Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini. Kuvat Nuori Suomi ry

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini. Kuvat Nuori Suomi ry"

Transkriptio

1

2 Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino Reprotalo Lauttasaari Oy 2009 ISBN

3 Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista Nuori Suomi ry

4 Sisällys Esipuhe 1. Johdanto Päiväkoti lasten liikkumisympäristönä Päiväkodin merkitys lasten liikkumisympäristönä Tutkimuksia ja selvityksiä päiväkodin toimintaympäristöstä liikkumisen näkökulmasta Päiväkodin tilojen toiminnalliseen suunnitteluun liittyviä ohjeistuksia Päiväkodin sisätilat Päiväkodin piha-alue Selvityksen toteutus ja taustatietoja vastanneista päiväkodeista Kyselyn suunnittelu ja toteutus Yleistietoja vastanneista päiväkodeista Päiväkodeissa tehdyt kunnostamistoimenpiteet ja päiväkotipihan vapaa käyttö Päiväkotipihojen käytettävyys päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella Päiväkotien käytössä olevat erilaiset liikuntamahdollisuudet Liikuntamahdollisuudet päiväkotien piha-alueilla Liikuntamahdollisuudet päiväkotien sisätiloissa Päiväkotien lähiympäristön tarjoamat liikuntamahdollisuudet Päiväkotien arviota ja näkemyksiä liikuntaolosuhteiden nykytilasta Yleisarvioita päiväkotien liikuntaolosuhteista Arvioita päiväkotien liikuntaolosuhteista eri käyttäjäryhmien näkökulmista Päiväkotien toimintaympäristön suurimmat ongelmat lasten fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta Johtopäätökset Toimenpide-ehdotuksia Kirjallisuutta Liitteet... 34

5 Esipuhe Riittävä liikunta on terveellisen ravinnon ja riittävän unen ohella lasten terveyden ja hyvinvoinnin peruspilareita. Vuonna 2005 julkistetut Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset suosittavat alle kouluikäisille lapsille vähintään kahta tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Pääosalle alle kouluikäisistä lapsista päiväkodit ovat keskeisiä päivittäisiä arkiympäristöjä. Suositusten toteutumisen kannalta on siten tärkeätä, että niiden toimintaympäristöt ovat sellaisia, että ne tukevat lasten päivittäistä liikkumista. Nuori Suomi ry:n tuottama Valtakunnallinen selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista on jatkoa Nuoren Suomen aiemmin julkistamille selvityksille alakoulujen (julkistettu v. 2004) ja yläkoulujen (julkistettu v. 2009) liikuntaolosuhteista. Selvitys auttaa siten täydentämään kokonaiskuvaa keskeisistä suomalaisten lasten ja nuorten arkiympäristöjen nykytilasta liikuntamahdollisuuksien osalta. Päiväkotiselvityksen, kuten kouluja koskeneiden selvitystenkin, pääviesti on samansuuntainen. Pääosassa päiväkoteja on olosuhteissa kehittämistarpeita lasten liikunnan edistämisen näkökulmasta. Parantamisen varaa on sekä päiväkotien sisätilojen että piha-alueiden tarjoamissa liikuntamahdollisuuksissa. Nuoren Suomen selvitys sisältää myös toimenpide-ehdotuksia päiväkotien liikuntaolosuhteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Yhtenä esitettynä toimenpiteenä on aiheeseen liittyvän, ajantasaisen ohjeistuksen tuottaminen päiväkotien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaaville toimijoille. Näkökulma on tärkeä ja siltä osin tilanne onkin lähitulevaisuudessa parantumassa päiväkotitiloja koskevan RT-kortin päivittymisen myötä. Uusi Päiväkotien suunnittelu RT-kortti on tulossa suunnittelijoiden käyttöön vuoden 2010 alussa. Toivomme, että päiväkotien toimintaolosuhteista vastaavat tahot tutustuvat Nuoren Suomen selvitykseen ja se aikaansaa paikallislähtöistä keskustelua päiväkotien liikuntaolosuhteiden kehittämistarpeista. Myös valtionhallinnon tasolla selvityksen esiin nostamista huomiosta ja toimenpideehdotuksista tullaan tekemään tarvittavaa arviointia. Nuoresta Suomesta selvityksen tekemiseen ovat osallistuneet kehitysjohtaja Reijo Ruokonen, kehityspäällikkö Jan Norra sekä tutkimusassistentti Hanna Karvinen. Selvitykseen liittyvien toimenpide-ehdotuksiin liittyen on lisäksi kuultu allekirjoittaneiden ohella seuraavia henkilöitä: Hanna Kiiskinen (STM), Päivi Lindberg (THL), Harri Myllynen (Lastentarhanopettajaliitto), Elina Pulli (Espoon kaupunki), Riitta Raitio (Espoon kaupunki), Minna Kilpeläinen (Espoon kaupunki), Raija Lundström (Espoon kaupunki), Pekka Koivula (Espoon kaupunki), Risto Keskinen (Helsingin kaupunki), Anita Tuovinen (Helsingin kaupunki), Päivi Riehunkangas (Vantaan kaupunki), Jarmo Väisänen (Viherteema oy) sekä Esa Junttila (Lappset Group oy). Haluamme kiittää kaikkia edellä mainittuja omista panoksistaan selvityksen aikaansaamisessa sekä myös kaikkia niitä 1247 päiväkodin edustajaa, jotka ovat mahdollistaneet tämä selvityksen tekemisen arvioimalla oman päiväkotinsa liikuntaolosuhteita. Risto Järvelä Rakennusneuvos Opetusministeriö Olli Saarsalmi Yli-insinööri Sosiaali- ja terveysministeriö

6 1. Johdanto Liikunnan positiiviset vaikutukset lasten terveyteen, kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin ovat laajalti tunnustettuja. Liikunnan terveysvaikutuksista sekä esimerkiksi motorisesta kehityksestä tehty tutkimus luovat asialle vankan tieteellisen pohjan. Huolimatta liikunnan tärkeästä merkityksestä lasten ja nuorten hyvinvoinnille, enemmistö suomalaisista kouluikäisistä lapsista ja nuorista liikkuu oman terveytensä kannalta liian vähän. Tähän viittaavat esim. kansainväliset ja pitkäkestoiset WHO:n koululaistutkimukset. Alle kouluikäisten lasten osalta on liikuntaaktiivisuuden tilannetta vaikea arvioida, koska tutkimustietoa on vähän. Oletettavaa on kuitenkin, että myös alle kouluikäisten lasten riittävään liikkumiseen on syytä kiinnittää enenevässä määrin yhteiskunnallista huomiota. Huoleen lasten ja nuorten riittävästä liikunta-aktiivisuudesta on viime vuosina Suomessa tartuttu mm. laatimalla omat kansalliset liikuntasuositukset sekä alle kouluikäisille lapsille että kouluikäisille lapsille ja nuorille. Alle kouluikäisille laadittujen Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (2005) mukaan lasten tulisi liikkua vähintään kaksi tuntia joka päivä. Vastaavasti 7 18-vuotiaille lapsille ja nuorille laaditut Fyysisen aktiivisuuden suositukset kouluikäisille (2008) suosittavat ikäryhmälle vähintään 1-2 tuntia liikuntaa joka päivä. Molemmat suositukset on tehty laajalla asiantuntijaverkostolla terveysliikunnan näkökulmasta. Alle kouluikäisillä lapsilla suositusten edellyttämä liikkuminen on selvästi pääosaltaan omaehtoista arkiliikuntaa, kun taas kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla mukaan tulevat enenevässä määrin myös liikuntaharrastukset ja muut ohjatut aktiviteetit. Kaikilla ikäryhmillä omaehtoisen liikkumisen määrä on kuitenkin merkittävin osatekijä, jotta riittävä päivittäinen liikuntamäärä toteutuisi. välitöntä kunnostamista liikuntaolosuhteidensa osalta. Tutkimuksen esiin nostamiin ongelmiin onkin viime vuosina useissa kunnissa pyritty vastamaan koulupihoja kunnostamalla. Merkittävänä vauhdittavana tekijänä näissä kehittämistoimenpiteissä on ollut lähiliikuntapaikkahankkeille tarjolla oleva valtionavustusmahdollisuus (ks. lisätietoja Tässä esiteltävä selvitys päiväkotien liikuntaolosuhteista sekä myös vuoden 2009 syksyllä valmistunut yläkoulujen liikuntaolosuhteita kartoittanut selvitys, ovat jatkoa Nuoren Suomen alakoulupihoja koskeneelle tutkimukselle. Tehtyjen selvitysten kautta pyrkimyksenä on ollut rakentaa yleiskuvaa keskeisten lasten ja nuorten liikuntaympäristöjen tilanteesta Suomessa. Päiväkoteja koskevassa selvityksessä lähtökohtana on ollut siten perustietojen hankkiminen suomalaisten päiväkotien liikuntaolosuhteiden nykytilasta. Selvityksessä tarkasteltiin sekä päiväkodin piha-alueen että sisätilojen varustetasoa ja yleistä toimivuutta lasten liikkumisen näkökulmasta. Selvityksen tuloksia tullaan käyttämään apuna arvioitaessa valtakunnallisten kehittämistoimenpiteiden tarvetta. Lisäksi tulosten toivotaan herättävän myös keskustelua päiväkodeista vastaavien toimijoiden keskuudessa paikallisista kehittämistarpeista. Päiväkotien liikuntaolosuhteita kartoittaneen selvityksen tekemiseen on saatu tukea opetusministeriön tutkimus- ja kehittämismäärärahoista. Lasten ja nuorten riittävä liikunta edellyttää päivittäistä liikkumista tukevaa lähiympäristöä. Tästä lähtökohdasta päiväkodit ja koulut ovat erityisasemassa. Niiden arvoa ja merkitystä ei ole kuitenkaan riittävästi tiedostettu kuin vasta viime vuosina, kun mm. valtion liikuntapaikkarakentamisen lähiliikuntapaikkoja korostaneet linjaukset sekä koulupihojen liikuntaolosuhteisiin liittyvät tutkimukset ovat nostaneet ne yhteiskunnalliseen keskusteluun. Koulupihojen liikuntaolosuhteita kartoittanut tutkimus julkistettiin vuonna Tutkimus toteutettiin Nuori Suomi ry:n toimesta opetusministeriön tukemana. Valtakunnallisessa tutkimuksessa todettiin, että joka kolmas suomalainen koulupiha tarvitsisi

7 7

8 2. Päiväkoti lasten liikuntaympäristönä Päiväkodin merkitys lasten liikkumisympäristönä Päiväkodin tiloilla on suuri merkitys alle kouluikäisen fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsen päiväkodissa viettämä aika vastaa aikuisen työpäivää eikä ole yhdentekevää, millaisessa ympäristössä lapsi kehittyy ja kasvaa. Laki lasten päivähoidosta on säädetty vuonna 1973 ja siinä määritellään, että päiväkotihoitoa voidaan järjestää vain sitä varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi (http://www. finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1973/ ). Päiväkodissa toteutetaan tavoitteellista varhaiskasvatusta. Muita päivähoidon muotoja ovat perhepäivähoito, leikkitoiminta tai muu päivähoitotoiminta. Tässä selvityksessä on keskitytty päiväkotien toimintaympäristöön. Päivähoitolain säätämisen jälkeen ja siihen tulleiden uudistusten myötä, kuten esiopetuksen muuttuminen maksuttomaksi vuonna 2000, päiväkotihoito on jatkuvasti kasvattanut suosiotaan. Moni suomalainen lapsi onkin päiväkodissa ennen koulunaloitusikää. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämän tilastotietokannan (SOTKAnet) mukaan vuonna 2007 oli kunnallisen tai yksityisen päivähoidon piirissä lähes lasta, mikä tarkoittaa hieman yli 60 % kaikista 1 6-vuotiaista lapsista. Päiväkotihoidossa voidaan samojen tilastojen perusteella arvioida olevan hieman yli 40 % ko. ikäluokasta. Kuusivuotiaista yli 80 % osallistuu päivähoidon tarjoamaan esiopetukseen. Päiväkoti on lasten toimintaympäristönä erityinen ja erilainen kouluun verrattuna. Lapset viettävät päivittäin keskimäärin pidempiä aikoja päiväkodissa kuin koulussa. Alle kouluikäisen päiväkotipäivä on helposti 7-8 tuntia, kun vastaavasti 1 2-luokkalaisen koulupäivä on 4-5 tuntia. Päiväkotitoiminnan reunaehdot muodostuvat päiväkodin toiminta-ajasta (onko kyseessä tavallinen vai vuorohoitopäiväkoti), lapsiryhmien ikärakenteesta ja päiväkodin toiminta- ja työtavoista. Tyypillisen päiväkotipäivän rakenteeseen kuuluu luontevasti monia hetkiä, joissa on mahdollisuus toteuttaa ja kannustaa lasten fyysistä aktiivisuutta. Päivittäiset ulkoiluhetket ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä ja pohjoismaisen päivähoidon erityispiirre, jota muualla usein jopa hämmästellään. Myös päivittäiset ohjatut toiminnat ja siirtymätilanteet ovat sellaisia, joiden yhteyteen on helppo lisätä liikuntaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Stakes 2005) liikunta on kirjattu paitsi lapselle ominaiseksi tavaksi oppia, niin myös kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvinvoinnin perustaksi. Säännöllinen ohjattu liikunta on tärkeää koko kehityksen ja motorisen oppimisen kannalta. Valtaosassa päiväkoteja onkin ohjattua liikuntaa vähintään yhtenä päivänä viikossa. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa (2005) todetaan, että lapsi tarvitsee päivittäin vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Ottaen huomioon päiväkodin toiminnan yleiset reunaehdot ja periaatteet, on suosituksen mukaiseen liikkumismäärään mahdollista päästä jokaisen päiväkotipäivän aikana, mikäli toimintaympäristö ja päiväkodin toimintatavat sen muutoin mahdollistavat. Varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa on esimerkinomaisesti mallinnettu tyypillistä päiväkotipäivää ja sen tarjoamia erilaisia liikkumismahdollisuuksia (taulukko 1). Hyvä liikunnallinen varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luontaista liikkumisen halua, herättää kiinnostuksen oppia uusia asioita ja innostaa kehittämään omia taitoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ympäristön tulee olla sopivan haasteellinen sekä liikkumaan ja leikkimään motivoiva. Myös lähiympäristön luonnon mahdollisuudet liikkumiseen kehotetaan ottamaan huomioon. (Stakes 2005) Ulkoiluhetkiin päivittäin käytettävää päiväkodin piha-aluetta voidaan perustellusti pitää lapsen keskeisimpänä liikkumisympäristönä päiväkotipäivän aikana. Toisaalta huomionarvoista on myös se, että päiväkotipihoilla voi olla aktiivista käyttöä myös päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella. Mikäli pihan käyttöä rajoittavia sääntöjä ei ole, voivat lapsiperheet ja muut käyttäjät hyödyntää päiväkodin pihaa iltaisin ja viikonloppuisin. Mahdollisuus pihan vapaaseen käyttöön antaa toiminnallisesti monipuoliselle päiväkotipihalle siten suuren arvon myös koko asuinalueen yhteisenä toimintaja virkistysalueena. Tästä näkökulmasta päiväkotipihat voidaan nähdä myös ns. lähiliikuntapaikkoina. Lähiliikuntapaikka on uudehko termi suomalaisessa liikuntapaikkarakentamisessa. Lähiliikuntapaikoilla tarkoitetaan asuinalueilla sijaitsevia, laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia ja vapaassa käytössä olevia liikuntapaikkoja. Lähiliikuntapaikkoja on Suomessa toteutettu viime vuosina erityisesti koulupihoille, mutta pieneltä osin myös päiväkotien yhteyteen.

9 Ajankohta (noin kello) Toiminta Esimerkkejä liikunnan kokonaismäärän lisäämiseksi: <- 8 Vapaata leikkiä sisällä Sisäliikuntaleikkivälineitä vapaasti lasten valittavana 8 Aamupala Odottelu- ja siirtymätilanteet: hyppelyruudukko 8.30 Aamukokoontuminen Aamujumppa 9 Ohjattu toimintatuokio Väh. 1 krt/vko ohjattu liikuntatuokio sisällä. Fyysistä aktiivisuutta integroituna eri sisältöihin, esim. matematiikka, luonnontiede 10 Vapaa ulkoilu Ulkoliikuntaleikkivälineitä vapaasti lasten käytettävissä. Väh. 1 krt/vko ohjattu liikuntatuokio. 11 Ruokailu Odottelu- ja siirtymätilanteet: esteradan ylitys ja alitus Päiväunet / lepohetki Välipala Odottelu- ja siirtymätilanteet: kulkeminen teippisiltaa pitkin jalkapohjan eri osilla 15 Vapaata leikkiä sisällä > Vapaata leikkiä ulkona Aikuisen ohjaama ulkoliikuntaleikki niille lapsille, jotka haluavat osallistua yhteisleikkiin Taulukko 1. Lapsen tavallinen päiväkotipäivä 3 6-vuotiailla lapsilla (Lähde: Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset, 2005). Vuodesta 2000 asti lähiliikuntapaikat ovat olleet valtion liikuntapaikkarakentamisen painopistealue ja niiden toteuttamista on tuettu mm. korotetuilla valtionavustusosuuksilla ( lisätietoja: ). 2.2 Tutkimuksia ja selvityksiä päiväkodin toimintaympäristöstä liikkumisen näkökulmasta Päiväkotia lasten fyysisenä toimintaympäristönä on tutkittu, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, varsin vähän. Erityisesti tutkimusta päiväkotiympäristöistä lasten liikkumisen näkökulmasta ei ole juurikaan tehty. Saatavilla oleva tutkimustieto painottuu pääasiassa erilaisiin turvallisuusnäkökulmasta tehtyihin viranomaisselvityksiin tai liikkumisnäkökulmaa yleisemmän teoreettisen orientaation omaaviin leikkitutkimuksiin. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä tehdyistä tutkimuksista ja niiden tarkastelukulmista. Esimerkkinä turvallisuusnäkökulmasta tehdystä viranomaisselvityksestä voidaan mainita Itä-Suomen lääninhallituksen vuonna 2007 tekemä selvitys (Päiväkotien leikkipaikkojen ja piha-alueiden turvallisuus Itä-Suomen läänissä vuonna 2007). Siinä tarkasteltiin, missä määrin sekä minkälaisia onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita päiväkotipihoilla ja niiden leikkivälineissä tapahtuu. Saatuja tietoja suunniteltiin käytettävän esimerkiksi viranomaisvalvonnan tarpeen arviointiin sekä palautteeksi valmistajille ja maahantuojille. Selvitys tehtiin lähes 300 päiväkodille osoitettuna kyselynä. Kyselyssä päiväkoteja pyydettiin kertomaan onnettomuudet, läheltä piti -tilanteet ja niiden jälkiseuraukset viimeisen kolmen vuoden ajalta. Yleisimmät onnettomuudet tapahtuivat keinuissa ja niitä olivat keinuihin törmääminen, keinuista tippuminen ja keinujen rikkoutuminen. Toiseksi eniten vahinkoja oli tapahtunut liukumäissä. Edellä mainittuihin riskeihin liittyen selvityksessä korostettiin leikkivälineiden osalta mm. riittävien turva-alueiden, standardien mukaisten turva-alustojen sekä säännöllisten turvatarkastusten merkitystä. 9

10 10 Päivähoitoa on luonnollisesti tutkittu paljon lasten leikin näkökulmasta. Joissakin tästä näkökulmasta tehdyissä tutkimuksissa on osittain tarkasteltu myös päiväkodin toimintaympäristön ja lasten fyysiseen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa tehdyssä leikkitutkimuksessa on tarkasteltu päiväkodin sisätilojen ja piha-alueen välistä suhdetta lasten leikin näkökulmasta (Stephenson 2002). Tutkimuksessa havainnoitiin viiden kuukauden ajan 0 5-vuotiaiden päiväkotilasten leikkejä sisällä ja ulkona yhdessä päiväkodissa. Saadusta havainnointiaineistosta analysoitiin sisällä ja pihalla tapahtuvien toimintojen eroja neljän dimension kautta. Dimensiot kuvasivat leikin laatua, ympäristön olemusta (pysyvä vs. muuttuva), sääntöjen roolia ympäristössä sekä lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Niiden kautta muun muassa todettiin, että aktiivinen fyysinen leikki tapahtuu pääasiassa ulkona, kun taas sisällä painotus on tiedollisissa leikeissä. Edellä mainittu tutkimus tuo yhden näkökulman päiväkodin toimintaympäristön eri ulottuvuuksiin. Sisätiloilla ja piha-alueella on molemmilla oma olennainen merkityksensä, mutta ne näyttäytyvät fyysisen leikin ja liikkeen kautta varsin erilaisina, vaikkakin toisiaan tukevina ympäristöinä. Sisätiloissa ja piha-alueella syntyvän leikin eroja on tutkittu myös Englannissa tehdyssä tutkimuksessa (Bilton 1998), jossa todettiin ympäristön vaikuttavan osaltaan paitsi leikin olemukseen myös lasten käyttäytymiseen kokonaisuudessaan. Yksittäinen lapsi voi siten näyttäytyä hyvin erilaisena (aktiivisena passiivisena) sisä- ja ulkoleikeissä esimerkiksi sen takia, että piha-alue koetaan vapaammaksi ja avoimemmaksi kuin sisätilat. Oman näkökulmansa päiväkodin toimintaympäristöön antavat myös tutkimukset, joissa on tarkasteltu lasten osallisuutta omien leikkiympäristöjensä suunnittelijoina. Esimerkiksi Rovaniemellä vuonna 2005 tehdyssä (Hyvönen & Juujärvi) tutkimuksessa 49 kuusivuotiasta lasta piirsi, suunnitteli ja ideoi pienryhmissä toiveidensa leikkiympäristöä. Tutkimuksessa ei eroteltu sisä- ja ulkotiloja, mutta kumpaakaan ei myöskään selkeästi rajattu pois. Lasten suunnittelemissa leikkiympäristöissä korostui voimakkaasti toiminnallisuus, mikä osoitti liikkumisen ja aktiivisen tekemisen keskeistä merkitystä. Saatavilla olevasta tutkimustiedosta suoranaisimmin päiväkotien toimintaympäristön ja lasten liikunnan välisiin yhteyksiin liittyvä tutkimus on Ruotsissa tehty Ute på dagis -tutkimus (1997). Siinä on tarkasteltu päiväkodin toimintaympäristöä ulkoiluympäristön ja erityisesti luonnossa liikkumisen näkökulmasta. Lähtökohtana on ollut se, että luontoympäristöllä on erityinen ja tärkeä merkitys lapsen kehitykselle ja terveydelle. Tätä merkitysyhteyttä tutkittiin vertailemalla kahden päiväkodin ulkoiluympäristöä ja sille ominaista leikkikulttuuria keskenään. Toinen päiväkoti oli tavallinen päiväkoti vilkkaassa kaupunkiympäristössä ja toinen ns. Luonnossa kotonaan (I ur och skur) -päiväkoti kaupungin ulkopuolella. Päiväkodit olivat muilta taustatekijöiltään hyvin samankaltaisia, mutta toiminnallisena erona oli se, että Luonnossa kotonaan -päiväkodissa lapset viettävät erityisen paljon aikaa ulkona ja erityisesti päiväkodin lähiluontoa hyödyntäen. Ute på Dagis -tutkimuksen tulosten mukaan Luonnossa kotonaan -päiväkodissa lasten leikit olivat keskittyneempiä ja pitkäkestoisempia kuin vertailukohteessa. Päiväkodin hyödyntämän luontoympäristön todettiin siten voivan vaikuttaa positiivisesti lasten kokemaan stressitasoon sekä sitä kautta kokonaisvaltaiseen terveyteen. Leikit Luonnossa kotonaan -päiväkodissa olivat myös mielikuvituksellisempia kuin verrokkipäiväkodissa ja siellä esiintyi lasten kesken vähemmän konflikteja. Liikunnan ja terveyden edistämisen kannalta erityisen merkittävä tulos oli se, että lasten motorisen toiminnallisuuden (tasapaino, voima jne.) todettiin kehittyneen paremmin ja lisäksi Luonnossa kotonaan -päiväkodissa lapset sairastivat vähemmän kuin vertailukohteen lapset. 2.3 Päiväkodin tilojen toiminnalliseen suunnitteluun liittyviä ohjeistuksia Päiväkotitilojen toiminnallista suunnittelua on säädelty ja määritelty viranomaistoimenpitein varsin vähän. Viimeisin laajempi virallinen ohjeistus on vuonna 1980 Sosiaalihallituksen (nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) antama Päiväkodin toimitilojen suunnittelu -ohje. Sen luonne on ollut julkaisemisestaan saakka ohjeellinen, eikä se ole varsinaisesti velvoittanut kuntia mihinkään. Ohjeisto sisältää päiväkodin sijaintia ja tonttia, päiväkodin toimitilojen mitoitusta ja jäsentelyä sekä päiväkodin lasten tilojen kalustamista koskevia ohjeita. Vaikka kyseinen ohjeistus ei ole ollut velvoittava eikä sitä ole julkaisemisen jälkeen ajantasaistettu, sitä käytetään edelleen monissa kunnissa päiväkotien suunnittelun pohjana, koska uudempaa suunnittelua ohjaavaa yleisohjeistusta ei ole ollut tarjolla. Yksittäisissä suuremmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa, on kuitenkin tehty 2000-luvun puolella omia laajempia suunnitteluohjeita päiväkotien rakennussuunnitteluun. Lisäksi useimmissa kunnissa on päiväkotien tilamitoituksiin tehty joitakin kuntakohtaisia tarkennuksia verrattuna Sosiaalihallituksen vuoden 1980 ohjeeseen. Sosiaalihallituksen ohjeessa (1980) todetaan tilasuunnittelun yleisten lähtökohtien osalta, että päiväkodin tulee olla kotia täydentävä toimintaympäristö. Sen tulee sijoittua lapsen lähiympäristöön ja olla turvallinen. Turvallisuudella tarkoitetaan lapsen hyvinvoinnin turvaamista tarkoituksenmukaisilla ja hyväkuntoisilla tiloilla ja varusteilla. Yksityiskohtaista ohjetta päiväkodin tiloista ei ole, vaan kunnan eri

11 viranomaisten on yhteistyössä päivähoidon viranhaltijoiden kanssa huolehdittava päiväkotien tilojen soveltuvuudesta ja kunnosta. Helsingin kaupungin päiväkotien tilasuunnitteluohjeessa (Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2001) todetaan samaa ajatuskulkua seuraten, että suunnittelun lähtökohtana tulisi olla koko asuinalueen fyysisen rakenteen tarkastelu lapsen laajenevan elinympäristön näkökulmasta. Turvallisuus, käytettävyys ja leikittävyys mainitaan tärkeinä suunnittelua ohjaavina lähtökohtina. Espoon kaupungin vastaavaan ohjeeseen on kirjattu varhaiskasvatusympäristön muodostuvan fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta, johon päiväkodin toimitilojen (sisällä ja ulkona) ja henkilöstön lisäksi kuuluu myös rakennettu lähiympäristö ja luonto. (Espoon kaupungin tekninen keskus 2004). Liikuntatilojen suunnitteluun ei ole tehty omaa ohjeistusta, vaan se kulkee mukana yleisissä ohjeistuksissa muutamina erityishuomioina. Joitakin vuosia sitten ilmestyneessä varhaiskasvatuksen liikunnan suosituksissa (2005) käsitellään päiväkodin liikuntaympäristöä omana kappaleenaan. Siinä korostetaan vaihtelevan leikki- ja liikkumisympäristön merkitystä lapsen kehitykselle, niin sisällä kuin ulkonakin. Jos päiväkodin omat tilaresurssit ovat riittämättömät, on tärkeää osata käyttää lähiympäristön tarjoamat liikkumisen mahdollisuudet hyväkseen. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan varhaiskasvattajan yksi keskeinen tehtävä onkin poistaa liikuntaan liittyviä esteitä ja opettaa lapsille turvallista liikkumista erilaisissa ympäristöissä. Leikki- ja toimintatilat voidaan jakaa eri tavoin, mutta kokopäivähoidossa oleville lapsille tulee aina olla erillinen huone päivälepoa varten. Käytännössä tämä tarkoittaa usein huonejakoa ruokailu- ja leikki-/lepotilaan. Päiväkodin yhteisiä tiloja ovat puolestaan liikunta- ja juhlasali sekä henkilökunnan tilat. Päiväkotien kotialueen koosta on annettu seuraavanlainen ohjeistus: Yli kolmevuotiaiden kokopäiväryhmässä hyötyalaa (= huoneiden yhteenlaskettu pinta-ala käytävätiloja lukuun ottamatta) tulisi olla vähintään 6 m 2 lasta kohden Alle kolmevuotiaiden kokopäiväryhmässä hyötyalaa tulisi olla vähintään 8,5 m 2 lasta kohden Alle yksivuotiaiden kokopäiväryhmässä hyötyalaa tulisi olla vähintään 10 m 2 lasta kohden ja Yli kolmevuotiaiden osapäiväryhmässä hyötyalaa tulisi olla vähintään 4 m 2 samanaikaisesti hoidossa olevaa lasta kohden Päiväkodin sisätilat Päiväkotien tilasuunnittelun taustalla olevat yleiset peruslähtökohdat eivät ole juurikaan muuttuneet. Seuraavassa on tiiviisti esitetty keskeisiä Sosiaalihallituksen ohjeessa (1980) olevia, päiväkotien sisätiloja koskevia ohjeita. Tilasuunnittelun lähtökohtana ovat päiväkodin toiminnalle asetetut tavoitteet ja päiväkodin toiminta-ajatus. Lapsiryhmien kokoonpano, päiväkodin toiminta-aika sekä työ- ja toimintatavat ovat asioita, jotka suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Joustavuus ja muunneltavuus ovat myös päiväkotien tilaratkaisuissa tärkeitä, koska toiminnassa, ryhmien koossa ja ikärakenteessa tapahtuu muutoksia jatkuvasti. Tilojen tulee olla sellaisia, että ne sallivat useita erilaisia kalustamis- ja käyttöratkaisuja. Päiväkotien sisätilojen suunnittelun perusyksikkö on yksi lapsiryhmä ja sen tilat. Näitä yksiköitä kutsutaan ryhmien kotialueiksi ja niitä täydentävät päiväkodin yhteiset tilat. Kullakin lapsiryhmällä on kotialueellaan eteistilat (pukeutuminen, peseytyminen, wc) sekä leikki- ja toimintatilat. 11

12 12 Päiväkotien yhteisistä tiloista on vastaavasti annettu seuraavanlainen ohjeistus: Liikunta- ja juhlasali tulee rakentaa päiväkoteihin, joissa on vähintään kaksi yli kolmevuotiaiden lasten ryhmää. Tätä pienemmissä päiväkodeissa ryhmän kotialueen leikkihuone suunnitellaan niin tilavaksi, että liikunta- ja juhlatoiminnat voidaan toteuttaa siellä Liikunta- ja juhlasalissa tulee olla vähintään 6 x 6 m vapaata liikuntatilaa Salin yhteydessä tulee olla varastotilat liikunta-, musiikki- yms. välineille, koska tilaa on tarkoitus käyttää moneen eri tarkoitukseen Henkilökunnan tilojen tulee mahdollistaa toiminnan suunnittelu ja hallinnolliset tehtävät, toimintamateriaalin valmistus, yhteydenpito ja yhteistyö lasten vanhempien kanssa, henkilökunnan yhteistyö ja kokoukset sekä vaatehuolto. (Sosiaalihallitus 1980). Edellä esitettyihin Sosiaalihallituksen ohjeen tilamitoituksiin on useiden kuntien omissa ohjeistuksissa tehty viime vuosina muutoksia. Stakesin Lasten päivähoidon tilannekatsauksen (2006:16) mukaan 55 % Suomen kunnista oli vuonna 2005 tehnyt oman linjauksen tai päätöksen päivähoidon tiloista suhteessa lapsimäärään. Vuonna 2001 tehdyssä kyselyssä vain 14 % kunnista oli tehnyt tilamitoituksiin liittyviä päätöksiä. Muutos kertoo siitä, että päiväkotien tilakysymyksiin on useissa kunnissa liittynyt ongelmia. Esimerkiksi Helsingin kaupungin omassa vuoden 2001 tilasuunnitteluohjeessa lapsikohtaiseksi huonealaksi on määritelty 9 m 2, mikä kertoo Sosiaalihallituksen ohjeeseen verrattuna pyrkimyksestä väljempiin päiväkotitiloihin Päiväkodin piha-alue Sosiaalihallituksen päiväkoteja koskevassa suunnitteluohjeessa ei käsitellä piha-aluetta juuri lainkaan. Siinä todetaan ainoastaan, että päiväkotia varten varattavan tonttitilan tulee olla m 2 lasta kohden. Tonttialaan sisällytetään rakennuksen vaatima ala, piha-alue sekä liikennealue paikoitusta lukuun ottamatta. Myöskään kuntien omissa virallisissa ohjeistuksissa ei päiväkotien piha-alueiden suunnittelua juurikaan linjata. Pääosin päiväkotien piha-alueiden suunnittelua ohjaavat siten yleisellä tasolla ulkoleikkipaikkoja koskevat, Rakennustieto Oy:n tuottamat rakennustapaohjeet (Leikkipaikkojen RT -kortit, Rakennustieto), jonka viimeisin päivitys on tehty elokuussa 2009 (RT , Rakennustieto) luvun alkuvuodet käytössä olleessa, vuonna 2001 julkaistussa Ulkoleikkipaikkojen RT-kortissa (KH , 2001) todetaan yleisenä lähtökohtana, että leikkipaikka on lasten leikkimiseen tarkoitettu alue, jonka suunnittelussa on otettu huomioon lapsen turvallisen leikin edellytykset turvallisessa ympäristössä. RT-kortin mukaan päiväkodin pihalla tulee olla leikkitilaa vähintään 20 m 2 lasta kohden. Ulkoleikkitilan tarve voi kuitenkin vaihdella lasten ikä- ja ryhmärakenteen mukaan. Esimerkiksi yli kolmevuotiaiden lasten määrä vaikuttaa ulkoleikkitilan tarpeeseen: mitä enemmän yli kolmevuotiaita, sitä enemmän tarvitaan tonttitilaa piha-alueelle. Mikäli päiväkodin tontti liittyy puistoon tai viheralueeseen, voidaan päiväkodin ulkoilualue osoittaa tältä puistoalueelta ja tonttiala jättää pienemmäksi. Keskeinen näkökulma päiväkotipihoja koskevissa yleisissä suunnitteluohjeissa on leikkialueille ja niiden välineille asetetut erilaiset turvallisuusvaatimukset. Keskeistä tästä näkökulmasta on mm. se, että pihan tulee olla valvottavissa, hyvin valaistu eikä turvallisuutta haittaavia katvealueita saa esiintyä pihalla. Pihan leikkivälineiden on oltava lisäksi turvastandardien mukaisia, kestäviä ja käyttöturvallisia sekä niillä on oltava huolto- ja kunnossapitosuunnitelma. Leikkipaikkavälineitä koskevat turvastandardit on määritelty leikkikenttävälineitä koskevissa SFS-EN standardeissa (Suomen standardisoimisliitto), joita valvoo Suomessa Kuluttajavirasto. Kyseiset standardit on Suomessa vahvistettu vuonna 1999 ja viimeisimmät päivitykset niihin on tehty vuonna Päiväkotipihojen turvallisuutta koskevia yleisiä ohjeistuksia on löydettävissä ulkoleikkipaikkojen RT-korttien ohella mm. vuonna 2008 julkaistusta, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Stakesin tuottamasta, Päivähoidon turvallisuussuunnittelu -oppaasta (Saarsalmi ym. 2008). Keskeinen päiväkotipihan turvallisuuteen liittyvä uusi ohjeistus oppaassa on se, että pihan tulisi olla vähintään 120 cm korkeilla aidoilla rajattu, jotta lapsi ei pääse luvatta poistumaan pihaalueelta. Porttien lukkojen on lisäksi oltava sellaisia, ettei lapsi saa niitä itse auki, mutta aikuisen on helppo avata ne. Liikuntamahdollisuuksiin liittyvänä erityisohjeena opas suosittelee päiväkotien piha-alueille vaihtelevia pinnanmuodostuksia, jotka lisäävät lasten toimintamahdollisuuksia. Liian jyrkkiä korkeuseroja päiväkotipihassa ei kuitenkaan saisi esiintyä. Päiväkotipihojen toiminnallista suunnittelua, esimerkiksi erilaisten ulkoleikkivälineiden suositeltavaa määrää, ei määritellä yksityiskohtaisemmin em. ohjeistuksissa. Ulkoleikkipaikkojen RT-kortissa todetaan ainoastaan yleisellä tasolla, että pihan ulkoleikkivälineiden määrä ja koko valitaan päiväkodin suunnitellun ikärakenteen mukaan. Ohjeistuksen mukaan päiväkodin pihassa tulisi kuitenkin olla tilaa vähintään hiekkalaatikolle, keinuille, kiipeilytelineelle, liukumäelle ja pelialueelle. Lisäksi pihalla pitäisi olla myös nurmialuetta ja mahdollisuus luistelukentän jäädyttämiseen talviaikaan. Ilkivallan vuoksi liikuteltavia leikkivälineitä ja kalusteita kehotetaan kuitenkin välttämään päiväkodin pihaa suunniteltaessa.

13 13

14 3. Selvityksen toteutus ja taustatietoja vastanneista päiväkodeista 3.1 Kyselyn suunnittelu ja toteutus Päiväkotien valtakunnallinen liikuntaolosuhdeselvitys toteutettiin päiväkotien vastuuhenkilöille osoitettuna sähköisenä kyselynä. Kyselyn sisällön suunnittelussa hyödynnettiin Nuoren Suomen kouluille tehtyjen olosuhdeselvitysten kokemuksia sekä Nuoren Suomen päivähoidon asiantuntijaverkostoa. Selvityksen sähköinen kyselylomake lähetettiin vuoden 2008 marras-joulukuussa kaikkien Manner-Suomen kuntien päivähoidon johtajille, yhteensä 399 kuntaan. Kuntien päivähoidon johtajia ohjeistettiin lähettämään selvityksen kysely jokaisen kunnan alueella olevan päiväkodin vastuuhenkilölle. Selvityksen aineistonkeruuvaiheessa 21 kuntaa ilmoitti, että heidän kuntansa alueella ei ole päiväkoteja vaan päivähoitomuotona tarjotaan ainoastaan perhepäivähoitoa. Selvityksen sähköiseen kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 1247 päiväkotia. Vuonna 2008 Suomessa toimi Tilastokeskuksesta ja Stakesista saatavien tietojen mukaan yhteensä n päiväkotia, joten selvityksen aineistossa on mukana hieman yli 40 % Suomen päiväkodeista. Huomioiden aineiston kattavuus, voidaan aineistoa pitää varsin hyvin suomalaisia päiväkoteja edustavana. Kyselyllä koottu aineisto analysoitiin Nuori Suomi ry:ssä alkuvuoden 2009 aikana. Kuvio 1: Selvitykseen vastanneiden työtehtävä päiväkodissa. huomioitu sekä vuosittain vaihtuvat teemat että pitempiaikaiset sisältöpainotukset. Kyselyyn vastanneista päiväkodeista 45 % ilmoitti, että heillä on toiminnassaan jokin painotus tai vireillä oleva toimintateema. Yleisimmät painotukset olivat luonto- ja ympäristökasvatus (29 %), liikunta (27 %) ja kielelliseen kehitykseen liittyvät painotukset (13 %). Päiväkotien alueellista jakautumista kyselyssä selvitettiin kunta- ja maakuntatietojen pohjalta. Selvityksen aineistossa on päiväkoteja mukana vuoden 2009 kuntayhdistymiset huomioiden 216 eri kunnasta, mikä tarkoittaa 62 % kaikista Suomen kunnista. Yksittäisistä kunnista eniten päiväkoteja on selvityksessä mukana Espoosta (88 kpl), Oulusta (70 kpl), Helsingistä (67 kpl) ja Vantaalta (60 kpl) Yleistietoja vastanneista päiväkodeista Kyselyssä selvitettiin lyhyesti päiväkotien ja vastaajien erilaisia taustatietoja. Selvitykseen vastanneista päiväkodeista selvä pääosa, yli 90 %, on kunnallisia päiväkoteja. Yksityisiä päiväkoteja aineistossa on alle 10 %. Vastaajien taustatietojen osalta selvitettiin vastaajan työtehtävää päiväkodissa. Yli puolet selvitykseen vastanneista olivat päiväkodin johtajia ja hieman alle neljäsosa päiväkodin varajohtajia (kuvio 1). Hieman alle neljäsosa vastaajista ilmoitti asemakseen muu päiväkodin työntekijä. Yleisenä taustatietona kyselyssä selvitettiin lisäksi, onko päiväkodilla jokin toimintapainotus. Vastauksissa on Maakunnittain tarkasteltuna selvästi eniten päiväkoteja selvityksen aineistossa on Uudeltamaalta, josta mukana on yli 300 päiväkotia (kuvio 2). Yli 100 päiväkotia on aineistossa lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta sekä Varsinais- Suomesta. Vähiten päiväkoteja on selvityksessä mukana Keski-Pohjanmaalta, josta mukana on 15 päiväkotia. Päiväkotien käytössä olevien tilojen ikää selvitettiin kysymällä, milloin päiväkoti on aloittanut toimintansa nykyisissä tiloissa. Hieman yli puolet vastanneista päiväkodeista on aloittanut toimintansa nykyisissä tiloissa 1990-luvulla tai sen jälkeen (kuvio 3) luvulla toimintansa on aloittanut hieman yli kolmannes vastanneista päiväkodeista ja ennen 1970-lukua alle 10 % päiväkodeista. Taustatietoina selvityksessä kysyttiin myös päiväkodin lapsilukumäärää sekä alle kolmevuotiaiden lasten lukumäärää.

15 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 30% 23% 18% 16% 13% Alle Yli 100 Kuvio 4: Päiväkodin lapsilukumäärä. alle 3-vuotiasta. Tällaisia päiväkoteja on aineistossa 38 % (kuvio 5). Pienten lasten määrän osalta isoja päiväkoteja, joissa on yli 20 alle 3-vuotiasta lasta, on aineistossa 15 %. Vastaavasti hieman alle viidesosa selvityksessä mukana olevista päiväkodeista on sellaisia, joissa ei ole yhtään alle kolmivuotiasta lasta. Kuvio 2: Vastanneiden päiväkotien määrä maakunnittain. Kuvio 5: Alle kolmevuotiaiden lukumäärä päiväkodissa. 3.3 Päiväkodeissa tehdyt kunnostamistoimenpiteet Kuvio 3: Vastanneiden päiväkotien toimitilojen ikäjakauma. Kyselyyn vastanneista päiväkodeista lähes puolet oli alle 50 lapsen päiväkoteja (kuvio 4). Kooltaan lapsen päiväkoteja oli vastaavasti 41 % ja suurikokoisia, yli 100 lapsen yksiköitä hieman yli 10 %. Pienten lasten määrän osalta tehdyn luokittelun pohjalta tyypillisin päiväkoti aineistossa on sellainen, jossa on Päiväkodeissa tehtyjä konkreettisia liikuntamahdollisuuksien kunnostamistoimenpiteitä selvityksessä kartoitettiin sekä kunnan toimesta tehtyjen toimenpiteiden että päiväkodin omien toimenpiteiden osalta. Lisäksi selvitettiin, oliko päiväkodin piha-alueelta poistettu turvallisuussyistä leikkipaikkavälineitä ilman korvaavien välineiden saamista. Kunnat olivat tehneet viimeisen 10 vuoden aikana liikuntaolosuhteita olennaisesti parantavia kunnostamistoimenpiteitä hieman alle puolessa vastanneista päiväkodeista (kuvio 6). 15

16 Pääosin nämä toimenpiteet olivat kohdistuneet päiväkodin ulkotiloihin. Neljäsosa päiväkodeista sen sijaan ilmoitti, että kunnostamista ei ole heidän päiväkodissa tehty, vaikka tarvetta on heidän arvionsa mukaan ollut. Vastaavasti hieman alle neljäsosa päiväkodeista ilmoitti, että toimenpiteitä ei ole tehty, koska siihen ei ole ollut tarvetta. Alla on esitetty joitakin päiväkotien avovastauksia, joissa he ovat kuvanneet itse tekemiään liikuntaolosuhteiden kehittämistoimenpiteitä. Onko päiväkoti itse toteuttanut liikuntaolosuhteiden kunnostamistoimenpiteitä Kuvio 7: Päiväkotien itse toteuttamien liikuntaolosuhteiden kunnostamistoimenpiteiden yleisyys. Olemassa olevia sisätiloja on muokattu paremmin lasten omaehtoista liikuntaa tukevaksi, henkilökuntaa on koulutettu, liikuntavälineitä on hankittu lisää, ulkosääntöjä muokattu uusiksi, ei kielletä, kannustetaan, opetetaan ja tuetaan. 16 Kuvio 6: Tilanne päiväkodeissa 10 vuoden sisällä tehtyjen, liikuntamahdollisuuksia olennaisesti parantavien kunnostamistoimenpiteiden osalta. Kunnostamistoimenpiteiden onnistumisen kannalta on erittäin tärkeätä, että päiväkodit saavat myös itse osallistua tehtävien toimenpiteiden suunnitteluun. Tähän liittyen selvityksessä kysyttiin sellaisilta päiväkodeilta, joissa kunnostamistoimenpiteitä oli tehty, olivatko he saaneet mielestään riittävästi vaikuttaa suunnitteluun. Selvityksessä pääosa päiväkodeista (67%) oli tyytyväisiä osallistumismahdollisuuksiinsa suunnitteluprosessissa. Hieman alta viidesosa päiväkodeista (17%) sen sijaan koki, että he eivät olleet saaneet vaikuttaa riittävästi päiväkotinsa kunnostamistoimenpiteiden suunnitteluun. Päiväkotien itse tai yhdessä vanhempainyhdistyksen kanssa tekemiä liikuntaolosuhteiden kunnostamistoimenpiteitä oli toteutettu hieman yli neljäsosassa päiväkoteja (kuvio 7). Tyypillisimpiä itse tehtyjä kehittämistoimenpiteitä olivat erilaisten liikuntavälineiden hankinnat sekä erilaisten pihamaalausten, käytävämerkintöjen, talviliukumäkien, pihalatujen, seikkailuratojen tms. pienimuotoisten tiloja muokkaavien toimenpiteiden tekeminen. Merkittävässä osassa päiväkoteja myös toimintakäytäntöjä sekä sääntöjä oli muokattu paremmin lasten liikuntaa tukeviksi. Auton renkaista tehty tasapainoilurata. Vanhempainyhdistyksen hankkima sisäpalloseinä ym. liikuntavälineitä. Puolapuut sisälle, penkkejä, itsetehtyjä välineitä (heittopusseja jne.) tuomaan vaihtelua, autonrenkaita pihalle, siirrettävät maalit pihalle, lisätty polkupyöriä, perhetapahtumiin rakennetaan erilaisia toimintaratoja pihalle ja/tai lähimetsään, talvella kasataan lumesta kinoksia, joista tulee pieni mäki liukureille sekä kaivaus/rakentelupaikkoja, liikuntavälineistöä lisätään vuosittain. Pihalle on maalattu kaistamerkintöjä, hyppyruudukko ja muita pihaleikkejä helpottavia ja aktivoivia merkintöjä asfalttimaalilla. Nyt lumen tultua lumeen värjätään esim. pulkkarata. Avattu ovet eri ryhmien välillä ja saatu näin jokaiselle lapselle enemmän neliöitä, joissa liikkua. Välineitä on myös hankittu ja arjen toimivuutta lisätty siten, että lapsi tekee itse monia pieniä asioita. Näin koko keho ja sen toiminta (fyysinen kehitys) pääsee kehittymään jatkuvasti. Vuonna 1999 astuivat Suomessa voimaan leikkipaikkavälineitä koskevat eurooppalaiset turvanormit. Tähän liittyen kyselyssä selvitettiin myös, onko päiväkodin pihalta vuoden 2000 jälkeen poistettu leikkipaikkavälineitä turvallisuussyistä ilman korvaavien välineiden saamista. Päiväkodeista hieman yli 60 % ilmoitti, että näin ei ole tapahtunut (kuvio 8).

17 Sen sijaan lähes kolmasosa ilmoitti, että heidän päiväkodistaan on leikkipaikkavälineitä poistettu turvallisuussyistä ilman korvaavien välineiden saamista. Yleisimpiä turvallisuussyistä poistettuja leikkipaikkavälineitä ovat olleet erilaiset kiipeilytelineet (kolmasosa poistetuista välineistä). Myös liukumäet ja keinut olivat tyypillisiä turvallisuussyistä poistettuja välineitä (alle viidesosa poistetuista välineistä). Onko päiväkotipiha toiminta-ajan ulkopuolella vapaasti käytettävissä Onko leikkipaikkavälineitä poistettu pihalta turvallisuussyistä ilman korvaavien välineiden saamista? Kuvio 9: Päiväkotien piha-alueiden vapaan käytön yleisyys päiväkotien toiminta-ajan ulkopuolella. Kuvio 8: Turvallisuussyistä tehtyjen leikkipaikkavälineiden poistojen yleisyys päiväkodeissa. 3.4 Päiväkotipihojen käytettävyys päiväkodin toiminta-ajan ulkopuolella Niiltä päiväkodeilta, jotka ilmoittivat, että heidän piha-alueensa ei ole käytettävissä toiminta-ajan ulkopuolella, kysyttiin selvityksessä syitä käyttökiellolle. Selvityksen perusteella yleisin syy oli se, että päiväkoti on vuorohoitopäiväkoti ja piha siten jatkuvasti päiväkodin omassa käytössä (kuvio 10). Tämän syyn ilmoitti noin kolmasosa vastanneista päiväkodeista. Lähes yhtä yleinen syy käyttökiellolle oli se, ettei piha-aluetta saanut käyttää siellä tapahtuneen ilkivallan vuoksi. Lisäksi varsin yleinen syy oli se, että päiväkotipiha sijaitsi taloyhtiön tontilla ja oli siten yksityisalueella. Parhaimmillaan päiväkotipihat voivat toimia päiväkotikäytön ohella myös asuinalueiden yleisinä leikki- ja liikunta-alueina. Tämä edellyttää sitä, että päiväkotien pihat ovat toimintaajan ulkopuolella vapaasti käytettävissä. Selvityksen perusteella selvä pääosa, 86 % päiväkotipihoista, on iltaisin ja viikonloppuisin kaikkien vapaassa käytössä (kuvio 9). Kuvio 10: Syyt päiväkodin piha-alueen toiminta-ajan ulkopuolisen käytön kieltämiselle. 17

18 4. Päiväkotien käytössä olevat erilaiset liikuntamahdollisuudet Keskeinen näkökulma tehdyssä selvityksessä on ollut kartoittaa nykytilannetta suomalaisissa päiväkodeissa lasten liikkumismahdollisuuuksien osalta. Seuraavassa on tästä lähtökohdasta kuvattu, mitä erilaisia liikuntapaikkoja ja muita liikkumisen mahdollisuuksia päiväkotien piha-alueilta, lähiympäristöstä sekä sisätiloista löytyy. 4.1 Liikuntamahdollisuudet päiväkotien piha-alueilla Päiväkodin oma piha-alue on päiväkotipäivän aikana lasten keskeinen liikkumisympäristö. Selvityksen perusteella 94 % päiväkodeista voi toteuttaa päivittäiset ulkoilut omalla pihalla ja vastaavasti 6 % päiväkodeista joutuu käyttämään ulkoiluhetkiin jotain muuta paikkaa kuin omaa pihaa. Yleisimpinä korvaavina paikkoina mainittiin lähimetsät, yleiset leikkipuistot ja muut puisto-alueet. Päiväkodin pihan liikkumismahdollisuuksia kartoitettiin selvityksessä kiinteiden leikkipaikkavälineiden, muiden rakennettujen liikunta-alueiden sekä luonnon elementtien tarjoamien liikkumismahdollisuuksien osalta. Lisäksi kartoitettiin lyhyesti päiväkodin pihalla vapaassa käytössä olevien irtoliikuntavälineiden tilannetta. Yleisimmät kiinteät leikkipaikkavälineet päiväkotien pihoilla ovat hiekkalaatikko ja keinut, jotka löytyvät lähes kaikista päiväkodeista (kuvio 11). Lisäksi erittäin tyypillistä päiväkotipihojen toimintavarustusta ovat jonkinlainen yli 3v. lasten käyttöön tarkoitettu kiipeilyteline ja liukumäki sekä erilaiset jousikeinut. Näitä kaikkia on selvityksen perusteella yli 70 %: ssa päiväkoteja. Sen sijaan erilaisia tasapainoilutelineitä, kiikkulautoja, pienten lasten (alle 3v.) kiipeilytelineitä sekä karusellivälineitä on selvästi alle puolessa päiväkoteja. Selvityksessä luokkaan muut kiinteät leikkipaikkavälineet luokiteltavia välineitä löytyi 16 %:sta päiväkoteja. Näistä tyypillisimpiä olivat erilaiset ryömintätunnelit, rekkitangot, kiipeilyseinät ja -verkot sekä erilaiset kiinteät leikkiveneet, -autot tai -junat. Kiinteiden leikkipaikkavälineiden ohella liikkumismahdollisuuksia päiväkotipihoilla tarjoavat erilaiset luonnonelementit sekä esimerkiksi pallopelialueet. Selvityksen perusteella pääosasta (yli 70 %:sta) päiväkoteja piha-alueelta löytyykin jonkinlaisia lasten liikkumiseen soveltuvia luontosaarekkeita, kuten pieniä metsä/puusaarekkeita, kalliokumpareita tms. (kuvio 12). Lisäksi luonnonelementteihin kytkeytyviä toimintapaikkoja, kuten talviliukumäkiä ja muita liikkumiseen soveltuvia maastonmuotoja sekä rakenteluleikkipaik- 18 Kuvio 11: Erilaisten kiinteiden leikkipaikkavälineiden yleisyys päiväkotipihoilla.

19 Kuvio 12: Muiden lasten liikkumispaikkojen kuin kiinteiden leikkipaikkavälineiden yleisyys päiväkotipihoilla. koja on yli puolessa päiväkoteja. Sen sijaan rakennetuista liikunta-alueista yleisimpiä päiväkotipihoilla ovat selvityksen perusteella jonkin tyyppiset pallopelikentät, joita löytyy yli 60 %:sta päiväkoteja. Palloseinä sekä koripallonheittopaikka sen sijaan kuuluvat pihan liikuntavarustukseen alle puolella päiväkodeista. Piha-alueiden liikuntaolosuhteiden osana kyselyssä selvitettiin lisäksi, mitä irrallisia liikuntavälineitä päiväkodeilla on käytössään päivittäisillä ulkoiluhetkillä. Lähes joka päiväkodista löytyy pallot, hyppy- ja twistnarut sekä talviaikana liukurit ja pulkat (kuvio 13). Myös jonkin tyyppiset ajoleikkivälineet (potkutteluautot, kolmipyörät, vaunut tms.), mailat ja tasapainoiluvälineet ovat päivittäin lasten vapaassa käytössä Kuvio 13: Päivittäin lasten vapaassa ulkokäytössä olevien irtoliikuntavälineiden yleisyys päiväkodeissa. 19

20 Kuvio 14: Sisäliikuntatilat päiväkodeissa. yli 70 %:ssa päiväkoteja. Yli puolesta päiväkoteja löytyy myös jonkinlaiset pienpeleihin tarkoitetut, ulkokäyttöön soveltuvat irtomaalit. 4.2 Liikuntamahdollisuudet päiväkotien sisätiloissa Päiväkodin sisätiloja käytetään liikunnallisiin aktiviteetteihin erityisesti ohjattujen liikuntatuokioiden aikana. Joissain päiväkodeissa ohjatun liikunnan paikka on oma liikuntasali, toisissa liikuntatuokiot toteutetaan esimerkiksi ryhmätiloissa tai liikuntatilassa päiväkodin ulkopuolella. Mikäli sisätilan liikuntaolosuhteet ja päiväkodin toimintakäytännöt sen mahdollistavat, voidaan myös sisätiloissa liikkua aktiivisesti päivittäin. Sisäliikunnan toteuttamiselle päiväkodeissa luo hyvät edellytykset se, että päiväkodilla on käytössään jonkinlainen oma, erillinen sisäliikuntatila. Selvityksen perusteella tällainen tila löytyykin hieman yli puolesta päiväkoteja (kuvio 14). Vastaavasti päiväkoteja, joilta puuttuu oma sisäliikuntatila, mutta sellainen löytyy päiväkodin lähiympäristöstä, on hieman alle kolmasosa päiväkodeista. Päiväkoteja, joilla ei ole omaa sisäliikuntatilaa, eikä sellaista löydy myöskään lähiympäristöstä, on hieman yli 10% päiväkodeista. Varsinaisen sisäliikuntatilan lisäksi selvityksessä kartoitettiin myös muita päiväkotien sisäliikuntamahdollisuuksia. Tyypillisin tällainen sisätilan liikuntavarustus päiväkodeissa on puolapuut, jotka löytyvät lähes 70 %:sta päiväkoteja. Erilaisia liikkumiseen innostavia lattiamerkintöjä on lähes 40 %: ssa päiväkoteja ja jonkinlaisia pehmoelementeistä tms. rakennettuja peuhupaikkoja hieman yli neljäsosassa päiväkoteja (kuvio 15). Edellä mainittujen lisäksi lähes kolmannes päiväkodeista ilmoitti joitakin muita sisätilojen liikuntamahdollisuuksia. Näistä tyypillisimpiä olivat päiväkotien yleisten tilojen, erityisesti käytävien, mutta myös erilaisten aula- ja monitoimitilojen hyödyntäminen sisäliikuntatilana. Alla on muutamia esimerkkejä tähän liittyneistä päiväkotien avovastauksista. Päiväkodissamme liikuntatiloina toimivat myös käytävä ja eteistila. Kaikki lattianeliöt ovat aktiivisessa käytössä. Sisätiloista on tehty huoneistokartat, joiden avulla harjoittelemme suunnistusta. Myös aula on liikuntakäytössä. Sisällä on lisäksi 2 kpl liukumäkiä. 20 Kuvio 15: Erilaisten liikuntamahdollisuuksien yleisyys päiväkotien sisätiloissa.

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini

Julkaisija Nuori Suomi ry. Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen. Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Julkaisija Nuori Suomi ry Tekijät Reijo Ruokonen, Jan Norra, Pirjo Suhonen ja Hanna Karvinen Taitto Mari Aarikka / Mainos Mariini Kuvat Nuori Suomi ry Paino SLU-Paino 2009 ISBN 978-952-9889-99-0 Yläkoulujen

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KUUSISTON VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA

KUUSISTON VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA KUUSISTON LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA 2011 KUUSISTON VARHAISKASVATUKSEN LIIKUNNAN VUOSISUUNNITELMA Liikunnan vuosisuunnitelma pitää sisällään Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten avaamisen Kaarinan

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014...

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... Rakennetaan yhdessä liikkuvampaa lapsuutta! Olemme mukana Valon valtakunnallisessa liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Löytöretken isot yhteiset tavoitteet Aikuisten

Lisätiedot

Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet

Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet Valtakunnallinen selvitys Kuva Valo julkaisu Taloyhtiöiden leikki- ja liikuntamahdollisuudet valtakunnallinen selvitys Tekijät: Reijo Ruokonen, Jan Norra

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015

VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 VARHAISKASVATUKSEN TILA-ASIAT TAUSTASELVITYSTÄ KH 20.04.2015 KOKONAISTILANNE PÄIVÄHOITO Lasten määrän ennustetaan kasvavan 0-6 -vuotiaita + 282 = 5,5 % vuoteen 2017/2018 mennessä!! Jos 60 % tulee palvelun

Lisätiedot

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos

Liikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä

Lisätiedot

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA

ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN LIIKUNTA TUTKIMUSTEN VALOSSA Arja Sääkslahti, LitT, Dos. JY, Liiku ntakasvatu ksen laitos LASTEN LIIKUNTA on fyysisesti aktiivista leikkimistä Fyysisesti aktiiviset leikit Ulkoleikkien

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Päiväkoti Lokki Joonatan on pieni kahden ryhmän idyllinen ja kodikas päiväkoti Lokalahden keskustassa, kirkkoa vastapäätä. Päiväkotimme toimii kahdessa rakennuksessa. Vanha puoli

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi.

Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Seura innostaa ja mahdollistaa urheilijaksi kasvun Urheiluseurassa lapselle syntyy innostus urheiluun ja mahdollisuus kasvaa hyväksi urheilijaksi. Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Oulu, 5.6.2015 Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntija, Valo Verkoston rakenne Ohjelman moniulotteisuus

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET

L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET L E I K K I P A I K K O J E N TURVATARKASTUKSET LEIKKIPAIKKOJEN TURVALLISUUS EI OLE LEIKIN ASIA Leikkipaikat ovat lasten ja koko perheen oppimiseen, leikkiin ja huolettomaan liikkumiseen tarkoitettuja

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013

RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013. Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 RAAHEN KAUPUNKI 1 TEKNINEN LAUTAKUNTA 153 17.10.2013 Leikkipuistoverkostoselvitys 838/10.1003/2013 TELA 153 Liikuntapaikka- ja leikkipuistoselvitys on tehty aiemmin vuonna 2005. Pattijoen ja Raahen kuntaliitoksen

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot