SATAKUNTALIITTO. Satakunnan maakuntaohjelman. Sarja A:283. Postiosoite Käyntiosoite. PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D, PORI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTALIITTO. Satakunnan maakuntaohjelman. Sarja A:283. Postiosoite Käyntiosoite. PL 260, 28101 PORI Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI"

Transkriptio

1

2

3 SATAKUNTALIITTO Postiosoite Käyntiosoite PL 260, PORI Pohjoisranta 11 D, PORI Puhelin (02) Telefax (02) Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarja A: SARJA A: SUUNNITTELU- JA TUTKIMUSJULKAISUT ISBN X ISSN Pori 2007

4 2 1 ESIPUHE SISÄLTÖ 2 EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KEHITYSNÄKYMÄT... JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet... 3 KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMINTALINJOITTAIN Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän ja osaamispääoman vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Liikennehankkeet Yhdyskuntahuollon hankkeet Ympäristöhankkeet Varuskuntien hankkeet Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Yleisarvio ympäristövaikutuksista 4 NEUVOTTELUTAVOITTEET HALLINNONALOITTAIN... 5 RAHOITUSTAULUKOT...

5 1. ESIPUHE Alueiden kehittämislain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma (Totsu) valmistellaan vuosittain maakunnan liiton johdolla. Liittojen tulee toimittaa maakunnan yhteistyöryhmissä käsitellyt sekä maakunnan liittojen hyväksymät toteuttamissuunnitelmat sisäasiainministeriölle mennessä. Alueiden kehittämislain muutos astui voimaan vuoden 2007 alusta. Lain muutoksella vahvistettiin maakunnan liittojen asemaa alueelliseen kehittämiseen vaikuttavan rahoituksen suuntaamisessa ja korostettiin toteuttamissuunnitelman merkitystä valtion talousarvion laadinnassa. Lisäksi ministeriöt velvoitettiin neuvottelemaan maakunnan liittojen kanssa näiden määrärahoja koskevista ehdotuksista. Toteuttamissuunnitelman laadinnan yhteydessä täydennettiin myös maakuntaohjelmien rahoitussuunnitelmia sekä määrällisten tavoitteiden asettamista. Tällä kierroksella liitot ovat voineet tehdä määrärahaesityksensä kaikista maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta tärkeiksi katsomistaan määrärahoista hallinnonaloittain. Samoin nyt valmisteltiin ensimmäisen kerran yhdessä toteuttamissuunnitelmien kanssa maakunnan yhteistyöasiakirjan määrärahaesitykset, joissa esitetään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston alueellisen rahoituksen ja kansallisen julkisen rahoituksen hallinnonaloittainen jakautuminen. Valtion aluehallinnon hallinnonalakohtaisiin osuuksiin on kirjattu vain ne asiat, joista haluttiin neuvotella liittojen ja ministeriöiden välisissä totsu neuvotteluissa. Suunnitelmaraportissa hyväksytyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset perustuvat valtaosin laajaan hankekyselyyn, joka kohdistettiin kuntakenttään, valtion aluehallinnolle ja sosiaalipartnereille touko-kesäkuussa Satakuntaliiton jäsenkuntia ja niiden hallinnassa olevia kuntayhtymiä, elinkeinoorganisaatioita, koulutusorganisaatioita, kehittämis-, teknologia- ja tutkimusyksiköitä yms. pyydettiin toimittamaan omat määräraha- ja hanke-esityksensä suoraan oman alueensa seutuorganisaatiolle. Lisäksi seutuorganisaatiot laativat oman kärkihankelistansa. Suunnitelmaraportissa esitetyt hankkeet, toimenpiteet ja määrärahaesitykset toimivat samalla perusaineistona Satakunnan edunvalvonnan kärkihanke asiakirjalle, joka päivitetään vuosittain ja hyväksytään syksyn maakuntavaltuustossa. Hankkeilla on tarkoitettu erityisesti seudun ja maakunnan kehittämisen kannalta alue- ja elinkeinopoliittisesti keskeisiä ja vaikuttavia hankkeita ja toimenpiteitä, jotka on tarkoitus rahoittaa valtion talousarviomäärärahoin vuosina tai sisällyttää valtion vuosien budjettikehyksiin.. Suunnitelman laadinnasta on vastanneet Heikki Juurinen, Pentti Kuikka, Esko Pennanen, Kimmo Varjo, Anne Savola, Tuula Telin ja Jyrki Tomberg. Suunnitelmaraportin on koostanut kehittämispäällikkö Pentti Kuikka. Toteuttamissuunnitelmaraportti on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmässä sekä hyväksytty maakuntahallituksessa SATAKUNTALIITTO Reijo Kallio Maakuntahallituksen puheenjohtaja Pertti Rajala Maakuntajohtaja

6 1 2. EDELLISEN SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN, KE- HITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1 Edellisen suunnitelman toteuttaminen Ensimmäisen maakuntaohjelman ja neljän aikaisemman toteuttamissuunnitelman toteutumisesta on vaikea antaa tässä vaiheessa mitään tarkkaa tietoa. Kaikki aluevastuuviranomaiset luonnollisesti pyrkivät toteuttamaan omat suunnitelmansa ja esityksensä. Edelliseen toteuttamissuunnitelmaan sisältyi kaikkiaan 149 yksilöityä toimenpide- tai toimenpidekokonaisesitystä., joista 93 oli esitetty aluehallinnon ja 56 keskushallinnon toteutettavaksi. Näistä kolme neljäsosaa on toteutumassa tai toteutunut joko kokonaan tai osittain. Satakunnassa on eri alueviranomaisten ja maakunnallisten toimijoiden kesken selkeä yhteinen käsitys kehittämisen suuntaviivoista ja toimenpiteistä Aluekehitys, tunnusluvut ja määrälliset tavoitteet Sisäasiainministeriön ohjeiden mukaan maakuntien liittojen tulee seurata maakuntaohjelmassa alueensa kehitystä yhteisten tunnuslukujen perusteella ja asettaa ohjelmakauden aikana tapahtuvalle kehitykselle niitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tunnuslukujen ja tavoitteiden seuranta järjestetään vuosittain maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa. Satakunnassa tutkinnon suorittaneiden osuus on noussut samaan tahtiin kuin koko maassa. Korkean asteen tutkinnon suorittaneiden osalta maakunnassa määrällinen tavoite on hieman alhaisempi kuin koko maan luvussa tullaan saavuttamaan. Tämä aiheutuu siitä, että maakunnassa on ollut pitkään merkittävästi koko maata alhaisempi korkeakoulutuksen saaneiden määrä. Työllisyysasteen paranemisen tavoite on asetettu puolen prosenttiyksikön vuosittaiseen tasoon. Työttömyysaste on tavoitteessa pienentyä yhdellä prosenttiyksiköllä. Alueellisessa väestökehityksessä tavoitellaan tasapainoista tilannetta, joka luonnollisen väestömuutoksen osalta toteutuikin jo vuoden 2006 aikana. Aluetalouden tunnusluvuissa tavoitteena on, että maakunnan tunnusluvuissa oltaisiin valtakunnallisen keskiarvon tuntumassa. Uusien yritysten perustamisen määrän tulee vuosittain ylittää lopettavien lukumäärä.

7 2 Nykytilanne koko maa Satakunta 1. Tutkinnon suorittane et: Tutkinnon suorittaneet Korkea-asteen tutk. suorittaneet Satakunta 2. Työmarkkinatilanne: Työllisyysaste Työttömyysaste Työpaikat 2005 ( 2000 = 100 ) Muuttoliike ja väestö Väestönmuutos ± 0 Luonnollinen kasvu ± 0 Nettomuutos ± 0 Huoltosuhde Aluebruttokansantuote ja yritystoiminnan kehitys Bkt/asukas Bkt:n kasvu -% Liikevaihdon muutos Uudet yritykset Lopettaneet yritykset Yritysten lukumäärä Kilpailuedut, visio, strategia ja painopisteet Maakuntaohjelmalla ja sen toteuttamissuunnitelmalla pyritään osaltaan toteuttamaan myös Lissabonin strategiaa eli parantamaan maakunnan kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä. Samoin kansallisten politiikkaohjelmien tavoitteet pyritään ottamaan huomioon suunnitelman laadinnassa ja sen toteuttamisessa. Seuraavassa on maakuntaohjelmaan sisältyvät Satakunnan kilpailuedut, joita pyritään edelleen vahvistamaan ja monipuolistamaan: 1. Kilpailukykyiset ja erikoistuneet satamat ja satamayhteistyö 2. Maailmalla tunnustettu telakka- ja offshore osaaminen 3. Monipuolinen energiaosaaminen ja -tarjonta 4. Vientiteollisuuden huippuosaaminen 5. Maakunnan tutkimus- ja kehittämisyksiköt ja osaamiskeskittymät, joita ovat esimerkiksi TTY:n Rauman ja Kankaanpään yksiköt, VTT, Villilän elokuvatuotantokeskus, Kehittämisyhdistys Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, Vesi-instituutti, Magneettitutkimuskeskus, ammattikorkeakoulun t&k toiminta ja osaamiskeskustoiminta 6. Viiden emoyliopiston jatkuvasti kehittyvä Porin yliopistokeskus ja Rauman opettajankoulutuslaitos sekä korkeatasoiset ja koko maakunnan kattavat ammattikorkeakoulut 7. Monipuolinen elintarviketuotanto ja jalostus sekä alan korkeatasoinen kehittämisja tutkimustyö 8. Edulliset asumis- ja elinkustannukset ja hyvä saavutettavuus 9. Maakunnan vahva kulttuuriosaaminen, kulttuuri- ja luonnonympäristön monimuotoisuus ja historiallinen kerroksellisuus

8 3 Satakunnan maakuntaohjelmassa on hyväksytty seuraava tavoitepolkuasetelma, jota on tarkennettu toteuttamissuunnitelmassa: Visio: Satakunta on kilpailukykyinen ja vetovoimainen maakunta, joka tarjoaa asukkailleen viihtyisän ja turvallisen elinympäristön ja korkean elämisen laadun sekä yrityksille jatkuvaan kehittymiseen, innovaatioihin ja tuottavaan liiketoimintaan kannustavan toimintaympäristön. Strategia: Satakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa lisätään turvaamalla asukkaille monipuoliset hyvinvointipalvelut, riittävä toimeentulo, hyvä asuin- ja elinympäristö sekä mahdollisuudet monipuolisiin harrastuksiin. Yrityksille varmistetaan korkeatasoinen innovaatioja osaamisjärjestelmä, joka turvaa yritysten jatkuvan tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja teknologian siirron sekä osaavan työvoiman saatavuuden. Toimijoiden keskinäistä luottamusta, yhteistyötä ja yhteistä kehittämistahtoa vahvistetaan. Kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa kehittämisessä. Painopisteet: 1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen 2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen 3. Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen 4. Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen 5. Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy

9 4 3. KESKEISET TOIMENPITEET JA HANKKEET TOIMIN- TALINJOITTAIN Tässä luvussa esitetyt hankkeet ja toimenpiteet perustuvat pääsääntöisesti seutuorganisaatiolta, seutujen elinkeinoyhtiöiltä, kunnilta ja kuntayhtymiltä, valtion aluehallinnolta sekä monilta muilta toimijoilta saatuihin hanke- ja rahoitusesityksiin. Hankkeet ja toimenpiteet on ryhmitelty kahteen ryhmään hankkeen pääasiallisen toteuttajan mukaan: aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet esitykset valtion keskushallinnolle 3.1. Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Edistetään ja kannustetaan yrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä, sukupolvenvaihdoksia sekä vahvistetaan toimivien yritysten liiketoimintaosaamista ja verkostojohtamista erityisesti kasvualojen vahvistamisessa ja Satakunnan teknologiastrategian painopisteissä Edistetään seudullisten elinkeino- ja kehittämiskeskusten ja yrityspalveluiden kehittymistä sekä yhteistyötä mm Yritys-Suomi palvelukokonaisuuden puitteissa Vahvistetaan ja monipuolistetaan kulttuuriyrittäjyyttä mm jatkamalla kulttuurialan yritysasiamiestoimintaa sekä edistetään luovien alojen ( mm kulttuuri, muotoilu, sisältötuotanto, viestintä ja viihdealat ) kehittämistä ja yritystoimintaa Päivitetään Satakunnan teknologiastrategia ja sen yhteydessä laaditaan koko Satakunnan kattava tutkimuksen ja tuotekehityksen -hyödyntämisohjelma Tekesin lisääntyvien voimavarojen, EU:n seitsemännen puiteohjelman sekä innovatiivisten yritysten riskirahoituksen hyödyntämiseksi ( Satakunnan innovaatiostrategia ) Tuetaan Villilään sijoittuvia media- ja elokuva-alan yrityksiä ja siihen liittyvää kehittämis-, palvelu- ja hautomotoimintaa Kehitetään ja laajennetaan yrityshautomo- ja kiihdyttämötoimintaa koko maakuntaan kaikilla koulutusasteilla sekä edistetään myös korkeakouluosaamiseen perustuvaa yrittäjyyttä ja yritystoimintaa Edistetään Satakunnan elinkeinoelämää ja yritystoimintaa analysoivaa ja sen kilpailukyvyn vahvistumista edistävää tutkimus- ja kehittämistoimintaa mm Liiketaloustieteellisessä kehityskeskuksessa Edistetään ja tuetaan mm seuraavia yritysklustereita: meriteknologia ja offshore teollisuus, logistiikka, automaatio ja elektroniikka, ydinvoimaosaaminen, elintarvikeosaaminen

10 5 Tuetaan seutujen kilpailukykyohjelmien ( matkailun kehittämisohjelmat ja sijoittumispalvelut ) laatimista ja toteuttamista Kehitetään ja tuetaan erikoistuneiden, osaamisintensiivisten yrityskeskittymien ja - alueiden toteuttamista: mm AviaPori Business Park, Nakkilan Villilä, Porin Puuvilla, Pripoli, Ulvilan Friitala yrityskeskittymä, Satalinna, Harjavallan Puutarhapuisto, Honkajoen valoviljelyn osaamiskeskittymä Edistetään biopolttoainetuotantoa ja jalostuksen sijoittumista Satakuntaan Edistetään luonnonhoitoon liittyvää yrittäjyyttä Edistetään keksintöjen ja innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista Edistetään erityisryhmien palveluihin ja muiden palvelualojen kehittämiseen perustuvaa yrittäjyyttä Edistetään kotimaisten ja kansainvälisten investointien ja yritysten sijoittumista Satakuntaan Esitykset valtion keskushallinnolle Lisätään kansallista yritystukirahoitusta, Tekesin tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta sekä teknologia-asiantuntijoita ( ml seudulliset teknologia-asiamiehet ) Satakunnan TE-keskuksessa Edistetään neljännen ydinvoimalayksikön rakentamisen suunnittelua Satakuntaan, Eurajoen Olkiluotoon Elintarviketeollisuuden ( mm sokerin viljely ja jalostus ) toiminta- ja kilpailuedellytysten turvaaminen 3.2. Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän sekä osaamispääoman vahvistaminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Tuetaan Tampereen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistä hyvinvointialan maisteriohjelman kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan Tampereen teknillisen yliopiston ( TTY ) tekniikan alan koulutuksen uudistamista ja tutkintoon johtavaa koulutusta Porin yliopistokeskuksessa Tuetaan lääketieteen lisensiaatin kliinisen vaiheen lääkäreiden ja hoitotieteen koulutusyhteistyötä Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Tuetaan Taideteollisen korkeakoulun ( Taik ) tutkintoon johtavaa koulutusta sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Taik:n yhteistä luovan talouden ja johtamisen maisterikoulutusohjelmaa

11 6 Käynnistetään seuraavat monitieteiset maisteriohjelmat Porin yliopistokeskuksessa: turvallisuusalan maisteriohjelma kansainvälisen, poikkitieteellisen Interdisciplinary Studies in Information Technology ( ISIT ) Tuetaan yrittäjäopintokokonaisuutta ja siihen liittyvää Academic Business Services toiminnon ( TuKKK ) kehittämistä Porin yliopistokeskuksessa Edistetään avoimen yliopistotoiminnan verkostoitumista sekä avoimen yliopiston tutkintoon johtavaa koulutusta Edesautetaan uusia tutkijakoulutuksen toimintamalleja kokeilevan tohtorikoulutuksen kehittämistä ( TTY ) ja magneettitutkimuksen laboratorion perustamista ( TTY ) Porin yliopistokeskukseen Käynnistetään seutukoulukokeilu Satakunnassa Jatketaan Taik:n, Samk:n, Satakunnan käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen sekä Villilä- Studioitten elokuva- ja media-alan osaamisen kehittämistä Kehitetään jatkuvasti Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja yrityskiihdyttämötoimintaa sekä varmistetaan valtakunnallisesti kilpailukykyinen ja monipuolinen ylempien AMK-tutkintojen tarjonta. Soveltavan tutkimuksen painopisteitä ovat innovaatiojärjestelmät, osaamisintensiivinen yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä hyvinvointi. Tuetaan osaamiskeskusohjelman kolmen klusterin tulevaisuuden energiateknologiat, jokapaikan tietotekniikka ja meriklusteri kehittämistä ( Prizztech Oy ) Tuetaan valoviljelyn osaamiskeskittymää Vihercenteristä Foodcenteriin - Pohjois- Satakunnassa Kehitetään Rauman opettajankoulutuslaitoksen yhteydessä toimivaa Opetuksen ja kasvatuksen kehittämiskeskus - ja jatketaan kulttuuriperintöosaamisen ja kasvatuksen kehittämishanketta Edistetään merenkulun jatkotutkinto-opetuksen ja meriteknologiatutkimuksen kehittämistä Raumalla Tuetaan liiketoimintaosaamisen huippuyksikön perustamista SAMK:n, Prizztechin ja Porin yliopistokeskuksen yhteistyönä Kehitetään VTT:n innovatiivisen yritystoiminnan kehittämisyksikön toimintaa yhteistyössä TUKKK:n Porin yksikön kanssa Edistetään ilmailualan jatko- ja täydennyskoulutuskeskuksen kehittymistä Suomen ilmailuopiston yhteyteen Edistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yritystoiminnan synnyttämiseen, innovaatioihin, tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen johtavaa toimintaa

12 7 Edistetään Offshore -alan koulutus- ja kehittämiskeskus Offshore Technology Centerin perustamista Friitalan talon yhteyteen Jatketaan toisen asteen koulutuksen rakenteellista suunnittelua ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, tuetaan toisen asteen koulutuksen vetovoimaa lisääviä toimia sekä tiivistetään eri koulutustasojen yhteistyötä ja koordinaatiota Osaavan työvoiman saatavuuden helpottamiseksi kehitetään ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja koulutuksen ja koulutusjärjestelmien proaktiivisuutta. Edistetään työvoiman alueellista liikkuvuutta Toteutetaan yrityskohtaisia räätälöityjä koulutusohjelmia Esitykset valtion keskushallinnolle Seuraavien koulutusohjelmien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tutkintoon johtava koulutus sekä Turun kauppakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteinen hyvinvointialan maisterikoulutusohjelma, Taideteollisen korkeakoulun maisteriohjelma sekä Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkintoon johtava koulutus Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Porissa tapahtuva lääkäreiden peruskoulutus Porin yliopistokeskuksen UCPori yhteisen kehittämisrahoituksen ( yliopistokeskusten määräraha ) nostaminen 0.5 milj. eurosta 0.6 milj. euroon vuonna 2008 Turun yliopiston Rauman opettajankoulutuslaitoksen toiminnan turvaaminen Seuraavien osaamiskeskittymien rahoitus on siirrettävä emoyliopistojen kautta valtion pysyvän talousarviorahoituksen piiriin: Tampereen teknillisen yliopiston Kankaanpäässä sijaitseva Puettavan teknologian tutkimusyksikkö sekä Raumalla sijaitsevat elektroniikan ja hydrauliikan tutkimusyksiköt Kehitetään Turun yliopiston Satakunnan ympäristöntutkimuslaitosta osana Porin yliopistokeskusta Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Porissa ja Raumalla sijaitsevien yksiköiden toimintojen vakinaistaminen Tampereen teknillisen yliopiston ja PrizzTech Oy:n magneettitutkimuskeskuksen rahoituksen turvaaminen Pyhäjärvi-instituutin kehittäminen elintarviketalouden sekä vesienhoidon osaamiskeskittymänä Satafood Kehittämisyhdistys, jota kehitetään biotekniikan ja ympäristöteknologian tuotekehitys- ja tutkimusyksikkönä (TKK-yhteistyö) Ydinvoimasektorin osaamiskeskuksen perustaminen Eurajoelle vuonna 2009

13 8 Valtakunnallisen vesitutkimus- ja laadunvalvontakeskuksen (Vesi-instituutti) toiminnan kehittäminen Raumalla ja siirtäminen osaksi esim. VTT:n toimintaa Länsi-Suomen alueellisen tuotantokeskuksen AV keskuksen perustaminen Nakkilan Villilään yhteistyössä Varsinais-Suomen kanssa Nimetään Satakunta toisen asteen koulutuksen pilottialueeksi yrittäjäpolun rakentamiseksi perusasteelta yliopistoon saakka 3.3 Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Liikennehankkeet Esitykset valtion keskushallinnolle Maantieliikenne Maantieliikenteen keskeisiä kehittämistavoitteita ovat liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen. Valtateiden 2, 8, 11 ja 12 lisääntyvä liikenne ja tämän päivän liikennöintiä vastaamaton teiden taso edellyttävät laajoja parannustöitä erityisesti valtateillä. Perustienpidon rahoitusta on lisättävä välttämättömien pienehköjen hankkeiden toteuttamiseksi. Alueellisesti tärkeitä hankkeita tulee toteuttaa valtakunnallisten teemapakettien osina. Rautatieliikenne Maakunnan rataverkon kunto ja liikennöitävyys on turvattava Satakunnan satamien ja sisämaan teollisuuden välillä. Tämä edellyttää akselipainojen nostoa Rauma-Tampere- Jyväskylä -rataosalla. Henkilöliikenteen kehittämiseksi Satakunnan ja lähinnä pääkaupunkiseudun välillä on Pori-Tampere -radan tasoristeykset poistettava ja muutoinkin turvattava sujuvat junayhteydet. Junaliikennettä tulee jatkaa vähäliikenteisillä rataosilla Kiukainen-Kauttua-Säkylä ja Niinisalo-Parkano Meriliikenne Maamme ulkomaankaupan kannalta keskeisten Porin ja Rauman satamien toimintaedellytykset on turvattava. Laivakokojen kasvu edellyttää molempien satamien väylien syventämistä vuosina Runkoverkko Mikäli väyläverkossa tehdään hallinnollisia muutoksia perustamalla liikenteen runkoverkot, on Satakunnan osalta tehtävä pohjaesitykseen verrattuna seuraavat muutokset: Tahkoluoto(Pori)-Kokemäki rataosa on sisällytettävä Rauma-Tampere rataosan tapaan

14 9 raskaan tavaraliikenteen runkoverkkoon. Maanteiden runkoverkkoon tulee lisätä valtatie 2 Pori-Helsinki ja valtatie 8 Turku Oulu koko mitaltaan Yhdyskuntahuollon hankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Bioenergiatekniikan, muiden uusiutuvien energialähteiden sekä energiatehokkuuden kehittämis- ja tutkimushankkeet Jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä edistävien hankkeiden toteuttaminen, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelman ELSU:n laatiminen, pilaantuneiden maiden tutkimus, kunnostusten suunnittelu ja toteutus sekä jätteenpolttoon liittyvien hankkeiden/asioiden käsittelyn kiirehtiminen. Jätevesiasetuksen tavoitteiden edistäminen: maakunnalliset neuvontahankkeet, toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen lietteen keräämiseen, käsittelyyn ja hyötykäyttöön liittyen sekä Potentiaaliset viemäröintialueet selvityksen hyödyntäminen vesihuollon kehittämisessä Vesihuoltolaitosten yhteistyön edistäminen tavoitteena vesienhuoltolaitostoiminnan kokoaminen suurempiin yksiköihin. Jätevesihuollon osalta tuetaan toimenpiteitä, joiden avulla vähennetään yhdyskuntien jätevesipäästöjä etenkin typpikuormituksen osalta. Em. edellyttää puhdistamoiden toiminnan tehostamista ja käsittelyn keskittämistä suurempiin yksiköihin. Keskittäminen edellyttää tarvittavien siirtoviemäreiden rakentamista. Esitykset valtion keskushallinnolle Siirtoviemärihankkeet ja vesihuoltoyhteydet: 1) Kokemäenjokilaakson siirtoviemärin rakentaminen (Harjavalta-Nakkila-Ulvila-Pori, alkurahoitus osoitettu budjettiesityksessä vuodelle 2008), 2) Köyliön Kepolan ja Kankaanpään siirtoviemäri (Köyliö, Säkylä), 3) Etelä-Euran ja Lapin eteläisten kylien vesihuoltohanke sekä 4) Eura-Säkylä yhdysvesijohto (aloitusvuosi 2010) Tuulipuistohankkeiden tukeminen Ympäristöhankkeet Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Lounais-Suomen yhteisen ympäristöstrategian ja ohjelman toteuttamisen ja seurannan käynnistäminen. Edellä mainittu edellyttää laajaa yhteistyötä ympäristökeskuksen, maakunnan liittojen, kuntien, yritysten sekä muiden yhteisöjen kanssa. SATAVESI-ohjelman toteuttaminen; vesistöalueyhteistyö, vesistöjen kunnostus- ja parantamishankkeet Vesistöjen kehittämisohjelmien toteuttaminen sekä vesienhoidon suunnittelun tukeminen Selkämeri-teemavuoden toteuttaminen

15 10 Varaudutaan ilmastonmuutokseen sekä hillitään ilmastomuutosten vähentämällä kasvihuonepäästöjä sekä edistämällä uusiutuvien energialähteiden hyötykäyttöä ja energiatehokkuutta Karvianjoen vesistöalueen kunnostusohjelma (Karvia, Honkajoki, Kankaanpää, Siikainen, Merikarvia, Pomarkku, Lavia, Noormarkku ja Pori) Kokemäenjoki-LIFE-hankkeen toteutuksen jatkaminen Natura 2000-verkoston ja muiden luonnonsuojeluohjelmien toteuttamisen jatkaminen sekä kohteiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinta Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica ohjelman hyödyntäminen ympäristöhankkeiden toteutuksessa Luonnon virkistyskäyttö- ja luontomatkailumahdollisuuksien kehittäminen mm. suojelualueilla (esim. Eurajoen Pinkjärvi) Hämeenkankaan harjoitus- ja monikäyttöalueen matkailu-, virkistys- ja opastuskäytön ohjaaminen ja kehittäminen alueen pääkäyttötarkoituksen puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta - sallimissa puitteissa Lumomaa-ohjelman toteuttaminen; luonnonhoitoon liittyvän yrittäjyyden sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen Valtakunnallisen rakennusperintöstrategian toteuttamisen edistäminen: rakennetun kulttuuriympäristön arvioinnin ja arvottamisen menetelmien kehittäminen sekä historiallisen kerroksellisuuden analyysi paikkatiedon avulla, yhteistyön kehittäminen ja kuntien kulttuuriympäristöohjelmien laatimisen edistäminen sekä kulttuuriympäristöihin liittyvän tietopohjan kehittäminen (ml. ylimaakunnallinen PISARA-hanke) Kuntakeskustojen miljöökuvan, toimivuuden ja asumisviihtyisyyden kehittäminen Eurajoen yläosan ja jokivarren kunnostushankkeen valmistelu Ympäristötietoisuuden ja ympäristökasvatuksen edistäminen Ympäristötutkimusta koskevan yhteistyön tehostaminen maakunnan sisällä ja maakuntien välillä Vedenalaisen meriluonnon inventointi Selkämerellä Esitykset valtion keskushallinnolle Maatalouden uudet vesiensuojelukeinot -hankekokonaisuus Keskeiset vesistöjen kunnostushankkeet Suomijärvi (Karvia), Siikaisjärvi (Siikainen), Niemijärvi-Itäjärvi (Siikainen) Puurijärven lintuvesikunnostuksen lisärahoitus (tarkkailu, työnaikaiset korvaukset, pengerrykset) Porin tulvasuojeluhanke Karvianjoen säännöstelyn kehittäminen sekä Karvianjoen ja Kullaanjoen patojen kunnostus Kokemäenjoen keskiosan Loimijoen alaosan tulvasuojelu Maailmanperintökohteille osoitettavan erillisrahoituksen asema valtion talousarviossa vakiinnutetaan ja ko. erillisrahoituksen määrää nostetaan vuodesta 2008 alkaen euroon vuodessa. Lisäksi rahoituksen myöntökriteerit uudistetaan erityyppiset maailmanperintökohteet tasapuolisesti huomioonotettaviksi.

16 11 Tehdään päätös Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ja varataan rahoitus sen toteuttamiseen ja ylläpitoon. Satakunnassa vuonna 2003 käynnistyneen luonnonarvokaupan vakinaistaminen pysyväksi käytännöksi osana METSO II -ohjelman toteutusta sekä muiden maaseutua kehittävien luontohankkeiden käynnistäminen. Pyhäjärvi-instituutin vesistötoimialan perusrahoitus euroa /vuosi esitetään varattavaksi valtion talousarvioihin vuodesta 2008 alkaen (YM ja MMM). Toimialan tavoitteena on parantaa sisävesien kunnostus- ja asiantuntijapalveluiden tarjontaa sekä alueellista vesi- ja ympäristöosaamista. Merkittävien yleiskaavojen laadintaan sekä aluearkkitehtitoimintaan liittyvien resurssien lisääminen Varuskuntien hankkeet Satakunnassa on kaksi sekä kansainvälisesti että kansallisesti merkittävää varuskuntaa: maakunnan eteläosassa sijaitseva Säkylän varuskunta ja Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Niinisalon varuskunta. Molemmat varuskunnat kuuluvat kehitettävien varuskuntien joukkoon. Varuskunnat työllistävät suoranaisesti toista tuhatta henkilöä ja ne vaikuttavat monin tavoin myönteisesti ympäröiviin seutukuntiin palveluiden sekä ruoka- ja muiden tarvikkeiden suurkuluttajina. Kankaanpäässä sijaitsevaan Niinisalon varuskuntaan kuuluvat suurimpina yksiköinä Tykistöprikaati ja Koeampumalaitos. Tykistöprikaatiin on keskitetty myös Puolustusvoimien koiratoiminta. Tykistöprikaati on saamassa v raskaan raketinheitinjärjestelmän toimitilat. Järjestelmä edellyttää kuitenkin lisäksi mm. uusia liikennejärjestelyjä. Säkylän Huovinrinteellä sijaitseva Porin Prikaati on Läntisen maanpuolustusalueen valmiusyhtymä ja kansainvälisen valmiusjoukon pääkouluttaja. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistoiminta vaikuttaa voimakkaasti juuri Säkylässä. Molempien varuskuntien toimivuus edellyttää ampuma- ja harjoitusalueiden käytettävyyden parantamista ja monipuolistamista Esitykset valtion keskushallinnolle Niinisalon varuskunnan rakennushankkeet: kevytlentopaikan rakentaminen varuskuntaan valtatien 23 alitus Niinisalossa uudet koiratallit Säkylän varuskunnan uudisrakennuskohteet: kansainvälisten tukikohtien rakentaminen helikopterilaskeutumispaikka korjaamo

17 Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Maakunnallisen kulttuuriyhteistyön koordinoinnin edistäminen yhteistyössä maakunnan liiton ja taidetoimikunnan kesken Maakunnallisen lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen kehittäminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaaliminen ja kehittäminen: ylimaakunnallinen PISARA-hanke kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi Korkeakoulujen kulttuurialan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöverkostojen kehittäminen sekä yhteistyön tiivistäminen kulttuuritoimijoiden kesken Kulttuuritoimijoiden kansainvälistymisen edistäminen Taidekentän hankkeet, kuten Porin visuaalisen keskuksen ja Kankaanpään taidekeskuksen kehittäminen. Rauman kaupungin taide- ja kulttuurikeskuksen edelleen kehittäminen. Uuden rahoitusinstrumentin eli Botnia-Atlantica -ohjelman hyödyntäminen kulttuurija vapaa-ajan hankkeiden toteutuksessa Vetovoimaisten matkailukeskuksien palveluiden kehittäminen (esim. Jämi) Vuojoen kartanon kehittäminen kokous-, koulutus- ja kulttuurikeskuksena; Emil Cedercreutzin museon kehittäminen kulttuurikeskuksena Esitykset valtion keskushallinnolle Lastenkulttuurikeskuksen ja taiteen perusopetuksen taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen Kulttuuriympäristöjen sekä teollisuusperinnön vaalimisen ja kehittämisen taloudellinen turvaaminen YTY-Suomi-hanke (kulttuuriympäristöjen kunnostaminen ja työllistäminen)

18 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Aluehallinnon päätäntävallassa olevat hankkeet ja toimenpiteet Laajapohjaisen kumppanuusmallin kehittäminen hyvinvointia edistämään ja toimijoiden työnjaosta sopiminen Maakunnallisen mallin luominen hyvinvointipalveluiden tuottamisesta ja työnjaosta 2010 luvun tarpeita varten sekä palveluprosesseja joustavoittavien tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönoton edistäminen Yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluyrityksien ja järjestöjen kannustaminen täydentämään kunnallisia palveluita ja luomaan niille vaihtoehtoja Välityömarkkinoiden kehittäminen Luonnon- ja kulttuuriympäristöjen työllisyyden ja yrittäjyyden kehittäminen osana syrjäytymisen ehkäisyä Hyvinvointialan maakunnallisen osaamiskeskittymän luominen ja sen toiminnan kehittäminen. Seniorinpalvelujen ja vanhustenhoidon osaamiskeskittymää kehitetään osana valtakunnallista osaamiskeskustoimintaa laaja-alaisena yhteistyönä. Kansalaisten itsenäisen suoriutumisen ja sitä tukevan koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen Koulutus- ja tutkimus- ja kehittäjäorganisaatioiden sekä yritysten ja kolmannen sektorin yhteystyön mallintaminen erityisinä painoaloina hyvinvointitalous ja hyvinvointiteknologia Keskeisten tietolähteiden luominen ja kokoaminen sekä vaikuttavuuden arvioiminen mm. hyvinvointitilinpitoa kehittämällä 3.6. Yleisarvio ympäristövaikutuksista Ympäristönäkökulman huomioon ottaminen on tärkeä osa alueellista kehittämistyötä ja parhaimmillaan ympäristön huomioon ottaminen tukee alueiden sekä yritysten kilpailukyvyn vahvistamista. Voittajia voivat olla niin talous ja työllisyys kuin ympäristökin. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioinnin raportointi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kaltaisissa asiakirjoissa on suhteessa suunnitelman yleispiirteisyyteen. Varsinainen vaikutusten arviointi tapahtuu suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden toteutuskelpoisuutta arvioitaessa ja hankkeiden toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien lupaprosessien yhteydessä. Niin ympäristö- kuin muidenkin vaikutusten kannalta onkin tärkeää, että suunnitelmaa toteuttavien hankkeiden vaikutukset, tehtyjen arviointien riittävyys mukaan lukien hankkeen toteuttamisen edellytykset (luvat, kaavat jne.) otetaan huomioon hyvissä ajoin mm. ennen lopullisen rahoituspäätöksen tekoa. Vastuu kunkin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista kuuluu hankkeen toteuttajalle (SO- VA-lain 2 ja 3 ). Rahoittajan vastuulla on arvioida hakemuksessa esitetyn ympäristövaikutusten arvioinnin riittävyys ja pyytää hakijalta tarvittaessa lisäselvityksiä. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman keskeisiksi arvioidut ympäristövaikutukset ovat pääosin myönteisiä. Myönteisten vaikutusten syntyminen kuitenkin edellyttää, että hankkeiden toteuttaminen on suunnitelmallista ja hallittua. Mikäli vaikutuksia ei riittävästi huomioida hankkeiden toteutusvaiheessa on vaarana, että mahdolli-

19 14 sista kielteisistä vaikutuksista (uhat) tulee todellisia ja ne korostuvat mahdollisuuksien kustannuksella etenkin pitkällä aikajaksolla. Ympäristön tilaa merkittävästi muuttavat hankkeet ja toimenpiteet tulisikin suunnitella ja toteuttaa siten, että haitalliset vaikutukset ympäristöön (ml. sosiaaliset vaikutukset) jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutusten arviointiosio on rakennettu mahdollisuus- ja uhkamuotoon (ks. taulukko), koska alueellisessa kehittämistyössä yhdistyvät toisaalta mahdollisuuksien edistäminen ja toisaalta uhkien ehkäisy. Vaikutukset on arvioitu toimintalinjoittain (taulukon pystysarake) ja vaikutuksia tarkastellaan ympäristövaikutusten arviointilaissa (SOVA-lain 2 ) esitetyn ryhmittelyn mukaisesti (taulukon vaakasarake) taulukkomuodossa. Arvio suunnitelman toteuttamisen myönteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (mahdollisuudet): Ympäristövaikutukset --> (SOVA-lain 2 ) Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys luo paremmat edellytykset panostaa hyvinvointipalveluihin, asumiseen ja viihtyvyy-teen maakunnan elinvoimaisuuden vahvistuessa sekä edistää omalta osaltaan tasa-arvoa (mm. naisyrittäjyyden tukeminen) synnyttää uusia innovaatioita ja vaikuttaa välillisesti mm. terveyteen ja viihtyvyyteen vaikuttaviin tekijöihin edistää elinolojen ja viihtyvyyden parantamista vaikuttaen myönteisesti mm. ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen hyvin-vointiin (esim. kevyen liikenteen väylien lisäämisellä on positiiviset vaikutukset ihmisten terveydelle) lisää maakunnan vetovoimaisuutta asuinalueena sekä edistää välillisesti eri ryhmien tasa-arvoa sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus kehittää myös edellytyksiä ottaa ympäristönäkökulma huomioon kilpailukyvyn kehittämisen ja yrittäjyyden osatekijöinä luo edellytyksiä mm. uusille ympäristö-innovaatioille sekä edistää ympäristöystävällistä elinkeinotoimintaa edistää yhteistyötä vaikuttaen vähentävästi ympäristökuormituk-seen ja edistäen riskien hallintaa sekä parantaa Satakunnan vesistöjen tilaa. Päästöihin voidaan vaikuttaa vähentävästi esim. maankäytön paremmalla suunnittelulla, liikennejärjestelmäsuunnittelua kehittämällä ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisäämällä. vaikuttaa välillisesti luontoon liittyvien arvojen vaalimiseen, koska monet vapaa-ajanpalvelut perustuvat monimuotoisiin luonnonympäristöihin vahvistaa myönteistä taloudellista kehitystä ja parantaa edellytyksiä hoitaa ja ottaa muutoinkin rakennettu ympäristö, maisema jne. paremmin huomioon käytännön toimissa edistää alueellista yhteistyötä vaikuttaen välillisesti myös esim. yhdyskuntarakenteen ja maiseman huomioonottamiseen edistää mm. Satakunnan kulttuuriarvoiltaan rikkaan yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä vanhan rakenteen kestävää käyttöä edesauttaa maakunnan monimuotoisen kulttuuriympäristön ja perinnön vaalimista (mm. Vuojoen kartano, Leineperi, maailmanperintökohteet) Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö Luonnonvarojen hyödyntäminen vahvistaa omalta osaltaan luonnonvarojen suunnitelmallista ja kestävää käyttöä (liittyy mm. kilpailukykyyn) edistää osaamisen lisääntymistä maakunnassa ja vaikuttaa välillisesti mm. luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen edistää mm. jätteiden kierrättämistä sekä energiatehokkuuden kehittämistä vaikuttaen myönteisesti luonnonvarojen kestävään käyttöön edellyttää, että luonnonvarojen käyttö on suunnitelmallista ja kestävän kehityksen mukaista

20 15 Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy edistää yhteistyön kehittämistä vaikuttaen myönteisesti mm. hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen edistää toimintojen vaikutusten arvioinnin kehittämistä vaikuttaen välillisesti myös ympäristöarvojen huomioonottamiseen edistää yhteistyötä vaikuttaen myönteisesti mm. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämiseen ja kehittämiseen edistää hyvinvointipalveluihin liittyvää kustannustehokkuu-den kehittämistä vaikuttaen vähentä-västi mm. luonnon-varojen käyttöön Arvio suunnitelman toteuttamisen kielteisistä ympäristövaikutuksista toimintalinjoittain (uhat) Ympäristövaikutukset --> Toimintalinjat Yritystoiminnan kilpailukyvyn kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen Innovaatio- ja osaamisjärjestelmän vahvistaminen Perusrakenteen kehittäminen ja ympäristön laadun turvaaminen Kulttuurin monipuolistaminen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen Hyvinvoinnin lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys voi heikentää viihtyisyyttä, jos talouteen ja tehokkuuteen liittyvät arvot saavat ylivertaisen aseman muiden arvojen kustannuksella saattaa vaikuttaa hei-kentävästi elinoloihin ja viihtyisyyteen, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua tai asukkailla ei ole riittäviä vaikutusmahdollisuuksia hankkeeseen (osallistuminen, tiedon saanti) voi vaikuttaa lisäävästi mm. meluhaittoihin (mm. moottoriurheilu) ja alueiden yleisen viihtyvyyden laskuun mm. kävijämäärien lisääntymisen seurauksena tai saattaa aiheuttaa turvattomuutta, vastustusta ja pelkoja (liittyy mm. tiedonsaanti- ja vaikuttamismahdollisuuksiin) saattaa johtaa siihen, että palvelutuotanto keskittyy ja palvelu-taso laskee suurten taajamien ulkopuolella; myös yhteisön tai alueen sisällä jotkut ryhmät voivat kokea jäävänsä palveluiden ulkopuolelle (mm. syrjäytymisen tunne) Maaperä, vedet, ilma, ilmasto, kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korosta-miseen niin, että ympäristöarvoihin ja niiden vaalimiseen suhtaudu-taan välinpitämättömästi saattaa vaikuttaa heikentävästi luonnonympäristöihin, jos päästöihin liittyviä häiriömahdollisuuksia ei saada minimoitua lisää alueiden houkuttelevuutta käyntikohteina, jolloin ihmismäärät saattavat ylittää alueiden ekologisen ja maisemallisen sietokyvyn (mm. Yyteri, Hämeenkangas) Yhdyskuntaraken-ne, rakennettu ympäristö, maisema, kaupunkikuva ja kulttuuriperintö saattaa johtaa taloudel-listen arvojen korostamiseen mm. yhdyskuntarakenteen ja maisemakuvan kustannuksella saattaa vaikuttaa heikentävästi kulttuuri-ympäristöön ja maisemaan, kun uusia yhteyksiä tai rakennelmia rakennetaan tai laajennetaan saattaa johtaa siihen, että esim. rahoitusta keskitetään merkittävien kohteiden kunnossapitoon ja ylläpitoon niin, että vähemmän merkittävät kohteet jäävät vaille huomiota saattaa johtaa siihen, että keskusten ulkopuo-lella olevat rakenteet jäävät hyödyntämättä ja rapistuvat Luonnonvarojen hyödyntäminen saattaa johtaa ylitehok-kaaseen luonnon-varojen hyödyntämi-seen, jolloin luonnon-varat ehtyvät tai pilaan-tuvat (mm. pohjavedet)

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 30.8.2013 Satakuntaliitto Satakunnan 20 kunnan lakisääteinen

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa Yhteistyötä asiakkaiden ja alueen hyväksi Osaavalla työvoimalla menestykseen Houkuttelevalla toimintaympäristöllä uusia asukkaita ja yrityksiä Kehittyvällä ruokaketjulla

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA. SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 276

SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA. SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 276 SATAKUNNAN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2007 2008 SATAKUNTALIITTO 2006 Sarja A: 276 1 Kansikuva: Kankaanpään tori, kuvaaja Pentti Kuikka 2 SATAKUNTALIITTO Postiosoite: PL 260, 28101 PORI Puhelin

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824

Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010. Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 ISBN 952-5295-84-2 ISSN 0789-6824 1 2 Satakuntaliitto SATAKUNTABUDJETTI 2009-2010 Satakunnan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2009-2010 SATAKUNTALIITO PL 260, 28101 Pori Puh. (02) 620 4300 www.satakuntaliitto.fi ISBN 952-5295-84-2

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto

Satakunnan Osaamisprofiili 2013. Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan Osaamisprofiili 2013 Maakuntaohjelma 2014-2017: tausta-aineisto Satakunnan maakuntaohjelman 2014-2017 tausta-aineisto: Missä asioissa Satakunta erottuu osaamisellaan? Mikä on ainutlaatuista

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS

POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS Jaana Tuhkalainen, EU-koordinaattori Eija Pihlaja, yritysrahoituspäällikkö Merja Hilpinen, EU-koordinaattori Anu Isoahde, EU-koordinaattori Pohjois-Savon ELY-keskus 16.4.2010 1

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa HYKE Hyvinvointialan kehittäjäseminaari Hyvä-aluefoorum Turku 10.12.2009 Marika Lähde, Prizztech Oy Hyke-hankkeen tausta ja lähtökohta Strateginen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen ELY-keskuksen toiminta-ajatus ELY-keskus on elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun

Lisätiedot

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT

SATAKUNTA. Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT 1 SATAKUNTA VALTATIE 8 TURKU-PORI -YHTEYSVÄLIHANKE PORI/RAUMA-TAMPERE RATA SATAKUNNAN PERUSTIENPIDON MÄÄRÄRAHAT SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Ajankohtaista edunvalvonnassa kesä 2013 SELKÄMEREN

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset edistävät ät alueellista lli kehittämistä i tä

Lisätiedot

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa

Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Satakunnan OpinOven työelämäyhteistyöryhmä mukana rakentamassa aikuisohjauksen maakunnallista strategiaa Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Erilaiset

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot