgoritmissa. Kaikki leikkaukset on tehty tähystystekniikkaa käyttäen. Olemme käyttäneet potilaiden olkapään tilan mittarina ja tutkimuksemme päävastemuuttujana Constant-pisteytystä. Tämä subjektiivinen ja objektiivinen pisteytys mittaa kipua (15 pistettä), päivittäistä toimintakykyä (20 pistettä), liikettä (40 pistettä) ja voimaa (25 pistettä) (yhteensä 100 pistettä). Leikkaushoidon tulokset Seurannan aikana olemme leikanneet 650 potilasta, joilla on leikkauksessa todettu kiertäjäkalvosimen jänteen läpirepeämä. Yhden vuoden seurannassa olleita potilaita on rekisterissä 437. Potilaiden ikä leikkaushetkellä oli keskimäärin 59 vuotta (22 80 v; SD 9,7). 58 % potilaista oli 2730

5 tieteessä kuvio 2. TYKS:n hoitoalgoritmi kiertäjäkalvosimen repeämäpotilaiden hoidossa. Kliinisesti todettu kiertäjäkalvosimen repeämä Halukkuus leikkaushoitoon Jännerepeämän leikkauksellinen kiinnitys 1 Sisältää tekonivelkirurgian, jännesiirteet yms. Rtg subacromiaalimitta > 7 mm, eikä merkittävää artroosia Voimaheikkous 37 Charousset C, Grimberg J, Duranthon LD, Bellaiche L, Petrover D, Kalra K. The time for functional recovery after arthroscopic rotator cuff repair: correlation with tendon healing controlled by computed tomography arthrography. Arthroscopy 2008;24: Jost B, Pfirrmann CW, Gerber C, Switzerland Z. Clinical outcome after structural failure of rotator cuff repairs. J Bone Joint Surg Am 2000;82: Knudsen HB, Gelineck J, Sojbjerg JO, Olsen BS, Johannsen HV, Sneppen O. Functional and magnetic resonance imaging evaluation after singletendon rotator cuff reconstruction. J Shoulder Elbow Surg 1999;8: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english Treatment of rotator cuff rupture Kliinisesti epäselvä tilanne Soveltumattomuus leikkaushoitoon Kiertäjäkalvosimen repeämän oireet: olkakipu, yösärky, yläasentovaikeus Ei voimaheikkoutta Korjauskelpoinen repeämä Rtg subacromiaalimitta < 7 mm tai merkittävä artroosi Muu hoito konservatiivinen/ ( 1 operatiivinen) MRA Korjauskelvoton repeämä miehiä ja 45 %:lla potilaista oireen alkua edelsi selvä tapaturma. Keskimääräinen sairastavuusaika ennen leikkausta oli 19 kuukautta (SD 12). Tapaturman aiheuttamasta vaivasta kärsivät potilaat pääsivät hoitoon merkittävästi nopeammin kuin ne potilaat, joilla ei ollut tiedossa edeltävää tapaturmaa (p < 0,0001). Jännerepeämä sijaitsi 96 %:ssa tapauksista supraspinatusjänteessä ja oli kooltaan 25 mm (ap-mitta, SD 17,3). 85 % jännerepeämistä saatiin kiinnitetyksi anatomisesti luuinsertioonsa. 15 %:lla potilaista repeämän sulku onnistui jänteen vetäymän takia vain osittain tai ei ollenkaan. Ennen leikkausta Constant-pisteet olivat keskimäärin 53, kolmen kuukauden kuluttua 60 ja yksi vuosi leikkauksen jälkeen 74 (SD 15,3; p < 0,05). 91 % potilaista piti lopputulosta huomattavasti lähtötilannetta parempana. Kahdelle potilaalle tuli postoperatiivinen infektio (0,4 %), joka johti uusintaleikkaukseen. Pohdinta Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 60-vuotiasta. Jos oletetaan, että 30 %:lla yli 60-vuotiaista on kiertäjäkalvosimen repeämä, voidaan arvioida, että näitä potilaita on Suomessa yli Toisaalta jos kunkin ikäluokan kooksi lasketaan kar keasti henkilöä, ilmaantuu vuosittain uutta repeämää yli 60-vuotiaille. THL:n tilaston mukaan Suomessa tehdään noin kiertäjäkalvosimen korjausleikkausta vuodessa. Niiden määrä on nelinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana. Leikkausmäärissä on myös huomattavia alueellisia eroja. Leikkausten lisääntymiseen ja alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa todennäköisesti erityisesti leikkauspalvelujen tarjonta. Valtaosa kiertäjäkalvosimen repeämistä jää kuitenkin edelleen leikkaushoidon ulkopuolelle. Koska hoitotakuu ja hoidon saatavuus on Suomessa pääosin hyvä, on suurin osa näistä potilaista oletettavasti oireettomia tai vähäoireisia. Kiertäjäkalvosimen leikkaushoidon lopputulos on valikoidussa potilasaineistossamme selvästi leikkausta edeltänyttä tilannetta parempi sekä mittaukset suorittaneen fysioterapeutin että potilaan itse arvioimana. Toisaalta kaikki potilaat aineistossamme eivät kokeneet hyötyvänsä toimenpiteestä. Osalla heistä jännerepeämää ei saatu anatomisesti kiinnitetyksi ja osalla todennäköisesti jännerepeämä ei kiinnittynyt. Uudelleen repeämien määrän arviointi olisi kuitenkin edellyttänyt leikkauksen jälkeisen magneettiartrografian tekemistä, mikä on tutkimuksemme puute. Aiempien tutkimusten perusteella kertaalleen kiinnitetty, mutta korjautumaton jänne ei todennäköisesti parane uudellakaan toimenpiteellä. Tämä selittää myös uusintaleikkausten pienen määrän aineistossamme. Suosittelemme leikkaushoitoa erityisesti akuutista toiminnallisesta vaivasta kärsiville ja fyysisesti aktiivisille potilaille heidän iästään riippumatta. Viiveetön leikkaushoito on perusteltua myös työkyvyn palauttamiseksi nopeasti. Jatkossa tarvitaan kuitenkin vertailevia tutkimuksia erityisesti kroonisesta repeämästä kärsivien potilaiden konservatiivisen hoidon vaikuttavuudesta ja siitä, mille potilasryhmille tämä hoitomuoto olisi suositeltavin. Oletettavasti konservatiivisesta hoidosta hyötyvät ne kivusta kärsivät potilaat, joille repeämä ei aiheuta merkittävää toiminnallista haittaa. n 2731

6 english summary Ville Äärimaa M.D., Ph.D. Turku University Hospital, Department of Orthopaedics and Traumatology Juha Kukkonen Juho Rantakokko Keijo Mäkelä Kari Isotalo Petri Virolainen Treatment of rotator cuff rupture Rotator cuff rupture has a high prevalence. However, only some of the ruptures are symptomatic. Typical symptoms include pain in the deltoid region and weakness of shoulder abduction function. The diagnosis should be based on the clinical findings, and routine x-ray investigation should be used to exclude other pathologies. Magnetic resonance imaging arthrography is the best imaging modality, but due to high cost and variable availability it should be used only in clinically challenging situations. The choice of optimal treatment depends on multiple factors. Operative treatment is advocated especially in the presence of reparable functional weakness of the shoulder. 2731a

Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa

Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa Juha Kukkonen, Ari Itälä, Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS A rotator cuff rupture

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Läpäisevän kiertäjäkalvosinrepeämän esiintyvyys potilailla kliinisen pinneoireyhtymädiagnoosin jälkeen Prospektiivinen kliininen tutkimus

Läpäisevän kiertäjäkalvosinrepeämän esiintyvyys potilailla kliinisen pinneoireyhtymädiagnoosin jälkeen Prospektiivinen kliininen tutkimus Läpäisevän kiertäjäkalvosinrepeämän esiintyvyys potilailla kliinisen pinneoireyhtymädiagnoosin jälkeen Prospektiivinen kliininen tutkimus Mikko Rantasalo 1, Teppo Järvinen 2, Antti Malmivaara 3, Kalevi

Lisätiedot

Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista

Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Juha Kukkonen ja Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS The aim of

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff)

Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Kiertäjäkalvosimen korjausleikkauspotilaalle (Rotator cuff) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Olkanivelen kiertäjäkalvosin

Olkanivelen kiertäjäkalvosin S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 1 7 / 2 0 0 2 V S K 5 7 1915 Katsausartikkeli Olkanivelen kiertäjäkalvosimen repeämä älä viivyttele hoidossa! M A R T T I VA S TA M Ä K I Olkanivelen kiertäjäkalvosimen

Lisätiedot

Kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset alustava analyysi 75 potilaan pitkäaikaisseurannasta

Kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset alustava analyysi 75 potilaan pitkäaikaisseurannasta Kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon pitkäaikaistulokset alustava analyysi 75 potilaan pitkäaikaisseurannasta Niclas Borgmästars 1, Ville Remes 2, Martina Lohman 1, Kaj Tallroth 1, Martti Vastamäki

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia)

Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Ahtaan olkanivelen avarrusleikkauspotilaalle (Acromioplastia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy

Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia. Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Työikäisen tyypilliset olkapäävaivat ja fysioterapia Tarja Rantala, fysioterapeutti Kuntoutus Orton Oy Lapaluu Lapaluuhun kiinnittyy tai siitä lähtee yhteensä 17 lihasta Lapaluulla on paljon liikkumavaraa

Lisätiedot

KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS

KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS KIERTÄJÄKALVOSIMEN KORJAUSLEIKKAUS (ROTATOR CUFF) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla KIERTÄJÄKALVOSIMEN REPEÄMÄ Olkanivelen kiertäjäkalvosin on jännekokonaisuus,

Lisätiedot

Olkanivelen vaivat ovat työikäisten tuki- ja

Olkanivelen vaivat ovat työikäisten tuki- ja Näin hoidan Martti Vastamäki Olkanivelen kiertäjäkalvosimen vaivoista yleisin on ns. ahdas olka -oireyhtymä, jossa useimmiten supraspinatusjänne on ärtynyt (supraspinatustendiniitti). Vaiva on hyvin tavallinen

Lisätiedot

Olkanivelen vaivat ovat toiseksi yleisimpiä

Olkanivelen vaivat ovat toiseksi yleisimpiä Näin tutkin Kipeä olkapää Martti Vastamäki Rasituksen tai vamman aiheuttamat olkanivelen vaivat ovat työikäisillä varsin tavallisia. Alle 35-vuotiailla yleisin syy on olkanivelen jonkinasteinen epästabiilius,

Lisätiedot

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS

AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS AHTAAN OLKANIVELEN AVARRUSLEIKKAUS (ACROMIOPLASTIA) POTILASOPAS Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri /Ähtärin sairaala Fysioterapia Protokolla 1(6) AHDAS OLKANIVEL (OLKANIVELEN PINNE-/ KIERTÄJÄKALVOSINOIREYHTYMÄ)

Lisätiedot

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala Reumaolkapää Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala The natural course of the rheumatoid shoulder disease is presented with different treatment options during the course of the disease. Nivelreuman insidenssi

Lisätiedot

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta

Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita!

POTILAAN OPAS. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! POTILAAN OPAS Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään/REVERSE harjoitusohjeita! Sisältö Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. Kuntoutuminen olkapään tekonivelleikkauksesta

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita!

P O T I L A A N O P A S. Olkapään tekonivelleikkaus. Olkapään harjoitusohjeita! P O T I L A A N O P A S Olkapään tekonivelleikkaus Olkapään harjoitusohjeita! Tämän oppaan tarkoituksena on tukea kuntoutumistanne tekonivel leikkauksen jälkeen. 2 P o t i l a a n o p a s K u n t o u t

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta

Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Serratuspareesin luonnollinen kulku: 37 potilaan keskimäärin 17 vuoden seuranta Veera Pikkarainen, Jyrki Kettunen ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Isoloidun serratuspareesin luonnollinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin.

Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. 1 2 Niskakivulle ei välttämättä löydy yksittäistä syytä tai täsmällistä diagnoosia. Epäspesifinen niskakipu onkin niskakivun muodoista yleisin. Oireet voivat tuntua niskan ja hartian alueen väsymyksenä,

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET

OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET OLKAPÄÄN IMPINGEMENT ``AHDAS OLKA`` TERAPEUTTISET HARJOITTEET Kai Kuronen, LL fysiatrian erikoislääkäri Taina Koivisto, Fysioterapeutti Malleina amanuenssit Irina Pekkola Irina Lehtinen YLEISTÄ OLKAVAIVOISTA

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa?

Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? Näyttöön perustuva ortopedia JERKER SANDELIN, ESKO KAARTINEN, JARKKO PAJARINEN JA HARRI HELIÖ Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? Polven artroskopioiden määrä on kaksinkertaistunut

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden 1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Subakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet

Subakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet Subakromiaalisen impingement -oireen ja rotator cuff -repeämän päiväkirurgisen ja lyhytjälkihoitoisen kirurgisen hoidon erot ja mahdollisuudet Sally Järvelä 1, Timo Järvelä 1,2, Ilkka Kiviranta 3, Heikki

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Olkapään jännevaivat

Käypä hoito -suositus. Olkapään jännevaivat Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Fysiatriyhdistyksen ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu 23.11.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Miten erotan olkapään jännevaivan muusta olkasairaudesta?

Miten erotan olkapään jännevaivan muusta olkasairaudesta? Tieteessä kättä pidempää Mauri Kallinen LT, dosentti, ylilääkäri, fysiatrian ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys OYS, lääkinnällinen kuntoutus mauri.kallinen@ppshp.fi Vesa

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen

VENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Olkapään alueen traumojen hoito perusterveydenhuollossa

Olkapään alueen traumojen hoito perusterveydenhuollossa kättä pidempää tieteessä Antti P. Launonen LL, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri TAYS, TULES toimialue, ortopedia ja traumatologia antti.launonen@pshp.fi Janne Iivanainen LL, ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET

KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Lisää toiminnallista voimaa

Lisää toiminnallista voimaa 1 Lisää toiminnallista voimaa Käytä näitä liikkeitä itsenäisenä harjoituksena, alkuverryttelynä kuntosalilla tai valmistautuessasi nostotöihin. Voit käyttää kotona painona esimerkiksi kirjaa. Itsenäisenä

Lisätiedot

Olkapotilaan ft kuntoutuksen ydinasiat

Olkapotilaan ft kuntoutuksen ydinasiat Olkapotilaan ft kuntoutuksen ydinasiat LL Kai Kuronen Fysiatrian erikoislääkäri, kivunhoidon erityispätevyys 17.8.2014 BMJ 2012;344 Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely

Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Olkapään tekoniveltyypit: eri proteesityyppien esittely Jari Mokka TYKS Total shoulder arthroplasty is a viable treatment for painful shoulder. Total shoulder arthroplasty devices have developed significantly

Lisätiedot

Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat

Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat Reijo Paukku 1, Yrjänä Nietosvaara 2 1 Aava Orto-Lääkärit, Helsinki, Lasten ja nuorten sairaala, HUS 2 The incidence of anterior cruciate ligament (ACL)

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan hoitoketjun seurantajärjestelmä

Tekonivelpotilaan hoitoketjun seurantajärjestelmä Tekonivelpotilaan hoitoketjun seurantajärjestelmä 17.11.2010 Tekonivelpotilaan hoitoketjun seurantajärjestelmä Laadunseuranta tekonivelkomponentit, leikkaustekniikat, kuntoutus hoidon vaikuttavuus elinikäinen

Lisätiedot

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset

Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset Sally Järvelä ja Timo Järvelä Hatanpään sairaala, ortopedian yksikkö, Tampere We studied the long-term

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART)

OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) OLKANIVELEN RUSTORENKAAN KORJAUSLEIKKAUS (BANKART) POTILASOPAS Rustorengas (labrum) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ähtärin sairaala - Fysioterapia Protokolla RUSTORENKAAN (LABRUM) VAURIO Labrum on

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Äärimmäiset toimenpiteet vaikean olkainstabiliteettikivun hoidossa

Äärimmäiset toimenpiteet vaikean olkainstabiliteettikivun hoidossa Äärimmäiset toimenpiteet vaikean olkainstabiliteettikivun hoidossa Martti Vastamäki Sairaala ORTON Pain caused by shoulder instability may be refractory to most methods of conservative and operative/surgical

Lisätiedot

Polven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle

Polven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle Polven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle Raine Sihvonen, Teppo Järvinen Ortopedian klinikka, Hatanpään sairaala, Tampere Ortopedian ja traumatologian klinikka, HUS, Töölön sairaala,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

URHEILULÄÄKETIEDE 2016 ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖ URHEILUTRAUMATOLOGIASSA OSMO SAARINEN

URHEILULÄÄKETIEDE 2016 ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖ URHEILUTRAUMATOLOGIASSA OSMO SAARINEN URHEILULÄÄKETIEDE 2016 ULTRAÄÄNEN KÄYTTÖ URHEILUTRAUMATOLOGIASSA OSMO SAARINEN ULTRAÄÄNI: PROS AND CONS PROS: Laitteet edullisia > Hyvä saatavuus Myös kannettavia laitteita olemassa > tapahtumat Edullinen

Lisätiedot

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 OYS ortopedian osaamisalueet Johtoryhmä Prof, oyl, hayl Trauma Tekonivel Reuma Selkä Olka Jalka Endo LETE:n organisaatio

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 19.9.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Patellajänteen muutokset 10 vuotta patellajännesiirteen ottamisen jälkeen suhteessa potilailla esiintyvään polven etuosan kipuun

Patellajänteen muutokset 10 vuotta patellajännesiirteen ottamisen jälkeen suhteessa potilailla esiintyvään polven etuosan kipuun 266 SOT 2/2002 VOL 25 Patellajänteen muutokset 10 vuotta patellajännesiirteen ottamisen jälkeen suhteessa potilailla esiintyvään polven etuosan un Timo Järvelä, Timo Paakkala, Pekka Kannus, Markku Järvinen

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen

Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuminen Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka 2012 Sisältö Hyvä tekonivelleikkauspotilas...2 Ennen leikkausta huomioitavaa...3 Leikkaus...3 Kantositeen

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011

Terveys 2011 / Loppupiste 26.7.2011 NIVELTOIMINTATESTI Testi tehdään vain 55 vuotta täyttäneille. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa nivelten toiminnallisia vajavuuksia. Kustakin testistä suoriutuminen edellyttää yhden tai useamman nivelen

Lisätiedot

MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. Prospektiivinen randomoitu tutkimus.

MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. Prospektiivinen randomoitu tutkimus. MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. rospektiivinen randomoitu tutkimus. Jyrki Halinen 1, Jan Lindahl 2, Eero Hirvensalo 2, Seppo Santavirta 2 1 Jorvin

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot