Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus

Transkriptio

1 Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus Mikael Ollikainen, Juha Varis Teknologiakatsaus 159/2004

2 Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus Mikael Ollikainen Juha Varis Teknologiakatsaus 159/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kannen kuva: Finn-Power Oy Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Suomeen on, lähinnä 1990-luvun elektroniikkateollisuuden vanavedessä, muodostunut merkittävää ohutlevyteollisuutta ja -osaamista. Globalisoituvassa maailmassa tämä teollisuus on nyt merkittävien uusien haasteiden edessä. Kaukoidän voimakkaasti kehittyvät markkinat ja halpa kustannustaso sekä myös EU:n laajentuminen itään luovat uusia haasteita mutta toisaalta myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle. Osaamisen rooli korostuu niin ohutlevytuotteissa kuin liiketoiminnassa, puhtaan valmistuskapasiteetin merkityksen vähentyessä. Ohutlevyteollisuudesta on siirryttävä ohutlevyliiketoimintaan. Alan menestymisen näkökulmasta kyse on siitä, löydämmekö oman roolimme tässä muuttuneessa tilanteessa. Selvittääkseen ohutlevyä jalostavan teollisuuden nykytilannetta, tulevaisuuden näkymiä sekä kehitystarpeita Tekes tilasi alan tilannetta kartoittavan selvityksen. Selvityksen taustaksi on haastateltu suomalaista ohutlevyteollisuutta, tuotantoteknologian toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Lisäksi selvitettiin myös alaa lähellä olevien tutkimuslaitosten näkemyksiä. Selvityksessä analysoidaan teollisuuden alan nykytilannetta sekä esitetään ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi. Tekes esittää lämpimät kiitokset kaikille selvityksen tekoon osallistuneille tahoille, niin raportin tekijöille kuin haastatelluille osapuolillekin. Helsingissä heinäkuussa 2004 Tekes

5 Alkusanat Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus -raportti perustuu Tekesin toimeksiannosta Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla joulukuun 2003 ja kesäkuun 2004 välisenä ajanjaksona tehtyyn selvitystyöhön. Loppuraportin ovat muokanneet kirjalliseen muotoon projektipäällikkö Mikael Ollikainen ja professori Juha Varis Konetekniikan osastolta. Loppuraportin kirjallisen materiaalin laadintaan on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet tutkija Anssi Tamminen Konetekniikan osastolta sekä projektipäällikkö Jouni Koivuniemi ja tutkija Sanna Taalikka Lappeenrannan teknillisen yliopiston Telecom Business Research Centeristä.

6 Tiivistelmä Suomalainen ohutlevyteollisuus on suurien haasteiden edessä. Teollisuudella on edessään samanaikaisesti rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta aiheutuvat haasteet sekä tuotannon, palvelujen ja investointien siirtyminen kehittyviin talousalueisiin. Rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia piirteitä ovat useampiportaiset toimittajaketjut, missä päähankkija toimii muutaman suuren järjestelmäintegraattorin kanssa. Globaalin toimintamallin uhkana voidaan puolestaan nähdä alueellisten alihankkijoiden kilpailukyvyn heikentyminen aikaisemman läheisyyden ja kommunikaation helppouden menettäessä merkitystään. Lisäksi selkeän uhkan suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle muodostaa uusien matalapalkkamaiden liittyminen Euroopan unioniin vuoden 2004 aikana. Kotimaisen levytuoteteollisuuden säilymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta onkin tärkeää keskittyä ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoituun käyttöön uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä. Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoituksen keskeisin toimenpide oli 25:ssä ohutlevyalaan liittyvässä kohteessa suoritettu haastattelututkimus, missä selvitettiin kotimaisen ohutlevytuoteteollisuuden, materiaalitoimittajien, tuotantoteknologian toimittajien ja tutkimuslaitosten nykytilanne, tulevaisuuden intressit sekä teknologiset ja liiketoiminnalliset kehitystarpeet. Selvitystyön painopiste oli valmistavassa ohutlevytuoteteollisuudessa. Kutakin kohderyhmää varten laadittiin yksityiskohtaiset kysymyslomakkeet, joissa käytiin läpi kartoituksen kannalta olennaisia asioita. Haastattelututkimus on siis tietty otos toimijakentästä, jollaisena siitä saatuja tuloksia tulee myös käsitellä. ten valinnoilla on pyritty aikaansaamaan poikkileikkaus koko kentästä. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomalainen ohutlevytuoteteollisuus on fyysisesti hyvässä kunnossa. Konekanta on tuotannon avainkoneiden osalta uutta tai uudehkoa ja tarvetta suuriin peruslaitteistoihin liittyviin investointeihin ei aikavälillä juurikaan ole. Investointitarpeet ovatkin lähinnä käsityötä vähentävän automaatioasteen nostoon liittyvissä hankinnoissa ja teknologiatarjonnan lisäämiseen liittyvissä hankinnoissa, esimerkiksi laseritekniikkaan liittyvissä hankinnoissa. Teknologiaa ja osaamisen tasoa pidettiin kohdeyrityksissä hyvänä samoin kuin tietotekniikan osaamista. Ohutlevykartoitukseen osallistuneet kohdeyritykset näyttäisivät pääsääntöisesti tunnistavansa osaamisen kehittämisalueet, mutta riittävät omat resurssit osaamisen systemaattiseksi kehittämiseksi näyttäisivät puuttuvan tai olevan hyvin vähäiset. Tuotekehityksen osuus on hyvin vähäinen ja se sijoittuukin arvioissa osaamisalueiden loppupäähän sekä nykytilanteessa että myöskin tulevaisuudessa. Lisäksi kohdeyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät hyvin pitkälti päivittäisten tuotanto-ongelmien ratkaisuun ja ovat panostukseltaan hieman vaatimattomia. Teknologiaohjelman sisällöksi ehdotetaan valmistavalta ohutlevytuoteteollisuudelta ja sen sidosryhmiltä kerättyjen hanke-ehdotusten pohjalta kuuden aihekorin muodostamaa kokonaisuutta, joissa kussakin on 5 12 sitä täsmentävää otsikkoa. Ehdotetussa teknologiaohjelmassa keskitytään uusien innovaatioiden ja toimintatapojen synnyttämiseen, perusasioiden ja tekniikoiden kuntoon saattamiseen sekä uusien innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen sekä tietotaidon siirtoon valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Ehdotettu teknologiaohjelma olisi kestoltaan nelivuotinen ja volyymiltään 40 miljoonaa euroa.

7 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä 1 Muuttuvan maailman vaikutus Suomen ohutlevyteollisuuteen Kehitystilannekatsaus Ohutlevykartoituksen tausta Ohutlevykartoituksen tavoitteet ja rajaukset Ohutlevykartoituksen suoritus Kysymyslomakkeiden keskeinen sisältö ja arviointiperusteet Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Tuotantoteknologian toimittajat Materiaalin toimittajat Loppukäyttäjät Tutkimuslaitokset Ohutlevykartoituksen tulokset Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Ohutlevyteollisuuden nykytila Ohutlevyteollisuuden tulevaisuuden visiot (arvio tilanteesta vuonna 2010) Intressit ja kehitystarpeet Hanke-ehdotukset Tuotantoteknologian toimittajat Materiaalintoimittajat Loppukäyttäjät Nykytila Tulevaisuus Intressit ja kehitystarpeet Hanke-ehdotukset Tutkimuslaitokset Tutkimuslaitosten nykytila Ohutlevytuoteteollisuuden tulevaisuuden visiot Esitykset tutkimuskohteiksi Tulosten analysointi Asiakasryhmät ja liikevaihdon jakautuminen asiakasryhmittäin Alihankinta vs. omat tuotteet Henkilökuntamäärä Osaaminen ja koulutus Koulutuksen osuus liikevaihdosta Eri tekijöiden merkitys strategiassa Yhteistyö Kansainvälistyminen Tuotantoteknologian taso Uhkatekijät Arvio aikavälistä Liiketoimintojen kehittäminen Hanke-ehdotukset

8 5 Keskustelu Ohutlevytuoteteollisuuden trendit Suomalaisen ohutlevyteollisuuden kehittäminen Suositukset kansalliseksi teknologiaohjelmaksi Teknologiaohjelman tavoitteet Teknologiaohjelmaan ehdotetut projektit Teknologiaohjelman sisältö Teknologiaohjelman rakenne Teknologiaohjelman volyymi ja aikataulut Jatkotoimenpide-ehdotukset Liitteet 1 Kysymyslomake, valmistava ohutlevytuoteteollisuus Kysymyslomake, ohutlevykomponenttien loppukäyttäjät Kysymyslomake, tuotantoteknologian toimittajat Kysymyslomake, materiaalintoimittajat Kysymyslomake, tutkimuslaitokset Alustava ehdotus kansalliseksi teknologiaohjelmaksi: Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Muuttuvan maailman vaikutus Suomen ohutlevyteollisuuteen Suomalainen ohutlevyteollisuus on suurien haasteiden edessä. Teollisuudella on edessään samanaikaisesti rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta aiheutuvat haasteet sekä tuotannon, palvelujen ja investointien siirtyminen kehittyviin talousalueisiin. Suomessa toimivan metalli- ja elektroniikkateollisuuden odotukset tulevasta ovat edelleen epävarmat samaan aikaan, kun maailmantaloudessa on nähty valoisia aikoja ja johon Suomi ja muu Länsi-Eurooppa eivät ole päässeet mukaan. Metalliteollisuudessa on selkeästi ollut havaittavissa voimakasta rakenteellista muutosta muutamien viime vuosien aikana ja tämä rakenteellinen muutos näyttäisi vain voimistuvan entisestään lähitulevaisuudessa. Perinteisesti yritykset ovat hallinnoineet tuotteidensa koko toimitusketjua alkaen tuotesuunnittelusta ja menetelmäkehityksestä komponenttivalmistukseen päätyen omien tuotteidensa testaukseen ja toimitukseen loppuasiakkaille. Rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia muutoksia ovat tämän oman osaamisen siirtyminen luotettaville partnerihenkisille komponenttitoimittajille ja yritysten keskittyminen omaan ydinalueensa osaamiseen. Vastuuta yksittäisten tuotteiden toiminnallisista ominaisuuksista on siirretty myös toimitusketjussa alaspäin komponenttitoimittajille. Jo nyt havaittavissa olevan voimistuvan rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia piirteitä ovat useampiportaiset toimittajaketjut (kuva 1.1), missä päähankkija toimii muutaman suuren järjestelmäintegraattorin kanssa. Tämän seurauksena järjestelmäintegraattoreiden yrityskoko kasvaa nykyisestä. Toimittajaketjussa järjestelmäintegraattorit puolestaan hoitavat lukuisten pienempien komponenttitoimittajien yhteydet ja ottavat vastuulleen tuotteiden detaljisuunnittelun, menetelmäkehityksen, hankinnat ja lopputuotteen testauksen sekä toimitukset päähankkijan osoittamiin toimitusosoitteisiin. Kuvatunlaisessa tilanteessa päähankkija keskittyy tuotteen brandin kehittämiseen ja ylläpitoon, asiakashallintaan sekä tuotteiden konseptisuunnitteluun. Toimittajaketjujen päähankkijat ovat usein menestyksekkäitä globaalin toimintatavan omaavia yrityksiä, jotka toimivat globaalisti tarjoten palveluja kaikkialla maailmassa. Globaalissa toimintamallissa kustannustehokkuus, toimitusten laadukkuus ja toimitusajat nousevat esille korostetusti. Tällöin nousee ratkaisevaksi tekijäksi järjestelmäintegraattoreiden kyky hoitaa tehtävänsä toimittajaketjussa tuotekehityksen, valmistuksen ja logistiikan osa-alueilla. Enää ei pelkällä yhden alueen vahvalla osaamisella pärjää koventuvassa kilpailussa. Suomalaiset levytuotetehtaat ovat kansainvälisestikin mitattuna tuotantoteknologioiltaan huippuluokkaa. Tästä on pitänyt huolen voimakkaat investoinnit moderneihin tuotantotekniikoihin ja järjestelmiin 80-luvun lopun ja 90-luvun aikana. Erityisesti voimakkaasti 90-luvulla kasvanut elektroniikka- ja telekommunikaatioalan kehitys on edellyttänyt tuotantojärjestelmien kehittämistä vastaamaan Komponenttitoimittaja Päähankkija Komponenttitoimittaja Järjestelmäintegraattori Päähankkija Vastuu tuoteominaisuuksista ja tuotannosta siirtyy ketjussa taaksepäin Kuva 1.1. Muutos päähankkijakeskeisestä toimintatavasta verkottuneeseen toimintatapaan. 1

10 päähankkijoiden vaatimuksia. Investoinnit ovat kuitenkin olleet hyvin pitkälti tuotantokapasiteetin kasvattamista. Tästä johtuen levytuotetehtailta puuttuu oma tuotekehitys lähes kokonaan. Samoin uusien innovatiivisten tuoteratkaisuiden ja prosessien puuttuminen on yleistä. Samoin osaamispohja on useissa tapauksissa suppea osaamisen kohdistuessa yleisesti käytettyihin prosesseihin. Syynä tähän tilanteeseen on päähankkijoiden tiukka omien tuotteiden hallinnointi ja pelkän eritellyn prosessikapasiteetin osto alihankkijoilta. Nykyiset ohutlevyteollisuuden valmistamat tuoterakenteet ovat useissa tapauksissa hyvinkin vanhoja ja periytyvät ajalta, jolloin päähankkija hallinnoi koko tuotesuunnitteluketjua. Nämä ohutlevytuotteet on suunniteltu muun tuotesuunnittelun yhteydessä vailla todellista yhteyttä valmistaviin yrityksiin ja useissa tapauksissa on puuttunut viimeisin tietämys ohutlevytekniikan mahdollisuuksista sekä erityisratkaisuista. Tuotteet ovat hyvin harvoin kustannustehokkaasti suunniteltuja ja usein niissä käytetään tarpeettoman monimutkaisia rakenteita. Tuotteissa on myös harvoin käytetty suuria innovatiivisia ratkaisuja ja tuoterakenteessa on selkeästi havaittavissa valmistettavuuden varmistaminen, eli tuotteet ovat suunniteltu siten, että ne ovat valmistettavissa lähes kaikissa levytuotetehtaissa olevalla vakiolla tuotantokonekannalla. Tällä on haluttu eliminoida epävarmuustekijät tuotteiden toimituksissa ja varmistaa tuotteiden toimitukset kaikissa tilanteissa. Kyseiset ominaisuudet ovat havaittavissa erityisesti elektroniikka- ja tiedonsiirtoalan teollisuuden tuoterakenteissa. Globaalin toimintamallin yhtenä uhkana voidaan nähdä alueellisten alihankkijoiden kilpailukyvyn heikentyminen aikaisemman läheisyyden ja kommunikaation helppouden menettäessä merkitystään. Tämä seikka tulee erityisesti korostumaan, jos järjestelmäintegraattoriksi valitaan joku ulkomainen yritys. Tällöin ei päähankkijan kotimaisuudesta ja aikaisemmista liikesuhteista ole juurikaan hyötyä, vaan järjestelmäintegraattori valitsee toimintakumppaneikseen kykeneviä yrityksiä jotka ovat halukkaita panostamaan valmistettavien komponenttien kehittämiseen, valmistamiseen ja logistiikkaan kokonaiskustannustehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Selkeän uhkan suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle muodostaa uusien matalapalkkamaiden liittyminen Euroopan unioniin vuoden 2004 aikana. Näissä maissa toimivilla levytuotetehtailla tulee olemaan kova pyrkimys liittyä jalostusketjuun ja parhaiten tämä onnistuu alkuvaiheessa komponenttitoimittajan ominaisuudessa verkottuneen liiketoimintamallin niin sanottuna halpana tekijänä. Halu investoida uusiin tehokkaisiin valmistustekniikoihin ja perinteisten jo opittujen toimintatapojen puuttuminen yhdessä selvästi alhaisemman palkkatason kanssa asettaa nämä yritykset aivan uudelle tasolle verrattuna vanhaan tilanteeseen. Palvelut voidaan alusta alkaen rakentaa uuden ajatustavan ympärille, missä järjestelmäintegraattoreille tarjotaan kokonaispalveluita alkaen valmistettavien tuotteiden detaljisuunnittelusta ja päätyen eritasoisiin alikokoonpanosuoritteisiin. Yhtenä etuna uusilla jäsenmailla on Eurooppa-keskeisempi maantieteellinen sijainti, mikä parantaa niiden kilpailukykyä Euroopan markkinoilla verrattuna Suomeen, mikä on huomattavasti etäämpänä Euroopan kulutuskeskittymää. Tuotekehitys ja innovatiivisuus on tunnetusti ihmisvaltaista työtä, missä palkkatasolla on selkeä merkitys koko palvelutarjontaan. Näin ollen suomalaisten komponenttitoimittajien kilpailukyky romahtaa ja niiden määrä supistuu voimakkaasti, mikäli muuttuneeseen tilanteeseen ei reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kotimaisen levytuoteteollisuuden säilymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta on tärkeää keskittyä ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoituun käyttöön uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä. Ei ole järkeä keskittyä tuotantokapasiteetin myyntiin pelkästään olemassa olevien ohutlevyrakenteiden valmistukseen vaan täytyy ottaa huomioon tuoterakenteiden muuttuminen tulevaisuudessa sekä aluevaltaukset muiden teollisuudenalojen tuottamiin tuotteisiin korvaavilla ohutlevyrakenteilla. Tämä edellyttää järjestelmällistä toimintamallien kehittämistä sekä tuotekehityspanostusta ja teknologian siirtoa teollisuuden käyttöön eri korkeakouluilta, yliopistoilta ja eri tutkimuslaitoksilta. Etenkin elektroniikka- ja tiedonsiirtoteollisuuden käyttämissä ohutlevyrakenteissa on pyrittävä selkeästi nykyistä enemmän ottamaan huomioon koko järjestelmän toiminnallisen vaatimukset. Nämä ilmenevät esimerkiksi värähtelymekaniikan, lämmönsiirtotekniikan ja EMC-suojausten huomioonottamisen ohutlevyrakenteissa jo konseptisuunnitteluvaiheessa. Koska päähankkija hallitsee harvoin kaikki suunnittelun erityispiirteet on luontevaa että suunnitteluvastuu siirtyy levytuoteteollisuuden vastuulle. Tämä edellyttää aivan uusien piirteiden huomioimista pelkän ohutlevyvalmistuskapasiteetin myymisen sijasta. Uusia sovellutuskohteita on löydettävissä runsaasti esimerkiksi kulkuväline-, kuljetusväline- ja rakennusteollisuuden tuotteista sekä liikkuvien koneenosien konstruktioista, missä on perinteisesti käytetty hyvinkin erilaisia tuoteratkaisuita, kuten raskaita hitsattuja rakenteita. Ohutlevyrakenteilla on näissä sovellutuskohteilla saavutettavissa selkeät edut perinteisiin tuotteisiin verrattuna. Kulkuvälineiden ja kuljetusvälineiden omaa massaa pienentämällä ja rakenteiden kokoa pienentämällä saadaan lisää hyödynnettävissä olevaa kuormaa ja lisätilavuutta. Liikkuvien koneenosien keventämisessä on mahdollisuutena koneen dynaamisten ominaisuuksien parantaminen vastaamaan suorituskyvyltään muita moderneja rakenne- ja ohjauskomponentteja. Rakennusteollisuudessa mahdollisuuksia on lukuisia. Uusien sovellutuskohteiden löytäminen lisää myös ohutlevyn käyttöä raaka-aineena. Tämä puolestaan parantaa kotimaisten ohutlevyalalla toimivien raaka-ainetoimittajien asemaa. 2

11 Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventäminen tulee nähdä laajempana kokonaisuutena. Jotta kotimaisten levytuotetehtaiden toiminta ja kilpailukyky turvataan pidemmällä aikavälillä, tarvitaan verkottunutta toimintatapaa. Verkottuneisuus antaa valmiudet globaaliin toimintatapaan, missä toiminta ei ole yhden tai korkeintaan muutaman kotimaisen päähankkijan varassa vaan markkinakenttänä on koko globaalit markkinat ja niillä toimivat yritykset. Verkottuneisuus itsessään painottaa logistiikan hallintaa, kokonaistaloudellisuutta ja laatua kokonaispalvelukonseptin ohella. Kokonaispalvelukonseptissa korostuu lisäksi rajapintojen hallinta eri toimittajien toimintoja hallitessa eli ns. orkesterointi. Verkottuneisuus puolestaan vaatii liiketoiminnan kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Liiketoiminnan kehittämisessä avainasemassa ovat esimerkiksi asiakastarveanalyysit, tuotekehitysmallit, liiketoimintamallit ja erilaiset arvoketjut. 1.1 Kehitystilannekatsaus Kiina-ilmiö ja valmistavan teollisuuden painopisteen siirtyminen pois perinteisiltä vahvoilta teollisuusmailta uusille kehittyville markkinoille on arkipäivää tällä hetkellä. Joidenkin arvioiden mukaan (Etelä-Saimaa, ) esimerkiksi Saksasta Kiina-ilmiö vie työpaikkoja valmistavan teollisuuden puolelta tuhannen työpaikan päivävauhdilla. Kato on suurin auto- ja elektroniikkateollisuudessa, jotka ovat perinteisesti suuria ohutlevytuotteiden käyttäjiä. Aasialaispalkat alentavat yritysten tuotantokustannuksia, mutta tekevät samalla ostajista työttömiä. Joukkotyöttömyydestä kärsivä Saksan teollisuus investoi vanhaan malliin, ei kuitenkaan kotimaahan vaan Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Kun keskipalkka on Saksassa euroa kuukaudessa, niin Tšekissä, Puolassa ja Unkarissa se on 500 euroa, mutta saksalaisen teollisuuden uusimmissa kohdemaissa Romaniassa, Venäjällä ja Kiinassa vieläkin vähemmin. Saksassa onkin alkanut alihankkijoiden painostus alentaa hintojaan. Esimerkiksi Etelä-Saimaa-lehden mukaan Daimler-Benz ja Opel edellyttävät alihankkijoiltaan prosentin hinnanalennuksia seuraavien kolmen vuoden aikana. Suuryritystenhintapainostus ajaa myös pienyrittäjät ja samalla työpaikat halvan työvoiman maihin. Useat suuret saksalaiset metalli- ja elektroniikkateollisuuden yritykset aikovatkin pidentää viikkotyöaikaansa nykyisestä 35 tunnista 40 tuntiin. Metalli- ja elektroniikkateollisuuteen neuvoteltu uusi työehtosopimus mahdollistaa yrityskohtaiset työajan pidennykset. Monet suuret saksalaiset yritykset aikovatkin pidentää nimenomaan tutkimus-, tuotekehitys- ja suunnitteluosastojensa työaikaa 40 tuntiin. Pidennyksiä perustellaan uusilla tuotesarjoilla ja tilauskannan paranemisella (Kauppalehti, ). Työpaikkojen katoaminen on ajanut esimerkiksi Saksan harkitsemaan valtion tukemien halpapalkka-alueiden perustamista maan itäosiin suojellakseen alueen työpaikkoja (Etelä-Saimaa, ) EU:n laajentuessa vappuna Saksan liikenneministeri Manfred Stolpe kertoi, että suunnitelmalla kansalaisia kannustetaan ottamaan mieluummin vastaan pienipalkkaisia töitä kuin elämään sosiaaliturvalla. Kansainvälinen teleala hakee muiden mukana huomattavia säästöjä, mutta myös uutta tehoa halvan työvoiman maasta (Kauppalehti, ). Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan seuraavan neljän vuoden aikana telealan työpaikkaa siirtyy ennen muuta Intiaan, Kiinaan ja Itä- Eurooppaan. Selvityksen mukaan jo 30 merkittävää alan yritystä on jo päätynyt mittaviin työvoiman siirtoihin. Tendenssi on selvästi kasvamassa. Yhä useammat yritykset siirtävät yhä enemmän väkeä sinne, mistä koulutettua työvoimaa saa halvemmalla. Eniten telealan työpaikkoja on siirtynyt tähän mennessä Intiaan, joka tunnetaan erityisesti osaavista ohjelmoijistaan. Lisäksi yrittäminen on EU:n uusissa jäsenmaissa yleisempää kuin nykyisissä EU-maissa. EU:n yritteliäämmät valtiot ovat Irlanti ja Unkari, ja esimerkiksi Puolassa yrittäminen on tavallisempaa kuin Suomessa tai Ruotsissa (Global Entrepreneurship Monitor, Kauffman Centre for Entrepreneurial Leadership, 2003). Pitkään jatkunut taantuma näkyy yritysten perustoimintojen asteittaisena hiipumisena. Kone- ja laiteinvestointien karsiminen alkoi jo vuoden 2001 loppupuolella. Henkilökunnan lomautukset ja irtisanomiset käynnistyivät seuraavana vuonna, ja viime vuonna taittui tutkimus- ja tuotekehityspanostusten pitkä, 1990-luvun alussa alkanut kasvuputki (Kauppalehti, ). Balance Consultingin 58 pörssiyhtiöltä keräämien tietojen mukaan tutkimus- ja tuotekehitysmenot supistuivat viime vuonna 6,5 prosenttia. Luvuista on puhdistettu Nokia, jonka osuus tutkittujen pörssiyhtiöiden t&k-menoista oli peräti 79 prosenttia. teollisuuden omat investointitiedustelut antavat samansuuntaisia tuloksia. Taantuma on rokottanut tutkimusta ja tuotekehitystä, joka vielä 1990-luvulla oli vuosittain jopa 20 prosentin kasvussa. Leikkauslinjalle on jouduttu myös teknologiayrityksissä. Globalisaatio on jatkossa kova haaste myös tutkimukselle ja tuotekehittelylle. Teollisuuden ja työnantajien mukaan yritysten t&k-toiminnasta tapahtui viime vuonna noin 53 prosenttia Suomessa. Vaikka Suomen osuus on lievästi supistunut, henkilökunnan määrä on kuitenkin pysynyt entisellään. Osaamiseen panostetaan muuallakin, joten t&k-toiminnan valumista Suomesta muualle tuskin voi kokonaan estää. Mistään massiivisesta siirtymästä ei ainakaan toistaiseksi voi puhua. Suomen onneksi t&k-toiminta ei ole Kiinassakaan ilmaista. Ohutlevyalan kehitystilannekatsausta varten käytiin läpi kolme merkittävämpää julkaisua ohutlevyalalta viimeisen kahden vuoden ajalta; Blech Rohre Profile (Saksa), Bänder Bleche Rohre (Saksa) ja Fabricator (USA). Taulukkoon 1.1 on koottu julkaisukohtaisesti merkittävimmät artikkelin aiheet sen selvittämiseksi, mitkä ovat ohutlevyalan aiheita kansainvälisissä lehdistössä. 3

12 Taulukko 1.1. Artikkeliaiheet lehdittäin. Blech, Rohre, Profile Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 24 Muovaus, prässit 40 Laserleikkaus 7 Laser, muut 4 Laserhitsaus 11 Liittäminen (niittaus yms.) 4 Leikkaus 12 Hitsaus 14 Pintakäsittelyt, viimeistely 7 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 19 Putki/Profiili 26 Organisaatio 3 Särmäys, taivutus 19 Logistiikka 4 Lävistys, Stanssaus 17 Laatu 10 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 4 Asentaminen, rakentaminen 3 Materiaalin käsittely, varastointi 5 Tuotekehitys 3 Globalisaatio 1 Bänder, Bleche, Rohre Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 27 Muovaus, prässit 39 Laserleikkaus 12 Laserhitsaus 11 Liittäminen (niittaus yms.) 10 Leikkaus 8 Hitsaus 25 Pintakäsittelyt, viimeistely 16 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 7 Putki/Profiili 23 Särmäys, taivutus 11 Lävistys, Stanssaus 8 Laatu 15 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 3 Materiaalin käsittely, varastointi 17 Tuotekehitys 9 Globalisaatio 2 Sahaus 3 Tailored blanks & tubes 3 Materiaalit 3 Lastuaminen 1 Oikaisu 1 Fabricator Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 7 Muovaus, prässit 6 Laserleikkaus 12 Laserhitsaus 7 Työkalutekniikka 3 Liittäminen (niittaus yms.) 2 Leikkaus 7 Sahaus 2 Hitsaus 12 Pintakäsittelyt, viimeistely 8 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 11 Merkkaus 1 Putki/Profiili 3 Särmäys, taivutus 9 Lävistys, Stanssaus 7 Laatu 2 Huolto 1 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 10 Materiaalin käsittely, varastointi 8 Globalisaatio, talous 23 Sahaus 1 Asentaminen, rakentaminen 4 Materiaalit 6 Logistiikka 1 Organisaatiot 2 Taulukon perusteella Euroopassa keskitytään enemmän perustekniikoihin globalisaation ollessa vain marginaalialueen aihe. USA:ssa taas on havaittu globalisaation merkitys liiketoiminnoille globalisaatiota käsittelevien artikkelien ollessa suosituimpien artikkelien joukossa. Tuotantoautomaatioon liittyvät artikkelit olivat puolestaan huomattavasti yleisempiä Saksalaisissa lehdissä kuin yhdysvaltalaisessa lehdessä. Ohutlevyalan kansainvälistä tutkimustilannetta on selvitetty tekemällä yhteenveto seitsemän keskeisen tieteellisen julkaisun viiden tuoreimman numeron artikkeleiden aiheista, (yhteensä 821 kpl). Julkaisut olivat: Computer-integrated manufacturing systems International journal of advanced manufacturing technology Integrated manufacturing systems the international journal of manufacturing technology management 4

13 Taulukko 1.2. Valmistusmenetelmiin liittyviä tutkimusaiheita. Työstövoimat, lastunmuod., värinä, lämpö Prosessiparametrit ( työstöarvot ) Geom. Mittaus, myös työstön aikana Valmistuksen suunnittelu ja optimointi Muovaus, leikkaus puristimilla CAM/erikoistapaus Työstöradan generointi/korjaus Muotin optimointi Pikavalmistus Työstön tarkkuus Muovauksen FEM-analysointi Työstökoneen suunnittelu Piirteiden tunnistus mallista Tolerointi Erik. mat. työstö Kokoonpanon suunnittelu Piirilevyjen valmistus CAD/tietokanta, malli Tarkastus Työkappaleen kiinnityksen suunnittelu CAD/muotojen tarkastus Juottaminen Keraamien työstö Kipinätyöstö Koneen valvonta Lasertyöstö Lastuamisnesteet Pakkaus Suurnopeuskoneistus Työkalun valinta Työstön valvonta Vesisuihkuleikkaus Keskiötön hionta Ekotyöstö Jäähdytetyn työkappaleen koneistus Konenäkö Työkappaleen lämpötilan mittaus Purkaminen Tarkkuuskoneistus Työkalun kiinnitys Työkalun suunnittelu Työstetyn pinnan tribologia Työturvallisuus Valettavuuden arviointi International journal of production research Journal of intelligent manufacturing Journal of manufacturing science and engineering Proceedings of the Institution of Mechanical Engineers. Part B, Journal of engineering manufacture. Taulukkoon 1.2 on koottu valmistusmenetelmiin liittyviä aiheita. Taulukkoon 1.3 on koottu valmistusjärjestelmiin liittyviä aiheita. Luvut aiheen perässä ilmoittavat tilanteen eri vuosilta ( ) + ( ) + ( ). Artikkeleista voidaan havaita että kansainvälisissä tiedelehdissä käsitellään levytyötekniikkaan liittyvää tutkimusta hyvin vähäisissä määrin. Taulukko 1.3. Valmistusjärjestelmiin liittyviä tutkimusaiheita. Solujen/järjestelmien optimointi Simultaanisuunnittelu Valmistuksen ohjaus (kanban yms.) Toimitusketju/logistiikka Tuotannon ryhmittely Robottisolu, robotit Systeemin mallinnus Miehityksen suunnittelu Tilastollinen laadunohjaus, SPC Tuotannon organisointi globaalisti Välivarastojen optimointi CIM, tuotannon tietojärjestelmät Tuotteen suunnittelu Tuotannon suunnittelu, aikataulutus Kuivatyöstö Etävalmistus Hermoverkot Investoinnit tekoälyyn Laadunohjaus, TQM Nopea (agile) valmistus Objektiorientoitunut softa Teknologian siirto Tuotannon kuormitus rajoitteilla Työympäristö/-yhteisö Valmistuksen filosofia Virtuaalitehdas Geneettiset algoritmit Reverse engineering Ympäristön kuormitus Human resource Virtual Enterprise

14 1.2 Ohutlevykartoituksen tausta Ohutlevytuoteteollisuuden uhkatekijät ja mahdollisuudet on tiedostettu jo jonkin aikaa. Tekesin pyynnöstä muutamat tutkimuslaitokset laativat kevään 2003 aikana alustavia ehdotuksia laajaksi kansalliseksi tutkimuskokonaisuudeksi, jolla suomalaisen ohutlevytuoteteollisuuden hyvinvointi voitaisiin osaltaan taata. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) alustavassa ehdotuksessa on huomioitu globalisaation ja rakennemuutoksen hallinnassa tarvittavat elementit suomalaisen ohutlevytuoteteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi lähitulevaisuudessa. LTY:n alustava ehdotus Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä (liite 6) perustuu uusien innovatiivisten tuotteiden valmistukseen ja raskaiden rakenteiden keventämiseen pelkän tuotantokapasiteetin myynnin sijasta ja se sisältää seitsemän otsikkotasoista kohtaa, mitkä on esitetty taulukossa 1.4. Toimenpideohjelman kohdat ovat toisiaan täydentäviä ja niissä saattaa olla osittaisia päällekkäisyyksiä, mutta yhdessä ne muodostavat koko toimialan yli menevän kokonaisuuden. Taulukossa 1.4 kunkin kohdan avainasiat on esitetty lyhyesti suuntaviivoja antavina otsikkotasolla. Ohutlevykartoitus perustuu pitkälti alustavassa teknologiaohjelman ehdotuksessa esitettyihin uhkatekijöihin sekä mahdollisuuksiin ja siinä käytettävä kirjallinen materiaali pohjautuu pitkälti esitettyyn seitsemään otsikkotason kokonaisuuteen. Taulukko 1.4. Toimenpideohjelman kohdat. I Ympäristöolosuhteet huomioiva ja itsemonitoroiva tuote älykkäät kenno- ja kuorirakenteet värähtelyn huomioonottaminen lämpötilamuutosten huomioonottaminen EMC -suojauksen huomioonottaminen muotoilu osana ohutlevytuotetta elinkaarihallinta (LCA, LCC, LCM) Kohderyhmä: sähköteollisuus, elektroniikkateollisuus, tiedonsiirtoalan teollisuus II Raskaiden rakenteiden korvaaminen älykkäillä ohutlevyrakenteilla moduloidut ja standardisoidut rakenteet kevyet kenno- ja kuorirakenteet säätyvät rakenteet elinkaarihallinta (LCA, LCC, LCM) Kohderyhmä: raskaiden rakenteiden valmistajat, rakennusteollisuus, kulkuvälineteollisuus III Näkymättömät liitokset kehittyneet liittämistekniikat kehittyneet materiaalit Kohderyhmä: sähköteollisuus, elektroniikkateollisuus, tiedonsiirtoalan teollisuus, kodinkoneteollisuus, kulkuvälineteollisuus IV Täsmäräätälöidyt levyaihiot kokonaisoptimoitujen ohutlevytuotteiden valmistuksessa ( Plug&Play ) kehittyneet liiketoimintamallit toimivat arvoketjut tuotekehitysmallit logistiikan hallinta orkesterointi suunnitteluplatformit kokonaistaloudellisuus Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset, terästen valmistajat, teräspalvelukeskukset 6

15 Taulukko 1.4. jatkuu... V Joustava sarjatuotanto kuori- ja kennorakenteiden joustava valmistus rapid tooling taloudellisuus Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset VI Täsmäpinnoitteet pinnoitteiden ympäristöystävällisyys elinkaarihallinta tulevat EU-määräykset tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien tukeminen Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset VII Oppiva ohutlevytuotetehdas oppivat ja älykkäät käyttäjäliittymät sopeutuvat tuotantojärjestelmät joustava piirrepohjainen tuotanto älykkäät tuotantoprosessit Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset 1.3 Ohutlevykartoituksen tavoitteet ja rajaukset Selvitystyön keskeisiin toimenpiteisiin kuului noin kolmessakymmenessä ohutlevyalaan liittyvässä yrityksessä suoritettava haastattelututkimus, missä selvitettiin kotimaisen ohutlevytuoteteollisuuden, materiaalitoimittajien, tuotantoteknologian toimittajien ja tutkimuslaitosten nykytilanne, tulevaisuuden intressit sekä teknologiset ja liiketoiminnalliset kehitystarpeet. Lisäksi selvitystyön aikana luotiin katsaus ohutlevytuoteteollisuuden kansainväliseen tutkimukseen ja teollisuuden tilaan vierailukäynneillä. Selvitystyön sisältöön kuului myös mahdollisen kehitysohjelman, aihealueiden, sisällön ja tavoitteiden määrittely samoin kuin mahdollisen kehitysohjelman euromääräisen laajuuden arviointi. Selvityksen tulosten perusteella Tekes tekee päätöksen mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Haastattelututkimukseen valittavat yritykset valittiin niin, että ne antoivat mahdollisimman kattavan kuvan suomalaisesta ohutlevyalan teollisuudesta. Samoin ulkomaiset vierailukohteet valittiin niin, että alan viimeinen tietämys saatiin välitettyä palvelemaan selvitystyön tavoitteita. Selvitystyön tulokset esitellään alan teollisuudelle järjestettävässä seminaarissa 10. kesäkuuta 2004 Teknillisen korkeakoulun luentosalissa V1. Selvitystyön painopiste on valmistavassa ohutlevytuoteteollisuudessa. Jotta ohutlevytuoteteollisuuden ja siihen läheisesti liittyvien sidosryhmien tilasta ja haasteista saataisiin mahdollisimman kattava kokonaiskuva, täydennetään valmistavan ohutlevytuoteteollisuuden tuloksia valikoiden muilta kohderyhmiltä saaduilta vastauksilta. Selvitystyön periaate on esitetty kuvassa 1.2 missä on myös selvitetty muiden kohderyhmien informaation sisältöä. 7

16 Loppukäyttäjät Tutkimuslaitokset Tulevaisuuden visiot Tulevaisuuden ennusteet Tulevaisuuden toimintatavat Uudet tekniikat Uudet innovaatiot Tietotaito Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Nykytila Tulevaisuuden odotukset Kiinnostavuus Tuotantoteknologian toimittajat Tieto tulevaisuuden tuotantotekniikoista Painopistealueet Materiaalitieto Palvelukonseptit Materiaalitoimittajat = Kehitysohjelman sisältö! Kuva 1.2. Selvitystyön periaate. 8

17 2 Ohutlevykartoituksen suoritus Ohutlevykartoituksen käytännön osuuden suorittamista varten ohutlevyalalla toimivat yritykset ja ohutlevytuotteita lopputuotteissaan käyttävät yritykset jaoteltiin viiteen pääryhmään (kuva 2.1). Nämä pääryhmät ovat: Valmistava ohutlevytuoteteollisuus, johon luokitellaan kuuluvaksi yritykset, joilla on ohutlevytuotannon valmistustoimintoja. Tähän ryhmään kuuluvat yritykset voivat toimia alihankkijoina tai ne voivat valmistaa ohutlevytuotteita omaan lopputuotteeseen. Tuotantoteknologian toimittajat, johon luokitellaan kuuluvaksi levytyökoneita valmistavat tai maahantuovat yritykset. Materiaalitoimittajat, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevymateriaaleja valmistavat tai maahantuovat yritykset. Loppukäyttäjät, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevyosia tuotteissaan käyttävät yritykset ilman omaa ohutlevytuotteiden valmistusta. Tutkimuslaitokset, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevyteknologian parissa toimivat tutkimuslaitos- tai yliopisto-organisaatiot. Kutakin kohderyhmää varten laadittiin yksityiskohtaiset kysymyslomakkeet, joissa käytiin läpi kartoituksen kannalta olennaisia asioita. Kysymyslomakkeiden sisältö vaihteli hieman riippuen siitä, mille ryhmälle kysymyslomake oli suunnattu. Kysymyslomakkeiden rakenne oli muotoiltu kuvan 2.2 kaltaisesti valmistavan ohutlevyteollisuuden, tutkimuslaitosten ja loppukäyttäjien lomakkeissa. Tuotantoteknologian toimittajille ja materiaalitoimittajille suunnattujen kysymyslomakkeiden rakenne oli muotoiltu kuvan 2.3 kaltaisesti. Olennaista kysymyslomakkeiden sisällölle oli selvittää yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät sekä intressit ja kehitystarpeet niihin liittyvine teknologisina ja liiketoiminnallisina mahdollisuuksina. Kysymyslomakkeet ovat tämän esiselvitysraportin liitteinä, liitteet Loppukäyttäjät 2. Tuotentoteknologian toimittajat 1. Valmistava ohutlevytuoteteollisuus 3. Materiaalitoimittajat 5. Tutkimuslaitokset Kuva 2.1. Ohutlevykartoituksen kohderyhmät. 9

18 Nykytila Tulevaisuuden visiot Intressit ja kehitystarpeet Teknologiset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet Kuva 2.2. Kysymyslomakkeiden periaate (valmistava ohutlevytuoteteollisuus, loppukäyttäjät ja tutkimuslaitokset). Nykytila Tulevaisuuden visiot Teknologiset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet Kuva 2.3. Kysymyslomakkeiden periaate (tuotantoteknologian toimittajat ja materiaalitoimittajat). 2.1 Kysymyslomakkeiden keskeinen sisältö ja arviointiperusteet Valmistava ohutlevytuoteteollisuus ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta myöskin viiden vuoden ajanjaksolla. Organisaation nykytilaa arvioidaan henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajanjaksolla sekä henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin vuoden 2003 lopussa. Lisäksi arvioitiin organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään henkilöstön koulutuksen taso ja suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen strategian nykytilaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön laajuutta arvioidaan myös ulkomaalaisten loppuasiakkaiden määrällä sekä niiden tuottamalla liikevaihdolla mitattuna. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. ten tämänhetkistä teknologiaa arvioidaan yrityksen avainkoneiden ikäjakaumasta sekä yritysten käyttämän levyntyöstöteknologian pohjalta. Lisäksi yrityksiä pyydetään antamaan arvionsa tuotantovirran painopisteestä sekä heikkouksista että vahvuuksista levyntyöstössä ja ohjelmistotekniikassa. Lisäksi selvitetään investointitarpeet tuotantoteknologiaan ja ohjelmistoihin. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. ten tulevaisuuden näkymiä ja odotuksia arvioidaan liikevaihdon kehitysnäkymillä aikavälillä sekä arvioimalla tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta vuonna Organisaation tilaa vuonna 2010 arvioidaan henkilöstön määrällä ja henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään henkilöstön koulutuksen taso ja suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen strategian muutosta vuoteen 2010 mennessä arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta vuonna ten tulevaa yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa vuonna Kansainvälisen yhteistyön laajuutta arvioidaan myös ulkomaalaisten loppuasiakkaiden määrällä samana ajankohtana sekä niiden tuottamalla liikevaihdolla mitattuna. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla vuonna

19 ten tuotantoteknologista osaamista vuonna 2010 arvioidaan vertaamalla nykyistä tilannetta vuoden 2010 odotuksiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään antamaan arvionsa tuotantovirran painopisteestä sekä heikkouksista että vahvuuksista levyntyöstössä ja ohjelmistotekniikassa vuonna Lisäksi selvitetään investointitarpeet aikavälillä tuotantoteknologiaan ja ohjelmistoihin. Liiketoiminnan mahdollisuuksia vuonna 2010 arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa. ten teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia arvioidaan yritysten kiinnostuksella eri aihealueiden kehitysohjelmiin, mitkä on valittu alustavasta toimenpideohjelmasta. Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan yrityksen kannalta kiinnostavia ja tarpeellisia kehityshankkeita tavoitteineen, ajankohtineen ja panostuksineen Tuotantoteknologian toimittajat ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä ajanjaksolla sekä selvittämällä tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön määrää samalla ajanjaksolla. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri sidosryhmiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. Ohutlevyalan kehitystrendejä ja näkymiä selvitetään asiakkaiden maantieteellisellä jakautumisella aikavälillä Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan tuotantotekniikan kehitystrendejä samalla aikavälillä. Liiketoiminnan mahdollisuuksia aikavälillä arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa Materiaalin toimittajat ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä ajanjaksolla sekä selvittämällä levymateriaalien loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön määrää samalla ajanjaksolla. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri sidosryhmiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. Ohutlevyalan kehitystrendejä ja näkymiä selvitetään asiakkaiden maantieteellisellä jakautumisella aikavälillä Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan ohutlevyalan kehitystrendejä samalla aikavälillä. Liiketoiminnan mahdollisuuksia aikavälillä arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa Loppukäyttäjät Levyosien käyttöä arvioidaan selvittämällä yrityksen levyosien ostovolyymin kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä levyosien ostovolyymin osuus kokonaisostovolyymistä vuonna Organisaation nykytilaa arvioidaan levyosien käyttöön liittyvän henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajan- 11

20 jaksolla sekä henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin vuoden 2003 lopussa. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota ohutlevyosien käyttöön liittyvän henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään ohutlevyosien käyttöön liittyvälle henkilöstölle annettavan koulutuksen taso ja koulutusbudjetti sekä suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen levyosien käyttöön liittyvän strategian nykytilaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri ohutlevyalan toimittajaverkostoihin ja arvioimalla tämän yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Levyosien globaalia ostokäyttäytymistä arvioidaan tarkastelemalla levyosien ostovolyymin alueellista kehitystä. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. ten tyytyväisyyttä nykyisiin levyosien toimittajiin arvioidaan selvittämällä yrityksen kokema tyytyväisyys eri osa-alueilla levyosien toimittajiin alueellisesti. ten levyosien käytön tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon kehitysennusteilla aikavälillä sekä arvioimalla tuotteiden ominaisuuksia vuonna Levyosien käyttöön liittyvän organisaation tilaa vuonna 2010 arvioidaan ennusteella henkilöstön määrästä ja henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin. Lisäksi pyritään arvioimaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi pyritään arvioimaan henkilöstön koulutuksen taso ja koulutusbudjetti sekä suurimmat osaamishaasteet tulevaisuudessa. Tulevaisuuden strategiaa arvioidaan ennusteella tilanteesta vuonna ten tulevaa yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri levytyöalalla toimiviin toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa vuonna Lisäksi yrityksiä pyydetään arvioimaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla vuonna Ennustetta ohutlevyalan liiketoiminnan mahdollisuuksia vuonna 2010 arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saataisiin pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten ohutlevyosiin liittyviä intressejä ja kehitystarpeita pyritään arvioimaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa. ten teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia arvioidaan yritysten kiinnostuksella eri ohutlevyalan aihealueiden kehitysohjelmiin, mitkä on valittu alustavasta toimenpideohjelmasta. Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan yrityksen kannalta kiinnostavia ja tarpeellisia kehityshankkeita tavoitteineen, ajankohtineen ja panostuksineen Tutkimuslaitokset Tutkimuslaitosten intressejä ja nykytilaa arvioidaan selvittämällä tutkimuslaitosten ohutlevytekniikkaan liittyvää liikevaihdon kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta myöskin viiden vuoden ajanjaksolla. Tutkimusorganisaation nykytilaa arvioidaan henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajanjaksolla. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta eri osaamisalueilla ja suurimmat osaamishaasteet. Tutkimuslaitosten tutkimusstrategiaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. Tutkimuksen kansainvälisyyttä arvioidaan ulkomaalaisten yhteistyökumppanien lukumäärän perusteella sekä niiden tuoman liikevaihdon osuudella koko tutkimusliikevaihdosta. Tutkimuslaitosten valmiutta vaativaan tutkimustyöhön tutkimuslaitteistojen osalta arvioidaan tutkimuslaitteiston tämänhetkisellä tasolla ja ikäjakaumalla. Lisäksi valmiuksia arvioidaan ohutlevyalan vahvuuksilla ja heikkouksilla. Lisäksi tarkastellaan investointitarpeita tutkimuslaitteistoihin. Tutkimustoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden avulla. Lisäksi tutkimuslaitoksia pyydetään antamaan arvionsa ohutlevytuoteteollisuuden nykytilasta ja osaamisen tasosta alueellisesti. Tutkimuslaitosten ohutlevyalan tulevaisuuden näkymiä ja odotuksia arvioidaan liikevaihdon kehitysnäkymillä aikavälillä sekä arvioimalla yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta vuonna