SATAKUNTALIITTO. Satakunnan maakuntaohjelman. Sarja A:283. Postiosoite Käyntiosoite. PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D, PORI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTALIITTO. Satakunnan maakuntaohjelman. Sarja A:283. Postiosoite Käyntiosoite. PL 260, 28101 PORI Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI"

Transkriptio

1

2

3 SATAKUNTALIITTO Postiosoite Käyntiosoite PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D, PORI Puhelin (02) Telefax (02) Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN X ISSN Pori 2007

4 2 1 ESIPUHE SISÄLTÖ 2 EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT... JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet... 3 KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja osaamispääoman vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Liikennehankkeet Yhdyskuntahuollon hankkeet Ympäristöhankkeet Varuskuntien hankkeet Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Yleisarvio ympäristövaikutuksista 4 NEUVOTTELUTAVOITTEET HALLINNONALOITTAIN... 5 RAHOITUSTAULUKOT...

5 1. ESIPUHE Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Totsu) valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla. Liittojen tulee toimittaa maakunnan yhteistyöryhmissä käsitellyt sekä maakunnan liittojen hyväksymät toteuttamissuunnitelmat sisäasiainministeriölle mennessä. Alueiden kehittämislain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Lain muutoksella vahvistettiin maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja korostettiin toteuttamissuunnitelman merkitystä valtion talousarvion laadinnassa. Lisäksi ministeriöt velvoitettiin neuvottelemaan maakunnan liittojen kanssa näiden määrärahoja koskevista ehdotuksista. Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä täydennettiin myös maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia sekä määrällisten tavoitteiden asettamista. Tällä kierroksella liitot ovat voineet tehdä määrärahaesityksensä kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan määrärahoista hallinnonaloittain. Samoin nyt valmisteltiin ensimmäisen kerran yhdessä toteuttamissuunnitelmien kanssa maakunnan yhteistyöasiakirjan määrärahaesitykset, joissa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisen rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen jakautuminen. Valtion aluehallinnon hallinnonalakohtaisiin osuuksiin on kirjattu vain ne asiat, joista haluttiin neuvotella liittojen ja ministeriöiden välisissä totsu neuvotteluissa. Suunnitelmaraportissa hyväksytyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset perustuvat valtaosin laajaan hankekyselyyn, joka kohdistettiin kuntakenttään, valtion aluehallinnolle ja sosiaalipartnereille touko-kesäkuussa Satakuntaliiton jäsenkuntia ja niiden hallinnassa olevia kuntayhtymiä, elinkeinoorganisaatioita, koulutusorganisaatioita, kehittämis-, teknologia- ja tutkimusyksiköitä yms. pyydettiin toimittamaan omat määräraha- ja hanke-esityksensä suoraan oman alueensa seutuorganisaatiolle. Lisäksi seutuorganisaatiot laativat oman kärkihankelistansa. Suunnitelmaraportissa esitetyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset toimivat samalla perusaineistona Satakunnan edunvalvonnan kärkihanke asiakirjalle, joka päivitetään vuosittain ja hyväksytään syksyn maakuntavaltuustossa. Hankkeilla on tarkoitettu erityisesti seudun ja maakunnan kehittämisen kannalta alue- ja elinkeinopoliittisesti keskeisiä ja vaikuttavia hankkeita ja toimenpiteitä, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion talousarviomäärärahoin vuosina tai sisällyttää valtion vuosien budjettikehyksiin.. Suunnitelman laadinnasta on vastanneet Heikki Juurinen, Pentti Kuikka, Esko Pennanen, Kimmo Varjo, Anne Savola, Tuula Telin ja Jyrki Tomberg. Suunnitelmaraportin on koostanut kehittämispäällikkö Pentti Kuikka. Toteuttamissuunnitelmaraportti on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä sekä hyväksytty maakuntahallituksessa SATAKUNTALIITTO Reijo Kallio Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pertti Rajala Maakuntajohtaja

6 1 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KE- HITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen Ensimmäisen maakuntaohjelman ja neljän aikaisemman toteuttamissuunnitelman toteutumisesta on vaikea antaa tässä vaiheessa mitään tarkkaa tietoa. Kaikki aluevastuuviranomaiset luonnollisesti pyrkivät toteuttamaan omat suunnitelmansa ja esityksensä. Edelliseen toteuttamissuunnitelmaan sisältyi kaikkiaan 149 yksilöityä toimenpide- tai toimenpidekokonaisesitystä., joista 93 oli esitetty aluehallinnon ja 56 keskushallinnon toteutettavaksi. Näistä kolme neljäsosaa on toteutumassa tai toteutunut joko kokonaan tai osittain. Satakunnassa on eri alueviranomaisten ja maakunnallisten toimijoiden kesken selkeä yhteinen käsitys kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan maakuntien liittojen tulee seurata maakuntaohjelmassa alueensa kehitystä yhteisten tunnuslukujen perusteella ja asettaa ohjelmakauden aikana tapahtuvalle kehitykselle niitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tunnuslukujen ja tavoitteiden seuranta järjestetään vuosittain maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa. Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut samaan tahtiin kuin koko maassa. Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osalta maakunnassa määrällinen tavoite on hieman alhaisempi kuin koko maan luvussa tullaan saavuttamaan. Tämä aiheutuu siitä, että maakunnassa on ollut pitkään merkittävästi koko maata alhaisempi korkeakoulutuksen saaneiden määrä. Työllisyysasteen paranemisen tavoite on asetettu puolen prosenttiyksikön vuosittaiseen tasoon. Työttömyysaste on tavoitteessa pienentyä yhdellä prosenttiyksiköllä. Alueellisessa väestökehityksessä tavoitellaan tasapainoista tilannetta, joka luonnollisen väestömuutoksen osalta toteutuikin jo vuoden 2006 aikana. Aluetalouden tunnusluvuissa tavoitteena on, että maakunnan tunnusluvuissa oltaisiin valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Uusien yritysten perustamisen määrän tulee vuosittain ylittää lopettavien lukumäärä.

7 2 Nykytilanne koko maa Satakunta 1. Tutkinnon suorittane et: Tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutk. suorittaneet Satakunta 2. Työmarkkinatilanne: Työllisyysaste Työttömyysaste Työpaikat 2005 ( 2000 = 100 ) Muuttoliike ja väestö Väestönmuutos ± 0 Luonnollinen kasvu ± 0 Nettomuutos ± 0 Huoltosuhde Aluebruttokansantuote ja yritystoiminnan kehitys Bkt/asukas Bkt:n kasvu -% Liikevaihdon muutos Uudet yritykset Lopettaneet yritykset Yritysten lukumäärä Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet Maakuntaohjelmalla ja sen toteuttamissuunnitelmalla pyritään osaltaan toteuttamaan myös Lissabonin strategiaa eli parantamaan maakunnan kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Samoin kansallisten politiikkaohjelmien tavoitteet pyritään ottamaan huomioon suunnitelman laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Seuraavassa on maakuntaohjelmaan sisältyvät Satakunnan kilpailuedut, joita pyritään edelleen vahvistamaan ja monipuolistamaan: 1. Kilpailukykyiset ja erikoistuneet satamat ja satamayhteistyö 2. Maailmalla tunnustettu telakka- ja offshore osaaminen 3. Monipuolinen energiaosaaminen ja -tarjonta 4. Vientiteollisuuden huippuosaaminen 5. Maakunnan tutkimus- ja kehittämisyksiköt ja osaamiskeskittymät, joita ovat esimerkiksi TTY:n Rauman ja Kankaanpään yksiköt, VTT, Villilän elokuvatuotantokeskus, Kehittämisyhdistys Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, Vesi-instituutti, Magneettitutkimuskeskus, ammattikorkeakoulun t&k toiminta ja osaamiskeskustoiminta 6. Viiden emoyliopiston jatkuvasti kehittyvä Porin yliopistokeskus ja Rauman opettajankoulutuslaitos sekä korkeatasoiset ja koko maakunnan kattavat ammattikorkeakoulut 7. Monipuolinen elintarviketuotanto ja jalostus sekä alan korkeatasoinen kehittämisja tutkimustyö 8. Edulliset asumis- ja elinkustannukset ja hyvä saavutettavuus 9. Maakunnan vahva kulttuuriosaaminen, kulttuuri- ja luonnonympäristön monimuotoisuus ja historiallinen kerroksellisuus

8 3 Satakunnan maakuntaohjelmassa on hyväksytty seuraava tavoitepolkuasetelma, jota on tarkennettu toteuttamissuunnitelmassa: Visio: Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia: Satakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatioja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Painopisteet: 1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen 3. Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen 4. Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen 5. Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy

9 4 3. KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMIN- TALINJOITTAIN Tässä luvussa esitetyt hankkeet ja toimenpiteet perustuvat pääsääntöisesti seutuorganisaatiolta, seutujen elinkeinoyhtiöiltä, kunnilta ja kuntayhtymiltä, valtion aluehallinnolta sekä monilta muilta toimijoilta saatuihin hanke- ja rahoitusesityksiin. Hankkeet ja toimenpiteet on ryhmitelty kahteen ryhmään hankkeen pääasiallisen toteuttajan mukaan: aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet esitykset valtion keskushallinnolle 3.1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Edistetään ja kannustetaan yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä, sukupolvenvaihdoksia sekä vahvistetaan toimivien yritysten liiketoimintaosaamista ja verkostojohtamista erityisesti kasvualojen vahvistamisessa ja Satakunnan teknologiastrategian painopisteissä Edistetään seudullisten elinkeino- ja kehittämiskeskusten ja yrityspalveluiden kehittymistä sekä yhteistyötä mm Yritys-Suomi palvelukokonaisuuden puitteissa Vahvistetaan ja monipuolistetaan kulttuuriyrittäjyyttä mm jatkamalla kulttuurialan yritysasiamiestoimintaa sekä edistetään luovien alojen ( mm kulttuuri, muotoilu, sisältötuotanto, viestintä ja viihdealat ) kehittämistä ja yritystoimintaa Päivitetään Satakunnan teknologiastrategia ja sen yhteydessä laaditaan koko Satakunnan kattava tutkimuksen ja tuotekehityksen -hyödyntämisohjelma Tekesin lisääntyvien voimavarojen, EU:n seitsemännen puiteohjelman sekä innovatiivisten yritysten riskirahoituksen hyödyntämiseksi ( Satakunnan innovaatiostrategia ) Tuetaan Villilään sijoittuvia media- ja elokuva-alan yrityksiä ja siihen liittyvää kehittämis-, palvelu- ja hautomotoimintaa Kehitetään ja laajennetaan yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa koko maakuntaan kaikilla koulutusasteilla sekä edistetään myös korkeakouluosaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä ja yritystoimintaa Edistetään Satakunnan elinkeinoelämää ja yritystoimintaa analysoivaa ja sen kilpailukyvyn vahvistumista edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa mm Liiketaloustieteellisessä kehityskeskuksessa Edistetään ja tuetaan mm seuraavia yritysklustereita: meriteknologia ja offshore teollisuus, logistiikka, automaatio ja elektroniikka, ydinvoimaosaaminen, elintarvikeosaaminen

10 5 Tuetaan seutujen kilpailukykyohjelmien ( matkailun kehittämisohjelmat ja sijoittumispalvelut ) laatimista ja toteuttamista Kehitetään ja tuetaan erikoistuneiden, osaamisintensiivisten yrityskeskittymien ja - alueiden toteuttamista: mm AviaPori Business Park, Nakkilan Villilä, Porin Puuvilla, Pripoli, Ulvilan Friitala yrityskeskittymä, Satalinna, Harjavallan Puutarhapuisto, Honkajoen valoviljelyn osaamiskeskittymä Edistetään biopolttoainetuotantoa ja jalostuksen sijoittumista Satakuntaan Edistetään luonnonhoitoon liittyvää yrittäjyyttä Edistetään keksintöjen ja innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista Edistetään erityisryhmien palveluihin ja muiden palvelualojen kehittämiseen perustuvaa yrittäjyyttä Edistetään kotimaisten ja kansainvälisten investointien ja yritysten sijoittumista Satakuntaan Esitykset valtion keskushallinnolle Lisätään kansallista yritystukirahoitusta, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sekä teknologia-asiantuntijoita ( ml seudulliset teknologia-asiamiehet ) Satakunnan TE-keskuksessa Edistetään neljännen ydinvoimalayksikön rakentamisen suunnittelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon Elintarviketeollisuuden ( mm sokerin viljely ja jalostus ) toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaaminen 3.2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Tuetaan Tampereen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistä hyvinvointialan maisteriohjelman kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan Tampereen teknillisen yliopiston ( TTY ) tekniikan alan koulutuksen uudistamista ja tutkintoon johtavaa koulutusta Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan lääketieteen lisensiaatin kliinisen vaiheen lääkäreiden ja hoitotieteen koulutusyhteistyötä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Tuetaan Taideteollisen korkeakoulun ( Taik ) tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Taik:n yhteistä luovan talouden ja johtamisen maisterikoulutusohjelmaa

11 6 Käynnistetään seuraavat monitieteiset maisteriohjelmat Porin yliopistokeskuksessa: turvallisuusalan maisteriohjelma kansainvälisen, poikkitieteellisen Interdisciplinary Studies in Information Technology ( ISIT ) Tuetaan yrittäjäopintokokonaisuutta ja siihen liittyvää Academic Business Services toiminnon ( TuKKK ) kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Edistetään avoimen yliopistotoiminnan verkostoitumista sekä avoimen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta Edesautetaan uusia tutkijakoulutuksen toimintamalleja kokeilevan tohtorikoulutuksen kehittämistä ( TTY ) ja magneettitutkimuksen laboratorion perustamista ( TTY ) Porin yliopistokeskukseen Käynnistetään seutukoulukokeilu Satakunnassa Jatketaan Taik:n, Samk:n, Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Villilä- Studioitten elokuva- ja media-alan osaamisen kehittämistä Kehitetään jatkuvasti Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK-tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tuetaan osaamiskeskusohjelman kolmen klusterin tulevaisuuden energiateknologiat, jokapaikan tietotekniikka ja meriklusteri kehittämistä ( Prizztech Oy ) Tuetaan valoviljelyn osaamiskeskittymää Vihercenteristä Foodcenteriin - Pohjois- Satakunnassa Kehitetään Rauman opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä toimivaa Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus - ja jatketaan kulttuuriperintöosaamisen ja kasvatuksen kehittämishanketta Edistetään merenkulun jatkotutkinto-opetuksen ja meriteknologiatutkimuksen kehittämistä Raumalla Tuetaan liiketoimintaosaamisen huippuyksikön perustamista SAMK:n, Prizztechin ja Porin yliopistokeskuksen yhteistyönä Kehitetään VTT:n innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikön toimintaa yhteistyössä TUKKK:n Porin yksikön kanssa Edistetään ilmailualan jatko- ja täydennyskoulutuskeskuksen kehittymistä Suomen ilmailuopiston yhteyteen Edistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yritystoiminnan synnyttämiseen, innovaatioihin, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen johtavaa toimintaa

12 7 Edistetään Offshore -alan koulutus- ja kehittämiskeskus Offshore Technology Centerin perustamista Friitalan talon yhteyteen Jatketaan toisen asteen koulutuksen rakenteellista suunnittelua ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, tuetaan toisen asteen koulutuksen vetovoimaa lisääviä toimia sekä tiivistetään eri koulutustasojen yhteistyötä ja koordinaatiota Osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen ja koulutusjärjestelmien proaktiivisuutta. Edistetään työvoiman alueellista liikkuvuutta Toteutetaan yrityskohtaisia räätälöityjä koulutusohjelmia Esitykset valtion keskushallinnolle Seuraavien koulutusohjelmien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tutkintoon johtava koulutus sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteinen hyvinvointialan maisterikoulutusohjelma, Taideteollisen korkeakoulun maisteriohjelma sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkintoon johtava koulutus Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Porissa tapahtuva lääkäreiden peruskoulutus Porin yliopistokeskuksen UCPori yhteisen kehittämisrahoituksen ( yliopistokeskusten määräraha ) nostaminen 0.5 milj. eurosta 0.6 milj. euroon vuonna 2008 Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toiminnan turvaaminen Seuraavien osaamiskeskittymien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpäässä sijaitseva Puettavan teknologian tutkimusyksikkö sekä Raumalla sijaitsevat elektroniikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköt Kehitetään Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitosta osana Porin yliopistokeskusta Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porissa ja Raumalla sijaitsevien yksiköiden toimintojen vakinaistaminen Tampereen teknillisen yliopiston ja PrizzTech Oy:n magneettitutkimuskeskuksen rahoituksen turvaaminen Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden sekä vesienhoidon osaamiskeskittymänä Satafood Kehittämisyhdistys, jota kehitetään biotekniikan ja ympäristöteknologian tuotekehitys- ja tutkimusyksikkönä (TKK-yhteistyö) Ydinvoimasektorin osaamiskeskuksen perustaminen Eurajoelle vuonna 2009

13 8 Valtakunnallisen vesitutkimus- ja laadunvalvontakeskuksen (Vesi-instituutti) toiminnan kehittäminen Raumalla ja siirtäminen osaksi esim. VTT:n toimintaa Länsi-Suomen alueellisen tuotantokeskuksen AV keskuksen perustaminen Nakkilan Villilään yhteistyössä Varsinais-Suomen kanssa Nimetään Satakunta toisen asteen koulutuksen pilottialueeksi yrittäjäpolun rakentamiseksi perusasteelta yliopistoon saakka 3.3 Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Liikennehankkeet Esitykset valtion keskushallinnolle Maantieliikenne Maantieliikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Valtateiden 2, 8, 11 ja 12 lisääntyvä liikenne ja tämän päivän liikennöintiä vastaamaton teiden taso edellyttävät laajoja parannustöitä erityisesti valtateillä. Perustienpidon rahoitusta on lisättävä välttämättömien pienehköjen hankkeiden toteuttamiseksi. Alueellisesti tärkeitä hankkeita tulee toteuttaa valtakunnallisten teemapakettien osina. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon kunto ja liikennöitävyys on turvattava Satakunnan satamien ja sisämaan teollisuuden välillä. Tämä edellyttää akselipainojen nostoa Rauma-Tampere- Jyväskylä -rataosalla. Henkilöliikenteen kehittämiseksi Satakunnan ja lähinnä pääkaupunkiseudun välillä on Pori-Tampere -radan tasoristeykset poistettava ja muutoinkin turvattava sujuvat junayhteydet. Junaliikennettä tulee jatkaa vähäliikenteisillä rataosilla Kiukainen-Kauttua-Säkylä ja Niinisalo-Parkano Meriliikenne Maamme ulkomaankaupan kannalta keskeisten Porin ja Rauman satamien toimintaedellytykset on turvattava. Laivakokojen kasvu edellyttää molempien satamien väylien syventämistä vuosina Runkoverkko Mikäli väyläverkossa tehdään hallinnollisia muutoksia perustamalla liikenteen runkoverkot, on Satakunnan osalta tehtävä pohjaesitykseen verrattuna seuraavat muutokset: Tahkoluoto(Pori)-Kokemäki rataosa on sisällytettävä Rauma-Tampere rataosan tapaan

14 9 raskaan tavaraliikenteen runkoverkkoon. Maanteiden runkoverkkoon tulee lisätä valtatie 2 Pori-Helsinki ja valtatie 8 Turku Oulu koko mitaltaan Yhdyskuntahuollon hankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Bioenergiatekniikan, muiden uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeet Jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä edistävien hankkeiden toteuttaminen, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman ELSU:n laatiminen, pilaantuneiden maiden tutkimus, kunnostusten suunnittelu ja toteutus sekä jätteenpolttoon liittyvien hankkeiden/asioiden käsittelyn kiirehtiminen. Jätevesiasetuksen tavoitteiden edistäminen: maakunnalliset neuvontahankkeet, toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen lietteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön liittyen sekä Potentiaaliset viemäröintialueet selvityksen hyödyntäminen vesihuollon kehittämisessä Vesihuoltolaitosten yhteistyön edistäminen tavoitteena vesienhuoltolaitostoiminnan kokoaminen suurempiin yksiköihin. Jätevesihuollon osalta tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään yhdyskuntien jätevesipäästöjä etenkin typpikuormituksen osalta. Em. edellyttää puhdistamoiden toiminnan tehostamista ja käsittelyn keskittämistä suurempiin yksiköihin. Keskittäminen edellyttää tarvittavien siirtoviemäreiden rakentamista. Esitykset valtion keskushallinnolle Siirtoviemärihankkeet ja vesihuoltoyhteydet: 1) Kokemäenjokilaakson siirtoviemärin rakentaminen (Harjavalta-Nakkila-Ulvila-Pori, alkurahoitus osoitettu budjettiesityksessä vuodelle 2008), 2) Köyliön Kepolan ja Kankaanpään siirtoviemäri (Köyliö, Säkylä), 3) Etelä-Euran ja Lapin eteläisten kylien vesihuoltohanke sekä 4) Eura-Säkylä yhdysvesijohto (aloitusvuosi 2010) Tuulipuistohankkeiden tukeminen Ympäristöhankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Lounais-Suomen yhteisen ympäristöstrategian ja ohjelman toteuttamisen ja seurannan käynnistäminen. Edellä mainittu edellyttää laajaa yhteistyötä ympäristökeskuksen, maakunnan liittojen, kuntien, yritysten sekä muiden yhteisöjen kanssa. SATAVESI-ohjelman toteuttaminen; vesistöalueyhteistyö, vesistöjen kunnostus- ja parantamishankkeet Vesistöjen kehittämisohjelmien toteuttaminen sekä vesienhoidon suunnittelun tukeminen Selkämeri-teemavuoden toteuttaminen

15 10 Varaudutaan ilmastonmuutokseen sekä hillitään ilmastomuutosten vähentämällä kasvihuonepäästöjä sekä edistämällä uusiutuvien energialähteiden hyötykäyttöä ja energiatehokkuutta Karvianjoen vesistöalueen kunnostusohjelma (Karvia, Honkajoki, Kankaanpää, Siikainen, Merikarvia, Pomarkku, Lavia, Noormarkku ja Pori) Kokemäenjoki-LIFE-hankkeen toteutuksen jatkaminen Natura 2000-verkoston ja muiden luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen jatkaminen sekä kohteiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica ohjelman hyödyntäminen ympäristöhankkeiden toteutuksessa Luonnon virkistyskäyttö- ja luontomatkailumahdollisuuksien kehittäminen mm. suojelualueilla (esim. Eurajoen Pinkjärvi) Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen matkailu-, virkistys- ja opastuskäytön ohjaaminen ja kehittäminen alueen pääkäyttötarkoituksen puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta - sallimissa puitteissa Lumomaa-ohjelman toteuttaminen; luonnonhoitoon liittyvän yrittäjyyden sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen Valtakunnallisen rakennusperintöstrategian toteuttamisen edistäminen: rakennetun kulttuuriympäristön arvioinnin ja arvottamisen menetelmien kehittäminen sekä historiallisen kerroksellisuuden analyysi paikkatiedon avulla, yhteistyön kehittäminen ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien laatimisen edistäminen sekä kulttuuriympäristöihin liittyvän tietopohjan kehittäminen (ml. ylimaakunnallinen PISARA-hanke) Kuntakeskustojen miljöökuvan, toimivuuden ja asumisviihtyisyyden kehittäminen Eurajoen yläosan ja jokivarren kunnostushankkeen valmistelu Ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen edistäminen Ympäristötutkimusta koskevan yhteistyön tehostaminen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Vedenalaisen meriluonnon inventointi Selkämerellä Esitykset valtion keskushallinnolle Maatalouden uudet vesiensuojelukeinot -hankekokonaisuus Keskeiset vesistöjen kunnostushankkeet Suomijärvi (Karvia), Siikaisjärvi (Siikainen), Niemijärvi-Itäjärvi (Siikainen) Puurijärven lintuvesikunnostuksen lisärahoitus (tarkkailu, työnaikaiset korvaukset, pengerrykset) Porin tulvasuojeluhanke Karvianjoen säännöstelyn kehittäminen sekä Karvianjoen ja Kullaanjoen patojen kunnostus Kokemäenjoen keskiosan Loimijoen alaosan tulvasuojelu Maailmanperintökohteille osoitettavan erillisrahoituksen asema valtion talousarviossa vakiinnutetaan ja ko. erillisrahoituksen määrää nostetaan vuodesta 2008 alkaen euroon vuodessa. Lisäksi rahoituksen myöntökriteerit uudistetaan erityyppiset maailmanperintökohteet tasapuolisesti huomioonotettaviksi.

16 11 Tehdään päätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ja varataan rahoitus sen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Satakunnassa vuonna 2003 käynnistyneen luonnonarvokaupan vakinaistaminen pysyväksi käytännöksi osana METSO II -ohjelman toteutusta sekä muiden maaseutua kehittävien luontohankkeiden käynnistäminen. Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan perusrahoitus euroa /vuosi esitetään varattavaksi valtion talousarvioihin vuodesta 2008 alkaen (YM ja MMM). Toimialan tavoitteena on parantaa sisävesien kunnostus- ja asiantuntijapalveluiden tarjontaa sekä alueellista vesi- ja ympäristöosaamista. Merkittävien yleiskaavojen laadintaan sekä aluearkkitehtitoimintaan liittyvien resurssien lisääminen Varuskuntien hankkeet Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Molemmat varuskunnat kuuluvat kehitettävien varuskuntien joukkoon. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaati on saamassa v raskaan raketinheitinjärjestelmän toimitilat. Järjestelmä edellyttää kuitenkin lisäksi mm. uusia liikennejärjestelyjä. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälisen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista Esitykset valtion keskushallinnolle Niinisalon varuskunnan rakennushankkeet: kevytlentopaikan rakentaminen varuskuntaan valtatien 23 alitus Niinisalossa uudet koiratallit Säkylän varuskunnan uudisrakennuskohteet: kansainvälisten tukikohtien rakentaminen helikopterilaskeutumispaikka korjaamo

17 Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Maakunnallisen kulttuuriyhteistyön koordinoinnin edistäminen yhteistyössä maakunnan liiton ja taidetoimikunnan kesken Maakunnallisen lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen kehittäminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaaliminen ja kehittäminen: ylimaakunnallinen PISARA-hanke kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Korkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostojen kehittäminen sekä yhteistyön tiivistäminen kulttuuritoimijoiden kesken Kulttuuritoimijoiden kansainvälistymisen edistäminen Taidekentän hankkeet, kuten Porin visuaalisen keskuksen ja Kankaanpään taidekeskuksen kehittäminen. Rauman kaupungin taide- ja kulttuurikeskuksen edelleen kehittäminen. Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica -ohjelman hyödyntäminen kulttuurija vapaa-ajan hankkeiden toteutuksessa Vetovoimaisten matkailukeskuksien palveluiden kehittäminen (esim. Jämi) Vuojoen kartanon kehittäminen kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena; Emil Cedercreutzin museon kehittäminen kulttuurikeskuksena Esitykset valtion keskushallinnolle Lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaalimisen ja kehittämisen taloudellinen turvaaminen YTY-Suomi-hanke (kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja työllistäminen)

18 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Laajapohjaisen kumppanuusmallin kehittäminen hyvinvointia edistämään ja toimijoiden työnjaosta sopiminen Maakunnallisen mallin luominen hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja työnjaosta 2010 luvun tarpeita varten sekä palveluprosesseja joustavoittavien tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönoton edistäminen Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyrityksien ja järjestöjen kannustaminen täydentämään kunnallisia palveluita ja luomaan niille vaihtoehtoja Välityömarkkinoiden kehittäminen Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen osana syrjäytymisen ehkäisyä Hyvinvointialan maakunnallisen osaamiskeskittymän luominen ja sen toiminnan kehittäminen. Seniorinpalvelujen ja vanhustenhoidon osaamiskeskittymää kehitetään osana valtakunnallista osaamiskeskustoimintaa laaja-alaisena yhteistyönä. Kansalaisten itsenäisen suoriutumisen ja sitä tukevan koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen Koulutus- ja tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten ja kolmannen sektorin yhteystyön mallintaminen erityisinä painoaloina hyvinvointitalous ja hyvinvointiteknologia Keskeisten tietolähteiden luominen ja kokoaminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen mm. hyvinvointitilinpitoa kehittämällä 3.6. Yleisarvio ympäristövaikutuksista Ympäristönäkökulman huomioon ottaminen on tärkeä osa alueellista kehittämistyötä ja parhaimmillaan ympäristön huomioon ottaminen tukee alueiden sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Voittajia voivat olla niin talous ja työllisyys kuin ympäristökin. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kaltaisissa asiakirjoissa on suhteessa suunnitelman yleispiirteisyyteen. Varsinainen vaikutusten arviointi tapahtuu suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa ja hankkeiden toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta onkin tärkeää, että suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne.) otetaan huomioon hyvissä ajoin mm. ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle (SO- VA-lain 2 ja 3 ). Rahoittajan vastuulla on arvioida hakemuksessa esitetyn ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyys ja pyytää hakijalta tarvittaessa lisäselvityksiä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keskeisiksi arvioidut ympäristövaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Myönteisten vaikutusten syntyminen kuitenkin edellyttää, että hankkeiden toteuttaminen on suunnitelmallista ja hallittua. Mikäli vaikutuksia ei riittävästi huomioida hankkeiden toteutusvaiheessa on vaarana, että mahdolli-

19 14 sista kielteisistä vaikutuksista (uhat) tulee todellisia ja ne korostuvat mahdollisuuksien kustannuksella etenkin pitkällä aikajaksolla. Ympäristön tilaa merkittävästi muuttavat hankkeet ja toimenpiteet tulisikin suunnitella ja toteuttaa siten, että haitalliset vaikutukset ympäristöön (ml. sosiaaliset vaikutukset) jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointiosio on rakennettu mahdollisuus- ja uhkamuotoon (ks. taulukko), koska alueellisessa kehittämistyössä yhdistyvät toisaalta mahdollisuuksien edistäminen ja toisaalta uhkien ehkäisy. Vaikutukset on arvioitu toimintalinjoittain (taulukon pystysarake) ja vaikutuksia tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointilaissa (SOVA-lain 2 ) esitetyn ryhmittelyn mukaisesti (taulukon vaakasarake) taulukkomuodossa. Arvio suunnitelman toteuttamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (mahdollisuudet): Ympäristövaikutukset --> (SOVA-lain 2 ) Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys luo paremmat edellytykset panostaa hyvinvointipalveluihin, asumiseen ja viihtyvyy-teen maakunnan elinvoimaisuuden vahvistuessa sekä edistää omalta osaltaan tasa-arvoa (mm. naisyrittäjyyden tukeminen) synnyttää uusia innovaatioita ja vaikuttaa välillisesti mm. terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin edistää elinolojen ja viihtyvyyden parantamista vaikuttaen myönteisesti mm. ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvin-vointiin (esim. kevyen liikenteen väylien lisäämisellä on positiiviset vaikutukset ihmisten terveydelle) lisää maakunnan vetovoimaisuutta asuinalueena sekä edistää välillisesti eri ryhmien tasa-arvoa sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus kehittää myös edellytyksiä ottaa ympäristönäkökulma huomioon kilpailukyvyn kehittämisen ja yrittäjyyden osatekijöinä luo edellytyksiä mm. uusille ympäristö-innovaatioille sekä edistää ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa edistää yhteistyötä vaikuttaen vähentävästi ympäristökuormituk-seen ja edistäen riskien hallintaa sekä parantaa Satakunnan vesistöjen tilaa. Päästöihin voidaan vaikuttaa vähentävästi esim. maankäytön paremmalla suunnittelulla, liikennejärjestelmäsuunnittelua kehittämällä ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisäämällä. vaikuttaa välillisesti luontoon liittyvien arvojen vaalimiseen, koska monet vapaa-ajanpalvelut perustuvat monimuotoisiin luonnonympäristöihin vahvistaa myönteistä taloudellista kehitystä ja parantaa edellytyksiä hoitaa ja ottaa muutoinkin rakennettu ympäristö, maisema jne. paremmin huomioon käytännön toimissa edistää alueellista yhteistyötä vaikuttaen välillisesti myös esim. yhdyskuntarakenteen ja maiseman huomioonottamiseen edistää mm. Satakunnan kulttuuriarvoiltaan rikkaan yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä vanhan rakenteen kestävää käyttöä edesauttaa maakunnan monimuotoisen kulttuuriympäristön ja perinnön vaalimista (mm. Vuojoen kartano, Leineperi, maailmanperintökohteet) Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen vahvistaa omalta osaltaan luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä (liittyy mm. kilpailukykyyn) edistää osaamisen lisääntymistä maakunnassa ja vaikuttaa välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen edistää mm. jätteiden kierrättämistä sekä energiatehokkuuden kehittämistä vaikuttaen myönteisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön edellyttää, että luonnonvarojen käyttö on suunnitelmallista ja kestävän kehityksen mukaista

20 15 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy edistää yhteistyön kehittämistä vaikuttaen myönteisesti mm. hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen edistää toimintojen vaikutusten arvioinnin kehittämistä vaikuttaen välillisesti myös ympäristöarvojen huomioonottamiseen edistää yhteistyötä vaikuttaen myönteisesti mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja kehittämiseen edistää hyvinvointipalveluihin liittyvää kustannustehokkuu-den kehittämistä vaikuttaen vähentä-västi mm. luonnon-varojen käyttöön Arvio suunnitelman toteuttamisen kielteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (uhat) Ympäristövaikutukset --> Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys voi heikentää viihtyisyyttä, jos talouteen ja tehokkuuteen liittyvät arvot saavat ylivertaisen aseman muiden arvojen kustannuksella saattaa vaikuttaa hei-kentävästi elinoloihin ja viihtyisyyteen, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua tai asukkailla ei ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia hankkeeseen (osallistuminen, tiedon saanti) voi vaikuttaa lisäävästi mm. meluhaittoihin (mm. moottoriurheilu) ja alueiden yleisen viihtyvyyden laskuun mm. kävijämäärien lisääntymisen seurauksena tai saattaa aiheuttaa turvattomuutta, vastustusta ja pelkoja (liittyy mm. tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksiin) saattaa johtaa siihen, että palvelutuotanto keskittyy ja palvelu-taso laskee suurten taajamien ulkopuolella; myös yhteisön tai alueen sisällä jotkut ryhmät voivat kokea jäävänsä palveluiden ulkopuolelle (mm. syrjäytymisen tunne) Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korosta-miseen niin, että ympäristöarvoihin ja niiden vaalimiseen suhtaudu-taan välinpitämättömästi saattaa vaikuttaa heikentävästi luonnonympäristöihin, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua lisää alueiden houkuttelevuutta käyntikohteina, jolloin ihmismäärät saattavat ylittää alueiden ekologisen ja maisemallisen sietokyvyn (mm. Yyteri, Hämeenkangas) Yhdyskuntaraken-ne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korostamiseen mm. yhdyskuntarakenteen ja maisemakuvan kustannuksella saattaa vaikuttaa heikentävästi kulttuuri-ympäristöön ja maisemaan, kun uusia yhteyksiä tai rakennelmia rakennetaan tai laajennetaan saattaa johtaa siihen, että esim. rahoitusta keskitetään merkittävien kohteiden kunnossapitoon ja ylläpitoon niin, että vähemmän merkittävät kohteet jäävät vaille huomiota saattaa johtaa siihen, että keskusten ulkopuo-lella olevat rakenteet jäävät hyödyntämättä ja rapistuvat Luonnonvarojen hyödyntäminen saattaa johtaa ylitehok-kaaseen luonnon-varojen hyödyntämi-seen, jolloin luonnon-varat ehtyvät tai pilaan-tuvat (mm. pohjavedet)

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824 1 2 Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 SATAKUNTALIITO PL 260, 28101 Pori Puh. (02) 620 4300 www.satakuntaliitto.fi ISBN 952-5295-84-2

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Alueiden kehittämisyksikkö 4.4.2008 MAAKUNTAOHJELMIEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMIEN LAATIMINEN VUONNA 2008 1. Yleistä Maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat on laadittu alueilla

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio

Vastaajat seutukunnittain. Vastaajien taustaorganisaatio 1 Satakunnan maakuntaohjelma 7 1 Internet-kyselyn suorat jakaumat 1. Taustamuuttujat Vastaajat seutukunnittain 18 16 14 1 1 8 6 4 Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois- Satakunta Satakunnan ulkopuolella

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA 23. - 24.9.2004 Kohti vahvempia korkeakoulujen aluevaikutuksia Ylijohtaja Arvo Jäppinen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi 18.5.2016 Toiminta-ajatus Varsinais-Suomen ELY-keskus tukee ja kehittää alueensa asukkaiden, yritysten,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot