Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus"

Transkriptio

1 Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus Mikael Ollikainen, Juha Varis Teknologiakatsaus 159/2004

2 Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus Mikael Ollikainen Juha Varis Teknologiakatsaus 159/2004 Helsinki 2004

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 400 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Vuonna 2004 Tekesillä on käynnissä noin 25 teknologiaohjelmaa. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN X ISBN Kannen kuva: Finn-Power Oy Taitto: DTPage Oy

4 Esipuhe Suomeen on, lähinnä 1990-luvun elektroniikkateollisuuden vanavedessä, muodostunut merkittävää ohutlevyteollisuutta ja -osaamista. Globalisoituvassa maailmassa tämä teollisuus on nyt merkittävien uusien haasteiden edessä. Kaukoidän voimakkaasti kehittyvät markkinat ja halpa kustannustaso sekä myös EU:n laajentuminen itään luovat uusia haasteita mutta toisaalta myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle. Osaamisen rooli korostuu niin ohutlevytuotteissa kuin liiketoiminnassa, puhtaan valmistuskapasiteetin merkityksen vähentyessä. Ohutlevyteollisuudesta on siirryttävä ohutlevyliiketoimintaan. Alan menestymisen näkökulmasta kyse on siitä, löydämmekö oman roolimme tässä muuttuneessa tilanteessa. Selvittääkseen ohutlevyä jalostavan teollisuuden nykytilannetta, tulevaisuuden näkymiä sekä kehitystarpeita Tekes tilasi alan tilannetta kartoittavan selvityksen. Selvityksen taustaksi on haastateltu suomalaista ohutlevyteollisuutta, tuotantoteknologian toimittajia sekä materiaalitoimittajia. Lisäksi selvitettiin myös alaa lähellä olevien tutkimuslaitosten näkemyksiä. Selvityksessä analysoidaan teollisuuden alan nykytilannetta sekä esitetään ehdotuksia kehittämistoimenpiteiksi. Tekes esittää lämpimät kiitokset kaikille selvityksen tekoon osallistuneille tahoille, niin raportin tekijöille kuin haastatelluille osapuolillekin. Helsingissä heinäkuussa 2004 Tekes

5 Alkusanat Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoitus -raportti perustuu Tekesin toimeksiannosta Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla joulukuun 2003 ja kesäkuun 2004 välisenä ajanjaksona tehtyyn selvitystyöhön. Loppuraportin ovat muokanneet kirjalliseen muotoon projektipäällikkö Mikael Ollikainen ja professori Juha Varis Konetekniikan osastolta. Loppuraportin kirjallisen materiaalin laadintaan on osallistunut työryhmä, johon ovat kuuluneet tutkija Anssi Tamminen Konetekniikan osastolta sekä projektipäällikkö Jouni Koivuniemi ja tutkija Sanna Taalikka Lappeenrannan teknillisen yliopiston Telecom Business Research Centeristä.

6 Tiivistelmä Suomalainen ohutlevyteollisuus on suurien haasteiden edessä. Teollisuudella on edessään samanaikaisesti rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta aiheutuvat haasteet sekä tuotannon, palvelujen ja investointien siirtyminen kehittyviin talousalueisiin. Rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia piirteitä ovat useampiportaiset toimittajaketjut, missä päähankkija toimii muutaman suuren järjestelmäintegraattorin kanssa. Globaalin toimintamallin uhkana voidaan puolestaan nähdä alueellisten alihankkijoiden kilpailukyvyn heikentyminen aikaisemman läheisyyden ja kommunikaation helppouden menettäessä merkitystään. Lisäksi selkeän uhkan suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle muodostaa uusien matalapalkkamaiden liittyminen Euroopan unioniin vuoden 2004 aikana. Kotimaisen levytuoteteollisuuden säilymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta onkin tärkeää keskittyä ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoituun käyttöön uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä. Ohutlevyteollisuuden kehittämistarpeiden kartoituksen keskeisin toimenpide oli 25:ssä ohutlevyalaan liittyvässä kohteessa suoritettu haastattelututkimus, missä selvitettiin kotimaisen ohutlevytuoteteollisuuden, materiaalitoimittajien, tuotantoteknologian toimittajien ja tutkimuslaitosten nykytilanne, tulevaisuuden intressit sekä teknologiset ja liiketoiminnalliset kehitystarpeet. Selvitystyön painopiste oli valmistavassa ohutlevytuoteteollisuudessa. Kutakin kohderyhmää varten laadittiin yksityiskohtaiset kysymyslomakkeet, joissa käytiin läpi kartoituksen kannalta olennaisia asioita. Haastattelututkimus on siis tietty otos toimijakentästä, jollaisena siitä saatuja tuloksia tulee myös käsitellä. ten valinnoilla on pyritty aikaansaamaan poikkileikkaus koko kentästä. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomalainen ohutlevytuoteteollisuus on fyysisesti hyvässä kunnossa. Konekanta on tuotannon avainkoneiden osalta uutta tai uudehkoa ja tarvetta suuriin peruslaitteistoihin liittyviin investointeihin ei aikavälillä juurikaan ole. Investointitarpeet ovatkin lähinnä käsityötä vähentävän automaatioasteen nostoon liittyvissä hankinnoissa ja teknologiatarjonnan lisäämiseen liittyvissä hankinnoissa, esimerkiksi laseritekniikkaan liittyvissä hankinnoissa. Teknologiaa ja osaamisen tasoa pidettiin kohdeyrityksissä hyvänä samoin kuin tietotekniikan osaamista. Ohutlevykartoitukseen osallistuneet kohdeyritykset näyttäisivät pääsääntöisesti tunnistavansa osaamisen kehittämisalueet, mutta riittävät omat resurssit osaamisen systemaattiseksi kehittämiseksi näyttäisivät puuttuvan tai olevan hyvin vähäiset. Tuotekehityksen osuus on hyvin vähäinen ja se sijoittuukin arvioissa osaamisalueiden loppupäähän sekä nykytilanteessa että myöskin tulevaisuudessa. Lisäksi kohdeyritysten akuutit kehitystarpeet liittyvät hyvin pitkälti päivittäisten tuotanto-ongelmien ratkaisuun ja ovat panostukseltaan hieman vaatimattomia. Teknologiaohjelman sisällöksi ehdotetaan valmistavalta ohutlevytuoteteollisuudelta ja sen sidosryhmiltä kerättyjen hanke-ehdotusten pohjalta kuuden aihekorin muodostamaa kokonaisuutta, joissa kussakin on 5 12 sitä täsmentävää otsikkoa. Ehdotetussa teknologiaohjelmassa keskitytään uusien innovaatioiden ja toimintatapojen synnyttämiseen, perusasioiden ja tekniikoiden kuntoon saattamiseen sekä uusien innovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen sekä tietotaidon siirtoon valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Ehdotettu teknologiaohjelma olisi kestoltaan nelivuotinen ja volyymiltään 40 miljoonaa euroa.

7 Sisällysluettelo Esipuhe Alkusanat Tiivistelmä 1 Muuttuvan maailman vaikutus Suomen ohutlevyteollisuuteen Kehitystilannekatsaus Ohutlevykartoituksen tausta Ohutlevykartoituksen tavoitteet ja rajaukset Ohutlevykartoituksen suoritus Kysymyslomakkeiden keskeinen sisältö ja arviointiperusteet Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Tuotantoteknologian toimittajat Materiaalin toimittajat Loppukäyttäjät Tutkimuslaitokset Ohutlevykartoituksen tulokset Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Ohutlevyteollisuuden nykytila Ohutlevyteollisuuden tulevaisuuden visiot (arvio tilanteesta vuonna 2010) Intressit ja kehitystarpeet Hanke-ehdotukset Tuotantoteknologian toimittajat Materiaalintoimittajat Loppukäyttäjät Nykytila Tulevaisuus Intressit ja kehitystarpeet Hanke-ehdotukset Tutkimuslaitokset Tutkimuslaitosten nykytila Ohutlevytuoteteollisuuden tulevaisuuden visiot Esitykset tutkimuskohteiksi Tulosten analysointi Asiakasryhmät ja liikevaihdon jakautuminen asiakasryhmittäin Alihankinta vs. omat tuotteet Henkilökuntamäärä Osaaminen ja koulutus Koulutuksen osuus liikevaihdosta Eri tekijöiden merkitys strategiassa Yhteistyö Kansainvälistyminen Tuotantoteknologian taso Uhkatekijät Arvio aikavälistä Liiketoimintojen kehittäminen Hanke-ehdotukset

8 5 Keskustelu Ohutlevytuoteteollisuuden trendit Suomalaisen ohutlevyteollisuuden kehittäminen Suositukset kansalliseksi teknologiaohjelmaksi Teknologiaohjelman tavoitteet Teknologiaohjelmaan ehdotetut projektit Teknologiaohjelman sisältö Teknologiaohjelman rakenne Teknologiaohjelman volyymi ja aikataulut Jatkotoimenpide-ehdotukset Liitteet 1 Kysymyslomake, valmistava ohutlevytuoteteollisuus Kysymyslomake, ohutlevykomponenttien loppukäyttäjät Kysymyslomake, tuotantoteknologian toimittajat Kysymyslomake, materiaalintoimittajat Kysymyslomake, tutkimuslaitokset Alustava ehdotus kansalliseksi teknologiaohjelmaksi: Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Muuttuvan maailman vaikutus Suomen ohutlevyteollisuuteen Suomalainen ohutlevyteollisuus on suurien haasteiden edessä. Teollisuudella on edessään samanaikaisesti rakennemuutoksesta ja globalisaatiosta aiheutuvat haasteet sekä tuotannon, palvelujen ja investointien siirtyminen kehittyviin talousalueisiin. Suomessa toimivan metalli- ja elektroniikkateollisuuden odotukset tulevasta ovat edelleen epävarmat samaan aikaan, kun maailmantaloudessa on nähty valoisia aikoja ja johon Suomi ja muu Länsi-Eurooppa eivät ole päässeet mukaan. Metalliteollisuudessa on selkeästi ollut havaittavissa voimakasta rakenteellista muutosta muutamien viime vuosien aikana ja tämä rakenteellinen muutos näyttäisi vain voimistuvan entisestään lähitulevaisuudessa. Perinteisesti yritykset ovat hallinnoineet tuotteidensa koko toimitusketjua alkaen tuotesuunnittelusta ja menetelmäkehityksestä komponenttivalmistukseen päätyen omien tuotteidensa testaukseen ja toimitukseen loppuasiakkaille. Rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia muutoksia ovat tämän oman osaamisen siirtyminen luotettaville partnerihenkisille komponenttitoimittajille ja yritysten keskittyminen omaan ydinalueensa osaamiseen. Vastuuta yksittäisten tuotteiden toiminnallisista ominaisuuksista on siirretty myös toimitusketjussa alaspäin komponenttitoimittajille. Jo nyt havaittavissa olevan voimistuvan rakenteellisen muutoksen mukanaan tuomia piirteitä ovat useampiportaiset toimittajaketjut (kuva 1.1), missä päähankkija toimii muutaman suuren järjestelmäintegraattorin kanssa. Tämän seurauksena järjestelmäintegraattoreiden yrityskoko kasvaa nykyisestä. Toimittajaketjussa järjestelmäintegraattorit puolestaan hoitavat lukuisten pienempien komponenttitoimittajien yhteydet ja ottavat vastuulleen tuotteiden detaljisuunnittelun, menetelmäkehityksen, hankinnat ja lopputuotteen testauksen sekä toimitukset päähankkijan osoittamiin toimitusosoitteisiin. Kuvatunlaisessa tilanteessa päähankkija keskittyy tuotteen brandin kehittämiseen ja ylläpitoon, asiakashallintaan sekä tuotteiden konseptisuunnitteluun. Toimittajaketjujen päähankkijat ovat usein menestyksekkäitä globaalin toimintatavan omaavia yrityksiä, jotka toimivat globaalisti tarjoten palveluja kaikkialla maailmassa. Globaalissa toimintamallissa kustannustehokkuus, toimitusten laadukkuus ja toimitusajat nousevat esille korostetusti. Tällöin nousee ratkaisevaksi tekijäksi järjestelmäintegraattoreiden kyky hoitaa tehtävänsä toimittajaketjussa tuotekehityksen, valmistuksen ja logistiikan osa-alueilla. Enää ei pelkällä yhden alueen vahvalla osaamisella pärjää koventuvassa kilpailussa. Suomalaiset levytuotetehtaat ovat kansainvälisestikin mitattuna tuotantoteknologioiltaan huippuluokkaa. Tästä on pitänyt huolen voimakkaat investoinnit moderneihin tuotantotekniikoihin ja järjestelmiin 80-luvun lopun ja 90-luvun aikana. Erityisesti voimakkaasti 90-luvulla kasvanut elektroniikka- ja telekommunikaatioalan kehitys on edellyttänyt tuotantojärjestelmien kehittämistä vastaamaan Komponenttitoimittaja Päähankkija Komponenttitoimittaja Järjestelmäintegraattori Päähankkija Vastuu tuoteominaisuuksista ja tuotannosta siirtyy ketjussa taaksepäin Kuva 1.1. Muutos päähankkijakeskeisestä toimintatavasta verkottuneeseen toimintatapaan. 1

10 päähankkijoiden vaatimuksia. Investoinnit ovat kuitenkin olleet hyvin pitkälti tuotantokapasiteetin kasvattamista. Tästä johtuen levytuotetehtailta puuttuu oma tuotekehitys lähes kokonaan. Samoin uusien innovatiivisten tuoteratkaisuiden ja prosessien puuttuminen on yleistä. Samoin osaamispohja on useissa tapauksissa suppea osaamisen kohdistuessa yleisesti käytettyihin prosesseihin. Syynä tähän tilanteeseen on päähankkijoiden tiukka omien tuotteiden hallinnointi ja pelkän eritellyn prosessikapasiteetin osto alihankkijoilta. Nykyiset ohutlevyteollisuuden valmistamat tuoterakenteet ovat useissa tapauksissa hyvinkin vanhoja ja periytyvät ajalta, jolloin päähankkija hallinnoi koko tuotesuunnitteluketjua. Nämä ohutlevytuotteet on suunniteltu muun tuotesuunnittelun yhteydessä vailla todellista yhteyttä valmistaviin yrityksiin ja useissa tapauksissa on puuttunut viimeisin tietämys ohutlevytekniikan mahdollisuuksista sekä erityisratkaisuista. Tuotteet ovat hyvin harvoin kustannustehokkaasti suunniteltuja ja usein niissä käytetään tarpeettoman monimutkaisia rakenteita. Tuotteissa on myös harvoin käytetty suuria innovatiivisia ratkaisuja ja tuoterakenteessa on selkeästi havaittavissa valmistettavuuden varmistaminen, eli tuotteet ovat suunniteltu siten, että ne ovat valmistettavissa lähes kaikissa levytuotetehtaissa olevalla vakiolla tuotantokonekannalla. Tällä on haluttu eliminoida epävarmuustekijät tuotteiden toimituksissa ja varmistaa tuotteiden toimitukset kaikissa tilanteissa. Kyseiset ominaisuudet ovat havaittavissa erityisesti elektroniikka- ja tiedonsiirtoalan teollisuuden tuoterakenteissa. Globaalin toimintamallin yhtenä uhkana voidaan nähdä alueellisten alihankkijoiden kilpailukyvyn heikentyminen aikaisemman läheisyyden ja kommunikaation helppouden menettäessä merkitystään. Tämä seikka tulee erityisesti korostumaan, jos järjestelmäintegraattoriksi valitaan joku ulkomainen yritys. Tällöin ei päähankkijan kotimaisuudesta ja aikaisemmista liikesuhteista ole juurikaan hyötyä, vaan järjestelmäintegraattori valitsee toimintakumppaneikseen kykeneviä yrityksiä jotka ovat halukkaita panostamaan valmistettavien komponenttien kehittämiseen, valmistamiseen ja logistiikkaan kokonaiskustannustehokkaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Selkeän uhkan suomalaiselle ohutlevyteollisuudelle muodostaa uusien matalapalkkamaiden liittyminen Euroopan unioniin vuoden 2004 aikana. Näissä maissa toimivilla levytuotetehtailla tulee olemaan kova pyrkimys liittyä jalostusketjuun ja parhaiten tämä onnistuu alkuvaiheessa komponenttitoimittajan ominaisuudessa verkottuneen liiketoimintamallin niin sanottuna halpana tekijänä. Halu investoida uusiin tehokkaisiin valmistustekniikoihin ja perinteisten jo opittujen toimintatapojen puuttuminen yhdessä selvästi alhaisemman palkkatason kanssa asettaa nämä yritykset aivan uudelle tasolle verrattuna vanhaan tilanteeseen. Palvelut voidaan alusta alkaen rakentaa uuden ajatustavan ympärille, missä järjestelmäintegraattoreille tarjotaan kokonaispalveluita alkaen valmistettavien tuotteiden detaljisuunnittelusta ja päätyen eritasoisiin alikokoonpanosuoritteisiin. Yhtenä etuna uusilla jäsenmailla on Eurooppa-keskeisempi maantieteellinen sijainti, mikä parantaa niiden kilpailukykyä Euroopan markkinoilla verrattuna Suomeen, mikä on huomattavasti etäämpänä Euroopan kulutuskeskittymää. Tuotekehitys ja innovatiivisuus on tunnetusti ihmisvaltaista työtä, missä palkkatasolla on selkeä merkitys koko palvelutarjontaan. Näin ollen suomalaisten komponenttitoimittajien kilpailukyky romahtaa ja niiden määrä supistuu voimakkaasti, mikäli muuttuneeseen tilanteeseen ei reagoida tilanteen edellyttämällä tavalla. Kotimaisen levytuoteteollisuuden säilymisen ja toiminnan jatkumisen kannalta on tärkeää keskittyä ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoituun käyttöön uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä. Ei ole järkeä keskittyä tuotantokapasiteetin myyntiin pelkästään olemassa olevien ohutlevyrakenteiden valmistukseen vaan täytyy ottaa huomioon tuoterakenteiden muuttuminen tulevaisuudessa sekä aluevaltaukset muiden teollisuudenalojen tuottamiin tuotteisiin korvaavilla ohutlevyrakenteilla. Tämä edellyttää järjestelmällistä toimintamallien kehittämistä sekä tuotekehityspanostusta ja teknologian siirtoa teollisuuden käyttöön eri korkeakouluilta, yliopistoilta ja eri tutkimuslaitoksilta. Etenkin elektroniikka- ja tiedonsiirtoteollisuuden käyttämissä ohutlevyrakenteissa on pyrittävä selkeästi nykyistä enemmän ottamaan huomioon koko järjestelmän toiminnallisen vaatimukset. Nämä ilmenevät esimerkiksi värähtelymekaniikan, lämmönsiirtotekniikan ja EMC-suojausten huomioonottamisen ohutlevyrakenteissa jo konseptisuunnitteluvaiheessa. Koska päähankkija hallitsee harvoin kaikki suunnittelun erityispiirteet on luontevaa että suunnitteluvastuu siirtyy levytuoteteollisuuden vastuulle. Tämä edellyttää aivan uusien piirteiden huomioimista pelkän ohutlevyvalmistuskapasiteetin myymisen sijasta. Uusia sovellutuskohteita on löydettävissä runsaasti esimerkiksi kulkuväline-, kuljetusväline- ja rakennusteollisuuden tuotteista sekä liikkuvien koneenosien konstruktioista, missä on perinteisesti käytetty hyvinkin erilaisia tuoteratkaisuita, kuten raskaita hitsattuja rakenteita. Ohutlevyrakenteilla on näissä sovellutuskohteilla saavutettavissa selkeät edut perinteisiin tuotteisiin verrattuna. Kulkuvälineiden ja kuljetusvälineiden omaa massaa pienentämällä ja rakenteiden kokoa pienentämällä saadaan lisää hyödynnettävissä olevaa kuormaa ja lisätilavuutta. Liikkuvien koneenosien keventämisessä on mahdollisuutena koneen dynaamisten ominaisuuksien parantaminen vastaamaan suorituskyvyltään muita moderneja rakenne- ja ohjauskomponentteja. Rakennusteollisuudessa mahdollisuuksia on lukuisia. Uusien sovellutuskohteiden löytäminen lisää myös ohutlevyn käyttöä raaka-aineena. Tämä puolestaan parantaa kotimaisten ohutlevyalalla toimivien raaka-ainetoimittajien asemaa. 2

11 Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventäminen tulee nähdä laajempana kokonaisuutena. Jotta kotimaisten levytuotetehtaiden toiminta ja kilpailukyky turvataan pidemmällä aikavälillä, tarvitaan verkottunutta toimintatapaa. Verkottuneisuus antaa valmiudet globaaliin toimintatapaan, missä toiminta ei ole yhden tai korkeintaan muutaman kotimaisen päähankkijan varassa vaan markkinakenttänä on koko globaalit markkinat ja niillä toimivat yritykset. Verkottuneisuus itsessään painottaa logistiikan hallintaa, kokonaistaloudellisuutta ja laatua kokonaispalvelukonseptin ohella. Kokonaispalvelukonseptissa korostuu lisäksi rajapintojen hallinta eri toimittajien toimintoja hallitessa eli ns. orkesterointi. Verkottuneisuus puolestaan vaatii liiketoiminnan kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Liiketoiminnan kehittämisessä avainasemassa ovat esimerkiksi asiakastarveanalyysit, tuotekehitysmallit, liiketoimintamallit ja erilaiset arvoketjut. 1.1 Kehitystilannekatsaus Kiina-ilmiö ja valmistavan teollisuuden painopisteen siirtyminen pois perinteisiltä vahvoilta teollisuusmailta uusille kehittyville markkinoille on arkipäivää tällä hetkellä. Joidenkin arvioiden mukaan (Etelä-Saimaa, ) esimerkiksi Saksasta Kiina-ilmiö vie työpaikkoja valmistavan teollisuuden puolelta tuhannen työpaikan päivävauhdilla. Kato on suurin auto- ja elektroniikkateollisuudessa, jotka ovat perinteisesti suuria ohutlevytuotteiden käyttäjiä. Aasialaispalkat alentavat yritysten tuotantokustannuksia, mutta tekevät samalla ostajista työttömiä. Joukkotyöttömyydestä kärsivä Saksan teollisuus investoi vanhaan malliin, ei kuitenkaan kotimaahan vaan Itä-Eurooppaan ja Aasiaan. Kun keskipalkka on Saksassa euroa kuukaudessa, niin Tšekissä, Puolassa ja Unkarissa se on 500 euroa, mutta saksalaisen teollisuuden uusimmissa kohdemaissa Romaniassa, Venäjällä ja Kiinassa vieläkin vähemmin. Saksassa onkin alkanut alihankkijoiden painostus alentaa hintojaan. Esimerkiksi Etelä-Saimaa-lehden mukaan Daimler-Benz ja Opel edellyttävät alihankkijoiltaan prosentin hinnanalennuksia seuraavien kolmen vuoden aikana. Suuryritystenhintapainostus ajaa myös pienyrittäjät ja samalla työpaikat halvan työvoiman maihin. Useat suuret saksalaiset metalli- ja elektroniikkateollisuuden yritykset aikovatkin pidentää viikkotyöaikaansa nykyisestä 35 tunnista 40 tuntiin. Metalli- ja elektroniikkateollisuuteen neuvoteltu uusi työehtosopimus mahdollistaa yrityskohtaiset työajan pidennykset. Monet suuret saksalaiset yritykset aikovatkin pidentää nimenomaan tutkimus-, tuotekehitys- ja suunnitteluosastojensa työaikaa 40 tuntiin. Pidennyksiä perustellaan uusilla tuotesarjoilla ja tilauskannan paranemisella (Kauppalehti, ). Työpaikkojen katoaminen on ajanut esimerkiksi Saksan harkitsemaan valtion tukemien halpapalkka-alueiden perustamista maan itäosiin suojellakseen alueen työpaikkoja (Etelä-Saimaa, ) EU:n laajentuessa vappuna Saksan liikenneministeri Manfred Stolpe kertoi, että suunnitelmalla kansalaisia kannustetaan ottamaan mieluummin vastaan pienipalkkaisia töitä kuin elämään sosiaaliturvalla. Kansainvälinen teleala hakee muiden mukana huomattavia säästöjä, mutta myös uutta tehoa halvan työvoiman maasta (Kauppalehti, ). Konsulttiyhtiö Deloitten mukaan seuraavan neljän vuoden aikana telealan työpaikkaa siirtyy ennen muuta Intiaan, Kiinaan ja Itä- Eurooppaan. Selvityksen mukaan jo 30 merkittävää alan yritystä on jo päätynyt mittaviin työvoiman siirtoihin. Tendenssi on selvästi kasvamassa. Yhä useammat yritykset siirtävät yhä enemmän väkeä sinne, mistä koulutettua työvoimaa saa halvemmalla. Eniten telealan työpaikkoja on siirtynyt tähän mennessä Intiaan, joka tunnetaan erityisesti osaavista ohjelmoijistaan. Lisäksi yrittäminen on EU:n uusissa jäsenmaissa yleisempää kuin nykyisissä EU-maissa. EU:n yritteliäämmät valtiot ovat Irlanti ja Unkari, ja esimerkiksi Puolassa yrittäminen on tavallisempaa kuin Suomessa tai Ruotsissa (Global Entrepreneurship Monitor, Kauffman Centre for Entrepreneurial Leadership, 2003). Pitkään jatkunut taantuma näkyy yritysten perustoimintojen asteittaisena hiipumisena. Kone- ja laiteinvestointien karsiminen alkoi jo vuoden 2001 loppupuolella. Henkilökunnan lomautukset ja irtisanomiset käynnistyivät seuraavana vuonna, ja viime vuonna taittui tutkimus- ja tuotekehityspanostusten pitkä, 1990-luvun alussa alkanut kasvuputki (Kauppalehti, ). Balance Consultingin 58 pörssiyhtiöltä keräämien tietojen mukaan tutkimus- ja tuotekehitysmenot supistuivat viime vuonna 6,5 prosenttia. Luvuista on puhdistettu Nokia, jonka osuus tutkittujen pörssiyhtiöiden t&k-menoista oli peräti 79 prosenttia. teollisuuden omat investointitiedustelut antavat samansuuntaisia tuloksia. Taantuma on rokottanut tutkimusta ja tuotekehitystä, joka vielä 1990-luvulla oli vuosittain jopa 20 prosentin kasvussa. Leikkauslinjalle on jouduttu myös teknologiayrityksissä. Globalisaatio on jatkossa kova haaste myös tutkimukselle ja tuotekehittelylle. Teollisuuden ja työnantajien mukaan yritysten t&k-toiminnasta tapahtui viime vuonna noin 53 prosenttia Suomessa. Vaikka Suomen osuus on lievästi supistunut, henkilökunnan määrä on kuitenkin pysynyt entisellään. Osaamiseen panostetaan muuallakin, joten t&k-toiminnan valumista Suomesta muualle tuskin voi kokonaan estää. Mistään massiivisesta siirtymästä ei ainakaan toistaiseksi voi puhua. Suomen onneksi t&k-toiminta ei ole Kiinassakaan ilmaista. Ohutlevyalan kehitystilannekatsausta varten käytiin läpi kolme merkittävämpää julkaisua ohutlevyalalta viimeisen kahden vuoden ajalta; Blech Rohre Profile (Saksa), Bänder Bleche Rohre (Saksa) ja Fabricator (USA). Taulukkoon 1.1 on koottu julkaisukohtaisesti merkittävimmät artikkelin aiheet sen selvittämiseksi, mitkä ovat ohutlevyalan aiheita kansainvälisissä lehdistössä. 3

12 Taulukko 1.1. Artikkeliaiheet lehdittäin. Blech, Rohre, Profile Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 24 Muovaus, prässit 40 Laserleikkaus 7 Laser, muut 4 Laserhitsaus 11 Liittäminen (niittaus yms.) 4 Leikkaus 12 Hitsaus 14 Pintakäsittelyt, viimeistely 7 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 19 Putki/Profiili 26 Organisaatio 3 Särmäys, taivutus 19 Logistiikka 4 Lävistys, Stanssaus 17 Laatu 10 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 4 Asentaminen, rakentaminen 3 Materiaalin käsittely, varastointi 5 Tuotekehitys 3 Globalisaatio 1 Bänder, Bleche, Rohre Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 27 Muovaus, prässit 39 Laserleikkaus 12 Laserhitsaus 11 Liittäminen (niittaus yms.) 10 Leikkaus 8 Hitsaus 25 Pintakäsittelyt, viimeistely 16 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 7 Putki/Profiili 23 Särmäys, taivutus 11 Lävistys, Stanssaus 8 Laatu 15 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 3 Materiaalin käsittely, varastointi 17 Tuotekehitys 9 Globalisaatio 2 Sahaus 3 Tailored blanks & tubes 3 Materiaalit 3 Lastuaminen 1 Oikaisu 1 Fabricator Tuotantojärjestelmät/ -automaatio 7 Muovaus, prässit 6 Laserleikkaus 12 Laserhitsaus 7 Työkalutekniikka 3 Liittäminen (niittaus yms.) 2 Leikkaus 7 Sahaus 2 Hitsaus 12 Pintakäsittelyt, viimeistely 8 CAD/CAM/Ohjaus/Simulointi/Internet 11 Merkkaus 1 Putki/Profiili 3 Särmäys, taivutus 9 Lävistys, Stanssaus 7 Laatu 2 Huolto 1 Kierrätys, ympäristö 1 Turvallisuus 10 Materiaalin käsittely, varastointi 8 Globalisaatio, talous 23 Sahaus 1 Asentaminen, rakentaminen 4 Materiaalit 6 Logistiikka 1 Organisaatiot 2 Taulukon perusteella Euroopassa keskitytään enemmän perustekniikoihin globalisaation ollessa vain marginaalialueen aihe. USA:ssa taas on havaittu globalisaation merkitys liiketoiminnoille globalisaatiota käsittelevien artikkelien ollessa suosituimpien artikkelien joukossa. Tuotantoautomaatioon liittyvät artikkelit olivat puolestaan huomattavasti yleisempiä Saksalaisissa lehdissä kuin yhdysvaltalaisessa lehdessä. Ohutlevyalan kansainvälistä tutkimustilannetta on selvitetty tekemällä yhteenveto seitsemän keskeisen tieteellisen julkaisun viiden tuoreimman numeron artikkeleiden aiheista, (yhteensä 821 kpl). Julkaisut olivat: Computer-integrated manufacturing systems International journal of advanced manufacturing technology Integrated manufacturing systems the international journal of manufacturing technology management 4

13 Taulukko 1.2. Valmistusmenetelmiin liittyviä tutkimusaiheita. Työstövoimat, lastunmuod., värinä, lämpö Prosessiparametrit ( työstöarvot ) Geom. Mittaus, myös työstön aikana Valmistuksen suunnittelu ja optimointi Muovaus, leikkaus puristimilla CAM/erikoistapaus Työstöradan generointi/korjaus Muotin optimointi Pikavalmistus Työstön tarkkuus Muovauksen FEM-analysointi Työstökoneen suunnittelu Piirteiden tunnistus mallista Tolerointi Erik. mat. työstö Kokoonpanon suunnittelu Piirilevyjen valmistus CAD/tietokanta, malli Tarkastus Työkappaleen kiinnityksen suunnittelu CAD/muotojen tarkastus Juottaminen Keraamien työstö Kipinätyöstö Koneen valvonta Lasertyöstö Lastuamisnesteet Pakkaus Suurnopeuskoneistus Työkalun valinta Työstön valvonta Vesisuihkuleikkaus Keskiötön hionta Ekotyöstö Jäähdytetyn työkappaleen koneistus Konenäkö Työkappaleen lämpötilan mittaus Purkaminen Tarkkuuskoneistus Työkalun kiinnitys Työkalun suunnittelu Työstetyn pinnan tribologia Työturvallisuus Valettavuuden arviointi International journal of production research Journal of intelligent manufacturing Journal of manufacturing science and engineering Proceedings of the Institution of Mechanical Engineers. Part B, Journal of engineering manufacture. Taulukkoon 1.2 on koottu valmistusmenetelmiin liittyviä aiheita. Taulukkoon 1.3 on koottu valmistusjärjestelmiin liittyviä aiheita. Luvut aiheen perässä ilmoittavat tilanteen eri vuosilta ( ) + ( ) + ( ). Artikkeleista voidaan havaita että kansainvälisissä tiedelehdissä käsitellään levytyötekniikkaan liittyvää tutkimusta hyvin vähäisissä määrin. Taulukko 1.3. Valmistusjärjestelmiin liittyviä tutkimusaiheita. Solujen/järjestelmien optimointi Simultaanisuunnittelu Valmistuksen ohjaus (kanban yms.) Toimitusketju/logistiikka Tuotannon ryhmittely Robottisolu, robotit Systeemin mallinnus Miehityksen suunnittelu Tilastollinen laadunohjaus, SPC Tuotannon organisointi globaalisti Välivarastojen optimointi CIM, tuotannon tietojärjestelmät Tuotteen suunnittelu Tuotannon suunnittelu, aikataulutus Kuivatyöstö Etävalmistus Hermoverkot Investoinnit tekoälyyn Laadunohjaus, TQM Nopea (agile) valmistus Objektiorientoitunut softa Teknologian siirto Tuotannon kuormitus rajoitteilla Työympäristö/-yhteisö Valmistuksen filosofia Virtuaalitehdas Geneettiset algoritmit Reverse engineering Ympäristön kuormitus Human resource Virtual Enterprise

14 1.2 Ohutlevykartoituksen tausta Ohutlevytuoteteollisuuden uhkatekijät ja mahdollisuudet on tiedostettu jo jonkin aikaa. Tekesin pyynnöstä muutamat tutkimuslaitokset laativat kevään 2003 aikana alustavia ehdotuksia laajaksi kansalliseksi tutkimuskokonaisuudeksi, jolla suomalaisen ohutlevytuoteteollisuuden hyvinvointi voitaisiin osaltaan taata. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) alustavassa ehdotuksessa on huomioitu globalisaation ja rakennemuutoksen hallinnassa tarvittavat elementit suomalaisen ohutlevytuoteteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi lähitulevaisuudessa. LTY:n alustava ehdotus Ohutlevyrakenteiden kokonaisoptimoitu käyttö uusien innovatiivisten tuotteiden valmistuksessa ja raskaiden rakenteiden keventämisessä (liite 6) perustuu uusien innovatiivisten tuotteiden valmistukseen ja raskaiden rakenteiden keventämiseen pelkän tuotantokapasiteetin myynnin sijasta ja se sisältää seitsemän otsikkotasoista kohtaa, mitkä on esitetty taulukossa 1.4. Toimenpideohjelman kohdat ovat toisiaan täydentäviä ja niissä saattaa olla osittaisia päällekkäisyyksiä, mutta yhdessä ne muodostavat koko toimialan yli menevän kokonaisuuden. Taulukossa 1.4 kunkin kohdan avainasiat on esitetty lyhyesti suuntaviivoja antavina otsikkotasolla. Ohutlevykartoitus perustuu pitkälti alustavassa teknologiaohjelman ehdotuksessa esitettyihin uhkatekijöihin sekä mahdollisuuksiin ja siinä käytettävä kirjallinen materiaali pohjautuu pitkälti esitettyyn seitsemään otsikkotason kokonaisuuteen. Taulukko 1.4. Toimenpideohjelman kohdat. I Ympäristöolosuhteet huomioiva ja itsemonitoroiva tuote älykkäät kenno- ja kuorirakenteet värähtelyn huomioonottaminen lämpötilamuutosten huomioonottaminen EMC -suojauksen huomioonottaminen muotoilu osana ohutlevytuotetta elinkaarihallinta (LCA, LCC, LCM) Kohderyhmä: sähköteollisuus, elektroniikkateollisuus, tiedonsiirtoalan teollisuus II Raskaiden rakenteiden korvaaminen älykkäillä ohutlevyrakenteilla moduloidut ja standardisoidut rakenteet kevyet kenno- ja kuorirakenteet säätyvät rakenteet elinkaarihallinta (LCA, LCC, LCM) Kohderyhmä: raskaiden rakenteiden valmistajat, rakennusteollisuus, kulkuvälineteollisuus III Näkymättömät liitokset kehittyneet liittämistekniikat kehittyneet materiaalit Kohderyhmä: sähköteollisuus, elektroniikkateollisuus, tiedonsiirtoalan teollisuus, kodinkoneteollisuus, kulkuvälineteollisuus IV Täsmäräätälöidyt levyaihiot kokonaisoptimoitujen ohutlevytuotteiden valmistuksessa ( Plug&Play ) kehittyneet liiketoimintamallit toimivat arvoketjut tuotekehitysmallit logistiikan hallinta orkesterointi suunnitteluplatformit kokonaistaloudellisuus Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset, terästen valmistajat, teräspalvelukeskukset 6

15 Taulukko 1.4. jatkuu... V Joustava sarjatuotanto kuori- ja kennorakenteiden joustava valmistus rapid tooling taloudellisuus Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset VI Täsmäpinnoitteet pinnoitteiden ympäristöystävällisyys elinkaarihallinta tulevat EU-määräykset tuotteiden toiminnallisten ominaisuuksien tukeminen Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset VII Oppiva ohutlevytuotetehdas oppivat ja älykkäät käyttäjäliittymät sopeutuvat tuotantojärjestelmät joustava piirrepohjainen tuotanto älykkäät tuotantoprosessit Kohderyhmä: kaikki ohutlevyalan valmistavat yritykset 1.3 Ohutlevykartoituksen tavoitteet ja rajaukset Selvitystyön keskeisiin toimenpiteisiin kuului noin kolmessakymmenessä ohutlevyalaan liittyvässä yrityksessä suoritettava haastattelututkimus, missä selvitettiin kotimaisen ohutlevytuoteteollisuuden, materiaalitoimittajien, tuotantoteknologian toimittajien ja tutkimuslaitosten nykytilanne, tulevaisuuden intressit sekä teknologiset ja liiketoiminnalliset kehitystarpeet. Lisäksi selvitystyön aikana luotiin katsaus ohutlevytuoteteollisuuden kansainväliseen tutkimukseen ja teollisuuden tilaan vierailukäynneillä. Selvitystyön sisältöön kuului myös mahdollisen kehitysohjelman, aihealueiden, sisällön ja tavoitteiden määrittely samoin kuin mahdollisen kehitysohjelman euromääräisen laajuuden arviointi. Selvityksen tulosten perusteella Tekes tekee päätöksen mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Haastattelututkimukseen valittavat yritykset valittiin niin, että ne antoivat mahdollisimman kattavan kuvan suomalaisesta ohutlevyalan teollisuudesta. Samoin ulkomaiset vierailukohteet valittiin niin, että alan viimeinen tietämys saatiin välitettyä palvelemaan selvitystyön tavoitteita. Selvitystyön tulokset esitellään alan teollisuudelle järjestettävässä seminaarissa 10. kesäkuuta 2004 Teknillisen korkeakoulun luentosalissa V1. Selvitystyön painopiste on valmistavassa ohutlevytuoteteollisuudessa. Jotta ohutlevytuoteteollisuuden ja siihen läheisesti liittyvien sidosryhmien tilasta ja haasteista saataisiin mahdollisimman kattava kokonaiskuva, täydennetään valmistavan ohutlevytuoteteollisuuden tuloksia valikoiden muilta kohderyhmiltä saaduilta vastauksilta. Selvitystyön periaate on esitetty kuvassa 1.2 missä on myös selvitetty muiden kohderyhmien informaation sisältöä. 7

16 Loppukäyttäjät Tutkimuslaitokset Tulevaisuuden visiot Tulevaisuuden ennusteet Tulevaisuuden toimintatavat Uudet tekniikat Uudet innovaatiot Tietotaito Valmistava ohutlevytuoteteollisuus Nykytila Tulevaisuuden odotukset Kiinnostavuus Tuotantoteknologian toimittajat Tieto tulevaisuuden tuotantotekniikoista Painopistealueet Materiaalitieto Palvelukonseptit Materiaalitoimittajat = Kehitysohjelman sisältö! Kuva 1.2. Selvitystyön periaate. 8

17 2 Ohutlevykartoituksen suoritus Ohutlevykartoituksen käytännön osuuden suorittamista varten ohutlevyalalla toimivat yritykset ja ohutlevytuotteita lopputuotteissaan käyttävät yritykset jaoteltiin viiteen pääryhmään (kuva 2.1). Nämä pääryhmät ovat: Valmistava ohutlevytuoteteollisuus, johon luokitellaan kuuluvaksi yritykset, joilla on ohutlevytuotannon valmistustoimintoja. Tähän ryhmään kuuluvat yritykset voivat toimia alihankkijoina tai ne voivat valmistaa ohutlevytuotteita omaan lopputuotteeseen. Tuotantoteknologian toimittajat, johon luokitellaan kuuluvaksi levytyökoneita valmistavat tai maahantuovat yritykset. Materiaalitoimittajat, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevymateriaaleja valmistavat tai maahantuovat yritykset. Loppukäyttäjät, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevyosia tuotteissaan käyttävät yritykset ilman omaa ohutlevytuotteiden valmistusta. Tutkimuslaitokset, johon luokitellaan kuuluvaksi ohutlevyteknologian parissa toimivat tutkimuslaitos- tai yliopisto-organisaatiot. Kutakin kohderyhmää varten laadittiin yksityiskohtaiset kysymyslomakkeet, joissa käytiin läpi kartoituksen kannalta olennaisia asioita. Kysymyslomakkeiden sisältö vaihteli hieman riippuen siitä, mille ryhmälle kysymyslomake oli suunnattu. Kysymyslomakkeiden rakenne oli muotoiltu kuvan 2.2 kaltaisesti valmistavan ohutlevyteollisuuden, tutkimuslaitosten ja loppukäyttäjien lomakkeissa. Tuotantoteknologian toimittajille ja materiaalitoimittajille suunnattujen kysymyslomakkeiden rakenne oli muotoiltu kuvan 2.3 kaltaisesti. Olennaista kysymyslomakkeiden sisällölle oli selvittää yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät sekä intressit ja kehitystarpeet niihin liittyvine teknologisina ja liiketoiminnallisina mahdollisuuksina. Kysymyslomakkeet ovat tämän esiselvitysraportin liitteinä, liitteet Loppukäyttäjät 2. Tuotentoteknologian toimittajat 1. Valmistava ohutlevytuoteteollisuus 3. Materiaalitoimittajat 5. Tutkimuslaitokset Kuva 2.1. Ohutlevykartoituksen kohderyhmät. 9

18 Nykytila Tulevaisuuden visiot Intressit ja kehitystarpeet Teknologiset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet Kuva 2.2. Kysymyslomakkeiden periaate (valmistava ohutlevytuoteteollisuus, loppukäyttäjät ja tutkimuslaitokset). Nykytila Tulevaisuuden visiot Teknologiset ja liiketoiminnalliset mahdollisuudet Kuva 2.3. Kysymyslomakkeiden periaate (tuotantoteknologian toimittajat ja materiaalitoimittajat). 2.1 Kysymyslomakkeiden keskeinen sisältö ja arviointiperusteet Valmistava ohutlevytuoteteollisuus ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta myöskin viiden vuoden ajanjaksolla. Organisaation nykytilaa arvioidaan henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajanjaksolla sekä henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin vuoden 2003 lopussa. Lisäksi arvioitiin organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään henkilöstön koulutuksen taso ja suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen strategian nykytilaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Kansainvälisen yhteistyön laajuutta arvioidaan myös ulkomaalaisten loppuasiakkaiden määrällä sekä niiden tuottamalla liikevaihdolla mitattuna. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. ten tämänhetkistä teknologiaa arvioidaan yrityksen avainkoneiden ikäjakaumasta sekä yritysten käyttämän levyntyöstöteknologian pohjalta. Lisäksi yrityksiä pyydetään antamaan arvionsa tuotantovirran painopisteestä sekä heikkouksista että vahvuuksista levyntyöstössä ja ohjelmistotekniikassa. Lisäksi selvitetään investointitarpeet tuotantoteknologiaan ja ohjelmistoihin. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. ten tulevaisuuden näkymiä ja odotuksia arvioidaan liikevaihdon kehitysnäkymillä aikavälillä sekä arvioimalla tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta vuonna Organisaation tilaa vuonna 2010 arvioidaan henkilöstön määrällä ja henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään henkilöstön koulutuksen taso ja suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen strategian muutosta vuoteen 2010 mennessä arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta vuonna ten tulevaa yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa vuonna Kansainvälisen yhteistyön laajuutta arvioidaan myös ulkomaalaisten loppuasiakkaiden määrällä samana ajankohtana sekä niiden tuottamalla liikevaihdolla mitattuna. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla vuonna

19 ten tuotantoteknologista osaamista vuonna 2010 arvioidaan vertaamalla nykyistä tilannetta vuoden 2010 odotuksiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään antamaan arvionsa tuotantovirran painopisteestä sekä heikkouksista että vahvuuksista levyntyöstössä ja ohjelmistotekniikassa vuonna Lisäksi selvitetään investointitarpeet aikavälillä tuotantoteknologiaan ja ohjelmistoihin. Liiketoiminnan mahdollisuuksia vuonna 2010 arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa. ten teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia arvioidaan yritysten kiinnostuksella eri aihealueiden kehitysohjelmiin, mitkä on valittu alustavasta toimenpideohjelmasta. Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan yrityksen kannalta kiinnostavia ja tarpeellisia kehityshankkeita tavoitteineen, ajankohtineen ja panostuksineen Tuotantoteknologian toimittajat ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä ajanjaksolla sekä selvittämällä tuotteiden loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön määrää samalla ajanjaksolla. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri sidosryhmiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. Ohutlevyalan kehitystrendejä ja näkymiä selvitetään asiakkaiden maantieteellisellä jakautumisella aikavälillä Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan tuotantotekniikan kehitystrendejä samalla aikavälillä. Liiketoiminnan mahdollisuuksia aikavälillä arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa Materiaalin toimittajat ten nykytilaa arvioidaan selvittämällä yrityksen liikevaihdon kehitystä ajanjaksolla sekä selvittämällä levymateriaalien loppukäyttäjien toimialojen jakauma ja niiden osuutta liikevaihdosta. Lisäksi tarkastellaan henkilöstön määrää samalla ajanjaksolla. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri sidosryhmiin. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. Liiketoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan suurimman asiakkaan osuudella liikevaihdosta sekä selvittämällä eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden vaikutusta yritysten liiketoimintojen kannalta. Ohutlevyalan kehitystrendejä ja näkymiä selvitetään asiakkaiden maantieteellisellä jakautumisella aikavälillä Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan ohutlevyalan kehitystrendejä samalla aikavälillä. Liiketoiminnan mahdollisuuksia aikavälillä arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saadaan pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten intressejä ja kehitystarpeita arvioidaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa Loppukäyttäjät Levyosien käyttöä arvioidaan selvittämällä yrityksen levyosien ostovolyymin kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä levyosien ostovolyymin osuus kokonaisostovolyymistä vuonna Organisaation nykytilaa arvioidaan levyosien käyttöön liittyvän henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajan- 11

20 jaksolla sekä henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin vuoden 2003 lopussa. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota ohutlevyosien käyttöön liittyvän henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi selvitetään ohutlevyosien käyttöön liittyvälle henkilöstölle annettavan koulutuksen taso ja koulutusbudjetti sekä suurimmat osaamishaasteet. Yrityksen levyosien käyttöön liittyvän strategian nykytilaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. ten nykyistä yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri ohutlevyalan toimittajaverkostoihin ja arvioimalla tämän yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa. Levyosien globaalia ostokäyttäytymistä arvioidaan tarkastelemalla levyosien ostovolyymin alueellista kehitystä. Lisäksi yrityksiä pyydetään ilmoittamaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla. ten tyytyväisyyttä nykyisiin levyosien toimittajiin arvioidaan selvittämällä yrityksen kokema tyytyväisyys eri osa-alueilla levyosien toimittajiin alueellisesti. ten levyosien käytön tulevaisuuden näkymiä arvioidaan liikevaihdon kehitysennusteilla aikavälillä sekä arvioimalla tuotteiden ominaisuuksia vuonna Levyosien käyttöön liittyvän organisaation tilaa vuonna 2010 arvioidaan ennusteella henkilöstön määrästä ja henkilöstön jakautumista eri henkilöstöryhmiin. Lisäksi pyritään arvioimaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta ja henkilöstön osaamisen tasoa eri osaamisalueilla. Lisäksi pyritään arvioimaan henkilöstön koulutuksen taso ja koulutusbudjetti sekä suurimmat osaamishaasteet tulevaisuudessa. Tulevaisuuden strategiaa arvioidaan ennusteella tilanteesta vuonna ten tulevaa yhteistyöaktiivisuutta ja kansainvälisyyttä arvioidaan selvittämällä yrityksen yhteydet eri levytyöalalla toimiviin toimittajaverkostoihin ja arvioimalla yhteistyön laajuutta suomalaisten sekä ulkomaalaisten toimijoiden kanssa vuonna Lisäksi yrityksiä pyydetään arvioimaan muut yhteistyömuodot kotimaassa ja ulkomailla vuonna Ennustetta ohutlevyalan liiketoiminnan mahdollisuuksia vuonna 2010 arvioidaan muutamilla kysymyksillä ja vapaamuotoisella toimenpidelistalla, minkä toimenpiteillä ohutlevytuotetuotanto saataisiin pysymään elinvoimaisena Suomessa. ten ohutlevyosiin liittyviä intressejä ja kehitystarpeita pyritään arvioimaan yritysten halulla ja kyvyllä sekä resursseilla liiketoiminnan kehittämiselle. Lisäksi liiketoimintojen kehittämisen nykyistä aktiivisuutta tarkastellaan käynnissä olevien tai käynnistymässä olevien kehityshankkeiden kannalta arvioituna. Lisäksi aktiivisuutta tarkastellaan liiketoimintojen kehittämiseen käytettyjen panostusten avulla ja halukkuudella panostaa tuleviin kehityshankkeisiin. Yrityksiä pyydetään myös listaamaan suurimmat kehitystarpeensa. ten teknologisia ja liiketoiminnallisia mahdollisuuksia arvioidaan yritysten kiinnostuksella eri ohutlevyalan aihealueiden kehitysohjelmiin, mitkä on valittu alustavasta toimenpideohjelmasta. Lisäksi yrityksiä pyydetään listaamaan yrityksen kannalta kiinnostavia ja tarpeellisia kehityshankkeita tavoitteineen, ajankohtineen ja panostuksineen Tutkimuslaitokset Tutkimuslaitosten intressejä ja nykytilaa arvioidaan selvittämällä tutkimuslaitosten ohutlevytekniikkaan liittyvää liikevaihdon kehitystä viiden vuoden ajanjaksolla sekä selvittämällä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta myöskin viiden vuoden ajanjaksolla. Tutkimusorganisaation nykytilaa arvioidaan henkilöstön määrän kehityksellä viiden vuoden ajanjaksolla. Lisäksi arvioidaan organisaation suorituskykyä pyytämällä arviota henkilöstön osaamisen tasosta eri osaamisalueilla ja suurimmat osaamishaasteet. Tutkimuslaitosten tutkimusstrategiaa arvioidaan selvittämällä strategian keskeiset alueet ja painopisteet sekä pyytämällä arviota strategian ja päivittäisten toimien kohtaamisesta. Tutkimuksen kansainvälisyyttä arvioidaan ulkomaalaisten yhteistyökumppanien lukumäärän perusteella sekä niiden tuoman liikevaihdon osuudella koko tutkimusliikevaihdosta. Tutkimuslaitosten valmiutta vaativaan tutkimustyöhön tutkimuslaitteistojen osalta arvioidaan tutkimuslaitteiston tämänhetkisellä tasolla ja ikäjakaumalla. Lisäksi valmiuksia arvioidaan ohutlevyalan vahvuuksilla ja heikkouksilla. Lisäksi tarkastellaan investointitarpeita tutkimuslaitteistoihin. Tutkimustoiminnan uhkatekijöitä arvioidaan eri uhkatekijöiksi miellettävien tekijöiden avulla. Lisäksi tutkimuslaitoksia pyydetään antamaan arvionsa ohutlevytuoteteollisuuden nykytilasta ja osaamisen tasosta alueellisesti. Tutkimuslaitosten ohutlevyalan tulevaisuuden näkymiä ja odotuksia arvioidaan liikevaihdon kehitysnäkymillä aikavälillä sekä arvioimalla yhteistyökumppaneiden ja asiakkaiden toimialojen jakauma ja niiden osuus liikevaihdosta vuonna

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Tutkintokohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Kone- ja metallialan perustutkinto, Koneistaja Valmistustekniikan koulutusohjelma Ammatilliset tutkinnon osat, 90 ov Kaikille

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

KUITUPOHJAISTEN PAKKAUSTEN MUODONANTO

KUITUPOHJAISTEN PAKKAUSTEN MUODONANTO KUITUPOHJAISTEN PAKKAUSTEN MUODONANTO Professori Juha Varis Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTAA Lappeenrannan teknillisen yliopiston Konepajatekniikanja levytyötekniikan laboratorio ja Stora Enso

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja

MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005. Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta. Toni Piirainen, Toimitusjohtaja MULTIPOLISPÄIVÄT SNOWPOLIKSESSA 3.-4.11.2005 Ideasta Tuotteeksi Off-Shore Alihankkijan Näkökulmasta Toni Piirainen, Toimitusjohtaja 1 TUKIKOHTASI SUOMESSA JA MAAILMALLA 2 Sisältö 1. BASE Lyhyesti 2. Off-Shore

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa 15.12.2009 Finpro ry KiVi seminaari Helsinki Matti Heikkonen Esiintyjän profiili Matti Heikkonen Nykyinen Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma

KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma KONTTI - Teolliset komponenttiohjelmistot Tekesin ETX-ohjelma Strateginen selvityshanke Eila Niemelä 1 Lähtökohta Selvitys suomalaisen teolllisuuden komponenttipohjaisten ohjelmistojen kehittämisestä ja

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta

Liikkuvien työkoneiden etäseuranta Liikkuvien työkoneiden etäseuranta TAMK IoT Seminaari 14.4.2016 2 1) IoT liiketoiminnan tukena 2) Iot ja liikkuvat työkoneet 3) Case esimerkit 4) Yhteenveto, johtopäätökset, tulevaisuuden näkymät Cinia

Lisätiedot

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen

LaserWorkShop 2006. ProMetal. Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen LaserWorkShop 2006 ProMetal Ohutlevytuotteen lasertyöstö: suunnittelu ja sovellukset 03.04.2006 Jari Tirkkonen ProMetal -projekti Hankkeen tarkoitus: Metallituoteteollisuuden kehityksen edistäminen ja

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä

Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Hankintaosaamisesta kilpailukykyä Salon hankintaosaamiskartoituksen tuloksia, mitä seuraavaksi? Harri Lorentz, Kalle Väänänen Turun kauppakorkeakoulu Kartoitus hankintatoimen haasteista ja kehitystarpeista

Lisätiedot

Jukka Laakkonen 26.5.2011

Jukka Laakkonen 26.5.2011 Jukka Laakkonen 26.5.2011 1 2 Hydroline Oy Kansainvälisellä hankinnalla kasvuun 3 Hydroline Oy Hydraulisylinterien suunnittelu, valmistus ja myynti Alan johtava yritys Suomessa, yksi nyky-aikaisimmista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin

Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Pirkanmaan ELY-keskus vastaa kansainvälistymishaasteisiin Tiina Ropo Kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus, Tiina Ropo, Innovaatiot ja Kansainvälistyvä liiketoiminta / Osaamisesta Kasvua

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany

Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa. Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu. Sales Director, Scandinavia & Germany Erikoistuminen ja automaatio teknologiateollisuudessa Pemamek Oy Ltd Kimmo Ruottu Sales Director, Scandinavia & Germany kimmo.ruottu@pemamek.com www.pemamek.com 16.9.2014 Pemamek Oy Johtava yritys hitsausautomaatioratkaisuissa,

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE

Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja SERVICE & SOFTWARE Osavuosikatsaus 1-3/2014 30.4.2014 Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden 1-3/2014 pääkohdat Digia-konserni 1-3/2014 1-3/2013 Muutos % Liikevaihto 23 958 23 513 1,9 % Liikevoitto

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009

Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa. Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Yhteistyö ohrasta olueksi -tuotantoketjussa Silja Home Oy Panimolaboratorio-Bryggerilaboratorium Ab 22.4.2009 Ohrasta olueksi tuotantoketjun tutkimus Tuotantoketjulla pitkäjänteinen yhteistyö Panimolaboratorio

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.

Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Asiakaskeskeisyys, joustavuus ja luotettavuus ovat yrityksellemme tärkeitä arvoja. Toimintatapamme perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen. Stairon Oy on isojen, vaativien ja ruostumattomien ohutlevytuotteiden

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

VETOMO Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus

VETOMO Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus Venealan ja toimialatutkimus moduloinnin mahdollisuuksien kartoitus Hankkeen yleisesitys 19.9.2008 Veneteollisuuden haasteet Tuottavuus Pienet tuotantoerät, pienet volyymiedut Investoiminen tuotannon tehostamiseen

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja.

KiVi 2009 Live! Seminaari. Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille. Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja. KiVi 2009 Live! Seminaari 8.10.2009 Joensuu Innovatiivisella tuotteella kansainvälisille markkinoille Jukka-Pekka Karppinen, tekninen johtaja Flaxwood Oy YRITYS PÄHKINÄNKUORESSA Flaxwood Oy on perustettu

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Talousjohtajabarometri II/2010

Talousjohtajabarometri II/2010 Talousjohtajabarometri II/2010 28.9.2010 Copyright, Gutta Oy Sisällysluettelo 1. Barometrin tausta 2. Barometrin yhteenveto 3. Barometrikatsaus aihealueittain Barometrin taustatiedot Talousjohtajabarometri

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot