Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA"

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NYKYTILA MIELENTERVEYSPALVELUT Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystyö ja akuuttihoito Psykiatrinen osastohoito Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Kolmas sektori PÄIHDEPALVELUT A-klinikan henkilöstö ja tilat Akuuttihoito Psykososiaalinen tuki ja hoito Laitoskuntoutus Välivuokratoiminta Järjestötoiminta Ehkäisevä päihdetyö Korvaushoito MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO Mielenterveys- ja päihdepalvelut avoterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdepalvelut osastohoidossa PERHENEUVOLAPALVELUT Perheneuvolan henkilöstö ja tilat Perheneuvolatyö Lasten ja nuorten akuuttihoito SOSIAALITYÖ Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdepalveluissa MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUSTRATEGIA Arvot Visio Strategiset tavoitteet Kehittämiskohteet SEURANTA JA ARVIOINTI... 39

3

4 1 JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdetyö on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävä osa kuntayhtymän toimintaa. Koska mielenterveystyössä ja päihdetyössä koko palveluketjun toimivuudella on ratkaiseva merkitys asiakkaiden arjessa selviytymiselle ja palvelutoiminnan kustannuksille, on välttämätöntä, että kuntayhtymässä saadaan aikaan pitemmän ajan kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämissuunnitelma. Sen vuoksi kuntayhtymässä on käynnistetty mielenterveys- ja päihdetyön strategiasuunnitelman laatiminen syyskuussa 2009 ja sitä valmistelemaan on nimitetty asiantuntijatyöryhmä. Strategiatyön lähtökohtana on etsiä keinoja vastata mielenterveystyön ja päihdetyön palvelutarpeeseen ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman pitkälle omalla alueella avohuollollisin keinoin. Niin ikään lähtökohtana on nyt käytettävissä olevien voimavarojen vaikuttavampi käyttö tulevaisuudessa. Raahen seudun mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvastuu kuuluu hyvinvointikuntayhtymälle. Kuntayhtymän oman toiminnan budjetoidut toimintakulut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolan osalta ovat v yhteensä 3,8 miljoonaa euroa ja toteutuneet ostot OYS:n psykiatrian klinikalta olivat 2,6 milj. (v ,2 milj. ) ja Visalasta 0,8 milj. (v ,6 milj. ). Lisäksi kuntien talousarvioissa mielenterveys- ja päihdetyöhön on varattu 3 miljoonaa euroa. Koko mielenterveys- ja päihdetyön palvelukokonaisuuteen Raahen seutukunnassa käytetään arviolta 10,5 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu valtion mielisairaaloiden käyttöä. Työryhmän työ on tapahtunut kunkin työryhmään osallistuvan omana perustehtävän ohessa. Työryhmä on ollut yhteydessä sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikkaan sekä huomioinut mielenterveys- ja päihdetyölle asetetut valtakunnalliset suunnitelmat ja suositukset. Strategiasuunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa. Kuntayhtymän strategiatyöryhmään ovat kuuluneet: Kallunki Hannu kuntayhtymän johtaja, työryhmän puheenjohtaja Alatalo Minna, johtava ylihoitaja Heikkinen Irma, perusturvajohtaja Huotari Anna-Kaisa, johtava sosiaalityöntekijä Ikäheimo Virpi, perheneuvolan vastaava saakka Isokoski Kirsti, perusturvajohtaja Jutila Heidi, perheneuvolan vastaava alkaen Raappana Antti, vt. A-klinikan johtaja alkaen Rättyä Satu, A-klinikan johtaja saakka Seppä Jyrki, sairaanhoitaja Tornberg Antti, perusturvajohtaja Tuunanen Jari, johtava lääkäri Viitamaa Riitta-Maija, osastonhoitaja Visuri Martta, vt. ylilääkäri Työryhmässä puheenjohtajana on toiminut Hannu Kallunki ja sihteerinä Jyrki Seppä. Strategiatyön on koonnut Jyrki Seppä. Työryhmätapaamisiin ovat osallistuneet mahdollisuuksiensa mukaan myös perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jari Tuunanen, johtava ylihoitaja Minna Alatalo sekä ylilääkäri Juri Protsenko. 2

5 2 NYKYTILA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän koordinoimana moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijatyöryhmä teki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen mielenterveys ja päihdetyön nykytilaa kuvaavan kartoituksen. Kartoituksen pohjalta selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila sekä keskeisimmät kehittämistarpeet. Nykytilan kartoitus organisoitiin asiantukijatyöryhmän jäsenten tekemänä ryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Työryhmän jäsenet organisoivat vastuualueittain työtä omien palveluorganisaatioiden sisällä. Työryhmän kokoontui 11 kertaa lokakuun 2009 kesäkuun 2010 välisenä aikana. Kokoukset olivat strategiaprosessin tavoin eteneviä tavoitteellisia työryhmätapaamisia. Asiasisällöllisesti kokouksissa keskityttiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiseen, keskeisiin huolenaiheisiin, konkreettisiin kehittämistarpeisiin, tyytyväisyyden aiheisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Nykytilan perusteella strategisesti merkittäviä muutosta tai kehittämistä edellyttäviä asioita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon painottuminen laitoshoitoon, avohoitoon porrastuksen puutteellisuus, riittämättömät toimintakykyisyyden- ja palveluntarpeen arviointimenetelmät sekä avohoidon palvelujen osittainen puute, asiakasvirtojen hallinta, tiedonkulku, hoitoprosessien toimimattomuus organisaatioiden välillä perusterveydenhuolto - osastohoito - erikoissairaanhoito. Yhteenvedon perusteella mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnan tulevaisuuden huolenaiheista esille nousee kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne. Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisten resurssien niukentaminen johtuu osittain palvelujen tuottamiskustannusten kasvamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä tulevien taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen saavuttamisen edellytyksenä on nykyisten toimintatapojen kokonaisvaltainen uudelleen arviointi ja palvelurakenne-muutokset. Tämä edellyttää mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukea ja hyvää akuuttihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen, kotikuntoutuksen ja kuntouttavan toiminnan monipuolista kehittämistä. Lisäksi tarvitaan nuorten mielenterveyspalvelujen alueellista kehittämistä. Omien olemassa olevien moniammatillisten työryhmien yhteistoiminnan lisäämisen kautta voidaan saavuttaa uudenlainen toimintatapa vastaamaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeeseen. Tavoitteellisen toiminnan kehittämisen edellytyksenä on motivoituneen henkilökunnan saatavuus ja sen pysyvyys. Moniammatillinen työryhmä tarvitsee osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien edustajia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluorganisaatioiden yhdistyminen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön ja tiedonkulun palveluyksiköiden ja palveluprosessien kesken. Yhtenäinen organisaatio mahdollistaa palvelujen tuottamiseen käytettävien resurssien keskittämisen strategisesti keskeisiin painopistealueisiin ja sitä kautta seutukunnan väestön palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin jo käytössä olevin resurssein. Oman palvelutuotannon kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen mahdollistaa ostopalvelujen vähentämisen. Ostopalvelujen vähentymisestä syntyvästä kustannussäästöstä osa voidaan käyttää oman alueen ammatillisten voimavarojen vahvistamiseen. 3

6 Asiakasanalyysi: vuosi 2009 Mielenterveyskeskuksen avohoidon piirissä oli 1135 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli vuoden aikana yhteensä Suurimmat diagnoosiryhmät prosenttijakaumana Mielenterveyskeskus 1. Mielialahäiriöt (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, (F30-F39) 48 % 2. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 24 % 3. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 16 % 4. Persoonallisuus ja käytöshäiriöt (F60-F69) 7 % 5. Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat sairaudet (F10-F19) 5 % Näihin lukuihin ei sisälly Siikajoen, Pyhäjoen eikä Vihannin mielenterveysneuvolakäynnit. Psykiatrinen osasto Vuoden 2009 aikana psykiatrisella osastolla oli hoidossa yhteensä 91 potilasta. Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia (F20-F29) 48 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 42 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 10 % Vihernikkari Vihernikkarin toiminnan piirissä 85 asiakasta, kontakteja 4548 Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 55 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 33 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 12 % A-klinikka Asiakkaita yhteensä 521 ja hoitokontakteja 5719 Kunnittain jakautuma: 1. Raahe 423 asiakasta ja 5128 hoitokontaktia 2. Vihanti 33 asiakasta ja 275 hoitokontaktia 3. Siikajoki 41 asiakasta ja 174 hoitokontaktia 4. Pyhäjoki 24 asiakasta 142 hoitokontaktia 4

7 3 MIELENTERVEYSPALVELUT 3.1 Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystoimisto Mielenterveystoimiston ja psykiatrisen osaston henkilöstösuunnittelussa on painotettu mielenterveystyön monipuolista osaamista. Henkilökunta koostuu psykiatrisen avohoidon edellytysten mukaisesti hoitotyön eri ammattiryhmien työntekijöistä. Mielenterveystoimistossa on 3 psykiatrin virkaa, joista 2 on täytetty. Toimistossa on 2 psykologia, 1 toimintaterapeutti, 2 sosiaalityöntekijää, joista toinen virka on täytetty toimintaterapeutilla. 4 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä apulaisosastonhoitaja. Mielenterveyskeskuksessa työskentelee 1½ osastosihteeriä. Mielenterveystoimiston erityisosaamista ovat professionaaliset ammattiryhmät, sekä yksittäisten työntekijöiden terapiatyön erityisosaaminen. Osaaminen koostuu yksilö- ja perhetyön sekä trauma- ja kriisityön erityisosaamisesta. Psykiatrinen osasto Psykiatrisen osastohoidon erityisluonne on huomioitu mielenterveyskeskuksen henkilöstöstrategiassa. Psykiatrisen osaston henkilökunta koostuu seuraavasti: 5 sairaanhoitajaa, 5 mielenterveyshoitajaa sekä osastonhoitaja. Osaston henkilökunta koostuu tasapainoiselta sukupuolijakaumalta mies- ja naishoitajista. Osastolla jokainen hoitajista on saanut perheinterventiokoulutuksen. Kahdella hoitajalla on perheterapeutin pätevyys. Osastolla työskentelevien hoitajien erityisosaamiseen kuuluu myös korva-akupunktiohoito ja kriisityö. Toimintakeskus Vihernikkari: 2 sairaanhoitajaa, 3 kotikuntoutusohjaajaa, 3 työtoiminnan ohjaajaa. Korvaushoito Koho eli opioidiriippuvaisten korvaushoidossa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Ruukin mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Pyhäjoen mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Vihannin mielenterveysneuvola: 1½ sairaanhoitajaa ja päivätoimintakeskuksessa ohjaaja. Tilojen kuvaus Mielenterveystoimisto ja psykiatrinen osasto sijaitsevat osoitteessa Rantakatu 4 C1-2. Mielenterveystoimisto käsittää eri työntekijöiden vastaanottotilat sekä erilaisiin ryhmätilanteisiin soveltuvia kokous- ja ryhmätiloja. Yhdessä ryhmätilassa on videoneuvottelulaitteet, mikä mahdollistaa erilaiset hoitoneuvottelut ja etäkoulutuksiin osallistumisen. 5

8 Psykiatrinen osasto on 10+1 potilaspaikkainen psykiatrien avo-osasto. Tilat ovat kahdessa kerroksessa ja se tuo omat rajoitukset vajaakuntoisten potilaiden hoitoon osastolla. Toimintakeskus Vihernikkari siirtyi kuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2009 alusta. Se sijaitsee Teknisen oppilaitoksen kampuksen alueella. Kasvihuone on entinen kaupungin puutarhan rakennus. Puutyötila sijaitsee kasvihuoneen läheisyydessä. Se on ahdas ja epäkäytännöllinen ja vaatii korjaustoimenpiteitä, jotta siellä voi jatkaa toimintaa pitkällä tähtäimellä. Kanslia ja ryhmätilat ovat kaupungilta vuokratuissa kampuksen alueelle sijoittuvissa tiloissa. 3.2 Mielenterveystyö ja akuuttihoito Mielenterveyspalveluita ovat mielenterveyslain (1990/1116) mukaan mielenterveyden häiriöiden sekä mielisairauksien hoito sekä kuntoutusta tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä huolehtii siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty tarvetta vastaavasti. Mielenterveystyön erityispalveluita ovat erikoislääkärin johtamat avo- ja laitospalvelut, kuten psykiatrian poliklinikat ja psykiatrian osastot. Perustason palveluita kunnissa ovat terveyskeskuspalvelut sekä mm. kuntoutus- ja palvelukodit, joita ylläpitävät kuntien lisäksi myös yksityiset yrittäjät ja järjestöt. Psykiatrisia akuuttipotilaita kohdataan moninaisissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimipisteissä sekä myös aluehälytyskeskuksen, poliisin ja palo- sekä pelastustoimen työskentelyalueilla. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitetty, samoin terveydenhuollon sisällä määritetty hoitopolkuja ja hoidon porrastusta. Raahen mielenterveyskeskukseen tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, kiireellisyys on määritetty lähettävän tahon toimesta. kiireellisyyden arvioi myös mielenterveystoimiston lääkäri sekä työryhmä. Avoimen psykoottiset ja/tai itsetuhoiset, sekä sekavat tai muuten huonokuntoiset potilaat arvioidaan päivystysluonteisesti 1-7 vuorokauden sisällä. Kiireellisen <30 vrk arvioinnin piiriin kuuluu esimerkiksi ilman avoimia psykoosioireita, ilman syvää estynyttä tai itsetuhoista masennusta tai äkillistä mielenterveyden järkkymistä olevat potilaat, joilla on merkittäviä psyykkisiä oireita esimerkiksi huomattavaa ahdistuneisuutta, mutta jotka jaksavat odottaa arviointiaikaa kotioloissa joitakin päiviä. Kiireettömän vrk arvioinnin piiriin kuuluvat potilaat, joilla on ollut pidempään/lievempiä mielialaoireita, eikä itsetuhoisuutta esitiedoissa. Mielenterveyskeskuksessa ei ole ollut viime vuosina erillistä päivystysvastaanottoa, ei myöskään akuutti- tai psykoosityöryhmää. Takavuosina on ollut myönteinen kokemus akuuttityöryhmän toiminnasta, ja työryhmä on aikaisemmassa historiassa ollut kehittämässä tiivistä avohoitopainotteista työotetta. Työryhmällä on edelleen hyvä ammatillinen valmius akuuttipotilaiden arviointiin ja kohtaamiseen. Työskentelytapa on tarpeenmukainen ja siinä huomioidaan potilas ja myös lähiomaiset. Keskeisen esteen akuuttipotilaiden päivystysluonteiseen arviointiin muodostaa useimmiten lääkärityövoiman vähäisyys tai suorastaan puuttuminen. Viime vuosina on mielenterveyskeskuksessa työskennellyt kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, joista toinen osa-aikaisesti. Lokakuun alusta 2009 alkaen on työssä ollut 1 psykiatri ja osaaikainen erikoistuva lääkäri psykiatrisella osastolla. Työntekijätilanteesta johtuen 6

9 on päivystysluonteista lääkärinarviota edellyttävät potilaat jouduttu ohjaamaan terveyskeskuspäivystykseen. Samoin psykiatrisen osaston potilaiden asioissa on terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin oltu yhteydessä, mikäli potilaan akuutti tilanne ei ole ollut selviteltävissä hoitajien keinoin. Raahen mielenterveystoimistossa on varattu päivittäin tunnin päivystysaika, jolloin hoitaja (ja ajankäytön puitteissa myös lääkäri) on selvitellyt päivystyspuheluita ja muita päivystysluonteisia yhteydenottoja yksityisten potilaiden, heidän omaistensa ja yhteistyökumppaneiden taholta. Lisäksi työaikana mielenterveystoimiston, kuntien mielenterveysneuvoloiden ja psykiatrisen osaston henkilökunta on mahdollisuuksien mukaan tehnyt akuuttipotilaiden arviointia ja järjestänyt hoitoa. Psykiatriselle osastolle on otettu akuuttia osastohoitoa vaativat potilaat jopa päivystyksellisesti hoitoon, paikkatilanteesta riippuen. Oulun Psykiatrian klinikan ja Visalan sairaalan akuuttiosastot ovat olleet vaihtoehtona Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen potilaiden tarvitessa akuutisti sairaalahoitoa. heidät on pyritty siirtämään mahdollisimman pian oman alueen osastolle. Mahdollisuus tahdonvastaiseen hoitoon suljetulla osastolla on sekä Oulun psykiatrian klinikassa että Visalan sairaalassa. Jälkipuinti Viisi mielenterveyskeskuksen työntekijää osallistuu aktiivisesti jälkipuintiryhmän toimintaan. Äkillisten kriisien hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on kehitetty ryhmämuotoisia interventioita, joista tärkein on psykologinen jälkipuinti. Jälkipuinnin tavoitteena on järjestää jäsentynyt, ammatillisesti ohjattu tilaisuus poikkeuksellisen tapahtuman läpikäyntiin, edistää normaalin surutyön käynnistymistä, tukea omien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä ja vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea. Traumaattisen kriisin läpikäyneiden potilaiden kohtaamiseen antaa lisävalmiuksia traumapsykiatria, johon työryhmässä on kahdella työntekijällä koulutusta, toinen heistä EMDR-terapeutti. 3.3 Psykiatrinen osastohoito Raahen psykiatrinen osasto on Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueen ensisijainen psykiatrinen osastohoitopaikka. Psykiatrinen osasto on kymmenpaikkainen avoosasto ja hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Osastolle voi tulla hoitoon lääkärin lähetteellä esim. terveyskeskuksesta tai sovitusti mielenterveystoimiston työntekijöiden ohjaamana. Tärkeää on kuitenkin arvioida hoitoon tulevan henkilön kannalta sopiva hoitopaikka. Keskeisinä periaatteina osastolla ovat yksilöllisyyden, perhe- ja verkostokeskeisyyden sekä yhteisöllisyyden periaatteet. Hoito osastolla perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan, joka laaditaan hoitojakson alussa ja sitä täydennetään hoidon kuluessa. Hoidon suunnitteluun osallistuvat potilaan ja hänen läheistensä lisäksi lääkäri ja omat hoitajat sekä tarvittaessa esim. toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde on hoidossa keskeistä. Hoitojakson aikana kartoitetaan potilaan elämäntilanne ja auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa. Jatkohoidon toteutumisesta huolehtii omahoitaja, joka ottaa yhteyttä potilaan avohoidosta vastaavaan henkilöön ja sopii potilaan jatkohoidosta. 7

10 Hoitajan toimenkuvaan kuuluu toimiminen omahoitajana vastaten potilaansa hoitoprosessin toteutumisesta sekä työnjakoon perustuen tehtävät aamu- ja iltavuoroissa vastaavana, lääke- tai ohjaavana hoitajana. Vähimmäismäärä hoitajia on eri työvuoroissa: aamu- ja iltavuorossa vähintään kaksi hoitajaa. Yöaikaan on osastolla töissä yksi hoitaja. Päivittäiseen työhön sisältyy monien avohoidossa olevien potilaiden lääkehoidon toteuttaminen osastolta. Vuorossa oleva lääkehoitaja valvoo että potilas jakaa lääkkeet oikein dosettiinsa, antaa injektion ja huolehtii lääkkeiden riittävyydestä ja resepteistä. 3.4 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Depressiohoitaja Kyseessä on niin sanotun matalan kynnyksen toimintaa, sijoittuen pääterveysasemalla lääkärinvastaanottojen läheisyyteen. Depressiohoitaja hoitaa masennuspotilaita lyhytkestoisesti. Asiakkaaksi tullaan terveyskeskuslääkärin lähetteellä, vastaanoton hoitajien arvion perusteella, terveydenhoitajilta, ensiavusta lääkärin/hoitajan suosittelemana ja ehkä vielä suurin osa mielenterveystoimiston puolelta. Depressiohoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveyskeskuksen kanssa ja jatkossa yhteistyötä terveyskeskuslääkärien kanssa kehitetään entisestään. Depressiohoitajan vastaanottotilat sijaitsevat terveyskeskuksen puolella hammashoitolan vieressä. Depressiohoitajan asiakkailla on masennusta lievästä vaikeaan, suurimmalla osalla keskivaikeaa masennusta. Elämänkriisit, kuten avioero, läheisen kuolema tms. Ahdistus, jännitysoire ja paniikkihäiriö potilaita on myös jonkin verran. Depressiohoitaja osallistuu myös jälkipuintityöhön, johon kuuluvat istuntojen lisäksi päivystysviikot. Depressiohoitajan työssä merkittävinä laatukriteereinä ovat joustavuus ja yksilöllinen hoitosuunnitelma. Joustavuus näkyy yksilöllisenä hoidontarpeen arviointina, käyntimäärinä sekä on osa jatkohoidon suunnittelua. Jatkohoitona voi olla esim. kelan psykoterapia. Käyntimäärät: Käyntejä yhteensä on tähän mennessä ollut 304 ja eri ihmisiä 90. Ikäjakauma on Nuoria on paljon. Käyntikertoja tulee yleensä Suurimmalla osalla alle 5 käyntiä. Työvälineet: Työvälineinä depressiohoitaja käyttää BDI-lomaketta, Audit-lomaketta, elämänkertalomaketta ja erilaisia esitteitä masennuksesta yms. Jatkossa työvälineitä ovat myös interpersoonallinen psykoterapia ja käyttäytymisen aktivointi sekä masennuksen hoitoon kehitettyjä lyhytterapiamenetelmiä. Depressiohoitaja arvioi asiakkaan tilannetta yleensä 1-3 kertaa. Sen jälkeen depressiohoitaja tekee yhdessä asiakkaan 8

11 kanssa hoitosuunnitelman ja määrittelee fokuksen, asian jota hoidon aikana käsitellään. Depressiohoitajan työskentelytapa kohdistuu tähän päivään ja suuntaa tulevaisuuteen. Vanhoja asioita hoidossa ei juuri lähdetä työstämään, mutta ne otetaan huomioon. 3.5 Kolmas sektori Raahen Psyyke ry on Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta sekä edunvalvonta. Jäsentupa kohtaamispaikka Ryhmä- ja kurssitoiminta vertaisuus, tukihenkilötoiminta, retket, lomat ja tapahtumat Vuonna 2010 esisijainen kohderyhmä terveyslomalla ovat alle 35-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuonna 2010 toiminnassa painotetaan paikallista osallistumista teatterinäytöksiin, konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistys kutsuu vierailijoita Jäsentuvalle sekä järjestää tapahtumia muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Ohjaus- ja neuvonta: Jäsentuvalle kootaan ohjaus- ja neuvontapiste, johon kerätään materiaalia eri palveluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset ja valtakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Kerran viikossa paikalla on työntekijä yhdessä vapaaehtoistoimijan kanssa. Silloin on mahdollisuus saada apua eri lomakkeiden täyttämisessä, etsiä tietoa yhdessä internetistä ym. Myös eri tahojen tutustumiskäynnit ajoitetaan ohjaus- ja neuvontapisteen aukioloaikoihin, jolloin vapaaehtoinen tai työntekijä esittelee yhdistyksen toimintaa. Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toiminta Ryhmätoiminta ja vapaaehtoistoiminnan koulutus. Yhdistyksen hallinto ja talous: Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastaavat yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Päärahoittajana toimii RAY. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Vihannin kunta. Omarahoitusta yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, myymällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, myyjäistuloilla, hankkimalla mainostajia lehteen ja kotisivuille sekä myymällä pienimuotoisesti koulutuspalveluja. Vihannissa, Siikajoella ja Pyhäjoella olevat vastaavat palvelut. 9

12 Ruukin Kimppa ry. Siikajoen kunnassa toimiva mielenterveysyhdistys, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen tavoitteet ovat edistää mielenterveyttä, yhdistää ja aktivoida mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tiedottaa mielenterveyteen liittyvistä asioista yhteiskuntaan päin sekä pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja ennakkoluuloihin psyykkisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia kohtaan. Yhdistys järjestää mielenterveyskuntoutujille ryhmä-, työ- ja virkistystoimintaa sekä erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on tarjota kuntouttavaa toimintaa, mielekästä tekemistä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnalla tuetaan kuntoutujien kotona selviytymistä, ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä mahdollistetaan vertaistuki. Yhdistys on muuttanut uusiin toimitiloihin helmikuun 2010 alussa, jotka sijaitsevat keskellä Ruukin kylää. Toimintaa kehitetään parhaillaan, tavoitteena on entistä tehokkaammin vastata mielenterveyskuntoutujien erilaisiin tarpeisiin. 10

13 4 PÄIHDEPALVELUT 4.1 A-klinikan henkilöstö ja tilat Raahen A-klinikalla työskentelee johtaja-sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, avopalvelun ohjaaja, päihdeohjaaja sekä Nuorten Talon työntekijöinä kaksi päihde- ja perheohjaajaa. Lisäksi yhteistoiminnasta ja asiakaspalvelusta vastaa Raahen kaupungin palkkaama toimistotyöntekijä. Hänen tehtäviin kuuluu myös osittain hoitaa kaupungin sosiaalitoimen laskutusta. Vihannissa sairaanhoitajan työajasta 50 % on mitoitettu päihdetyöhön. A-klinikan henkilöstöstä on 3 vakituisessa ja 3 määräaikaisessa työsuhteessa sekä 1 työntekijä on Raahen kaupungin palkkaama henkilö. A-klinikan henkilöstöstä on nimetty vastuuhenkilöt Siikajoen ja Pyhäjoen kuntiin. Vastuuhenkilön tehtävänä on toimia yhdyshenkilönä kunnan päihdepalvelutarpeen selvittämiseksi sekä palvelujen tarjoamiseksi ko. kuntalaisille lähipalveluna. Lääkäripalvelut tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluna yksi päivä/viikko. Tällä hetkellä A-klinikan lääkärillä on vahva asiantuntemus ja kokemus päihdeasiakkaiden hoitamisesta. Kokonaisvaltaisemman hoidon ja palvelun tarjoamiseksi olisi tarve lisätä lääkäriresurssia. Lääkäripalvelulta odotetaan kokonaisvaltaista työkyvyn/toimintakyvyn selvittämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa otetta enemmän kuin näillä resursseilla voidaan tarjota. Myös sisäinen päihdetyön tiimin hoitotyön kehittäminen vaatisi lääkärin työpanoksen lisäämistä. Raahen A-klinikka toimii Brahenkatu 10, kaupungin vuokratiloissa. Toimitilat ovat keskeisellä paikalla Raahen keskustassa, mikä on asiakkaiden tavoitettavuuden kannalta hyvä tekijä. Toimitilat ovat hieman sokkeloiset. Työturvallisuuden parantamiseksi tiloissa on videovalvontalaitteet sekä jokaisella työntekijällä henkilökohtainen hälytyslaite ja pippurisumute käytettävissä vaaratilanteiden varalle. Työhuoneiden äänieristyksessä olisi parantamisen varaa. 11

14 Kuva Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.2 Akuuttihoito A-klinikan toiminta pitää sisällään kriisi- ja avokatkaisuhoidon arkipäivisin klo , jolloin asiakas voi tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta. Akuutin hoidon järjestäminen ja hoidon tarpeen arviointi toteutuu A-klinikka-työssä kiitettävästi. Yhteistyö terveyskeskuksen päivystyksen kanssa on sujuvaa. Tiedonkulku on helpottunut yhteisen asiakastietojärjestelmän käytön myötä. Raahen sairaalan lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä annetaan myös tarpeenmukaista avokatkaisuhoitoa sekä ohjataan potilaita lääkärin arvion perusteella sairaalaosastolla tapahtuvaan katkaisuhoitoon. Vihannissa psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi avokatkaisuhoidon tarpeen, ei erillistä päivystysaikaa. Pyhäjoella ja Siikajoella on terveysasemilla mahdollisuus avokatkaisuhoidon antamiseen. Alkoholiongelmaisen katkaisuhoito Raahessa Tavoitteena on aina alkoholinkäytön turvallinen lopettaminen ja vieroitusoireiden lievittäminen. Täten minimoidaan delirium tila, joka aiheuttaa aina erikoissairaanhoidon psykiatrisessa sairaalassa. Langin keskuksen sairaanhoitaja päivystää arkipäivisin klo Tämän jälkeen päivystys siirtyy terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen sairaanhoitajat pystyvät antamaan avokatkaisulääkkeet arvioituaan alkoholiongelmaisen. Mikäli tilanne 12

15 on niin vakava että avohoidon keinoin juomiskierrettä ei ole mahdollista/turvallista katkaista, niin on otettava lääkärin arvio tilanteesta. Vakavammissa tapauksissa osastokatko 3 5 vrk, osasto 5 tai Kiviharjun kuntoutusklinikka. Pidempiin katkaisuhoitoihin/ kuntoutukseen mahdollista vain A- klinikan asiakkuuteen sitoutuminen ja SISU ryhmän arviointi kuntoutuksen tarpeesta. Päihdekatkaisuhoitoon ohjataan terveyskeskuksen päivystysvastaanoton kautta Raahen sairaalan osastoille (3 ja 5) tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalle. Päihdekatkaisupotilaiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä katkaisuhoitoa tarjoavien osastojen kanssa. A-klinikan työntekijä käy osastoilla tapaamassa katkaisuhoidossa olevia potilaita maanantaisin ja torstaisin. Näiden osastotapaamisten tarkoituksena on motivoida potilasta kiinnittymään tarpeenmukaiseen A-klinikka asiakkuuteen. 4.3 Psykososiaalinen tuki ja hoito A-klinikka on avohoitoyksikkö, joka tarjoaa palvelua erilaisten riippuvuushaittojen ehkäisyyn ja hoitoon. Palvelut on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttäjille, netti- ja peliriippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Nuorten Talon toimintaan kuluu tarjota neuvontaa, arviointia ja avohoitopalveluja alle 25-vuotiaille asiakkaille ja heidän perheilleen. Asiakkuuden perusteena voi erilaisten riippuvuuksien lisäksi olla erimielisyydet perhesuhteissa, kouluvaikeudet, turvattomuus ja ihmissuhdevaikeudet. Avokuntoutus on suunnitelmallista omahoitaja työskentelyä asiakkaan asettamien tavoitteiden pohjalta. Korva-akupunktiohoitoa on mahdollista saada ajanvarauksetta ryhmämuotoisena maanantaista perjantaihin klo 8.30, muina aikoina erikseen sovitusti. Fysioakustisen tuolin rentoutushoitoa tarjotaan yksilöllisen sopimuksen mukaan. Ryhmätoimintaa järjestetään niin A-klinikan omana toimintana kuin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ryhmätoiminta on tärkeä osa asiakkaille tarjottavaa päihdepalvelua, jota on tarkoitus ylläpitää jatkuvana toimintamuotona. Ryhmätoiminta sisältää sekä keskustelun pohjalta tapahtuvaa asioiden käsittelyä sekä toiminnallisia teemoja. Asiakkuus päihdepalveluissa voi perustua myös hoitoonohjaukseen, jolloin hoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan sekä lähettävän tahon kanssa. Työnantajan hoitoonohjaus sopimukset ovat yleensä kk kestäviä hoitosuhteita. Poliisi ohjaa ajo-oikeuden haltijoita päihderiippuvuus seurantaan toistuvien rattijuopumus, huumausaineiden käytön tai päihtyneenä säilöön ottamisten jälkeen. Tällainen päihderiippuvuusseuranta tarkoittaa keskimäärin 6 kuukautta kestävää hoitosuhdetta, joka sisältää omahoitajan luona käynnit, säännöllinen puhallus/huumeseula tutkimukset sekä lääkärikäynnit. Päihdepalvelujen tuottamisessa pääpaino on avohoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Laitoskuntoutus on monen asiakkaan kohdalla tarpeellinen osa asiakkaan päihdekuntoutumisprosessia. Ohessa on tilastotietoa päihteiden myynnin määrästä suhteutettuna asukasta kohden. 13

16 Kuva Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 14

17 Kuva Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta kohden. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 15

18 Kuva Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.4 Laitoskuntoutus Laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta alkoholi- ja huumeriippuvaisille asiakkaille ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Huumekuntoutusjaksoa edeltää yleensä kuukauden mittainen huumevieroitushoito, joka myös tuotetaan ostopalveluna. Laitoskuntoutukseen ohjataan asiakkaat moniammatillisen Sisuryhmän kautta, joka antaa suosituksen laitoskuntoutuksesta yhteisesti laadittujen kriteerien pohjalta. Tämän jälkeen päätöksen laitoskuntoutuksesta tekee mielenterveys- ja päihdeyksikön johtava sosiaalityöntekijä. Päihdelaitoskuntoutuksen ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta on perustunut vuosien varrella saatuihin kokemuksiin sekä asiakaslähtöiseen arviointiin palvelutarpeesta. Vuonna 2009 laitoskuntoutusta on ostettu 14 eri palveluntuottajalta. Alkoholivieroitushoito on tapahtunut Raahen sairaalassa tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalla. Suunnitelmallinen päihdekuntoutus on pääsääntöisesti ollut noin kuukauden kestävää laitoskuntoutusta, jota on ostettu seuraavista laitoksista; Ventuskartano, Karvoshovi ja Lapuan Minnesota-hoito Oy. Palveluja on ostettu myös Pohjanmaan Kuusistokoti ry:ltä ja SM Amiprix Oy/Vihannin palvelukodilta. 16

19 Huumevieroitushoitoa on ostettu pääsääntöisesti päihdekatkaisuyksikkö Taitekohdasta. Pitkäkestoisempaa huumekuntoutushoitoa on ostettu vuonna 2009 Hoitokoti Tuhkimosta, Olivia-Hovi Oy/Karvoshovista, Kostamo-koti Oy:stä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta, Karhunpään kuntoutumiskodista, Helppi yhteisöstä sekä JyrkkäHoito ry:n Tosi Paikasta. Laitoksessa tapahtuva huumekuntoutus vieroituksen jälkeen toteutetaan yleensä 3 kuukauden mittaisina jaksoina. Hoitomyönteisyyttä ja motivointiastetta arvioidaan yhdessä hoitolaitoksen ja asiakkaan kanssa. Kuva Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.5 Välivuokratoiminta Joulukuussa 2009 Raahen kaupunki on vuokrannut Oulunväylä 54 talon asunnottomille päihdekuntoutujille, jossa on 3 välivuokrattavaa huonetta sekä yhteiset keittiö- ja peseytymistilat. 17

20 4.6 Järjestötoiminta Kolmannen sektorin toimijoina mm. seurakunnat, A-kilta, AA-ryhmät ovat oleellisia toimijoita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Vertaistuki- ja päiväkeskustoiminta ovat merkittäviä palveluja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Seurakunnan toimintaa on tällä hetkellä mm. Alfa-kurssit sekä muut seurakunnan toimintana järjestettävät vertaisryhmätoiminnat. Kohtauspaikka Majakka ry/katulähetys on järjestänyt jo usean vuoden ajan yksinäisten ja vähävaraisten joulun leirikeskus Kultalassa välisenä aikana. AA (Alkoholic anonymous) toiminta Raahessa toimii kaksi AA-ryhmää. Raahelan alakerrassa kokoontuu Toivo niminen ryhmä torstaisin klo ja sunnuntaisin klo Joka kuukauden viimeinen torstai on niin sanottu avopalaveri, johon voi osallistua kuka tahansa. Ollinsaaren AA-ryhmä kokoontuu Ollin ja Saaran tuvalla tiistaisin klo Raahessa on aloittanut toimintansa myös Al anom ryhmä joulukuussa Ryhmä on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Ryhmä kokoontuu Raahelan alakerrassa maanantaisin klo AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimii omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. A-kilta toiminta Raahen A-kilta ry. on vuonna 1977 perustettu päihdetoipujajärjestö ja se kuuluu jäsenenä A-kiltojen liitto ry:hyn. Suomessa on noin 65 toimivaa A-kiltaa. A- kiltatoiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin, joita ovat päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta. Raahen A-kilta ry:n toiminnan tavoitteena on ihmisen oman elämänlaadun parantaminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa sillä periaatteella, että jokaisella on oikeus vapaaehtoisesti määritellä omat tavoitteensa suhteessa päihteiden käyttöön. Tässä tarkoituksessa A-kilta tarjoaa päiväkeskustoiminnallaan mahdollisuuden päihteettömän päivän viettoon kahvitellen ja keskustellen. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä, joilla on samansuuntaisia omakohtaisia kokemuksia sekä hallitsemattomasta päihteiden käytöstä että siitä toipumisesta. Vertaistuki onkin ensisijaisesti arkielämän tasolla tapahtuvaa kokemusten vaihtoa, ymmärrystä ja rohkaisemista. 18

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925

OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 OYS PSYKIATRIA toiminut jo vuodesta 1925 Tutkimustuloksia Kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen perusteella tiedetään, että arvioon ja hoitoon pääsy tapahtuu liian hitaasti. Varhainen hoidon aloitus

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset

Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja kriisipäivystykset Riikka Vikström, Helsingin sosiaali-ja

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015. Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous 16.6.2015 Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria Lastenpsykiatristen palvelujen kysyntä Hyks 2500 lähetteet hyks koko vuosi lähetteet hyks lps

Lisätiedot