Smart Seaside Älyrannikko

Transkriptio

1 Smart Seaside Älyrannikko Kannen kuva: Niina Rintala PORIN KAUPUNKISEUDUN HAKEMUS KASVUSOPIMUSMENETTELYYN

2 Sisältö 1. Kasvusopimus sopimuksellinen kehittämisen sateenvarjona 1 2. Porin kaupunkiseudun kuvaus 1 3. Porin kaupunkiseudun valinta 2 4. Kytkennät muihin kehittämisprosesseihin 4 5. Kumppanuus 8 Liite 1: Valmisteluryhmän jäsenet 11

3 1. Kasvusopimus sopimuksellinen kehittämisen sateenvarjona Toimintaympäristön globaalit ja kansalliset muutostrendit vaikuttavat aluerakenteeseen keskittävästi. Keskuskaupunkivetoinen kehittäminen korostuu alueen elinvoiman, kasvun, kilpailukyvyn ja uusiutumisen mahdollistajana. Muutos korostaa kumppanuus- ja sopimusjärjestelyjen merkitystä. Kaupunkiseudun on menestyäkseen kyettävä integroimaan toisiinsa innovaatio-, koulutus-, työllisyys-, sosiaali-, asunto- ja elinkeinopolitiikan keskeiset toimenpiteet. Tämä edellyttää alueen keskeisiltä toimijoita yhteistä näkemystä ja sitoutumista. Kasvusopimuksella on parhaimmillaan merkittävä vipuvaikutus, koska se tarjoaa keskuskaupungeille mahdollistavan välineen johtaa ja koordinoida yhdessä seudun avaintoimijoiden kanssa alueen kasvua ja uusiutumista. Kasvusopimus tukee näin strategisen, kokonaisvaltaisen ja vastuullisen kaupunkipolitiikan toteuttamista. Porin kaupunkiseutu on yksi suurista kaupunkiseuduista. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseudun rooli korostuu kansantalouden kasvussa ja hyvinvoinnissa: 12 suurinta kaupunkiseutua tuottavat 68 % koko maan Bkt:stä, niissä sijaitsee 66 % työpaikoista ja asuu 62 % koko maan väestöstä. Suurten kaupunkiseutujen väestö kasvoi asukkaalla vuosien välisenä aikana. Suuret kaupunkiseudut vetävät puoleensa niin inhimillistä pääomaa kuin yrityksiä. Käynnissä oleva keskittymiskehitys korostaa Porin kaltaisten keskuskaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitystä aikaisempaa enemmän oman vaikutusalueensa kehityksessä ja vastuunkannossa. Sopimuksellisilla menettelyillä on keskeinen välineellinen rooli muutoksessa. Kasvusopimus luo yhteisen perustan alueen pitkäjänteiselle kehittämiselle, mutta mahdollistaa samalla alueellisesti joustavat, notkeat ja ketterät erilaistumisen ja erikoistumisen toimintatavat. Ketterät toimintamallit ovat nopeimmin ja vaikuttavimmin toteutettavissa Porin kaltaisilla keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen tavoitteena on saada sisäisesti alueen kaikki osaamis-, työllistämis- ja liiketoimintapotentiaali käyttöön ja ulkoisesti vahvistaa toiminnallista yhteistyötä muiden kaupunkiseutujen ja sektoriministeriöiden kanssa. Porin seudun rakennemallissa (2011) sovitettiin yhteen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen, liikenteen sekä rajat ylittävien palveluiden tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Rakennemalli muodostaa jatkossa perustan kaupunkiseudun kehittämiselle. Kasvusopimus vahvistaa yhteistä kehityspolkua ja kytkee alueen keskeiset toimijat entistä tiiviimmin yhteisesti tehtyjen valintojen taakse. 2. Porin kaupunkiseudun kuvaus Porin kaupunkiseutu on tänä päivänä paikka, jossa on helppo asua, työskennellä ja olla. Alue koki pitkän, ilkeän ja radikaalin rakennemuutoksen 1970-luvun puolivälistä 2000-luvulle. Alueen selviytyminen ja luovan tuhon kautta tapahtunut uusiutuminen on nyt alueen vahvuus. Porin kehitys on edennyt askel askeleelta myönteiseen suuntaan väestö- ja työllisyyskehityksessä, aluetalouden dynamiikassa ja elinkeino- ja osaamisrakenteen monipuolistumisessa 2000-luvulla. Porin väkiluku on kääntynyt uudelleen nousuun muuttovoiton ansiosta. Porin kaupunkiseutu on asukasluvultaan koko maan 7:nneksi suurin seutu, jossa asuu noin asukasta. 30 kilometrin kehällä Porin keskustasta asuu noin ihmistä (52 % koko Satakunnan väestöstä) ja sijaitsee yritystä (49 %) ja noin työpaikkaa (51,4). Porin kaupunkiseutu on tänä päivänä kiinnostava ja kilpailukykyinen paikka kansainvälisille globaaleille yrityksille toimia ja kehittää toimintaansa. Esimerkiksi Porin kaupungin alueelle on suunniteltu noin 300 miljoonan euron investoinnit viime kuukausien aikana, jotka liittyvät muun muassa Puuvillan kauppakeskukseen (130 M,

4 6. suurin kauppakeskus Suomessa ja 10. suurin Pohjoismaissa), Peittoon tuulipuistoon (75 M, Suomen suurin tuulipuisto), keskustan yhteiskampusalueratkaisuun korkeakouluille (70 M, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Diakoniaammattikorkeakoulu ja Porin yliopistokeskus), tapahtuma- ja kongressitaloon, Suomen ensimmäiseen Angry Birds ravintolaan ja seikkailupuistoon jne. Satakunnan ja Porin seudun kilpailukyvyn sydän on palvelualan isojen investointien rinnalla uusiutuvassa teollisuudessa. Muutamat avainluvut puhuvat puolestaan: Viennin osuus on 1,5 kertaa suurempi BKT:stä kuin koko maassa. Teollisuuden osuus BKT:sta on Rauman seudulla 46 % (koko maa 21,5 %) ja Porin seudulla 23 %. Jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) työllistävyys on korkein Satakunnassa ja jalostusarvo asukasta kohden 3:nneksi korkein kaikista maakunnista. Rauman seudulla jalostuksen työllisyysosuus on 3:nneksi korkein seutukuntien joukossa. Porin seudun teollisuuden monipuolisuusindeksi on 3:nneksi korkein kaikkien seutukuntien (71) joukossa. Kaupunkivyöhykkeiden hyödyntäminen korostuu tulevassa kehityksessä. Rannikkoalue ja liikenneväylät muodostavat luonnollisen ja toiminnallisen kehityskäytävän. Porin ja Rauman sekä Porin ja Harjavallan välisillä kehityskäytävillä asuu noin 70 % maakunnan väestöstä ja työllisistä. Kehityskäytävien varrella sijaitsee 64 % koko maakunnan yrityksistä ja 71 % maakunnan työpaikoista. Porin ja Harjavallan välinen alue muodostaa yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäisen keskustaajama-alueen. Taajamanauha on rakentunut liikennekäytävien ympärille (VT 2 ja rautatie). Porin ja Rauman välinen kehityskäytävä kytkeytyy VT 8:n kautta Lounaisrannikon kehitysvyöhykkeeseen (LOURA). Loura pitää sisällään Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun yhteiset strategiset painopisteet, jotka liittyvät meriosaamiseen ( Meriosaaminen yhdistää ), energiaan ( Energiarannikko uudistaa ) innovaatiotoimintaan ( Innovaatiot tuottavat ) ja matkailuun ( Lounasmeri viettelee ). Vuonna 2016 valmistuva korkeakoulukampus yhdistää Satakunnan ammattikorkeakoulun, Porin yliopistokeskuksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun sekä elinkeino- ja kehitysyhtiöiden osaajat ja toiminnot merkittäväksi innovaatiokeskittymäksi. Porin kaupunki tukee korkeakoulujen toimintaedellytyksiä niin kaupunkikampusalueeseen liittyvillä maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuilla kuin tekemällä sopimuksellisia järjestelyjä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämiseksi ja tutkimusyhteistyön syventämiseksi (yhteinen kaupunkitutkimusohjelma). Korkeakoulut osallistuvat merkittävällä panoksella alueen TKI-toimintaan, toimivat alueella uuden tiedon tuottajina, kansainvälistymisen laadun turvaajina, osaamisen juurruttajina ja toimivat valituilla alueilla innovaatiotoiminnan vetureina. Korkeakouluilla on merkittävä rooli alueen väestön osaamistason kohottamisessa ja osaamisintensiivisen työvoiman tuottamisessa alueen työja elinkeinoelämän palvelukseen. Alueelle sijoittuneiden tutkijakoulutettujen määrä on kasvussa. Korkeakoulujen nopeasti kehittyvä kansainvälistyminen tuo alueelle akateemisia tutkijoita eri maista. Tämä mahdollistaa globaaleja strategisia kumppanuuksia. Alueen innovaatiojärjestelmän kuvaus ja keskeisten toimijoiden välinen työnjako on esitetty Porin kaupunkiseudun INKA-hakemuksessa. 3. Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen valinta: Smart Seaside - Älyrannikko Porin kaupunkiseudun kasvusopimus rakentuu yhden alueen strategiset vahvuudet kokoavan valinnan ympärille, johon kytkeytyy kaksi toisiinsa liittyvää painopistekärkeä sekä niihin liittyviä toimialarajat ylittäviä kehittämisteemoja ja - avauksia. Valinta, strategiset painopisteet ja kehittämisteemat perustuvat sekä alueen olemassa oleviin

5 vahvuuksiin että alueen tulevan kasvun kannalta keskeisiin kilpailukykytekijöihin. Porin kaupunkiseudun valinnan ympärille on yhteen sovitettavissa niin kaupungin ja valtion sektoriministeriöiden sopimusmenettelyt kuin avaintoimijoiden keskeiset elinvoima-, osaamis- ja työllisyyspolitiikkaa vahvistavat tavoitteet. Porin kaupunkiseudun valinta on SMART SEASIDE ÄLYRANNIKKO. Valintaa läpileikkaavana teemana ovat palveluja ratkaisukeskeisyyttä korostavat älykkäät palvelut. Valinta tukee elinkeino- ja osaamisrakenteen jatkuvaa monipuolistamista, tulevaa elinvoimapolitiikkaa sekä uuden osaamis- ja liiketoimintapotentiaalin hyödyntämistä. Kuviossa 1. on visualisoitu kokonaisuuteen liittyvät painotukset ja osien suhde kokonaisuuteen. Kuvio 1. Porin kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman keskeiset valinnat Smart Seaside Älyrannikko jakautuu kahteen painopisteeseen: I. Smart Industrial Region Fiksu teollisuusalue: Porin kaupunkiseudulle on ominaista vahva teollinen kulttuuri ja teolliset keskittymät. Ympäröivä maakunta ja Porin seutu ovat koko maan teollistuneinta seutua lähes kaikilla mittareilla. Alue tarjoaa toimivan alustan vientiteollisuuden uusiutumiselle, uusille palveluinnovaatioille ja liiketoimintamalleille. Meren läheisyys ja energiaintensiivisyys ovat vahvuuksia, joiden varaan on rakennettavissa koko kansantaloutta hyödyttäviä ratkaisuja. Painopiste sisältää mm. meri- ja teknologiateollisuuteen, energia- ja ympäristöteknologiaan, älykkäisiin palveluratkaisuihin, kulttuuriin, luoviin aloihin ja tapahtumiin, elintarviketeollisuuteen, biotalouteen sekä teollisuuden toimialarajat ylittävien verkostojen kehittämiseen ja tutkimusalustoihin sekä -ympäristöihin kytkeytyviä palvelu- ja ratkaisumalleja. Painopisteen kärkiteemat ja avaukset sekä alueen innovaatiojärjestelmä arvoketjuineen on kuvattu yksityiskohtaisesti Porin kaupunkiseudun Innovatiiviset kaupungit hakemuksessa. INKAohjelmassa painotetaan erityisesti edellä kuvattuja painopisteitä, teemoja ja avauksia.

6 II. Smart Public Sector Fiksut julkiset palvelut: Kansantalouden ja Porin seudun keskeiset tulevaisuuden haasteet liittyvät hyvinvointipalveluiden (sosiaali-, terveys- ja osaamispalvelut) uusiin ja aiempaa fiksumpien mallien kokeiluihin ja käyttöönottoon yksityisen ja julkisen talouden rajapinnoilla, alue- ja yhdyskuntarakenteen toiminnalliseen eheyteen, työllisyyteen ja osallisuuden lisäämiseen sekä edelläkävijämarkkinoiden luomiseen myös julkiseen palvelujärjestelmään. Kaupunkikonsernin kaikki toimialat ja yhtiöt kytketään nykyistä tehokkaammin edistämään alueen elinvoimaa. Palveluiden osuus lisääntyy teollisessa tuotannossa ja tuotteissa. Palveluiden osuus on jo noin 70 % Suomen työllisyydestä ja kokonaistuotannosta. Esimerkiksi teollisuuden sisällä jo noin puolet työtehtävistä on palvelua, jotka vaativat korkeatasoista asiantuntijuutta ja osaamista. Palveluista on muodostunut keskeinen kilpailuetu globaaleilla markkinoilla. Palvelutuotannon osaamis- ja asiantuntijaintensiivisyys, käyttäjälähtöisyys ja palvelumuotoilu korostuvat. Uutta arvoa tulee nimenomaan palveluista. Palvelukeskeisyys kytkeytyy kaikkiin teollisuuteen, palveluihin ja asuin- ja elinympäristöihin liittyviin ratkaisuihin. Painopiste sisältää mm. innovatiivisiin hankintoihin, hyvinvointipalveluiden uusiutumiseen ja palvelujärjestelmään, kampusratkaisuun ja opiskelijakaupunkikonseptiin, maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kaupungin sisäisiä (Hybridi-Pori) ja koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteeseen liittyviä ratkaisuja (Porin seudun rakennemalli). Lisäksi korostetaan sosiaalisen eheyden ja osallisuuden lisäämistä erityisesti sekä työllisyyskysymyksissä että asuinalueiden kehittämisessä. Porin kaupunki rakentaa usean eri sektorin sopimusmenettelyjen osista toisiinsa kytkeytyvän ja täydentävän kokonaisuuden, jonka kokoavana sateenvarjona toimii Porin seudun kasvusopimus. Kasvusopimuksessa painotetaan erityisesti edellä kuvattuja painopisteitä, teemoja ja avauksia. Kokonaisuus on kuvattu kuviossa Kytkennät muihin kehittämisprosesseihin Sopimusmenettelyt kytketään kiinteästi käynnissä oleviin kansallisesti merkittäviin kehittämisprosesseihin. Sopimusmenettelyjen avulla tuetaan kuntauudistuksen selvitysvaiheen toteuttamista ja lisätään ymmärrystä alueen kokonaisedun huomioimisesta Porin kaupunkiseudulla. Porin kaupunki on tekemässä esityksen valtionvarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen liittyväksi selvitysalueeksi joko laajempaa Porin selvitysaluetta (käsittää koko kaupunkiseudun) tai suppeampaa (osa kaupunkiseudun kunnista) yhdyskunta- ja elinvoimakriteerien perusteella. Sosiaali- ja terveyspalvelurakennetta koskevat ratkaisut yhteen sovitetaan kuntarakenneuudistuksen kanssa. Alueen keskeisten toimijoiden kanssa tehdään ja toteutetaan yhteistä rakennerahastosuunnitelmaa. Avaintoimijoiden kanssa on alustavasti määritelty alueen keskeisten toimijoiden yhteiset ja toimijakohtaiset kehittämiskohteet EU:n ohjelmakaudelle Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelmien keskeiset painopisteet integroidaan edistämään niin tulevien EAKR- kuin ESRinvestointiprioriteettien toteuttamista. Alueen keskeisten toimijoiden painopisteet tarkennetaan siinä vaiheessa, kun Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen suuralueohjelmien sisällöt ovat lopullisesti varmistuneet. Painopisteet liittyvät sekä korkeakoulujen omien tutkimusstrategioiden painopisteisiin että Porin kaupungin ja sen konserniyhtiöiden tekemiin strategisiin linjauksiin mm. elinvoima-, osaamis-, työllisyys- ja yhdyskun-

7 tarakennepolitiikassa, jotka siten kytkeytyvät suuralueohjelman painopisteisiin (Pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen, uusimman tiedon tuottaminen, vähähiilisen talouden edistäminen, työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutus ja elinikäinen oppiminen sekä sosiaalinen osallisuus). Keskuskaupunkivetoinen sopimusperustainen kehittäminen ja maakuntalähtöinen maakuntaohjelmatyö pyritään kytkemään mahdollisimman hyvin yhteen. Tavoitteena on se, että keskuskaupunki antaa vahvan tuen maakuntaohjelman laadintaan ja toteuttamiseen ja vastaavasti maakuntaliitto antaa vahvan tuen kasvusopimuksen ja muiden sopimusmenettelyjen edistämiseen. Sopimusmenettelyjä tehdään muun muassa koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan, asuin-, elinympäristö- ja yhdyskuntarakennepolitiikan ja työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sektoreilla. Innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan kohdalla tehdään kaupungin, kehitysyhtiön ja korkeakoulujen välillä sopimuksellinen järjestely ulkoisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (erityisesti TKI-rahoitus) kanavoimisesta aikaisempaa vaikuttavammalla tavalla. Uuden toimintamallin avulla hyödynnetään nykyistä paremmin alueen keskeisten toimijoiden olemassa olevat resurssit, vahvuudet ja potentiaali. Lisäksi Porin kaupunki ja alueen korkeakoulut tekevät keskenään sekä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä ja käyttämistä tukevan sopimuksellisen järjestelyn että yhteisen kaupunkitutkimusohjelman väliseksi ajaksi, jossa määritellään kaikkien osapuolten kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Sopimusmenettelyjen avulla tuetaan sekä korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyviä tavoitteita että korkeakoulujen yhteiselle keskustakampusalueelle siirtymisen tuomia mahdollisuuksia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen merkitys korostuu kaupunkiseudun kehityksen käyntija vipuvoimana. Kaupunkien välinen kilpailu opiskelijoista ja valmistuneista kiristyy. Opiskelijat koulutusasteesta riippumatta ovat keskeinen avainryhmä kaupunkiseudun houkuttelevuuden näkökulmasta. Keskeinen neuvottelukumppani on koulutus- ja tutkimuspoliittisissa kysymyksissä opetus- ja kulttuuriministeriö. Neuvoteltavat asiat liittyvät muuan muassa: Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämiseen liittyviin ratkaisuihin, kuten tutkimus- ja kehittämisrahoituksen alueelliseen kanavoimiseen ja yhteisen tutkimusohjelman laatimiseen korkeakoulujen kanssa Tulevan keskustakampusalueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyviin ratkaisuihin ml. maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät ratkaisut. Sosiaali- ja työllisyyspolitiikan osalta tehdään sosiaalista eheyttä ja osallisuutta tukevia ratkaisuja, joiden yhteydessä panostetaan erityisesti työllisyyteen liittyviin kysymyksiin. Porin seutu on kokeilualueena pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilussa. Nuorisotakuun toteuttamiseen tehdään paikallinen toimintasuunnitelma. Kuntakokeilun ja nuorisotakuun toteuttamisesta tehdään erillinen kumppanuussopimus alueen keskeisten toimijoiden ja viranomaisten kanssa. Koulujen tasa-arvotyö ja maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet kytketään osaksi samaa kokonaisuutta. Lisäksi pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (PAAVO) ja asuinalueiden kehittämisohjelman toimenpiteet integroidaan osaksi sosiaalisen eheyden sopimusjärjestelyjä. Keskeisiä neuvottelukumppaneita ovat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Neuvoteltavat asiat liittyvät muun muassa: Työllisyyden edistämiseen liittyvien tavoitteiden alueelliseen yhteen kokoamiseen (nuorisotakuu, kuntakokeilu ja aktiivinen kuntatyöllistäminen) Koulujen tasarvotyön, maahanmuuttajien kotoutumisen ja valtion asuinalueiden kehittämisohjelman tavoitteiden yhteen sovittamiseen

8 Kuvio 2. Kasvusopimus sopimuksellisen kehittämisen kokoavana sateenvarjon Asuin-, elinympäristö- ja yhdyskuntarakennepolitiikan osalta tehdään sekä keskuskaupungin sisäistä että ulkoista kaupunkiseudun kehittämistä tukevia sopimusmenettelyjä. Saavutettavuus nousee yhä keskeisemmäksi kaupunkiseudun kilpailukyky- ja menestystekijänä. Keskuskaupungin sisäinen kehittäminen koskee niin asuinalueiden kehittämisohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä lähiöiden kytkemisestä kaupunkirakenteeseen kuin MAL-toimenpiteitä mm. Hybridi-Porin kehittämiseksi (yritysalueet, kampusratkaisut, matkakeskus, muut liikenteelliset ratkaisut jne.). Porin kaupunkiseudun kaupunkirakennetta kehitetään uuden MAL-aiesopimuksen avulla aikaisemmin hyväksytyn rakennemallin pohjalta. Sopimukselle asetettavat uudet tavoitteet tukevat alueen kasvua ja kilpailukykyä. Uusi MALaiesopimus mahdollistaa sekä kaupungin sisäisen asuin- ja elinympäristöjen kehittämisen (Hybridi- Pori) että koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta palvelevan kehittämisen (Porin seudun rakennemallityön toimeenpano). Hybridi Pori on keskellä valtakunnallisesti merkittävää logistista yritysvyöhykettä ja kasvukäytävää, jonka päissä ovat Porin satamat ja suurteollisuuspuisto Harjavallassa. Kasvukäytävän varrella olevien vientiyritysten toiminta tukeutuu erityisesti satamiin ja rautatiehen. Satamien läheisyydessä on voimalaitoksia ja energian saatavuus on hyvä. Satamat ja niihin kiinteästi liittyvät yritykset, ympäröivä suurteollisuus ja niitä tukevat erityisalueet mm. Peittoon kierrätysalue, valtatie ja rautatie muodostavat toimivan kokonaisuuden, joilla on tulevaisuudessa vahva kasvupotentiaali. Yritysvyöhykkeen rinnalla on tehokas kaupunkimainen asutus- ja palvelurakenne, joka on rakentunut Kokemäenjoen, valtatien 2 ja rautatien varteen. Kantakaupunki on laajentunut siten, että noin 5-6 km etäisyydellä torista on noin asukasta. Kaupunkikeskusta on tiiviin asutuksen, kaupan, palvelujen, hallinnon, kulttuurin ja edelleen myös teollisuuden keskittymä. Alueen sijainti on logistisesti erinomainen. Yhteyksiä voidaan parantaa suhteellisen pienillä investoin-

9 neilla, jotka on mahdollista liittää keskeisiin kehittämistoimenpiteisiin. Kaupunkikeskustaa kehitetään houkuttelevana kaupunkina mm. hyödyntämällä isoja suurtapahtumia kuten esimerkiksi tekemällä hakemuksen asuntomessukaupungiksi vuonna Kaupunki panostaa sekä tapahtumiin että kaupunkirakenteen elävyyteen mm. Promenadi-Pori - konseptin, Porin kansallinen kaupunkipuiston, suunnitteilla olevan kaupunkikampuksen, matkakeskuksen (bussi-, juna- ja lentoliikenne) ja tapahtuma- ja kongressitalon rakentamisen jne. mukaisesti. Kaupunki tekee tietoisia tulevaisuusinvestointeja panostamalla em. kaltaisiin infrastruktuurihankkeisiin. Esimerkiksi suunnitteilla olevan korkeakoulukampuksen ja matkakeskuksen ympärillä olevalla ratapihalla on yli 10 hehtaaria vajaakäyttöistä yrityskorttelia ja läheisyydessä olevan lentoaseman vieressä kem2 (Aviapori) rakentamatonta yritystilaa. Kuviossa 3. esitetään, miten kaupunkirakenteen sisäinen kehittäminen (Hybridi-Pori) ja kaupunkiseudun rakennemallin toteutus kytkeytyvät yhteen. Kuvio 3. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen maankäytön keinoin Hybridi-Porissa ja kaupunkiseudulla Kaupunkikeskustan lähikehällä ja säteittäisten pääväylien varressa yritystoiminnalla on varaa laajentua ja hyödyntää monipuolisia ja kehittyviä julkisia ja yksityisiä palveluja. Porin kaupunkia ja edellä kuvattuja kohdealueita kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina, joissa yhdistyvät tehokas kaupunkirakenne, toimiva infrastruktuuri, viihtyisä ja elävä ympäristö, sujuva kaavoitus, arjen elämisen helppous, luottamus, osaamisen arvostus, yrittäminen, yhteistyön kulttuuri, arvokkaan historiallisen ympäristön vaaliminen ja muutoksen edistäminen. Teollisen yrityskaupungin rinnalla Porin kansallinen kaupunkipuisto ja Selkämeren kansallispuisto yhdistävät Kokemäenjoen suiston ja Yyterin Preiviikin Natura-alueet. Tavoitteena on omaleimainen, menestyvä ja kilpailukykyinen kaupunki, joka vetää puoleensa yrityksiä, asukkaita, opiskelijoita ja matkailijoita.

10 Keskeisiä neuvottelukumppaneita ovat Ympäristöministeriö, ARA, Liikenne- ja viestintäministeriö. Neuvoteltavat asiat liittyvät muun muassa: 5. Kumppanuus Hybridi-Porin ja keskustakampusalueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä ympäröivän maa-alueen kytkemiseen muuhun kaupunkirakenteeseen MAL-aiesopimuksen tavoitteiden täsmentämiseen ja käytännön toteuttamiseen Porin kaupunki tukee kasvusopimuksen ja muiden sopimuksellisten järjestelyiden avulla vastuullisen kaupunkipolitiikan toteuttamista yhdistämällä alueen vahvuudet tehtävien valintojen ympärille. Pori tekee syvää yhteistyötä oman alueen keskeisten toimijoiden lisäksi Viisikkokaupunkien (Lappeenranta, Joensuu, Vaasa ja Seinäjoki) ja Lounaisrannikon kehitysvyöhykkeen yhteistyön puitteissa. Kasvusopimuksessa mukana olevien tahojen kansalliset verkostot tarjoavat työkaluja, tekemistä ja osaamista tavoitteiden toteutumisen tueksi. Kehityskäytäviin liittyvä yhteistyö Porin kaupunkiseudulla ja Lounaisrannikon kehitys- Kuvio 4 ja 5. vyöhykkeellä

11 Pori aloitti Lounaisrannikon kehittämisvyöhyketyön yhdessä muiden alueen keskuskaupunkien kanssa vuonna Neljällä kaupunkiseudulla asuu yhteensä noin asukasta. Yhteistyön tavoitteena on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyö jäsentyy erikseen laaditun kehittämisohjelman mukaisiin lippulaivoihin, jotka liittyvät meriosaamiseen ( Meriosaaminen yhdistää ), energiaan ( Energiarannikko uudistaa ) innovaatiotoimintaan ( Innovaatiot tuottavat ja matkailuun ( Lounasmeri viettelee ). Louran kautta tehdyt valinnat tukevat kasvusopimuksen valintoja ja päinvastoin. Viisikkokaupungit taas ovat oman alueensa keskuskaupunkeja, joissa asuu yhteensä noin asukasta. Viisikkokaupunkien välittömällä vaikutusalueella (kaupunkiseudut) asuu noin asukasta (10,5 % koko maan väestöstä) ja sijaitsee työpaikkaa (10,2 % koko maan työpaikoista). Viisikkoseutujen bruttokansantuoteosuus koko maan osuudesta on 9,1 % ja TKI-menojen osuus 6,2 % koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista. Viisikkokaupunkeja yhdistäviä tekijöitä ovat laajaalainen osaamis- ja innovaatioperusta, vahva vientiteollisuussektori ja monipuolinen elinkeinoja toimialarakenne. Viisikkokaupunkien rakenneominaisuudet täydentävät toisiaan. Vahvat toimialat liittyvät mm. meriteollisuuteen, energiaan, elintarvikkeisiin, biotalouteen jne. Osaamisen kärjet ovat verkottuneet globaalisti. Kaikki kaupungit omaavat hyvät kansainväliset yhteydet niin länteen kuin itään. Viisikkokaupunkien osaamis-, elinkeino- ja toimialarakenne mahdollistaa sekä yhteiset toimenpiteet että niiden eriyttämisen seutujen omien vahvuuksien, keskittymien ja kärkiprofiilien mukaisesti. Kaikissa Viisikkokaupungeista on yliopisto tai yliopistokeskus ja ammattikorkeakouluja. Yritysten, korkeakoulujen ja julkisen hallinnon keskeiset toimijat tuntevat kaupunkiseudun vahvuudet ja pystyvät sopimaan yhteisistä strategisista valinnoista ja sitoutumaan niihin pitkäjänteisesti. Näin voidaan hallitusti siirtyä Triple Helix mallista kohti niin sanottua ekosysteemiajatteluun perustuvaa neloskierrettä eli kunnan, korkeakoulujen, elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan orgaanista osapuolten välistä yhteispeliä Keskisuuret kaupunkiseudut ovat kokonsa vuoksi ketteriä, joustavia ja nopeita toimijoita. Keskeisten toimijoiden yhteistyö on jatkuvaa, epämuodollista ja avointa. Ylialueellinen yhteistyö on ollut itsestään selvä toimintamalli jo pitkään. Tiivis vuorovaikutus edistää elinkeinorakenteen monipuolistumista ja toimialojen rajoja ylittävien liiketoimintamallien kehittämistä. Viisikkokaupungit muodostavat yhdessä kokoaan merkittävämmän vaikutusalueen kansalliselle innovaatiojärjestelmälle. Aikaisempien ohjelmien perusteella on kyetty osoittamaan, että kehittämisresurssien vaikuttavuus on suurinta keskisuurilla ja erikoistuneilla kaupunkiseuduilla. Lisäksi tehdään yhteistyötä pk-yritysten uusiutumis-, kasvu- ja kansainvälistymisohjelmassa (PUUKKO) Hyvinkään, Vaasan ja Tampereen kanssa. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen teemaverkosto pk-yritysten kasvun tueksi. Alueellisen ja kansallisen yhteistyön lisäksi panostetaan kansainvälisten yhteyksien monipuoliseen kehittämiseen. Kansainvälisten yhteyksien kehittäminen liittyy niin alueen vientiteollisuuden menestymisedellytysten tukemiseen kuin infrastruktuuriin liittyviin tulevaisuusinvestointeihin (erityisesti satamien kehittäminen, logistiikkayhteydet ja väyläverkosto).

12 Porissa Porin kaupunki Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunginjohtaja Lauri Kilkku Hallintopäällikkö Muut hakemusmenettelyyn osallistuvat toimijat Henna Lempiäinen Porin seudun Karhukunnat, seutujohtaja Risto Liljeroos Prizztech Oy:n toimitusjohtaja Harri Peltoniemi Porin yliopistokeskuksen johtaja Juha Kämäri Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja Terhi Laine Diakonia-ammattikorkeakoulu Pertti Rajala Satakuntaliitto, maakuntajohtaja Marja Karvonen Satakunnan Ely-keskus, ylijohtaja Matti Vehviläinen Varsinais-Suomen Ely-keskus, johtaja (liikennevastuualue)

13 Liite 1: Valmisteluryhmän jäsenet Timo Aro, kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö, Porin kaupunki Henna Lempiäinen, seutujohtaja, Karhukunnat Risto Liljeroos, johtaja, Prizztech Oy Marko Lehtimäki, kehitysjohtaja, Prizztech Oy Janne Vartia, kehittämispäällikkö, Prizztech Oy Markku Jokela, yksikönpäällikkö, Satakunnan Ely-keskus, TEKES Heikki Juurinen, aluekehitysjohtaja, Satakuntaliitto Harri Peltoniemi, johtaja, Porin yliopistokeskus Tarmo Lipping, professori, Porin yliopistokeskus/tampereen teknillinen yliopisto Esa Puolamäki, johtaja, Porin yliopistokeskus/turun yliopiston kauppakorkeakoulu Juha Kämäri, toimitusjohtaja/rehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Cimmo Nurmi, TKI-johtaja, Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Mika Nokelainen, yliopettaja, Diakonia-ammattikorkeakoulu