YHDESSÄ TURVALLISUUDEN VUOKSI Johdatus NATOon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDESSÄ TURVALLISUUDEN VUOKSI Johdatus NATOon"

Transkriptio

1 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN VUOKSI Johdatus NATOon

2

3 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN VUOKSI Johdatus NATOon S.04 Johdanto S.06 Muutokseen vastaaminen S.14 Tärkein toimija kriisitilanteissa S.22 Rauhankumppanuuden laajentaminen S.28 Avointen ovien politiikan harjoittaminen S.30 Uusia voimavaroja uusia uhkia vastaan S.32 Järjestön dynamiikka S.35 Kohti tulevaisuutta

4 YHDESSÄ TURVALLISUUDEN VUOKSI Johdatus NATOon Pohjois-Atlantin liitto Yli puolivuosisataisen olemassaolonsa aikana sekä liittouma että muu maailma ovat muuttuneet tavalla, jota NATOn perustajat eivät olisi voineet kuvitellakaan. Strategisen ympäristön muuttuessa muuttuu myös NATO yhä kasvavalla nopeudella. NATOlla on nyt vastassaan laajempi kirjo turvallisuushaasteita kuin aikaisemmin ja sen on suojeltava kansalaisiaan sekä kotona että rajojensa ulkopuolella. Joukkotuhoaseiden yleistymisen ja lisääntyneen terrorismin kaltaiset uhat eivät tunne rajoja, mikä tarkoittaa sitä, että NATOn on kyettävä siirtämään ja huoltamaan joukkoja pitkienkin välimatkojen päähän, kuten Afganistaniin. Rinnan tämän kanssa se kehittää tarvittavia keinoja ja voimavaroja vastatakseen uusiin vaatimuksiin ja ottaa osaa näihin lukuisiin haasteisiin liittyviin kansainvälisiin ponnisteluihin. Vaikka jäsenvaltioiden kohtaamat uhat ja tapa, jolla NATO näitä uhkia käsittelee muuttavat luonnettaan, pysyvät liittouman yhteystyötä koskevat perusopit uskollisina Washingtonin sopimuksen periaatteille. Yhteisen puolustuksen periaate on perustamissopimuksen ydinkohta. Se pysyy liittouman jäseniä yhteen sitovana ainutlaatuisena ja kestävänä periaatteena, joka saa ne suojelemaan toisiaan. Turvallisuushaasteiden hallitsemiseksi NATO tarjoaa poliittis-sotilaalliset puitteet, joissa eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten intressit ja tavoitteet yhdistyvät yhteisymmärrykselle ja yhteistyölle perustuvan turvallisuuden rakentamiseksi tulevien sukupolvien hyväksi. S.04 Johdanto

5 Kaikkiin tämän julkaisun viittauksiin entisen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan on liitetty tähtimerkki (*), johon liittyy alaviite: Turkki tunnustaa Makedonian tasavallan sen perustuslaillisen nimen mukaisesti. Johdanto S.05

6 Muutokseen vastaaminen 1949 Washingtonin sopimuksen allekirjoitus, 4. päivänä huhtikuuta 1961 Berliinin muurin pystyttäminen Lähtökohdat liittouman synnylle Vuonna 1949, jolloin ideologisen yhteentörmäyksen uhka idän ja lännen välillä oli voimistumassa, perustivat 12 Atlantin molemmilta puolilta olevaa maata Pohjois-Atlantin liiton (The North Atlantic Treaty Organization). Ensisijainen tavoite oli tehdä sopimus keskinäisestä avunannosta siltä varalta, että Neuvostoliitto pyrkisi kasvattamaan vaikutusvaltaansa itäisestä Euroopasta mantereen muihin osiin. S.06 Muutokseen vastaaminen

7 Tuohon aikaan Eurooppa oli vasta palautumassa toisen maailmansodan aiheuttamasta hävityksestä. Vuosien 1947 ja 1952 välillä Yhdysvalloista tuleva Marshall-apu tarjosi kuitenkin keinot Länsi-Euroopan maiden talouksien vakauttamiseen. Tätä täydensi yhteisen puolustuksen periaatteeseen sitoutunut NATO auttamalla demokratian ja taloudellisen kasvun ylläpitämiseen tarvittavan turvallisen ympäristön edistämisessä. Yhdysvaltain silloisen presidentin Harry S. Trumanin mukaan Marshall-apu ja NATO muodostivat yhdessä puun, jonka puoliskoja ne olivat. Liittouman avulla Länsi- Eurooppa ja Pohjois- Amerikka saavuttivat ennennäkemättömän vakauden tason Korean sodan syttymiseen kulminoitunut kansainvälinen kehitys näytti 1950-luvun alussa vahvistavan länsimaiden pelon Neuvostoliiton laajentumishaluista. Siitä syystä NATO-maat lisäsivät ponnistuksiaan yhteisen puolustuksen toteuttamiseen tarvittavien sotilas- ja siviilirakenteiden kehittämisessä. Pohjoisamerikkalaisten joukkojen läsnäolo Euroopan maaperällä, eurooppalaisten maiden hallitusten pyynnöstä, auttoi torjumaan Neuvostoliiton agression. Liittouma sai lisäksi ajan mittaan yhä enemmän jäseniä. Liittouman avulla Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka saavuttivat ennennäkemättömän vakauden tason ja loivat pohjan eurooppalaiselle integraatiolle ja yhteistyölle talouden alalla. Kylmän sodan loputtua, 1990-luvun alussa, liittouma toimi aktiivisesti vanhan itä-länsi jaon poistamiseksi Euroopasta pyrkimällä saamaan entiset vastapuolet yhteistyöhön turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Muutokseen vastaaminen S.07

8 1989 Berliinin muurin kaatuminen Kylmän sodan päättyminen Kylmän sodan aikana NATOn rooli ja tarkoitus olivat selkeästi Neuvostoliiton muodostaman uhan määrittelemät luvun alussa Varsovan liitto oli purkautunut ja Neuvostoliitto romahtanut. Jotkut kommentoijat uskoivat, että perinteisten vastustajien katoamisen myötä myöskään NATOa ei enää tarvittu ja että puolustukseen ja aseellisiin joukkoihin tulevaisuudessa käytettävät kulut pienenisivät dramaattisesti. S.08 Muutokseen vastaaminen

9 Monet NATO-liittolaiset ryhtyivät leikkaamaan puolustusmenojaan, jotkut jopa 25 %. Pian ilmeni kuitenkin, että vaikka kylmän sodan päättyminen näytti poistaneen sotilaallisen invaasion uhan, oli epävakaus eräissä osissa Eurooppaa kasvanut. Entisen Jugoslavian alueella ja eräissä osissa entistä Neuvostoliittoa syttyi joukko alueellisia konflikteja usein etnisten jännitteiden sytyttäminä, jotka uhkasivat levitä. rauhan ja vakauden säilyttämiseksi sekä alueellisten jännitteiden eskaloitumisen estämiseksi Euroopassa haluttiin nyt uusia poliittisen ja sotilaallisen yhteistyön muotoja rauhan ja vakauden säilyttämiseksi sekä alueellisten jännitteiden eskaloitumisen estämiseksi. NATO ryhtyikin luomaan uusien yhteistyömekanismien avulla institutionaaliset suhteet entisen vastapuolen edustajien kanssa. Se ryhtyi myös huomattaviin sotilaallisia rakenteita ja voimavaroja koskeviin sisäisiin uudistuksiin jäsenmaiden varustamiseksi uusia tehtäviä varten, kuten kriisinhallintaan sekä rauhanturvaamis- ja rauhantukioperaatioihin, varmistaakseen vielä lisäksi, että ne ovat jatkuvasti kykeneviä täyttämään perustehtävänsä puolustuksessa. Vastauksena näihin turvallisuushaasteisiin NATO ei näyttäydy pelkästään tiukasti yhteen hitsattuna yhteisestä puolustuksesta vastaavana liittoumana, se toimii myös kulttuurillisesti erilaisten, läheistä yhteistyötä laajemmalla turvallisuuskentällä tekevien maiden kumppanuuden ytimenä NATOn ensimmäinen kriisinhallintaoperaatio MOD UK Muutokseen vastaaminen S.09

10 9/ Laaja-alaisia terroristihyökkäyksiä New Yorkissa ja Washington D.C:ssä. Syyskuun 11 NATO vetoaa 5. artiklaan ensimmäistä kertaa historiansa aikana Vuoden 1999 huippukokouksessa Washingtonissa hyväksytty strateginen perusnäkemys esitti tulevaisuuden uhat monesta suunnasta tulevina ja usein hankalasti ennustettavina ja omisti erityistä huomiota joukkotuhoaseiden yleistymisen ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien muodostamaan uhkaan. Se teki myös selväksi, että liittouman turvallisuusintressit voivat joutua kärsimään muiden, luonteeltaan laajempien riskitekijöiden taholta tulevista uhista, tällaisia voivat olla terroristien iskut, tuhotyöt ja organisoitu rikollisuus, kuten myös häiriöt elintärkeiden luonnonvarojen saannissa. Tapahtumien yhteydessä kävi nopeasti selville kuinka kaukonäköisiä liittouman jäsenet olivat olleet. Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 terroristit käyttivät matkustajalentokoneita joukkotuhoaseina Yhdysvalloissa olleita kohteita vastaan. Hyökkäysten brutaalisuus ja niiden toteuttamisessa käytetyt keinot osoittivat avointen ja demokraattisten yhteiskuntien haavoittuvuuden uudenmuotoisen epäsymmetrisen sodankäynnin kohteina. Seuraavana päivänä liittouman jäsenet vetosivat solidaarisuuden osoituksena Washingtonin sopimuksen 5. artiklaan, jossa on NATOn yhteisen puolustuksen lausuma, vakuuttaen siten että hyökkäys yhtä tai useampaa kohtaan tarkoittaa hyökkäystä niitä kaikkia vastaan. S.10 Muutokseen vastaaminen

11 5. artikla Liittouman jäsenmaat sopivat siitä, että jos niistä yhtä tai useampaa kohtaan hyökätään aseellisesti Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, pidetään sitä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan, ja siksi ne sopivat, että jos aseellinen hyökkäys tapahtuu, niin kukin niistä, harjoittamalla omaa tai yhteistä Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjan 51. artiklan (The Article 51 of the Charter of the United Nations) tunnustamaa itsepuolustusoikeuttaan auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai puolia ryhtymällä välittömästi, yksin tai yhdessä toisten sopimuspuolten kanssa toimintaan, jonka se katsoo tarpeelliseksi, mukaan lukien aseellisen voiman käytön, tarkoituksenaan palauttaa ja ylläpitää turvallisuus Pohjois-Atlantin alueella. Jokaisesta edellä mainitun kaltaisesta aseellisesta hyökkäyksestä ja toimenpiteestä, joihin sen seurauksena on ryhdytty, on ilmoitettava välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimet on lopetettava, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi. Liittouma hyväksyi sen jälkeen toimenpiteet Yhdysvaltojen tukemiseksi. Se toimi nopeasti sijoittamalla heti lokakuun alussa aluksia itäiselle Välimerelle tarkastamaan ja etsimään laivoja, joiden saattoi epäillä osallistuvan terrorismia tukevaan toimintaan. Tämä sijoittelu jatkuu tänään Välimeren partiointioperaationa (The Operation Active Endeavour), mikä nyt käsittää koko Välimeren alueen. Hyväksyttyihin toimenpiteisiin kuului myös yksittäisten jäsenmaiden joukkojen sijoittaminen Afganistaniin tukena Yhdysvaltain johtamalle al Qaidan 9/11 tehdyistä iskuista vastuussa oleva terroristiryhmä ja Talibanin sille turvapaikan tarjonnut hallinto - vastaiselle operaatiolle. Liittouma on johtanut elokuusta 2003 lähtien rauhanturvaamisen jatko-operaatiota, kansainvälistä turvallisuusjoukkoa (The International Security Assistance Force, ISAF). 9/11 tapahtuneita iskuja seurasi lisää iskuja liittouman alueelle, volyymiltaan vähemmän dramaattisia, mutta luonteeltaan yhtälailla pahaatarkoittavia. Nämä tapahtumat yhdessä muualla sattuneiden kanssa ovat saaneet NATOn johtajat vakuuttuneiksi useiden pitkän aikavälin kehityksen toteutusten tärkeydestä. Muutokseen vastaaminen S.11

12 edesauttaa kokonaisvaltaisten poliittisten, taloudellisten ja sotilaallisten ratkaisujen kehittämisessä Ensiksikin, 21. vuosisadalla transatlanttiseen yhteisöön kohdistuvat uhat ovat yhä enenevässä määrin luonteeltaan ennemminkin epäsymmetrisiä ja valtioiden ulkopuolisten ryhmien rahoittamia kuin valtioiden armeijoita. Niihin vastaamiseksi liittouman asevoimien tulee olla toimintavalmiimpia, liikkuvampia ja tehokkaampia. Toiseksi, nämä uudet uhat voivat olla peräisin euroatlanttisen alueen ulkopuolelta. Tästä syystä NATOlla on oltava maailmanlaajuisesti kumppaneita, jotka tiedostavat että uhat on kohdattava, tulevat ne sitten mistä tahansa. Ja lopuksi vielä, NATO ei voi uhmata näitä vaaroja yksin. Pohjois-Atlantin liiton pitää edesauttaa kokonaisvaltaisten poliittisten, taloudellisten ja sotilaallisten ratkaisujen kehittämisessä työskentelemällä yhdessä kansainvälisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen kanssa, tällaisia ovat esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö. Ainoastaan tämän kaltaisella lähestymistavalla voidaan vaikuttaa konfliktin taloudellisiin, poliittisiin ja ideologisiin alkulähteisiin. Nämä tekijät mielessään NATOn johtajat käynnistivät liittouman toimintoja ja toimintatapoja koskevan NATOn nopean toiminnan joukkojen (The NATO Response Force) perustaminen kyseessä on tekniseltä varustukseltaan edistynyt, joustava, helposti ja nopeasti liikuteltava, yhteentoimiva ja kestävä sotilasvoima, johon kuuluu maalla, merellä ja ilmassa operoivia joukkoja tilannekatsauksen. Tämä on johtanut sarjoihin aloitteita, jotka ovat saaneet kannatusta toisiaan seuraavissa NATOn huippukokouksissa, näihin sisältyvät: voimavarojen tehostaminen avainalueilla modernien sotilasoperaatioiden suorittamista silmälläpitäen, kuten esimerkiksi lentokoneiden strateginen ilmaan nousun ja maahan laskeutumisen valvonta kevennetty sotilaallinen johtojärjestelmä liittouman ensisijaisille strategisille hankkeille tulevaksi vuoden ajanjaksolle puitteet tarjoavan laaja-alaisen poliittisen ohjauksen (The Comprehensive Political Guidance) hyväksyminen Afganistanin operaatioiden laajentaminen koko maan kattavaksi sekä avustaminen turvallisuusjoukkojen kouluttamisen ja jälleenrakennustyön kautta avun tarjoaminen Irakin hallitukselle sen turvallisuusjoukkoja kouluttamalla, tukemalla Afrikan unionia ja käynnistämällä merirosvouksen vastaiset toimet institutionaalisten suhteiden solmiminen Lähi-idän maiden kanssa Istanbulin yhteisöaloitteen avulla Samanaikaisesti NATO on myös pyrkinyt edistämään euroatlanttista integraatiota kutsumalla lisää maita jäseniksi liittoumaan ja sen kumppanuusohjelmiin ja siten tarjoamalla turvaetuuksia suuremmalle joukolle maita. S.12 Muutokseen vastaaminen

13 NATO AWACs lentokoneet tarjoavat ilmavalvontaa kriisitilanteissa ja muiden merkittävien tapahtumien yhteydessä Boeing Muutokseen vastaaminen S.13

14 Tärkein toimija kriisitilanteissa 2003 NATO ottaa vastuulleen Afganistanin ISAF-joukot MOD Canada S.14 Tärkein toimija kriisitilanteissa Afganistan Välittömästi syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen Yhdysvallat käynnisti Afganistanissa terrorisminvastaisen OEF-operaation (The Operation Enduring Freedom), jolla syrjäytettiin Talibanien sortohallinto. Syntyi huoli siitä, että Afganistanin turvallisuusjoukot eivät kykenisi vakauttamaan tilannetta maassa omin voimin. Sen vuoksi joulukuussa 2001 järjestettiin Bonnin kokous, jossa Yhdistyneitä Kansakuntia (YK) pyydettiin osoittamaan turvallisuusjoukkojen perustamiseen ja kouluttamiseen osallistuvat joukot. Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1386, annettu 20. päivä joulukuuta 2001, antoi luvan kansainvälisten ISAFjoukkojen (The International Security Assistance Force) perustamiseen ja kyseisten joukkojen sijoittamiseen Kabuliin ja sitä ympäröiville alueille. ISAF ja Afganistanin siirtymävaiheen hallinto joka edelsi Afganistanin kansallista hallintoa neuvottelivat tammikuussa 2002 teknistä sotilasyhteistyötä (The Military Technical Agreement) koskevan sopimuksen, jossa määritellään yksityiskohtaisesti ISAF:in tehtävät.

15 Alun perin ISAF-joukot eivät kuuluneet NATO-joukkoihin eivätkä YK-joukkoihin, kyseessä oli YK:n turvallisuusneuvoston alaisuuteen sijoitettu vapaaehtoisista koostuva koalitio. ISAF-joukkoja johtivat vapaaehtoiset maat kukin puoli vuotta vuorollaan (alun perin Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki, Saksa ja Alankomaat). Operaatioiden edistyessä niiden toimintaa alkoi haitata epätietoisuus jatkuvuudesta, kunnes lopulta, elokuussa 2003, liittouma otti vastuulleen operaation strategisen johdon, kontrollin ja koordinoinnin, ja antoi luvan ISAF-joukkojen pysyvän sijaintipaikan perustamiselle Kabuliin. ISAF tekee tiivistä yhteistyötä Afganistanin kansallisen hallinnon kanssa Alussa ISAF-joukkojen toiminta-alue oli rajattu vain pääkaupunkiin Kabuliin ja sitä ympäröivälle alueelle, mutta asteittain siitä tuli koko maata koskeva: ensin se laajeni maan pohjoisja länsiosiin, sen jälkeen etelään ja lopulta itään Afganistanin vaarallisimmalle ja tulenarimmalle alueelle. ISAF-joukkojen tärkein tehtävä on auttaa Afganistanin hallitusta laajentamaan määräysvaltansa koko maan kattavaksi ja saada aikaan turvalliset olosuhteet. Tämän toteuttamiseksi se osallistuu Afganistanin turvallisuusjoukkojen kehittämiseen kouluttamalla armeijaa ja poliiseja; se selvittää jälleenrakennuksessa siviilien tarvitseman infrastruktuurin; se tukee hallitusta laittomasti aseistettujen joukkojen aseistariisunnassa ja tekee huumeiden vastaista työtä; ja tukee humanitaarista apua antavaa toimintaa. Se pyrkii myös lisäämään siviilien ja sotilaiden välistä kanssakäymistä ja kehittämään sillä alueella systemaattisempaan yhteistyöhön liittyvää lähestymistapaa. Osoituksena tästä maassa toimii alueellisia jälleenrakennusryhmiä (The Provincial Reconstruction Teams) koostuvat ISAF:in alaisuudessa toimivista pienistä ryhmistä siviili- ja sotilashenkilöitä -, jotka rakentavat kouluja ja lastenkoteja, kunnostavat teitä, poistavat aseita käytöstä, purkavat miinoja ja tekevät muita vastaavanlaisia töitä. ISAF tekee tiivistä yhteistyötä Afganistanin kansallisen hallinnon kanssa. Joulukuun 2003 ja tammikuun 2004 aikana se esimerkiksi auttoi afganistanilaisia viranomaisia turvatoimissa perustuslaillisen suuren neuvoston Loya Jirgan koollekutsumisen yhteydessä, jolloin vahvistettiin Afganistanin perustuslaki. Syyskuussa 2006 NATO ja Afganistan laativat yhteistyöohjelman ( Framework for Enduring Co-operation in Partnership ), joka keskittyy edistämään puolustuksen uudistamista, puolustusrakenteiden perustamista sekä Afganistanin kansallisen armeijan ja NATOn jäsenmaiden välistä yhteentoimivuutta. Lisäksi NATOn erityisedustaja esitti liittouman poliittiset ja sotilaalliset tavoitteet, joihin pyritään työskentelemällä suoraan Afganistanin hallituksen ja muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä pitämällä yhteyttä naapurimaihin. Tärkein toimija kriisitilanteissa S.15

16 NATO johti kymmenen vuotta kestänyttä rauhanturvaamisoperaatiota Bosnia- Herzegovinassa Belgian MOD Balkanin maat Entisen Jugoslavian hajoamisen vanavedessä NATO tuli väliin sotilaallisesti pysäyttämään tai estämään konfliktin Bosnia-Herzegovinassa vuonna 1995, Kosovossa vuonna 1999 ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (*) vuonna Bosnia-Herzegovinasta NATO-maat johtivat ilmaoperaatioita Bosnian serbijoukkoja vastaan elokuussa ja syyskuussa Tämä toimenpide auttoi muuttamaan voimatasapainoa osapuolten välillä maassa ja taivutti Bosnian serbijohdon hyväksymään Daytonissa, Ohiossa, neuvotellun rauhanratkaisun. NATOn rauhanturvaajat saapuivat Bosnia Herzegovinaan joulukuussa 1995 kansainvälisten täytäntöönpanojoukkojen (IFOR) alaisuudessa. IFOR-joukkoja seurasivat vakauttamisjoukot (The Stabilisation Force, SFOR), jotka kymmenen vuotta myöhemmin, joulukuussa 2005, saattoivat tehtävänsä menestyksellisesti päätökseen. Rauhanturvaamismandaatti luovutettiin sen jälkeen Euroopan unionille. S.16 Tärkein toimija kriisitilanteissa

17 vakaiden olosuhteiden luomiseksi Kosovon tulevaa kehitystä silmälläpitäen NATOn sotilaallinen väliintulo Kosovossa oli seurausta yli vuoden kestäneiden väkivaltaisuuksien kärjistymisestä ja Belgradin toistuvista rikkomuksista YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon albaaneiden sortamisen lopettamista vaativia päätöslauselmia vastaan. Maaliskuussa 1999 liittouma päätti käynnistää ilmaoperaation sortotoimista vastuullisia Jugoslavian hallituksen sotilaallisia ja puolisotilaallisia joukkoja vastaan. Päätös tehtiin sen jälkeen, kun kaikki muut vaihtoehdot olivat osoittautuneet tuloksettomiksi ja rauhanpuheet olivat jälleen kerran epäonnistuneet Belgradin tinkimättömän asenteen muuttamisessa. Ilmaoperaatio kesti 78 päivää ja päättyi konfliktin osapuolten kaikkien sotilaallisten toimien loppumiseen; Jugoslavian armeijan, serbien poliisivoimien ja puolisotilaallisten joukkojen vetäytymiseen Kosovosta; sopimukseen kansainvälisten sotilasjoukkojen läsnäolosta Kosovossa; sopimukseen pakolaisten ja pois siirtymään joutuneiden henkilöiden turvallisesta ja ilman ehtoja tapahtuvasta paluusta; sekä vakuutukseen kaikkien osapuolten halusta toimia Kosovoa koskevan poliittisen ratkaisun puolesta. NATOn johtamien Kosovon joukkojen (The Kosovo Force, KFOR) mandaatti oli seurausta yhtäältä NATOn ja Jugoslavian johtajien allekirjoittamasta sotilaallis-teknisestä sopimuksesta ja toisaalta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 seurauksena, molemmat päivittyvät kesäkuulle KFOR-joukoille oli sälytetty vastuu uusien vihollisuuksien ehkäisemisestä, turvallisten olosuhteiden luomisesta ja Kosovon vapautusarmeijan aseistariisumisesta. Tämän lisäksi KFOR-joukot tukevat kansainvälisiä humanitaarisia ponnisteluja ja toimivat yhdessä kansainvälisten siviilijoukkojen - Yhdistyneiden Kansakuntien Kosovon-siviilioperaatio (The UN Interim Administration Mission in Kosovo, UNMIK) kanssa vakaiden olosuhteiden luomiseksi Kosovon tulevaa kehitystä silmälläpitäen. 17. päivänä helmikuuta vuonna 2008 tapahtuneen itsenäisyysjulistuksen jälkeen NATO vahvisti, että KFORjoukot pysyvät Kosovossa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaisesti, ellei YK:n turvallisuusneuvosto päätä toisin. Tämän kannan NATOn johtajat toistivat Strasburg/Kehlhuippukokouksessa huhtikuussa He huomauttivat myös, että liittouma on yhä täysin sitoutunut tukemaan sovittujen monikansaisten turvallisuusrakenteiden vakiinnuttamista Kosovoon. He toivottivat tervetulleeksi Kosovossa toteutettavan Euroopan unionin oikeusvaltio-operaation (EULEX) käyttöönoton sekä ilmaisivat tyytyväisyytensä siihen kehitykseen, joka tähän mennessä on jo saavutettu etnisten vähemmistöjen ja uskonnollisten paikkojen suojelussa sekä rikollisuuden ja korruption vastaisessa taistelussa. Tärkein toimija kriisitilanteissa S.17

18 Pitkäkestoisen vakaudentilan vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla NATO yrittää saada alueen maita mukaan euroatlanttisiin rakenteisiin Vuoden 2001 elokuussa entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (*) presidentti pyysi NATOlta tukea maan vakautta mahdollisesti uhkaavien albaaniryhmien riisumiseksi aseista. NATO antoi suostumuksensa, kuitenkin sillä ehdolla että hallitus palauttaisi tiettyjä vähemmistöjen asemaa koskevia oikeuksia. Maan albaaniyhteisön edustajat ja hallitus pääsivät poliittiseen sopimukseen, jossa välittäjinä toimivat eri kansainvälisten järjestöjen - NATO mukaan luettuna - sekä Yhdysvaltojen erikoislähettiläät. Tämä avasi NATOlle tien sijoittaa n sotilasta 30 päivää kestäneeseen tehtävään riisua aseista albaanien aseelliset vapaaehtoisjoukot. Pitkäkestoisen vakaudentilan vahvistamiseksi Länsi-Balkanilla NATO yrittää saada alueen maita mukaan euroatlanttisiin rakenteisiin. Albania ja Kroatia liittyivät NATOon ensimmäisenä päivänä huhtikuuta 2009; entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (*) on ehdolla NATOn jäseneksi; ja Bosnia-Herzegovina, Montenegro ja Serbia tulivat NATOn kumppanimaiksi joulukuun 14. päivänä vuonna Skopjen pyynnöstä NATOn joukot jäivät maahan suojelemaan Euroopan unionin ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön tarkkailijoita aina vuoden 2003 maaliskuun loppuun saakka, jolloin Euroopan unioni otti tehtävän hoitaakseen. Nämä toimenpiteet auttoivat ehkäisemään siviilikonflikteja ja valmistelemaan maaperää sovinnolle ja jälleenrakennukselle. KFOR-joukot ovat nyt ainoa jäljellä oleva laaja-alainen liittouman joukko Balkanin niemimaalla, vaikkakin NATO ylläpitää edelleen päämajoja Sarajevossa ja Skopjessa auttaakseen isäntämaita puolustuksen uudistamisessa. S.18 Tärkein toimija kriisitilanteissa

19 Välimeri Syyskuun 11. päivän iskujen jälkimainingeissa käynnistetty Välimeren partiointioperaatio (The Operation Active Endeavour) on Välimerellä tapahtuva NATOn merivoimien johtama terrorisminvastainen etsimis-, ehkäisy- ja suojeluoperaatio. NATOn alukset on sijoitettu itäiselle Välimerelle, jossa ne aloittivat partioinnin jo 6. päivänä lokakuuta vuonna Jotta operaatiosta tulisi menestyksellinen, se laajeni Gibraltarin salmelle vuoden 2003 alussa ja vuotta myöhemmin, maaliskuussa 2004, koko Välimeren alueen käsittäväksi. Vaikka operaatio rajoittuukin terrorismiin liittyvään toimintaan, on sillä suotuisat vaikutukset koko Välimeren alueen kaupan ja talouden turvallisuudelle. Adenin lahti Lisääntynyt merirosvous Adenin lahdella ja Afrikan sarvessa uhkaa torpedoida Afrikalle annettavan kansainvälisen humanitaarisen avun häiritsemällä alueen yhteyksille ja taloudelle elintärkeitä laivareittejä. NATO auttaa aktiivisesti lisäämään turvallisuutta johtamalla merirosvojen vastaisia operaatioita alueella: Operation Allied Provider (2008) ja Operation Allied Protector (2009). Se harkitsee mahdollista pitkäaikaista roolia merirosvouksen vastaisessa taistelussa, YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätösten suhteen täydellisessä yhteensopivuudessa ja muiden toimijoiden, esimerkiksi EU:n, mukana merirosvouksen vastaiseen taisteluun osallistuen. Tärkein toimija kriisitilanteissa S.19

20 Avunanto Irakille NATOlla on vakaassa Irakissa elintärkeitä strategisia intressejä ja se on auttanut Irakin hallitusta NTM-I-koulutusoperaation (The NATO Training Mission-Iraq) avulla vuodesta 2004 lähtien. NATO ja Irak ovat myös sopineet jatkavansa yhteistyötään pitkällä aikavälillä ja ovat vahvistaneet sen hyväksymällä esitykset rakenteellisen yhteistyön puitteista (The Structured Cooperation Framework). NATO auttaa maata omien turvallisuusjoukkojen saamisessa tarjoamalla koulutusta irakilaisille sotilaille joko Irakissa tai sen ulkopuolella; auttamalla maan turvallisuusrakenteiden kehittämisessä; ja koordinoimalla yksittäisten NATOmaiden luovuttamien varusteiden jakelua; ja yleisemmällä tasolla, auttamalla Irakin puolustuksen uudistamista. Yhteistyö Irakin kanssa on tapahtunut yhteisymmärryksessä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1546 kanssa; siinä pyydettiin tukea kansainvälisiltä ja paikallisilta järjestöiltä Irakin väestön auttamiseksi turvallisten ja vakaiden olojen aikaansaattamiseksi maahan, ja Irakin hallituksen jälkeenpäin esittämästä pyynnöstä. EU Darfurin pakolaiset Apu Afrikan unionille NATOn ensimmäisiä tehtäviä Afrikassa oli tukea Afrikan unionin toimintaa Sudanissa (AMIS). Sudanin Darfurin maakunnan asukkaat ovat olleet brutaalin sisällissodan uhreja vuodesta 2003 lähtien. Konflikti on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, joka on johtanut kymmenien tuhansien ihmisten kuolemaan, miljoonat ovat joutuneet lähtemään kodeistaan. Afrikan unionin (AU) pyynnöstä NATO ryhtyi tarjoamaan apua Afrikan unionin Sudanin operaatiolle (AMIS) vuoden 2005 heinäkuusta lähtien aina operaation täyttymiseen, vuoden 2007 joulukuun viimeiseen päivään asti. Vuoden 2008 tammikuussa siitä tuli YK:n ja Afrikan unionin yhteisoperaatio, NATO ilmoitti valmiutensa ottaa huomioon kaikki lisäavunpyynnöt. Vuoden 2007 kesäkuussa NATO hyväksyi strategisen ilmakuljetusavun antamisen Afrikan unionille sen joukkojen sijoittamisessa Somaliaan AMISOM-operaatiota varten. Maa on ollut vailla toimintakykyistä hallitusta vuodesta 1991 ja on kärsinyt vuosikausia kestäneistä kilpailevien sotapäälliköiden välisistä yhteenotoista sekä nälästä ja taudeista. NATO tarjoaa AUlle apua myös kapasiteetin rakentamisessa pitkän aikavälin rauhanturvaamishankkeisiin, erityisesti Afrikan valmiusjoukkojen osalta (The African Standby Force), tämäkin AUn aloitteesta. Maksimaalisen synergian ja tehokkuuden varmistamiseksi NATOn osallistuminen on mukautettu ja koordinoitu läheisesti muiden kansainvälisten järjestöjen, pääasiassa Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan unionin, mutta myös kahdenvälisten kumppaneiden toimintaan. S.20 Tärkein toimija kriisitilanteissa

21 NATOn toiminta laajemmin Mediassa saa väistämättä eniten huomiota NATOn korkean tason diplomatia, liittouman huippukokoukset ja sotilasoperaatiot. Suurin osa liittouman työstä tapahtuu kuitenkin poissa julkisuuden valokeilasta. NATO ottaa päivittäin osaa projekteihin, joiden tarkoituksena on Euroopan turvallisuuden edistäminen. Näihin kuuluvat itäisen Euroopan asevoimien uudistaminen, ohjelmien laatiminen entisten upseereiden siviilielämään sopeuttamiseksi, avustaminen miinanraivauksessa ja vanhentuneiden ampumatarvikkeiden varastojen poistamisessa. NATO osallistuu lisäksi aktiivisesti humanitaarisen avun koordinointiin. Vuonna 1999 se avasi Euroatlanttisen pelastustoiminnan koordinaatiokeskuksen (The Euro-Atlantic Disaster Response Coordination Centre, EADRCC), jota kautta se koordinoi hätä- ja humanitaarista apua NATOlta ja kumppanuusmailta sekä luonnonkatastrofeissa että ihmisen aiheuttamissa onnettomuuksissa. NATO auttoi esimerkiksi Katrinahurrikaanin aiheuttaman tulvan uhreja Yhdysvalloissa vuoden 2005 syyskuussa. Kuukautta myöhemmin Pakistanissa sattuneessa tuhoisassa maanjäristyksessä kuoli n ihmistä ja neljä miljoonaa jäi kodittomiksi. Pohjois-Atlantin neuvosto sopi avun lähettämisestä EADRCCkeskuksen kautta. Lukuisissa tapauksissa EADRCC on mobilisoinut avustusvaroja tulvien, metsäpalojen tai maanjäristysten koettelemiin euroatlanttisen alueen maihin. NATOlla on tiedeohjelma, joka rahoittaa yhteistyötä käytännön tasolla turvallisuutta koskevissa asioissa siviilisuunnittelun, ympäristön ja teknologian alueilla. Turvallisuuteen ja ympäristön kestävyyteen liittyviin teemoihin keskittyvä NATOn SPS-komitea pyrkii kehittämään suosituksia ja konkreettisia ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin, samalla kun se pyrkii vastaamaan osallistujien erityistarpeisiin. Tutkijat NATOn jäsenmaista, kumppanuusmaista Suurin osa liittouman työstä tapahtuu kuitenkin poissa julkisuuden valokeilasta ja Välimeri-vuoropuheluun osallistuvista maista ottavat osaa näihin toimintoihin, jotka edistävät tehokkaalla tavalla yleistä turvallisuutta helpottamalla yhteistyötä, verkostoitumista ja valmiuksien lisäämistä. Tärkein toimija kriisitilanteissa S.21

22 Rauhankumppanuuden laajentaminen NATOn kumppanuusmaat toimielimiä vuoropuhelua, luottamuksen rakentamista ja yhteistyötä varten Kylmän sodan päättymisestä lähtien NATO on tehnyt joukon aloitteita vahvistaakseen turvallisuutta ja vakautta perustamalla toimielimiä vuoropuhelua, luottamuksen rakentamista ja yhteistyötä varten. Se on luonut suhteet entisten vastustajien sekä muidenkin eurooppalaisten maiden kanssa, naapurimaiden kanssa laajemminkin Välimeren alueella ja Lähi-Idän maiden kanssa. Varhainen askel tähän suuntaan oli Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (The North Atlantic Cooperation Council) perustaminen vuonna Myöhemmin se nimettiin Euroatlanttiseksi kumppanuusneuvostoksi (The Euro-Atlantic Partnership Council) ja siitä on tullut euroatlanttisen alueen pääasiallinen konsultaatio- ja yhteistoimintafoorumi. Vuonna 1994 NATO esitti aloitteen rauhankumppanuudesta (The Partnership for Peace, PfP). Kyseessä on ohjelma, jolla autetaan osallistujamaita uudistamaan asevoimiaan niin, että ne voivat suorittaa omaa tehtäväänsä demokraattisessa yhteiskunnassa ja osallistua NATO-johtoisiin rauhantukioperaatioihin. Se tarjoaa tilaisuuksia yhteistoimintaan käytännön tasolla monilla eri alueilla, sallien yksittäisten kumppanuusmaiden suunnitella osallistumisensa omien turvallisuuteen liittyvien erityistarpeidensa ja intressiensä mukaisesti. Toimintamuotojen laajuus ja valikoima on hyvin suuri, siihen kuuluvat puolustuksen uusiminen, kriisinhallinta, siviilivalmiussuunnittelu, yhteistoiminta tieteen, opetuksen ja koulutuksen aloilla, ja sotatarvikkeiden sekä pienten ja keveiden aseiden tuhoaminen turvallisuuden vuoksi. S.22 Rauhankumppanuuden laajentaminen

23 Suhteet Venäjään ja Ukrainaan Venäjä ja Ukraina olivat niiden lukuisten maiden joukossa, jotka lupautuivat kumppanuustoimintaan NATOn kanssa heti alun alkaen Venäjä ja Ukraina olivat niiden lukuisten maiden joukossa, jotka lupautuivat kumppanuustoimintaan NATOn kanssa heti alun alkaen. Vuonna 1997 yhteistyö virallistui, kun maat allekirjoittivat kukin kahdenvälisen sopimuksen NATOn kanssa. NATOn ja Venäjän pysyvä yhteisneuvosto (The NATO-Russia Permanent Joint Council) ja NATO- Ukraina -komissio (The NATO-Ukraine Commission) perustettiin helpottamaan turvallisuuskysymyksiin liittyvää säännöllistä konsultointia ja ajatustenvaihtoa sekä kehittämään monialaista käytännön yhteistyötä. Tarve yhteiseen kansainväliseen toimintaan uusien turvallisuusuhkien osoittamiseksi korostui syyskuun 11. päivän terroristiiskujen jälkimainingeissa, minkä jälkeen NATO-maiden ja Venäjän väliset suhteet ovat muodostuneet syvemmiksi ja läheisemmiksi. Kahdenvälisen NATOn ja Venäjän pysyvän yhteisneuvoston tilalle osapuolet perustivat vuonna 2002 NATO- Venäjä -neuvoston (The NATO- Russia Council, NRC), sen puheenjohtajana toimii NATOn pääsihteeri ja kaikki NRC-maat osallistuvat siihen tasavertaisina, päätökset tehdään yksimielisesti. NRC on julistanut yhteistoiminnan avainasioiksi terrorisminvastaisen taistelun, kriisinhallinnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisen. NATOn ja Ukrainan väliset suhteet ovat kehittyneet asteittain vuosien mittaan. NATOn ja sen yksittäisten jäsenmaiden antama tuki Ukrainan käynnissä oleville uudistuspyrkimyksille on erityisen merkittävää, näin on laita erityisesti mitä tulee puolustus- ja turvallisuussektoreilla tapahtuviin uudistuksiin. Kyseiset uudistukset ovat elintärkeitä maan demokratiakehitykselle ja sen tavoitteelle integroitua syvemmin euroatlanttisiin rakenteisiin. Vuonna 2005 Ukrainan kanssa käynnistettiin neuvottelut (An Intensified Dialogue) maan jäsenyyspyrkimyksistä ja siihen liittyvistä uudistuksista. Vuonna 2008 NATOn jäsenmaat hyväksyivät sen, että Ukrainasta voisi tulla NATOn jäsen. Rauhankumppanuuden laajentaminen S.23

24 Yhteistyö Välimerivuoropuheluun osallistuvien maiden kanssa NATOn sotaharjoitusten aikana Välimeri-vuoropuhelu tarkoituksena on saada aikaan hyvät suhteet Välimeren alueen maiden välille ja parantaa niiden keskinäistä ymmärrystä Rauhankumppanuusaloite (PfP) täydentyi vuonna 1995 aloitetulla laajempaa Välimeren aluetta käsittävällä kuuden maan - Egypti, Israel, Jordania, Mauritania, Marokko ja Tunisia - vuoropuhelulla (The Mediterranean Dialogue). Kampanjan tarkoituksena on saada aikaan hyvät suhteet Välimeren alueen maiden välille ja parantaa niiden keskinäistä ymmärrystä sekä edistää alueen turvallisuutta ja vakautta. Vuonna 2000 kampanjaan liittyi mukaan Algeria. Laajemman käytännön yhteistyön saavuttamiseksi puolustuksen uudistamisessa, yhteistoiminnassa rajaturvallisuuden alueella, yhteentoimivuuden parantamisessa ja muissa sen kaltaisissa asioissa vuoropuhelu kohotettiin vuonna 2004 todellisen kumppanuuden tasolle. Tehostetulla kumppanuudella huomio keskitettiin myös terrorisminvastaiseen taisteluun. Jotkut vuoropuheluun osallistuvat maat ovat osallistuneet NATO-johtoisiin rauhantukioperaatioihin Balkanin niemimaalla sekä Välimeren partiointioperaatioon (The Operation Active Endeavour). S.24 Rauhankumppanuuden laajentaminen

25 Istanbulin yhteisöaloite Aloitteen tarkoituksena on edistää alueella käytännössä kahdenvälistä yhteistyötä siitä kiinnostuneiden maiden kanssa Istanbulin yhteisöaloitteen (The Istanbul Cooperation Initiative, ICI) käynnistäminen vuonna 2004 oli liittouman ojentautuminen Välimerivuoropuhelun ulkopuolella olevia maita kohti. Aloitteen tarkoituksena on edistää alueella käytännössä kahdenvälistä yhteistyötä siitä kiinnostuneiden maiden kanssa, kuten terrorisminvastaista taistelua, kriisinhallintaa, siviilivalmiussuunnittelua ja rajavalvontaa. Nyttemmin mukaan ovat liittyneet, Bahrain, Qatar, Kuwait ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Rauhankumppanuuden laajentaminen S.25

26 Joukko ns. kontaktimaita, kuten esimerkiksi Uusi- Seelanti, osallistuu ISAF-joukkojen toimintaan Työskentely globaalien kumppaneiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa Turvallisuusuhkien ollessa nykyisin luonteeltaan, laajuudeltaan ja alkuperältään yhä vaikeampia ennustaa, pyrkii NATO hankkimaan kumppaneita yhä laajemmalta alueelta. Se on pyytänyt globaaleja kumppaneitaan auttamaan sitä poistamaan vuosisadan vaihtumisen jälkeen esiin nousseet maailmanlaajuiset uhat. Näihin ns. kontaktimaihin, jotka eivät ole liittouman jäsenmaita eivätkä kumppaneita, kuuluvat esimerkiksi Japani, Uusi-Seelanti, Australia ja Etelä-Korea. NATO on myös solminut suhteet muihin sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin, jotka omaavat täydentävän roolin rauhan ja turvallisuuden edistämisessä. Kriisinhallinnan yhteydessä NATO työskentelee sellaisten järjestöjen kanssa, joilla on välineet varmistaa kestävä rauha poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen avulla. Näihin kuuluvat Yhdistyneet Kansakunnat, Euroopan unioni ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, lisäksi on vielä muita instituutioita, kuten EUROCONTROL ja Punaisen ristin kansainvälinen komitea. S.26 Rauhankumppanuuden laajentaminen

27 omaavat täydentävän roolin rauhan ja turvallisuuden edistämisessä Näiden institutionaalisten yhteyksien ohella tekee NATOn eurooppalaisten jäsenmaiden ja Yhdysvaltain välillä vallitseva transatlanttinen kumppanuus NATOn ja Euroopan unionin välisestä suhteesta aivan erityisen. Kuten mikä tahansa rakentava kumppanuus, se on kehittynyt ulkoisten olosuhteiden muuttuessa. Palaamatta toisen maailmansodan jälkeiseen historiaan transatlanttisten suhteiden osalta on tärkeää korostaa sitä, että NATOn eurooppalaiset jäsenet olivat vahvasti riippuvaisia Yhdysvalloista heti sodan jälkeen, sekä turvallisuuden alueella että talouskasvun suhteen. Välissä olevien vuosien aikana Euroopasta on tullut vahvempi ja yhtenäisempi. Euroopan unioni aloitti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisen 1990-luvun alussa ja on vähitellen tehnyt Euroopasta merkittävämmän tekijän kansainvälisissä asioissa. Vuoden 1999 joulukuussa Euroopan unioni päätti kehittää kapasiteettiaan ottaa vastaan kriisinhallintatehtäviä ja ryhtyi luomaan siihen vaadittavia poliittisia ja sotilaallisia rakenteita. Tämä tasoitti tietä Euroopan unionille ottamaan haltuunsa kaksi NATOn operaatioista Balkanin niemimaalla joitain vuosia myöhemmin. Tätä prosessia helpottivat Berlin Plus -yhteistyöjärjestelyt, jotka sallivat Euroopan unionin käyttää NATOn varusteita ja voimavaroja EU-johtoisiin operaatioihin kun NATO kokonaisuudessaan ei ole mukana. Se muodostaa nyt perustan Euroopan unionin ja NATOn keskinäiselle yhteistyölle ja on johtanut NATOn operaation haltuunottoon entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa (*) vuoden 2003 maaliskuun lopussa ja Bosnia- Herzegovinassa vuoden 2004 joulukuussa. Rauhankumppanuuden laajentaminen S.27

28 Avointen ovien politiikan harjoittaminen Meneillään oleva prosessi Suhteellisen varhaisessa vaiheessa liittouman perustajajäsenet Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat laajensivat järjestön jäsenyyden käsittämään Kreikan ja Turkin (1952), ja Saksan (1955). Joitain vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 1982, mukaan liittyi Espanja. Seuraava laajentuminen tapahtui kylmän sodan päättymisen jälkeen, jolloin joukko Keski- Euroopan maita päätti, että niiden turvallisuusintressit tulevaisuudessa hoituisivat parhaiten NATOon liittymällä ja ilmaisivat aikeensa hakea jäsenyyttä. Kolme entistä kumppanuusmaata Tsekin tasavalta, Unkari ja Puola tulivat jäseniksi vuoden 1999 maaliskuussa ja nostivat jäsenmaiden lukumäärän yhdeksääntoista. Vuoden 2004 maaliskuun lopussa NATOon liittyi seitsemän maata lisää Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia ja Slovenia, se oli suurin liittymisaalto NATOn historiassa. Hiljattain, huhtikuussa 2009, Albania ja Kroatia liittyivät jäseniksi. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (*) saa sekin kutsun liittyä järjestöön niin pian kuin maan nimiasia on ratkaistu. NATOn ovi pysyy avoimena. Georgian ja Ukrainan kanssa käydään keskusteluja maiden jäsenyyspyrkimyksistä ja asiaan liittyvistä uudistuksista. Vuonna 2008 liittouman johtajat sopivat siitä, että nämä kaksi maata tulevat NATOn jäseniksi. S.28 Avointen ovien politiikan harjoittaminen

29 Jäsenyysvalmennusohjelma NATOon vuonna 2004 liittyneet seitsemän maata ja ne, jotka seurasivat sen jälkeen, ovat saaneet hyödyntää vuonna 1999 käyttöön otettua jäsenyysvalmennusohjelmaa (The Membership Action Plan), joka auttaa asiasta kiinnostuneita kumppanuusmaita valmistelemaan jäsenyyttä. Ohjelma tarjoaa jäseneksi haluaville käytännön neuvontaa ja kohdistettua apua. Jäsenyyttä tavoittelevien maiden odotetaan täyttävän vuorollaan tietyt liittymisedellytysten avainkohdat, joihin kuuluvat markkinatalouteen perustuva, toimiva demokraattinen poliittinen järjestelmä; kansallisten vähemmistöjen moitteeton ja oikeudenmukainen kohtelu; sitoumus rauhanomaiseen ratkaisuun naapureiden välisissä kiistoissa; kyky ja halukkuus ottaa osaa sotilaallisesti liittouman toimintaan; ja sitoumus asevoimien demokraattiseen kontrolliin. Osallistuminen ohjelmaan ei anna mitään takuita jäseneksi pääsemisestä, mutta se auttaa maita mukauttamaan asevoimansa ja valmistautumaan niihin velvoitteisiin ja vastuisiin, jotka liittouman jäsenyys tuo tullessaan. NATO ei ole rekrytoimassa uusia jäseniä, mutta liittouman jäsenet ovat sitoutuneet ottamaan huomioon anomukset, jotka tulevat demokraattisista maista, jotka jakavat jäsenmaiden arvot ja voivat antaa oman panoksensa liittouman perustavoitteisiin. NATOn jäsenmaiden hallitukset ovat tehneet selväksi, että liittouman laajeneminen ei ole tavoite sinänsä, vaan keino levittää NATOn turvallisuutta laajemmalle ja tehdä Euroopasta entistä vakaampi kokonaisuus. Laajenemisprosessi auttaa estämään konflikteja, koska mahdollisuus jäsenyydestä toimii kannustimena jäseneksi pyrkiville maille ratkaista eripurat naapureiden kanssa ja vauhdittaa uudistuksia ja demokratisointia. Uudet jäsenet eivät lisäksi vain nauti jäsenyyden mukanaan tuomista eduista, ne pystyvät vaikuttamaan yleiseen turvallisuuteen kaikissa jäsenmaissa. Ne ovat toisin sanoen yhtä lailla turvallisuuden tuojia kuin siitä nauttivia. yhtälailla turvallisuuden tuojia kuin siitä nauttivia Avointen ovien politiikan harjoittaminen S.29

30 Uusia voimavaroja uusia uhkia vastaan NATOn johtajat esittelivät tärkeimmät muutokset, jotka tulisivat uudistamaan dramaattisella tavalla NATOn sotilaallisia vahvuuksia Yhteiskuntiemme tänään kohtaamat turvallisuushaasteet vaativat joukkoja, jotka on pääasiallisesti varustettu ja rakennettu poistamaan sellaisia uhkia kuin terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja yhteiskuntarakenteeltaan hajonneista tai hajoamassa olevista maista leviävä epävakaus luvun alussa NATO oli jo aloittanut sotilaallisten voimavarojensa arvioinnin, tarkoituksenaan vaihtaa kylmän sodan aikaiset paikalleen sijoitetut asevoimat kriisinhallintaoperaatioissa tarvittaviin liikkuvampiin joukkoihin. Syyskuun 11. päivän tapahtumat vauhdittivat tätä prosessia. Vuonna 2002 kokoontuneessa Prahan huippukokouksessa NATOn johtajat esittelivät tärkeimmät muutokset, jotka tulisivat uudistamaan dramaattisella tavalla NATOn sotilaallisia vahvuuksia. He nimesivät parannusten erityisalueet, perustivat NATOn nopean toiminnan joukot (The NATO Response Force) ja piirsivät suuntaviivat sotilaalliselle johtojärjestelmälle, pyrkimyksenä kyetä paremmin vastaamaan erilaisiin turvallisuusuhkiin niin euroatlanttisen alueen sisällä kuin sen ulkopuolellakin. S.30 Uusia voimavaroja uusia uhkia vastaan

31 Sotilaallisten voimavarojen modernisointi Prahassa nimettiin kahdeksan erityisosa-aluetta, joissa vaje tuli kiireisimmin osoittaa. Niihin kuuluivat strategiset ilma- ja merikuljetukset; kemiallinen, biologinen, radiologinen ja ydinasepuolustus; ja ilmaliikenteen seuranta. Liittouman jäsenet ovat sitoutuneet hankkimaan tämän tarvittavan perusvarustuksen, jotta liittouma kykenee vastaamaan uusiin uhkiin. Prahan huippukokouksesta lähtien NATO on tutkinut muita modernisointia tarvitsevia alueita, ennen muuta terrorismin vastaisessa puolustuksessa. NATOn nopean toiminnan joukot NATOn nopean toiminnan joukkojen (The NATO Response Force, NRF) tarkoitus on kyetä vastaamaan nopeasti monenlaisissa kriisitilanteissa kaikkialla maapallolla, iskemällä etujoukkona, jota voidaan vahvistaa lisäjoukoilla myöhemmässä vaiheessa. Kyseessä on monikansallinen joukko, jonka perustana on tarpeen vaatiessa täydennettävissä oleva ydin; se on kokoonpantu maa-, ilma-, meri- ja erikoisjoukkojen yksiköistä, jotka voivat aloittaa siirtymisen niinkin lyhyellä kuin viiden päivän varoitusajalla ja se voi ylläpitää itseään operaatioissa 30 päivän ajan, täydennyshuollolla pitempäänkin. NRF-joukon elementtejä on jo ehditty siirtää Yhdysvaltoihin hurrikaani Katrinan iskettyä New Orleansiin ja sitä ympäröivälle alueelle vuoden 2005 syyskuussa, ja Pakistaniin 8. päivänä lokakuuta vuonna 2005 sattuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Joukkojen liikuteltavuuden ja korkean iskuvalmiuden lisäksi NRF on tehollisesti NATOn muutosponnistelujen kärki. Se kouluttaa henkilökuntaa toimimaan erittäin vaativissa olosuhteissa, käyttämään hätäteknologiaa monikansallisessa yhteydessä. Jokainen osallistujista saa tämän laadukkaan koulutuksen, toimii muutoskatalysaattorina kansallisissa joukoissa, ja yhtälailla myös monikansallisten joukkojen sisällä. Johtojärjestelmän rationalisointi Kylmän sodan jälkeiseen turvallisuusympäristöön sopeutumiseksi NATO on läpikäynyt johtojärjestelmärakenteensa pienempiä, joustavampia ja liikkuvampia joukkoja silmälläpitäen. Se on radikaalisti vähentänyt esikuntiensa lukumäärää ja, mikä vielä merkittävämpää, osoittanut NATOn muutosprosessin johdon US-perustaiselle strategisen tason transformaatioesikunnalle (The Allied Command Transformation), aikaisemmalta nimeltään liittoutuneiden Atlantin voimaryhmä (The Allied Command Atlantic). Eurooppa-perustainen strateginen johto oli vastuussa kaikista NATO-operaatioista ja on nyt tunnettu nimellä NATOn strateginen operaatioesikunta (The Allied Command Operations). Sotilaallisen johtojärjestelmän saneeraus on parhaillaan käynnissä oleva prosessi, jota NATO käy säännöllisesti läpi. Uusia voimavaroja uusia uhkia vastaan S.31

32 Järjestön dynamiikka Yksimielinen päätöksenteko Eräs avainsyistä liittouman pysyvyyteen on sen konsensukseen perustuva päätöksentekoprosessi. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien päätösten tulee olla yksimielisiä. Tästä syystä usein tarvitaan pitkään kestäviä konsultaatioita ja keskusteluja ennen kuin jokin tärkeä päätös saadaan tehdyksi. Vaikka menetelmä saattaa ulkopuolisesta vaikuttaa hitaalta ja tehottomalta, on sillä kaksi merkittävää etua. Ensiksikin, jokaisen maan suvereniteettia ja itsemääräämisvaltaa kunnioitetaan. Toiseksi, kun päätös on saatu aikaiseksi, on sillä kaikkien jäsenmaiden täysi tuki ja sitoumus täytäntöönpanosta. Joissain tapauksissa esiintyy erimielisyyttä, kuten keväällä 2003, jolloin maiden arviot Saddam Husseinin hallinnon aiheuttamasta uhasta Irakissa erosivat toisistaan. Erilaiset kansalliset näkemykset tarkoittavat sitä, että liittouman jäsenet eivät aina ole yksimielisiä sovellettavasta toimenpiteestä, NATOn tarkoituksena on helpottaa konsultaatiota ja mielipiteiden vaihtoa jäsenten kesken niin, että konsensus voidaan saavuttaa. S.32 Järjestön dynamiikka

33 Tärkeimmät toimijat Tärkein poliittinen päätöksentekijäelin NATOssa on Pohjois-Atlantin neuvosto (The North Atlantic Council) Tärkeimmät toimijat NATOssa ovat itse jäsenmaat, jotka koko järjestön muodostavat. Ne ovat edustettuina jokaisessa komiteassa. Tämän vuoksi NATOn Brysselissä sijaitsevissa esikunnissa jokaisella maalla on pysyvä suurlähettilästason edustajansa, avustajanaan kansallinen diplomaattikunnasta ja puolustusasiantuntijoista koostuva delegaatio, joka joko osallistuu itse komiteatapaamisiin tai varmistaa, että kansalliset asiantuntijat osallistuvat niihin. Tärkein poliittinen päätöksentekijäelin NATOssa on Pohjois-Atlantin neuvosto (The North Atlantic Council), joka kokoontuu suurlähettilästasoisesti vähintään kerran viikossa. Neuvosto järjestää säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministereiden ja toisinaan valtioiden ja hallitusten johtajien tapaamisia. Monisyisen komiteajärjestelmän ylimmän tason muodostavat Pohjois-Atlantin neuvosto ja kaksi puolustusasioihin keskittyvää elintä puolustussuunnittelukomitea (The Defence Planning Committee) ja ydinasepolitiikan suunnitteluryhmä (The Nuclear Planning Group) yhdessä. Tämän järjestelmän sisällä sotilaskomitean (The Military Committee) vastuulla on toimittaa edellä mainituille kolmelle pääelimelle sotilasasioihin liittyvää informaatiota ja se antaa asevoimia koskevaa strategista johto-ohjausta. Sellaisena sillä on NATOssa korkeamman sotilasviranomaisen erityisasema. NATOlla on pääsihteeri, joka valitaan tavallisesti neljän vuoden toimikaudelle. Hän on jostain jäsenmaasta tuleva kansainvälisiin asioihin perehtynyt entinen valtiomies, mies tai nainen. Pääsihteeri johtaa Pohjois-Atlantin neuvoston kokouksia ja NATOn muita tärkeitä elimiä sekä edesauttaa konsensuksen luomista jäsenmaiden välille. Liittouman päivittäisissä johtamistehtävissä häntä avustaa kansainvälinen, kaikkia NATOn jäsenmaita edustava joukko asiantuntijoita ja virkailijoita. NATOlla ei ole omia aseistettuja joukkoja. Suurin osa NATOn käytössä olevista joukoista pysyy täysin kansallisessa komennossa ja kontrollissa siihen asti kunnes jäsenmaat osoittavat ne johonkin yhteiseen puolustustehtävään, esimerkiksi rauhanturvaamisoperaatioon. NATO on lyhyesti sanottuna foorumi, joka tuo yhteen joukkojensa integrointiin ja monikansallisiin toimiin määrätyksi ajaksi lähettämiseen valmiina olevia maita. Sen poliittiset ja sotilaalliset rakenteet tarjoavat ennakkosuunnittelua, jotta kansalliset joukot voisivat suoriutua tehtävistään, sekä myös yhteisen johdon, kontrollin, koulutuksen ja harjoitusten tarvitsemaa organisationaalista järjestelyä. Järjestön dynamiikka S.33

34

35 Kohti tulevaisuutta Alkuaan kylmän sodan aikainen luomus NATO on ottanut uusia ja keskeisiä tehtäviä Euroopan jaon päättymisestä lähtien. Se on avannut ovet itäiselle Euroopalle, toivottanut tervetulleeksi uudet jäsenet ja luonut aina Keski-Aasiaan asti ulottuvan kumppanuusverkoston. Se on myös sitoutunut kriisinhallintaoperaatioihin, joilla on tukahdutettu alueellisten ja etnisten konfliktien synnyttämiä väkivaltaisuuksia Euroopassa, viime aikoina myös euroatlanttisen alueen ulkopuolella. Kylmän sodan jälkeinen maailma on osoittautunut turvallisuusympäristöltään kompleksisemmaksi suunta, joka näyttää jatkuvan 21. vuosisadalla. Vuonna 1999 hyväksytty NATOn strateginen perusnäkemys (The Alliance s Strategic Concept) ennakoi monia uuden turvallisuusympäristön kohtaamia uhkia ja haasteita. Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terroristiiskujen jälkeen liittouma on kohdistanut ponnistelunsa epäsymmetristen uhkien realismiin mukautuvaksi. Se on omaksunut laaja-alaisemman ja kunnianhimoisemman lähestymistavan turvallisuuteen syventämällä ja laajentamalla kumppanuussuhteitaan, modernisoimalla joukkojaan ja antamalla kriisiapua alueille, joilla järjestö ei ole aikaisemmin toiminut. Yhteenvetona voi esittää, että NATO on vauhdittanut muutosprosessiaan uusien poliittisten kumppanuussuhteiden solmimiseksi ja vahvempien operationaalisten voimavarojen kehittämiseksi, joilla kohdata yhä enenevässä määrin globalisoitunut ja entistä haastavampi maailma, jäsenmaiden puolustuksen sekä rauhan ja turvallisuuden hyväksi. Kohti tulevaisuutta S.35

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

LIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305.

LIITE EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT. 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE. Tiedote FI - PE 305. 31 EUROOPPA-NEUVOSTO GÖTEBORG PUHEENJOHTAJAVALTION PÄÄTELMÄT 15. ja 16. kesäkuuta 2001 LIITE 33 LIITTEET Liite I Julkilausuma ballististen ohjusten leviämisen ehkäisemisestä...sivu 35 Liite II Julkilausuma

Lisätiedot

Nato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto

Nato ja Suomi. Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011. Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Nato ja Suomi Päivölän Kansanopisto Kansalaistiedon kurssi 9.8.2011 Neuvotteleva virkamies Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö 1. NATO 2. SUOMI JA NATO PLM Intranet, esimerkit

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE

PUBLIC LIMITE FI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 LIMITE Conseil UE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. fr) 7250/14 PUBLIC LIMITE COAFR 74 CSDP/PSDC 136 POLMIL 25 PESC 229 COHAFA 28 DEVGEN 59 ACP 41 COPS 60 ILMOITUS: I/A-KOHTA

Lisätiedot

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.6.2017 COM(2017) 324 final 2017/0132 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liikenneyhteisösopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta ja sen väliaikaisesta soveltamisesta

Lisätiedot

PUBLIC. 7261/1/15 REV 1 mn/sj/jk 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE

PUBLIC. 7261/1/15 REV 1 mn/sj/jk 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7261/1/15 REV 1 LIMITE PUBLIC PV/CONS 16 RELEX 230 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3379. istunto (ULKOASIAT),

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5

30.6.2015 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 30.6. FI Euroopan unionin virallinen lehti C 214/5 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisen alkamispäivästä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 24. heinäkuuta 2009 (OR. en) 11946/09 EUROPOL 49 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI luettelon määrittämiseksi kolmansista valtioista ja organisaatioista,

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

PUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948

PUBLIC 14422/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PV/CONS 57 RELEX 948 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. marraskuuta 2016 (OR. en) 14422/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 57 RELEX 948 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3498. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka

Euroopan unionin ulkopolitiikka. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 1 Euroopan unionin ulkopolitiikka Yhteinen ulko- ja 2 Hanke Euroopan puolustusyhteisön perustamiseksi jo

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Osapuolten ilmoitusten perusteella laadituissa taulukoissa eritellään seuraavaa:

Osapuolten ilmoitusten perusteella laadituissa taulukoissa eritellään seuraavaa: C 73/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti 9.3.2017 Komission ilmoitus etuuskohteluun oikeuttavia Paneurooppa Välimeri-alkuperäsääntöjä koskevan alueellisen yleissopimuksen soveltamisesta ja mainitun

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto

Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto 13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.

Lisätiedot

15295/14 HG/phk DGB 3. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) 15295/14. Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) PECHE 526

15295/14 HG/phk DGB 3. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) 15295/14. Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) PECHE 526 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. joulukuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0295 (NLE) 15295/14 PECHE 526 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS LIS-kalastuksen

Lisätiedot

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440

PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),

Lisätiedot

ja kokoontunut 36 artiklan komitea pani asiakirjan merkille.

ja kokoontunut 36 artiklan komitea pani asiakirjan merkille. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 28. toukokuuta 2009 (02.06) (OR. en) 10232/1/09 REV 1 ENFOPOL 148 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea /

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

A8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta

A8-0375/22. Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina GUE/NGL-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0375/22 22 Luke Ming Flanagan, Paloma López Bermejo, Marina Albiol Guzmán, Ángela Vallina Johdanto-osan 10 viite ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 päivätyn pohdinta-asiakirjan Euroopan puolustuksen

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. helmikuuta 2017 (OR. en) 6133/17 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: LIMITE PUBLIC CORLX 89 CFSP/PESC 125 COAFR 65 CONUN 50 COARM 59 NEUVOSTON PÄÄTÖS Keski-Afrikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

L 172 virallinen lehti

L 172 virallinen lehti Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan

Bryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9634/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CFSP/PESC 214 CSDP/PSDC 322 COEST 167 PSC DEC 30 EUAM UKRAINE 1 POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2012 COM(2012) 682 final 2012/0321 (NLE) C7-0421/12 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuurikonsortioon (ERIC) sovellettavasta yhteisön oikeudellisesta

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.2.2014 COM(2014) 96 final ANNEES 1 to 2 LIITTEET asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0132 (NLE) 10099/17 TRANS 255 COWEB 71 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 9. kesäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

Ulkoasiainvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 16.9.2011 2010/0273(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen

Lisätiedot

NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit

NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Kenrl Heikki Lyytinen Ruutiukot 12.10.2015 NATO JA SUOMI PLM Intranet, esimerkit Esityksen sisältö Ajankohtaista Natosta Suomen Nato-yhteistyö PLM Intranet, esimerkit Keskustelu mahdollisesta Natojäsenyydestä

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

7204/1/99 REV 1 rir,nh/jpo,pma/aj FI CAB 1

7204/1/99 REV 1 rir,nh/jpo,pma/aj FI CAB 1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 21. syyskuuta 1999 (29.09) (OR. f) 7204/1/99 REV 1 LIMITE PV/CONS 17 JAI 25 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Neuvoston erityisistunto (oikeus- ja sisäasiat) Luxemburg, 7. huhtikuuta

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 403 final LIITE 1. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0180 (NLE) 11599/17 ADD 1 VISA 297 COLAC 65 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti

L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti L 90/106 Euroopan unionin virallinen lehti 28.3.2013 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013, jäsenvaltioiden vuosittaisten päästökiintiöiden määrittämisestä kaudeksi 2013 2020 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. syyskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0219 (NLE) 11831/16 PECHE 298 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS täytäntöönpanopäätöksen

Lisätiedot

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Venäjän turvallisuuspolitiikka Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017

Lisätiedot

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista

Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE)

12398/17 HG/isk DGD 1. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. lokakuuta 2017 (OR. en) 12398/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0173 (NLE) VISA 363 COAFR 254 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM LPY Murto Risto Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJE LVM2008-00136 LPY Murto Risto 30.04.2008 Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Viite Asia EU; liikenne; Komisssion suositus neuvostolle komission

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0089 (NLE) 8330/1/16 REV 1 ASIM 60 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Italian ja Kreikan hyväksi

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE. Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2015 COM(2015) 295 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahastoa koskevat rahoitustiedot FI FI 1. ESIPUHE Yhdestoista Euroopan kehitysrahasto (EKR) 1 tuli

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. huhtikuuta 2010 (OR. en) 7853/10 Toimielinten välinen asia: 2009/0148 (CNS) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. huhtikuuta 200 (OR. en) 7853/0 Toimielinten välinen asia: 2009/048 (CNS) ISL 8 N 8 CH 9 FL 7 FRONT 38 SCHENGEN 30 N 07 ASIM 42 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. toukokuuta 2017 (OR. en) XT 21016/17 LIMITE BXT 24 PUBLIC SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista,

Toimintasuunnitelma annettiin 18. lokakuuta 2017 samalla kun komissio julkaisi 11. täytäntöönpanoraportin turvallisuusunionista, Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM2017-00410 PO Taavila Hannele 08.12.2017 Asia Komission tiedonanto toimintasuunnitelmasta varautumisen tehostamisesta kemiallisista aineista, biologisista taudinaiheuttajista,

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat

Lisätiedot