Pekka Anttila YRITTÄJIEN TARPEIDEN KARTOITUS KÄRSÄMÄEN KUNNAN ELINKEINOYHTIÖN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Anttila YRITTÄJIEN TARPEIDEN KARTOITUS KÄRSÄMÄEN KUNNAN ELINKEINOYHTIÖN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI"

Transkriptio

1 0 Pekka Anttila YRITTÄJIEN TARPEIDEN KARTOITUS KÄRSÄMÄEN KUNNAN ELINKEINOYHTIÖN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEKSI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska Aika Tekijä/tekijät Pekka Anttila Koulutusohjelma Liiketalous Työn nimi Yrittäjien tarpeiden kartoitus Kärsämäen kunnan elinkeinoyhtiön palveluiden kehittämiseksi Työn ohjaaja Eija Lappalainen Työelämäohjaaja - Sivumäärä 40+3 Tarkoituksena oli selvittää pk-yrittäjien odotuksia kunnan elinkeinopalveluista, resursseista mm. henkilöstöstä, tieto/taidosta, rahallisesta panostuksesta, tiedottamisesta, toimitilasta, kuntakonsernin ja elinkeinopalvelujen yhteistyöstä sekä yhteistyön toimivuudesta eri tahoille. Toimeksiantaja oli Kärsämäen Kehityskeskus Oy. Alussa käsittelen maaseudun murrosta viimevuosikymmenien aikana ja yrittäjyyden tärkeyttä. Samaan aikaan kuntien elinkeinopalvelut ovat myös muotoutuneet ja kehittyneet sisällön ja toimintavälineiden osalta. Kyselyn tuloksena syntyi tietoa yrittäjien todellisista odotuksista kunnan elinkeinopalveluilta. Esille nousi myös kritiikkiä, kehittämisehdotuksia sekä kunnan imagoon ja kuntakuvaan liittyviä seikkoja. Yrittäjät toivovat Kärsämäen kunnan elinkeinopalvelujen jalkautuvan kentälle, lisäävän tiedottamista, neuvontaa ja koulutusta sekä elinkeinoilmaston ja yrittäjyysilmaston parantamista. Samoin toivottiin teollisuusalueen vetovoimaisuuden lisäämistä opastein, valaistuksella ja ympäristön kunnostuksella. Asiasanat yrittäjä, yrittäminen, maaseutuyrittäjyys, elinkeinopalvelut, elinkeinopolitiikka, elinkeinoilmasto, yrittäjyysilmasto

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Date Author Pekka Anttila Degree programme Business Administration Name of thesis A Survey of the Needs of Entrepreneurs to Develop the Services of Industrial companies in the Municipality of Kärsämäki Instructor Eija Lappalainen Pages 40+3 Supervisor - The aim of this survey was to examine small and medium sized entrepreneurs expectations of services in Kärsämäki; of resources such as personnel, know-how, financial investments, briefing, premises, co-operation between municipality and industrial services, and of the functionality of the co-operation with different quarters. The employer of this survey was the Development Center in Kärsämäki. In the beginning of this survey I discuss the transition that has taken place in the countryside during the last decades, and the importance of entrepreneurship. At the same time the content and operational means of the municipal industrial services have been developing. As a result of the enquiry there came up information of the real expectations of entrepreneurs of the industrial services in commune. The survey brought up also criticism, propositions for development, and views on the image of the commune. The entrepreneurs hope that one can get industrial services face to face, get more briefing, information, education, and build up a better industrial/entrepreneurial climate. They also wish that the industrial areas will be made more attractive by sing posts, lightning and taking care of the environment. Key words entrepreneur, entrepreneurship, rural entrepreneurship, industrial services, industrial policy, industrial climate, entrepreneurial climate

4 0 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Yleistä Kärsämäen kunta YRITTÄJYYS MAASEUDULLA ELINKEINOPOLITIIKKA Yleisestä elinkeinopolitiikasta Elinkeinopolitiikka alueellisella tasolla Elinkeinopolitiikka kunnissa KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN VIITEKEHYS EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Kvalitatiivinen tutkimus Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusongelmat Tutkimuslomake ja muuttujat Tutkimuksen kohdejoukko ja tiedonkeruu Tutkimuksen luotettavuus ja pätevyys TUTKIMUSTULOKSET Yhteenvetoja Vertailuja Kehittämisehdotuksia Kritiikki JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Kvalitatiivinen tutkimus Pohdintaa opinnäytetyötä...35 LÄHTEET...38 LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO 1.1 Yleistä Maaseudulla tapahtunutta ja edelleen jatkuvaa rakennemuutosta voi osuvasti kuvata seuraavasti: Ensin oli asumatonta luontoa, metsää ja soita, sitten Jussi ja kuokka. Historiallisesti lyhyessä ajassa luonnon lomaan rakentui taloja, muodostui kyliä, ihmisiä ja eläimiä, perinteistä maaseudun elinvoimaa. Historiallisesti pois muutto oli vieläkin nopeampaa, kylät hiljenivät, yksittäistalot autioituvat ja kylä tiellä autoileva ihminen näkee yhä pelkistetymmän maaseudun. Hetken kukoistukseen avautunut maaseutu on jälleen sulkeutumassa. Tämä näkymä kertoo maaseudun murroksesta ja väestön vähenemisestä. (Uusitalo 1998, 11.) Muutoksen taustalta löytyy väestön väheneminen ja ikääntyminen, alhainen tulotaso sekä paikoin korkea työttömyys (Uusitalo 1998, 12). Maatalouden kannattavuus on heikentynyt ja sen seurauksena perinteisen maatalouden tulot ovat pienentyneet. Rakennemuutoksen seurauksena maatalous on työllistänyt myös entistä vähemmän ihmisiä. Yrittäjyyden vahvistuminen ja pienyritystoiminnan viriäminen on osaltaan nähty ratkaisuna maaseudun syöksykierteen katkaisemiseksi. Maaseudun elinvoimaisuuden ja asuttuna säilymisen edellytyksenä on merkittävästi korostettu paikallisia lisätoimentulonlähteitä ja ne mahdollistavat ihmisten asumisen synnyinseuduillaan taajamiin muuton sijasta. (Rantamäki-Lahtinen 2000, 9.) Suomi on eräs Euroopan harvimmin asutuista ja maaseutumaisimmista maista. Maaseudun toiminnallinen sekä tuotannollinen rooli yhteiskunnassa ja kansantaloudessamme on Valtakarin (1999) mukaan kuitenkin suhteellisen lyhyessä ajassa menettänyt merkitystään. (Harju & Pirilä 2004, 9.) Viime vuosina on laajalti tiedotusvälineissä pohdittu Suomen maaseudun tilaa ja sitä pysyykö koko Suomi asuttuna. On tuotu esiin tilastojenkin osoittama tosiasia, että maaseudun väki vähenee ja ikääntyy nopeammin kuin muu väestö

6 2 keskimäärin ja eteenkin syrjäisimmät alueet autioituvat lähes kokonaan. Perinteisten maatilojen määrä vähenee, tosin tilakoko kylläkin kasvaa, kylien kauppa- ja koulupalvelut loppuvat. Onko tähän nopeaan muutokseen löydettävissä hidastavia tai jopa pysäyttäviä keinoja? Pystymmekö löytämään keinoja kääntämäksemme kehityksen suunnan ja sitä kautta hillitsemään ihmisten, koulutuksen, palveluiden ja työpaikkojen siirtymisen suuriin asutuskeskuksiin ja eteläiseen Suomeen? Monimuotoinen ja verkottunut pienyrittäjätoiminta erimuodoissaan voi myös olla ratkaisu yllä oleviin kysymyksiin. Moninaisten haasteiden ratkaisemiseksi on viime vuosikymmeninä rakennettu maahamme yhteinen elinkeinopolitiikka valtiovallan taholta ja sen osana ja toteuttajana ovat alueelliset toimijat maakunta-, seutukunta- ja kuntatasolla. Elinkeinopolitiikan toteuttajina on niin julkisia toimijoita kuin yksityisiäkin tahoja. Haasteet elinkeinoneuvonnalle ovat mielestäni erityisen haastavat maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla johtuen tapahtuneesta ja tapahtuvasta rakennemuutoksesta alueilla ja niiden vetovoimaisuuden kuihtuessa muutosten seurauksena. Yrittäminen maaseudulla kohtaa myös usein resurssivajausta niin taloudellisissa kuin työvoiman saatavuus mielessä. Opinnäytetyöni aiheena on yrittäjien odotusten kartoittaminen Kärsämäen kunnassa toimivan elinkeinoyhtiön palveluista sekä yrittäjien tuntemukset Kärsämäen kunnan elinkeinoilmastosta. Työni toimeksiantaja on Kärsämäen kunnan elinkeinoyhtiö Kärsämäen Kehityskeskus Oy. Tilanne on muuttunut toimeksiannon antamisen jälkeen, koska Kärsämäen kunta on liittynyt seudulliseen Nivala-Haapajärven seutukunnan elinkeinoyhtiöön Nihak Oy:n ja paikkakunnalla on elinkeinoyhtiön palkkaama paikallinen elinkeinoasiamies. Olen käynyt keskusteluja Nihak Oy:n paikallisen elinkeinoasiamiehen kanssa siitä, siirrämmekö toimeksiannon Nihak Oy:lle. Olemme keskusteluissa päätyneet siihen, että teen opinnäytetyön alkuperäisesti, sillä onhan se toimeksiantaja vielä olemassa ja nykyinen elinkeinoasiamies paikkakunnalla hoitaa myös Kärsämäen Kehityskeskuksen asioita oman toimensa ohella ja opinnäytetyöni tulokset tulevat hyödyttämään kunnassa tarjottavia elinkeinopalveluja.

7 3 Opinnäytetyöni teoriaosuudessa luvuissa 2 ja 3 selvitän maaseutuyrittäjyyttä, yrittäjyyttä maaseudulla sekä elinkeinopolitiikkaa ja siihen liittyviä asioita. Työni empiriaosuus sisältää palvelutarjonnan määrän selvittämisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen, jolla keskityn selvittämään, mitä yrittäjät todella odottavat seudulliselta/kunnan elinkeinoyhtiöltä sekä Kärsämäen kunnalta? Mitkä ovat palveluntuottajan resurssit, henkilöstö, tieto/taito, rahallinen panostus, tiedottaminen, fyysinen toimintaympäristö, kuntakonserni/elinkeinopalvelut ja yhteistyö? 1.2 Kärsämäen kunta Kärsämäen kunta on perustettu 1869 ja täyttää siis 2009 vuonna 140 vuotta. Kärsämäen kunnan asukasluku oli suurimmillaan luvuilla, jolloin kunnassa asuin runsaat 4000 asukasta. Kärsämäen kunnassa vuodenvaihteessa 2007/2008 oli 2986 asukasta ja tuloveroprosentti vuodelle 2008 on 20,50. Kärsämäki sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun eteläisessä. Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka valtateiden 4 (E75) ja 28 risteyksessä keskellä Suomea. Matkaa Ouluun n.120 km, Kajaaniin n.110 km, Kokkolaan n.130 km ja Jyväskylään n.214 km. Kolmesta peräkkäisestä Kuvio 1. Kärsämäki kartalla liikenneympyrästä Kärsämäki myös tunnetaan. (Kärsämäen kunta) Kärsämäen naapureita ovat pohjoisessa Piippolan kunta, idässä Pyhännän kunta, etelässä Pyhäjärven kaupunki ja lännessä Haapajärven kaupunki ja Haapaveden kaupunki. Elinkeinorakenne tilanteen mukaan on seuraavanlainen alkutuotanto 21,5 %, jalostus 24 %, palvelut 51,7 % ja muut 2,8 %. Ikärakenne tilanteen mukaan vuotiaat 17,7 %, vuotiaat 55,2 % ja yli 64 vuotiaat 27,1 %. Kärsämäen kunnan suurimpia

8 4 työnantajia ovat kunta ja InCap Furniture Oy. Eniten työllistävät sektorit ovat kauppa, liikenne ja palvelut. (Kärsämäen kunta) Kärsämäen kunnassa on viimevuosien aikana voimakkaasti investoitu julkisiin rakennuksiin ja vapaa-ajanvietto- sekä liikuntapaikkoihin. Kuntaan on valmistunut uusi koulukeskus, urheilukenttä ja päiväkoti sekä liikekeskus, jossa sijaitsee kunnan toimintojakin. Kulttuurin osalta Kärsämäen kunta tunnetaan ehkä parhaiten nykyisin Suomen Elämäntarina yhdistyksestä, jolla on julkaisutoimintaa ja vuosittain heinäkuussa pidettävät tarinaniskennän Suomen mestaruuskilpailut. Toinen merkittävä nähtävyys ja kulttuurimatkailukohde on muutama vuosi sitten valmistunut paanukirkko, joka on rakennettu vanhoilla rakennusmenetelmillä ja kauttaaltaan päällystetty haapapuusta valmistetuilla paanuilla. (Kärsämäen kunta)

9 5 2 YRITTÄJYYS MAASEUDULLA Suomalaisen maaseudun vahvuustekijöitä ovat edelleen maa- ja metsätalous. Suomen EU-jäsenyys on kuitenkin muuttanut maataloutta ja on johtanut melko nopeaan maatilojen rakennekehitykseen. Tavoitteet tuottavuuden lisäämisestä ovat vähentäneet maa- ja metsätaloudessa työllistyvien määrää ja eivätkä ne yksin enää riitä maaseudun elinvoiman säilyttämiseen. (Miettinen 1998,6.) Monimuotoisen maaseudun tavoite on omaksuttu maaseudun kehittämisessä viimeisten vuosien aikana. Jotta maaseutu säilyisi tulevaisuudessakin asuttuna, on perinteisen maatalouden löydettävä uusia ansiomahdollisuuksia. Keskeiseksi maaseutupolitiikan strategiaksi nousi 1990-luvulla eri alojen yrittäjyyden edistäminen maaseudulla. Ajatus tälle strategian lähtökohdalle oli, että uusien työpaikkojen synty maaseudulla voi perustua ainoastaan huomattavissa määrin yrittäjyyteen. Keinoina yrittäjyyden edistämiseen on käytetty muun muassa neuvontaa, koulutusta ja rahoitusta. (Perämäki & Kallio 1995, 7.) Viime vuosien aikana on termi maaseutuyrittäjyys noussut perinteisen käsitteen maatalousyrittäminen rinnalle. Maaseutuyrittäjyydellä ymmärretään pienyritystoimintaa niin, että kaikki yrittäjämäinen toiminta maaseutuolosuhteissa kuuluu sen piiriin. Käsite kattaakin siten sekä perinteisen maatalouden sivuelinkeinoineen että myös paljon muuta: käsityöammatit, itsellisen ammatinharjoittajan, kaupallisen ja teollisen yrityksen, etätyöntekijän jne. (Heinonen & Järvinen 1996, 7.) Yrittäjyys ja yritykset ovat nousseet vahvasti esille yhteiskunnallisessa keskustelussa 1990-luvun laman jälkeisessä Suomessa. Nykyään ollaan hyvin yksimielisiä siitä, että työllisyys maaseudulla voi lisääntyä pysyvästi vain yritystoiminnan kautta. Maaseutuyrittäjyyden ja -yrityksien tärkeyden korostaminen onkin oikeutettua. (Hautamäki 2002, ) Yrittämisen perusteet ovat samat maaseudulla ja kaupungissa. Tuotteilla ja palveluilla on oltava riittävästi kysyntää ja niiden pitää olla asiakkaan kannalta

10 6 houkuttelevia ja kilpailukykyisiä muihin tarjolla oleviin vaihtoehtoihin verrattuna. Tuotteiden ja palveluiden tuottaminen täytyy olla myös taloudellisesti kannattavaa yritykselle. Aloittavalla yrittäjällä onkin monia haasteita edessä yrittäjän urallaan. (Heikkilä 2001, 4.) Maaseutua ei ole perinteisesti syrjäisen sijainnin vuoksi pidetty ihanteellisena ympäristönä yritystoiminnalle. Logistiikan ja informaatioteknologian kehittymisen seurauksena sijainnilliset haittatekijät ovat kuitenkin vähentyneet. On lisäksi huomattu, että sijainti maaseudulla ovi itse asiassa tarjota todellisia kilpailuetuja ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Useille luonnon resursseja hyödyntäville yrityksille maaseutu on ainoa mahdollinen sijaintiympäristö. (Heikkilä 2001,14.) Maaseudulla sijainti voi tarjota yritykselle myös kilpailuetua. Rantamäki-Lahtisen tutkimuksen mukaan maaseutuyrittäjät arvioivat toimintaympäristönsä suurimmaksi mahdollisuudeksi raaka-aineiden saatavuuden ja hinnan. (Rantamäki-Lahtinen 2000, 80.) Vastaavasti Hautamäen tutkimuksessa maaseudun menestyvien yritysten vahvuus liittyikin yllättäen samaan asiaan kuin suurin menestymisen este eli henkilökuntaan. Maaseudulla toimivien yritysten osaava ja pysyvä paikallinen henkilökunta on vahva menestystekijä, eikä puutetta kädentaidon työntekijöistä ole. Vaikeutena on saada korkean tason osaajia muuttamaan maaseudulle. (Hautamäki 2000, 105.) Varsinaiset yritystoiminnan tekijät eivät ole ainoita syitä valita yrityksen sijaintipaikaksi maaseutu. Monesti maaseudulle sijoittuvan yrityksen sijaintipaikan valinnan takana ovat asumiseen, perheeseen, harrastuksiin tai vapaa-aikaan liittyvät tekijät. Valintaan vaikuttavat esimerkiksi asuinympäristön viihtyvyys, kotikunta tai seutu, henkilökohtaiset yhteydet alueelle sekä kunnan yrittäjäystävällisyys. Lisäksi maaseutu viehättää vihreiden arvojen sekä puhtaan luonnon ystäviä. (Ruokangas 1996, 25.) Maaseutuyrittäjyyden mahdollisuuksia tutkineet Harju ja Pirilä (Harju & Pirilä 2004,95, 97.) esittävät tutkimuksensa perusteella kaupungista maalle muuttaminen ja yrittäjäksi ryhtyminen ei ole niinkään seurausta erilaisten vaihtoehtojen huolellisesta punnitsemisesta ja asioiden tarkasta suunnittelusta,

11 7 vaan pikemminkin tulos havaituista mahdollisuuksista ja unelmien toteuttamisesta. Maalle muuttaneet ja siellä yrittäjäksi ryhtyneet ovat tehneet sijaintipaikkaan liittyvät ratkaisunsa vahvasti subjektiivisiin tekijöihin perustaen. Ratkaisut ovat perustuneet pitkälti aiempiin henkilökohtaisiin kontakteihin maaseudulle sekä haluun asua maaseudulla. Oman toimeentulon ja/tai yrityksen kannalta taloudellisesti parhaimman ratkaisun hakeminen ja siihen liittyvät tekijät ovat olleet toissijaisia. (Harju & Pirilä 2004, 95, 97.) Harju ja Pirilä esittävät lisäksi yrittäjien nähneen maaseutuyrittäjyyden mahdollisuutena irrottautua epävarmoista pätkätyösuhteista ja välttyä palkkatyön irtisanomis- ja lomautusuhista. Maaseutuyrittäjyys nähtiin myös mahdollisuutena yhdistää työ- ja perhe-elämä ja olla läsnä lasten arjessa. Edellä esitetyt käsitykset yrittäjyydestä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia perinteistä vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä yrittäjyyttä vasten ja kaukana suurien taloudellisten riskien sekä vaikeuksien keskellä raatavasta yrittäjäkuvasta. Yrittäjyydestä maaseudulla tulisikin antaa realistista tietoa. Maaseutuyrittäjyyden tavoitetasona voisi olla uusi ja eheämpi elämänkokonaisuus, mutta yrittäjyys vaatii kuitenkin paljon ponnisteluja. (Harju & Pirilä 2004, 96.) Yleisesti yrittäjän henkilötekijöihin liittyvät ominaisuudet kuten luovuus, innovatiivisuus, rohkeus ja halu ottaa riskejä, ovat samalla myös maaseudulla yritystoimintaa harjoittavaan liitettäviä ominaisuuksia. Henkilön objektiivista todellisuutta tarkasteltaessa erotetaan toisistaan veto- ja työntötekijät. Maaseudun vetotekijöitä ovat yleensä luonto, turvallisuus, omat juuret sekä maaseudulle ominainen elämäntapa ja rytmi. Kaupungeista maalle ihmisiä työntää ahtaus, kaupunkilainen elämänrytmi ja tapa sekä kiivastahtinen elämänrytmi. Nämä vetotekijät liittyvät yleensä työhön, toimeentuloon ja perheeseen. Ihmisiä houkuttelee kaupunkeihin yleisesti työ ja toimeentulo, mikä vaikeuttaa muuttamista. (Heinonen 2000, )

12 8 3 ELINKEINOPOLITIIKKA 3.1 Yleisestä elinkeinopolitiikasta Ne toimet, joita pidetään osana nykyistä elinkeinopolitiikan toteuttamista, olivat aiemmin osa yleistä kunnan johdon asioiden hoitoa. Suunnitelmallisuutta kunnan asioiden hoidossa alettiin noudattaa 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla. Suomi teollistui ja kaupungistui ja sisäinen muuttoliike sekä maastamuutto muokkasivat kuntien kehityssuuntia eriytyvästi. Se toi tullessaan ongelmia muuttoliikkeen molemmissa päissä. Valtakunnallisesti aluepolitiikan kautta pyrittiin tasoittamaan kehityksen eroja. Edellä kerrotun murroksen myötä myös kunnallinen elinkeinopolitiikka ammattimaistui ja sitä myötä eriytyi omaksi asiantuntijaalakseen. Kehitys oli samansuuntaista myös yrityksissä. Strategioiden ja suunnitelmien laadinnasta tuli tärkeää ja se loi oman ammattikuntansa. (Kettunen 1998, 27.) Kunnan toiminta yritysten suuntaan voidaan nähdä kaksijakoisena. Toisaalta kunta järjestää palveluja yrityksille, kuten elinkeinoasiamies, neuvonta, toimitilat, koulutuksen järjestäminen, avustusten ja tukien hakemisessa auttaminen, takaukset ja muut vastaavat palvelut. Toisaalta elinkeinojen kehittämiseen eli elinkeinopolitiikkaan voidaan katsoa kuuluvan aktiivinen yritysten hankkiminen, uusien yritysten syntymisen auttaminen, yrittäjäkurssit, yritysten tukeminen rahoituksen ja toimitilojen järjestämisessä, monenlainen lobbaus ja PR-toiminta sekä kunnan markkinointi hyvänä sijaintipaikkana yritykselle. (Kettunen 1998, 27.) Kettusen (Kettunen, 1998,41.) mukaan elinkeinopolitiikka on edellytysten luomista hyville tapahtumille, hyville päätöksille ja kovaa työtä hyvien tapahtumien sattumiselle luotujen edellytysten avulla. Elinkeinopolitiikka on edellytysten rakentamista ja elinkeinojen kehittäminen on edellytysten hyväksikäyttöä. Todellista elinkeinopolitiikkaa voidaan tarkastella vasta jälkeenpäin, miten elinkeinojen kehitys on toteutunut ja mikä oli se prosessi saavutettuun tulokseen. (Kettunen 1998, 41.)

13 9 Elinkeinopolitiikkaan sisältyvät kaikki ne kunnan toimet, joiden avulla luodaan ihmisille edellytyksiä hankkia toimeentuloa ja työllistää itsensä tai toisia ihmisiä. Työllistyminen voi tapahtua esimerkiksi uuden yrityksen perustamisella tai toimivaa yritystä kehittämällä, muuttamalla harrastus ammatiksi tai perinteisesti siirtymällä palkkatyöhön. Elinkeinopolitiikan tulisi edistää näitä kaikkia tapoja, eikä se saa olla sitoutunut pelkästään johonkin tiettyyn elinkeinohaaraan. (Uusitalo 1990, 27.) Elinkeinopolitiikan tehtäväksi voidaan myös määritellä, että tulee luoda hyvät toimintaedellytykset yritystoiminnalle. Kaikki kunnan toiminta on jollain lailla kytköksissä elinkeinopolitiikkaan. Kun kunta ottaa kaikissa päätöksissään huomioon elinkeinoelämän toimintaa edistävän näkökulman, se lisää sillä tavoin omaa kilpailukykyään ja vetovoimaansa. (Harjula 2004, 40.) Elinkeinopolitiikka on niitä linjauksia, joita kunnassa on tehty tulevaisuutta koskien, eli kunnan elinkeinojen kehittämisen strategiaa. Sillä voidaan tarkoittaa myös sitä kokonaisuutta, johon sisältyy suunnittelu ja linjanveto, mutta myös ne todelliset toimet, joita politiikan toteuttamiseksi tehdään. Elinkeinojen kehittämisellä vastaavasti tarkoitetaan todellisia toimia, päätöksiä ja työtä. Elinkeinopolitiikan rinnalla joudutaan puhumaan monimerkityksellisesti kulttuurista, jota on mm. organisaatiokulttuuria, yrittäjäkulttuuria asioihin suhtautumista ohjaavaa paikalliskulttuuria. (Kettunen 1998, 12.) Elinkeinopolitiikka tapahtuu monella eri tasolla. Kuviossa 1 kuvataan eri tasoja ja niiden vuorovaikutusta toisiinsa ylä- tai alapuolella olevien tasojen kautta, mutta myös välissä olevien tasojen ohitse. Kuntatasokaan ei ole suljettu kokonaisuus, vaan se saa aina vaikutteita myös muilta tasoilta. (Linnamaa, 2008.)

14 10 Paikallisen tason toiminta-alue käytännön kenttä Kansainvälinen taso Kansallinen taso Alueellinen taso Seudullinen taso Kunnallinen taso Esimerkkejä eri tasojen toimijoista Kansainvälisen tason Organisaatiot, esim. eu ja muut kansainväliset Kansallisten hallitusten linjaukset Maakuntatason linjaukset, esim. maakuntaliitot Seututason linjaukset, esim. seutukunnat, Kuntatason linjaukset, esim. kunnanhallitus ja - valtuusto KUVIO 2. Elinkeinopolitiikan eri tasot (Linnamaa, 2008.) 3.2 Elinkeinopolitiikka alueellisella tasolla Pohjois-Suomen strategiset kehittämistoimet voidaan kiteyttää seuraavasti: menestyy olemalla avoin yhteistyökykyinen työ teollisuudessa pohjoisen hyväksi maaperän luonnonvarojen hyödyntäminen hyvinvointi- ja elämyspalvelut hanketoiminta eri sektoreilla vastata naapurimaiden öljy- ja kaasukenttien synnyttämään kysyntään avoimuudella riittävä ja osaava työvoima kykenevien yrittäjien olemassaolon turvaaminen ja vain kasvava talous voi ratkaista työttömyys- ja poismuutto-ongelmat positiivisesti. (Pohjois-Suomen strategia 2011, 17.)

15 11 Pohjois-Pohjanmaan maakunta suunnitelma 2020 määrittelee maakunnan elinkeinostrategian ja kilpailukyvyn tiivistetysti seuraavasti: 1. Osaamisperusteista verkostoitumista ja yhteistyötä kehitetään yhdessä alueiden kanssa. 2. Kasvualoista painotetaan tietoteollisuutta eri muodoissaan ja Oulun säteilyvaikutusta sekä perustoimialoista puu-, metalli,, matkailu. Ja luonnonvara-aloja. 3. Elinkeinoklustereiden synergiaa kehitetään ja pyritään rakentamaan siltaa perinteisten- ja kasvualojen välille. 4. Osaamisen vahvistaminen erityisesti liiketoimintaosaamisessa, verkostoitumisessa, kansainvälistymisessä, e-ratkaisuissa, innovatiivisuudessa ja tuotekehityksessä. 5. Yrittäjyysmaakunta 2010 yrittäjyyden kokonaisvaltainen kehittäminen tavoitteena. 6. Nuorille lisää työ- ja harjoittelupaikkoja. 7. Työttömyys alemmaksi ihmisille henkilökohtaisesti sovitetut keinot käyttöön. (Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020, ) 3.3 Elinkeinopolitiikka kunnissa Kuntien elinkeinopoliittiset keinot olivat lainsäädännöllisesti rajattuja aina vuoteen 1977 asti, eikä kunnilla juurikaan ollut tulkinnanvaraa. Kuntien elinkeinopolitiikka vireytyi 1970 loppupuolella. Kunnat ryhtyivät kilpailemaan yrityksistä ja sitä kautta työpaikkojen saamisesta omaan kuntaan. Kilpailu toi myös mukanaan eitoivottuja piirteitä. Yritys saattoi käyttää saamansa kunnan taloudellisen edun hyväkseen ja siirtää toimintansa edunsaatuaan muualle. Nykyään tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia. (Sinisalmi 1996, ) Elinkeinopoliittinen suunnittelu kunnissa on lisännyt jatkuvasti suosiotaan vuosien saatossa. Kasvua ei tapahtuisi, ellei elinkeinopolitiikkaa koettaisi millään lailla hyödylliseksi. Kunnan elinkeinopolitiikan onnistumisen mittaamista on vaikea tehdä lyhyellä aikavälillä. Työpaikkalisäys voi johtua monista eri tekijöistä kuin kunnan toimista. Verrattaessa kahden kunnan kehitystä esimerkiksi 15 vuoden

16 12 aikana, aktiivien elinkeinopolitiikan noudattaminen tulee näkyviin kuntien välisissä eroissa. (Uusitalo 1990, 7-8.) Elinkeinopolitiikkaan pätee sama sääntö kuin moneen muuhunkin, eli ilman riskinottoa ei kannata odottaa tuloksia. Riskinottoon kautta mahdollisesti tulevaa kannattavuutta on vaikea määritellä. Periaatteena voidaan kuitenkin pitää, että suunniteltu toimenpide ei saa uhata kunnan taloutta siinäkään tapauksessa, että koko hake epäonnistuu täydellisesti. Kehittämisen resursseja ei kannata keskittää vain yhteen paikkaan, vaan sijoitusstrategian opin mukaisesti, harjoittaa useaan eri kohteeseen. Riskipitoisissa hankkeissa kunnalla olisi hyvä olla mukana myös muita vastuunkantajia. Se on hyötyä myös eri osapuolien sitouttamisen kannalta. (Westling 2000,12.) Kunnan elinkeinopolitiikan välineet ovat aineellisia ja henkisiä. Aineellista esimerkkinä tontit ja toimitilat. Henkistä osaa kuvaa elinkeinoilmasto, eli miten kunnassa suhtaudutaan elinkeinopolitiikkaan ja sen harjoittajiin. Olennaista on se, että luottavatko yrittäjät kunnan johtoon ja onko johto tehnyt parhaansa yritystoiminnan hyväksi. Elinkeinoilmasto on myös osin mielikuva-asia, eli millaisen kuvan kunnan elinkeinoilmastosta yleisesti saa. (Hietala 1987, 123.) Ongelmat elinkeinoilmastossa liittyvät usein kunnan virkamies- tai luottamusmiesjohtoon. Kunnan ja yritysten välinen yhteistyö saattaa jäädä vaille riittävää huomiota, vaikka virkamiesjohto työskentelee tehokkaasti. Kunnan ja yritysten välinen suunnitelmien vaihto ei toimi. Yrittäjät kokevat ettei heitä kuunnella, eikä heillä ole aitoa vaikutusmahdollisuutta. Yrittäjien kohtelu kunnan virkamiesten taholta voi olla huonoa. Yrittäjistä saattaa tuntua, että virkamiehet vaikeuttavat yritystoimintaa byrokratiaan vedoten. Negatiivinen tieto virkamiesten toiminnasta kiertää yrittäjien keskuudessa ja vaikuttaa elinkeinoilmastoon huonontavasti. (Hietala 1987, ) Yksikertaisimmillaan yrittäjyysilmasto tarkoittaa yrittäjien ja yritysjohtajien välisiä suhteita paikkakunnalla tai tietyllä alueella. Laaja-alaisesti ajateltuna se tarkoittaa mielipiteitä, mielikuvia, asenteista ja ennakkoluuloja yrittäjyydestä ihmisten

17 13 keskuudessa. Kunnan hyvä yrittäjäilmasto on tärkeää, sillä se edistää uusien yritysten syntyä erittäin tehokkaasti. (Hietala 1987, ) Uusien yritysten synty helpottuu, jos olemassa olevat yritykset suhtautuvat positiivisesti uusiin yrityksiin. Syntyvää kilpailutilannetta ei tulisi aina nähdä toisen voittona ja toisen tappiona. Hyvin toimivaan ja hyvään yrittäjäyhteisöön on mukava tulla ja se houkuttelee myös muuttavia yrittäjiä paikkakunnalle. Positiivien yrittäjäilmasto arvostaa yrittäjää ja saattaa synnyttää yritysideoita, joihin on helppo samaistua. Huono yrittäjäilmasto koetaan riskialttiiksi ja säälimättömäksi oman edun tavoitteluksi. (Hietala 1987, ) Kunnat, joissa on myönteinen yrittäjäilmasto, ovat yleensä selvästi vahvempia kuin kielteisen yritysilmaston kunnat, samoin niiden verotulot ovat suurempia ja työttömyys pienempää. Tulevaisuudessa erot tulevat entisestään korostumaan. Myönteisen yrittäjäilmaston kehittäminen ja ylläpitäminen on tehokkaampaa yrittäjyyden ja elinkeinopolitiikan edistämistä, kuin yksittäisten yritysten tukeminen. (Hietala 1987, ) Kuntien välinen kilpailu tulee tulevaisuudessa kiristymään kansainvälistymisen myötä. Suomalaisen kunnan pahin kilpailija ei löydy enää välttämättä naapurista, vaan kunnista ympäri maailmaa. Tekstiilien, jalkineiden ja vaatteiden tuotanto ovat jo suurimmaksi osaksi siirtyneet ulkomaille. Tiedon ja osaamisen osalta suomalaisilla kunnilla on kilpailukykyä. Pääkaupunkiseudun lisäksi ja vastapainoksi on tärkeää vahvistaa kasvukeskuksia eri puolille Suomea, jotta yritystoiminta ei siirtyisi ulkomaille. Olennainen osa tulevaisuuden elinkeinopolitiikkaa kunnissa tulee olemaan verkostoituminen. (Westling 2000, 16.) Kunnan elinkeinopolitiikka koskettaa kaikkia kunnan sektoreita, jotka ovat olleet mukana sen suunnittelussa. Teknisellä sektorilla on aina ollut erityisrooli kunnan kehittymisessä, koska se päättää mm. maapolitiikasta. Elinkeinopolitiikan suunnittelussa korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän kunnan eri sektorirajat ylittävä yhteistyö. Tietoyhteiskunnan edut on myös kunnissa havaittu, mutta sen hyväksikäyttöä tulisi entisestään tehostaa. Seututasolla kuntien

18 14 yhteistyö on jo yleistä, mutta tulevaisuudessa tulee siirtyä entistä enemmän yhteistyöhön eri seutujen välillä. Uudet ideat saadaan paremmin esille yhteistyön avulla ja eri seuduilla on varmasti erilaista annettavaa toisilleen. (Westling 2000, ) Elinkeinopolitiikka kunnissa ei saa eikä voi olla vain ammattilaisten työtä. Sen on mentävä läpi koko kunnan organisaation. Asioita tulee aina pohtia tulevaisuuden näkökulmasta: mistä kuntalaisille leipä tulevina vuosina? Onko edellä sanottu talonpoikaisviisautta? Koulutusasioita ja harrastusmahdollisuuksiakin tulee pohtia elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Samoin sen tulee peilautua kunnan omaa toimintaorganisaatiota pohdittaessa. (Kettunen 1998, 94.) Elinkeinopolitiikassa paikallisella kulttuurilla on myös merkittävä asema. Jotta asioissa voidaan onnistua, on kunnan politiikka ja toiminta oltava hyväksyttävää. Jos halutaan uutta ja rohkeaa elinkeinopolitiikkaa, se ei onnistu nurjamielisessä ilmapiirissä. (Kettunen 1998, 94.) Elinkeinopolitiikan lähtökohtien ja tilanteen arkinen rehellinen tunnistaminen on viisautta. Elinkeinopolitiikka vaatii hyvin pitkän ajan edellytysten rakentamista. Ruohonjuuritasolla elinkeinopolitiikka on pieniä panoksia, jatkuvalla työllä, pienin riskein, on saatavissa paljon aikaan. Kunnan elinkeinopolitiikan organisoinnissa on valtuusto keskeinen toimija. (Kettunen 1998, 94.)

19 15 4 KÄRSÄMÄEN ELINKEINOPALVELUJEN VIITEKEHYS Aluksi taustaa sille, missä Kärsämäki on ja kuinka se sijoittuu Pohjois- Pohjanmaalle sekä millaisessa viitekehyksessä toimimme. Alla oleva kuvio (KUVIO 3) kuvaa Pohjois-Pohjanmaata ja sen eteläosaa ns. Oulun eteläisen aluetta, mihin sijoittuu kolme seutukuntaa ja Kärsämäki osana Nivala Haapajärven seutukuntaa. Muut seutukunnan kunnat ovat Nivala, Haapajärvi, Reisjärvi ja Pyhäjärvi. Oulun Eteläisen alue Merijärvi Kestilä Kalajoki Oulainen Pulkkila Alavieska Haapavesi Piippola Ylivieska Pyhäntä Nivala Rantsila Kärsämäki 3 seutukuntaa: Siikalatvan Ylivieskan Nivala-Haapajärven 17 kuntaa Sievi Haapajärvi Kaupunki Reisjärvi Pyhäjärvi SeutuNet KUVIO 3. Kärsämäki osana Oulun eteläistä (Tilastokeskus.) Alla oleva kuvio (KUVIO 4) kuvaa Oulun eteläisen alueen kolmea seutukuntaa mitattuna Tilastokeskuksen kokoamilla mittareilla eri muuttujien suhteen. Alueen profiilia kuvaavat tiedot on koottu vuosien tiedoista.

20 16 Oulun Eteläisen profiili Alkutuotannon työlliset 2005 Maapinta-ala 2008 Liikennekuolemat 2007* Syntyneet 2007 Alle 15-vuotiaat 2007 Alle 7-vuotiaat 2007 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 2006 Kuolleet 2007 Yli 64-vuotiaat 2007 Jalostuksen työlliset 2005 Henkilöautot 2007 Väkiluku vuotiaat 2007 Poliisin tietoon tulleet rikokset 2007 Työttömät maaliskuu 2008 Toimipaikkojen lukumäärä 2006 Työvoima maaliskuu 2008 Työlliset 2005 Tutkinnon suorittaneet 2006 Valtionveronalaiset tulot 2006 Kesämökit 2007 Toimipaikkojen henkilöstö 2006 Valmistuneet asunnot 2007 Palvelutoimialojen työlliset 2005 Pitkäaikaistyöttömät maaliskuu 2008 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2006 Toimipaikkojen liikevaihto 2006 Ulkomaan kansalaiset 2007 Ruotsinkieliset Osuus koko maasta (%) * ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, Työministeriö Siikalatvan Nivala-Haapajärven Ylivieskan SeutuNet KUVIO 4. Oulun eteläisen profiili seutukunnittain (Tilastokeskus.) Alla oleva kuvio (KUVIO 5) kuvaa Oulun eteläisen alueen yritys- ja toimipaikkojen määrää/1000 asukasta kohden eri kunnissa. Toimipaikat kunnittain 2008 Rantsila Merijärvi Kalajoki Alavieska Oulainen Pulkkila Kestilä Ylivieska Haapavesi Piippola Pyhäntä S e u t u k u n t a r a ja Sievi Nivala Kärsämäki T o i m ip a ik k o j a / a s Reisjärvi Haapajärvi Pyhäjärvi Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tammikuu 2008, tarkistamaton rekisteritieto SeutuNet KUVIO 5. Toimipaikka tiheys Oulun eteläisessä (Tilastokeskus.)

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi

Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Etelä-Pohjanmaan liiton painopisteet yrittäjyyden edistämiseksi Elinkeinoseminaari Seinäjoki 16.5.2007 16.5.2007 Asko Peltola Elinkeinoseminaari 2007 1 Maakuntasuunnitelman visio 2030: Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia

Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Kuntien elinvoiman arviointikyselyn tuloksia Anssi Hietaharju Tuomas Jalava 19.3.2015 Page 1 Vastauksia kyselyyn saatiin seuraavasti Vastaajia yhteensä 274 (19 eri kunnasta) Luottamushenkilö 144 Viranhaltija

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Elinkeinopolitiikan mittaristo

Elinkeinopolitiikan mittaristo Elinkeinopolitiikan mittaristo Lappi www.yrittajat.fi/lappi YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA Lapin Yrittäjät ELINKEINOPOLITIIKAN MITTARISTO 2010 Lapin Yrittäjät Maakuntakatu 16, 96200 Rovaniemi (016) 4200 630

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Perustietoja kaupungista

Perustietoja kaupungista Perustietoja kaupungista Väkiluku 132 062 henkilöä (31.12.2011) Kaupungin väestörakenne on seuraava: 0-14 -vuotiaita 16.40% 15-24-vuotiaita 16.60% 25-44-vuotiaita 27.8% 45-64-vuotiaita 25.2% yli 65 -vuotiaita

Lisätiedot

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI

UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI UUDISTUNUT ALUEHALLINTO JA TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ -SEMINAARI Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän merkitys yrityksille Hotel Arthur 30.3.2010 Suomen Yrittäjät johtaja Martti Pallari

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma

Rautavaaran kunta Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma 27.8.2009 Toiminta-ajatus Rautavaaran kunta, Rautavaaran Yrittäjät Ry ja MTK Rautavaara Visio edistävät ja tukevat paikallista yrittäjyyttä. Kunnan alueella kehitetään aktiivisesti

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leena Jäntti 12.10.2011 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leena Jäntti 12.10.2011 Aluekatsaukset tilastokeskus.fi/aluekatsaus Kerran vuodessa ilmestyviä kokoomajulkaisuja Valmiit diagrammit ja teemakartat

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot