Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA

Transkriptio

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESTRATEGIA 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO NYKYTILA MIELENTERVEYSPALVELUT Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystyö ja akuuttihoito Psykiatrinen osastohoito Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Kolmas sektori PÄIHDEPALVELUT A-klinikan henkilöstö ja tilat Akuuttihoito Psykososiaalinen tuki ja hoito Laitoskuntoutus Välivuokratoiminta Järjestötoiminta Ehkäisevä päihdetyö Korvaushoito MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT AVOTERVEYDENHUOLTO Mielenterveys- ja päihdepalvelut avoterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdepalvelut osastohoidossa PERHENEUVOLAPALVELUT Perheneuvolan henkilöstö ja tilat Perheneuvolatyö Lasten ja nuorten akuuttihoito SOSIAALITYÖ Sosiaalityö mielenterveys- ja päihdepalveluissa MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUSTRATEGIA Arvot Visio Strategiset tavoitteet Kehittämiskohteet SEURANTA JA ARVIOINTI... 39

3

4 1 JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdetyö on sekä toiminnallisesti että taloudellisesti merkittävä osa kuntayhtymän toimintaa. Koska mielenterveystyössä ja päihdetyössä koko palveluketjun toimivuudella on ratkaiseva merkitys asiakkaiden arjessa selviytymiselle ja palvelutoiminnan kustannuksille, on välttämätöntä, että kuntayhtymässä saadaan aikaan pitemmän ajan kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämissuunnitelma. Sen vuoksi kuntayhtymässä on käynnistetty mielenterveys- ja päihdetyön strategiasuunnitelman laatiminen syyskuussa 2009 ja sitä valmistelemaan on nimitetty asiantuntijatyöryhmä. Strategiatyön lähtökohtana on etsiä keinoja vastata mielenterveystyön ja päihdetyön palvelutarpeeseen ennaltaehkäisevästi ja mahdollisimman pitkälle omalla alueella avohuollollisin keinoin. Niin ikään lähtökohtana on nyt käytettävissä olevien voimavarojen vaikuttavampi käyttö tulevaisuudessa. Raahen seudun mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisvastuu kuuluu hyvinvointikuntayhtymälle. Kuntayhtymän oman toiminnan budjetoidut toimintakulut mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä perheneuvolan osalta ovat v yhteensä 3,8 miljoonaa euroa ja toteutuneet ostot OYS:n psykiatrian klinikalta olivat 2,6 milj. (v ,2 milj. ) ja Visalasta 0,8 milj. (v ,6 milj. ). Lisäksi kuntien talousarvioissa mielenterveys- ja päihdetyöhön on varattu 3 miljoonaa euroa. Koko mielenterveys- ja päihdetyön palvelukokonaisuuteen Raahen seutukunnassa käytetään arviolta 10,5 miljoonaa euroa. Näissä luvuissa ei ole huomioitu valtion mielisairaaloiden käyttöä. Työryhmän työ on tapahtunut kunkin työryhmään osallistuvan omana perustehtävän ohessa. Työryhmä on ollut yhteydessä sairaanhoitopiirin psykiatrian klinikkaan sekä huomioinut mielenterveys- ja päihdetyölle asetetut valtakunnalliset suunnitelmat ja suositukset. Strategiasuunnitelma on hyväksytty kuntayhtymän hallituksessa. Kuntayhtymän strategiatyöryhmään ovat kuuluneet: Kallunki Hannu kuntayhtymän johtaja, työryhmän puheenjohtaja Alatalo Minna, johtava ylihoitaja Heikkinen Irma, perusturvajohtaja Huotari Anna-Kaisa, johtava sosiaalityöntekijä Ikäheimo Virpi, perheneuvolan vastaava saakka Isokoski Kirsti, perusturvajohtaja Jutila Heidi, perheneuvolan vastaava alkaen Raappana Antti, vt. A-klinikan johtaja alkaen Rättyä Satu, A-klinikan johtaja saakka Seppä Jyrki, sairaanhoitaja Tornberg Antti, perusturvajohtaja Tuunanen Jari, johtava lääkäri Viitamaa Riitta-Maija, osastonhoitaja Visuri Martta, vt. ylilääkäri Työryhmässä puheenjohtajana on toiminut Hannu Kallunki ja sihteerinä Jyrki Seppä. Strategiatyön on koonnut Jyrki Seppä. Työryhmätapaamisiin ovat osallistuneet mahdollisuuksiensa mukaan myös perusterveydenhuollon johtava lääkäri Jari Tuunanen, johtava ylihoitaja Minna Alatalo sekä ylilääkäri Juri Protsenko. 2

5 2 NYKYTILA Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän koordinoimana moniammatillinen mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijatyöryhmä teki Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen mielenterveys ja päihdetyön nykytilaa kuvaavan kartoituksen. Kartoituksen pohjalta selvitettiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen nykytila sekä keskeisimmät kehittämistarpeet. Nykytilan kartoitus organisoitiin asiantukijatyöryhmän jäsenten tekemänä ryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Työryhmän jäsenet organisoivat vastuualueittain työtä omien palveluorganisaatioiden sisällä. Työryhmän kokoontui 11 kertaa lokakuun 2009 kesäkuun 2010 välisenä aikana. Kokoukset olivat strategiaprosessin tavoin eteneviä tavoitteellisia työryhmätapaamisia. Asiasisällöllisesti kokouksissa keskityttiin mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestämiseen, keskeisiin huolenaiheisiin, konkreettisiin kehittämistarpeisiin, tyytyväisyyden aiheisiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Nykytilan perusteella strategisesti merkittäviä muutosta tai kehittämistä edellyttäviä asioita ovat mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoidon painottuminen laitoshoitoon, avohoitoon porrastuksen puutteellisuus, riittämättömät toimintakykyisyyden- ja palveluntarpeen arviointimenetelmät sekä avohoidon palvelujen osittainen puute, asiakasvirtojen hallinta, tiedonkulku, hoitoprosessien toimimattomuus organisaatioiden välillä perusterveydenhuolto - osastohoito - erikoissairaanhoito. Yhteenvedon perusteella mielenterveys- ja päihdepalvelujen toiminnan tulevaisuuden huolenaiheista esille nousee kuntien heikentynyt taloudellinen tilanne. Sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisten resurssien niukentaminen johtuu osittain palvelujen tuottamiskustannusten kasvamisesta. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistymisestä tulevien taloudellisten ja toiminnallisten hyötyjen saavuttamisen edellytyksenä on nykyisten toimintatapojen kokonaisvaltainen uudelleen arviointi ja palvelurakenne-muutokset. Tämä edellyttää mielenterveysongelmista kärsivien varhaista tukea ja hyvää akuuttihoitoa sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen, kotikuntoutuksen ja kuntouttavan toiminnan monipuolista kehittämistä. Lisäksi tarvitaan nuorten mielenterveyspalvelujen alueellista kehittämistä. Omien olemassa olevien moniammatillisten työryhmien yhteistoiminnan lisäämisen kautta voidaan saavuttaa uudenlainen toimintatapa vastaamaan lasten ja nuorten palvelujen kehittämistarpeeseen. Tavoitteellisen toiminnan kehittämisen edellytyksenä on motivoituneen henkilökunnan saatavuus ja sen pysyvyys. Moniammatillinen työryhmä tarvitsee osaavia sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien edustajia. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluorganisaatioiden yhdistyminen mahdollistaa entistä paremman yhteistyön ja tiedonkulun palveluyksiköiden ja palveluprosessien kesken. Yhtenäinen organisaatio mahdollistaa palvelujen tuottamiseen käytettävien resurssien keskittämisen strategisesti keskeisiin painopistealueisiin ja sitä kautta seutukunnan väestön palvelutarpeisiin kyetään vastaamaan paremmin jo käytössä olevin resurssein. Oman palvelutuotannon kehittäminen ja vaikuttavuuden lisääminen mahdollistaa ostopalvelujen vähentämisen. Ostopalvelujen vähentymisestä syntyvästä kustannussäästöstä osa voidaan käyttää oman alueen ammatillisten voimavarojen vahvistamiseen. 3

6 Asiakasanalyysi: vuosi 2009 Mielenterveyskeskuksen avohoidon piirissä oli 1135 asiakasta. Asiakaskäyntejä oli vuoden aikana yhteensä Suurimmat diagnoosiryhmät prosenttijakaumana Mielenterveyskeskus 1. Mielialahäiriöt (masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö, (F30-F39) 48 % 2. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 24 % 3. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 16 % 4. Persoonallisuus ja käytöshäiriöt (F60-F69) 7 % 5. Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat sairaudet (F10-F19) 5 % Näihin lukuihin ei sisälly Siikajoen, Pyhäjoen eikä Vihannin mielenterveysneuvolakäynnit. Psykiatrinen osasto Vuoden 2009 aikana psykiatrisella osastolla oli hoidossa yhteensä 91 potilasta. Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia (F20-F29) 48 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 42 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 10 % Vihernikkari Vihernikkarin toiminnan piirissä 85 asiakasta, kontakteja 4548 Yleisimmät diagnoosit 1. Skitsofrenia ja muut psykoosit (F20-F29) 55 % 2. Mielialahäiriöt (F30-F39) 33 % 3. Ahdistuneisuushäiriöt (F40-F48) 12 % A-klinikka Asiakkaita yhteensä 521 ja hoitokontakteja 5719 Kunnittain jakautuma: 1. Raahe 423 asiakasta ja 5128 hoitokontaktia 2. Vihanti 33 asiakasta ja 275 hoitokontaktia 3. Siikajoki 41 asiakasta ja 174 hoitokontaktia 4. Pyhäjoki 24 asiakasta 142 hoitokontaktia 4

7 3 MIELENTERVEYSPALVELUT 3.1 Mielenterveyskeskus henkilöstö ja tilat Mielenterveystoimisto Mielenterveystoimiston ja psykiatrisen osaston henkilöstösuunnittelussa on painotettu mielenterveystyön monipuolista osaamista. Henkilökunta koostuu psykiatrisen avohoidon edellytysten mukaisesti hoitotyön eri ammattiryhmien työntekijöistä. Mielenterveystoimistossa on 3 psykiatrin virkaa, joista 2 on täytetty. Toimistossa on 2 psykologia, 1 toimintaterapeutti, 2 sosiaalityöntekijää, joista toinen virka on täytetty toimintaterapeutilla. 4 sairaanhoitajaa, 2 mielenterveyshoitajaa sekä apulaisosastonhoitaja. Mielenterveyskeskuksessa työskentelee 1½ osastosihteeriä. Mielenterveystoimiston erityisosaamista ovat professionaaliset ammattiryhmät, sekä yksittäisten työntekijöiden terapiatyön erityisosaaminen. Osaaminen koostuu yksilö- ja perhetyön sekä trauma- ja kriisityön erityisosaamisesta. Psykiatrinen osasto Psykiatrisen osastohoidon erityisluonne on huomioitu mielenterveyskeskuksen henkilöstöstrategiassa. Psykiatrisen osaston henkilökunta koostuu seuraavasti: 5 sairaanhoitajaa, 5 mielenterveyshoitajaa sekä osastonhoitaja. Osaston henkilökunta koostuu tasapainoiselta sukupuolijakaumalta mies- ja naishoitajista. Osastolla jokainen hoitajista on saanut perheinterventiokoulutuksen. Kahdella hoitajalla on perheterapeutin pätevyys. Osastolla työskentelevien hoitajien erityisosaamiseen kuuluu myös korva-akupunktiohoito ja kriisityö. Toimintakeskus Vihernikkari: 2 sairaanhoitajaa, 3 kotikuntoutusohjaajaa, 3 työtoiminnan ohjaajaa. Korvaushoito Koho eli opioidiriippuvaisten korvaushoidossa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Ruukin mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Pyhäjoen mielenterveysneuvola: 1 sairaanhoitaja Vihannin mielenterveysneuvola: 1½ sairaanhoitajaa ja päivätoimintakeskuksessa ohjaaja. Tilojen kuvaus Mielenterveystoimisto ja psykiatrinen osasto sijaitsevat osoitteessa Rantakatu 4 C1-2. Mielenterveystoimisto käsittää eri työntekijöiden vastaanottotilat sekä erilaisiin ryhmätilanteisiin soveltuvia kokous- ja ryhmätiloja. Yhdessä ryhmätilassa on videoneuvottelulaitteet, mikä mahdollistaa erilaiset hoitoneuvottelut ja etäkoulutuksiin osallistumisen. 5

8 Psykiatrinen osasto on 10+1 potilaspaikkainen psykiatrien avo-osasto. Tilat ovat kahdessa kerroksessa ja se tuo omat rajoitukset vajaakuntoisten potilaiden hoitoon osastolla. Toimintakeskus Vihernikkari siirtyi kuntayhtymän alaisuuteen vuoden 2009 alusta. Se sijaitsee Teknisen oppilaitoksen kampuksen alueella. Kasvihuone on entinen kaupungin puutarhan rakennus. Puutyötila sijaitsee kasvihuoneen läheisyydessä. Se on ahdas ja epäkäytännöllinen ja vaatii korjaustoimenpiteitä, jotta siellä voi jatkaa toimintaa pitkällä tähtäimellä. Kanslia ja ryhmätilat ovat kaupungilta vuokratuissa kampuksen alueelle sijoittuvissa tiloissa. 3.2 Mielenterveystyö ja akuuttihoito Mielenterveyspalveluita ovat mielenterveyslain (1990/1116) mukaan mielenterveyden häiriöiden sekä mielisairauksien hoito sekä kuntoutusta tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymä huolehtii siitä, että mielenterveyspalvelut on järjestetty tarvetta vastaavasti. Mielenterveystyön erityispalveluita ovat erikoislääkärin johtamat avo- ja laitospalvelut, kuten psykiatrian poliklinikat ja psykiatrian osastot. Perustason palveluita kunnissa ovat terveyskeskuspalvelut sekä mm. kuntoutus- ja palvelukodit, joita ylläpitävät kuntien lisäksi myös yksityiset yrittäjät ja järjestöt. Psykiatrisia akuuttipotilaita kohdataan moninaisissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimipisteissä sekä myös aluehälytyskeskuksen, poliisin ja palo- sekä pelastustoimen työskentelyalueilla. Yhteistyötä eri toimijoiden kesken on kehitetty, samoin terveydenhuollon sisällä määritetty hoitopolkuja ja hoidon porrastusta. Raahen mielenterveyskeskukseen tullaan pääsääntöisesti lääkärin lähetteellä, kiireellisyys on määritetty lähettävän tahon toimesta. kiireellisyyden arvioi myös mielenterveystoimiston lääkäri sekä työryhmä. Avoimen psykoottiset ja/tai itsetuhoiset, sekä sekavat tai muuten huonokuntoiset potilaat arvioidaan päivystysluonteisesti 1-7 vuorokauden sisällä. Kiireellisen <30 vrk arvioinnin piiriin kuuluu esimerkiksi ilman avoimia psykoosioireita, ilman syvää estynyttä tai itsetuhoista masennusta tai äkillistä mielenterveyden järkkymistä olevat potilaat, joilla on merkittäviä psyykkisiä oireita esimerkiksi huomattavaa ahdistuneisuutta, mutta jotka jaksavat odottaa arviointiaikaa kotioloissa joitakin päiviä. Kiireettömän vrk arvioinnin piiriin kuuluvat potilaat, joilla on ollut pidempään/lievempiä mielialaoireita, eikä itsetuhoisuutta esitiedoissa. Mielenterveyskeskuksessa ei ole ollut viime vuosina erillistä päivystysvastaanottoa, ei myöskään akuutti- tai psykoosityöryhmää. Takavuosina on ollut myönteinen kokemus akuuttityöryhmän toiminnasta, ja työryhmä on aikaisemmassa historiassa ollut kehittämässä tiivistä avohoitopainotteista työotetta. Työryhmällä on edelleen hyvä ammatillinen valmius akuuttipotilaiden arviointiin ja kohtaamiseen. Työskentelytapa on tarpeenmukainen ja siinä huomioidaan potilas ja myös lähiomaiset. Keskeisen esteen akuuttipotilaiden päivystysluonteiseen arviointiin muodostaa useimmiten lääkärityövoiman vähäisyys tai suorastaan puuttuminen. Viime vuosina on mielenterveyskeskuksessa työskennellyt kaksi psykiatrian erikoislääkäriä, joista toinen osa-aikaisesti. Lokakuun alusta 2009 alkaen on työssä ollut 1 psykiatri ja osaaikainen erikoistuva lääkäri psykiatrisella osastolla. Työntekijätilanteesta johtuen 6

9 on päivystysluonteista lääkärinarviota edellyttävät potilaat jouduttu ohjaamaan terveyskeskuspäivystykseen. Samoin psykiatrisen osaston potilaiden asioissa on terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin oltu yhteydessä, mikäli potilaan akuutti tilanne ei ole ollut selviteltävissä hoitajien keinoin. Raahen mielenterveystoimistossa on varattu päivittäin tunnin päivystysaika, jolloin hoitaja (ja ajankäytön puitteissa myös lääkäri) on selvitellyt päivystyspuheluita ja muita päivystysluonteisia yhteydenottoja yksityisten potilaiden, heidän omaistensa ja yhteistyökumppaneiden taholta. Lisäksi työaikana mielenterveystoimiston, kuntien mielenterveysneuvoloiden ja psykiatrisen osaston henkilökunta on mahdollisuuksien mukaan tehnyt akuuttipotilaiden arviointia ja järjestänyt hoitoa. Psykiatriselle osastolle on otettu akuuttia osastohoitoa vaativat potilaat jopa päivystyksellisesti hoitoon, paikkatilanteesta riippuen. Oulun Psykiatrian klinikan ja Visalan sairaalan akuuttiosastot ovat olleet vaihtoehtona Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän alueen potilaiden tarvitessa akuutisti sairaalahoitoa. heidät on pyritty siirtämään mahdollisimman pian oman alueen osastolle. Mahdollisuus tahdonvastaiseen hoitoon suljetulla osastolla on sekä Oulun psykiatrian klinikassa että Visalan sairaalassa. Jälkipuinti Viisi mielenterveyskeskuksen työntekijää osallistuu aktiivisesti jälkipuintiryhmän toimintaan. Äkillisten kriisien hoitamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi on kehitetty ryhmämuotoisia interventioita, joista tärkein on psykologinen jälkipuinti. Jälkipuinnin tavoitteena on järjestää jäsentynyt, ammatillisesti ohjattu tilaisuus poikkeuksellisen tapahtuman läpikäyntiin, edistää normaalin surutyön käynnistymistä, tukea omien ja toisten reaktioiden ymmärtämistä ja vahvistaa ryhmän keskinäistä tukea. Traumaattisen kriisin läpikäyneiden potilaiden kohtaamiseen antaa lisävalmiuksia traumapsykiatria, johon työryhmässä on kahdella työntekijällä koulutusta, toinen heistä EMDR-terapeutti. 3.3 Psykiatrinen osastohoito Raahen psykiatrinen osasto on Raahen hyvinvointikuntayhtymän alueen ensisijainen psykiatrinen osastohoitopaikka. Psykiatrinen osasto on kymmenpaikkainen avoosasto ja hoito perustuu vapaaehtoisuuteen. Osastolle voi tulla hoitoon lääkärin lähetteellä esim. terveyskeskuksesta tai sovitusti mielenterveystoimiston työntekijöiden ohjaamana. Tärkeää on kuitenkin arvioida hoitoon tulevan henkilön kannalta sopiva hoitopaikka. Keskeisinä periaatteina osastolla ovat yksilöllisyyden, perhe- ja verkostokeskeisyyden sekä yhteisöllisyyden periaatteet. Hoito osastolla perustuu yksilölliseen hoitosuunnitelmaan, joka laaditaan hoitojakson alussa ja sitä täydennetään hoidon kuluessa. Hoidon suunnitteluun osallistuvat potilaan ja hänen läheistensä lisäksi lääkäri ja omat hoitajat sekä tarvittaessa esim. toimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä. Potilaan ja hoitajan välinen hoitosuhde on hoidossa keskeistä. Hoitojakson aikana kartoitetaan potilaan elämäntilanne ja auttaa potilasta löytämään omat voimavaransa. Jatkohoidon toteutumisesta huolehtii omahoitaja, joka ottaa yhteyttä potilaan avohoidosta vastaavaan henkilöön ja sopii potilaan jatkohoidosta. 7

10 Hoitajan toimenkuvaan kuuluu toimiminen omahoitajana vastaten potilaansa hoitoprosessin toteutumisesta sekä työnjakoon perustuen tehtävät aamu- ja iltavuoroissa vastaavana, lääke- tai ohjaavana hoitajana. Vähimmäismäärä hoitajia on eri työvuoroissa: aamu- ja iltavuorossa vähintään kaksi hoitajaa. Yöaikaan on osastolla töissä yksi hoitaja. Päivittäiseen työhön sisältyy monien avohoidossa olevien potilaiden lääkehoidon toteuttaminen osastolta. Vuorossa oleva lääkehoitaja valvoo että potilas jakaa lääkkeet oikein dosettiinsa, antaa injektion ja huolehtii lääkkeiden riittävyydestä ja resepteistä. 3.4 Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö Depressiohoitaja Kyseessä on niin sanotun matalan kynnyksen toimintaa, sijoittuen pääterveysasemalla lääkärinvastaanottojen läheisyyteen. Depressiohoitaja hoitaa masennuspotilaita lyhytkestoisesti. Asiakkaaksi tullaan terveyskeskuslääkärin lähetteellä, vastaanoton hoitajien arvion perusteella, terveydenhoitajilta, ensiavusta lääkärin/hoitajan suosittelemana ja ehkä vielä suurin osa mielenterveystoimiston puolelta. Depressiohoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mielenterveyskeskuksen kanssa ja jatkossa yhteistyötä terveyskeskuslääkärien kanssa kehitetään entisestään. Depressiohoitajan vastaanottotilat sijaitsevat terveyskeskuksen puolella hammashoitolan vieressä. Depressiohoitajan asiakkailla on masennusta lievästä vaikeaan, suurimmalla osalla keskivaikeaa masennusta. Elämänkriisit, kuten avioero, läheisen kuolema tms. Ahdistus, jännitysoire ja paniikkihäiriö potilaita on myös jonkin verran. Depressiohoitaja osallistuu myös jälkipuintityöhön, johon kuuluvat istuntojen lisäksi päivystysviikot. Depressiohoitajan työssä merkittävinä laatukriteereinä ovat joustavuus ja yksilöllinen hoitosuunnitelma. Joustavuus näkyy yksilöllisenä hoidontarpeen arviointina, käyntimäärinä sekä on osa jatkohoidon suunnittelua. Jatkohoitona voi olla esim. kelan psykoterapia. Käyntimäärät: Käyntejä yhteensä on tähän mennessä ollut 304 ja eri ihmisiä 90. Ikäjakauma on Nuoria on paljon. Käyntikertoja tulee yleensä Suurimmalla osalla alle 5 käyntiä. Työvälineet: Työvälineinä depressiohoitaja käyttää BDI-lomaketta, Audit-lomaketta, elämänkertalomaketta ja erilaisia esitteitä masennuksesta yms. Jatkossa työvälineitä ovat myös interpersoonallinen psykoterapia ja käyttäytymisen aktivointi sekä masennuksen hoitoon kehitettyjä lyhytterapiamenetelmiä. Depressiohoitaja arvioi asiakkaan tilannetta yleensä 1-3 kertaa. Sen jälkeen depressiohoitaja tekee yhdessä asiakkaan 8

11 kanssa hoitosuunnitelman ja määrittelee fokuksen, asian jota hoidon aikana käsitellään. Depressiohoitajan työskentelytapa kohdistuu tähän päivään ja suuntaa tulevaisuuteen. Vanhoja asioita hoidossa ei juuri lähdetä työstämään, mutta ne otetaan huomioon. 3.5 Kolmas sektori Raahen Psyyke ry on Raahen, Pyhäjoen ja Vihannin alueella toimiva mielenterveysyhdistys. Yhdistys tarjoaa kaikille avointa kansalaistoimintaa vapaaehtoisen mielenterveystyön parissa. Jäsenistö koostuu mielenterveyskuntoutujista, heidän omaisistaan ja läheisistään, alan ammattilaisista sekä muista asiasta kiinnostuneista. Yhdistyksen tavoitteena on auttaa ja tukea mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään. Yhdistys pyrkii auttamaan psykiatrisessa avohoidossa olevia ja sairaalahoidosta palaavia yhteiskuntaan sijoittumisessa sekä edistämään yleistä mielenterveystyötä olemalla aktiivisessa vuorovaikutuksessa jäsenistöön, julkiseen sektoriin sekä nk. suureen yleisöön. Tavoitteena ovat myös mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, tiedottaminen ja vaikuttamistoiminta sekä edunvalvonta. Jäsentupa kohtaamispaikka Ryhmä- ja kurssitoiminta vertaisuus, tukihenkilötoiminta, retket, lomat ja tapahtumat Vuonna 2010 esisijainen kohderyhmä terveyslomalla ovat alle 35-vuotiaat nuoret aikuiset. Vuonna 2010 toiminnassa painotetaan paikallista osallistumista teatterinäytöksiin, konsertteihin ja muihin oman paikkakunnan tilaisuuksiin. Yhdistys kutsuu vierailijoita Jäsentuvalle sekä järjestää tapahtumia muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Ohjaus- ja neuvonta: Jäsentuvalle kootaan ohjaus- ja neuvontapiste, johon kerätään materiaalia eri palveluista, toimijoista ja teemoista. Teemoja ovat mm. velkaneuvonta, paikalliset ja valtakunnalliset palvelut sekä terveyden edistäminen. Kerran viikossa paikalla on työntekijä yhdessä vapaaehtoistoimijan kanssa. Silloin on mahdollisuus saada apua eri lomakkeiden täyttämisessä, etsiä tietoa yhdessä internetistä ym. Myös eri tahojen tutustumiskäynnit ajoitetaan ohjaus- ja neuvontapisteen aukioloaikoihin, jolloin vapaaehtoinen tai työntekijä esittelee yhdistyksen toimintaa. Pyhäjoen ja Vihannin kuntien toiminta Ryhmätoiminta ja vapaaehtoistoiminnan koulutus. Yhdistyksen hallinto ja talous: Jäsenistön valitsema 12 henkinen hallitus ja puheenjohtaja vastaavat yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta. Päärahoittajana toimii RAY. Ray:n lisäksi toimintaa rahoittavat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Vihannin kunta. Omarahoitusta yhdistys hankkii jäsenmaksuilla, myymällä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, myyjäistuloilla, hankkimalla mainostajia lehteen ja kotisivuille sekä myymällä pienimuotoisesti koulutuspalveluja. Vihannissa, Siikajoella ja Pyhäjoella olevat vastaavat palvelut. 9

12 Ruukin Kimppa ry. Siikajoen kunnassa toimiva mielenterveysyhdistys, joka on perustettu vuonna Yhdistyksen tavoitteet ovat edistää mielenterveyttä, yhdistää ja aktivoida mielenterveyskuntoutujia sekä heidän läheisiään ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden alueella. Yhdistyksen tarkoituksena on myös tiedottaa mielenterveyteen liittyvistä asioista yhteiskuntaan päin sekä pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin ja ennakkoluuloihin psyykkisiä sairauksia ja mielenterveysongelmia kohtaan. Yhdistys järjestää mielenterveyskuntoutujille ryhmä-, työ- ja virkistystoimintaa sekä erilaisia tapahtumia. Tavoitteena on tarjota kuntouttavaa toimintaa, mielekästä tekemistä sekä sosiaalista kanssakäymistä. Toiminnalla tuetaan kuntoutujien kotona selviytymistä, ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä mahdollistetaan vertaistuki. Yhdistys on muuttanut uusiin toimitiloihin helmikuun 2010 alussa, jotka sijaitsevat keskellä Ruukin kylää. Toimintaa kehitetään parhaillaan, tavoitteena on entistä tehokkaammin vastata mielenterveyskuntoutujien erilaisiin tarpeisiin. 10

13 4 PÄIHDEPALVELUT 4.1 A-klinikan henkilöstö ja tilat Raahen A-klinikalla työskentelee johtaja-sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, avopalvelun ohjaaja, päihdeohjaaja sekä Nuorten Talon työntekijöinä kaksi päihde- ja perheohjaajaa. Lisäksi yhteistoiminnasta ja asiakaspalvelusta vastaa Raahen kaupungin palkkaama toimistotyöntekijä. Hänen tehtäviin kuuluu myös osittain hoitaa kaupungin sosiaalitoimen laskutusta. Vihannissa sairaanhoitajan työajasta 50 % on mitoitettu päihdetyöhön. A-klinikan henkilöstöstä on 3 vakituisessa ja 3 määräaikaisessa työsuhteessa sekä 1 työntekijä on Raahen kaupungin palkkaama henkilö. A-klinikan henkilöstöstä on nimetty vastuuhenkilöt Siikajoen ja Pyhäjoen kuntiin. Vastuuhenkilön tehtävänä on toimia yhdyshenkilönä kunnan päihdepalvelutarpeen selvittämiseksi sekä palvelujen tarjoamiseksi ko. kuntalaisille lähipalveluna. Lääkäripalvelut tuotetaan tällä hetkellä ostopalveluna yksi päivä/viikko. Tällä hetkellä A-klinikan lääkärillä on vahva asiantuntemus ja kokemus päihdeasiakkaiden hoitamisesta. Kokonaisvaltaisemman hoidon ja palvelun tarjoamiseksi olisi tarve lisätä lääkäriresurssia. Lääkäripalvelulta odotetaan kokonaisvaltaista työkyvyn/toimintakyvyn selvittämiseen ja tiiviiseen yhteistyöhön perustuvaa otetta enemmän kuin näillä resursseilla voidaan tarjota. Myös sisäinen päihdetyön tiimin hoitotyön kehittäminen vaatisi lääkärin työpanoksen lisäämistä. Raahen A-klinikka toimii Brahenkatu 10, kaupungin vuokratiloissa. Toimitilat ovat keskeisellä paikalla Raahen keskustassa, mikä on asiakkaiden tavoitettavuuden kannalta hyvä tekijä. Toimitilat ovat hieman sokkeloiset. Työturvallisuuden parantamiseksi tiloissa on videovalvontalaitteet sekä jokaisella työntekijällä henkilökohtainen hälytyslaite ja pippurisumute käytettävissä vaaratilanteiden varalle. Työhuoneiden äänieristyksessä olisi parantamisen varaa. 11

14 Kuva Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamien päihdehuollon erityispalveluihin sekä raittiustyöhön suunnattujen palveluiden nettokustannuksia asukasta kohden. Nettokustannukset lasketaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.2 Akuuttihoito A-klinikan toiminta pitää sisällään kriisi- ja avokatkaisuhoidon arkipäivisin klo , jolloin asiakas voi tulla vastaanotolle ilman ajanvarausta. Akuutin hoidon järjestäminen ja hoidon tarpeen arviointi toteutuu A-klinikka-työssä kiitettävästi. Yhteistyö terveyskeskuksen päivystyksen kanssa on sujuvaa. Tiedonkulku on helpottunut yhteisen asiakastietojärjestelmän käytön myötä. Raahen sairaalan lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä annetaan myös tarpeenmukaista avokatkaisuhoitoa sekä ohjataan potilaita lääkärin arvion perusteella sairaalaosastolla tapahtuvaan katkaisuhoitoon. Vihannissa psykiatrinen sairaanhoitaja arvioi avokatkaisuhoidon tarpeen, ei erillistä päivystysaikaa. Pyhäjoella ja Siikajoella on terveysasemilla mahdollisuus avokatkaisuhoidon antamiseen. Alkoholiongelmaisen katkaisuhoito Raahessa Tavoitteena on aina alkoholinkäytön turvallinen lopettaminen ja vieroitusoireiden lievittäminen. Täten minimoidaan delirium tila, joka aiheuttaa aina erikoissairaanhoidon psykiatrisessa sairaalassa. Langin keskuksen sairaanhoitaja päivystää arkipäivisin klo Tämän jälkeen päivystys siirtyy terveyskeskukseen. Terveyskeskuksen sairaanhoitajat pystyvät antamaan avokatkaisulääkkeet arvioituaan alkoholiongelmaisen. Mikäli tilanne 12

15 on niin vakava että avohoidon keinoin juomiskierrettä ei ole mahdollista/turvallista katkaista, niin on otettava lääkärin arvio tilanteesta. Vakavammissa tapauksissa osastokatko 3 5 vrk, osasto 5 tai Kiviharjun kuntoutusklinikka. Pidempiin katkaisuhoitoihin/ kuntoutukseen mahdollista vain A- klinikan asiakkuuteen sitoutuminen ja SISU ryhmän arviointi kuntoutuksen tarpeesta. Päihdekatkaisuhoitoon ohjataan terveyskeskuksen päivystysvastaanoton kautta Raahen sairaalan osastoille (3 ja 5) tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalle. Päihdekatkaisupotilaiden hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä katkaisuhoitoa tarjoavien osastojen kanssa. A-klinikan työntekijä käy osastoilla tapaamassa katkaisuhoidossa olevia potilaita maanantaisin ja torstaisin. Näiden osastotapaamisten tarkoituksena on motivoida potilasta kiinnittymään tarpeenmukaiseen A-klinikka asiakkuuteen. 4.3 Psykososiaalinen tuki ja hoito A-klinikka on avohoitoyksikkö, joka tarjoaa palvelua erilaisten riippuvuushaittojen ehkäisyyn ja hoitoon. Palvelut on tarkoitettu alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttäjille, netti- ja peliriippuvaisille sekä heidän läheisilleen. Nuorten Talon toimintaan kuluu tarjota neuvontaa, arviointia ja avohoitopalveluja alle 25-vuotiaille asiakkaille ja heidän perheilleen. Asiakkuuden perusteena voi erilaisten riippuvuuksien lisäksi olla erimielisyydet perhesuhteissa, kouluvaikeudet, turvattomuus ja ihmissuhdevaikeudet. Avokuntoutus on suunnitelmallista omahoitaja työskentelyä asiakkaan asettamien tavoitteiden pohjalta. Korva-akupunktiohoitoa on mahdollista saada ajanvarauksetta ryhmämuotoisena maanantaista perjantaihin klo 8.30, muina aikoina erikseen sovitusti. Fysioakustisen tuolin rentoutushoitoa tarjotaan yksilöllisen sopimuksen mukaan. Ryhmätoimintaa järjestetään niin A-klinikan omana toimintana kuin yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Ryhmätoiminta on tärkeä osa asiakkaille tarjottavaa päihdepalvelua, jota on tarkoitus ylläpitää jatkuvana toimintamuotona. Ryhmätoiminta sisältää sekä keskustelun pohjalta tapahtuvaa asioiden käsittelyä sekä toiminnallisia teemoja. Asiakkuus päihdepalveluissa voi perustua myös hoitoonohjaukseen, jolloin hoidon toteuttamisesta sovitaan yhdessä asiakkaan sekä lähettävän tahon kanssa. Työnantajan hoitoonohjaus sopimukset ovat yleensä kk kestäviä hoitosuhteita. Poliisi ohjaa ajo-oikeuden haltijoita päihderiippuvuus seurantaan toistuvien rattijuopumus, huumausaineiden käytön tai päihtyneenä säilöön ottamisten jälkeen. Tällainen päihderiippuvuusseuranta tarkoittaa keskimäärin 6 kuukautta kestävää hoitosuhdetta, joka sisältää omahoitajan luona käynnit, säännöllinen puhallus/huumeseula tutkimukset sekä lääkärikäynnit. Päihdepalvelujen tuottamisessa pääpaino on avohoidon ja kuntoutuksen kehittämisessä. Laitoskuntoutus on monen asiakkaan kohdalla tarpeellinen osa asiakkaan päihdekuntoutumisprosessia. Ohessa on tilastotietoa päihteiden myynnin määrästä suhteutettuna asukasta kohden. 13

16 Kuva Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin elintarvikeliikkeisiin, kioskeihin, huoltoasemille ja anniskeluravintoloille toimitettujen alkoholijuomien määrän 100 %:n alkoholina laskettuna litroina jokaista vastaavalla alueella asuvaa kohden. Indikaattori kuvaa alkoholijuomien tilastoidun myynnin määrää asukasta kohden. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 14

17 Kuva Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta kohden. A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyvien asiakkaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. On kuitenkin huomattava, että kuntien tarjoamien päihdehuollon avopalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 15

18 Kuva Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta. Indikaattori ilmaisee poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Rattijuopumukset kirjataan tapahtumapaikan mukaan. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.4 Laitoskuntoutus Laitoksessa tapahtuvaa päihdekuntoutusta alkoholi- ja huumeriippuvaisille asiakkaille ostetaan ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Huumekuntoutusjaksoa edeltää yleensä kuukauden mittainen huumevieroitushoito, joka myös tuotetaan ostopalveluna. Laitoskuntoutukseen ohjataan asiakkaat moniammatillisen Sisuryhmän kautta, joka antaa suosituksen laitoskuntoutuksesta yhteisesti laadittujen kriteerien pohjalta. Tämän jälkeen päätöksen laitoskuntoutuksesta tekee mielenterveys- ja päihdeyksikön johtava sosiaalityöntekijä. Päihdelaitoskuntoutuksen ostaminen yksityisiltä palveluntuottajilta on perustunut vuosien varrella saatuihin kokemuksiin sekä asiakaslähtöiseen arviointiin palvelutarpeesta. Vuonna 2009 laitoskuntoutusta on ostettu 14 eri palveluntuottajalta. Alkoholivieroitushoito on tapahtunut Raahen sairaalassa tai Oulun kaupungin Kiviharjun kuntoutusklinikalla. Suunnitelmallinen päihdekuntoutus on pääsääntöisesti ollut noin kuukauden kestävää laitoskuntoutusta, jota on ostettu seuraavista laitoksista; Ventuskartano, Karvoshovi ja Lapuan Minnesota-hoito Oy. Palveluja on ostettu myös Pohjanmaan Kuusistokoti ry:ltä ja SM Amiprix Oy/Vihannin palvelukodilta. 16

19 Huumevieroitushoitoa on ostettu pääsääntöisesti päihdekatkaisuyksikkö Taitekohdasta. Pitkäkestoisempaa huumekuntoutushoitoa on ostettu vuonna 2009 Hoitokoti Tuhkimosta, Olivia-Hovi Oy/Karvoshovista, Kostamo-koti Oy:stä, Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Mainiemen kuntoutumiskeskuksesta, Karhunpään kuntoutumiskodista, Helppi yhteisöstä sekä JyrkkäHoito ry:n Tosi Paikasta. Laitoksessa tapahtuva huumekuntoutus vieroituksen jälkeen toteutetaan yleensä 3 kuukauden mittaisina jaksoina. Hoitomyönteisyyttä ja motivointiastetta arvioidaan yhdessä hoitolaitoksen ja asiakkaan kanssa. Kuva Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutusyksiköissä laitoshoidossa olleiden asiakkaiden osuuden tuhatta asukasta kohden. Tiedot kattavat kunnan päihdepalvelujen oman tuotannon ja palvelujen ostot ns. kunnan kustantamat palvelut. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantaman laitoshoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Lähde: Sotkanet päihdeindikaattorit 4.5 Välivuokratoiminta Joulukuussa 2009 Raahen kaupunki on vuokrannut Oulunväylä 54 talon asunnottomille päihdekuntoutujille, jossa on 3 välivuokrattavaa huonetta sekä yhteiset keittiö- ja peseytymistilat. 17

20 4.6 Järjestötoiminta Kolmannen sektorin toimijoina mm. seurakunnat, A-kilta, AA-ryhmät ovat oleellisia toimijoita ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa. Vertaistuki- ja päiväkeskustoiminta ovat merkittäviä palveluja päihdehaittojen ehkäisemiseksi. Seurakunnan toimintaa on tällä hetkellä mm. Alfa-kurssit sekä muut seurakunnan toimintana järjestettävät vertaisryhmätoiminnat. Kohtauspaikka Majakka ry/katulähetys on järjestänyt jo usean vuoden ajan yksinäisten ja vähävaraisten joulun leirikeskus Kultalassa välisenä aikana. AA (Alkoholic anonymous) toiminta Raahessa toimii kaksi AA-ryhmää. Raahelan alakerrassa kokoontuu Toivo niminen ryhmä torstaisin klo ja sunnuntaisin klo Joka kuukauden viimeinen torstai on niin sanottu avopalaveri, johon voi osallistua kuka tahansa. Ollinsaaren AA-ryhmä kokoontuu Ollin ja Saaran tuvalla tiistaisin klo Raahessa on aloittanut toimintansa myös Al anom ryhmä joulukuussa Ryhmä on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Ryhmä kokoontuu Raahelan alakerrassa maanantaisin klo AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja, toimii omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalla. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asettua enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärä on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. A-kilta toiminta Raahen A-kilta ry. on vuonna 1977 perustettu päihdetoipujajärjestö ja se kuuluu jäsenenä A-kiltojen liitto ry:hyn. Suomessa on noin 65 toimivaa A-kiltaa. A- kiltatoiminta perustuu yhteisesti sovittuihin arvoihin, joita ovat päihteettömyys, kokemuksellisuus, toiminnallisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja yhteistoiminta. Raahen A-kilta ry:n toiminnan tavoitteena on ihmisen oman elämänlaadun parantaminen ja päihdeongelmista vapaa elämäntapa sillä periaatteella, että jokaisella on oikeus vapaaehtoisesti määritellä omat tavoitteensa suhteessa päihteiden käyttöön. Tässä tarkoituksessa A-kilta tarjoaa päiväkeskustoiminnallaan mahdollisuuden päihteettömän päivän viettoon kahvitellen ja keskustellen. Päiväkeskuksessa on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä, joilla on samansuuntaisia omakohtaisia kokemuksia sekä hallitsemattomasta päihteiden käytöstä että siitä toipumisesta. Vertaistuki onkin ensisijaisesti arkielämän tasolla tapahtuvaa kokemusten vaihtoa, ymmärrystä ja rohkaisemista. 18