Yhdessä enemmän Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhdessä enemmän Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomus 2014"

Transkriptio

1 Yhdessä enemmän Mielenterveyden keskusliiton vuosikertomus 2014

2 Sisällys Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan alkusanat... 3 Yhdessä enemmän Mielenterveyden keskusliitto vuonna Mikä liitto? Mielenterveyden keskusliiton säännöt ja perustehtävä Liiton tarkoitus ja toimintamuodot Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee mielenterveyteen keskittyvää potilasjärjestöä? Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö... 6 Mielenterveyden häiriöt Suomessa... 6 Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin Mielenterveyden keskusliiton strategia Mielenterveyden keskusliiton luottamushallinto... 9 Liittokokous... 9 Liittovaltuusto... 9 Hallitus... 9 Hallituksen työryhmät Palkinnot ja kunnianosoitukset Mielenterveyden keskusliitto muodostuu jäsenyhdistyksistään Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystoiminta Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö Mielenterveyden keskusliiton vaikuttamistoiminta Vaikuttamistoiminnan tavoitteet Oikeus- ja sosiaalineuvonta Koulutustoiminta Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja työryhmät Julkilausumat ja kannanotot Mielenterveyden keskusliitto on kansalaisjärjestö Mielenterveyden keskusliiton kuntoutumista tukeva toiminta Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus Ryhmämuotoinen toiminta Tapahtumat Toiminnan mahdollistajat Mielenterveyden keskusliiton tukitoiminnot Tukitoimintojen tavoitteet Taloushallinto Henkilöstöhallinto Viestintä Kehittyvää ja kehittävää järjestötoimintaa Mielenterveyden keskusliiton kehittämistoiminta...30 Kehittämistoiminnan tavoitteet vuodelle 2014 ja tavoitteiden toteutuminen liiton kehittämisprosessit Kehittämishanketoiminta Kehittämiseen liittyvät työryhmäedustukset Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointiprosessi Liitteet Liite I Mielenterveyden keskusliiton eri toimintolohkot Liite II Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo Liite III Mielenterveyden keskusliiton hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo Liite IV Mielenterveyden keskusliiton hallituksen työryhmät Liite V Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistykset Liite VI Mielenterveyden keskusliiton yhteistyöryhmät- ja verkostot Liite VII Mielenterveyden keskusliiton tuloslaskelma ja tase... 44

3 Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajan alkusanat Yhdessä enemmän oli Mielenterveyden keskusliiton teema vuonna Sanoihin sisältyy suuri viisaus. Joukkovoima on aina vahvuus. Yksin meistä ei kukaan pärjää. Myöskin yhdistykset, järjestöt ja liitot ovat muutoksen kourissa, yksin ei enää menesty. Yhteistyötä tarvitaan. Samoin mm. mielenterveystyötä tekevät viranomaiset ovat haasteellisessa tilanteessa taloudellisesti vaikeina aikoina. Nekään eivät tule toimeen yksin, vaan tarvitsevat tukea järjestöiltä. Se on tulevaisuus yhdessä enemmän. Mielenterveyden keskusliiton eräs tärkeimmistä tehtävistä on palvella jäsenyhdistyksiään. MTKL järjesti runsaasti erilaisia tapahtumia ja koulutusta. Välttämättä tieto niistä ei kuitenkaan saavuttanut tarpeeksi hyvin kaikkia yhdistyksiä. Tässä on selvittelyn paikka. Miten tieto saataisiin paremmin perille? MTKL:n toiminnan vaikuttavuudesta kertoo kuitenkin se, että jäsenyhdistysten ulkopuolisessa toiminnassa liitto loi noin kontaktia eri ihmisiin. MTKL:n sisäisessä toiminnassa tapahtui suuri muutos. Henkilöstö pääsi muuttamaan samoihin tiloihin Malmille. Se luo mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön vuorovaikutuksen lisääntymiseen. Ennen kaikkea muutos luo mahdollisuuden palvella entistä paremmin jäsenyhdistyksiä. Mielenterveyden keskusliitto tekee parhaansa mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien sekä heidän läheistensä aseman parantamiseksi. Työ koostuu mm. konkreettisesta neuvonnasta ja tuesta. Liitto ponnistelee myös muutoksen saamiseksi mm. asenteisiin, lainsäädäntöön ja rahoitukseen. Siksi MTKL on ollut vahvasti edustettuna Mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa, jossa jäseninä ovat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat ja suurimmat mielenterveysjärjestöt. Neuvottelukunta on saanut eduskuntaryhmät sitoutumaan mm. psyykkisen hyvinvoinnin ja itsemurhien ehkäisyohjelmiin. Se on merkittävää asioiden saamiseksi eteenpäin. Tässäkin toteutuu viisaus yhdessä enemmän. Kari Tolvanen 3

4 Yhdessä enemmän MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITTO VUONNA 2014 Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja yhteiskunnassa, toimii asiantuntijana heitä koskevissa kysymyksissä ja kehittää tarvittavia palveluja. Vuosi 2014 oli liiton 43. toimintavuosi. Vuoden teemana oli Yhdessä enemmän. Teeman ohjaamana tavoitteena oli muuttaa organisaation toimintaa niin, että sen kaikki toiminnot ja palvelut ovat jäsenyhdistyskentän käytettävissä, eikä erillistä järjestötoiminnan sektoria enää ole. Tavoitteena oli oppia näkemään liitto yhtenä kokonaisuutena, jolla on valtakunnallista toimintaa ja yhteistyökumppaneita tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi pyrittiin rakentamaan liiton toimintaa selkeämmäksi ja näkyvämmäksi sekä vahvistamaan yhteistyötä. Tavoitteiden tueksi valmistui Mielenterveyden keskusliiton strategia ja uudistettiin Mielenterveyden keskusliiton säännöt. Toimintavuonna keskityttiin liiton sisäiseen kehittämiseen. Vuoden aikana toteutetut prosessit olivat 1) Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen päivittäminen ja Mielenterveyden keskusliiton strategiaprosessi 2) Mielenterveyden keskusliiton toiminnan arviointikäytännön rakentaminen, 3) yhteistyön vahvistaminen jäsenyhdistysten kanssa ja 4) liiton eri toimintojen välillä, 5) eri toimintojen kehittäminen sekä 6) talouden tervehdyttäminen. Kehittämisen lisäksi järjestettiin liiton perustehtävän mukaista toimintaa valtakunnallisesti. Vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliiton toiminta tavoitti yhteensä n mielenterveydenhäiriön takia syrjäytynyttä tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä, heidän läheistään tai omaistaan ja heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Luku ei pidä sisällään jäsenyhdistystoiminnan kautta tavoitettuja. Tämä vuosikertomus on rakennettu liiton perustehtävän sekä strategian ja toimintavuoden painopistealueiden mukaisesti. Vuosikertomus koostuu liiton toiminnan kuvauksesta ja liiton toiminnan määrällisestä ja laadullisesta arvioinnista. Vuoden 2014 yhdessä enemmän teeman ohjaamana vuosikertomus rakentuu yhdessä tehtyjen toimintojen mukaisesti, eikä toimintokohtaisesti, kuten perinteisesti on tehty. Liiton toiminta kuvataan kaikkien toimintolohkojen yhteisenä toimintana. Kullakin kokonaisuudella on omat tavoitteensa, keinonsa ja saavutetut tulokset (taulukko toimintojen volyymeista). Kutakin toimintaa on arvioitu lopuksi suhteessa vuoden teemaan; yhdessä enemmän miten tässä onnistuttiin ja mitä on kehitettävä. Eri toimintolohkot esitellään lyhyesti toimintakertomuksen liitteessä I. Vuosikertomus päättyy liiton kehittämistoiminnasta kertovaan osuuteen ja 2016 vuoden strategisten painopistealueiden esittelyyn. Tässä osuudessa tehdään myös liiton toiminnan kokonaisarviointi. Liiton toimintasuunnitelma vuodelle 2016 luodaan tämän vuosikertomuksen pohjalta. 4

5 1. Mikä liitto? MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON SÄÄNNÖT JA PERUSTEHTÄVÄ 2 Liiton tarkoitus ja toimintamuodot Mihin mä oon tullu? Mitä Liiton tarkoituksena on Suomen mielenterveyspotilaiden ja täällä tehdään, mitä pitäisi mielenterveyskuntoutujien yhdistysten keskus- ja yhteistyöjärjestönä valvoa ja ajaa tehdä ja miksi? Jos heidän etujaan yhteiskunnassa, toimia asiantuntijana heitä koskevissa Mielenterveyden keskusliitto kysymyksissä ja tuottaa heidän tarvitsemiaan palveluja. keksittäisiin nyt, niin mitä me Liitto ottaa toimissaan huomioon erityisesti mielenterveyskuntoutujat ja olisimme? potilaat, mutta myös muut vammais- ja erityisryhmät, jotka voivat olla OLAVI SYDÄNMAALAKKA mielenterveydellisistä syistä vaarassa syrjäytyä yhteiskunnassa. Liitto tukee ja edistää jäsenyhdistysten vertaistukitoimintaa sekä kansalaisjärjestötoimintaa sekä tukee ja edistää ennaltaehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä. Liiton tarkoitus on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa sekä pyrkiä muutoinkin edistämään mielenterveyskuntoutujien asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Liitto on puoluepoliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti sitoutumaton. Liitto ottaa toiminnassaan huomioon myös mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien läheiset. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto: a) edistää mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien sosiaaliturvaa, kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta, työllisyyttä, opintoja ja asunto-oloja tekemällä aloitteita, järjestämällä palveluja ja olemalla yhteistyössä alan viranomaisten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla sekä toimimalla mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien etujärjestönä muilla vastaavilla tavoilla; b) tukee jäsenjärjestöjen toimintaa; c) järjestää mielenterveysongelmiin, niiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutumiseen liittyvää tiedotus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa; d) tuottaa mielenterveyspotilaille ja mielenterveyskuntoutujille kuntoutumista tukevia palveluja; e) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien liikuntatoimintaa; f) järjestää ja tukee nuorille aikuisille, vuotiaille, mielenterveyspotilaille ja -kuntoutujille suunnattua vertaistukeen perustuvaa kuntouttavaa toimintaa; g) järjestää ja tukee mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien kulttuuritoimintaa; Kuluneen vuoden aikana h) harjoittaa mielenterveyspotilaiden ja mielenterveyskuntoutujien kuluttaja-, strategiamme sai muotonsa. nuoriso-, vanhus- ja terveystoimintaa sekä pyrkii yleensä parantamaan Sitä työstäessämme harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia.mielenterveyspotilas ja havahduimme perustehtävämme äärelle. mielenterveyskuntoutuja saa käyttää liiton heille tuottamia palveluja riippumatta jäsenyydestä liiton jäsenyhdistyksessä, ellei jotakin palvelua Jokainen ihminen on poikkeuksellisesti myönnetä pelkästään jäsenetuna. oikeutettu mielen hyvinvointiin. Jokainen Sääntöjen pohjalta Mielenterveyden keskusliiton perustehtäviksi nousevat meistä ansaitsee 1) Jäsenyhdistystoiminta, 2) Vaikuttamistoiminta sekä 3) Kuntoutumista arvokkuuden. tukeva toiminta. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 5

6 2. Miksi suomalainen yhteiskunta tarvitsee mielenterveyteen keskittyvää potilasjärjestöä? MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mielenterveyden keskusliiton toimintaympäristö muodostuu mielenterveyteen liittyvistä yhteiskunnallisista ja yksilöllisistä haasteista sekä järjestötoiminnan yhteiskunnallisesta roolista Suomessa. Mielenterveyden häiriöt Suomessa Mielenterveyden häiriöiden lasketaan aiheuttavan länsimaissa yli viidesosan kaikesta terveyteen liittyvistä haitoista ja ne ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä. Mielenterveyshäiriöiden merkitys kansanterveysongelmina korostuu, koska niihin sairastutaan nuorina ja osalla ne kroonistuvat ja johtavat työkyvyttömyyteen. Psyykkinen sairaus ei ole koskaan vain sairaus, vaan aina myös omaksuttu rooli, josta tulee malli, jonka mukaan toimitaan. Stigma on vahva suhteessa mielenterveyden häiriöihin. Asenteet yhteiskunnassa ovat edelleen kovia; mielen häiriö ei näy päällepäin, häiriöistä tiedetään vähän, niihin liittyy ennakkoluuloja ja niitä pelätään. Tämän vuoksi sairastuminen aiheuttaa häpeää, syyllisyyttä sekä muutoksia itsetunnossa ja minäkuvassa, jotka viivästyttävät hoitoon hakeutumista. Periaatteessa olemassa olevassa palvelujärjestelmässä on hyvät mahdollisuudet mielenterveyden häiriöiden hoitoon, mutta alueelliset erot hoidon saamisen suhteen ovat Suomessa suuret. Hyvästä hoidosta huolimatta mielenterveyden ongelmat ovat suurimpia syitä ennenaikaiseen eläköitymiseen, pitkiin sairaslomiin ja opintojen keskeytymiseen. Mielenterveyspalvelut ovat kokonaisuudessaan muutoksen alla liittyen useisiin rakenteellisiin muutoksiin. Järjestötoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa Suomalaiset pitävät sosiaali- ja terveysjärjestöjä tärkeinä Suomessa. Tärkeimpänä järjestöjen toimintamuotona pidetään vertaistukea. Järjestölähtöinen toiminta eroaa muun toimintaympäristön toiminnasta matalan kynnyksen toimintaperiaatteillaan, joita ovat lähetteettömyys, mahdollisuus anonyymiteettiin, aito asiakaslähtöisyys sekä osallistumisen maksuttomuus. Järjestöillä on ollut perinteisesti merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa olemassa olevien palveluiden täydentäjänä ja palveluiden ulkopuolelle jäävien ihmisten tavoittajana. Julkinen palvelujärjestelmä on ollut jo pitkään kriisissä, johon järjestötoiminnalla on voitu osittain vastata. Potilasjärjestönä mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä etuja muuttuvassa yhteiskunnassa. Keskeisimmät yhteiskunnalliset muutokset: Kestävyysvaje: muutokset julkisissa palveluissa valtion säästötoimenpiteet, ikärakenteen muutos ja elatussuhteen muutos, asiakasmäärien kasvu julkisissa palveluissa (yhteispalvelujen kehittäminen), 6

7 tarve työurien pidentämiselle. Laitoshoitopaikkojen väheneminen, avohoidon lisääntyminen ja kehittäminen. Työmarkkinoiden polarisaatio sekä työmarkkinoiden rakennemuutos Kuntoutus: 10 vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on kaksinkertaistunut. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kärsivät olivat vuonna 2014 Kelan suurin kuntoutujaryhmä. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu: seitsemän alle 30-vuotiasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle joka arkipäivä. Keskeisimmät valtiolliset kehittämistyöryhmät, joilla pyritään vastaamaan muutoksien tuomiin haasteisiin ja joita valmisteltiin toimintavuonna: Sosiaalihuoltolain kokonaisuudistus Sote-uudistus Vammaispalvelulain uudistus Itsemääräämisoikeuslaki Työelämä hanke Kansallisen hankintalain uudistaminen (Sosiaalisten näkökohtien huomioiminen) Keskeisimmät toimintaympäristöön liittyvät lakiuudistukset, jotka toteutuivat toimintavuonna: Toimeentulotukilakiin liittyvän muutoksen myötä keikkatyön vastaanottaminen helpottui Eläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen myötä psykoterapiaan pääsyn helpottuminen Julkisten työvoimapalvelujen uudistus 2014, TYP-malli valtakunnalliseksi Potilaan valinnanvapauden laajeneminen terveydenhuoltolain yhteydessä Kaste-ohjelma (kansallisen mielenterveys- ja päihdeohjelman työstämistä, jonka pohjalta kokemusasiantuntijuus nostettiin esille ammattilaisten rinnalle. Kansallinen pakonkäytön vähentäminen psykiatrisessa hoidossa on onnistunut hyvien toimintamallien ja käytäntöjen avulla.) Osatyökykyiset työssä -ohjelman myötä työkykykoordinaattorit aloittivat tehtävissään Ennen vaaleja yhteisöllisyys on suosittu puheenaihe. Mutta miten tämä yhteisöllisyys syntyy ja miten ihmiset toisiinsa liittyvät? Järjestöillä on ainutlaatuinen kokemus ja historia liittymisestä ja ihmisten yhteen saattamisesta. Mielenterveyden keskusliitto, 160 jäsenyhdistystä, on kertomus juuri siitä. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 7

8 3. Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON STRATEGIA Liiton toiminta pohjautuu liiton perustehtävään, jota kehitetään liiton arvojen, vision ja strategisten painopistealueiden mukaisesti. Mielenterveyden keskusliiton sääntöjen ja toimintaympäristön pohjalta rakennettiin strategia, joka hyväksyttiin vuoden 2014 liittokokouksessa. Strategian visio vuodelle 2020 on Jokainen meistä on oikeutettu mielen hyvinvointiin. Strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii vaikuttajana ja asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Strategian painopisteet Strategian painopisteet ovat liiton toiminnan tulostavoitteita. Tulostavoitteiden toteutumista varten on erilaisia toimenpidetavoitteita, joista syntyy liiton toiminta. Toimintoja arvioidaan ja kehitetään vuosittain strategian tulostavoitteiden mukaisesti. Strategia on dynaaminen, tarvittaessa päivittyvä ja toimintaympäristön kanssa vuoropuhelussa oleva. Jokainen on oikeutettu arvokkuuteen ja osallisuuteen. Edistetään mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien, kuntoutuneiden ja läheisten omanarvontuntoa, ainutlaatuista kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta sekä osallisuutta omassa elinympäristössä ja kansalaisyhteiskunnassa. Jokainen ihminen on voimavara yhteiskunnalle ja palvelujärjestelmälle. Vahvistetaan osaamista ja tietotaitoa palvelurakenteissa ja mielenterveyskuntoutujien kanssa työskentelevien verkostoissa kuntoutujien voimavarojen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseksi. Mielenterveyden keskusliitto on ihmisoikeusjärjestö. Valvotaan sekä edistetään mielenterveyskuntoutujien, kuntoutuneiden ja heidän läheistensä aseman, perus- ja ihmisoikeuksien, itsemääräämisoikeuden sekä etujen toteutumista yhteiskunnassa. Painopistealueiden lisäksi strategialla on kaikkia painopistealueita läpäiseviä teemoja, jotka ovat mukana kaikissa liiton toiminnoissa. Kolme asiantuntijuutta: kuntoutujan, kuntoutumiskokemuksen omaavan koulutetun henkilön ja alan ammattilaisen asiantuntijuus. Kansalaislähtöinen yhdistystoiminta: Mielenterveyden keskusliitto toimii keskus- ja yhteistyöjärjestönä, joka valvoo ja ajaa jäsenyhdistysten ja jäsenten etua. Niin kauan kun puhutaan joistakin muista muodoissa he ja me, ei voida puhua ihmisoikeuksien toteutumisesta. Strategiatyöskentelyn arvokkain oivallus oli juuri tämä; ensisijaisesti me olemme ihmisoikeusjärjestö. Mielenterveyden teemat ovat aina ihmisoikeusteemoja. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 8

9 4. Mielenterveyden keskusliiton luottamushallinto Liittokokous Mielenterveyden keskusliiton ylin päättävä elin on joka kolmas vuosi pidettävä liittokokous. Päätösvalta on keskusliiton jäsenillä, joita ovat liiton jäsenyhdistykset. Yhdistykset ovat joko valtakunnallisia, alueellisia tai paikallisia mielenterveysyhdistyksiä. Vuonna 2014 liittokokous pidettiin Kuopiossa. Liittokokouksessa oli paikalla 89 liiton jäsenyhdistystä ja 149 yhdistysjäsentä sekä muita Alusta alkaen olen ollut ylpeä liiton seuraajia 24 henkilöä. kokemuksellisuudesta. Viime vuonna osallistuin Kari Tolvanen valittiin Mielenterveyden keskusliiton ensimmäistä kertaa liittokokoukseen ja sekin oli hallituksen puheenjohtajaksi ja Tarmo Raatikainen kokemus. Heti ensimmäisestä hetkestä alkaen liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Tarmo Raatikainen aistin ryhmäjännitteitä ja poliittista peliä liiton voitti toisella äänestyskierroksella eurovaaliehdokkaan vaalipäivään valmistautuen. Ensimmäisellä Sirpa Pietikäisen (kok). Yhdeksän vuotta aamupalalla sai kuulla tarinoita; mitä mieltä Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajana toiminut ollaan mistäkin ja kenestäkin. Olen tottumaton Pekka Sauri oli mukana liittokokouksessa, mutta ei tällaiseen, mutta huumaavaa tunne vei enää mukana ehdokkaana. Liittokokouksessa mukanaan. Pääsin mukaan yhteiskuntaan vahvistettiin liiton strategia ja uudistettiin liiton säännöt. pienoiskoossa. OLAVI SYDÄNMAALAKKA Liittovaltuusto Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä 25 jäsentä. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Valtuusto käsittelee muun muassa liiton toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä jäsenyhdistysten aloitteet. Valtuusto vahvistaa toimintasuunnitelman seuraavaksi vuodeksi. Liittovaltuusto toimii kolme toimintakautta ja valitaan liittokokouksessa. Liittokokous kokoontui toimintavuonna 18.5 Kuopiossa. Vanhan liittovaltuuston (liittokokoukseen asti) puheenjohtajana toimi Marjatta Vehkaoja Helsingistä ja varapuheenjohtajana Aila Dündar-Järvinen Tampereelta. Liittokokouksen jälkeen uuden valtuuston puheenjohtajana toimi Tarmo Raatikainen Kuusamosta ja varapuheenjohtajana Pirkko Daavitsainen Kuopiosta. Liittovaltuuston uusi ja vanha jäsenluettelo ovat toimintakertomuksen liitteinä. (Liite II) Lokakuun liittovaltuuston kokoukseen yhdistettiin liittovaltuuston seminaari, jossa työskenneltiin yhdessä liiton toiminnan kehittämiseksi, käytiin lakimiehen ohjauksella läpi yhdistystoiminnan perusteita sekä esiteltiin liitossa tehtävää työ- ja koulutusvalmennustoimintaa. Seminaaripäivä päättyi illanviettoon, jossa oli ensimmäistä kertaa mukana sekä luottamushallinto että liiton työntekijöitä. Tavoitteena oli vahvistaa luottamushallinnon ja operatiivisen toiminnan välistä yhteistyötä. 9

10 Hallitus Liiton toimintaa johtaa liiton hallitus, joka on toiminnastaan vastuussa liittokokoukselle ja liittovaltuustolle. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan. Toimikausi on liittokokousten välinen aika. Hallituksen uusi ja vanha jäsenluettelo ovat vuosikertomuksen liitteinä. (Liite III) Toimintavuonna vanha hallitus kokoontui liittokokoukseen asti kuusi kertaa ja uusi hallitus sen jälkeen neljä kertaa. Hallituksen työryhmät Hallitus voi perustaa tavoitteidensa saavuttamisen tueksi työryhmiä. Työryhmien toimialueet ja edustus (liite IV). Vuonna 2014 muiden työryhmien paitsi liikuntatyöryhmän kokouksia rajoitettiin säästösyistä. Liikuntatyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Näiden lisäksi hallitus oli asettanut liittokokoukseen asti sääntötyöryhmän, mutta se ei kokoontunut toimintavuoden aikana. Palkinnot ja kunnianosoitukset Mielenterveyden keskusliiton ansiomerkki myönnetään jäsenyhdistysten tai liiton toiminnassa ansioituneille luottamus- ja toimihenkilöille. Vuosi 2014 Kultainen ansiomerkki 20 vuotta 7 Hopeinen ansiomerkki 15 vuotta 16 Pronssinen ansiomerkki 10 vuotta 26 Teräksinen ansiomerkki 5 vuotta 17 Viiri 4 Yhteensä 70 Mielenterveyden keskusliitto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton, siksi olenkin tyytyväinen vaalitulokseen. Kunniakkaat puheenjohtajamme valtuustoon ja hallitukseen tulivat vasemmalta ja oikealta. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 10

11 5. Mielenterveyden keskusliitto muodostuu jäsenyhdistyksistään MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON JÄSENYHDISTYSTOIMINTA Vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliittoon kuului160 jäsenyhdistystä, joista valtakunnallisia yhdistyksiä oli 14 ja loput paikallisia. Henkilöjäseniä oli näiden yhdistysten kautta yhteensä Luettelo jäsenyhdistyksistä (liite VI). Toimintavuonna liitosta erosi yksi yhdistys ja liittoon liittyi kaksi yhdistystä. Jäsenyhdistystoiminnan tavoitteet Yhdistystoiminnan päätavoitteena oli tukea jäsenyhdistysten toimintaa ja auttaa yhdistyksiä rakentamaan nykyiseen toimintaympäristöön sopivampaa toimintaa. Tätä tavoitetta tukeva alatavoite oli luoda liiton sisälle toimintamalli, jossa liiton mahdollisimman monet toiminnot osallistuvat osaltaan jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen. Yhdistystoimintaa koordinoivat keskusliiton kaksi yhdistyskoordinaattoria. Yhdistystoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin vuonna 2014 useita erilaisia keinoja, jotka voidaan jaotella 1) yhdistystoiminnan perustyön tukemiseen ja 2) kansalaisjärjestötoiminnan vahvistamiseen. Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen Yhdistystoimintaa kehitettiin 1) rakentamalla uutta toimintamallia yhdistysstrategian avulla, 2) tukemalla yhdistystoiminnan perustyötä liittokokousinfoilla sekä 3) vahvistamalla eri keinoin keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten välistä yhteistyötä. 1. Strategia Liiton jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseksi tehtiin keskusliiton alastrategiaksi yhdistystoiminnan strategia, joka työstettiin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa (palautetta kerättiin 60:ltä jäsenyhdistykseltä). Strategian päämääränä on auttaa ja tukea jäsenyhdistyksiä toimimaan selkeästi, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti aktiivisina, paikallisina toimijoina sekä tukea jäsenyhdistysten keskinäistä yhteistyötä. 2. Yhdistystoiminnan perustyön tukeminen Toukokuussa 2014 järjestettävän liittokokouksen sujuvuuden ja jäsenistön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi yhdistyksiä kutsuttiin liittokokousinfoihin, joissa käytiin läpi liittokokouskäytäntöjä ja valmistauduttiin liittokokouksessa tehtäviin päätöksiin. Tilaisuuksia järjestettiin eri puolilla Suomea kaikkiaan kuusi (osallistujia 153). 3. Jäsenyhdistysten keskinäisen ja keskusliiton välisen yhteistyön vahvistaminen sekä yhdistystyöhön liittyvän osaamisen vahvistaminen. Järjestötyöhön liittyvän osaamisen vahvistamista sekä keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten yhteis - työn vahvistamista toteutettiin 1) liiton viestinnällä, 2) seuturyhmätoiminnalla, 3) vertais- ja vapaaehtoistoimijuuden tukemisella, tarjoamalla 4) koulutuksellisia yhdistyskäyntejä ja 5) luottamushallinnon yhdistyskäyntejä sekä 6) taloudellisella toiminnan tuella. Yhdistyksiä tuettiin myös puhelimen ja sähköpostin välityksellä, mutta tätä tukemisen muotoa ei tilastoitu vuonna

12 Jäsenkirje. Jäsenkirje ohjaa yhdistyksiä ja kertoo liiton toiminnasta. Liitto lähetti toimintavuonna yhdistyksille neljä jäsenkirjettä. Jäsenlehti Revanssi. Jäsenlehti Revanssi ilmestyi neljä kertaa painettuna. Lehti jatkoi ilmestymistä leikatun tabloidin muodossa 24-sivuisena edellissyksystä 2013 alkaen. Lehden tekijöinä jatkoivat MTKL Vireä Mieli ja Käsikädessä-lehden graafikot Vitale Oy:stä viestinnän osallistuessa lehden sisältöjen suunnitteluun. Seuturyhmät. Kaikille jäsenyhdistyksille avoimia seuturyhmäkoulutuksia järjestettiin 13, joihin otti osaa 173 henkilöä. Seuturyhmissä mahdollistetaan liiton eri toimintojen ja jäsenyhdistysten välinen yhteistyö (mukana mm. sopeutumisvalmennus kahdessa, työ- ja koulutusvalmennus yhdessä sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut seitsemässä seuturyhmässä). Samalla esiteltiin liiton yhdistystoiminnan strategiaa. Osallistujilta kerätyn palautteen perusteella seuturyhmämuotoista yhteydenpitoa pidettiin pääsääntöisesti sopivana muotona yhteistyön aikaansaamiseksi ja liiton toimintojen tuomiseksi lähemmäs jäsenistöä. Vertaistoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Jäsenyhdistystoiminnan perustuessa lähes yksin omaan vapaaehtoistyölle ja vertaistoiminnalle on tämän toiminnan tukeminen liiton keskeinen tehtävä. Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan tukemiseksi yhdistystoimijoille järjestettiin kaksi vertaisohjaajakoulutusta (perus- ja jatkokoulutus), joihin osallistui 19 vertaisohjaajaa. Lisäksi työ- ja koulutusvalmentajat järjestivät kaksi vertaisohjaajakoulutusta ( Unelmavertsikka ), joissa vertaisohjaajat saivat käyttöönsä Mielenterveyden keskusliiton kehittämän Unelmakeidas-kurssimuodon (osallistujia 31). Vertaistoimintaa kehitettiin yhteistyössä eri järjestöjen kanssa Kuopiossa, jossa koulutettiin 12 vertaisohjaajaa. Malli antoi kokemuksen siitä, miten vertaisohjaajia saadaan koulutettua yhteistoiminnalla kustannustehokkaasti lähellä ihmisen asuinpaikkaa. Lisäksi järjestettiin kolme vapaaehtoistoiminnan koulutusta, joihin osallistui 42 jäsentä ja yhdistysten työntekijää. Vertaistoiminnan tueksi työstettiin vuoden aikana yhteistyössä Kuntoutussäätiön ja Päivi Rissasen kanssa Kokemusasiantuntijaopasta työ- ja koulutusvalmennuksen sekä liiton lakimiehen ja sosiaalineuvojan tuella. Opas julkaistaan jaettavaksi jäsenyhdistyksille vuoden 2015 alussa. Lisäksi keskusliitto tuotti Kokemusarvioinnin käsikirjan, joka on tarkoitettu oppaaksi ja työvälineeksi liiton jäsenyhdistyksille kokemustoimijuuden tukemiseksi. Mukana oppaan tekemisessä oli liiton jäsenyhdistysten jäseniä. Koulutukselliset yhdistyskäynnit. Keskusliiton yhdistyskoordinaattori on tehnyt yhdistystoimintaa tukevia käyntejä 22:een yhdistykseen, joissa on ollut osallistujia yhteensä 250. Tähän toimintaan kuului mm. yhden uuden yhdistyksen perustaminen Alavudelle. Lisäksi yhdistyskoordinaattori on järjestänyt kaksi yhdistyskoulutusta, joihin osallistui yhteensä 85 henkilöä 30:stä jäsenyhdistyksestä. Viime vuoden henkilöstöpäivässä kiteytettiin jäsenyhdistystoiminnan tavoitteita seuraavasti; emme tarvitse enempää jäsenyhdistyksiä, tarvitsemme toimijoita, aktiivisia jäseniä. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 12

13 Keskusliiton lakimies on tehnyt yksittäisiä koulutuskäyntejä kuuteen yhdistykseen, joissa osallistujia on ollut yhteensä 75. Koulutusten ja käyntien aiheina on ollut yhdistystoiminta, mielenterveyslaki, Päihdehuoltolaki, asiakkaan/potilaan/omaisten oikeudet, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, toteutuuko yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa/mielenterveyspalveluissa, itsemääräämisoikeus, rajoitustoimenpiteiden käyttö, oikeusturvakeinot, tietosuoja, edunvalvonta, oikeus hoitoon sekä oikeus hoivaan ja huolenpitoon. Kolmessa jäsenyhdistyksessä on järjestetty tilaisuus keskeisistä mielenterveyskuntoutujia koskevista sosiaaliturvaetuuksista, joissa osallistujia on ollut 41. Kouluttajana oli keskusliiton sosiaalineuvoja. Lisäksi keskusliiton liikuntavastaava on tehnyt liikuntaa edistäviä käyntejä kolmeen yhdistykseen. Osallistujia oli yhteensä 40. Yhdistyskäynnit. Toimintavuonna aktiivijäsenistö teki aloitteen järjestötyöryhmän perustamiseksi, jonka tehtävänä oli järjestää luottamushallinnon ja liiton työntekijöiden yhteisiä yhdistyskäyntejä. Näitä käyntejä ei tilastoitu vuonna Yhdistysten taloudellinen tukeminen. Liitolla oli käytettävissä Raha-automaattiyhdistyksen avustus ( euroa) jäsenyhdistysten toiminnan tukemiseen, jolla tuettiin niitä yhdistyksiä, jotka eivät saa suoraan avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Liiton jäsenyhdistyksistä 30 prosenttia sai avustusta toimintaansa suoraan Raha-automaattiyhdistykseltä. Kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen Jäsenyhdistysten toimintaa on tuettu yhteistyössä järjestettävillä 1) tapahtumilla ja 2) kursseilla. Tapahtumat ja kurssit olivat avoimia kaikille osallistujille, jolloin sen lisäksi että ne lisäsivät jäsenistön aktiivisuutta, sosiaalisuutta ja toiminnallisuutta, toivat ne myös uusia jäseniä yhdistyksille. Tietopalvelu Propelleilla oli merkittävä rooli mielenterveyskuntoutujien ohjaamisessa ja kannustamisessa jäsenyhdistysten toimintaan liittymiseksi. 1. Tapahtumat Erilaiset yhteistyössä järjestetyt tapahtumat tarjosivat jäsenyhdistyksille matalan kynnyksen kohtaamis-, osallistumis- ja verkostoitumismahdollisuuden. Samalla tarjoutui tilaisuus yhteistyön rakentamiseen ja toimintojen kehittämiseen. Nuorisotoiminta. Mielenterveyden keskusliitto järjesti nuorten toimintaa tarjoaville jäsenyhdistyksille Nuorten Verkostopäivät lokakuussa Kuusamossa. Päivät tarjosivat vuotiaille nuorille elämyksiä ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia aktiviteetteja sekä oppia erätaitoja ja -tietoja. Lisäksi annettiin koulutusta oman työn tueksi. Osallistujia oli 29:stä eri yhdistyksestä yhteensä 49 (yhdistyksissä toimivia nuoria ja yhdistysten työntekijöitä). Kulttuuritoiminta. Kulttuuritoiminnan tavoitteena oli aktivoida kulttuuriharrastusta ja -toimintaa liiton jäsenenyhdistyksissä ja niiden jäsenistössä. Kulttuuripäivät ovat keskusliiton valtakunnallinen kulttuuritapahtuma tämän tavoitteen tukemiseksi. Päivät järjestettiin yhdessä yleisurheilupäivien kanssa Keuruulla elokuussa. Osallistujia oli 28 jäsenyhdistyksestä kaikkiaan 326 henkilöä. Liikuntatoiminta. Liikuntatoiminnan päätavoitteena oli liikunnan lisääminen mielenterveyskuntoutujien ja potilaiden keskuudessa. Yleisurheilukisat pidettiin yhdessä Kulttuuripäivien kanssa. Kilpailuihin osallistui 140 kilpailijaa 25 eri yhdistyksestä. Kulttuuripäivien ohjelmaan sisältyi Tanssiva mieli tanssikilpailu. Keskusliiton mestaruusturnaus pelattiin Tampereella maaliskuussa. Salibandyn kilpasarjaan osallistui kuusi joukkuetta ja harrastesarjaan 17 joukkuetta. Futsal-mestaruus ratkottiin kuuden joukkueen kesken. Kaiken kaikkiaan mukana oli noin 400 osallistujaa. Joukkueet olivat paikallisyhdistysten joukkueita sekä muita mielenterveysalan joukkueita. Lisäksi jäsenistöä motivoitiin liikkumaan KKI-kuntokorttien avulla, joita jaettiin liikuntavastaaville omissa yhdistyksissä eteenpäin jaettavaksi sekä suoraan jäsenille seuturyhmien ja yhdistysvierailujen yhteydessä. 13

14 Pieni ele keräys. Mielenterveyden keskusliitto osallistui ensimmäistä kertaa vammais- ja terveysjärjestön yhteiseen Pieni Ele keräykseen (ent. Vaalikeräys). Mukana oli 50 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistystä. Keräyksen tuotolla oli mahdollisuus kerätä varoja yhdistyksen toimintaan. Lipaskeräys toteutettiin ennakkoäänestyksen aikaan ja vaalipäivänä Valtakunnallinen Kynttilätapahtuma. Helsingin tapahtuma järjestettiin Bio Rexissä. Paikalla oli noin 100 henkilöä. Kynttilät syttyivät itsemurhan tehneiden muistoksi ja heidän läheisten kunnioittamiseksi yli sadassa jäsenyhdistyksessä. 2. Kurssitoiminta Erilaiset jäsenyhdistysten kanssa yhdessä järjestetyt kurssit tarjosivat yhdistyksille mahdollisuuden oppia uusia menetelmiä ja hyviä käytäntöjä jäsenien tueksi. Ne toivat myös lisäresursseja yhdistysten jäsenilleen tarjoaman toiminnan järjestämiseen. Lisäksi yhteistyökurssit vahvistivat yhdistysten vertais- ja vapaaehtoistoimintaa ja toivat uusia jäseniä mukaan toimintaan. Kulttuurikurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi kulttuurivastaavien kurssia, joista ensimmäisen teemana oli teatteri-ilmaisu ja toisen teemana valokuvaus. Yhteensä kulttuurikursseille osallistui 13 henkilöä. Kulttuurikurssien tavoitteena oli kouluttaa jäsenyhdistyksiin kulttuurivastaavia, joiden tehtävänä on vahvistaa yhdistyksen kulttuuritoimintaa. Liikuntakurssit. Toimintavuonna järjestettiin kaksi liikuntavastaavien peruskurssia. Kurssien tarkoituksena oli kouluttaa paikallisyhdistyksiin liikunnan vertaisohjaajia eli liikuntavastaavia organisoimaan paikallisyhdistyksen liikuntatoimintaa ja motivoimaan paikallisyhdistyksen jäseniä liikkumaan. Liikuntavastaavien peruskurssille osallistui 20 henkilöä. Hyvällä Mielellä vedessä -hankkeen toisena toimintavuonna järjestettiin Vesitreenin vertaisohjaajakurssi vesiliikunnasta kiinnostuneille liikuntavastaaville. Kurssille osallistui kahdeksan vertaisohjaajaa, jotka kurssin käytyään voivat ohjata vesitreeniä omissa yhdistyksissään. Sopeutumisvalmennuskurssit. Toimintavuonna järjestettiin yhteistyössä paikallisesti jäsenyhdistysten kanssa avomuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja eri puolella Suomea. Uutta potkua kuntoutumiseen -kurssia järjestettiin vuoden aikana yhdeksän ja Keinoja Omaan kuntoutumiseen -kurssia kaksi. Sopeutumisvalmennuskursseilla oli yhteensä 106 osallistujaa. Työ- ja koulutusvalmennuskurssit. Työ- ja koulutusvalmennuskursseja on järjestetty Työtä kohti -hankkeessa valtakunnallisesti (pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta) yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Unelmakeidas kursseja järjestettiin 14, joihin osallistui yhteensä 147 henkilöä. Muutoksen avaimet -kursseja järjestettiin kaksi, joihin osallistui yhteensä 19 henkilöä. Muuta Jäsenyhdistysten kanssa tehtiin yhteistyössä myös akateemista tutkimusta. Liisa Hokkanen Lapin yliopistosta julkaisi loppuvuodesta 2014 tutkimuksen, joka on toteutettu kyselynä mielenterveysyhdistysten aktiivitoimijoille. Kyselyyn vastasi 384 Mielenterveyden keskusliiton jäsenyhdistysten jäsentä eri puolilta Suomea. Yhdistystoiminnan tunnusluvut Toiminta Toimintojen määrä Osallistujien määrä Liittokokousinfot Jäsenkirje ja Revanssi 4/4 160/ Seuturyhmät Vertaisohjaajien koulutukset 4 50 Vapaaehtoistoimijoiden koulutukset 3 42 Koulutukselliset yhdistyskäynnit Tapahtumat Yhteistyökurssit Yhteensä

15 Missä onnistuimme? JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehtiin joustavasti ja räätälöidysti yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa Mitä jatkossa kehitämme? JJ Rakenteiden ja yhteistyötapojen luominen yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ja niiden tarpeista lähtöisin JJ Toiminnan näkyväksi tekemistä toiminnan seuranta- ja tilastokäytäntöjä kehittämällä Kuunnellessani useita jäsenyhdistyksiä haasteeksi nousee toimintakyvyn säilyttäminen yhdistystoiminnan ylläpitämisen rinnalla. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 15

16 6. Mielenterveyden keskusliitto on potilasjärjestö MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON VAIKUTTAMISTOIMINTA Vaikuttamistyötä toteutetaan jäsenyhdistysten toiminnan lisäksi keskusliiton kaikkia toimintoja läpileikkaavana toimintana. Mielenterveyden keskusliitto on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö. Edunvalvonta on yksi vaikuttamistyön muoto ja sitä toteutetaan valtakunnallisesti, paikallisesti ja yksilötasolla. Vaikuttamistoiminnan tavoitteet Vaikuttamistoiminnan tavoitteet tulevat suoraan Mielenterveyden keskusliiton strategian päämäärästä: Mielenterveyden keskusliiton strategian päämääränä on osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kansalaiskeskusteluun niin, että mielen hyvinvointi toteutuu jokaisen ihmisen perusoikeutena. Mielenterveyden keskusliitto toimii merkittävänä vaikuttajana ja asiantuntijana mielenterveyslainsäädännön ja julkisten palveluiden sekä viranomaistoiminnan kehittämiseksi. Mielenterveyden keskusliiton vaikuttamistoiminta koostuu koko liiton edunvalvontatehtävän lisäksi: 1) Oikeus- ja sosiaalineuvonnasta, 2) koulutustoiminnasta, 3) vaikuttamisverkostoista ja -työryhmistä sekä 4) kannanotoista ja julkilausumista. Lisäksi mediayhteistyö ja medianäkyvyys ovat keskeisiä keinoja valtakunnalliseen, suuren yleisön tavoittavaan vaikuttamiseen, mutta sitä ei tilastoitu toimintavuonna. 1. Oikeus- ja sosiaalineuvonta Oikeus- ja sosiaalineuvonta on valtakunnallista järjestöpohjaista edunvalvontaa, minkä tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyspotilaiden ja kuntoutujien asemaan ja oikeuksiin sekä kohteluun lakisääteisten oikeuksien ja etuuksien toteutumisessa. Näin pyritään ennaltaehkäisemään palvelujen väliinputoamistilanteita, syrjäytymistä ja tukemaan asiakkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Lisäksi pyritään turvaamaan riittävät ja tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mielenterveyspalvelut, toimeentulon ja sosiaaliturvan toteutuminen sekä itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja ihmisarvoinen kohtelu. Oikeusneuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton lakimies. Oikeusneuvontaa ja ohjausta on annettu yksilöllisesti kuntoutujille, heidän läheisilleen ja ammattilaisille puhelimitse, sähköpostitse, tiedottamalla sekä yksilöasiakkaita tapaamalla. Lisäksi tehtäviin on kuulunut asiakkaiden ohjaaminen asianmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saamiseen. Yksilöasiakkaiden kohdalla on ollut kysymys eläkkeiden, kuntoutuksen, palveluiden ja etuuksien hylkypäätöksistä ja niitä koskevista valituksista, ongelmista koskien hoidon saatavuutta, huonoa kohtelua koskevista kanteluista, palvelujärjestelmän ulkopuolelle jäävien asiakkaiden ja palvelujärjestelmään pyörimään jäävien asiakkaiden oikeuksien toteutumisen turvaamista koskevista asioista sekä pakkohoitoa ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä koskevista tapauksista. Sosiaalineuvontaa antaa Mielenterveyden keskusliiton sosiaalineuvoja. Sosiaalineuvojan työ on painottunut yksilölliseen edunvalvontaan, jota on toteutettu valtakunnallisena puhelinneuvontana ja 16

17 henkilökohtaisina tapaamisina pääkaupunkiseudulla. Sosiaalineuvojan edunvalvontatyössä koulutuksen osuus ja yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on lisääntynyt. Valtaosa yhteydenottajista on ollut kuntoutujia, loput omaisia, läheisiä ja ammattilaisia. Suurin osa yhteydenotoista on liittynyt sosiaaliturvaan liittyviin selvittelyihin, hakemuksiin, valituksiin ja kokonaistilanteen kartoittamisiin. Yhteydenottajat ovat valtaosin ns. väliinputoajia, jotka eivät syystä tai toisesta ole saaneet tarvitsemiaan palveluja julkiselta puolelta. 2. Koulutustoiminta Liiton kaikissa toiminnoissa on koulutustoimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyden häiriöihin liittyviin asenteisiin, lisätä tietoa mielenterveydestä sekä antaa välineitä kuntoutumisen tukemiseen ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Koulutuksia järjestetään mielenterveyskuntoutujia kohtaaville ammattilaisille (myös opiskelijat) mielenterveyteen liittyvän tiedon lisäämiseksi sekä auttamis- ja tukemiskäytäntöjen levittämiseksi. Lisäksi koulutuksissa annetaan tukea ja tietoa mielenterveyskuntoutujien läheisille ja omaisille. Liitossa järjestetään myös koulutuksellista toimintaa suoraan mielenterveyskuntoutujille heidän omatoimisuutensa vahvistamiseksi vaikuttamistoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tietopalvelu Propelli tarjosi myös vertaisalustuksia, jotka perustuvat kuntoutujan omakohtaiseen kokemukseen sairastumisesta ja siitä kuntoutumisesta. Jäsenyhdistyksille suunnattu koulutustoiminta on esitelty jäsenyhdistystoiminnasta kertovassa osuudessa. Koulutustoiminta rakentuu 1) koulutustilaisuuksista, 2) Mielenterveysmessujen seminaareista, 3) muista seminaareista, 4) tilaisuuksien ja tapahtumien puheenvuoroista sekä 5) toiminnan esittelytilaisuuksista (ei kattavaa tilastointikäytäntöä koko liiton tasolla). Neuvonta- ja ohjauspalveluiden koulutuksiin sisältyy myös vertaisneuvojien pitämiä alustuksia, koulutuksia ja puheenvuoroja. Koulutustoiminnan tunnusluvut Kouluttaja Toimenpiteiden määrä Osallistujamäärä Toiminnanjohtaja Lakimies Neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä vertaisneuvojat Mielenterveysmessujen seminaarit Työ- ja koulutusvalmennus Sopeutumisvalmennus Turvanen Sosiaalineuvoja Yhteensä Vaikuttamiseen liittyvät yhteistyöverkostot ja työryhmät Yksilöneuvonnan ja ohjauksen sekä eri kohderyhmien kouluttamisen lisäksi liiton vaikuttamistyöhön kuuluvat useat työryhmä- ja verkostoedustukset, joissa työskennellään yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikuttamistoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahot muodostuvat perinteisesti muiden vammaisjärjestöjen edustajista, mutta myös laajemmin muista kolmannen sektorin toimijoista, julkisen palvelujärjestelmän toimijoista sekä päättäjätahoista. Yhteistyö on kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä. Yhteistyössä tehtävä vaikuttamistoiminta on onneksi lisääntymässä, sillä tavoitteet ovat usein hyvin samansuuntaiset: syrjinnän vähentäminen ja oikeuksien toteutumisen varmistaminen. Vaikuttamistyöhön liittyvät yhteistyöverkostot liitteessä VI. 17

18 4. Julkilausumat ja kannanotot Julkilausumat ja kannanotot ovat keskeinen keino vaikuttamistyössä. Tätä vaikuttamistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä liiton viestinnän kanssa. Luottamushallinnolla on tässä tehtävässä keskeinen rooli. Myös tähän vaikuttamistyöhön osallistuvat kaikki liiton työntekijät omaan työtehtäväänsä liittyvän asiantuntemuksen kautta. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittokokous teki julkilausuman: Mielenterveyskuntoutujia turhaan eläkkeelle psyykkisistä sairauksista. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton liittovaltuusto teki kaksi julkilausumaa: Kevätkokouksessa liittovaltuusto vaati, että SOTE-uudistuksessa on varmistettava mielenterveyspalvelujen saatavuus Syksyn kokouksen julkilausuma koski sitä, että SOTE-uudistuksessa kuntien on muistettava resursoida mielenterveysyhdistystensä työhön. Toimintavuonna Mielenterveyden keskusliiton hallitus teki yhden kannanoton: Tasa-arvoinen avioliittolaki lisäisi hyvinvointia Luottamushallinnon julkilausumien ja kannanottojen lisäksi toimintavuonna annettiin seuraavat lausunnot: Lausunto oikeusministeriölle hallituksen esityksestä vakuutusoikeuslain muuttamisesta Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä sosiaalihuoltolaiksi Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä uudeksi sosiaalihuoltolaiksi Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle kuulemistilaisuuteen hallituksen esityksestä Eduskunnalle laiksi MTL:n muuttamisesta Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuntojen korjausenergia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi Lausunto palkkatukiuudistuksesta yhdessä vammaisfoorumin työllisyysryhmän kanssa. Lausunto kuntoutuksen asiakasyhteistyölain muutosesitykseen yhdessä SOSTEn kanssa Lausunto Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta yhdessä Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston kanssa Medianäkyvyyttä oli valtakunnallisissa, alueellisissa ja paikallisissa medioissa sekä radio- ja tv-haastatteluissa. Vaikuttamistyön tunnusluvut Toimenpide Henkilöitä Oikeusneuvonta 970 Toimeksiantojen määrä 24 sosiaalineuvonta 426 Koulutuksiin osallistuneiden määrä 5201 Yhteensä

19 Missä onnistuimme? JJ Keskusliiton kaikissa toiminnoissa tehdään vaikuttamistyötä Mitä jatkossa kehitämme? JJ Vaikuttamistyöhön rakennettava selkeyttä ja näkyvyyttä Kuluvan vuoden maaliskuussa medianäkyvyytemme ostettuna olisi maksanut euroa. Julkisuuskuvamme medianäkyvyyden näkökulmasta on siis ollut varsin onnistunutta. Järjestömme vaikuttamistyötä merkittävimmillään tehdään kuitenkin käytännössä toteutetun toiminnan parissa, jossa ihmisten välissä tapahtuu ja koetaan se mikä kannattelee arjessa. OLAVI SYDÄNMAALAKKA 19

20 7. Mielenterveyden keskusliitto on kansalaisjärjestö MIELENTERVEYDEN KESKUSLIITON KUNTOUTUMISTA TUKEVA TOIMINTA Järjestölähtöinen toiminta tukee julkisia palveluita ja niiden käyttämistä sekä tavoittaa ihmisiä, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Toiminta on ns. matalan kynnyksen toimintaa, kun se on: aidosti asiakkaan tarpeista lähtevää hänen elämäänsä liittyviä haasteita syvällisesti ymmärtävää ja kokemustietoa hyödyntävää osallistujalle maksutonta osallistujan omasta motivaatiosta lähtevää vaatimatta lausuntoja tai lähetteitä tarvittaessa anonyymiteetin mahdollistavaa Järjestölähtöistä toimintaa leimaa matalahierarkkisuus, vertaisuus, tukimuotojen kehittäminen yhdessä osallistujien kanssa ja tuen räätälöitävyys. Kuntoutumista tukevan toiminnan tavoitteet Toiminnan tavoitteena on kuntoutumisen tukeminen eri keinoin. Toiminta on kaikille avointa, mutta se on pääosassa suunnattu työelämän ulkopuolella oleville ja yhteiskunnasta syrjäytyneille mielenterveyskuntoutujille. Toimintamuotoina ovat 1) yksilöllinen neuvonta ja ohjaus 2) ryhmämuotoinen toiminta, jonka muodostavat tuettu lomatoiminta, sopeutumisvalmennuskurssit ja työ- ja koulutusvalmennuskurssit sekä 3) erilaiset tapahtumat. 1. Yksilöllinen neuvonta ja ohjaus Toiminnan päätavoite on lisätä kuntoutujien tietoisuutta mielenterveyteen liittyvistä asioista, antaa neuvoja ongelmatilanteissa, tietoa mielenterveyskuntoutujille suunnatuista etuuksista ja palveluista sekä auttaa niiden hakemisessa. Yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta annetaan kaikissa liiton toiminnoissa. Tukea annetaan 1) Tietopalvelu propellien käyntipisteissä 2) puhelimitse, 3) ohjaustapaamisissa ja yksilöohjausprosesseissa sekä 4) korjausneuvonnalla ja 5) Turvasen toiminnalla. Tietopalvelu Propelli. Tietopalvelu Propellin käyntipisteet toimivat Helsingissä, Turussa ja Kuopiossa. Niissä voi asioida anonyymisti ja kiireettömästi ilman ajanvarausta. Matalan kynnyksen periaatteella toimivissa käyntipisteissä työskentelivät ammattilaisten lisäksi koulutetut vertaisneuvojat, joilla on omakohtaista kokemusta sairastumisesta ja kuntoutumisesta. Käyntejä Tietopalvelu Propelleihin tuli vuoden aikana yhteensä Kuopion käyntipiste toimi tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa yhteisissä järjestötalojen tiloissa. Käyntien tuloksena ihmiset saivat palveluohjausta, tukea elämäntilanteensa selvittämiseen sekä konkreettista apua mm. hakemusten täyttämiseen. Käyntipistetoiminnan lisäksi tietopalvelu propellit ottavat vastaan erilaisia ryhmiä sekä järjestävät tietoiskuja ja tapahtumia ja antavat ohjausta ja neuvontaa myös puhelimitse ja sähköpostitse. Puhelinneuvonta. Matalan kynnyksen toimintaperiaatteiden mukaisesti ihmisille annetaan tukea ja neuvontaa ilman ajanvarausta puhelimitse. Tietopalvelu Propellilla on omat puhelinnumeronsa ja 20

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015

Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Jäsenkirje 2 2015 10.4.2015 Henkisen hyvinvoinnin viikko 17 voita Nuori Mieli oppaita jaettavaksi Tapahtumat yhdistyksissä - ilmoita Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015

Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Jäsenkirje 1 2015 16.2.2015 Perustoiminta- ja kehittämisavustusten haku vuodelle 2015 on alkanut Avoin haku Järjestö- ja ansiomerkkityöryhmään Taloudellista tukea yhdistyksille OK opintokeskuksen kautta

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhdistystoiminta Strategia

Yhdistystoiminta Strategia Yhdistystoiminta Strategia Yhdessä enemmän 15.9.2014 Henri Rinkinen Sisällysluettelo Taustaa SWOT Yhdistystoiminta Missio Toimintatapa Arvot Visio Päämäärä ja tavoitteet Painopisteet Jäsenyhdistyksien

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi

- Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi - Kokemusasiantuntija - hoidon ja avun kohteesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi Kokemustutkija & VTL Päivi Rissanen Erikoistutkija-kehittäjä & VTT Outi Hietala, 18.3.2015 1 Juuret

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 5.5.2011 Sosiaali- ja terveysjärjestöt kansalaisten hyvinvointia rakentamassa Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura Suomi on järjestöjen luvattu maa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE

UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Kehitysvammaisten Tukiliitto ry UUSI JA ELINVOIMAINEN TUKILIITTO 2020-LUVULLE Alustavia esityksiä sääntömuutoksista: Järjestön tarkoitus Esitykset 1.-3. Sisältö III ESITYS TUKILIITON UUDISTAMISEKSI 1.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010

Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano. ROMPO yleisesitys 2010 Suomen romanipoliittinen ohjelma ja sen toimeenpano ROMPO yleisesitys 2010 Romanipoliittisen ohjelman valmistelu Laajapohjainen työryhmä Työryhmän toimikausi 1.1.2009-30.9.2009 Romaniväestön kuulemistilaisuudet

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ja kansalaisten osallisuus Terveempi Itä-Suomi (TERVIS)-hankkeen aloitusseminaari 17.5.2013 osallisuushanke Salli Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt Järjestöbarometrin

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015

Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Jäsenkirje 3 2015 7.7.2015 Aloitteet liittovaltuuston syyskokoukselle Kulttuuri- ja yleisurheilupäivät Kajaanissa Mielenterveysmessut 17.-18.11.2015 Toimiston kesän poikkeusaukioloajat Järjestö- ja ansiomerkkitoimikunta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki

Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Vapaaehtois- ja järjestötoiminnan kehittäminen ja tuki Aluefoorumi Tornio 3.10.2015 EHYT ry:n strategiasta 2014-2020 Yhdistämme vapaaehtoistoiminnan voiman ja asiantuntijoidemme osaamisen Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8. Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.2013 Etelä-savolaisten toiveiden tynnyrissä Tulevaisuuden odotuksia

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011

Hallituksen esitys sääntömuutoksista. Pj. Markku Niskala 26.11.2011 Hallituksen esitys sääntömuutoksista Pj. Markku Niskala Muutosten tausta ja perustelut TAUSTA Evaluaatio 2005:n suositukset Yhdistyslain muutokset v. 2010 Kepan toiminta-ajatus- ja strategiaprosessi v.

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Liiton toimintaohjelma vuoteen 2015

Liiton toimintaohjelma vuoteen 2015 Liiton toimintaohjelma vuoteen 2015 Avoin, iloinen, valpas Liittovaltuuston kokous 24.4.2010 Liiton toimintaohjelma vuoteen 2015 Avoin, iloinen, valpas Toimintaympäristö Globalisaatio ja maailmanlaajuinen

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot