Den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen i Tammerfors

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen i Tammerfors 7.-8.8.2008"

Transkriptio

1 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi Tampereella Den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen i Tammerfors

2 NUMERO ISSN Sisällysluettelo Kurkku- ja suusyöpään sairastuneiden tiedotuslehti Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry on kurkku- ja suusyöpäpotilaiden yhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä www-sivuillamme tai tilaamalla toimistostamme liittymiskaavakkeen ja maksamalla jäsenmaksun 17 YHDISTYKSEN YHTEYSTIEDOT Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry Kolmas linja 29, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Internet : Sähköpostiosoite: Lahjoitukset: : Sampo Arto Aaltonen XVIII Pohjoismainen LE-Kongressi elokuussa Tampereella 18 Asiantuntijaosio Oppia Ikä Kaikki Puheenjohtajalta XVIII Pohjoismainen kongressi 3 Ordföranden har ordet den XVIII nordiska kongressen 4 Arto Aaltonen Pohjoismainen LE-kongressi elokuussa Tampereella 5 Arto Aaltonen Den XVIII nordiska hals- och muncancer kongressen i Tammerfors i augusti 8 Tervetuloa XVIII pohjoismaiseen kurkku- ja suusyöpäkongressiin 10 Välkommen till den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen 12 VASTAAVA TOIMITTAJA Marja Koskelainen TOIMITUSSIHTEERI Leea Inkinen OSASTOJEN KIRJEENVAIHTAJAT Marjatta Federley, Helsinki Anita Niemi, Kuusankoski Veikko Salo, Tampere Kauko Hintsala, Oulu Simo Rikkilä, Saimaa Tuomo Mikkonen, Lahti Antti Lehtonen, Seinäjoki TAITTO Tele 2000 Oy, Lili Viljakainen PAINO Hannun Tasapaino Oy ILMOITUSHANKINTA Tele 2000 Oy puh. (09) fax. (09) KANSIKUVA: Hotelli Rosendahl, O&K Design Ilmoittautumislomake, O&K Design 2 Ilmoittautumislomake 14 XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi ohjelma 15 XVIII Nordiska hals- och muncancerkongressen augusti 2008 program 16 Syöpäjärjestöt Cancerorganisationerna 17 Asiantuntijaosio Oppia ikä kaikki 18 Teema Vanhusten syövät yleistyvät 20 Kurssit ja jäsenasiat 21 Julkaisuja 22 Runoja ja huumoria 23 Osastojen kalenterit Etelä-Pohjanmaa 23 Saimaa, Kymenlaakso 24 Päijät-Häme, Turku 25 Tampere 26 Uusimaa 27

3 Puheenjohtajalta XVIII POHJOISMAINEN KONGRESSI XVIII Pohjoismainen kurkku- ja suusyöpäkongressi järjestetään tänä vuonna Suomen Tampereella, Hotelli Rosendahlissa. Nyt järjestettävä tapahtuma on kahdeksastoista laatuaan. Yhdistyksen historiassa isännän rooli lankesi meille nyt viidennen kerran. Puhutaan sekä kongressista että konferenssista, joten päätin ottaa selvää, mitä termit merkitsevät. Nykysuomen sanakirjan mukaan: Kongressi = tavallisesti useita päiviä kestävä kansainvälinen keskustelu-, neuvottelukokous, tieteellinen, uskonnollinen tms. Konferenssi = neuvottelu; (valittujen edustajien) tiettyjä asioita käsittelevä (kansainvälinen) neuvottelukokous. Kongressi- ja konferenssisanoja voidaan pitää synonyymeinä, joiden käytön yleensä ratkaisee kunkin järjestön tai alan käytäntö. Usein kongressi-sanaa käytetään isojen tapahtumien nimessä, konferenssia pienempien kokoontumisten yhteydessä. Vuonna 1964 alkanut pohjoismainen LE-yhteistyö alkoi ensin Tanskan, Norjan ja Ruotsin kesken. Melko pian nämä maat ottivat yhteyttä Suomen LE-kerhoon. Ensimmäinen yhteispohjoismainen tapaaminen oli Tanskassa. Toinen tapaaminen oli vuonna 1968 Suomessa, osittain Helsingissä ja Jyväskylässä. Syytä sellaiseen järjestelyyn en tiedä. Tapaamiset muuttuivat kongresseiksi Göteborgissa vuonna Islanti osallistui ensimmäisen kerran pohjoismaiseen kongressiin 1981 Tanskan Kollekollessa. Edellinen, XVII Nordiske Kongress, oli Tanskassa, Odensen kaupungissa. Näinä 12 hallitusvuotenani minulla on ollut mahdollisuus osallistua muutamaan kongressiin. On selvää, että onnistuneet järjestelyt eivät tule itsestään, mutta vasta nyt ymmärrän, että siihen liittyy uskomattoman monta pienempää ja suurempaa elementtiä. Uskon vakaasti, että elokuun seitsemänteen mennessä kaikki on valmiina ja kongressi voi alkaa. Edellä mainitsemani paikat ja vuosiluvut perustuvat tietoon, jotka olen lainannut DLFL: n Ny stemme lehden elokuun numerosta Voimia ja intoa kaikille, jotka ovat mukana kongressia järjestämässä! Suomen Turussa Markku Nurmela Pohjoismainen kongressi järjestetään kolmen vuoden välein ja isäntämaana on vuoroin Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti tai Suomi. Kovin usein toistuvasta tapahtumasta ei siis ole kyse. Suomalaisten kohdalle kongressi on viimeksi osunut järjestettäväksi vuonna Silloin tapahtumapaikkana oli Espoon Hanasaari. Silloinen kongressi oli järjestysnumeroltaan 13. Aineiston seuraavaan lehteen tulee olla toimituksessa mennessä 3

4 med mindre sammankomster. Det nordiska samarbetet mellan laryngektomerade började år 1964, först som ett samarbete mellan Danmark, Norge och Sverige. Mycket snart tog länderna också kontakt med LE-klubben i Finland. Den första samnordiska träffen ordnades i Danmark den 5 maj Den andra sammankomsten ordnades 1968 i Finland, delvis i Helsingfors och delvis i Jyväskylä. Varför det blev på det sättet vet jag inte. Träffarna ombildades till kongress i Göteborg år Island deltog för första gången i den nordiska kongressen år 1981 i Kollekolle i Danmark. Nordiska kongresser arrangeras vart tredje år och värd för kongressen står turvis länderna Danmark, Sverige, Norge, Island och Finland. Det är alltså inte fråga om något ofta återkommande evenemang. Senast vi finländare fick ansvaret att arrangera kongressen var Då hölls kongressen på Hanaholmen i Esbo. Den kongressen var den 13:e i ordningen. Den förra kongressen Den XVII Nordiske Kongress hölls i Odense i Danmark. Under mina 12 år i föreningens styrelse har jag haft möjlighet att delta i några av kongresserna. Ordföranden har ordet DEN XVIII NORDISKA KONGRESSEN Den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen ordnas i år på Hotell Rosendahl i Tammerfors, Finland. Årets evenemang är det artonde i sitt slag. Det är femte gången i vår förenings historia som vi nu står som värd för kongressen. Man brukar tala om både kongress och konferens, så jag bestämde mig för att ta reda på vad dessa termer står för. Det är alldeles klart att lyckade arrangemang inte kommer till av sig själva, men först nu förstår jag hur otroligt många mindre och större element som hör till. Jag tror fullt och fast på att allt är klart den sjunde augusti och att kongressen då kan börja. Platserna och årtalen som jag nämnde ovan grundar sig på uppgifter som har har lånat ur DLFL:s tidning Ny Stemme från augusti Jag önskar alla som är med om att ordna kongressen både krafter och entusiasm! Den 3 mars 2008 i Åbo, Finland Markku Nurmela Enligt den finska ordboken Nykysuomen sanakirja: Kongress = internationellt möte för samtal eller förhandlingar med vetenskapligt, religiöst el. dyl. tema som vanligen varar flera dagar. Konferens = förhandling; (internationellt) möte (mellan valda representanter) som behandlar ett visst ämne. Orden kongress och konferens kan ses som synonymer och valet av ord avgörs i allmänhet av praxis inom varje organisation eller bransch. Ordet kongress används ofta i namnet på stora evenemang, konferens i samband 4

5 XVIII POHJOISMAINEN LE-KONGRESSI ELOKUUSSA TAMPEREELLA Historiaa Kurkunpäänsyöpään sairastuneet järjestäytyivät 60-luvun alkupuolella jotakuinkin samaan aikaan kaikissa pohjoismaissa. Suomessa nykyisen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistyksen perustava kokous pidettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan korvaklinikalla joulukuussa Jatkosodan päättymisestä oli kulunut 18 vuotta ja kurkunpäänsyöpään sairastui Suomessa nykyiseen verrattuna kolminkertainen määrä miehiä. Sairaus oli yli 50 vuotta täyttäneiden miesten tauti. Naisten osuus oli vain pari prosenttia. Muistan professori Sakari Mustakallion luennoineen ensimmäisessä LE-invalidien kuntoutusseminaarissa vuonna 1969 Punkaharjulla ja sanoneen 140-henkiselle kuulijajoukolle; Olkaa onnelliset, että olette sairastuneet juuri kurkunpäänsyöpään. Se voidaan nykyisin hoitomenetelmin parantaa melko tehokkaasti, moni muu syöpä johtaisi ennen aikojaan hautaan. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomessa esiintyvä korkea sairastuvuus johtuu osittain raskaasta sota-ajasta. Kylmissä ja kosteissa rintamaolosuhteissa käärittiin sätkätupakkaa ja paperikin oli usein sanomalehtipaperia. Myös hampaiden hoitoon ei ollut juurikaan mahdollisuuksia ja ien- ja suutulehdukset olivat yleisiä. Miksi LE-potilasyhdistyksen perustaminen koettiin tärkeäksi? Kurkunpäänsyövän ensisijainen hoito 60-luvulla oli täydellinen kurkunpään poistoleikkaus. Kun äänihuulet oli menetetty, oli myös puhekyky menetetty. Potilas oli säilynyt hengissä, tosin pahasti invalidisoituneena. Professori Siirala oli Amerikassa käydessään todennut, kuinka siellä oli kehitetty ruokatorvipuhe. Siinä ilmaa niellään tai kielen kannalla painetaan ruokatorveen ja sitten röyhtäilemällä muodostetaan sanoja. Ruokatorvipuhetta opettamassa olivat koulutetut sairautensa voittaneet kurkkusyöpäpotilaat. Sama menetelmä yleistyi nopeasti kaikissa pohjoismaissa. LE-kerhon (yhdistyksen silloinen nimi) sihteeri Aarne Hirvonen oli toimen mies. Pian yhdistyksellä oli 13 paikallisosastoa ja kaikissa koulutettu ruokatorvipuheopettaja. Kuntoutuskurssitoiminta oli saatu alulle ja yhdistyksen kurssikeskus aloittanut toimintansa. Suomen LE- (=laryngectomia) yhdistystä perustamassa oli arvovaltainen joukko alan asiantuntijoita. Perustavasta pöytäkirjasta voi poimia nimet: professori Urpo Siirala, foniatri Sirkka Siirala, pääsihteeri Niilo Voipio, korvalääkäri Sirkka Lauerma, sekä useita muita tunnettuja alan ammattilaisia. 5

6 Pohjoismaista yhteistoimintaa Ensimmäisen pohjoismaisen kongressin järjesti Tanskan LE-yhdistys tietääkseni vuonna Sitten tulikin jo Suomen LE-yhdistyksen vuoro järjestää kongressi. Syyskesällä 1968 olin odottamassa vieraita Helsinkiläisen ravintolan edustalla tehtävänä toimia iltaoppaana kansainvälisille vieraille, mukana edustajia myös ranskasta. Kongressi oli siirtynyt busseilla kolmen vuorokauden aikana eteläisen Suomen keskussairaalasta toiseen. Siis varsin liikkuva kongressi. LE-yhdistystoiminnasta en tuolloin tiennyt juuri mitään. Tein vain sen mitä käskettiin ja käskijä oli tuore appiukkoni komentajakapteeni Aarne Hirvonen. Työskentelin kuusikymmentäluvun loppuvuosina Virkkalassa Lohjan Kalkkitehtaan myyntipäällikön assistenttina. Nuori yhdistys tarvitsi toimintaansa varoja. Korson kirkkoherra Pentti Piri oli LEkerhon työvaliokunnan jäsenenä ehdottanut kynttilöiden myyntiä syöpäpotilaiden hyväksi. Kynttilät olivat Havi Oy:n hyväsydämisiä kynttilöitä syöpäpotilaiden toiminnan tukemiseksi ja näitä kynttilöitä samaisena syksynä minulle saapui VR:n kotiinkuljetuksena rekan nupillinen. Asuntoni oli 25 m² yksiö, että osasi appiukko koetella. Onneksi työkaverilla oli tilava autotalli. Ei auttanut muu kuin myydä kynttilät ja tilata vielä vähän lisääkin. Maaliskuussa 1969 aloitin työt LE-kerhossa varojen hankkijana, jäsenhankkijana, toimistoapulaisena, kirjanpitäjänä ja kynttilöiden pakkaajana. Yhdistyksellä oli konkurssipesästä huudetut vaatimattomat toimistokalusteet, vanha kirjoituskone ja pahvinen jäsenarkistolaatikko. Toimistoksi onnistuimme vuokraamaan huoneen Etelä-Suomen Syöpäyhdistykseltä Liisankadulta. Nyt lukija miettii, että mitä tällä on tekemistä kansainvälisen toiminnan kanssa. Yritän vain kertoa, kuinka intensiivistä ja tuoreen raikasta oli se innostus, millä yhdistystoimintaa kehitet- Bent Lassen Tanska tiin. Joku oli tarttunut sellaisten ihmisten ongelmaan, joilla oli energiaa toimia, mutta välineet puuttuivat, tarvittiin vain katalysaattori. Muutaman toimintavuoden jälkeen yhdistyksen jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan. Jäsenille tarjottiin tehtäviä ja työtä, mistä oli taloudellista hyötyä sekä jäsenille että yhdistykselle. Kolmanteen pohjoismaiseen LE-kongressiin voitiin yhdistyksen potilasjäsenedustajien lisäksi kustantaa jo kolme asiantuntijalääkäriä, jotka olivat professori Urpo Siirala sekä korvalääkärit Sirkka Lauerma ja Matti Aro. Nordisk LE-kongress 1979 Arto Aaltonen Mikä merkitys kansainvälisellä toiminnalla on ollut Pohjoismaista Ruotsi, Tanska ja Norja olivat 60-luvulla Suomea taloudellisesti vahvempia. Tuolloin Suomessa oli viranomaisilla yleinen käsitys, että syöpä on sairaus mikä vie hautaan. Invalidilainsäädäntö vaati prosentteja. Ilman invaliditeettia ei syöpään sairastunut voinut saada silloisia oikeuksia: invalidirahaa, apuvälineitä, verohuojennuksia, verovähennystä invalidiautosta jne. LE-kerho pestasi maisteri Päivikki Lahtosen suorittamaan pohjoismaisen vertailututkimuksen, mitä käytettiin yhtenä dokumenttina, kun kurkkusyöpään sairastuneen sosiaalisia oikeuksia ryhdyttiin ajamaan. Ilman kansainvälisiä yhteyksiä apuvälinekehitys ei olisi nykyisellä tasolla. Tieto, taito ja toimivat sidosyhteydet ovat vieneet toimintaa eteenpäin. Kuumalähde Islanti Ruotsin LE-yhdistyksen esimerkkiä noudattaen meilläkin uudistettiin sääntöjä niin, että myös suusyöpiin sairastuneet voivat liittyä yhdistyksen varsinaisiksi 6

7 jäseniksi. Tämän myötä toiminnan haasteet lisääntyivät tuntuvasti. Uudet haasteet olivat omiaan myös rikastuttamaan toimintaa. Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys on pohjoismaita laajemminkin osallistunut kansainväliseen toimintaan. Geilo Norja Kirjoittajalla on ollut mahdollisuus luennoida Marseillessa, toisessa maailman LE-kongressissa pohjoismaiden LE-kuntoutuksesta. Kymmenen vuoden ajan olimme myös Euroopan LE-kattojärjestön CEL:in jäseniä. Tämä toiminta kävi kuitenkin taloudellisesti liian raskaaksi, emmekä nähneet siinä vastaavaa hyötyä ja erosimme. Yhteistyötä viritettiin myös Baltian maiden kanssa. Sosiaaliministeriön kehoituksesta ja rahoituslupauksella kutsuimme vieraita Hanasaaren kongressiin ja kuntoutuskursseille. Ministeriön rahat olivat kuitenkin loppuneet ja toiminta virolaisten rahoittamiseksi kävi pienelle yhdistykselle liian raskaaksi. Niin tämä yhteistyö on ollut toistaiseksi jäissä. Aktiivisimmillaan pohjoismainen yhteistyö oli lukujen vaihteessa. Tuolloin Kyyrönkaidan sopeutumisvalmennuskursseja järjestettiin yhdessä Ruotsin LEyhdistyksen kanssa. Suomalaisten lisäksi oli Ruotsista 10 kurssilaista sekä logopedi, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä. Tanskasta kahtena vuotena mukana oli apuvälineitä kehittävä teknikko, sekä Norjasta logopedi Arild Dahle, jonka kanssa meistä tuli erittäin hyvät ystävät. Nyt jo yhdistystoiminnasta eläkkeelle siirtynyt maalaispoika muistelee kaiholla hienoja matkoja; Tukholma, Oslo, Göteborg, Geilo, Reykjavik, Billund, Marseille, Kööpenhamina sekä 37 vuoden aikana kehittyneitä kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Näinkin mittavan kansainvälisen tapahtuman järjestäminen vaatii pieneltä yhdistykseltä paljon työtä ja tarkkuutta. Valmistelutyöt on aloitettava tietääkseni jo kaksi vuotta ennen kongressia. Elokuinen Tampere on ulkomaisille vieraille sopivan eksoottinen kohde kongressin oheisohjelmia ajatellen. Asiaohjelma keskittyy kurkku- ja suusyöpäpotilaan elämänlaadun kehittämiseen. Tapahtuma on tarkoitettu järjestöjen luottamushenkilöille, vapaaehtoistyöntekijöille, alan hoitohenkilöille sekä sidosryhmien edustajille. Tapahtuman budjetin tasapainottaminen luo myös omat paineensa. Nyt kun Suomen Kurkku- ja Suusyöpäpotilaiden yhdistys järjestää jo viidennen kerran pohjoismaisen kongressin, toivotan yhdistyksen jäsenille terveyttä ja toimihenkilöille voimia tehdä työtä vaativan inhimillisen asian hyväksi. Onnea elokuun kongressille! Arto Aaltonen Suomen edustajia Ruotsin kongressissa 7

8 Kongress DEN XVII NORDISKA HALS- OCH MUNCANCERKONGRESSEN I TAMMERFORS I AUGUSTI Historia I alla de nordiska länderna började personer som insjuknat i cancer i struphuvudet organisera sig till föreningar ungefär vid samma tid i början av 1960-talet. I Finland hölls den nuvarande Hals- och muncancerföreningens konstituerande möte på Öronkliniken vid Helsingfors Universitets central sjukhus i december Det hade gått 18 år sedan Fortsättningskriget avslutades och tre gånger så många män som idag insjuknade i cancer i struphuvudet. Sjukdomen drabbade främst 50 år fyllda män. Andelen kvinnor låg endast på ett par procent. Jag minns när professor Sakari Mustakallio föreläste på LE-invalidernas första rehabiliteringsseminarium i Punkaharju 1969 och till alla de 140 personer som samlats för att höra på honom sa: "Var glada för att ni har insjuknat i just cancer i struphuvudet. Med nuvarande behandlingsmetoder kan den botas rätt så effektivt, många andra cancerformer skulle leda i en för tidig grav." Det att antalet insjuknade i Finland var högt jämfört med de övriga nordiska länderna har delvis sin förklaring i de tunga krigsåren. I de kalla och fuktiga förhållandena på fronten rullade mannarna sin egen tobak och pappret som användes var ofta tidningspapper. Dessutom fanns det knappast möjlighet att sköta tandhygienen, vilket ledde till att infektioner i gommen och munnen var vanliga. Grundarna av Finlands LE-förening (LE=laryngektomi) var en rad högt ansedda specialister på området. I stiftelseurkunden finns bland annat följande namn: professor Urpo Siirala, foniatriker Sirkka Siirala, generalsekreterare Niilo Voipio, öronläkare Sirkka Lauerma och många andra välkända sakkunniga på området. Varför upplevde man att det var så viktigt att grunda en förening för LE-patienter? Den primära behandlingen av cancer i struphuvudet på 1960-talet var total laryngektomi. I och med att stämbanden gick förlorade, förlorade man också talförmågan. Patienten var visserligen vid liv men gravt invalidiserad. Under ett besök i Amerika hade professor Siirala konstaterat att man där hade utvecklat metoden att tala via matstrupen. Den gick ut på att patienten svalde luft eller tryckte med tungfästet mot matstrupen och sedan bildade ord genom att rapa. Matstrupstal lärdes ut av utbildade stupcancerpatienter som övervunnit sin sjukdom. Metoden blev snabbt vanlig i alla de nordiska länderna. LE-klubbens (som föreningen hette på den tiden) sekreterare Aarne Hirvonen var en handlingens man. Snart hade föreningen 13 lokal avdelningar och alla hade sin egen utbildade lärare i matstrupstal. Så hade alltså rehabiliterings kurserna kommit igång och föreningens kurscentral startat sin verksamhet. Nordiskt samarbete Så vitt jag vet arrangerades den första nordiska kongressen av LE-föreningen i Danmark år Sedan stod Finlands LE-förening i tur att ordna kongressen. På sensommaren 1968 stod jag utanför en restaurang i Helsingfors och väntade på internationella gäster, bland dem också representanter från Frankrike, för att agera guide under kvällen åt dem. Kongressen hade förflyttat sig med buss från ett centralsjukhus till ett annat i södra Finland under en tid av tre dygn. Det var alltså en mycket rörlig kongress. Då visste jag just ingenting om LE-föreningarnas verksamhet. Jag gjorde bara som jag hade blivit tillsagd av min nyblivne svärfar kommedörkapten Aarne Hirvonen. I slutet av sextiotalet arbetade jag som asstistent till försäljningschefen på Lojo Kalkfabrik i Virkby. Den unga föreningen behövde medel för sin verksamhet. Kyrkoherde Pentti Piri från Korso församling hade som medlem av LE-klubbens arbetsutskott föreslagit att stearinljus kunde säljas till förmån för cancerpatienterna. Ljusen var tillverkade av Havi Ab och brann med god låga för cancerpatienterna väl. Av dessa fick jag hemtransporterat en långtradarlast samma höst. Jag bodde i en etta på 25 m², så svärfar satte mig verkligen på prov. Som tur var hade en arbetskamrat ett rymligt garage. Vi hade ingen annan råd än att sälja ljusen och till och med beställa lite fler. I mars 1969 började jag arbeta på LE-klubben med att skaffa både medel och medlemmar, arbeta som kontorsbiträde, bokförare och sköta packningen av ljusen. Föreningen hade anspråkslösa kontorsmöbler som var inropade på en auktion från ett konkursbo, en gammal skrivmaskin och medlemsarkivet i en låda av kartong. Som kontorslokal lyckades vi hyra ett rum av Södra Finlands Cancerförening på Elisabetsgatan. Nu kanske läsaren funderar vad allt detta har att göra med internationell verksamhet. Det jag försöker förmedla är hur intensiv och fräsch den anda var som föreningsverksamheten utvecklades genom. Någon hade tagit itu med sådana personers problem som hade energi med saknade medel, det behövdes bara en katalysator. Efter bara några år överskred föreningens medlemsantal medlemmar. Medlemmarna erbjöds uppgifter och arbete som gav både dem själva och föreningen ekonomisk nytta. Till den tredje nordiska LE-kongressen kunde vi utöver patientrepresentanterna också skicka tre specialister: professor Urpo Siirala och öronläkarna Sirkka Lauerna och Matti Aro. 8

9 Den internationella verksamhetens betydelse På 1960-talet var Sverige, Danmark och Norge ekonomiskt starkare än Finland. Bland de finska myndigheterna rådde då allmänt uppfattningen att cancer är en sjukdom som leder till döden. Invalidlagstiftningen krävde procenttal. Utan invaliditetsbeslut kunde en cancerpatient inte få de rättigheter som tillkom honom: invalidpenning, hjälpmedel, skattelättnader, nedsatt skatt på invalidbil osv. LE-klubben anställde magister Päivikki Lahtonen för att göra en nordisk jämförelsestudie, och denna var ett av de dokument som användes när vi började driva strupcancerpatienterna sociala rättigheter. Utan internationella kontakter skulle utvecklingen av hjälpmedel inte ligga på nuvarande nivå. Kunskaper, färdigheter och fungerande kontakter har fört verksamheten framåt. Vi följde Svenska Laryngförbundets exempel och förnyade våra stadgar så att också personer som insjuknat i olika cancersjukdomar i munhålan kunde ansluta sig till föreningen som ordinarie medlemmar. Därigenom ökade också utmaningarna för vår verksamhet på ett betydande sätt. Men de nya utmaningarna var också en rikedom. Det krävs mycket arbete och noggranhet av en liten förening att organisera ett så här stort internationellt evenemang. Förberedelserna måste mig veterligen startas redan två år i förväg. Tammerfors i augusti är ett tillräckligt exotiskt mål för de utländska gästerna om man tänkter på turistprogrammet. Det vetenskapliga programmet är fokuserat på att förbättra hals- och muncancerpatienternas livskvalitet. Evenemanget är avsett för förtroendevalda i organisationerna, frivilliga medarbetare, vårdpersonal och representanter för intressegrupper. Att hålla budgeten i balans kräver också sitt. När Hals- och muncancerföreningen i Finland nu för femte gången arrangerar den nordiska kongressen önskar jag alla föreningsmedlemmar god hälsa och våra funktionärer krafter att arbeta för ett krävande mänskligt mål. Lycka till med kongressen i augusti! Arto Aaltonen Hals- och muncancerföreningen i Finland har deltagit i internationell verksamhet också utanför de nordiska länderna. Undertecknad har haft tillfälle att föreläsa om rehabiliteringen för LE-patienter i Norden på den andra LE-världskongressen i Marseille. I tio års tid var vi också medlemmar i den europeiska paraplyorganisationen för LE-föreningar CEL. Detta blev dock ekonomiskt betyngande och vi såg inte att vi fick motsvarande nytta, så vi lämnade organisationen. Samarbete planerades också med de baltiska länderna. På uppmaning av social- och hälsovårds ministeriet och med löfte om finansiering inbjöd vi gäster till kongress och rehabiliteringskurs på Hanaholmen. Men ministeriets pengar var slut och aktiviteterna för att klara av finanserna för de estniska gästerna blev för tunga för vår lilla förening. Det här samarbetet ligger nu på is tills vidare. Allra aktivast var det nordiska samarbetet i skiftet från till 1990-talet. Då organiserade vi anpassningskurser på Kyyrönkaita i samarbete med Svenska Laryngförbundet. Utöver finländska deltagare var 10 kursdeltagare samt en logoped, sjuksköterska och socialarbetare med från Sverige. Två år deltog en dansk tekniker som utvecklade hjälpmedel och logopeden Arild Dahle från Norge, som jag blev mycket god vän med. Denna nu pensionerade pojke från landsorten kommer med vemod ihåg alla de fina resorna: Stockholm, Oslo, Göteborg, Geilo, Reykjavik, Billund, Marseille, Köpenhamn och alla de internationella vänskapsband som jag knutit under 37 år. 9

10 Tervetuloa XVIII Pohjoismaiseen kurkku- ja suusyöpäkongressiin! Kongressi pidetään Tampereella hotelli Rosendahlissa. Kongressikieli on ruotsi. Simultaanitulkkausta ei ole järjestetty. Luentotiivistelmät julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi. ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset 2.5. mennessä online tai oheisella lomakkeella, joka toimitetaan seuraavaan osoitteeseen: Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry Kolmas linja Helsinki Suomen ulkopuolelta tulevien toivotaan ilmoittautuvan ryhmittäin omien yhdistystensä kautta. MAJOITUS JA HOTELLI-INFORMAATIO Hotelli Rosendahlista on varattu alustavasti runsaasti standard - tasoisia huoneita. Yhden hengen huone maksaa 102 /vrk, kahden hengen huone 117 /vrk/huone. Huonehintaan sisältyy runsas buffet-aamiainen. Huonevaraukset suoraan Scandic Rosendahlista mennessä: Puh (vaihde) (myyntipalvelu ma-pe) Sähköposti: Varausta tehdessä tulee mainita varaustunnus KURO Lisätietoa hotellista MAKSUT Osallistumismaksut 390, kokoaikainen osallistuminen, sisältää kokousateriat ja iltaohjelman 200, yhden päivän osallistuminen, sisältää kokousateriat ja iltaohjelman Osallistumismaksu hoidetaan mennessä kongressitilille: Maksun viestitiedoissa mainitaan osallistujan nimi ja maksava taho. Illalliset Juhlaillallinen 7.8., kolmen ruokalajin barbecue - menu ruokajuomineen Coctail-illallinen 8.8., coctailbuffet ruokajuomineen Kiertoajelu Puolitoista tuntia kestävän kiertoajelun aikana nähdään Tampereen parhaat palat. Kiertoajelu päättyy Raatihuoneelle, kaupungin pormestarin järjestämälle vastaanotolle Kiertoajelu ja paluukuljetus hotellille sisältyy kokouspaketin hintaan. Matka- ja majoituskulut Matka- ja majoituskuluista vastaa jokainen itse. PERUUTUKSET Jos kongressiin osallistumista koskeva peruutus tehdään Kurkku- ja suusyöpäyhdistyksen toimistoon sähköpostilla ennen 6.6., ei veloiteta mitään. Jos osallistuminen peruutetaan 6.7. mennessä, veloitetaan 25% osallistumismaksun hinnasta. Tämän jälkeen maksua ei palauteta. Osallistumismaksu palautetaan kuitenkin lääkärintodistusta vastaan. Majoitusvarauksia koskevat peruutukset suoraan Scandic Rosendahliin. 10

11 YLEISTIETOA TAMPEREESTA Tampere sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven välisellä kapealla kannaksella keskellä läntistä järvi- Suomea. Ruotsin kuningas, Gustav III perusti Tampereen vuonna Vuonna 1783 avattiin kaupungissa Suomen ensimmäinen paperitehdas ja vuonna 1820 alkoi Suomen mahtavimman suurteollisuusyrityksen, Finlaysonin puuvillatehtaan toiminta Tammerkosken rannassa. Finlaysonin tehdassaleissa sytytettiin Pohjolan ensimmäiset sähkövalot vuonna luvun alussa Tampere oli jo Suomen suurin teollisuuskaupunki. Asukkaita on tänä päivänä n ja kaupunki on tunnettu niin kulttuurin, urheilun, tapahtumien, tutkimuksen, koulutuksen kuin yritysyhteistyönkin kautta. Lisää tietoa ja MATKUSTAMINEN TAMPEREELLE Matkaa Helsingistä ja Turusta on n. 170 kilometriä. Kaupunkiin pääsee helposti niin maanteitse kuin rautateitsekin. Autolla tai junalla matka kestää noin puolitoista tuntia. Eri puolilta Suomea sekä Tukholmasta ja Kööpenhaminasta pääsee Tampereelle lentäen. Seuraavassa hyödyllisiä linkkejä: (junalla matkustavat) ja www. flysas.com, (lentomatkustajat) Tako Tammerkoski LISÄTIETOA KONGRESSIASIOISTA Soita Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry:n toimistoon, , ulkomailta tai lähetä sähköpostia tai käy kotisivuillamme Raatihuone 11

12 Välkommen till den XVIII nordiska hals- och muncancerkongressen! Kongressen ordnas den 7 8 augusti på hotell Scandic Rosendahl i Tammerfors. Kongressens språk är svenska. Simultantolkning ordnas inte. Sammandrag av föreläsningarna publiceras både på finska och svenska. ANMÄLAN Anmälan till kongressen görs senast 2 maj antingen på webbplatsen eller genom att fylla i bifogade anmälningsblankett och skicka den till: Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys ry Mun- och halscancerföreningen i Finland Tredje linjen Helsingfors Deltagare från andra länder än Finland önskas anmäla sig gruppvis via sina egna föreningar. INKVARTERING OCH HOTELLINFORMATION Vi har reserverat ett rikligt antal rum av standardklass på Hotell Scandic Rosendahl. Enkelrum kostar 102 /dygn och dubbelrum 117 /dygn/rum. I rumspriset ingår en riklig frukostbuffé. Boka rum direkt på Scandic Rosendahl före 31 maj Telefon (växel) (kundservice må-fr) E-post: Uppge bokningskod KURO60808 när du bokar rum. Ytterligare information om hotellet PRISER Deltagaravgifter 390, deltagaravgift för hela kongresstiden, omfattar måltiderna under kongressen samt kvällsprogrammen 200, deltagaravgift för en dag, omfattar måltiderna under kongressen samt kvällsprgrammen Deltagaravgiften skall betalas in på kongresskontot senast den 30 juni. Meddela deltagarens namn och den instans som betalar avgiften i samband med betalningen. Middagar Festmiddag den 7 augusti, tre rätters barbecuemeny inklusive måltidsdrycker. Cocktailmiddag den 8 augusti, cocktailbuffé inklusive måltidsdrycker. Sight seeing Under rundturen som tar en och en halv timme visas det bästa av Tammerfors. Rundturen avslutas vid rådhuset, där stadens borgmästare har mottagning. Rundturen och transporten tillbaka till hotellen ingår i kongresspaketet. Rese- och inkvarteringskostnader Var och en ansvarar själv för sina rese- och inkvarteringskostnader. 12

13 ANNULLERING Om annullering av deltagande meddelas Hals- och muncancerföreningen i Finlands kansli per e-post senast den 6 juni uppbärs ingen avgift. Om annullering av deltagande görs senast den 6 juli uppbärs 25 % av deltagaravgiften. För annulleringar efter detta återbetalas avgiften inte. Deltagar avgiften återbetalas dock mot uppvisande av läkarintyg. Återbud på hotellbokning görs direkt till hotell Scandic Rosendahl. ALLMÄN INFORMATION OM TAMMERFORS Staden Tammerfors ligger på ett smalt näs mellan sjöarna Näsijärvi och Pyhäjärvi i den västra delen av insjöområdet i Finland. Sveriges kung Gustav III grundade Tammerfors år År 1783 startades Finlands första pappersbruk i staden och år 1820 startade Finlands mäktigaste storindustriföretag Finlayson sin bomullsfabrik vid forsen Tammerkoski. I Finlaysons fabrikssalar tändes de första elektriska ljusen i Norden år I början av 1900-talet var Tammerfors redan Finlands största industristad. Idag har staden ca invånare och den är välkänd såväl inom kultur, idrott, evenemang, forskning, utbildning som inom samarbete i företagsvärlden. Ytterligare information fi/turism och RESA TILL TAMMERFORS Tammerfors ligger ca 170 km från både Helsingfors och Åbo. Både väg- och tågförbindelserna är goda. Resan med bil eller tåg tar omkring en och en halv timme. Från olika orter i Finland samt från Stockholm och Köpenhamn kan man också flyga till Tammerfors. Nyttiga länkar: (tågresenärer) ja (flygresenärer). YTTERLIGARE INFORMATION OM KONGRESSEN Ring Mun- och halscancerföreningens kansli i Finland, telefon , skicka e-post eller gå in på vår webbplats Baotian maahantuonti ja varaosat TEXAS mönkijöiden ynnä muiden varaosat Pienkonehuolto MN-Motor Oy Kissankulma 2, Kempele puh Huoltopalvelu Nurmi J Oy Huhtakatu 12 Valkeakoski puh Kuljetusliike Peter Viljanen Orimattila puh Piippupalvelu Tuimala Kuusistonkatu 35 A as Valkeakoski puh Palkintomyynti ja Kilpikaivertamo Cauhacomp Oy puh Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy Lauttasaarenmäki 4, Helsinki puh Koskisen Oy Herrala-talot Lehmuskorven mökit Vanha Helsingintie 1939 Luhtiukylä, p Ahava Oy puh Siivouspalvelu Amla puh Espoo Autokorjaamo Vierikko Ky Gerbyntie 36 Vaasa puh Palokan Autohuolto Ky Holmintie 1 E, Jyväskylä puh Rakennussuunnittelu Miraplan Valtakatu Kemi puh Jukka Junnila T:mi Kantolantie 29, Oitti puh Rautarakennetyöt Trukkihuolto Seppo Huusko Siilinjärvi puh Jomitec Oy Samppanummentie Laitila puh Protopaja Oy Patenttikatu 1 Naantali puh Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4 Helsinki puh

14 14

15 XVIII POHJOISMAINEN KURKKU- JA SUUSYÖPÄKONGRESSI OHJELMA Torstai Ilmoittautuminen Tulokahvi Kongressin avaus Tampereen kaupungin edustaja Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Nurmela ja Suomen Syöpä yhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio Eri maiden osanottajien esittäytyminen ryhmittäin. Potilaan puheenvuoro: Riki Sorsa Epidemiologia, puheenjohtajana pääsihteeri, LKT Harri Vertio Prof. Risto Sankila Prof. Reidar Grenman Dos. Eero Pukkala Lounas Uudet hoitomuodot 1, puheenjohtajana prof. Antti Mäkitie Docent Lennart Löfgren Erikoislääkäri Leif Bäck: RFTA Kahvitauko Uudet hoitomuodot 2, puheenjohtajana prof. Antti Mäkitie Erikoislääkäri Leena Kankaanranta: BNCT Prof. Pirkko Kellokumpu-Lehtinen: Täsmähoidot Juhlaillallinen Perjantai Aamiainen Kuntoutus 1, puheenjohtajana prof. Anna-Liisa Söderholm Prof. Anna-Liisa Söderholm Erikoislääkäri Irja Idman Kahvitauko Kuntoutus 2, puheenjohtajana prof. Anna-Liisa Söderholm Ravitsemusterapeutti Helena Orell-Kotikangas Lounas Näyttelyyn tutustuminen Kommenttipuheenvuorot Pohjoismaisten yhdistysten edustajat Kahvitauko Kongressin yhteenveto ja päätös, puheenjohtajana pääsihteeri, LKT Harri Vertio Kiertoajelu, joka päättyy kaupungin vastaanottoon Coctail- illallinen 15

16 XVIII NORDISKA HALS- OCH MUNCANCERKONGRESSEN 7 8 AUGUSTI 2008 PROGRAM Torsdagen den 7 augusti Registrering Kaffeservering Kongressen öppnas Tammerfors stads representant Föreningens styrelseordförande Markku Nurmela och generalsekreteraren för Cancerföreningen i Finland Harri Vertio Deltagarna från olika länder presenterar sig gruppvis. Patienten har ordet: Riki Sorsa Epidemiologi, ordförande generalsekreterare, MKD Harri Vertio Prof. Risto Sankila Prof. Reidar Grenman Dos. Eero Pukkala Lunch Nya behandlingsformer 1, ordförande prof. Antti Mäkitie Docent Lennart Löfgren Specialistläkare Leif Bäck: RFTA Kaffepaus Nya behandlingsformer 2, ordförande prof. Antti Mäkitie Specialistläkare Leena Kankaanranta: BNCT Prof. Pirkko Kellokumpu-Lehtinen: Exakt inriktad vård Festmiddag Fredagen den 8 augusti Frukost Rehabilitering 1, ordförande prof. Anna-Liisa Söderholm Prof. Anna-Liisa Söderholm Specialistläkare Irja Idman Kaffepaus Rehabilitering 2, ordförande prof. Anna-Liisa Söderholm Näringsterapeut Helena Orell-Kotikangas Lunch Tid att se utställningen Kommentarer Representanter för de nordiska föreningarna Kaffepaus Sammandrag och avslutning, ordförande generalsekreterare, MKD Harri Vertio Sight seeing som avslutas med Tammerfors stads mottagning Cocktailmiddag 16

17 Syöpäjärjestöihin kuuluvat: Suomen Syöpäyhdistys ry. ja sen jäsenjärjestöt: - 12 maakunnallista syöpäyhdistystä - 4 valtakunnallista potilasjärjestöä Suomen Syöpärekisteri ja sen osana Joukkotarkastusrekisteri Syöpäsäätiö ja Syöpätautien Tutkimussäätiö Suomen Syöpäinstituutin Säätiö Syöpäjärjestöt tukee ja kuntouttaa syöpää sairastavia ja heidän läheisiään tiedottaa syöpää ehkäisevien ja terveyttä edistävistä asioista pitää yllä rekisteriä syöpätaudeista ja joukkotarkastuksista myöntää varoja syöpätautien tieteelliseen tutkimukseen Yhteystiedot: SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöt on Suomen suurimpia kansanterveysjärjestöjä, jolla on noin jäsentä. Till Cancerorganisationerna hör: Cancerföreningen i Finland rf. och dess medlemsföreningar: - 12 regionala cancerföreningar - 4 riksomfattande patientföreningar Finlands Cancerregister och Massundersökningsregistret Cancerstiftelsen och Stiftelsen för Cancerforskning Cancerorganisationerna arrangerar rehabiliteringskurser för patienter och anhöriga informerar om cancer och hälsofrämjande anordnar massundersökningar stöder den vetenskapliga cancerforskningen upprätthåller vårdhem, rådgivningsstationer, polikliniker och laboratorier svarar för statens officiella cancerregister och samlar in uppgifter om massundersökningar Kontaktuppgifterna: CANCERORGANISATIONERNA Cancerorganisationerna är en av Finlands största folkhälsoorganisationer 17

18 Asiantuntijaosio OPPIA IKÄ KAIKKI Puheterapeutin työni Päijät-Hämeen keskussairaalan korva-, nenä-, kurkkutautien poliklinikalla Lahdessa alkoi tammikuussa Ammattiuraa oli tuolloin takana neljä vuotta. Opiskelulla hankittuja tietoja ja taitoja oli päässyt kokeilemaan ja puheterapeutiksi kasvaminen oli idullaan. 18 Kanta-Hämeen keskussairaala-aika Hämeenlinnassa oli pistänyt syventämään tietoja kuulovammaisista ja kuuroista. Päijät-Hämeen keskussairaala puolestaan oli ensimmäinen paikka, jossa tutustuin lähemmin laryngektomiapotilaisiin. Opiskelijana olin Oulussa seurannut laryngektomiaa leikkaussalissa, mutta muuten tiedot olivat varsin teoreettisia. Selasin jo foniatri Margit Petri- Larmin ja LE-puheopettaja Martti Nurmen pientä opasta kurkkusyöpäpotilaan puheen kuntouttamisesta. Olo muuttui varsin huojentuneeksi, kun tapasin Leo Koiviston, joka toimi Päijät-Hämeessä laryngektomiapotilaiden puheopettajana. Oli siis joku, joka ihan oikeasti osasi. Leo oli itse sairastunut kurkkusyöpään 1982 ja leikattu kesän korvalla Reino Ryypön ohjauksessa Leo oli opetellut toimivan ruokatorvipuheen vuoden 1984 aikana. Reinon väistyessä puheopettajan paikalta, Leo alkoi vetää puheopetusryhmää. Totuin näkemään viikottain hiljaisia miehiä työhuoneeni ulkopuolella Leon harjoitustuntia odottamassa. Leon salainen ase oli vissy, jota korvahoitajat olivat sitoutuneet säilömään korvaosaston jääkaappiin niin paljon kuin tarvittiin. Keino jos toinenkin oli ja on sallittu, että puheeksi muotoutuva röyhtäys saatiin ja saadaan aikaan. Puheopetusryhmästä muotoutui vertaisryhmä, jonka tunneille osallistuttiin, vaikka ruokatorvipuhe olisi jo sujunutkin. Omaäänisessä ryhmässä ei tarvinnut ujostella ja kannustusta tuli pyytämättä. Leon mukaan nopeimmillaan ruokatorvipuheen oppi noin puolessa vuodessa. Tavallisimmin kuitenkin puheen muovautuminen kesti kauemmin, vuoden pari. Puhevibraattoreita tarvittiin ja käytettiin. Puheterapeutin työhuoneen kaapissa oli vibraattorivarasto: akkuja ja itse laitteita latureineen. Oli pieniä ja siroja, selvästi naisen käteen sopivia ja varsin isojakin,

19 turbomalleja. Hyllyn varmuusvarastossa oli aina pari vibraattoria, mikäli osastoilla tarvittaisiin. Aktiivisin ruokatorvipuheen opettamisen jakso päättyi luvun lopulla. Operatiivinen hoito oli muuttunut ja leikkauksessa miltei kaikille asetettiin puheproteesi, joskaan ei aivan ilman ongelmia. Puheproteesin myötä laryngektomiapotilaita alettiin lähettää puheterapeutin vastaanotolle. Äänentuotto puheproteesin avulla muistuttaa tavallista äänentuottoa, joten ääniterapian keinojen käyttäminen oli luonnollista. Stoomaaukko tuli nyt käsinkosketeltavan tutuksi: miten saa ilmavirran pysymään oikeassa röörissä niin, että kunnon JOOO suostuisi tulemaan esiin?! Jälleen kekseliäisyys oli ja on kunniassa. Liimapohjia, puhdistusharjoja, kosteuslämpövaihtimia, puhumattakaan kanyyleista - paljon uutta opittavaa terapeutillekin. Päijät-Hämeen keskussairaalassa on toiminut alusta lähtien myös suusairauksien poliklinikka, korvapoliklinikan kainalossa. Leikattuja suusyöpäpotilaita tuli puheterapeutin vastaanotolle harvakseltaan. Puheterapiaa suositellaan annettavaksi kielen osapoistoissa ja niissä kokonaispoistoissa, joissa ei esiinny nielemisvaikeutta, kerrottiin Syöpä Cancer -lehden haastattelussa v Lasten nielemisvaikeuksia oli arvioitu ja kuntoutettu puheterapeuttisin keinoin jo luvulla. Kiinnostus aikuisten nielemisen tutkimiseen kasvoi. Jerilyn A. Logemannin teos nielemisen tutkimisesta ja kuntoutuksesta kului käytössä. Yliopistolla Helsingissä järjestettiin 1998 seminaari aikuisten nielemishäiriöistä ja v saatiin koulutuksen jälkeen käyttöön Deep Pharyngeal Neuromuscular Stimulation, DPNStekniikka. Eri asteiset halvaukset, leikkaukset ja sädetys muuttavat olennaisesti suun ja nielun tilaa. Nielemisvaikeus ei kuitenkaan enää ole syy, joka estäisi puheterapian aloittamisen se voi olla jopa ainoa syy aloittaa puheterapia. Suusyöpäpotilaiden leikkaushoito on sekin muuttunut. Nykyisin ei vain poisteta kudoksia, vaan osataan rakentaa potilaan omasta kudoksesta esimerkiksi kielen puuttuva osa. Jopa hermotusta on mukana siirteessä. Ensimmäiset tällaiset kuntoutujat ovat jo käyneet vastaanotollani luvulle tultaessa puheterapeutin kaappiin oli hankittu monenlaisia kommunikaation apuvälineitä potilaille lainattaviksi. Oli kirjoittamiseen perustuvia tai kuvapainikkeilla varustettuja, mukana kannettavia laitteita, mutta myös näyttämiseen perustuvia, nopeasti koottavia kuvapaketteja. Kaappiin oli miltei huomaamatta kertynyt myös kasa paljon nähneitä ja kokeneita puhevibraattoreita. Kokeneimmat näistä päätyivät täysinpalvelleina poistoon. Vibraattorien aika ei ole kuitenkaan vielä ohi: nähtynä on digitaalinen vibraattorikin! Ruokatorvipuhettakin opetetaan edelleen. Keinojen valikoima vain laajenee. Kaija Pousi Laillistettu puheterapeutti, Työterveyshuollon asiantuntijapuheterapeutti Knk-klinikka Päijät-Hämeen keskussairaala Tekstissä viitattu: LE-puheopettaja Martti Nurmi, Foniatri Margit Petri-Larmi (1979) Kurkkusyöpäpotilaan puheen kuntouttaminen. LE-kerhon Oulun paikallisosasto. Syöpä Cancer (5:1984) Kuinka puheterapia auttaa syövän hoidossa. 19

20 Teema VANHUSTEN SYÖVÄT YLEISTYVÄT Syöpä lisääntyy voimakkaimmin juuri nyt vanhimmissa ikäryhmissä. Kun vuonna 1981 Suomessa yli 80-vuotiaita syöpäpotilaita oli elossa 3 000, heitä on nyt jo yli Vanhusten syövän hoitoon ei Suomessa ole vielä varauduttu ollenkaan, vaikka väestömme on nopeasti vanheneva. Suurten ikäluokkien tulo syöpäikään asettaa ennen näkemättömän haasteen hyvälle syövänhoidolle. Vanhuksista on puhuttu paljon, mutta kukaan ei ole ottanut huomioon, että näillä vanhuksilla on kaiken muun sairauden lisäksi myös kasvava syöpävaara, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio. VÄHÄN TUTKITTU POTILASRYH- MÄ Vanhuusajan syöpien hoidon suurin pulma on se, että vanhusten syöpää on tutkittu vielä melko vähän. Syövän hoidot arvioidaan tutkimusasetelmissa, joihin osallistuvat ovat yleensä nuoria ja hyväkuntoisia potilaita. Seurauksena on, että vanhat syöpäpotilaat hoidetaan kuten nuoret tai heitä ei hoideta lainkaan haittavaikutuksien pelossa. Vanhuuteen liittyy monia erityisnäkökulmia: muisti ei ole entinen, tulehdusvaara kasvaa, luut haurastuvat ja elinten toiminta muuttuu. Syövätkin käyttäytyvät eri tavoin eri-ikäisillä. IKÄ YKSISTÄÄN EI OLE ESTE HOIDOLLE Ikä ei ole este millekään syöpähoidolle. Sen sijaan vanhuuteen liittyy monia sairauksia, joiden takia hoitoja ei voida antaa. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet ja vahvat solunsalpaajat eivät käy yksiin. Myös vanhusten monilääkitykset tekevät hoidosta vaativaa. Tilanne on 20 altis monenlaisille väärinkäsityksille: vanhus saattaa uskoa, että häntä ei hoideta tietyllä tavoin sen takia, että hän on iäkäs. VANHUKSET KOVIN ERILAISIA HOITOLINJAT VAIHTELEVAT SUURESTI Joissakin syövissä hoitovalintojen teko voi olla monimutkainen prosessi. Tällainen on esimerkiksi eturauhasen syöpä, jossa potilaan mielipiteen saaminen on tärkeää, koska hoitolinjoina voivat olla sädehoidot, leikkaus tai lääkehoidot. VANHUSTEN SYÖVÄN HOITO ON HYVIN YKSILÖLLISTÄ: Vanhuuteen tultaessa ihmiset ovat todella erilaisia sekä henkisesti että fyysisesti. Ikä ei kerro juuri mitään henkisistä voimavaroista, terveydentilasta, menneistä kokemuksista ja kyvystä selviytyä syövän aiheuttamista henkisistä ja ruumiillisista rasituksista, toteaa Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio. YKSINÄISYYS ISO HAASTE Syöpäjärjestöt ovat huolissaan vanhojen ihmisten elämäntilanteesta: Syöpä voi tulla elämänvaiheeseen, jossa yksinäisyys on jo ennestään suuri ongelma. Potilas voi olla hoidettavana laitoksessa, hänellä voi olla vanhuuden dementiaa ja lähimmät sukulaiset satojen kilometrien päässä. Tässä on kansalaistoiminnallekin valtava haaste, sanoo Syöpäjärjestöjen pääsihteeri Harri Vertio. Suomen Syöpärekisterin ansiosta tiedämme, millaisia syöpiä suomalaiset vanhoina sairastavat. Rintasyövän vaara kasvaa naisilla edelleen varsinkin vanhoissa ikäluokissa. Eturauhasen syöpä on noussut nopeasti yleisimmäksi syöväksi ja valtaosa sairastuneista on iäkkäitä. Myös tietyt ihosyövät ovat vanhojen ihmisten tauteja, joiden syntyyn vaikuttaa elinikäinen ultraviolettisäteilyn määrä. Yleisiä ovat suoliston syövät, joiden vaara alkaa kasvaa yli 60-vuotiailla. Lisätietoja: Pääsihteeri Harri Vertio, Syöpäjärjestöt (09) , gsm Ylilääkäri, professori Risto Sankila gsm

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL

KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL KULTTUURIPALVELUT TOIMINNALLISET MITTARIT KULTURTJÄNSTER FUNKTIONELLA MÄTETAL AVUSTUKSET PAIKALLISILLE KULTTUURIJÄRJESTÖILLE BIDRAG TILL LOKALA KULTURFÖRENINGAR Haku vuodelle Ansökan för år PAIKALLISILLE

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 664/2003 vp Laboratoriolääketieteen ammattiryhmien koulutus- ja työtilanne Eduskunnan puhemiehelle Laboratoriolääketieteen asiantuntijoita, kuten erilaisia laboratoriolääkäreitä, sairaalakemistejä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI

SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Jaakko Herrala/Petra Kokko/Pirjo Häkkinen 6.9.2010 1 (3) SAIRAALOIDEN HOITOTOIMINNAN TUOTTAVUUS- JA VAIKUTTAVUUSSEMINAARI Aika 14.-15.10.2010 Paikka M-talo, iso luentosali, Teiskontie 35, 33520 Tampere

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista. Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009

Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista. Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009 1 Fluorattujen kasvihuonekaasujen talteenotto suurjännitekytkinlaitteista Koulutuspäivät 16.11-18.11.2009 Helsingissä Aiheena: Uudet pätevyysvaatimukset fluorattuja kasvihuonekaasuja nimellisteholtaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous Keski-Pohjanmaan Epilepsiayhdistys ry Mellersta Österbottens Epilepsiförening rf. Jäsenkirje 1/2016 Medlemsbrev 1/2016 Hyvä yhdistyksen jäsen! Olet joskus ehkä ajatellut, että olisipa kivaa osallistua

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi, kotipaikka sekä kieli YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka sekä kieli Tarkoitus ja toiminta Jäsenet 1 Yhdistyksen nimi on Suomen laivainsinöörien yhdistys - Finlands skeppsingenjörförening LARADI ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1193/2010 vp Reumahoidon alueellinen turvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Reumasairaala lakkautettiin viime keväänä. Reumasairaalaa ei katsottu tarpeelliseksi pelastaa, koska hyvää hoitoa

Lisätiedot

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge,

Sydämellisesti tervetuloa! SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY. Merk. Riitta Bagge, 27.10.2008 Suomen Kylätoiminta ry Kylätoiminnan ja Leaderryhmien eduntekijä LEADER-PARLAMENTTI 26.-27.11.2008 Suomen Kylätoiminta ry (SYTY) ja sen Leader-jaosto järjestävät Leader-parlamentin ja neuvottelupäivät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Hörkkö öppnande mötet och hälsade mötesdeltagarna välkomna till Vianova.

Hörkkö öppnande mötet och hälsade mötesdeltagarna välkomna till Vianova. PROTOKOLL 1 (3) NVF Utformining av vägar och gator, finskt utskottsmöte Tid: Tisdagen den 15.1.2013 klo 9:30 12:15 Plats: Vianova, Vaislavägen 6, 02130 Esbo Närvarande: Tuomas Hörkkö, ordförande Maija

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry

Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry Riihimäen Rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry 71 vuotta 15.12.2011 www.rkl.fi 1(4) 29.08.2011 Jäsentiedote 3 / 2011 Syksyn 2011 toiminta Kuukausikokoukset ja vuosikokous on keskiviikkoisin Scandic Hotels,

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella!

Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Kehitysvammaisten tukiliitto ry:n liittokokous 2013, Hyvä jäsenyhdistys ja tukipiiri, tapaamme toukokuussa Tampereella! Toimitamme tällä kirjeellä teille liittokokouskutsun, tarvittavat asiakirjat ja tiedot

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 2/2012 ITÄ-SUOMEN ALAOSASTON VUOSIKOKOUS IISALMESSA Kokouksen osanottajia Olvin panimomuseossa Pidettiin 7.3.2012 Iisalmessa vuosikokous, kuten toimintasuunnitelmassa

Lisätiedot