Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NYKYTILA MIELENTERVEYSPALVELUT Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystyö ja akuuttihoito Psykiatrinen osastohoito Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Kolmas sektori PÄIHDEPALVELUT A-klinikan henkilöstö ja tilat Akuuttihoito Psykososiaalinen tuki ja hoito Laitoskuntoutus Välivuokratoiminta Järjestötoiminta Ehkäisevä päihdetyö Korvaushoito MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO Mielenterveys- ja päihdepalvelut avoterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdepalvelut osastohoidossa PERHENEUVOLAPALVELUT Perheneuvolan henkilöstö ja tilat Perheneuvolatyö Lasten ja nuorten akuuttihoito SOSIAALITYÖ Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdepalveluissa MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUSTRATEGIA Arvot Visio Strategiset tavoitteet Kehittämiskohteet SEURANTA JA ARVIOINTI... 39

3

4 1 JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdetyö on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävä osa kuntayhtymän toimintaa. Koska mielenterveystyössä ja päihdetyössä koko palveluketjun toimivuudella on ratkaiseva merkitys asiakkaiden arjessa selviytymiselle ja palvelutoiminnan kustannuksille, on välttämätöntä, että kuntayhtymässä saadaan aikaan pitemmän ajan kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämissuunnitelma. Sen vuoksi kuntayhtymässä on käynnistetty mielenterveys- ja päihdetyön strategiasuunnitelman laatiminen syyskuussa 2009 ja sitä valmistelemaan on nimitetty asiantuntijatyöryhmä. Strategiatyön lähtökohtana on etsiä keinoja vastata mielenterveystyön ja päihdetyön palvelutarpeeseen ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman pitkälle omalla alueella avohuollollisin keinoin. Niin ikään lähtökohtana on nyt käytettävissä olevien voimavarojen vaikuttavampi käyttö tulevaisuudessa. Raahen seudun mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvastuu kuuluu hyvinvointikuntayhtymälle. Kuntayhtymän oman toiminnan budjetoidut toimintakulut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolan osalta ovat v yhteensä 3,8 miljoonaa euroa ja toteutuneet ostot OYS:n psykiatrian klinikalta olivat 2,6 milj. (v ,2 milj. ) ja Visalasta 0,8 milj. (v ,6 milj. ). Lisäksi kuntien talousarvioissa mielenterveys- ja päihdetyöhön on varattu 3 miljoonaa euroa. Koko mielenterveys- ja päihdetyön palvelukokonaisuuteen Raahen seutukunnassa käytetään arviolta 10,5 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu valtion mielisairaaloiden käyttöä. Työryhmän työ on tapahtunut kunkin työryhmään osallistuvan omana perustehtävän ohessa. Työryhmä on ollut yhteydessä sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikkaan sekä huomioinut mielenterveys- ja päihdetyölle asetetut valtakunnalliset suunnitelmat ja suositukset. Strategiasuunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa. Kuntayhtymän strategiatyöryhmään ovat kuuluneet: Kallunki Hannu kuntayhtymän johtaja, työryhmän puheenjohtaja Alatalo Minna, johtava ylihoitaja Heikkinen Irma, perusturvajohtaja Huotari Anna-Kaisa, johtava sosiaalityöntekijä Ikäheimo Virpi, perheneuvolan vastaava saakka Isokoski Kirsti, perusturvajohtaja Jutila Heidi, perheneuvolan vastaava alkaen Raappana Antti, vt. A-klinikan johtaja alkaen Rättyä Satu, A-klinikan johtaja saakka Seppä Jyrki, sairaanhoitaja Tornberg Antti, perusturvajohtaja Tuunanen Jari, johtava lääkäri Viitamaa Riitta-Maija, osastonhoitaja Visuri Martta, vt. ylilääkäri Työryhmässä puheenjohtajana on toiminut Hannu Kallunki ja sihteerinä Jyrki Seppä. Strategiatyön on koonnut Jyrki Seppä. Työryhmätapaamisiin ovat osallistuneet mahdollisuuksiensa mukaan myös perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jari Tuunanen, johtava ylihoitaja Minna Alatalo sekä ylilääkäri Juri Protsenko. 2

5 2 NYKYTILA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän koordinoimana moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijatyöryhmä teki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen mielenterveys ja päihdetyön nykytilaa kuvaavan kartoituksen. Kartoituksen pohjalta selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila sekä keskeisimmät kehittämistarpeet. Nykytilan kartoitus organisoitiin asiantukijatyöryhmän jäsenten tekemänä ryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Työryhmän jäsenet organisoivat vastuualueittain työtä omien palveluorganisaatioiden sisällä. Työryhmän kokoontui 11 kertaa lokakuun 2009 kesäkuun 2010 välisenä aikana. Kokoukset olivat strategiaprosessin tavoin eteneviä tavoitteellisia työryhmätapaamisia. Asiasisällöllisesti kokouksissa keskityttiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiseen, keskeisiin huolenaiheisiin, konkreettisiin kehittämistarpeisiin, tyytyväisyyden aiheisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Nykytilan perusteella strategisesti merkittäviä muutosta tai kehittämistä edellyttäviä asioita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon painottuminen laitoshoitoon, avohoitoon porrastuksen puutteellisuus, riittämättömät toimintakykyisyyden- ja palveluntarpeen arviointimenetelmät sekä avohoidon palvelujen osittainen puute, asiakasvirtojen hallinta, tiedonkulku, hoitoprosessien toimimattomuus organisaatioiden välillä perusterveydenhuolto - osastohoito - erikoissairaanhoito. Yhteenvedon perusteella mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnan tulevaisuuden huolenaiheista esille nousee kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne. Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisten resurssien niukentaminen johtuu osittain palvelujen tuottamiskustannusten kasvamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä tulevien taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen saavuttamisen edellytyksenä on nykyisten toimintatapojen kokonaisvaltainen uudelleen arviointi ja palvelurakenne-muutokset. Tämä edellyttää mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukea ja hyvää akuuttihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen, kotikuntoutuksen ja kuntouttavan toiminnan monipuolista kehittämistä. Lisäksi tarvitaan nuorten mielenterveyspalvelujen alueellista kehittämistä. Omien olemassa olevien moniammatillisten työryhmien yhteistoiminnan lisäämisen kautta voidaan saavuttaa uudenlainen toimintatapa vastaamaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeeseen. Tavoitteellisen toiminnan kehittämisen edellytyksenä on motivoituneen henkilökunnan saatavuus ja sen pysyvyys. Moniammatillinen työryhmä tarvitsee osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien edustajia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluorganisaatioiden yhdistyminen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön ja tiedonkulun palveluyksiköiden ja palveluprosessien kesken. Yhtenäinen organisaatio mahdollistaa palvelujen tuottamiseen käytettävien resurssien keskittämisen strategisesti keskeisiin painopistealueisiin ja sitä kautta seutukunnan väestön palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin jo käytössä olevin resurssein. Oman palvelutuotannon kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen mahdollistaa ostopalvelujen vähentämisen. Ostopalvelujen vähentymisestä syntyvästä kustannussäästöstä osa voidaan käyttää oman alueen ammatillisten voimavarojen vahvistamiseen. 3

6 Asiakasanalyysi: vuosi 2009 Mielenterveyskeskuksen avohoidon piirissä oli 1135 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli vuoden aikana yhteensä Suurimmat diagnoosiryhmät prosenttijakaumana Mielenterveyskeskus 1. Mielialahäiriöt (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, (F30-F39) 48 % 2. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 24 % 3. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 16 % 4. Persoonallisuus ja käytöshäiriöt (F60-F69) 7 % 5. Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat sairaudet (F10-F19) 5 % Näihin lukuihin ei sisälly Siikajoen, Pyhäjoen eikä Vihannin mielenterveysneuvolakäynnit. Psykiatrinen osasto Vuoden 2009 aikana psykiatrisella osastolla oli hoidossa yhteensä 91 potilasta. Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia (F20-F29) 48 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 42 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 10 % Vihernikkari Vihernikkarin toiminnan piirissä 85 asiakasta, kontakteja 4548 Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 55 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 33 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 12 % A-klinikka Asiakkaita yhteensä 521 ja hoitokontakteja 5719 Kunnittain jakautuma: 1. Raahe 423 asiakasta ja 5128 hoitokontaktia 2. Vihanti 33 asiakasta ja 275 hoitokontaktia 3. Siikajoki 41 asiakasta ja 174 hoitokontaktia 4. Pyhäjoki 24 asiakasta 142 hoitokontaktia 4

7 3 MIELENTERVEYSPALVELUT 3.1 Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystoimisto Mielenterveystoimiston ja psykiatrisen osaston henkilöstösuunnittelussa on painotettu mielenterveystyön monipuolista osaamista. Henkilökunta koostuu psykiatrisen avohoidon edellytysten mukaisesti hoitotyön eri ammattiryhmien työntekijöistä. Mielenterveystoimistossa on 3 psykiatrin virkaa, joista 2 on täytetty. Toimistossa on 2 psykologia, 1 toimintaterapeutti, 2 sosiaalityöntekijää, joista toinen virka on täytetty toimintaterapeutilla. 4 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä apulaisosastonhoitaja. Mielenterveyskeskuksessa työskentelee 1½ osastosihteeriä. Mielenterveystoimiston erityisosaamista ovat professionaaliset ammattiryhmät, sekä yksittäisten työntekijöiden terapiatyön erityisosaaminen. Osaaminen koostuu yksilö- ja perhetyön sekä trauma- ja kriisityön erityisosaamisesta. Psykiatrinen osasto Psykiatrisen osastohoidon erityisluonne on huomioitu mielenterveyskeskuksen henkilöstöstrategiassa. Psykiatrisen osaston henkilökunta koostuu seuraavasti: 5 sairaanhoitajaa, 5 mielenterveyshoitajaa sekä osastonhoitaja. Osaston henkilökunta koostuu tasapainoiselta sukupuolijakaumalta mies- ja naishoitajista. Osastolla jokainen hoitajista on saanut perheinterventiokoulutuksen. Kahdella hoitajalla on perheterapeutin pätevyys. Osastolla työskentelevien hoitajien erityisosaamiseen kuuluu myös korva-akupunktiohoito ja kriisityö. Toimintakeskus Vihernikkari: 2 sairaanhoitajaa, 3 kotikuntoutusohjaajaa, 3 työtoiminnan ohjaajaa. Korvaushoito Koho eli opioidiriippuvaisten korvaushoidossa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Ruukin mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Pyhäjoen mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Vihannin mielenterveysneuvola: 1½ sairaanhoitajaa ja päivätoimintakeskuksessa ohjaaja. Tilojen kuvaus Mielenterveystoimisto ja psykiatrinen osasto sijaitsevat osoitteessa Rantakatu 4 C1-2. Mielenterveystoimisto käsittää eri työntekijöiden vastaanottotilat sekä erilaisiin ryhmätilanteisiin soveltuvia kokous- ja ryhmätiloja. Yhdessä ryhmätilassa on videoneuvottelulaitteet, mikä mahdollistaa erilaiset hoitoneuvottelut ja etäkoulutuksiin osallistumisen. 5

8 Psykiatrinen osasto on 10+1 potilaspaikkainen psykiatrien avo-osasto. Tilat ovat kahdessa kerroksessa ja se tuo omat rajoitukset vajaakuntoisten potilaiden hoitoon osastolla. Toimintakeskus Vihernikkari siirtyi kuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2009 alusta. Se sijaitsee Teknisen oppilaitoksen kampuksen alueella. Kasvihuone on entinen kaupungin puutarhan rakennus. Puutyötila sijaitsee kasvihuoneen läheisyydessä. Se on ahdas ja epäkäytännöllinen ja vaatii korjaustoimenpiteitä, jotta siellä voi jatkaa toimintaa pitkällä tähtäimellä. Kanslia ja ryhmätilat ovat kaupungilta vuokratuissa kampuksen alueelle sijoittuvissa tiloissa. 3.2 Mielenterveystyö ja akuuttihoito Mielenterveyspalveluita ovat mielenterveyslain (1990/1116) mukaan mielenterveyden häiriöiden sekä mielisairauksien hoito sekä kuntoutusta tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä huolehtii siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty tarvetta vastaavasti. Mielenterveystyön erityispalveluita ovat erikoislääkärin johtamat avo- ja laitospalvelut, kuten psykiatrian poliklinikat ja psykiatrian osastot. Perustason palveluita kunnissa ovat terveyskeskuspalvelut sekä mm. kuntoutus- ja palvelukodit, joita ylläpitävät kuntien lisäksi myös yksityiset yrittäjät ja järjestöt. Psykiatrisia akuuttipotilaita kohdataan moninaisissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimipisteissä sekä myös aluehälytyskeskuksen, poliisin ja palo- sekä pelastustoimen työskentelyalueilla. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitetty, samoin terveydenhuollon sisällä määritetty hoitopolkuja ja hoidon porrastusta. Raahen mielenterveyskeskukseen tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, kiireellisyys on määritetty lähettävän tahon toimesta. kiireellisyyden arvioi myös mielenterveystoimiston lääkäri sekä työryhmä. Avoimen psykoottiset ja/tai itsetuhoiset, sekä sekavat tai muuten huonokuntoiset potilaat arvioidaan päivystysluonteisesti 1-7 vuorokauden sisällä. Kiireellisen <30 vrk arvioinnin piiriin kuuluu esimerkiksi ilman avoimia psykoosioireita, ilman syvää estynyttä tai itsetuhoista masennusta tai äkillistä mielenterveyden järkkymistä olevat potilaat, joilla on merkittäviä psyykkisiä oireita esimerkiksi huomattavaa ahdistuneisuutta, mutta jotka jaksavat odottaa arviointiaikaa kotioloissa joitakin päiviä. Kiireettömän vrk arvioinnin piiriin kuuluvat potilaat, joilla on ollut pidempään/lievempiä mielialaoireita, eikä itsetuhoisuutta esitiedoissa. Mielenterveyskeskuksessa ei ole ollut viime vuosina erillistä päivystysvastaanottoa, ei myöskään akuutti- tai psykoosityöryhmää. Takavuosina on ollut myönteinen kokemus akuuttityöryhmän toiminnasta, ja työryhmä on aikaisemmassa historiassa ollut kehittämässä tiivistä avohoitopainotteista työotetta. Työryhmällä on edelleen hyvä ammatillinen valmius akuuttipotilaiden arviointiin ja kohtaamiseen. Työskentelytapa on tarpeenmukainen ja siinä huomioidaan potilas ja myös lähiomaiset. Keskeisen esteen akuuttipotilaiden päivystysluonteiseen arviointiin muodostaa useimmiten lääkärityövoiman vähäisyys tai suorastaan puuttuminen. Viime vuosina on mielenterveyskeskuksessa työskennellyt kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, joista toinen osa-aikaisesti. Lokakuun alusta 2009 alkaen on työssä ollut 1 psykiatri ja osaaikainen erikoistuva lääkäri psykiatrisella osastolla. Työntekijätilanteesta johtuen 6

9 on päivystysluonteista lääkärinarviota edellyttävät potilaat jouduttu ohjaamaan terveyskeskuspäivystykseen. Samoin psykiatrisen osaston potilaiden asioissa on terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin oltu yhteydessä, mikäli potilaan akuutti tilanne ei ole ollut selviteltävissä hoitajien keinoin. Raahen mielenterveystoimistossa on varattu päivittäin tunnin päivystysaika, jolloin hoitaja (ja ajankäytön puitteissa myös lääkäri) on selvitellyt päivystyspuheluita ja muita päivystysluonteisia yhteydenottoja yksityisten potilaiden, heidän omaistensa ja yhteistyökumppaneiden taholta. Lisäksi työaikana mielenterveystoimiston, kuntien mielenterveysneuvoloiden ja psykiatrisen osaston henkilökunta on mahdollisuuksien mukaan tehnyt akuuttipotilaiden arviointia ja järjestänyt hoitoa. Psykiatriselle osastolle on otettu akuuttia osastohoitoa vaativat potilaat jopa päivystyksellisesti hoitoon, paikkatilanteesta riippuen. Oulun Psykiatrian klinikan ja Visalan sairaalan akuuttiosastot ovat olleet vaihtoehtona Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen potilaiden tarvitessa akuutisti sairaalahoitoa. heidät on pyritty siirtämään mahdollisimman pian oman alueen osastolle. Mahdollisuus tahdonvastaiseen hoitoon suljetulla osastolla on sekä Oulun psykiatrian klinikassa että Visalan sairaalassa. Jälkipuinti Viisi mielenterveyskeskuksen työntekijää osallistuu aktiivisesti jälkipuintiryhmän toimintaan. Äkillisten kriisien hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on kehitetty ryhmämuotoisia interventioita, joista tärkein on psykologinen jälkipuinti. Jälkipuinnin tavoitteena on järjestää jäsentynyt, ammatillisesti ohjattu tilaisuus poikkeuksellisen tapahtuman läpikäyntiin, edistää normaalin surutyön käynnistymistä, tukea omien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä ja vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea. Traumaattisen kriisin läpikäyneiden potilaiden kohtaamiseen antaa lisävalmiuksia traumapsykiatria, johon työryhmässä on kahdella työntekijällä koulutusta, toinen heistä EMDR-terapeutti. 3.3 Psykiatrinen osastohoito Raahen psykiatrinen osasto on Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueen ensisijainen psykiatrinen osastohoitopaikka. Psykiatrinen osasto on kymmenpaikkainen avoosasto ja hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Osastolle voi tulla hoitoon lääkärin lähetteellä esim. terveyskeskuksesta tai sovitusti mielenterveystoimiston työntekijöiden ohjaamana. Tärkeää on kuitenkin arvioida hoitoon tulevan henkilön kannalta sopiva hoitopaikka. Keskeisinä periaatteina osastolla ovat yksilöllisyyden, perhe- ja verkostokeskeisyyden sekä yhteisöllisyyden periaatteet. Hoito osastolla perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan, joka laaditaan hoitojakson alussa ja sitä täydennetään hoidon kuluessa. Hoidon suunnitteluun osallistuvat potilaan ja hänen läheistensä lisäksi lääkäri ja omat hoitajat sekä tarvittaessa esim. toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde on hoidossa keskeistä. Hoitojakson aikana kartoitetaan potilaan elämäntilanne ja auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa. Jatkohoidon toteutumisesta huolehtii omahoitaja, joka ottaa yhteyttä potilaan avohoidosta vastaavaan henkilöön ja sopii potilaan jatkohoidosta. 7

10 Hoitajan toimenkuvaan kuuluu toimiminen omahoitajana vastaten potilaansa hoitoprosessin toteutumisesta sekä työnjakoon perustuen tehtävät aamu- ja iltavuoroissa vastaavana, lääke- tai ohjaavana hoitajana. Vähimmäismäärä hoitajia on eri työvuoroissa: aamu- ja iltavuorossa vähintään kaksi hoitajaa. Yöaikaan on osastolla töissä yksi hoitaja. Päivittäiseen työhön sisältyy monien avohoidossa olevien potilaiden lääkehoidon toteuttaminen osastolta. Vuorossa oleva lääkehoitaja valvoo että potilas jakaa lääkkeet oikein dosettiinsa, antaa injektion ja huolehtii lääkkeiden riittävyydestä ja resepteistä. 3.4 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Depressiohoitaja Kyseessä on niin sanotun matalan kynnyksen toimintaa, sijoittuen pääterveysasemalla lääkärinvastaanottojen läheisyyteen. Depressiohoitaja hoitaa masennuspotilaita lyhytkestoisesti. Asiakkaaksi tullaan terveyskeskuslääkärin lähetteellä, vastaanoton hoitajien arvion perusteella, terveydenhoitajilta, ensiavusta lääkärin/hoitajan suosittelemana ja ehkä vielä suurin osa mielenterveystoimiston puolelta. Depressiohoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveyskeskuksen kanssa ja jatkossa yhteistyötä terveyskeskuslääkärien kanssa kehitetään entisestään. Depressiohoitajan vastaanottotilat sijaitsevat terveyskeskuksen puolella hammashoitolan vieressä. Depressiohoitajan asiakkailla on masennusta lievästä vaikeaan, suurimmalla osalla keskivaikeaa masennusta. Elämänkriisit, kuten avioero, läheisen kuolema tms. Ahdistus, jännitysoire ja paniikkihäiriö potilaita on myös jonkin verran. Depressiohoitaja osallistuu myös jälkipuintityöhön, johon kuuluvat istuntojen lisäksi päivystysviikot. Depressiohoitajan työssä merkittävinä laatukriteereinä ovat joustavuus ja yksilöllinen hoitosuunnitelma. Joustavuus näkyy yksilöllisenä hoidontarpeen arviointina, käyntimäärinä sekä on osa jatkohoidon suunnittelua. Jatkohoitona voi olla esim. kelan psykoterapia. Käyntimäärät: Käyntejä yhteensä on tähän mennessä ollut 304 ja eri ihmisiä 90. Ikäjakauma on Nuoria on paljon. Käyntikertoja tulee yleensä Suurimmalla osalla alle 5 käyntiä. Työvälineet: Työvälineinä depressiohoitaja käyttää BDI-lomaketta, Audit-lomaketta, elämänkertalomaketta ja erilaisia esitteitä masennuksesta yms. Jatkossa työvälineitä ovat myös interpersoonallinen psykoterapia ja käyttäytymisen aktivointi sekä masennuksen hoitoon kehitettyjä lyhytterapiamenetelmiä. Depressiohoitaja arvioi asiakkaan tilannetta yleensä 1-3 kertaa. Sen jälkeen depressiohoitaja tekee yhdessä asiakkaan 8

11 kanssa hoitosuunnitelman ja määrittelee fokuksen, asian jota hoidon aikana käsitellään. Depressiohoitajan työskentelytapa kohdistuu tähän päivään ja suuntaa tulevaisuuteen. Vanhoja asioita hoidossa ei juuri lähdetä työstämään, mutta ne otetaan huomioon. 3.5 Kolmas sektori Raahen Psyyke ry on Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta sekä edunvalvonta. Jäsentupa kohtaamispaikka Ryhmä- ja kurssitoiminta vertaisuus, tukihenkilötoiminta, retket, lomat ja tapahtumat Vuonna 2010 esisijainen kohderyhmä terveyslomalla ovat alle 35-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuonna 2010 toiminnassa painotetaan paikallista osallistumista teatterinäytöksiin, konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistys kutsuu vierailijoita Jäsentuvalle sekä järjestää tapahtumia muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Ohjaus- ja neuvonta: Jäsentuvalle kootaan ohjaus- ja neuvontapiste, johon kerätään materiaalia eri palveluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset ja valtakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Kerran viikossa paikalla on työntekijä yhdessä vapaaehtoistoimijan kanssa. Silloin on mahdollisuus saada apua eri lomakkeiden täyttämisessä, etsiä tietoa yhdessä internetistä ym. Myös eri tahojen tutustumiskäynnit ajoitetaan ohjaus- ja neuvontapisteen aukioloaikoihin, jolloin vapaaehtoinen tai työntekijä esittelee yhdistyksen toimintaa. Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toiminta Ryhmätoiminta ja vapaaehtoistoiminnan koulutus. Yhdistyksen hallinto ja talous: Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastaavat yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Päärahoittajana toimii RAY. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Vihannin kunta. Omarahoitusta yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, myymällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, myyjäistuloilla, hankkimalla mainostajia lehteen ja kotisivuille sekä myymällä pienimuotoisesti koulutuspalveluja. Vihannissa, Siikajoella ja Pyhäjoella olevat vastaavat palvelut. 9

12 Ruukin Kimppa ry. Siikajoen kunnassa toimiva mielenterveysyhdistys, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen tavoitteet ovat edistää mielenterveyttä, yhdistää ja aktivoida mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tiedottaa mielenterveyteen liittyvistä asioista yhteiskuntaan päin sekä pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja ennakkoluuloihin psyykkisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia kohtaan. Yhdistys järjestää mielenterveyskuntoutujille ryhmä-, työ- ja virkistystoimintaa sekä erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on tarjota kuntouttavaa toimintaa, mielekästä tekemistä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnalla tuetaan kuntoutujien kotona selviytymistä, ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä mahdollistetaan vertaistuki. Yhdistys on muuttanut uusiin toimitiloihin helmikuun 2010 alussa, jotka sijaitsevat keskellä Ruukin kylää. Toimintaa kehitetään parhaillaan, tavoitteena on entistä tehokkaammin vastata mielenterveyskuntoutujien erilaisiin tarpeisiin. 10

13 4 PÄIHDEPALVELUT 4.1 A-klinikan henkilöstö ja tilat Raahen A-klinikalla työskentelee johtaja-sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, avopalvelun ohjaaja, päihdeohjaaja sekä Nuorten Talon työntekijöinä kaksi päihde- ja perheohjaajaa. Lisäksi yhteistoiminnasta ja asiakaspalvelusta vastaa Raahen kaupungin palkkaama toimistotyöntekijä. Hänen tehtäviin kuuluu myös osittain hoitaa kaupungin sosiaalitoimen laskutusta. Vihannissa sairaanhoitajan työajasta 50 % on mitoitettu päihdetyöhön. A-klinikan henkilöstöstä on 3 vakituisessa ja 3 määräaikaisessa työsuhteessa sekä 1 työntekijä on Raahen kaupungin palkkaama henkilö. A-klinikan henkilöstöstä on nimetty vastuuhenkilöt Siikajoen ja Pyhäjoen kuntiin. Vastuuhenkilön tehtävänä on toimia yhdyshenkilönä kunnan päihdepalvelutarpeen selvittämiseksi sekä palvelujen tarjoamiseksi ko. kuntalaisille lähipalveluna. Lääkäripalvelut tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluna yksi päivä/viikko. Tällä hetkellä A-klinikan lääkärillä on vahva asiantuntemus ja kokemus päihdeasiakkaiden hoitamisesta. Kokonaisvaltaisemman hoidon ja palvelun tarjoamiseksi olisi tarve lisätä lääkäriresurssia. Lääkäripalvelulta odotetaan kokonaisvaltaista työkyvyn/toimintakyvyn selvittämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa otetta enemmän kuin näillä resursseilla voidaan tarjota. Myös sisäinen päihdetyön tiimin hoitotyön kehittäminen vaatisi lääkärin työpanoksen lisäämistä. Raahen A-klinikka toimii Brahenkatu 10, kaupungin vuokratiloissa. Toimitilat ovat keskeisellä paikalla Raahen keskustassa, mikä on asiakkaiden tavoitettavuuden kannalta hyvä tekijä. Toimitilat ovat hieman sokkeloiset. Työturvallisuuden parantamiseksi tiloissa on videovalvontalaitteet sekä jokaisella työntekijällä henkilökohtainen hälytyslaite ja pippurisumute käytettävissä vaaratilanteiden varalle. Työhuoneiden äänieristyksessä olisi parantamisen varaa. 11

14 Kuva Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.2 Akuuttihoito A-klinikan toiminta pitää sisällään kriisi- ja avokatkaisuhoidon arkipäivisin klo , jolloin asiakas voi tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta. Akuutin hoidon järjestäminen ja hoidon tarpeen arviointi toteutuu A-klinikka-työssä kiitettävästi. Yhteistyö terveyskeskuksen päivystyksen kanssa on sujuvaa. Tiedonkulku on helpottunut yhteisen asiakastietojärjestelmän käytön myötä. Raahen sairaalan lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä annetaan myös tarpeenmukaista avokatkaisuhoitoa sekä ohjataan potilaita lääkärin arvion perusteella sairaalaosastolla tapahtuvaan katkaisuhoitoon. Vihannissa psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi avokatkaisuhoidon tarpeen, ei erillistä päivystysaikaa. Pyhäjoella ja Siikajoella on terveysasemilla mahdollisuus avokatkaisuhoidon antamiseen. Alkoholiongelmaisen katkaisuhoito Raahessa Tavoitteena on aina alkoholinkäytön turvallinen lopettaminen ja vieroitusoireiden lievittäminen. Täten minimoidaan delirium tila, joka aiheuttaa aina erikoissairaanhoidon psykiatrisessa sairaalassa. Langin keskuksen sairaanhoitaja päivystää arkipäivisin klo Tämän jälkeen päivystys siirtyy terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen sairaanhoitajat pystyvät antamaan avokatkaisulääkkeet arvioituaan alkoholiongelmaisen. Mikäli tilanne 12

15 on niin vakava että avohoidon keinoin juomiskierrettä ei ole mahdollista/turvallista katkaista, niin on otettava lääkärin arvio tilanteesta. Vakavammissa tapauksissa osastokatko 3 5 vrk, osasto 5 tai Kiviharjun kuntoutusklinikka. Pidempiin katkaisuhoitoihin/ kuntoutukseen mahdollista vain A- klinikan asiakkuuteen sitoutuminen ja SISU ryhmän arviointi kuntoutuksen tarpeesta. Päihdekatkaisuhoitoon ohjataan terveyskeskuksen päivystysvastaanoton kautta Raahen sairaalan osastoille (3 ja 5) tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalle. Päihdekatkaisupotilaiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä katkaisuhoitoa tarjoavien osastojen kanssa. A-klinikan työntekijä käy osastoilla tapaamassa katkaisuhoidossa olevia potilaita maanantaisin ja torstaisin. Näiden osastotapaamisten tarkoituksena on motivoida potilasta kiinnittymään tarpeenmukaiseen A-klinikka asiakkuuteen. 4.3 Psykososiaalinen tuki ja hoito A-klinikka on avohoitoyksikkö, joka tarjoaa palvelua erilaisten riippuvuushaittojen ehkäisyyn ja hoitoon. Palvelut on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttäjille, netti- ja peliriippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Nuorten Talon toimintaan kuluu tarjota neuvontaa, arviointia ja avohoitopalveluja alle 25-vuotiaille asiakkaille ja heidän perheilleen. Asiakkuuden perusteena voi erilaisten riippuvuuksien lisäksi olla erimielisyydet perhesuhteissa, kouluvaikeudet, turvattomuus ja ihmissuhdevaikeudet. Avokuntoutus on suunnitelmallista omahoitaja työskentelyä asiakkaan asettamien tavoitteiden pohjalta. Korva-akupunktiohoitoa on mahdollista saada ajanvarauksetta ryhmämuotoisena maanantaista perjantaihin klo 8.30, muina aikoina erikseen sovitusti. Fysioakustisen tuolin rentoutushoitoa tarjotaan yksilöllisen sopimuksen mukaan. Ryhmätoimintaa järjestetään niin A-klinikan omana toimintana kuin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ryhmätoiminta on tärkeä osa asiakkaille tarjottavaa päihdepalvelua, jota on tarkoitus ylläpitää jatkuvana toimintamuotona. Ryhmätoiminta sisältää sekä keskustelun pohjalta tapahtuvaa asioiden käsittelyä sekä toiminnallisia teemoja. Asiakkuus päihdepalveluissa voi perustua myös hoitoonohjaukseen, jolloin hoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan sekä lähettävän tahon kanssa. Työnantajan hoitoonohjaus sopimukset ovat yleensä kk kestäviä hoitosuhteita. Poliisi ohjaa ajo-oikeuden haltijoita päihderiippuvuus seurantaan toistuvien rattijuopumus, huumausaineiden käytön tai päihtyneenä säilöön ottamisten jälkeen. Tällainen päihderiippuvuusseuranta tarkoittaa keskimäärin 6 kuukautta kestävää hoitosuhdetta, joka sisältää omahoitajan luona käynnit, säännöllinen puhallus/huumeseula tutkimukset sekä lääkärikäynnit. Päihdepalvelujen tuottamisessa pääpaino on avohoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Laitoskuntoutus on monen asiakkaan kohdalla tarpeellinen osa asiakkaan päihdekuntoutumisprosessia. Ohessa on tilastotietoa päihteiden myynnin määrästä suhteutettuna asukasta kohden. 13

16 Kuva Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 14

17 Kuva Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta kohden. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 15

18 Kuva Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.4 Laitoskuntoutus Laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta alkoholi- ja huumeriippuvaisille asiakkaille ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Huumekuntoutusjaksoa edeltää yleensä kuukauden mittainen huumevieroitushoito, joka myös tuotetaan ostopalveluna. Laitoskuntoutukseen ohjataan asiakkaat moniammatillisen Sisuryhmän kautta, joka antaa suosituksen laitoskuntoutuksesta yhteisesti laadittujen kriteerien pohjalta. Tämän jälkeen päätöksen laitoskuntoutuksesta tekee mielenterveys- ja päihdeyksikön johtava sosiaalityöntekijä. Päihdelaitoskuntoutuksen ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta on perustunut vuosien varrella saatuihin kokemuksiin sekä asiakaslähtöiseen arviointiin palvelutarpeesta. Vuonna 2009 laitoskuntoutusta on ostettu 14 eri palveluntuottajalta. Alkoholivieroitushoito on tapahtunut Raahen sairaalassa tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalla. Suunnitelmallinen päihdekuntoutus on pääsääntöisesti ollut noin kuukauden kestävää laitoskuntoutusta, jota on ostettu seuraavista laitoksista; Ventuskartano, Karvoshovi ja Lapuan Minnesota-hoito Oy. Palveluja on ostettu myös Pohjanmaan Kuusistokoti ry:ltä ja SM Amiprix Oy/Vihannin palvelukodilta. 16

19 Huumevieroitushoitoa on ostettu pääsääntöisesti päihdekatkaisuyksikkö Taitekohdasta. Pitkäkestoisempaa huumekuntoutushoitoa on ostettu vuonna 2009 Hoitokoti Tuhkimosta, Olivia-Hovi Oy/Karvoshovista, Kostamo-koti Oy:stä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta, Karhunpään kuntoutumiskodista, Helppi yhteisöstä sekä JyrkkäHoito ry:n Tosi Paikasta. Laitoksessa tapahtuva huumekuntoutus vieroituksen jälkeen toteutetaan yleensä 3 kuukauden mittaisina jaksoina. Hoitomyönteisyyttä ja motivointiastetta arvioidaan yhdessä hoitolaitoksen ja asiakkaan kanssa. Kuva Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.5 Välivuokratoiminta Joulukuussa 2009 Raahen kaupunki on vuokrannut Oulunväylä 54 talon asunnottomille päihdekuntoutujille, jossa on 3 välivuokrattavaa huonetta sekä yhteiset keittiö- ja peseytymistilat. 17

20 4.6 Järjestötoiminta Kolmannen sektorin toimijoina mm. seurakunnat, A-kilta, AA-ryhmät ovat oleellisia toimijoita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Vertaistuki- ja päiväkeskustoiminta ovat merkittäviä palveluja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Seurakunnan toimintaa on tällä hetkellä mm. Alfa-kurssit sekä muut seurakunnan toimintana järjestettävät vertaisryhmätoiminnat. Kohtauspaikka Majakka ry/katulähetys on järjestänyt jo usean vuoden ajan yksinäisten ja vähävaraisten joulun leirikeskus Kultalassa välisenä aikana. AA (Alkoholic anonymous) toiminta Raahessa toimii kaksi AA-ryhmää. Raahelan alakerrassa kokoontuu Toivo niminen ryhmä torstaisin klo ja sunnuntaisin klo Joka kuukauden viimeinen torstai on niin sanottu avopalaveri, johon voi osallistua kuka tahansa. Ollinsaaren AA-ryhmä kokoontuu Ollin ja Saaran tuvalla tiistaisin klo Raahessa on aloittanut toimintansa myös Al anom ryhmä joulukuussa Ryhmä on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Ryhmä kokoontuu Raahelan alakerrassa maanantaisin klo AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimii omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. A-kilta toiminta Raahen A-kilta ry. on vuonna 1977 perustettu päihdetoipujajärjestö ja se kuuluu jäsenenä A-kiltojen liitto ry:hyn. Suomessa on noin 65 toimivaa A-kiltaa. A- kiltatoiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin, joita ovat päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta. Raahen A-kilta ry:n toiminnan tavoitteena on ihmisen oman elämänlaadun parantaminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa sillä periaatteella, että jokaisella on oikeus vapaaehtoisesti määritellä omat tavoitteensa suhteessa päihteiden käyttöön. Tässä tarkoituksessa A-kilta tarjoaa päiväkeskustoiminnallaan mahdollisuuden päihteettömän päivän viettoon kahvitellen ja keskustellen. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä, joilla on samansuuntaisia omakohtaisia kokemuksia sekä hallitsemattomasta päihteiden käytöstä että siitä toipumisesta. Vertaistuki onkin ensisijaisesti arkielämän tasolla tapahtuvaa kokemusten vaihtoa, ymmärrystä ja rohkaisemista. 18

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA

LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA LUONNOS TULEVAISUUDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN HAHMOTELMAA Valmisteluhankkeen ohjausryhmä 12.5.2016 PERUSAJATUS Joustava, dynaaminen ja kansalaisen tarpeeseen vastaava palveluverkosto, jossa

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä

Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä. Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä Organisaation haasteet mielenterveystyössä Länsi-Pohjan Sairaanhoitopiirissä Neuvottelupäivät Rovaniemi, Sinettä 7.6.2012 Sisältö Palvelujärjestelmän kehittyminen ja tämän hetken tilanne ja haasteet Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä 17.8.2016 Jäsenet: Pirjo Ala-Viinikka, Tarja Lappi, Laura Vänttinen, Jani Korpela, Anneli Kuusinen-Laukkala

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen

Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet. Riitta Pylvänen Valittavan tuotteen sisältö ja toimintaperiaatteet Riitta Pylvänen 29.9.2016 Alustavan sisältökuvauksen taustaa Sitra on julkaissut Kokeilun ehdot ja periaatteet keskustelupaperina, ja sitä varten on luotu

Lisätiedot

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011

Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Liite A 6 Kokkolan Työvoiman Palvelukeskuksen Kokkolan toimipaikan toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Jessica Sundström, johtava sosiaalityöntekijä Juha Joki, vastaava työvoimaohjaaja Johdanto Työvoiman

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö

Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra. Väkivallaton mielenterveystyö Veijo Nevalainen Mielenterveystyön ylilääkäri Imatra Väkivallaton mielenterveystyö Väkivallaton mielenterveystyö Potilaiden turvallisuus Väkivallaton mielenterveystyö Hoidon pakkokeinot Henkilökunnan turvallisuus

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot