Esittelyssä uusi jäsenetu. Uudistunut Agrologit-lehti! Palkoissa isoja alueellisia eroja. Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde

Transkriptio

1 Agrologien Liitto Ry:n jäsenlehti järjestölehti Numero 4/2008 1/2008 Yhä useammalla vastavalmistuneella vakituinen työsuhde Perusneuvonnan tarve vähentynyt sokerijuurikasviljelyssä Esittelyssä agrologiopiskelijoiden harjoittelupaikat Esittelyssä uusi jäsenetu Palkoissa isoja alueellisia eroja Uudistunut Agrologit-lehti! 1

2 AGROLOGIEN LIITTO RY Puheenjohtaja: Kehityspäällikkö Heikki Kanniainen, Pietarinrinne 6 E, Klaukkala puh Varapuheenjohtaja: Ville Paulaniemi, Korpulantie 131, Kyrönlahti puh Toiminnanjohtaja: Esko Lappalainen, esko.lappalainen@agrologit.fi (09) , Liiton yleiset asiat Koy Ylläs-Agrola Järjestöagrologi: Katja Rajaoja agrologien.liitto@agrologit.fi (09) , Agrologit-lehti Agrologien Säätiön palvelut jäsenpalvelut yhteydet oppilaitoksiin Liiton toimisto: Hietalahdenkatu 8 A, Helsinki puh. (09) , faksi (09) internet:http// agrologien.liitto@agrologit.fi Julkaisut: Agrologit, 4 kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Käytännön Maamies, 15 kertaa vuodessa ilmestyvä maatalouden ammattilehti. MAA- MERI- JA METSÄALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA Kassan toimisto: Kassanjohtaja Anja Tikka (09) PL 115, Lastenkodinkatu 5 B HELSINKI puh. (09) (puhelinpäivystys ma pe ) Seuraava lehti ilmestyy: vko 12 Aineisto: Tässä numerossa: 3 Pääkirjoitus 4-5 Alueellinenkaan tasa-arvo ei toteudu agrologien palkoissa 6 Uusi jäsenetu: Lakiasioita koskeva puhelinneuvonta 7 Timanttiliittojen yhteistyö tuo voimaa ja viihtyisyyttä 8-9 Timanttista yhteistyötä voimalla kahdeksan liiton Järjestötyö on joukkuepeliä 12 Timanttisten lomatarjonta 13 Syksyn toimintaa 14 Tarkistithan työeläkeotteesi? 15 ProAgria Maaseutukeskusten Liitto 110 vuotta 16 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 17 Mustialan Toveriliitto 100 vuotta 19 Metsäkouluntieltä maineeseen Vaihto-opiskelijana Alankomaissa 22 Kurssitapaamiset 23 Etelä-Karjalan Agrologit Latviassa Ajankohtaista Henkilöuutiset 28 Kirjoja 30 Vanha isäntä 31 Jäsenyhdistykset 2 Agrologit 4/2008

3 4/2008 Juhlavuosi päättyy lamatunnelmissa Päättymässä olevan toimintavuoden päätapahtuma oli kesällä vietetyt agrologiopetuksen 100-vuotisjuhlat. Agrologiopetuksen tärkeän merkkipaalun ohittaminen ei jämäyttänyt toimintaamme vanhojen asioiden muisteluun, vaan johtokunta on viimeistellyt tiiviisti opetuksen tulevaisuuteen suuntautuvaa liiton koulutuspoliittista strategiaa. Jäsenistö pääsee ottamaan kantaa asiakirjaan ensi kevään vuosikokouskierroksella. Toinen kevään kokouksissa lausunnolle tuleva asia on liiton sääntöjen muutosesitys. Johtokunnan tavoitteena on vahvistaa liiton edustajiston asemaa. Suunnitelmien mukaan edustajistolle valittaisiin oma puheenjohtaja, edustajiston toimikausi jatkettaisiin kolmivuotiseksi ja edustajiston kokouksen ajankohta siirrettäisiin loppusyksyyn. Myös johtokunnan kokoa aiotaan tiivistää, mikä merkitsisi käytännössä 50 vuotta käytössä olleesta aluejärjestelmästä luopumista. Liiton www-sivujen uudistettu ilme otettiin käyttöön viime vuoden alussa ja tänä vuonna uudistui Agrologit-lehden ilme. Tulevan vuoden alussa postitamme uudistetun ilmeen mukaiset jäsenesitteet liittoon kuulumattomille. Liiton uusi ilme rakentuu siis pala palalta, kuten pienessä järjestössä onkin pakko tehdä. Tulevan vuoden alussa jäsenemme saavat uutena jäsenetuna lakiasioiden puhelinneuvonnan. Ilmainen puhelinneuvonta tapahtuu ilman asiakirjoja. Apua annetaan yksityisen ihmisen tavanomaisiin lakiongelmiin. Palkkatyöhön ja yrittäjyyteen liittyvät sekä oikeuslaitoksessa käsiteltävänä olevat riidat eivät kuulu puhelinneuvonnan piiriin. Tarkempaa tietoa uudesta jäsenedusta saat tästä lehdestämme ja liiton www-sivuilta. Kulunut syksy on antanut merkkejä talouden taantumisesta ja taantuman kääntymisestä lamaksi luvun alkupuolen kokemusten pohjalta voi ennustaa, että jotkut agrologit myöhästyvät taas työttömyysturva-asiansa hoitamisesta. Olemme yrittäneet iskostaa nuorten agrologien mieleen, että työttömyysturva on vakuutus, joka täytyy ottaa ennen kuin vahinko, työttömyys tai lomautus, on kohdannut. Itse asiassa työttömyysturvan ottamisessa ennakkoa täytyy ottaa 10 kuukautta! Kehotankin niitä palkkatyössä olevia agrologeja, jotka eivät vielä ole työttömyyskassan jäsenyyttä hoitaneet, liittymään välittömästi työttömyyskassan jäseniksi. Työttömyyskassan jäsenmaksu vuodelle 2009 on 0,20 % ennakonpidätyksenalaisen palkan määrästä. Vakuutusmaksu on todella edullinen. Samalla muistutan, että Agrologien Liiton jäsenmaksu ei sisällä työttömyyskassan jäsenmaksua. Työttömyyskassan jäsenyys on haettava erikseen. Hakemuslomakkeen saat tulostettua Agrologien Liiton wwwsivuilta. Kuluneesta vuodesta kiittäen ja hyvää joulua toivotellen Esko Lappalainen Toimituskunta Eino Heinola Jussi Kananen Heikki Kanniainen Salla Lindgrén Ville Paulaniemi Leea Sangi Sebastian Sohlberg Hannu Suominen Mari Vauhkonen Päätoimittaja Esko Lappalainen Toimitussihteeri Hannele Liimatta Taitto Painotalo Auranen Oy Julkaisija Agrologien Liitto r.y. Hietalahdenkatu 8 A Helsinki puh. (09) , faksi (09) Tilaushinta 25 /vsk Painotalo Auranen Oy, Forssa KANNEN KUVA: esko lappalainen 3

4 Alueellinenkaan tasa-arvo ei toteudu agrologien palkoissa tutkii Palkkatutkimuksen toisessa osassa on aina keskitytty tutkimaan sukupuolten välisen palkkatasa-arvon toteutumista. Tällä kertaa tarkasteluun otettiin myös alueellinen palkkatasa-arvo. Alueelliset erot osoittautuivatkin merkittäviksi. Uutena asiana tarkasteluun otettiin myös palkkojen vertailu kuuden vuoden periodin aikana. Palkkatutkimuksen ensimmäisessä osassa vertailtiin palkkojen kehitystä vuoden 2007 huhtikuun ja kuluvan vuoden kesäkuun välillä. Eri tutkimusten kahden peräkkäisen vuoden vertailuissa on usein ollut isojakin heittoja. Tämän vuoden tutkimuksessa kunta, valtio, kauppa ja teollisuus, maatalouden ulkopuolinen ala sekä muu maatalousala olivat palkkakehityksessään voittajia yli 10 prosentin palkannousullaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa kunta ja valtio ei ole keikkunut vertailun kärkijoukoissa. Muu maatalousala Useamman vuoden tarkastelu antaakin aloittaisesta palkkakehityksestä vakaamman kuvan. Taulukon 1 vertailu vuoden 2002 ja 2008 välillä paljastaa parhaimman palkkakehityksen olleen muulla maatalouteen liittyvällä alalla (45 % eli 7,5 %/v). Valtio tulee hyvänä kakkosena keskimääräisellä 7 prosentin vuosivauhdilla. Pronssitilan napannut kauppa ja teollisuus on saanut keskimäärin 6,7 %:n palkanlisän vuodessa. Tämän vuoden menestyjistä kunnat jäävät kuuden vuoden vertailussa 5,2 prosenttiin ja maatalouden ulkopuolinen ala 4,8 prosenttiin vuodessa. Keskipalkka Keskipalkka Palkkakehitys / / ,14 1,45 Valtio ,13 1,42 Kauppa ja ,12 1,40 -teollisuus Maatila ,09 1,32 Kunta ,11 1,31 Opetus ,06 1,29 Maatalouden ,12 1,29 ulkopuolinen ala Neuvonta ,05 1,26 Finanssiala ,07 1,24 Taulukko 1. Palkan kehittyminen eri aloilla vuosien 2007 ja 2008 sekä 2002 ja 2008 välillä. Ansiotasolla mitattuna palkkajohtaja on finanssiala (pankit sekä vakuutus- ja eläkelaitokset). Palkkajohtajan palkkojen keskimääräinen nousuvauhti kuuden vuoden tarkastelujaksolla on koko joukon heikoin eli 4 %. Tämän vuoden vertailun jumbo (on myös ansiotasovertailun jumbo), neuvonta-ala (ProAgria maaseutukeskukset ja Faba sekä 4H), oli saanut 4,5 % palkankorotuksen. Kuuden vuoden aikana tämän ryhmän palkat ovat kehittyneet hieman tätä vähemmän eli 4,3 %. Opistopalkat kasvattivat palkkaeroa Palkkatutkimuksissamme on seurattu myös naisten ja miesten palkkojen eroja. Yksi merkittävimmistä palkkaeroja synnyttävistä tekijöistä on naisten ja miesten sijoittuminen eri aloille. Naisten ylivoimainen suosikkityöpaikka on ProAgria maaseutukeskus (Taulukko 2), jossa työskenteli lähes joka viides nainen (osuus 17,7 %). Miehillä maaseutukeskus oli kolmantena 11,4 prosentilla. Miesten suosikkiala oli maatalouden ulkopuolinen ala (13,3 %) ja toiseksi suosituin ala kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen (12,0 %). Tässä tutkimuksessa naisten ja miesten palkkaero kasvoi, vaikka naisten osuus viidellä parhaiten palkatulla alalla kasvoi hieman (nyt 14 % ja 13,2 % v. 2007). Miesten vastaavat luvut olivat 24,1 % ja 35,3 %. Viiteen parhaimmin palkattuun tehtävään kuuluvien miesten osuus oli siis alentunut merkittävästi. Viidellä heikommin palkatulla alalla työskentelevien naisten osuus oli hieman alentunut, sillä nyt vastaajista 31,7 % edusti tätä joukkoa, kun vastaava prosenttiosuus viime vuonna oli 32,5 %. Myös miehillä kehitys on ollut samansuuntainen (nyt 16,5 % ja 16,9 %). Naisten ja miesten sijoittumisessa erilaisiin ja eritavalla palkattuihin tehtäviin on edelleen suuri ero, vaikka tässä tutkimuksessa ero onkin hieman pienentynyt viime vuodesta. 4 Agrologit 4/2008

5 Yksi merkittävä naisten ja miesten palkkaeroa selittävä tekijä on koulutuspohja, sillä opistotutkinnon suorittaneilla keskipalkka on noin 650 euroa suurempi kuin amk-tutkinnon suorittaneilla. Opistotutkinnon suorittaneiden palkka häviää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneillekin vain 360 euroa. Miehistä 77 % oli opistoagrologeja ja naisista 50,4 %. Viime vuonna miesten vastaava prosenttiosuus oli 75,1 ja naisten 49,9. Nämä luvut selittänevät pääosan naisten ja miesten palkkaeron kasvusta tämän ja viime vuoden tutkimusten välillä. Naisten ja miesten osuudet organisaatioaseman mukaan ovat suurin piirtein samat kuin vuoden 2007 palkkatutkimuksessa. Ylimpään johtoon kuului 1,6 % naisista (v ,4 %) ja 8,6 % miehistä (8,7 %). Toimihenkilötehtävissä työskenteli 71,8 % naisista (71,7 %) ja 56,9 % miehistä (55,3 %). Työkokemukseltaan tämän vuoden vastaajat olivat viime vuotta kokeneempia. Alle 10 vuoden työkokemuksen omaavia naisia oli nyt 59,7 % (66,2 %) ja miehiä 41,8 % (46,7 %). Sekä työkokemus-, että yli 20-vuoden työkokemusryhmään kuuluvien naisten ja miesten osuudet olivat kasvaneet selvästi. Tämä asia on vaikuttanut kaikkien agrologien keskipalkkaa nostavasti, mutta sukupuolten välistä palkkaeron kasvua se ei selitä, sillä työkokemus molemmilla sukupuolilla oli kasvanut suurin piirtein samaa tahtia. Provisiota sai noin 10 % miehistä ja noin 5 % naisista. Provision euromäärä oli miehillä selvästi naisten provisiosummia suurempi. Ilman ylitöitä selvisi 39,5 % vastanneista naisista ja 36,3 % miehistä. Yli 10 tuntia viikossa ylityötä tekevien naisten osuus oli 8,1 % ja miesten 11,8 %. Ylityön tekeminen näytti kerryttävän kukkaroon tulevien eurojen määrää 25 viikoittaiseen ylityötuntiin saakka, mutta yli 25 tunnin ylityö ei näyttänyt kannattavalta, sillä keskipalkka kääntyi tässä tuntimäärässä laskuun. Euroa Euroa Keskipalkka 2008 Kaikki Naisia % Miehiä % ProAgria Faba ,5 6 0,8 4H ,9 5 0,7 ProAgria maaseutukeskus , ,4 Lomituspalvelutoimi ,8 12 1,6 Maataloustutkimus ,3 15 2,0 Maatila ,9 16 2,1 Muu kunnan toimi ,8 21 2,8 Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen , ,0 TE-keskus ,4 72 9,6 Opetus ,0 41 5,5 Muu maatalouteen liittyvä ala ,8 15 2,0 Maatalouden ulkopuolinen ala , ,3 Maatalouskauppa ,9 74 9,9 Muu maatalousjärjestö ,4 16 2,1 Muu valtion toimi ,7 32 4,3 Muu maatalouden liikelaitos ,2 15 2,0 Maatalouteen liittyvä teollisuus , ,0 Vakuutus- ja eläkelaitos ,9 20 2,7 Rahalaitos ,7 38 5, Taulukko 2. Palkat sekä naisten ja miesten osuudet vastaajista aloittain. Isot alueelliset erot Keskipalkat alueittain Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Keskipalkat alueittain Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Keskipalkat alueittain Etelä-Suomi Häme 2500 Itä-Suomi Keski-Suomi Lounais- Pohjois Suomi Suomi Kaikki Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet 2400 Etelä-Suomi Al ue Häme Itä-Suomi Keski-Suomi Lounais- Pohjois- 0 Kaikki Opisto AMK Ylempi Naiset korkeakoulututkinto Etelä-Suomi Häme Itä-Suomi Keski-Suomi Lounais- Suomi Pohjois- Suomi Miehet Opisto AMK Ylempi korkeakoulututkinto Kes kipalkka Al ue Suomi Suomi Opisto AMK Ylempi korkeakoulututkinto Al ue Taulukko 3. Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Kes kipalkka Taulukko 3. Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Taulukko 4. Alueittaiset palkkaerot ovat melko suuret. Itä- ja Etelä-Suomen palkkaero on noin 12 Taulukko 3. Naisten ja miesten palkat koulutustason %. mukaan v Taulukko 4. Alueittaiset palkkaerot Kes ovat kipalkka melko suuret. Itä- ja Etelä- Taulukko 3. Naisten ja miesten palkat koulutustason mukaan v Suomen Taulukko 4. palkkaero Alueittaiset palkkaerot on noin ovat 12 melko %. suuret. Itä- ja Etelä-Suomen palkkaero on noin 12 Esko Lappalainen %. Taulukko 4. Alueittaiset palkkaerot ovat melko suuret. Itä- ja Etelä-Suomen palkkaero on noin 12 %. Esko Lappalainen Esko Lappalainen Euroa Euroa Euroa Tänä vuonna vastaajilta kysyttiin myös asuinaluetta palkkojen alueellisten erojen selvittämiseksi. Alueelliset palkkaerot muodostuivatkin melko suuriksi. Etelä- ja Lounais-Suomessa keskipalkka puhkaisi juuri ja juuri 3000 euron rajan, mutta Itä- Suomessa keskipalkaksi muodostui 2653 euroa. Keski- ja Pohjois-Suomessa päästiin satasen verran ja Hämeessä kaksi sataa euroa parempaan palkkaan. Alueellisen palkkaeron syytä ei selvitelty tarkemmin, mutta viisas arvaukseni on, että parhaiten palkatut työalat keskittyvät eteläiseen Suomeen ja Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa vastaajien pääjoukko työllistyy neuvonnan, kuntien ja valtion töissä. Esko Lappalainen 5

6 Uusi jäsenetu: Lakiasioita koskeva puhelinneuvonta Agrologien Liitto on tehnyt Asianajotoimisto Bützow Oy:n kanssa sopimuksen alkaen puhelinneuvonnasta yksityiselämän oikeusasioissa. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi perinnöistä ja testamenteista, avioehdoista, asunto- ja kiinteistökaupasta, osituksista ja lahjoista. Uusi jäsenetu on maksuton kaikille Agrologien Liiton jäsenille, ja koskee myös jäsenen kanssa samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten asioita. Palvelun laajuus Puhelinneuvonnan tarkoitus on, että soittaja voi esittää ja lakimies selvittää asian puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin tai sähköposteihin. Palvelu ei kata asiakirjojen laatimista. Asianajaja ei hyvän asianajotavan mukaan voi ottaa vastuuta kysyjän itse laatiman asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. Asianajaja ei voi neuvoa asiassa, jota hoitaa muu asiamies, tai jota jäsen itse on ryhtynyt ajamaan oikeudessa tai viranomaisessa. Puhelinneuvonnan piiriin eivät kuulu jäsenten yritys- ja sijoitustoimintaan tai luottamustehtäviin liittyvä neuvonta, eivätkä työsuhteeseen ja työtehtäviin liittyvät kysymykset. Neuvontapalvelun ulkopuolelle jäävät myös työttömyysturva-, vakuutus-, eläke- ja muut sosiaaliturva-asiat niiden massamääräisyyden, detaljitiedon ja kirjallisen aineiston vuoksi. Työsuhdeasioita koskevaa neuvontaa Agrologien Liiton laajennettuun koulukuntajäsenyyteen kuuluvat jäsenet saavat totuttuun tapaan soittamalla ensin Agrologien Liittoon, josta puhelu ohjataan tarvittaessa eteenpäin. Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa: 1. Ota valmiiksi esiin jäsenkorttisi. 2. Soita asianajotoimistoon, puhelin (09) , työpäivinä klo Mainitse, että haluat Agrologien Liitto ry:n jäsenelle kuuluvaa puhelinneuvontaa. Jos voit mainita myös oikeudenalan, keskuksen on helpompi yhdistää sopivalle juristille. 3. Ilmoita juristille nimesi ja jäsennumerosi. 4. Keskustelun sisältö on luottamuksellinen ja jää asianajajan vaitiolovelvollisuuden piiriin. Kysy ajoissa neuvoa! Voit säästyä monelta murheelta ja kululta. Mitä puhelinneuvonta sisältää? Puhelinneuvonta koskee Agrologien Liiton jäsenten ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten yksityiselämään kuuluvia oikeudellisia asioita, kuten: perintö- ja testamenttiasiat perheoikeudelliset asiat kuten avioehtosopimukset, avioero, ositukset ja elatusapu sekä lahjat lapsille ja puolisoille avoparien oikeudelliset asiat kuten yhteisomistuksen purkaminen perintö- ja lahjaverotus huoneenvuokra- ja asunto-osakeyhtiöasiat, asuntokaupat ja muut kiinteän ja irtaimen omaisuuden kaupat, mukaan lukien kaupan virheet pankki- ja vakuutusoikeuteen kuuluvat asiat Näihin ei lueta työ- ja virkasuhteeseen, työtehtäviin, elinkeino-, yritys-, sijoitus- ja ansiotoimintaan eikä luottamustehtäviin liittyviä kysymyksiä. Ei koske asioita: joista jäsen on antanut toimeksiannon muulle asiamiehelle jotka koskevat työttömyysturva-, vakuutustaikka eläke- ja muissa sosiaaliturva-asioissa sellaista tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa olevaa riita-, rikos-, kantelu- tai muutoksenhakuasiaa, jota jäsen itse ajaa Palvelu koskee asioita: jotka, jäsen voi esittää ja lakimies selvittää puhelimessa ilman perehtymistä asiakirjoihin. Palvelu ei koske asiakirjojen laatimista, eikä neuvonnassa voida ottaa vastuuta jäsenen laatiman asiakirjan oikeellisuudesta ja laillisuudesta. 6 Agrologit 4/2008

7 Timanttiliittojen yhteistyö tuo voimaa ja viihtyisyyttä - Agrologien Liitossa on ammattiliittomaisia piirteitä, mutta emme ole varsinainen ammattiliitto. Merkittävä osa - lähivuosina puolet - jäsenistämme on yrittäjiä, joten toimintamme ei ole perinteistä edunvalvontaa, kertoo liitostaan Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen. Maatalousalan kehitys heijastuu agrologien työhön monin tavoin. Heidän koulutuksensa lisääntyy, ja yhä useampi agrologi tekee työtään omassa yrityksessään. Usea agrologi on oman työnsä ohella myös maanviljelijä. Alalla on yrittäjiä myös perinteisen maatalouden ulkopuolelta. Saman katon alla Jäseniä liitossa on noin Agrologeja työllistävät alan esimiestyöt, maatalousneuvonta, 4H-toiminta ja elinkeinoasiamiesten virat. Agrologeille antavat työtä kunnat ja TE-keskukset, maatalouskauppa, maatalousteollisuus ja erilaiset neuvontatehtävät. Myös pankeissa, vakuutuslaitoksissa ja opetustehtävissä on agrologeja. Agrologien Liitto tekee jo nyt läheistä yhteistyötä METO- Metsäalan Asiantuntijat ry:n kanssa. Heillä on yhteiset toimitilat Helsingin Hietalahdessa. - Saman katon alla ollessa on kätevä keksiä toimintoja, joilla kumpikin voi säästää selvää rahaa. - Kovin erilaisten työsuhteiden vuoksi liittomme työ sisältää paljon työsuhdeneuvontaa ja palkkatyöhön liittyviä vastuu- ja oikeusturvaasioita. Tätä asiantuntemusta pystymme ostamaan Metolta. Myös toimistotekniikka on yhteistä, vain puhelimet, tietokoneet ja kopiokone on kummallakin omansa, Lappalainen kertoo. Yhteisestä kassasta mökkeilyyn Lappalaisen mielestä Timantti-liitot voivat tehdä yhteistyötä mökkien keskinäisessä vuokraamisessa. Tässä liittojen on helppo löytää toisensa, sillä toisilla on vaikeuksia saada vapaa-ajan mökkeihinsä tarpeeksi varauksia ja toisilla liitoilla ei ole mökkejä lainkaan. - Mökkiyhteistyö on jo oikeastaan aloitettukin, mutta markkinoinnissa on vielä terästämisen varaa. Agrologit ovat jo mukana STTK maaseutualat-ryhmässä, mutta kahdeksan pientä ammattiliittoa käsittävät Timanttiset eivät ole mitenkään sen kilpailijoita. - Nykyään pienten liittojen on vaikea saada ääntään kuuluviin. On paljon järkevämpää ajaa asioita isossa ryhmässä ja valmistella reippaampia esityksiä suuremmalla äänellä. Uusia avauksia en juuri nyt keksi, mutta uskon että niitä löytyy, kun yhdessä kokoonnumme säännöllisin väliajoin. Yhteistyöalueet syntyvät siinä kuin itsestään, Lappalainen uskoo. Kirjavuus rikkautena Edunvalvonta on kullakin Timantti-liitolla omansa, mutta tukitoimia liittojen erityisongelmiin ei ole vielä testattu. Esko Lappalaisen mukaan keskinäinen tuki ja avunanto on mahdollista, vaikka ei juuri nyt ajankohtaista. Kahdeksan Timantti-liiton yhteinen työttömyyskassa on hyvä esimerkki sujuvasta yhteistyöstä. - Vaikka yhteistyö alkoi työttömyyskassan pakottamana, ei toiminnassa ole ollut lainkaan pakkopullan makua. Päinvastoin kirjavuus on koettu toiminnassa rikkaudeksi, kaikkia osapuolia hyödyttäväksi. Työttömyyskassan ympärille kootut liitot ovat tavanneet toistensa eri tilaisuuksissa Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen uskoo, että kahdeksan liiton yhteistoiminta vahvistaa liittojen ääntä joka suuntaan. toinen toisiinsa tutustuen. Eivät niissä ole rajaaidat tuntuneet missään. Ideat hakevat muotoaan Agrologien Liitto toimi kahden hengen toimistona ennen kuin muutti Meton kanssa samaan toimistoon. - Täytyy myöntää, että ennen oli turhankin hiljaista ja yksinäistä. Näin on viihtyisämpää, kun on aina joku, jonka kanssa jutella. Eihän työssä viihtyminen ole ihan vähäinen juttu. Esko Lappalaisen mielestä toistemme tapaamisella voivat eri liittojen ja alojen ihmiset täydentää toistensa tietoja. - Jokaisella on saamista ja antamista sekä tiedoissa että kokemuksissa. Käymme Timanttisten yhteisissä kokouksissa lyhyesti läpi kunkin liiton ajankohtaiset asiat. Yhteistyö etsii vielä muotoaan, mutta alku on hyvä. Hilkka Kotkamaa 7

8 Timanttista yhteistyötä voimalla kahdeksan liiton Maa- ja Merialojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa perustettiin vuonna Siihen koottiin STTK:laisia erikoisliittoja, joiden jäsenmäärä ei tavoittanut uutta vaatimusta 8000 tuhannesta jäsenestä. Vuoden 2006 alussa kassan nimeksi tuli Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa, kun Metsäalan Asiantuntijat ja Agrologien Liiton jäsenet tulivat mukaan yhteiseen kassaan. Näin saatiin samaan työttömyyskassaan agrologien, ahtaus- ja huolinta-alan teknisten, konepäällystön, laivanpäällystön, maataloustoimihenkilöjärjestöjen, Mediaunionin, meijerialan ammattilaisten ja metsäalan asiantuntijoiden ammattiliitot. Joukko vaikutti aluksi kirjavalta, mutta muutamien tapaamisten jälkeen toimistojen väki huomasi viihtyvänsä hyvin yhdessä. Koko ketju mukana Liittoja yhdistää se, että ne kaikki tekevät tärkeää työtä suomalaisen elämänmenon puolesta eri aloilla. Liitot muodostavat oikeastaan koko teollisuusketjun: maa ja metsä tuottavat raaka-aineet, kuten puun, paperin ja muut tuotteet. Näitä tuotteita merenkulku vie ja tuo. Graafisen alan ihmiset painavat tuon paperin. Lopulta mikään ei pyöri ilman ruokaa, peltojen ja navetoiden antimia. Kahdeksan liittoa antoi itselleen nimen Timantit eli Timantti-liitot, STTK-laisten liittojen jalokivet, jotka ovat kokoonsa nähden arvokkaita. Yhteistoiminnan käytännön aloittivat liittojen toimistojen naiset, jotka päättivät viettää yhdessä naistenpäivää. Tavasta tuli perinne. Myös miehet huomasivat hauskat kokoontumiset ja niinpä ryhdyttiin pitämään yhteisiä pikkujouluja. Yhteistyön sujuvuus päätettiin siirtää toiminnan tasolle ja liittojen johtohenkilöt rupesivat kokoustamaan säännöllisesti. Ideoita yhteisesiintymisistä isommissa yhteyksissä syntyi useita. Sitten kysyttiin, miksei yhteistyön vahvuutta voisi käyttää toiminnan tehostamiseen ja töiden helpottamiseen. Yksi yhteistyöidea on tämä lehtijuttu, jossa on jututettu kaikkien kahdeksan liiton toiminnanjohtajaa tai puheenjohtajaa kyselemällä näkemyksiä ja ideoita tulevasta yhteistoiminnasta. Liitoista pienin on Maataloustoimihenkilöjärjestöjen liitto, MTJL, jossa jäseniä on noin 390 ja suurin METO Metsäalan Asiantuntijat runsaalla 8300 jäsenellään. Liitot kertovat ajatuksiaan aakkosjärjestyksessä. Hyötyä ja säästöä Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen uskoo, että kahdeksan liiton yhteistoiminta vahvistaa liittojen ääntä joka suuntaan. - Meillä on jo kokemusta yhteistyöstä Meton kanssa, koska meillä on yhteiset toimitilat. Siitä on kertynyt monenlaista hyötyä ja säästöä. Meille eri liittojen tapaamisissa käyty keskustelu ja tietojen vaihto on arvokasta. Ideoita syntyy enemmän isossa joukossa kuin yksin pohtien. Mökkejä vuokraamme jo liittorajojen yli ja erilaista vapaaajan toimintaa on suunnitteilla. Ei tiedä vielä mitä keksimmekään, Lappalainen sanoo. Tietoa ja tiedotusta Ahtaus- ja huolinta-alan Tekniset AHT tekee läheistä yhteistyötä Suomen Konepäällystöliiton kanssa, koska heillä on yhteiset toimitilat. - Kaikki se, minkä yhteistoiminnalla säästämme, menee varsinaiseen tehtäväämme, edunvalvontaan, jota voimme näin vahvistaa, sanoo AHT:n toiminnanjohtaja Sami Uolamo. AHT ja SKL jakavat kustannuksia kopioinnissa ja konttoritarvikkeissa. Samoin tietokonepalvelin ja tukipalvelut ovat yhteisiä. - Mielestäni liittolehdissä voisimme tehdä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Voisimme harkita yhteistä painotaloa liittojen lehdille. Kiertoartikkeleilla ja yhteisillä juttuhankkeilla voisimme monipuolistaa lehtitarjontaamme, Uolamo kaavailee. - Timantti-liittojen golfturnaus on jo käynnissä. Muita liikuntaan ja yhdessäoloon liittyviä kesätapahtumia voisimme ideoida jäsenten toivomusten pohjalta. Yhteistyötä ja itsenäisyyttä - Pienen liiton edustajana on myönnettävä, että on mukavaa kuulua johonkin isompaan ryhmään, sanoo Maataloustoimihenkilöjärjestöjen Liiton MTJL:n puheenjohtaja Jarmo Huhtala. - Ehkä juuri yhteistyön avulla voimme jatkaa kukin liitto itsenäisenä toimijana, jota pidän erityisen tärkeänä. Väkisin väännetyt fuusiot olisivat liitoille se pahin vaihtoehto, vaikka en juuri nyt sellaista vaaraa näekään. Timantti-yhteistyön ansiosta saamme tietoa muista kaltaisistamme liitoista, joiden kanssa meillä on hyvin samantyyppisiä ongelmia. Huhu kertoo hauskasta - Uskon, että löydämme monia yhteistyömuotoja. Minusta niitä voisi etsiä esimerkiksi koulutuksen alalta. Voisimme kouluttautua työntekoon liittyvissä asioissa esimerkiksi tekniikassa ja johtamistaidossa, sanoo Mediaunioni MDU:n puheenjohtaja Juhani Salmi. - Yhteistyössä voisimme saada tarpeeksi suuria ryhmiä jäsenistön kursseille ja koulutustapahtumiin. Ei tapaamisien tarvitse välttämättä liittyä työhön, vaan jäsenten toiveiden mukaan myös vapaa-aikaan. Yhteinen virkistystapahtuma voisi olla kokeilemisen arvoinen. - On tärkeä saada liikkeelle huhu, että meillä on mukavaa. Se houkuttelee liittoihimme uusia jäseniä, Salmi uskoo. 8 Agrologit 4/2008

9 Kahdeksan STTKlaista ammattiliittoa ovat ryhtyneet tekemään yhteistyötä kaikkien hyödyksi ja vähän iloksikin. Agrologien, ahtaus- ja huolintaalan teknisten, konepäällystön, laivanpäällystön, maataloustoimihenkilöjärjestöjen, Mediaunionin, meijeriväen ammattilaisten ja metsäalan ammattilaisten ammattiliitot vaikuttivat aluksi kirjavalta joukolta, mutta jonkun ajan kuluttua huomattiin yhteistyön toimivan hyvin. Jokainen alue perattava Meijerialan Ammattilaisten MVL:n toiminnanjohtaja Matti Kangasalustan mielestä jo tähänastiset yhteydenpidot ovat avanneet Timanttiliittojen ovia ja toimintamaailmoja, joista yhdessä tekemisellä syntyy niin taloudellista kuin toiminnallista hyötyä. - Uskon, että tulevaisuuden yhteistyömuotoja löytyy taloushallinnon puolella. Yhteisiä tietokoneohjelmahankintoja voisi ajatella, samoin julkaisutoiminnassa voisimme tehdä yhteistyötä. Jokainen alue on perattava, Kangasalusta korostaa. - Minusta toimintoja kannattaa yhdistää varovasti, sen mukaan kun aika on kypsä. Minkäänlaiset sanelut tai pakkokeinot eivät ole tarpeellisia, vaan yhteistoiminnan on oltava vapaaehtoista. Timanttisille oma brändi - Näkisin mielelläni liitoille yhteiset toimitilat, mutta jo nykyisellään voimme tehdä asioita yhdessä, edullisesti ja sujuvasti. Hallintopuolella ja monissa kiinteissä kustannuksissa voisimme tehdä säästöjä kaikkien eduksi, sanoo puheenjohtaja Håkan Nystrand METO-Metsäalan Asiantuntijoista. Nystrandin mukaan säästöjä kenties tärkeämpää on luoda Timantti-liittojen yhteistä yrityskuvaa, brändiä. - Tulevaisuudessa saattaa tulla liitoille haasteellisia tilanteita, joihin löytyy oikeat ratkaisut paremmin läheisellä yhteistyöllä. En ole suurliittojen kannalla, vaikka fuusioista puhutaankin ayliikkeessä paljon. Minusta kovin suuressa liitossa etäännytään herkästi jäsenistöstä. Ellei jäsenistö koe saavansa ääntään kuuluviin, se vaikuttaa järjestäytymiseen ja siten neuvotteluvoimaan, Nystrand toteaa. Yhteistä toimistoa tutkittava - Monia Timantti-liitoille sopivia yhteistyön alueita voisi löytyä jäsentemme vapaa-ajan puolelta. Erilaisia tapahtumia on jo järjestettykin, kuten yhteiset golfturnaukset. Voisimme vielä kartoittaa jäsenten harrastuksia, sanoo Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström. Hän kannattaa Timantti-liitoille yhteistä toimistoa, sillä se olisi kaikkein järkevintä. - Minusta nykyisen kaltainen kaikkien oma toimisto kaikkine laitteineen tuntuu monissa tapauksissa tuhlaukselta. Esimerkkinä yhteisistä tiloista voisivat olla vaikka Norjan merenkulkualan ammattiliitot, joita on kolme ja ne toimivat itsenäisinä liittoina, mutta samassa toimistossa. Muutakin yhteistyötä tulee tehtyä enemmän, kun toimistot ovat vierekkäin. Asiaa kannattaisi ainakin tutkia. Tapaamisia kannattaa Wikströmin mielestä jatkaa. - Jokaisessa kokouksessa saamme toisiltamme tietoa ja opimme tuntemaan toisiamme. Se on tärkeää. Tusinoittain halvemmalla - Yhdessä saamme äänemme parhaiten kuuluviin ja yhteisesiintymisiin pitääkin pyrkiä, sanoo Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtaja Pekka Partanen. Hänestä on myös turhaa, että jokainen liitto tekee hankintansa erikseen. - On selvää, että suuret tilaukset saa aina halvemmalla kuin pienet. Hintaneuvotteluissa suuruus on voimaa ja se tuo säästöjä. Yhteinen toimitila ei ole Partasen mukaan tarpeellinen, sillä nykyajan tietoliikenne toimii, oli toimisto missä hyvänsä. Laivanpäällystöliitto on ehdottanut Timantti-liitoille yhteisiä tietotekniikkaostoja. - Tietoliikenne- ja puhelinhankinnoissa voisimme tehdä yhteistyötä jo nykyisellään. Pekka Partasen mielestä on itsestään selvää, että Timanttisten yhteystyö perustuu liittojen tasavertaisuuteen. Pienuus tai suuruus ei vaikuta siihen, kenen ideoita kuunnellaan. Hilkka Kotkamaa 9

10 Järjestötyö on joukkuepeliä - Järjestötyö on joukkuepeliä, joka kyllä arvostaa yksilösuorituksia, mutta hyvät ja toteuttamiskelpoiset ideat syntyvät aina yhteisön sisällä, sanoo 60 vuotta joulukuussa täyttävä MTK:n vastaava järjestökouluttaja, agrologi Markku Vuorensola. - Järjestötyötä voidaan hyvin verrata jääkiekkoon, jonka pelauttamisessa valmentaja käyttää tavallisesti kolmea ketjua, mutta kriittisessä pelitilanteessa nouseekin nelosketju usein ratkaisevaan asemaan. - Myös MTK:n järjestökentässä on erotettavissa useita, valtakunnallista huipputasoa edustavia toimilinja- ja alakohtaisia osaajaketjuja. Näiden osaajaketjujen ohjaaminen yhdensuuntaiseen toimintaan edellyttääkin järjestön johdolta suurta harkintakykyä ja psykologista taitoa. Keskinkertaisuuden ohjaaminen yhteistoimintaan on käytännössä paljon helpompaa, mitä huippujen yhdensuuntaistaminen sinänsä on, Markku Vuorensola pohtii. - Hyvänä taloudellisen ja järjestöllisen ohjauksen oppikirjana voidaan pitää Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta. Kirjan sisältö tuo selkeästi esiin sen, että käskytys ei johda parhaaseen lopputulokseen, vaan parasta tulosta on saavutettavissa vain osaajaketjujen samansuuntaisella toiminnalla, Vuorensola toteaa. Markku Vuorensola on tehnyt työuransa MTK:n järjestötyön ja keskustalaisen politiikan parissa. Valmistuttuaan agrologiksi vuonna 1976, tuli hän MTK:n Pohjois-Hämeen Liiton järjestökonsulentiksi, josta tehtävästä siirtyi liiton toiminnanjohtajaksi Maatalouden järjestöllisen ja keskustalaisen valmennuksen hän sai appiukoltaan, maanviljelysneuvos Toivo Hakamäeltä, joka oli aikakautensa johtava valtakunnallinen hallintomies maatalousjärjestöissä ja pellervolaisessa osuustoiminnassa. Kaupunkilaissyntyisenä Markku Vuorensolalla olikin häneltä paljon opittavaa. Työ maatalousjärjestössä syvensi Vuorensolan maatalouden tuntemusta ja lisäsi mielenkiintoa viljelijöiden edunvalvontatehtäviin. Osaa edunvalvontatyöstä voitiin hoitaa hallintomiestoiminnalla maatalouden kaupallisten yritysten kautta, mutta maataloustuloon, verotukseen ja sosiaalipolitiikkaan liittyvät asiat oli kanavoitava MTK:n järjestötoiminnan avulla eduskuntaan ja valtioneuvostoon. Toiminta tuottajaliitossa teki Markku Vuorensolasta myös henkilökohtaisesti tunnetun viljelijäväestön keskuudessa, mikä mahdollisti hänen siirtymisensä valtakunnalliseen politiikkaan. Agrologikunnalle Markku Vuorensola kävi tutuksi toimittuaan 10 vuotta Agrologien Liiton johtokunnan puheenjohtajana vuosina Agrologit 4/2008

11 Kaksi vaalikautta eduskunnassa Kansanedustajaksi Markku Vuorensola valittiin vuonna 1991 ja uudelleen vuonna Vuosia kansanedustajana kertyi siis kahdeksan. - Kansanedustajuus opetti minulle uudenlaisen työskentelytavan. Paljon puheita ja neuvotteluja, mutta päätöksiä työaikaan nähden vain vähän, Markku Vuorensola analysoi. - Eduskuntatyö oli mielenkiintoisinta valiokunnissa. Se oli asioihin paneutumista ja mahdollisen yhteisen näkemyksen muovaamista. - Kahdeksan vuotta eduskuntatyötä on riittävä aika. Se ei suinkaan ollut hukkaan heitettyä aikaa, mutta jostakin syystä ei sitä takaisinkaan halua, Vuorensola toteaa. - Siinä työssä eivät viikonvaihteetkaan ole vapaita. Ne kun oli käytettävä yhteydenpitoon oman vaalipiirin yhteisöihin, järjestöihin ja äänestäjiin. Takaisin edunvalvontatyöhön Eduskuntatyön jälkeen Markku Vuorensola palasi takaisin MTK:n palvelukseen. Ei enää maakuntaportaaseen, vaan keskusliittoon, MTK-järjestökoulutukseen. Markku Vuorensola toimii koulutusyksikössä vastaavana kouluttajana ja toisena kouluttajana on agrologi Tapani Laukkanen. Vaikka työyksikkö onkin henkilöstöltään pieni, on sen työ monialaista ja valtakunnallisesti huomattavan näkyvää. Koulutustapahtumia on vuositasolla 140 ja niihin osallistuu yli 1500 henkilöä. Koulutusta toteutetaan yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton, MTK:n johdon ja pellervolaisen osuustoiminnan hallintomies- ja yritysjohdon kanssa. - MTK:n edunvalvontatehtävät ovat Suomen EU-jäsenyyden aikana kovasti muuttuneet. Kun toiminnan kohderyhmät aikaisemmin löytyivät kotimaasta, ovat ne nyt osittain jossakin muualla, Markku Vuorensola kertoo. - Tehtävissä on erotettavissa kolme eri tasoa: kotimaan-, EU:n ja globaalitaso. Kaikilla näillä tasoilla pitää MTK:n omata sekä valmiudet toimia että riittävät resurssit tehtävien hoitamiseen. Mitä kauemmaksi tehtävissä joudutaan menemään, sen kalliimmaksi ja työläämmäksi toiminta muuttuu. Yksittäisen jäsenen lienee joskus vaikea ymmärtää, onko tämä kaikki edes tarpeellista. Työssä on erotettavissa joitakin kärkitehtäviä, joista tärkeimmät tällä hetkellä liittyvät tuotannon kannattavuuteen. Tähän asti pystyttiin pelaaman tukipolitiikan tekijöillä, mutta nyt tämä tie on jo pahasti ehtynyt. Tuotantokiintiöistä ja tuotantoon perustuvasta tukipolitiikasta luopumiseen tähtäävät EU:n toimenpiteet ovat siirtämässä edunvalvonnan markkinointiin ja markkinoinnin edellytyksiin. Aikaisemmin markkinointiasioita voitiin valvoa ja niihin vaikuttaa omien tuoteosuuskuntien ja niiden keskusliikkeiden kautta. Nyt tilanne onkin kokonaan jo toinen. Esimerkiksi maidosta tunnettu Valio on yhtiömuodoltaan osakeyhtiö, jonka tosin omistavat osuusmeijerit, mutta meijerit itse ovat vetäytyneet maidon myyntiä harjoittaviksi osuuskunniksi. Samalla maidon keräily, jalostus ja markkinointi ovat kokonaisuudessaan siirtyneet Valio Oy:n tehtäväksi. Kehitys yksittäisen osuuskunnan kannalta on viisasta, kun osuuskunta voi käyttää hyväkseen suuren yhtiön resursseja ja osaamista. Valion suoranaiseen toimintaan yksittäinen meijeriosuuskunta voi vaikuttaa ainoastaan yhtiökokouksen kautta. - Nykyisessä EU-tilanteessa maitoasiat ovat kuitenkin jollain tavoin hoidettavissa, mutta lihan kohdalla tilanne on katastrofaalinen. Meiltä puuttuu voimakas yhtenäinen teuraseläinten kuljetuksen, teurastuksen ja lihan jalostuksen sekä markkinoinnin hoitava osakeyhtiö, Markku Vuorensola toteaa. - Nyt kotimaiset osuusteurastamot, omistamiensa osakeyhtiöiden kanssa, kilpailevat kotimaan markkinoista, kun kaikki ponnistelut pitäisi kohdistaa ulkomaista tarjontaa vastaan ja kilpailuun EU:n sisämarkkinoista. - Toisena suurena kärkitekijänä kannattavuuden rinnalle nousee sosiaalipolitiikka. Se on jo poliittista toimintaa, jota valmistellaan ja josta sovitaan valtiovallan poliittisen johdon kanssa. Maatilojen suuri koko, suuri työtaakka, ylivelkaantuminen ja kasvava riski, ovat nostaneet esiin työuupumuksen ja työssä jaksamisenongelmat, Vuorensola luettelee. - Meillä on suurena lohtuna maatalouslomitus, todellinen sosiaalihelmi, jota muissa EU-maissa ei ole. Se on kansallinen järjestelmä, joka yhteiskunnalle maksaa 200 milj. vuodessa. Koulutus on avainasemassa MTK:n toimintatasojen, tuoteosuuskuntien toiminnan yhtiöittäminen ja EU-sisämarkkinoiden avautuminen sekä tukipolitiikan romuttuminen ovat johtaneet myös MTK -järjestökoulutuksen täydelliseen muutokseen. Aikaisemmin jaettu ohjaus ei enää sovellu käytäntöön, vaan asioita on lähestyttävä kokonaan uudesta lähtökohdasta. Kun hallintomiehet pystyivät aikaisemmin luottamaan yritysjohtoon, nyt heidän pitääkin olla itse päättämässä yrityksen asioista ja valvoa myös käytännön toimintaa. - Koulutus on väline, jolla hallintomiestä ohjataan seuraamaan ja päättämään yrityksensä asioista. Se luo myös valmiuksia päätöksen tekoon. Koulutus on ulkoisen tiedotuksen ja sisäisen viestinnän ohella osa henkilöstöpolitiikkaa, Markku Vuorensola toteaa. Teksti ja kuva: Matti Värri PUOLUEPOLITIIKKAA JA EDUNVALVONTAA Agrologi Markku Vuorensola syntyi Tampereella virkamiesperheeseen. Hän kävi kansa- ja keskikoulun, mutta lukioluokat eivät enää kiinnostaneet. Opintojaan Markku täydensi myöhemmin ammatillisessa koulutuksessa. Ensin Ahlmanin Maamieskoulussa ja sen jälkeen Mustialan Maatalousopistossa, josta valmistui agrologiksi vuonna Mentyään naimisiin maatalouspiireissä tunnetun hallintomiehen, maanviljelysneuvos Toivo Hakamäen tyttären, terveydenhoitaja Pirkko Hakamäen kanssa, pääsi Markku todelliseen maatalouden järjestölliseen ja keskustalaiseen poliittiseen valmennukseen. Kokemusta maaseutuasumisesta Markku Vuorensola sai muutettuaan asumaan perheensä kanssa Lempäälään. Perheeseen syntyi kolme lasta, kaksi tyttöä ja poika, jotka ovat jo aikuisia. Markku Vuorensolan ensimmäinen työpaikka agrologiksi valmistumisen jälkeen oli MTK Pohjois-Hämeen Liiton järjestökonsulentin tehtävä. Työssään hän paneutui maatalouden järjestötoimintaan sekä keskustalaiseen puoluepolitiikkaan. Saman liiton toiminnanjohtajaksi hänet nimitettiin Kymmenen vuotta myöhemmin Markku Vuorensola valittiin kansanedustajaksi. Eduskuntatyö kesti kaksi vaalikautta, vuodet Eduskuntatyön päätyttyä hän on toiminut MTK-järjestökoulutuksen vastaavana kouluttajana. Markku Vuorensola on toiminut myös hallintohenkilönä monissa järjestöissä, sekä yhteiskunnallisissa ja osuustoiminnallisissa yhteisöissä, esimerkiksi Agrologien Liiton johtokunnan puheenjohtajana vuodet Harrastuksikseen Markku nimeää politiikan aktiivisen seurannan. Kentältä katsottuna se näyttääkin aivan erilaiselta, miltä se mukana ollessa vielä tuntui. Muina harrastuksinaan hän mainitsee lukemisen ja kuntoliikunnan. Vuodesta 1991 Markku Vuorensola on perheensä kanssa asunut Helsingissä. Merkkipäiväänsä Markku Vuorensola viettää perheensä parissa. 11

12 Timanttisten lomatarjonta Timanttiset eli Maa-, meri- ja metsäalojen työttömyyskassan asiamiespiirit tarjoavat lomapaikkojaan omien jäsentensä lisäksi myös muille timanttiliitoille. Esittelemme liittojen lomakohteet aakkosjärjestyksessä. Mediaunioni tarjoaa Timanttisten vuokrattavaksi Vammalan Ellivuoressa sijaitsevaa lomatalo Satuniemeä. Se on vuonna 2006 valmistunut 3-kerroksinen rinnetalo 80,5 m 2 huoneisto. Alakerrassa on autokatos, sauna pesutiloineen, oleskelutila, terassi. 1. kerroksessa on keittiö, tupa, makuuhuone ja terassi. Vuodepaikkoja löytyy kahdeksalle. Paikkaa ei suositella liikuntarajoitteisille. Lomaviikkoja haetaan määräajoin hakemuksella. Hakulomake ja tarkempia tietoja löytyy osoitteesta löytyvällä hakemuksella. MDU:n omat jäsenet ovat viikkojen varaamisessa etusijalla. Meijerialan Ammattilaiset MVL Levillä nautit lomastasi mukavassa ja tasokkaassa rivitalohuoneistossa aivan Levitunturin kupeessa! Ladulle pääset heti ovelta, päähissiasema on melkein kulman takana ja kaikki palvelut kävelymatkan päässä - kaupat, parhaat ravintolat ja rennot after-ski-paikat. Levin Kausikämpät-huoneistot: 35 m 2, 4-6 henkilöä, makuutilat parvella; 45 m 2, 5-7 henkilöä, makuuhuone ja parvi tai 50 m 2, 6-8 henkilöä, makuuhuone ja parvi. Levin Origo-huoneistot 60 m 2 + yläkerta 13 m 2, max 7-10 henkilölle. Kausikämppien ja Origo-huoneistojen tiedustelut Polar Meetings Oy, puh , polarmeetings@levi.fi, 12 Agrologit 4/2008 Mustonen Kuusamossa Virkistyskeskus Mustonen huimaavan kauniissa Kuusamon maisemissa kalaisan Kitkajärven rannassa on avoinna koko vuoden. Lomapaikka on mainio kalastus- ja retkeilykohde vuodenajasta riippumatta. Rukan palveluihin on matkaa 13 kilometriä, eikä Kuusamon kylpyläkään ole kaukana. Mustosessa on 13 huonetta, joissa voi majoittua 2-4 henkeä. Keittiö on iso ja täydellisesti varustettu laitoskeittiö. Lisäksi lomalaisten käytössä ovat saunat, kuntosali, oleskeluhuone ja ruokailutila. Mustosen huoneista kahdessa on oma suihku ja WC. Muissa huoneissa asuvat käyttävät yhteisiä WC- ja suihkutiloja. Varaukset: MVL:n toimisto: Eija Kousa, puh. (09) tai Mustonen: lomaisäntä Kauko Tahkola (08) tai (040) Rönnäsin Kausikämpät Tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitsee Rönnäs, meren rannalle vehmaaseen ympäristöön rakennettu viihtyisä lomakeskus, joka tarjoaa runsaat mahdollisuudet vapaa-ajan viettoon kaikkina vuodenaikoina. Mökit Karpalo, Puolukka, Kataja 49 m², 4-6 henkilöä 63 m², 6-8 henkilöä Varustus: sauna, takka, grilli, jääkaappi, liesi/uuni, astianpesukone, mikro, astiat, satelliitti- TV, videot, CD-radionauhuri ja lämmityspistoke autolle. Jokaiseen mökkiin kuuluu oma vene sekä takkapuut. Huolellisesti ja hyvällä maulla sisustetut mökit ovat n metrin päässä meren rannasta ja rakennettu ympärivuotiseen käyttöön. Hinnaston löydät osoitteesta Varaukset: Rönnäsin Kausikämpät, puh. (019) ja Lisätietoja MVL:n kohteista Metsäalan Asiantuntijat Meto ry on pääomistajana Kiinteistö Oy Pomoselässä, joka hallinnoi korkeatasoisia Pomoselkä- ja Teräväpääkelohonkamajoja Saariselällä. Meton lomamajat Pomoselkä ja Teräväpää ovat Saariselän parhaalla paikalla, Luttojoen törmällä ja matkailukylän sydämessä. Lentokentälle on matkaa vain 30 kilometriä. Pomoselkä-huoneisto Vuokrattavana joko 25 m² huone tai 36 m² tai 44 m² huoneistot. Ukkoherra - huoneisto Tilat 3, 4 ja 5 yhdistettynä. Sisältäen kaksi 19,5 m² huonetta ja yhden 36 m² huoneiston, vuoteet kuudelle hengelle ja lisävuodemahdollisuus kahdelle. Ukkoherra -huoneistoilla on yhteinen keittiö, 32 m² oleskelu- / kokoustila sekä upea 37 m 2 takkaja saunaosasto. Huoneiden ja huoneistojen varustus on laadukas: astiasto, liinavaatteet, astianpesukone, mikro, ym. muut keittiökoneet, pyykinpesukone, kuivausrumpu, kuivauskaappi, tv, video. STTK:n jäsenliittojen, Agrologien Liiton ja Uusi Insinööriliitto UIL:n jäsenille 15 % alennus. Varaukset: Pomoselkä, Raitopolku 20, SAARISELKÄ, puh.(016) , ma-la klo , pomoselka@meto-ry.fi Varaustilanne, perushinnat ja tietoa majoista löytyy Meton kotisivuilta lomamajat, varaustilanne Meton toimistossa lomamajojen asioita hoitaa pääsihteeri Matti Malkamäki, p.(09) Suomen Laivapäällystöliitto omistaa neljä mökkiä Sulkavalla Ryhälän kylässä. Varmaranta 73,5 m 2, kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle, oleskelutilassa vuoteet 2:lle, parvella vuoteet 5:lle. Varustus vesijohtovesi, WC ja suihku, mikroaaltouuni, TV antenni (ei televisioita), sähköistetty grillikatos, sauna rannassa, sähkölämmitys, sähköpistoke autoa varten, valmistunut Myllyjärvi Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti. 49 m 2, vuoteet neljälle (useammallekin yöpyjälle löytyy tilaa), kaivovesi, sähkölämmitys, sähköpistoke autoa varten, sauna mökin yhteydessä. Jaatila Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta. 48 m2, vuoteet neljälle sekä parvi 5-6 hengelle, kaivovesi, sauna mökin yhteydessä, laituri venepaikka, remontoitu Suvitupa 24,5 m 2, vuodesohva kahdelle, takkatupa ja sauna, kaivovesi, venelaituri, telttapaikat, asuntovaunupaikat, mökki on valmistunut Varaaminen ja hinnat Liiton mökkejä voit varata Mirjam Tuiskulta osoitteesta mirjam.tuisku@seacommand.fi tai puhelimitse (09) Hinnat ja maksuohjeet näet osoitteesta jäsenasiat/jäsenedut/mökit.

13 Syksyn toimintaa Syyskuun lopussa Agrologin Liiton johtokunta piti johtokuntaseminaarin Alahärmän Hunurijärvellä. Seminaarissa pohjustettiin liiton sääntöjen muutosehdotusta, jäsenmarkkinoinnin kohdentamista sekä muita ajankohtaisasioita. Liiton edustajiston asemaa on tarkoitus terävöittää valitsemalla jatkossa liiton edustajistolle oma puheenjohtaja ja jatkamalla edustajiston jäsenten toimikausi kolmivuotiseksi. Myös 50 vuotta vanhasta aluejärjestelmästä on tarkoitus luopua ja johtokunnan kokoa on tarkoitus pienentää. Sääntömuutosehdotus tulee lausunnoille perusyhdistysten vuosikokouksiin ensi keväänä. Toisen kerran järjestetyllä agrologien pikkujouluristeilyllä irtaannuimme arjesta. Yhteisessä ohjelmaosuudessa tutustuimme toisiimme, paneuduimme agrologien ajankohtaisiin kuulumisiin, kuuntelimme ja lauloimme yhdessä joululauluja ja pidimme opistojen väliset kisat. Pikkujoulun yhteisen osuuden musiikista vastasivat alan ammattialaiset Esme Manns-Metso ja Kaj Silfvast agrologeja molemmat. Johtokuntaseminaaria vietettiin agrologiveli Kalevi Hanhimäen (2. oik.) isännöimässä Hunurijärven Lomakeskuksessa. Taustalla Kalevin itse tekemä Hunurijärvi. Nännikuminheitto vaati ankaraa keskittymistä. Raisa Kinnunen Keski- Suomesta näyttää mallia. Pikkujouluristeilyn yhteydessä pidetyssä johtokunnan kokouksessa kiitettiin ja muistettiin vuoden vaihteessa johtokunnasta poisjäävää Eino Heinolaa. 13

14 Tarkistithan työeläkeotteesi? Kuluvan vuoden aikana lähes jokainen työikäinen suomalainen on saanut ensimmäistä kertaa työeläkeotteen. Työeläkeotteeseen kannattaa tutustua huolella, sillä siitä riippuu tuleva eläkkeesi. Työeläkeote kertoo, paljonko sinulle on kertynyt työeläkettä yksityisen alan työsuhteista sekä yrittäjyys- ja maatalousyrittäjyysjaksoista. 50 vuotta täyttäneille kerrotaan myös, paljonko vanhuuseläkettä on odotettavissa, jos jatkaa työskentelyä nykyisellä palkalla tai yrittäjätulolla 63-, 65- tai 68-vuotiaaksi. Työeläkeote lähetetään tästä eteenpäin joka vuosi. Työeläkeote on kuin veroehdotus Työeläkeote on kuin veroehdotus. Jokaisen velvollisuus on tarkistaa oma työeläkeotteensa huolella. Jos otteessa on virheitä tai siitä puuttuu joitain yksityissektorin työsuhteita, pitää puutteet ilmoittaa itse otteen lähettäneelle eläkelaitokselle. Työeläke maksetaan aikanaan vain työeläkeotteelle kirjattujen työsuhteiden ja yrittäjyysjaksojen perusteella. Julkisen alan eläke ei näy otteella Työeläkeote lisää jokaisen kansalaisen tietoutta omasta eläketurvastaan. Valitettavasti työeläkeotteella ei vielä tässä vaiheessa näy julkiselta sektorilta (valtio, kunnat ja seurakunnat) tienattu eläke. Jos haluaa selvittää kokonaiseläketurvansa, on julkiselta sektorilta karttunut työeläke tarkistettava julkisten alojen työeläkelaitoksista, kuten Kuntien eläkevakuutuksesta tai Valtiokonttorista, puhelimitse tai verkkopalvelun kautta. Julkisen sektorin työsuhteet tulevat mukaan työeläkeotteelle vuonna Silloin työeläkeote on täydellinen katsaus omaan eläketurvaan. Ne henkilöt, jotka ovat työskennelleet pelkästään julkisella sektorilla, eivät saa työeläkeotetta lainkaan. Heitä on noin Myöskään eläkkeelle olevat eivät saa työeläkeotetta. Pidä MYEL-työtulosi ajan tasalla Maatalousyrittäjän on tärkeää pitää MYELtyötulonsa todellisuutta vastaavalla tasolla. MYEL-työtulon perusteella lasketaan eläkeetuuksien lisäksi äitiys- ja vanhempainrahat, tapaturmapäivärahat ja sairauspäivärahat. Myös maatilan muun yritystoiminnan tulot kannattaa ottaa huomioon oikeaa MYEL-työtulon tasoa valittaessa. Yrittäjätoiminnan alusta lähtien oikein mitoitettu työtulo takaa ansiotason mukaisen eläkkeen. Vasta viimeisten työvuosien aikana tehdyt työtulon korotukset eivät ehdi juurikaan vaikuttaa eläkkeen määrään. Työuran jatkaminen kartuttaa eläkettä Vanhuuseläkkeelle voi nykyään jäädä joustavasti vuotiaana. Jokainen valitsee itselleen sopivan eläkkeellesiirtymisiän. Kun jatkaa työssä 63 ikävuoden jälkeen, eläkekarttuma nousee huomattavasti vuotiaana vanhuuseläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuotuisesta MYEL-työtulosta. Alle 53-vuotiaana eläkekarttuma on 1,5 prosenttia MYELtyötulosta ja vuotiaana 1,9 prosenttia MYEL-työtulosta. Sähköinen työeläkeote netissä Jos haluat tarkistaa oman työeläkekertymäsi helposti ja nopeasti, kannattaa käydä katsomassa sähköinen työeläkeote. Sähköinen työeläkeote löytyy osoitteista ja Palveluihin pääsee kirjautumaan verkkopankkitunnuksilla. Sähköisessä työeläkeotteessa on eläkekarttuman lisäksi työkyvyttömyyseläkearvio sekä vanhuuseläkearvio myös alle 50-vuotiaille. Markku Pulkkinen viestintäpäällikkö Maatalousyrittäjien eläkelaitos 14 Agrologit 4/2008

15 ProAgria Keskusten Liitto ProAgria Maaseutukeskusten Liiton 110-vuotisjuhlassa julkistettiin liiton uusi nimi ProAgria Keskusten Liitto. Vuoden 2009 alussa käyttöön otettava nimi ilmentää tiivistyvää yhteistyötä maakuntien ProAgria keskusten ja niiden keskusjärjestön välillä, sanoi ProAgria Maaseutukeskusten Liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Korkeaoja. -Muutokset maaseudun toimintaympäristössä jatkuvat. Edessämme on uusia uhkatekijöitä, mutta myös mahdollisuuksia. Uhkatekijöistä suurin on maatilojen heikko kannattavuus, sanoi Korkeaoja puheessaan. Korkeaoja kehotti viljelijöitä käymään yhdessä neuvojan kanssa läpi tilan toiminnat. -Kannattavuutta voidaan parantaa oikein suunnatuilla ja mitoitetuilla toimilla lähes kaikilla tiloilla. Käyttämällä hyväksi neuvontajärjestön kotimaisia ja kansainvälisiä vertailuaineistoja, voidaan kehittämistoimenpiteet kohdistaa oikein tuottojen lisäämiseksi ja kustannusten alentamiseksi. -Yhä tärkeämmäksi on tullut myös tarve suunnitella ja toteuttaa investoinnit kustannustehokkaasti. Suunnittelussa on kyettävä ottamaan huomioon taloudellisten seikkojen ohella myös inhimilliset voimavarat ja yrittäjäperheen jak- saminen. Avainsana on koko tuotantoprosessin taitava johtaminen. Ilmastonmuutoksen Korkeaoja arvioi parantavan pohjoisilla alueilla maatalouden suhteellista kilpailukykyä satopotentiaalin noustessa, mutta samalla haasteena tulee olemaan mm. lisääntyvä kasvitautipaine. -Ilmastonmuutoksen torjumiseksi maatilojen on kyettävä löytämään aikaisempaa energiatehokkaampia toimintatapoja. Uusiutuvan energian tuottaminen luo uusia mahdollisuuksia maatiloille. Näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin huolellista harkintaa ja tarkkoja laskelmia, joissa otetaan huomioon myös mahdolliset suuretkin hintavaihtelut. Korkeaojan mielestä uhkien torjuminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät neuvontajärjestöltä oman osaamisen parantamista ja toiminnan tehokkuuden nostamista. -Tietoverkkojen hyödyntäminen neuvonnassa on keskeinen kehittämisen alue, mutta on voimavarojen tuhlaamista, jos kaikki neuvonnan piirissä toimivat organisaatiot kehittävät näitä neuvonnan teknisiä välineitä, kun paremminkin pitäisi keskittyä sisältöjen parantamiseen ja tarjotun tiedon syventämiseen. Tavoitteeksi on asetettava yhden korkeatasoisen koko neuvonnan kattavan neuvontaportaalin luominen Suomeen. -Neuvonnan sisäisten rakenteellisten uudistusten lisäksi tarvitaan tiivistyvää yhteistyötä ja ennakkoluulottomia ratkaisuja myös tuottajajärjestöjen ja neuvontajärjestöjen välillä. Meillä on yhteinen, mutta koko ajan vähenevä jäsenkunta, huomautti puheenjohtaja Korkeaoja. - Viljelijöiden, maatalouselinkeinon ja koko maaseudun etu edellyttää organisaatiorakenteiden rohkeaa uudistamista. Työeläkeote vuoden tärkein posti Maatalousyrittäjät saavat työeläkeotteen postitse loka-marraskuussa. Työeläkeotteesta näet, paljonko eläkettä sinulle on kertynyt. Lue työeläkeote huolella. Sähköisen työeläkeotteen löydät osoitteessa Kasvata eläkettäsi MYEL-vakuutuksella MYEL-vakuutus on edullinen tapa parantaa omaa eläketurvaa. Tarkista MYEL-työtulosi ajan tasalle jo tänään. Ota yhteyttä Mela-asiamieheen tai asiakaspalveluumme, puh Työtulon muutoksen voit tehdä myös internetissä.

16 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan Ilmoittaudu työvoimatoimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ryhmälomautustapauksessa (vähintään kymmenen lomautettua) henkilökohtaista ilmoittautumista ei välttämättä tarvita, vaan työnantaja voi hoitaa asian ryhmälomautusilmoituksella. Mikäli olet saanut sairaspäivärahaa enimmäisajan (300 päivää) ja olet hakenut työkyvyttömyyseläkettä tai eläkehakemuksesi on hylätty, sinulla saattaa olla oikeus työttömyyspäivärahaan. Ilmoittaudu siinä tapauksessa työhakijaksi työvoimatoimistoon. Ensimmäisen päivärahan hakulomakkeen saat työvoimatoimistosta tai esimerkiksi kassan internetsivuilta Hakiessasi päivärahaa jatkossa, käytä esitäytettyä lomaketta, jonka saat aina maksun yhteydessä. On tärkeää, että pidät työnhakusi voimassa työvoimatoimiston määräämällä tavalla. Hakemuksen lähettäminen työttömyyskassalle Ensimmäisen päivärahahakemuksen (liitteineen) voi lähettää kassalle neljän viikon työttömyyden jälkeen. Mikäli työttömyys alkaa kesken kalenteriviikon, hae tämä vajaa viikko ja kolme täyttä kalenteriviikkoa niin, että hakemus päättyy sunnuntaihin. Jatkohakemukset täytetään joko neljän kalenteriviikon (ma-su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Jos olet osa-aikatyössä tai satunnaisessa, alle kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä, hae päivärahaa palkanmaksujaksoittain (kuukausi tai neljän kalenteriviikkoa). Hakemuksen liitteenä on oltava työsopimus ja palkkatodistus hakujakson aikana ansaitusta tulosta. Jos työttömyys päättyy kesken neljän viikon tai kuukauden hakujakson, voit lähettää hakemuksen myös lyhyemmältä ajalta, mutta ilmoita silloin syy normaalia lyhyempään hakujaksoon. Hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaa haetaan. Kassa ei voi ilman erityisen painavaa syytä maksaa päivärahaa pidemmältä ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Jos jostain syystä haet päivärahaa tätä vanhemmalta ajalta, liitä mukaan selvitys myöhästymisen syystä. Erityisen painavaksi syyksi ei riitä esimerkiksi liitteiden saamisen viivästyminen. Hakemuksen liitteeksi Ensimmäiseen hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat asiapaperit: Palkkatodistus Palkkatodistus välittömästi työttömyyttä edeltäneeltä ajalta vähintään 34 tai 43 työviikolta riippuen siitä, kuulutko paluuehdon vai alkuehdon piiriin. Paluuehdon piiriin (34 viikkoa) kuuluvat ne, jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta jälkeen. Muut kuuluvat alkuehdon (43 viikkoa) piiriin. Jos työttömyyttä edeltävälle jaksolle sisältyy esimerkiksi opiskelua, äitiyslomaa, hoitovapaata, palkatonta sairaslomaa tms., liitä hakemukseen todistus tällaisesta jaksosta ja pyydä palkkatodistus niin pitkältä ajalta, että se sisältää palkallista aikaa vähintään tarvittavan 34 tai 43 viikon verran. Palkkatodistuksessa on mainittava seuraavat seikat: työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä kertymäajan alkamis- ja päättymispäivä ennakonpidätyksen alainen palkka lomarahat ja lomakorvaukset eriteltynä muut mahdollisesti maksetut erät selvitys palkattomista jaksoista palkanlaskijan allekirjoitus ja puhelinnumero Irtisanomisilmoitus Ilmoituksesta työttömyyskassa tarkistaa, että irtisanomisaika on ollut työsopimuslain mukainen. Samalla tarkistetaan myös irtisanomisperuste, mikäli haet korotettua ansio-osaa. Työeläkeotteen ansiotyöluetteloa ei tarvita hakemuksen liitteeksi korotettua ansio-osaa haettaessa, vaikka näin joissakin vanhoissa hakemuslomakkeissa vielä pyydetäänkin. Päätös sosiaalietuudesta Jos saat jotakin sosiaalietuutta, esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkettä, hakemukseen tulee liittää päätös ja viimeisin maksuilmoitus. Kopio vahvistetusta verotuksesta Mikäli omistat maa- tai metsätilan tai sinulla on muuta sivutoimista yritystoimintaa, liitä hakemukseen selvitys viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Verokortti Pääsääntö on, että verokorttia ei tarvitse lähettää. Vain siinä tapauksessa, että sinulla on portaikkoverokortti tai olet hakenut muutosverokortin, verokortti on toimitettava alkuperäisenä työttömyyskassaan. Jos haet päivärahaa lomautuksen perusteella, liitä hakemukseen lomautusilmoitus ja jäljennös työsopimuksesta. Työttömyyskassa ei pysty käsittelemään puutteellisin tiedoin täytettyjä hakemuksia. Jokaisen päivän (myös lauantain ja sunnuntain sekä arkipyhien) kohdalle tulee merkitä oletko ollut työtön, sairas, matkalla tai muuten estynyt vastaanottamasta työtä. Myös päivämäärät ja kuukaudet tulee merkitä selvästi näkyviin. Hakemuksen käsittely on nopeampaa, jos se voidaan tehdä ilman lisäselvityspyyntöjä. Tarkista, että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana ja että ne ovat lukukelpoisia. Tarkista myös, että tiedot asiapapereissa pitävät paikkansa esimerkiksi päivämäärien ja summien osalta. HELI KOSKINEN 16 Agrologit 4/2008

17 Agrologiopiskelijat ovat nyt myös STTK-Opiskelijat ry:n jäseniä AMK-Agrologiopiskelijat ry on Agrologien Liiton jäsenyhdistys, johon kuuluvat kaikki Liiton opiskelijajäsenet. AMK-Agrologiopiskelijat ry:n toiminnan tavoitteena on yhteistoiminnan ja tiedonkulun lisääminen agrologeja kouluttavien ammattikorkeakoulujen välillä, sekä opiskelijoiden kuuleminen ja heidän etujensa ajaminen agrologikoulutukseen liittyvissä asioissa. AMK-Agrologiopiskelijat ry:n hallitukseen kuuluu yksi opiskelija jokaisesta yhdeksästä AMKagrologeja kouluttavasta ammattikorkeakoulusta. AMK-Agrologiopiskelijat ry:n puheenjohtaja on Anna-Maria Pajukivi Hämeen Ammattikorkeakoulusta. Hallituksen jäsenet v ovat Heidi Anttila (OAMK), Jari Aspelund (LAU- REA), Kati Laukkanen (PKAMK), Salla Lindgrén (SEAMK), Mickel Nyström (NOVIA), Teemu Santonen ( JAMK), Taina Stark (RAMK) ja Simo Räty (SAVONIA). AMK-Agrologiopiskelijat ry:n hallitus kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Yhdistyksen vuosikokous pidetään keväisin Nuijaturnauksen yhteydessä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Ilmajoen yksikössä. AMK-Agrologiopiskelijat ry liittyi huhtikuussa 2008 STTK-Opiskelijat ry:n jäseneksi. STTK- Opiskelijat on STTK:laisten opiskelijoiden oma järjestö, joka ottaa kantaa, vaikuttaa, valvoo jäsentensä etuja ja tiedottaa työelämän pelisäännöistä. STTK-Opiskelijoita on jo yli kaikilta koulutusasteilta ja -aloilta. STTK-Opiskelijoiden keskeisiä toiminta-alueita ovat vaikuttaminen koulutus-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaan. Simo Räty Savonia-Ammattikorkeakoulusta Iisalmesta edustaa agrologiopiskelijoita STTK- Opiskelijat ry:n valtuustossa v Mustialan Toveriliitto 100 vuotta Satavuotisjuhlat Mustialassa jatkuivat, kun Toveriliitto juhli 100-vuotistaivaltaan marraskuun puolivälissä. Komeat jätkänkynttilät ja kymmenet, ellei sadat pihakynttilät, johdattelivat 150-päisen juhlajoukon syksyn sateesta katon alle vanhan opiston lämpöön. Toveriliiton puheenjohtaja Maarit Kuikan tervetuliaissanojen jälkeen nautittiin Mustialan keittiön loihtimasta maittavasta juhlaillallisesta. Tämän jälkeen juhla jatkui musiikilla. Yhteislaulun jälkeen opiskelijoiden kuoro esitti komeasti Täällä pohjantähden alla- ja Kalliolle, kukkulallekappaleet, jonka jälkeen Maiju Huittinen soitti tuubaa. Vorssasta poijjaat kajahti yhteislauluna reippaasti. Kun kesän juhlassa laulettiin vain painokelpoisimmat säkeet, laulettiin tällä kertaa myös kesällä laulamatta jätetyt säkeet. Juhlapuheen piti Mustialan metsäsissien puheenjohtaja Simo Larmo. Vapaan sanan aikana entiset Mustialan opiskelijat muistelivat hauskoja sattumuksia opiskeluvuosiltaan. Täytekakkukahvien jälkeen ilta jatkui vanhan opiston parketilla tanssin merkeissä. Vaikka nykyinen opiskelijajoukko onkin naisvoittoinen, muodostivat miehet oppilaskuoron enemmistön. Kuoron laulu oli hienoa kuultavaa. Juhlan yhteyteen oli koottu Mustialan Toveriliiton vanhoja esineitä esittelevä näyttely. Kuvassa postimestarin virkamerkit. 17

18 AGROLOGIEN JÄSENMATKA RANSKAAN Lähde kanssamme kokemaan vehreä Normandia ja jylhä Bretagne. Meitä varten on tehty ainutlaatuinen ja monipuolinen retkiohjelma, joka tutustuttaa meidät monipuolisesti alueiden maatalouteen. Vierailemme myös maihinnousurannikolla ja käymme myös mielenkiintoisella Mont Saint-Michelin luostarisaarella. Tervetuloa mukaan! Matkaohjelma to ke (oikeudet pieniin muutoksiin pidätetään) To 2.4. Kokoontuminen Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 10 ja ilmoittautuminen matkanjohtajalle. Finnairin lento Pariisiin lähtee klo 12:15, ja on perillä klo Oppaamme ja bussimme ovat meitä vastassa ja ajamme Pariisin läpi, kohti Normandiaan. Matkan varrella näemme Pariisin tärkeimmät nähtävyydet. Saavumme Caenin kaupunkiin, johon majoitumme ** - tason hotelliin. Illallinen hotellissa. Pe 3.4. Aamiainen hotellissa Maatalousvierailuja. Illallinen hotellissa. La 4.4. Aamiainen hotellissa Kokopäivän retki Normandian maihinnousurannikoille: Courseulles, Sword, Juno ja Gold. Vierailemme myös Arromanchesissa, missä vierailu maihinnousumuseossa. Arromanchessa on varattu myös omaa aikaa esim. kahvillakäyntiin, ostosten tekoon jne. Jatkamme matkaa kohti kuuluisia maihinnousupaikkoja: Omaha Beach, Saint Laurent, Point Hoc Utah Beach. Tämän jälkeen jatkamme matkaa pieneen Sainte-Mere-Eglisen kaupunkiin, joka oli ensimmäinen vapautettu kaupunki Paluu Caeniin, matkan varrella pysähdymme 1500-luvulta olevalle La Ferme de Billyn calvados- ja siideritilalle maistiaisille. Illallinen hotellissa. Su 5.4. Buffet-aamiainen hotellissa. Matkamme jatkuu kohti Bretagnea. Ensimmäinen pysähdys on Mont Saint-Michelin luostarisaari. Le Mont St Michel on 80 metriä korkea graniittisaari ( 900 m ympärysmitaltaan) meren keskellä, jonka 1800 m pitkä kannas liittää mantereeseen. Sitä pidetään yhtenä maailman seitsemästä ihmeestä. Lasku-ja nousuveden välinen ero saaren ympärillä voi olla jopa 14 metriä. Saaren ensimmäinen rakennus oli 700-luvun alussa rakennettu munkkiluostari, nykyinen romaanityylinen luostari on vuosien väliltä ja se on restauroitu vuosina Saarella on nykyisin myös paljon ravintoloita ja pieniä käsityö- ja matkamuistoputiikkeja. Mont St.Micheliltä matka jatkuu Cancalen kaupunkiin, missä tutustumme osteriviljelmiin. Pääsemme myös maistelemaan ostereita. Täältä matka jatkuu idylliseen Saint Malon rannikkokaupungin muurien ympäröimään vanhaan kaupunkiin, minne majoitumme loppumatkamme ajaksi. Ma 6.4. Mannermainen aamiainen hotellissa. Maatilavierailuja. Illallinen hotellissa. Ti 7.4. Mannermainen aamiainen hotellissa. Maatilavierailu sekä omaa aikaa vaikkapa tuliaisostosten tekoon. Illallinen hotellissa. Ke 8.4. Mannermainen aamiainen hotellissa, jonka jälkeen kuljetus asemalle. lento- Lento Helsinkiin lähtee klo 12:20 ja on perillä klo 16:15. Matkan hinta 1597 euroa jaetussa 2 hengen huoneessa. Yhden hengen huoneen lisämaksu 250 euroa. Trio Travelsin palvelumaksu 15 euroa/hlö. Matkan hinta sisältää: Lennot Helsinki-Pariisi-Helsinki sekä kuljetukset kohteessa Majoituksen **-tason hotellissa jaetussa 2 hengen huoneessa Ohjelman mukaiset retket ja maistiaiset Suomalaisen oppaan palvelut kohteessa Matkaohjelman mukaiset ruokailut ruokajuomineen Matkan hinta ei sisällä: Matkavakuutusta Trio Travelsin palvelumaksua 15 euroa/matkustaja Maksuaikataulu: Ennakko- ja varausmaksu laskutetaan eräpäivällä 10 vrk ilmoittautumisesta. Loppulaskun eräpäivä 45 vrk ennen matkan alkua. Lisätietiedot ja ilmoittautumiset mennessä puh /Niina Oikarainen sales@triotravels.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Oy 18 Agrologit 4/2008

19 Metsäkouluntieltä maineeseen Oulun seudun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan yksikkö, tuttavallisemmin Luova, sijaitsee Metsäkouluntiellä, Vallinkorvassa, Sanginsuussa. Oulun keskustasta matkaa koululle kertyy noin 10 km. Luonnonvara-alan yksikössä on neljä eri koulutusohjelmaa: maaseutuelinkeinot, puutarhatalous, maisemansuunnittelu sekä maaseudun kehittäminen (ylempi AMK). Agrologiopiskelijoiden kisoissa onkin usein mukana myös hortonomeja. harjoittelujaksoja. Meiltä on ollut harjoittelijoita muun muassa Irlannissa ja Keniassa. Opiskelijat voivat myös suorittaa opintoja ulkomailla useassa eri oppilaitoksessa Euroopassa. Opiskelijat voivat osallistua myös kansainvälisille opintojaksoille, jotka järjestetään yhteistyössä eri oppilaitosten kesken. Esimerkkinä mainitsen INNOFOREST kurssin Unkarissa (2007), jossa oli opiskelijoita yhdeksästä eri maasta. Opiskelijatoiminta on yksikössämme aktiivista, vaikka opiskelijamäärä on melko pieni. Yksikkömme koulutusalajärjestö Luva ry toimii yhteistyössä Oulun Seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan OSAKO:n kanssa. Luva ry järjestää yksikön opiskelijoille monenlaista hauskaa ohjelmaa, kuten saunailtoja, laskettelureissuja, urheilutoimintaa sekä kisa- ja opintomatkoja. Luva ry on mukana OSAKO:n järjestämissä tapahtumissa. Preludi tapahtuma aloittaa lukuvuoden, laskiaisena kisaillaan mäenlaskussa sekä WappuRallyssa kisaillaan rastikierroksen merkeissä eri OAMK:n yksiköitten kesken. Ulkomaan opintomatkoja on järjestetty harvakseltaan, mutta tarkoitus on päästä reissuun edes kerran vuodessa. Seuraava opintomatka on suunnitelmissa tammikuussa, jolloin opiskelijat suuntaavat Saksaan Grüne Woche maatalous- ja puutarha-alan messuille. Agrologiopiskelijoiden yhteisissä kisoissa tapaamme muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijoita kisailun ja hauskanpidon merkeissä. Talvikisat on muodostunut yksiköllemme jo perinteeksi (tätä vuotta lukuun ottamatta). Ensi helmikuussa talvikisat järjestetäänkin taas Oulussa. Tervetuloa kaikille! Nähdään kisoissa! Heidi Anttila, Agrologiopiskelija Vieläkin monet virheellisesti luulevat, että agrologit opiskelevat Koivikossa, Muhoksella, vaikka opetus on siirtynyt Vallinkorvaan entisen metsäkoulun tiloihin vuosituhannen vaihteessa. Vieläkin yhteyksiä Muhoksen suuntaan tosin on, sillä opiskelijat suorittavat ensimmäisen käytännön työjakson Koivikon loistokkaassa robottinavetassa. Koulun tunnettuuden lisääminen sekä suuren yleisön että opiskelijoiden keskuudessa onkin suunnitelmissa tulevaisuudessa. Maaseutuelinkeinojen opiskelijat voivat suuntautua yrittäjyyteen tai ympäristönhoitoon. Ympäristöasiat ovat muutenkin tärkeässä asemassa yksikössämme. Yksikössä otetaan käyttöön ympäristöjärjestelmä, ja tulevaisuudessa onkin tavoitteena saada ympäristösertifikaatti ISO Kansainvälisyys liittyy yksikkömme toimintaan hyvin tiiviisti. Yksikössämme järjestetään englanninkielistä opetusta, johon osallistuvat niin meidän opiskelijamme, kuin myös yksikössämme opiskelevat vaihto-opiskelijat. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ulkomailla opintoja sekä Agrologiopiskelijoita Nuijaturnauksessa v Ilmajoella. 19

20 Agrologiopiskelija Sanna Halonen, taustalla Erasmus-silta. Vaihto-opiskelijana Alankomaissa Peruskouluaikoina mietin, etten koskaan voisi lähteä ulkomaille opiskelemaan huonon kielipääni vuoksi. Vuoden vaihteen jälkeen, juteltuani kaverini kanssa vaihtoon lähtemisestä, heräsi minullakin ajatus: Miksipä en voisi oppia uusia asioita vieraalla kielellä?. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tarvaalan yksikön opiskelijat voivat hakea vaihto-opiskelemaan Puolaan, Islantiin tai uutena paikkana Alankomaihin. Vaihto-opiskelemaan haimme lähettämällä tietoja itsestämme ja opiskelujen etenemisestä Suomessa. Paperitöiden jälkeen saimme tiedon, että kaikki kolme koulustamme hakenutta valittiin opiskelemaan ensimmäiseen vaihtoehtoomme Alankomaihin INHOLLAND:in Yliopistoon. 20 Agrologit 4/2008 INHOLLAND:in Yliopiston keskeisimmät palvelut ovat Rotterdamissa ja Den Haagissa, mutta eläin- ja kasvipuolen yksikkö sijaitsee näiden kahden suurkaupungin välissä olevassa pienemmässä kaupungissa, Delftissä. Rotterdam, jossa asustelemme, on Alankomaiden toiseksi suurin kaupunki, ja siellä sijaitsee muun muassa Euroopan suurin satama. Delft puolestaan on pienten kanaalien halkoma, vanhoja kivitaloja täynnä oleva viihtyisä kaupunki, joka tunnetaan mm. kuuluisista keramiikkatuotteistaan, kuten käsinmaalatusta Delftin sinisestä. Opinnot aloitimme syyskuun alussa ja viimeiset tunnit käymme tammikuun puolella. Delftissä opiskelemme puutarhataloutta, koska sillä puo-