Akseli 3/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ T YÖ PA I K AT J A T YÖ S S Ä K ÄYNTI. Ti e d o l l a j o htaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akseli 3/2012. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta VÄ E S TÖ T YÖ PA I K AT J A T YÖ S S Ä K ÄYNTI. Ti e d o l l a j o htaminen"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ PA I K AT J A T YÖ S S Ä K ÄYNTI A S U M I N E N HY V I N V O I N T I TA LO U S O R I G O S S A : Ti e d o l l a j o htaminen A J A N KO H TA I S TA To p S c h o o l - h a n k e Ym p ä r i s tök ysely Akseli 3/2012 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 3/2012 Väestö 1 Työllisyys 3 Työpaikat ja työssäkäynti 5 Asuminen 7 Hyvinvointi 8 Talous 10 Origossa: Tiedolla johtaminen 14 Ajankohtaista 16 Tutkimuksia ja arviointeja 21 Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tukea tiedolla johtamista osana kaupungin strategista johtamista. Tämän julkaisun (Akseli 3/2012) origossa Tampereen teknillisen yliopiston tutkijatohtori Harri Laihonen kuvaa tiedolla johtamisen haasteita ja tarpeita tiedon tuottamisen näkökulmasta. Uudenlainen johtamisnäkökulma, joka on syntynyt palvelu- ja tietoyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista sekä tarpeista, haastaa tiedontuottamista ja tiedolla johtamisen käytäntöjä vahvasti myös kuntasektorilla. Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristössä vallitseviin ilmiöihin eri tietolähteistä koottujen taulukoiden ja kaavioiden avulla. Aihealueita ovat väestö, työllisyys, asuminen, hyvinvointi, työpaikat ja työssäkäynti sekä talous. Lisäksi Akselissa esitellään ajankohtaisia tutkimuksia ja arviointeja. Tässä julkaisussa esitellään mm. ikäihmisten palvelujen asiakastyytyväisyysarvioinnit, Kuusikko-kuntien vertailuraportit toimeentulotuesta ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista. UKK-instituutti toteutti yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa koulumatka- ja liikuntakyselyn syksyllä Tulokset on luettavissa julkaisusta Kasit liikkeelle! Ajankohtaista osiossa arvioidaan uusia oppimisympäristöjä. Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa:http://www.tampere.fi/tampereinfo/ sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html Kannen kuva: Kuvat: ISSN-L ISSN Tampere Keskustorin suihkulähde, Martti Tammisto Pauli Asikainen, Leena Salminen, Jarmo Syvänen

3 AKSELI 3/2012 Väestö 1 Väestönkasvu kolmannesvuosittain VÄESTÖ henkilöä III kolm. II kolm. I kolm * Lähde: Tilastokeskus Tampereen väkiluku kasvaa edellisvuotta nopeammin Tampereella asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuun 2012 lopussa henkilöä. Väkiluku on kasvanut tammi-elokuussa jo henkilöllä. Väestönlisäys on ollut suurempaa kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Erityisesti vuoden toisella kolmanneksella väkiluvun kasvu on ollut suurta verrattuna aiempiin vuosiin. Suurin syy Tampereen väestönlisäykseen tammi-elokuussa oli positiivinen nettomuutto. Tampereelle muutti muista kunnista 522 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muihin kuntiin. Nettomaahanmuutto oli kuntien välistä nettomuuttoa vähäisempää, mutta Tampereelle muutti silti ulkomailta 387 henkilöä enemmän kuin Tampereelta ulkomaille. Tampereen nettomuutto oli yli 50 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana ennakkotietojen mukaan. Tampereella syntyi tammi-elokuussa 531 henkilöä enemmän kuin kuoli. Syntyneiden enemmyys oli yli sata henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempaa. Syntyneitä oli 81 henkilöä enemmän ja kuolleita 34 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kaupunkiseudulla Lempäälän väkiluku kasvaa nopeimmin Tampere Kangasala +180 Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-elokuussa 2012 Lempäälä +452 Ylöjärvi +426 Pirkkala +313 Nokia +137 Vesilahti +56 Orivesi +5 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli elokuun lopussa henkilöä. Väkiluku kasvoi kaikissa kunnissa ja väestönlisäys oli yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi edellisen vuoden lopusta 0,8 prosenttia, mikä oli saman verran kuin vuotta aiemmin samaan ajankohtaan. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi edellisen vuoden lopusta Lempäälässä, 2,2 prosenttia. Siellä väestönlisäys oli lisäksi huomattavasti edellisvuotta suurempaa. Edellistä vuotta suurempaa väestönlisäys oli myös Ylöjärvellä ja Kangasalla. Pirkkalassa väkiluku kasvoi 1,8 prosenttia, mutta kasvu on hidastunut selvästi edellisestä vuodesta, jolloin vastaavan ajankohdan kasvu oli vielä 2,4 prosenttia. Nokialla suurin syy väkiluvun kasvuun oli suuri syntyvyys. Muissa kaupunkiseudun kunnissa väestönlisäys johtui pääasiassa kuntien lähtömuuttoa suuremmasta tulomuutosta.

4 2 AKSELI 3/2012 Väestö Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku +887 Jyväskylä +638 Kuopio +474 Lahti +454 Kouvola -129 Suurten kaupunkien kasvu tammi-elokuu 2012 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Suurten seutukuntien kasvu tammi-elokuu 2012 Helsingin sk Tampereen sk Oulun sk Turun sk Lähde: Tilastokeskus Tampere ja Vantaa kasvavat samaa tahtia Kuuden suurimman kaupungin suhteellinen kasvu oli tammi-elokuussa 0,8 prosenttia eli saman verran kuin edellisenä vuonna samaan ajankohtaan. Suurinta kasvu oli edelleen Espoossa (1,0 %), jossa kasvu oli kuitenkin 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös Vantaalla väestönkasvu hidastui, kun muissa suurissa kaupungeissa väestönlisäys oli edellistä vuotta suurempaa. Helsingissä väkiluku kasvoi yli henkilöön. Tampereen väkiluvun suhteellinen kasvu (0,7 %) oli suurempaa kuin Turussa (0,5 %) ja saman verran kuin Vantaalla. Suurista kaupungeista Espoossa, Oulussa ja Vantaalla väkiluku kasvaa erityisesti luonnollisen väestönlisäyksen seurauksena, kun taas Helsingissä, Tampereella ja Turussa nettomuutto on suurin syy väestönkasvuun. Nettomuutossa on kuitenkin suuria eroja kaupunkien välillä, koska esimerkiksi Vantaalla positiivinen nettomuutto johtui tammi-elokuussa kokonaan ulkomaisesta nettomuutosta. Vain Tampereella ja Oulussa kuntien välinen nettomuutto on selvästi suurempaa kuin ulkomainen nettomuutto. Suuret seutukunnat kasvavat, muu maa tyhjenee Suomessa väestön keskittyminen suuriin seutukuntiin jatkuu. Koko maassa väkiluku kasvoi tammi-elokuussa yhteensä lähes henkilöllä. Väestönmuutos jakautui alueellisesti siten, että 10 suurinta seutukuntaa kasvoivat yhteensä yli henkilöllä, kun taas muut 60 seutukuntaa menettivät asukkaita yli henkilöä. Jyväskylän sk Lahden sk Porin sk. +25 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä Lähde: Tilastokeskus Suhteellisesti eniten tammi-elokuussa 2012 kasvoi Oulun seutukunta (0,9 %). Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsingin ja Tampereen seutukunnat, molemmat 0,8 prosenttia. Kymmenessä suurimmassa seutukunnassa väestönlisäys oli edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempaa määrällisesti muissa paitsi Seinäjoen, Lahden ja Joensuun seutukunnissa. Tilastokeskus julkaisi kunnittaisen väestöennusteen Tilastokeskuksen ennuste kokonaisuudessaan on tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/ vaenn_2012_ _tie_001_ fi.html Tilastokeskuksen julkaiseman väestösuunnitteen mukaan Tampereen väestön vuosikasvu olisi vuoteen 2020 noin henkilöä. Se on selvästi vähemmän kuin oman suunnitteen arvio, joka on lähes henkilöä. Vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan tamperelaisia olisi , oma suunnite arvioi määräksi asukasta.

5 AKSELI 3/2012 Työllisyys 3 % Työttömyysaste, kolmannesvuosi Tampere Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus TYÖLLISYYS Työttömyys kääntyi kesällä kasvuun Tampereen työttömyysaste kääntyi vuoden 2012 toisella kolmanneksella kasvuun kahden vuoden myönteisen työllisyyskehityksen jälkeen. Käänne huonompaan tapahtui kesäkuussa, jolloin työttömyysaste oli noussut samaksi kuin mitä se oli ollut vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Elokuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta lomautetut mukaan lukien oli jo 13,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin elokuussa. Työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa henkilöä lomautetut mukaan lukien. Työttömiä oli 922 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Heidän määränsä vähentyi kuitenkin heinäkuun lopusta 970 henkilöllä. Heinäkuun suuri työttömien määrä johtui siitä, että työttömyys kasvaa tavallisesti kesäkuukausina oppilaitoksista valmistuneiden tullessa työmarkkinoille ja joidenkin määräaikaisten työsuhteiden päättyessä kesäajaksi. Pirkanmaalla työttömyyden kasvu ei ollut yhtä voimakasta kuin Tampereella. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Koko maassa työttömyysaste oli elokuussa keskimäärin 9,1 prosenttia. Kasvua edellisen vuoden elokuusta oli 0,4 prosenttiyksikköä. Tampereen työttömyysaste on kasvanut siten myös koko maata nopeammin. Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, elokuu Yli 50-vuotiaita työttömiä enemmän kuin vuonna alle 25-vuotiaat yli vuoden työttömänä yli 50-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan suuri. Heitä oli elokuun lopussa henkilöä, mikä oli 261 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömiä on ollut 2000-luvun vuosiin verrattuna enemmän vain vuonna 2010, jolloin heitä oli henkilöä. Myös 50 vuotta täyttäneiden työttömien määrä on hyvin suuri, henkilöä. Heitä oli 227 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan ajankohtaan ja jopa 50 enemmän kuin korkean työttömyyden vuonna Yli 50-vuotiaista työttömistä moni on pitkäaikaistyötön.

6 4 AKSELI 3/2012 Työllisyys Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, elokuu % Tampere Nokia 5 Orivesi 4 Pirkkala 3 Ylöjärvi 2 Lempäälä 1 Kangasala Vesilahti Suurten kaupunkien työttömyysaste, elokuu % Oulu Turku Tampere Vantaa Helsinki Espoo Suurten seutukuntien työttömyysaste, elokuu % Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Lahden seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Myös nuorisotyöttömien määrä on kasvanut vuositasolla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa henkilöä. Heitä oli 198 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan ajankohtaan, mutta kuitenkin 392 vähemmän kuin heinäkuussa. Kaupunkiseudulla työttömyys vähentyi vain Kangasalla Kuuden Tampereen kaupunkiseudun kunnan työttömyys kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Työttömyysaste nousi eniten Nokialla, 1,2 prosenttiyksikköä. Tampereella ja Orivedellä kasvu oli seuraavaksi suurinta eli 0,8 prosenttiyksikköä. Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Lempäälässä työttömyys yleistyi hieman. Vesilahdessa työttömyysaste pysyi ennallaan ja on edelleen kaupunkiseudun alhaisin, 6,7 prosenttia. Kangasalla työttömyysaste sen sijaan jopa laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Tampereella työttömyys kasvoi suurista kaupungeista eniten Suurista kaupungeista työttömyysaste oli elokuun lopussa korkein Oulussa, 13,4 prosenttia. Toiseksi korkein se oli Tampereella ja Turussa, molemmissa 13,3 prosenttia. Sekä Helsingissä että Vantaalla työttömiä oli yli 8 prosenttia työvoimasta. Espoossa työttömiä oli vähiten, 6,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Tampereen työttömyysaste kasvoi kuudesta suurimmasta kaupungista eniten. Lähes yhtä paljon se kasvoi Oulussa (0,7 %-yksikköä) ja Espoossa (0,6 %-yksikköä). Vähäisintä kasvu oli Vantaalla (0,1 %-yksikköä). Oulun seutukunnassa työttömyyden kasvu suurinta Tampereen seutukunnassa työttömyysaste oli elokuun lopussa 11,3 prosenttia, mikä oli suurista seutukunnista neljänneksi suurin. Työttömyysaste oli suurin Oulun seutukunnassa, jossa työttömiä oli työvoimasta 12,2 prosenttia. Siellä työttömyys myös kasvoi voimakkaimmin edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, 0,8 prosenttiyksikköä. Lahden ja Tampereen seutukunnissa työttömyys kasvoi seuraavaksi eniten, 0,5 prosenttiyksikköä. Jyväskylän ja Turun seutukunnissa työttömyys kasvoi vähiten, 0,2 prosenttiyksikköä.

7 AKSELI 3/2012 Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikkojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI Tampereella työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun Tampereella oli vuoden 2010 lopussa yhteensä työpaikkaa. Vuonna 2010 niiden määrä lisääntyi Koska vuonna 2009 työpaikat vähenivät noin työpaikalla, on vuoden 2008 kokonaismäärä vielä saavuttamatta. Työpaikkoja vähentyi eniten koulutuksessa (146) ja teollisuudessa (110). Teollisuudesta onkin hävinnyt vuodesta 2006 lähtien työpaikkaa eli lähes 25 prosenttia työpaikoista. Erityisesti vuosi 2009 oli teollisuudelle synkkä, alalta katosi yli työpaikkaa taantuman myötä. Vuonna 2010 työpaikkoja syntyi eniten terveys- ja sosiaalipalveluihin (+562), hallinto- ja tukipalvelutoimintaan (+420), informaatioon ja viestintään (+407), tukku- ja vähittäiskauppaan (+261) sekä rakentamiseen (+238). Julkinen hallinto ja maanpuolustus; koulutus; sote-palvelut 28,1 % Ammatillinen, tiet. ja tekn. toiminta; hallinto- ja tukipalvelut 14,4 % Lähde: Tilastokeskus Työpaikat toimialoittain 2010 Tuntematon 1,0 % Muut palvelut 4,7 % Maa-, Kaivostoiminta; metsä- ja sähkö ja kalatalous lämpöhuolto; 0,3 % vesi- ja jätehuolto 0,8 % Teollisuus 15,9 % Rakentaminen 5,7 % Kauppa, kuljetus, majoitus, ravitsemus 20,0 % Informaatio ja viestintä Kiinteistöala 6,8 % 1,0 % Rahoitus- ja vakuutus toiminta 1,6 % Teollisuuden työpaikkojen osuus laskussa Koko maassa vuonna 2010 työpaikkoja tuli lisää kaikkiaan yli Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla toimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta, joissa työpaikkoja väheni Tampereella eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon toimialalla (28,1 %). Kaupan, logistiikan ja majoitus- ja ravitsemustoimialojen osuus oli 20 prosenttia, palvelualojen osuus 76 prosenttia ja jalostusalojen osuus 22 prosenttia. Teollisuuden osuus työpaikoista laskee edelleen. Vuonna 2008 teollisuuden työpaikkojen osuus oli 18 prosenttia, ja vaikka osuus onkin pudonnut 15,9 prosenttiin, on se edelleen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Informaation ja viestinnän osuus on sen sijaan noussut tasaisesti vuodesta 2008 ja se on nyt lähes 7 prosenttia kaikista toimialoista. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyi Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyi vuoden 2009 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Vuonna 2010 Tampereella kävi muualta töissä henkilöä ja Tampereelta muualle työssäkäyviä oli Näin ollen työssäkäynnin nettovoitto Tampereella oli henkilöä. Yli tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla töissä ja vastaavasti noin pääkaupunkiseudulla asuvaa Tam-

8 6 AKSELI 3/2012 Työpaikat ja työssäkäynti Nettopendelöinti Tampereen suhteen 2010 suurimman nettovoiton ja -tappion kunnat Kangasala Ylöjärvi Nokia Lempäälä Pirkkala Akaa Hämeenkyrö 748 Valkeakoski 661 Vesilahti 638 Sastamala 554 Orivesi 547 Pälkäne 306 Hämeenlinna 117 Jämsä 105 Kankaanpää -26 Maarianhamina -37 Hyvinkää -166 Espoo -199 Vantaa -261 Helsinki Lähde: Tilastokeskus pereella. Pääkaupunkiseudun suhteen nettotappio (1 455 henkilöä) on kasvanut viime vuosina. Erityisesti Espoossa työssäkäyviä on vuosittain yhä enemmän. Tampereella työssäkäyvien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 34 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudulta Tampereella töissä käyviä on vuosi vuodelta enemmän, mutta pääkaupunkiseudulta tulevien määrä on ollut vuodesta 2007 vähenemään päin. Pääkaupunkiseutua ja Tampereen kaupunkiseutua lukuun ottamatta eniten työssäkäyviä Tampereelle tulee Akaasta, Valkeakoskelta, Hämeenkyröstä ja Sastamalasta. Kymmenen vuoden aikana tamperelaisten työssäkäynti Tampereen ulkopuolelle on kasvanut 31 prosenttia. Pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudulle työssäkäyvien määrä on kasvanut vuodesta 1990 huomattavasti. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun lisäksi työssäkäyviä matkustaa paljon Valkeakoskelle, Hämeenlinnaan ja Turkuun. Tampereen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2010 oli 123,4 prosenttia eli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Työpaikkaomavaraisuus on palannut vuosien tasolle. Tampere Kangasala Pirkkala Nokia Ylöjärvi Lempäälä Orivesi Vesilahti Työpaikkojen määrän muutos kaupunkiseudulla Lähde: Tilastokeskus Kehyskunnista syntyi eniten työpaikkoja Pirkkalaan Kaupunkiseudulla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä työpaikkaa, joista 72,6 prosenttia Tampereella. Kaupunkiseudulle tuli työpaikkaa lisää vuonna Työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa olemassa oleviin työpaikkoihin eniten Pirkkalassa (7,9 %). Kangasalla (4,6 %) ja Vesilahdessa (4,9 %). Tampereella (1,8 %), Lempäälässä (2,2 %) ja Orivedellä (2,4 %) työpaikkojen määrä lisääntyi suhteessa vähiten. Työpaikkojen määrä lisääntyi kaikissa suurissa kaupungeissa paitsi Kouvolassa ja Turussa. Kouvolassa vähennystä oli 0,8 prosenttia työpaikoista ja Turussa työpaikkoja väheni 0,2 prosenttia. Suhteessa myönteisin työpaikkakehitys oli Espoossa (2,6 %), Jyväskylässä (2,4 %) ja Tampereella (1,8 %). Espoossa työpaikkoja on enemmän kuin Tampereella. Tampereella on 24 yksityisen sektorin työntekijää kymmentä julkisen sektorin työntekijää kohden. Kunnallisella sektorilla työskentelee 22 prosenttia työntekijöistä, valtiolla 8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 70 prosenttia työntekijöistä. Koko Suomessa on 21 yksityisen sektorin työntekijää kymmentä julkisen sektorin työntekijää kohden.

9 AKSELI 3/2012 Asuminen 7 asuntoa Valmistuneet asunnot syys-joulukuu tammi-elokuu Lähde: Rakennusvalvonta, v arvio Asuntotoimi * ASUMINEN Omistusasuntotuotanto hyvässä vireessä Elokuun loppuun mennessä on Tampereella valmistunut uutta asuntoa, joista asuntoa sijaitsee kerrostaloissa, 67 rivitaloissa ja 171 erillisissä pientaloissa. Lisäksi 172 asuntoa sijoittuu liikerakennuksiin. Valmistuneiden asuntojen määrä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Vuokra-asuntoja on valmistuneista 650, asumisoikeusasuntoja 121 ja omistusasuntoja 648. Asuntotoimi arvioi, että tänä vuonna valmistuu noin asuntoa, mikä on 100 asuntoa enemmän kuin alkuvuodesta arvioitiin. Varsinkin omistusasuntotuotanto on ollut hyvässä vireessä kuluvana vuonna. Valmistuvista asunnoista on omistusasuntoja (57 %), vuokra-asuntoja on 735 (37 %) ja asumisoikeusasuntoja 121. Määrällisesti vuokraasuntoja tulisikin valmistua vähintään 750 vuosittain myös pitkällä aikavälillä. Entistä useampi vuokra-asunto on vapaarahoitteinen, tänä vuonna niiden osuus on reilu kolmannes. Tampereella ylitetään tänä vuonna pitkän ajan tavoitteeksi asetetun asunnon valmistuminen. Vuonna 2011 tavoite lähes saavutettiin. Tänä vuonna korvataan vain osittain vuosien 2009 ja 2010 heikkoja asuntorakentamisvuosia, jolloin tavoitteesta jäätiin molempina vuosina noin 40 prosenttia. Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj.vuosi milj. m 3 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, myönnetyt aloitetut valmistuneet Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh Lähde: Rakennusvalvonta Epävarma taloustilanne hillitsee ensi vuoden asuntotuotantoa Ensi vuonna näyttäisi valmistuvan noin 1700 asuntoa, joista vuokra-asuntoja olisi 760 (44 %), asumisoikeusasuntoja 60 ja omistusasuntoja 880 (52 %). Rakennuslupia on kuitenkin myönnetty noin asunnolle, jotka ovat valmistumassa ensi vuonna tai myöhemmin (yksittäiset omakotitalot eivät ole mukana) eli potentiaalia asuntotuotannossa on runsaasti. Talousuutiset ovat tällä hetkellä varsin mollivoittoisia eikä ensi vuodenkaan talouskehitys näytä viime aikoina julkaistujen ennusteiden mukaan kovin hyvältä. Kansalaisten reaalitulokehityskin on negatiivinen ensi vuonna. Epävarma taloustilanne vaimentaa asuntojen kysyntää, mikä puolestaan vaikuttaa vanhojen osakeasuntojen kauppojen määriin, hintojen kehitykseen sekä hillitsee varsinkin uusien omistusasuntohankkeiden liikkeellelähtöä. Ainoana valopilkkuna nykyisessä taloustilanteessa ovat alhaiset korot, jotka ylläpitävät omistusasuntojen kysyntää.

10 8 AKSELI 3/2012 Hyvinvointi Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat HYVINVOINTI Tammi-elo 2012 Toimeentulotuen saajat joista uusia asiakkaita Lähde: Tietula Toimeentulotuen menot kasvavat, vaikka tuen saajien määrä vähenee Tammi-elokuussa 2012 toimeentulotuen asiakkaita oli , mikä on hieman vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Toimeentulotukea saavien perheiden määrä kasvoi vuonna 2011, mutta tänä vuonna perheiden määrässä on lievää laskua viime vuoteen verrattuna. Toimeentulotuen menot kasvoivat vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna (+4,5 %). Tänä vuonna kasvu on ollut lähes 12 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna Tämä johtunee asumiskustannusten kasvusta ja siitä, että asiakkuuden piirissä oloajat ovat pidentyneet oleellisesti edellisiin vuosiin verrattuna. Tammi-elokuussa 2012 toimeentulotukea myönnettiin perheelle keskimäärin 471,67 euroa kuukaudessa, vuonna 2011 vastaavana ajankohtana tuen määrä oli 434,29 euroa. Vuodessa tehdään toimeentulotukeen liittyvää päätöstä, joista hylättyjen osuus on 15 prosenttia. Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 7,0 % 6,4 % 7,7 % 12,2 % 11,1 % 6,7 % 4,4 % 30,3 % 43,8 % 30,7 % 12,5 % 5,6 % 29,0 % 47,4 % 45,2 % Tampere Helsinki Kuusikko Pari, lapsia Lisätietoja: Timo Ruohola, toimeentuloturvan päällikkö Puh Yksinhuoltaja Pari, ei lapsia Yhden hengen talous, nainen Yhden hengen talous, mies Lähde: Kuusikkokunnat Toimeentulotukea saavista suurin osa asuu yksin Yksin asuvien osuus toimeentulotuen saajista on suurin (74,1 %) ja heidän osuutensa on viime vuosina kasvanut. Samoin lapsiperheiden osuus on kasvanut. Yksinhuoltajaperheiden määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävää muutosta. Toimeentulotuesta osallisiksi tulleiden lasten määrä oli ja heidän osuutensa (alle 18-vuotiaasta väestöstä) oli 13,3 prosenttia vuonna Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut. Heidän osuutensa (10 12 kk/vuosi) oli lähes 25 prosenttia kaikista toimeentulotuen saajista. Lyhytaikaista toimeentulotukea (3 kuukautta tai alle) saavien osuus on 42 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen asiakkaista on 30,7 prosenttia, näistä nuorista on opiskelijoiden osuus lähes 12 prosenttia, joka on merkittävästi enemmän verrattuna muihin Kuusikko-kuntiin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Oulu). Suurin osa toimeentulotuen hakijoista on työttömiä (65,5 %). Opiskelijoita on 13,3 prosenttia ja eläkeläisiä 6,1 prosenttia. Tampereella nuorisotyöttömyys on Helsingin jälkeen toiseksi suurin Kuusikko-kunnissa. Eläkkeellä olevien osuus on kasvanut johtuen pääosin terveydenhuoltomenojen kasvusta ja asumiskustannusten noususta.

11 AKSELI 3/2012 Hyvinvointi Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Tammielokuu Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä 2012 Lähde: Tietula Huostaanotettuja lapsia vähemmän Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-elokuun aikana 43. Huostaanottojen määrä on vähentynyt viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, jolloin niitä oli 57. Huostaanotetuista lapsista 22 on teini-ikäisiä (13 17-v.). Nuorten huostaanottoja on jonkin verran vähemmän viime vuoden tammi-elokuuhun verrattuna. Alakouluikäisten (7 12-v.) lasten huostaanotot ovat myös vähentyneet (5), määrän ollessa viime vuonna 17. Alle kouluikäisten lasten huostaanotot ovat lisääntyneet, huostaanottoja oli 16, (viime vuonna 9). Yleisimmät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat lasten kaltoinkohtelu, vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveyden häiriöt. Suurin osa kiireellisesti sijoitetuista on teiniikäisiä nuoria Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden 0 17-vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä 2,5 2, Tammi-elokuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 142, joka on samansuuruinen kun viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Suurin osa heistä oli vuotiaita nuoria (82). Teiniikäisten huostaanottojen syinä ovat usein koulunkäynnin vaikeudet ja päihteiden käyttö. Kiireellisesti sijoitetuista lapsista oli alle kouluikäisiä 28 ja alakouluikäisiä 32. 1,5 1,0 0,5 0, Helsinki Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo Eri hoitomuotojen osuus sijoitusten hoitovuorokausista 11,1 12,3 6,2 6,2 6,8 6,1 5,3 13,7 13,0 12,3 12,3 11,2 27,2 32,0 35,9 33,2 30,1 28,0 49,4 48,1 45,0 47,7 51,5 55, Ammatilliset perhekodit % Kunnalliset laitokset % Ostopalvelulaitokset % Perhehoito (sijaisperheet) % Lähde: Kuusikkokunnat Lähde: Kuusikkokunnat Kiireelliseen sijoitukseen päädytään silloin, kun kodin olosuhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Lastensuojeluasia saa useimmiten alkunsa, kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös hakemuksesta tai pyynnöstä lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi kuitenkin tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut lapsen tai nuoren hyvinvoinnista. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tehtiin Samasta lapsesta saattaa ilmoittaa useampi ilmoittaja ja ilmoituksia voi tulla useampaan kertaan vuoden aikana samasta perheestä. Tästä syystä ilmoitusten lukumäärä on huomattavasti suurempi ilmoitusten kohteena oleviin lapsiin verrattuna. Lastensuojeluilmoitusten kohteena oli lasta. Eniten ilmoituksia tehtiin kouluikäisistä lapsista, suurin osa ilmoituksista koski 7 12-vuotiaita lapsia. Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on edelleen lisääntynyt. Vuonna 2011 sukulais- ja läheisverkostoon oli sijoitettuna 44 lasta.

12 10 AKSELI 3/2012 Talous Bruttokansantuotteen volyymin muutos, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0-10, * 2012* Lähde: Valtiovarainministeriö TALOUS Euroalueen velkakriisi varjostaa tulevaisuudennäkymiä Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu ja epätietoisuus talouden kehityssuunnasta on suuri. Jo yli kolme vuotta jatkunut euroalueen velkakriisi aiheuttaa edelleen epävarmuutta. Velkakriisin riskeinä ovat uusien valtioiden joutuminen tukitoimien piiriin, rahoittajien kielteinen suhtautuminen koko euroalueeseen sekä ennakoimattomat muutokset korkotasossa. Myös kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt, mikä näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, joiden ennustetaan laskevan edellisvuoteen nähden. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvavan yhden prosentin vuonna 2012 ja 1,2 prosenttia vuonna Kasvu on lähinnä kotimaisen kysynnän varassa. Saldoluku ,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20, Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua Luottamus omaan talouteen 12 kk kuluttua Luottamus Suomen talouteen 12 kk kuluttua 3,6-0, , , , , , ,4 Työttömyys , Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla % 6, Lähde: Tilastokeskus Lähde: Pirkanmaan Talous 2012 Kuluttajien luottamus talouteen synkkenee Kuluttajien luottamus talouteen oli selvästi heikompi kuin vuosi sitten elokuussa ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta sekä työttömyyskehityksestä olivat edelleen melko synkät. Kansalaisten arviot työttömyyden kasvusta ovat lisääntyneet viime vuoden elokuuhun verrattuna. Kuluttajista 60 prosenttia arvioi elokuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden aikana, kun vuosi sitten vastaava osuus oli 42 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on laskenut koko vuoden ja oli elokuussa 2,7 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta. Lisäksi valtion veronkorotukset vievät kulutuskysyntää. Pirkanmaan talouden muutokset nähtävä mahdollisuuksina Katsaus Pirkanmaan talouden lähihistoriaan eli Pirkanmaan talous 2012 julkaistiin Tampereen päivänä Katsausta on julkaistu nyt 10 vuotta. Juhlanumero kertoo maakunnan taloustilanteen parantuneen viime vuosina useilla eri mittareilla tarkasteltuna, koska katsauksen tiedot ovat peräisin viime vuodelta ja vuoden 2012 ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Talous kehittyi vielä kesään 2012 asti myönteisesti, mutta nyt on edessä haastava talvi. Pirkanmaan monet vetovoimatekijät takaavat kuitenkin sen, että muutoksessa on aina mahdollisuuksia. Julkaisu on luettavissa osoitteessa:

13 AKSELI 3/2012 Talous 11 Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2013 Heikompi (11) Samalla tasolla (28) Parempi (27) Paljon parempi (1) Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Alueelliset talousnäkymät 2/2012 Elinkeinoelämä, odotukset syksylle 2013 Pietarsaari Kokkola Ylivieska Kaustinen Tunturi-Lappi Torniolaakso Kemi-Tornio Raahe Nivala- Haapajärvi Haapavesi- Siikalatva Vaasa Koillis- Saarijärvi- Savo Järviseutu Kyrönmaa Viitasaari Kuopio Seinäjoki Suupohjan Kuusiokunnat Äänekoski Sisä- rannikkoseutu Savo Varkaus Suupohja Ylä- Keuruu Pirkanmaa Jyväskylä Pieksämäki Luoteis- Pohjois- Pirkanmaa Savonlinna Satakunta Jämsä Joutsa Tampere Mikkeli Pori Lounais- Pirkanmaa Imatra Rovaniemi Oulu Pohjois-Lappi Oulunkaari Ylä-Savo Itä-Lappi Kajaani Koillismaa Kehys-Kainuu Pielisen Karjala Aluetalouden yleistilanne heikentynyt Työ- ja elinkeinoministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuksen mukaan Tampereen seutukunnan kehitysnäkymät ovat hieman synkentyneet ja yleistilanne on jonkin verran heikentynyt vuoden takaisesta. Myönteistä on, että yritykset varautuvat tulevaisuuteen uudistamalla liiketoimintaansa. Epävarmuus näkyy kuitenkin tilauskantojen lyhyytenä ja investointien lykkääntymisenä. Merkittävin yksittäinen tekijä Tampereen yritysrakenteessa on Nokian strategian muutos. Yhtiö ilmoitti elokuussa irtisanovansa yli 300 työntekijää Tampereen yksiköistä. Nokian rooli on ollut aiemmin merkittävä ja parhaimmillaan pelkät sen vuosittaiset yhteisöverokertymät ovat olleet noin 50 milj. euroa. Nokian yhteisöverotuottojen ehtyminen vuosina 2010 ja 2011 on osaltaan heikentänyt kaupungin taloutta. Muutoksen seurauksena on kuitenkin jo syntynyt noin 30 spin-up -yritystä ICT-alalle ja luovat toimialat tuovat uusia mahdollisuuksia. Yritysrakenteen monipuolistuminen voikin jatkossa olla koko seudun kannalta etu verrattuna aikaisempaan. 20. Government of Åland Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Etelä- Rauma Lahti Pirkanmaa Lappeenranta Vakka- Hämeenlinna Loimaa Kouvola Suomi Forssa Riihimäki Kotka- Turku Hamina Loviisa Salo Helsinki Porvoo Turunmaa Raasepori Lähde: TEM Joensuu Keski- Karjala Voimakkaat rakennemuutokset jatkuvat. Lomautukset ja nyt erityisesti yleistyvänä ilmiönä yritysten irtisanomiset kohdistuvat voimakkaina Tampereelle. ICT-alan myllerrykset jatkuvat huomattavan vaikeina ja matkapuhelinalan supistuminen iskee voimakkaasti Tampereelle. Toistaiseksi ICT-ala on pystynyt myös uudistumaan ja luomaan työpaikkoja, mutta lähitulevaisuus tulee olemaan aiempaa vaikeampi. Työttömyys on lisääntymässä ja työpaikkoja avautuu aiempaa vähemmän. Uusien yritysten perustamisvauhti on hiljentynyt, investointien suhteen ollaan varovaisia ja viennin kasvun odotetaan pysähtyvän. Kansainvälisten, erityisesti euroalueen, rahamarkkinoiden epävarmuus hidastaa teollisuuden rakennemuutosta. Teknologiateollisuuden, kemian ja metsäsektorin tilanne ei ole heikko, mutta metsäteollisuudessa keskeisten yritysten uudistuminen on ollut hidasta. Terveysteknologia ja ICT ovat vahvoja kasvualoja. Kaupan ala ja palvelut ovat potentiaalisia kasvualoja tulevaisuudessa. Tampereen seutu on erittäin vetovoimainen ja tarjoaa monipuolisen elinkeinorakenteensa myötä hyvät elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toimintapuitteet. Vahvuutena on laaja väestöpohja, osaava ja koulutettu työvoima, monipuolinen yritysrakenne ja kriittisen massan omaava innovatiivinen kehitysympäristö. Tampereen seutukunnan taloudellinen tilanne on jonkin verran heikompi kuin vuotta aiemmin ja näkymät myös

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työpaikat

Toimintaympäristö: Työpaikat Toimintaympäristö: Työpaikat Tampere 14.11.2008 Janne Vainikainen lkm 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yhteiskunnalliset palvelut 31,9 % Rahoitus-,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas

KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008. Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI, SITRA, 17.10.2008 Minkälaiseen terveydenhuoltoon meillä on varaa Valtiosihteeri Raimo Sailas Vaihtotase Yhdysvalloissa % bkt:sta 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 85 90 95 00 05

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Siikajoki Raahe Pyhäjoki Toimintaympäristön muutokset Raahen selvitysalue 14.8.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat yhteensä työnantajasektorin mukaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot

Tilastokuviot. 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, Keski-Suomi ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)

Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2003-2012 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Liikevaihto päätoimialoittain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä

KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011. Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIEN YRITYSILMASTO 2011 Selvitys kuntien ja seutukuntien yritysmyönteisyydestä KUNTIENYRITYSILMASTO 2011 SISÄLTÖ SAATTEEKSI 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 1SELVITYSMENETELMÄT 5 1.1Yritysilmastomittarijaselvityksentoteuttaminen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 14.3.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne tammikuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.12.2010 n tiedote 21.12.2010 Tilannekatsaus 30.11.2010 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kuhmalahti, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työllisyydessä positiivista kehitystä vuoden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot