ESIPUHE. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja"

Transkriptio

1 ELINKEINOSTRATEGIA

2 2 ESIPUHE Haukiputaan edellinen elinkeinostrategia valmistui vuonna Vaikka strategia on ajallisesti varsin tuore, on moni sen perustana ollut asia muuttunut olennaisesti. Toimintaympäristön muutos on ollut viime aikoina nopeaa ja vaikeasti ennustettavaa, erityisesti Haukiputaalle tärkeän informaatioteollisuussektorin työpaikat ovat globalisaatiokehityksen myötä vähenemässä Suomessa. Tässä tilanteessa elinkeinopolitiikka ei voi tukeutua siinä määrin kuin aiemmin teknologiateollisuuden varaan. On kyettävä monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja vähentämään sitä haavoittuvuutta, minkä tukeutuminen yhden toimialan varaan väistämättä aiheuttaa. Haukiputaan kunnanhallitus päätti marraskuussa 2004 nimetä työryhmän valmistelemaan uutta elinkeinostrategiaa. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: työryhmän puheenjohtaja kunnanjohtaja Pasi Vallivaara, valtuutetut: Eero Halonen, Terttu Kuusela, Tuomo Kärkkäinen, Aarno Manninen, Esa Nikkinen ja Irma Pellinen sekä toimitusjohtaja Mikko Raappana Haukiputaan Yrittäjäyhdistyksen nimeämänä yrittäjien edustajana ja toimitusjohtaja Aarno Rantapelkonen Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n edustajana. Rantapelkonen toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmä kokoontui talven ja kevään aikana 12 kertaa, järjesti kaksi yrittäjille suunnattua keskustelutilaisuutta, haastatteli eri sidosryhmien edustajia ja keräsi Haukiputaan vetovoimaisuutta ja kehittämistarpeita kartoittavaa tietoa erityisellä kyselylomakkeella sekä käytti hyväkseen tilastoja ja muuta kirjallista aineistoa. Kerätyn tiedon analysoinnin pohjalta työryhmä laati ehdotuksensa Haukiputaan vuosien elinkeinostrategiaksi. Tässä esitetty strategia-asiakirja on tiivistys siitä, millaisena työryhmä näkee Haukiputaan vetovoiman ja kilpailukyvyn yritysten toimintaympäristönä sekä ehdotus, miten näitä tulee edelleen kehittää. Kantavina ajatuksina strategiassa on elinkeinopolitiikan näkökulman ulottaminen lähes kaikkeen kunnan toimintaan sekä seudullisen yhteistyön hyödyntäminen. Näin ollen strategian toteutuminen edellyttää useiden kunnan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien sitoutumista ja myötävaikutusta. Kunnan omille hallintokunnille ja organisaatioille, joissa kunta on osakkaana, strategiaraportti on tahdonilmaisu siitä, miten niiden tulisi ottaa kunnan elinkeinostrateginen näkemys päätöksenteossaan ja toiminnassaan huomioon. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja

3 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...2 VISIO STRATEGISET TAVOITTEET...4 STRATEGIAN TOTEUTUSPERIAATTEET...5 YRITYKSET...6 Nykyinen tila...6 Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä...6 Yritysten koko...8 Yritysten aloittamiset ja lopettamiset...8 Yritysten toimialarakenne...9 Työpaikat...10 Kehittämisen kohteet...12 INFRASTRUKTUURI YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ...13 Nykyinen tila...13 Sijainti ja liikenneyhteydet...13 Kaavoitus ja yritystontit...14 Toimitilat...14 Kehittämisen kohteet...15 ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU...16 Nykyinen tila...16 Kehittämisen kohteet...16 KEHITTÄJÄVERKOSTOT...17 Nykyinen tila...17 Kehittämisen kohteet...19 INHIMILLISET VOIMAVARAT...19 Nykyinen tila...19 Kehittämisen kohteet...21 KUNTAKUVA...21 Nykyinen tila...22 Kehittämisen kohteet...23 STRATEGIAN TOTEUTUS...23 LÄHTEET...24

4 4 VISIO 2008 Vetovoimainen Haukipudas tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön monipuoliselle elinkeinotoiminnalle kansainvälisellä Oulun seudulla. Haukiputaan elinkeinostrategia perustuu joustavaan, tilanneherkkään ja yhteistyötä hyödyntävään toimintaan sekä paikkakunnan sijainnin ja muiden vahvuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen. J o u s t a v a, t i l a n n e h e r k k ä, y h t e i s t y ö t ä h y ö d y n t ä v ä e l i n k e i n o - s t r a t e g i a V e t o v o i m a i n e n t o i m i n t a y m p ä r i s t ö H a u k i p u t a a n s i j a i n t i e d u t Kuva 1. Visio 2008 STRATEGISET TAVOITTEET Työpaikkojen lisääminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen Verotulojen lisääminen Kilpailukykyinen palvelutarjonta

5 5 STRATEGIAN TOTEUTUSPERIAATTEET Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinopolitiikan näkökulma ulottuu lähes kaikkiin kunnan toimintoihin. Toiminta perustuu menestykselliseen yhteistyöhön ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Haukipudasta kehitetään itsenäisenä osana Oulun seutua. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen perustuu todellisten olemassa olevien tai saavutettavissa olevien kriittisten menestystekijöiden 1 tunnistamiseen ja kehittämiseen 2. Kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on ylivoimaisuus. Kuntakuva Yritykset Kuntakuva Kehittäjäverkosto LUOVA JÄNNITE JA VIREYS Inhimilliset voimavarat Infrastruktuuri Asuin- ja elinympäristön laatu Kuntakuva Kuva 2. Haukiputaan elinkeinostrategian näkökulma 1 Kriittiset menestystekijät ovat tekijöitä, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä ja joihin kunta pystyy itse vaikuttamaan. 2 Vrt. Sotarauta et al (2001).

6 6 YRITYKSET Yritysten sijoittuminen kuntaan ja siellä menestyminen on keskeisin elinkeinopolitiikan tavoite ja samalla osoitus elinkeinopolitiikan onnistuneisuudesta. Yritysten toimialarakenne, kasvu- ja uudistumiskyky, työllistävyys, tuottavuus, kannattavuus, kansainvälistyminen ja verkottuminen ilmentävät kunnan yritystoiminnan dynaamisuutta ja kehitysedellytyksiä. Kunnan pääasiallinen tehtävä yritystoiminnan edistäjänä on tarjota kilpailukykyiset olosuhteet yritysten menestymiselle. Nykyinen tila Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä Haukiputaalla oli vuoden 2003 lopussa 570 toimipaikkaa, joista varsinaisia yrityksiä voidaan arvioida olleen hieman yli Toimipaikkojen määrän lisääntyminen on ollut valtakunnallista ja seudullista keskiarvoa hitaampaa. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 toimipaikkojen määrä lisääntyi Haukiputaalla 14 prosenttia. Oulun seudulla vastaava lisäys oli 24 prosenttia ja koko maassa 18 prosenttia Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 3. Toimipaikkojen määrän kehitys (v. 1993=100) Myös toimipaikkojen henkilöstömäärä on lisääntynyt Haukiputaalla valtakunnan ja erityisesti Oulun seudun keskiarvoja hitaammin. Vuosien välillä toimi- 3 Tilastokeskus: Yritykset 2005:1. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2003 lopussa yritystä ja toimipaikkaa. Yrityksiä oli näin ollen noin 10,7 % vähemmän kuin toimipaikkoja. Jos oletetaan yritysten ja toimipaikkojen lukumäärien suhde Haukiputaalla samaksi kuin se on koko maassa, Haukiputaalla oli vuoden 2003 lopussa noin 509 yritystä. Yritystoimintaa on tarkasteltu tässä toimipaikkatilastojen perusteella niiden yritystilastoja paremman saatavuuden johdosta.

7 7 paikkojen henkilöstömäärä lisääntyi Haukiputaalla 19 %. Koko maassa lisäys oli 23 % ja Oulun seudulla 54 %. Haukiputaan toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi vuosien 1993 ja 1997 välillä ja on vähentynyt vuodesta 1999 lähtien. Tilastoidussa henkilöstön ja liikevaihdon määrässä näkyvä kuoppa vuoden 1998 kohdalla johtuu tilastointivirheestä eikä vastaa todellisuutta Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 4. Toimipaikkojen henkilöstön määrän kehitys (v. 1993=100) Haukiputaan toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2003 noin 414 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi vuosien 1993 ja 2003 välillä noin 62 %. Liikevaihdon kasvu jäi selvästi jälkeen koko maan ja Oulun seudun liikevaihdon kasvusta. Oulun seudulla liikevaihdon kasvu oli 121 % ja koko maassa noin 100 % Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 5. Toimipaikkojen liikevaihdon kehitys (v. 1993=100)

8 8 Haukiputaan toimipaikkojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä selittää suurimmalta osaltaan sen kulloisenkin suurimman yrityksen 1990-luvulla Nokian ja myöhemmin SCI:n ja edelleen Sanmina-SCI:n kulloinenkin henkilöstön ja liikevaihdon määrä. Esimerkiksi vuoden 2003 toimipaikkojen liikevaihdosta Sanmina-SCI:n osuus oli noin 55 %. Haukiputaan osuus Oulun seudun väestöstä on 8,2 % ja toimipaikoista 7,3 %. Asukkaita toimipaikkaa kohti Haukiputaalla on selväsi enemmän kuin koko maassa ja Oulun seudulla keskimäärin. Em. tunnusluvut, samoin kuin noin 64 prosenttiin laskenut työpaikkaomavaraisuus kuvaavat Haukiputaan suuntautumista seudullisessa työnjaossa enemmän asuin- kuin työpaikka-alueeksi. Yritysten koko Haukiputaalaisessa toimipaikassa työskenteli vuonna 2003 keskimäärin vajaa neljä henkilöä. Keskimääräinen liikevaihto toimipaikkaa kohti oli noin 726 tuhatta euroa ja työntekijää kohti noin 185 tuhatta euroa. Sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla mitaten haukiputaalaiset yritykset ovat keskimäärin verraten pieniä. Molemmat em. yrityskokomittareista ovat selvästi alle valtakunnan ja seudun keskiarvojen. Samoin työntekijää kohti laskettu liikevaihto on Haukiputaalla seudun ja valtakunnan keskimääräistä tasoa alhaisempi. Alhainen keskimääräinen liikevaihto työntekijää kohden on osoitus yrityskannan työvoimavaltaisuudesta. Haukipudas Oulun seutu Koko maa Henkilöstö/ toimipaikka 3,9 6,2 5,0 Liikevaihto/ toimipaikka, , , ,9 Liikevaihto/ henkilöstö, ,5 208,3 219,7 Asukkaita/ toimipaikka 29,3 25,8 20,4 Yritysten aloittamiset ja lopettamiset Yritysten aloittamisten määrä on vaihdellut Haukiputaalla viime vuosina viidenkymmenen molemmin puolin. Vuonna 2003 toimintansa aloitti 54 ja lopetti 38 yritystä nettolisäyksen ollessa näin 16 yritystä. Aloittamisten ja lopettamisten määrä suhteessa toimipaikkojen määrään oli Haukiputaalla vuonna 2003 hienokseltaan suurempi kuin Oulun seudulla ja koko maassa. Lopettamisten määrä oli selvästi pienempi ja sitä myöten nettolisäys selvästi suurempi kuin mainituissa vertailuryhmissä. Aloittamisten määrä suhteessa asukaslukuun sen sijaan on Haukiputaalla alhainen. 4 Tilastokeskus.

9 9 Taulukko 2. Vuoden 2003 toimintansa aloittaneet ja lopettaneet toimipaikat 5 Haukipudas Oulun seutu Koko maa Aloittaneet, kpl Lopettaneet, kpl Nettolisäys, kpl Aloittaneet/ toimipaikat, % 6 9,5 9,4 9,3 Lopettaneet/ toimipaikat, % 6,7 7,0 8,4 Nettolisäys/ toimipaikat, % 2,8 2,3 0,9 Aloittaneet/ lopettaneet suhdeluku 1,42 1,33 1,10 Aloittaneet/ asukasluku, promillea 3,23 3,64 4,55 Yritystoiminnan aktiviteettia on joissakin tutkimuksissa analysoitu toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määriä koskevia suhdelukuja ristiintaulukoimalla. 7 Vuoden 2003 lukujen perusteella Haukipudas sijoittuu luokkaan, jossa yritysten määrään suhteutettu nettolisäys on selvästi yli maan keskitason, aloittaneita yrityksiä yrityskannasta on yli maan keskitason ja lopettaneita on alle maan keskitason. Tällaisia alueita on luonnehdittu vireän ja kasvuhakuisen yritystoiminnan alueiksi. Yritysten toimialarakenne Taulukossa 3 on esitetty Haukiputaan yritysten toimialajakauma vuosilta Merkittävää yritysmäärän kasvua on tapahtunut yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, kiinteistöpalveluissa, kuljetuksessa ja rakentamisessa. Päivittäistavarakauppa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta ovat olleet pitkään samaa tasoa. Väheneviä toimialoja ei käytännöllisesti katsoen ajanjaksona ole ollut. Koko yritysmäärästä alkutuotannon ja teollisuuden alojen osuus on runsaat 15 %. Tärkeimmät palvelun ja kaupan alat kattavat jo 60 % yrityskannasta, loppuneljännes yrityksistä koostuu rahoitus, hallinto ym. palveluista. Rakennusalan yritysten osuus yrityskannasta on Haukiputaalla selvästi suurempi kuin muualla Oulun seudulla Haukiputaalla teollisuuden ja alkutuotannon sektorien suhteellinen osuus tulee mitä todennäköisimmin vielä supistumaan ja kaupan ja muiden palvelualojen yritysten osuus kasvamaan edellyttäen, että kaupalle ja palveluille kyetään tarjoamaan vetovoimaisia liikepaikkoja.. 5 Tilastokeskus. 6 Jakajana on käytetty saman vuoden toimipaikkojen määrää. 7 Ks. esim. Hyrsky-Lipponen: Yrittäjyyskatsaus 2004.

10 10 Taulukko 3 ja kuvat. Haukiputaan yritysten toimialajakauma vv YHTEENSÄ A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut L Julkinen hallinto, maanpuolustus jne M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yht.kunn. ja henk.kohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Tuntematon Työpaikat Haukiputaan työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi vuosien 1990 ja 2003 välillä noin 400 työpaikalla. Kasvu oli kunnan väestömäärän kasvuun suhteutettuna pieni. Haukiputaalaisten työntekijöiden työpaikkojen määrän lisäys onkin tapahtunut suurelta osin Oulun kaupungissa. Haukiputaan työpaikkaomavaraisuus on näin laskenut 1990 luvun puolivälin noin 76 prosentista nykyiseen 64 prosenttiin. Toimialoittaisena yleispiirteenä on ollut alkutuotannon työpaikkojen voimakas väheneminen koko 1990-luvun, jalostustyöpaikkojen määrän nousu ja lasku sekä viimein palvelutyöpaikkojen hidas, mutta varma kasvu. Teollisuus oli vuonna 2003 suurin työllistäjä työpaikallaan, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toisena 761 työpaikalla ja kauppa ja koulutus kolmantena kumpikin reilulla 400 työpaikalla. Haukiputaan työttömyysaste on vaihdellut kulloisenkin suhdannetilanteen mukaan. Vuoden 2004 elokuun työttömyysaste oli 11,8 %. Työttömien osuus työvoimasta on Haukiputaalla lähellä Oulun seudun keskimääräistä tasoa. Oulun seutukunnan tavoite on saada työttömyysaste laskemaan 10 prosenttiin. Työllistävin kunnan teollisuudenaloista on elektroniikkateollisuus. Mekaanisen puunjalostuksen merkitys on myös suuri. Toimiala työllistää noin 250 työntekijää. Teollisuuden osuus Haukiputaan työpaikoista on vaihdellut ja 2000-luvuilla neljänneksen ja kolmanneksen välillä. Osuus on riippunut pääasiassa suurimman teollisuus- 8 Tilastokeskus.

11 11 yrityksen luvulla Nokian ja viime vuosina Sanmina-SCI:n - kulloisestakin työvoimatarpeesta. Nykyisellään noin 65 % teollisuustyöpaikoista on Sanmina- SCI:ssä. Globalisaatiokehitykseen liittyvä elektroniikkateollisuuden työpaikkojen merkittävä väheneminen on merkittävin Haukiputaan elinkeinostrateginen haaste. Alkutuotannon työpaikat A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous Kuva 6. Alkutuotannon työpaikkakehitys v Jalostuksen työpaikat C Kaivostoiminta ja louhinta E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto D Teollisuus F Rakentaminen Kuva 7. Jalostuksen työpaikkakehitys v

12 12 Palvelualojen työpaikat G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj, henk.koht- ja kotital.esineid. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta Kuva 8. Palvelualojen työpaikkakehitys v Kehittämisen kohteet Yritysrakenteen monipuolistaminen siten, että riippuvuus yhdestä toimialasta vähenee olennaisesti. Tämä edellyttää toimintaympäristön kehittämistä useiden toimialojen yrityksiä kiinnostavaksi ja tehokasta sijaintipaikkamarkkinointia. Kaupan ja muiden palvelualojen yritysten Haukiputaalle sijoittumisen edistäminen. Edellyttää erityisesti vetovoimaisten liiketoimintapaikkojen kaavoittamista ja markkinointia. Matkailuun, virkistykseen ja liikuntaan liittyvän yritystoiminnan edellytysten kehittäminen erityisesti Virpiniemeen ja Kiiminkijokeen liittyen. Yritysten kasvun edistäminen. Kasvuyrityksille suunnattujen tukipalveluiden kehittäminen. Tilaaja-tuottajamallin hyödyntäminen kunnan palveluiden järjestämisessä. Tämä merkitsee palveluiden hankkimista kilpailuttamalla. Tuottaja voi olla yritys, julkinen organisaatio tai muu yhteisö.

13 13 INFRASTRUKTUURI YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infrastruktuurilla tarkoitetaan yritystoiminnalle olennaista fyysistä toimintaympäristöä. Siihen kuuluvat esimerkiksi liikenneyhteydet, kaavat, tontit, toimitilat, energian ja veden saanti sekä erilaiset kustannustekijät kuten kunnallistekniset maksut. Nykyinen tila Sijainti ja liikenneyhteydet Sijainniltaan ja liikenteelliseltä saavutettavuudeltaan Haukipudas on edullisella paikalla. Valtatie E 75 ohittaa Haukiputaan asutuksen itäpuolitse. Vanha nelostie halkoo suurinta osaa asutuksen ja yritystoiminnan käytössä olevista alueista. E 75:n liittymiä kunnan alueella on kolme; Kellon, Murtoperän ja Asemakylän liittymät. Liittymät tarjoavat vetovoimaisia sijaintipaikkoja yritystoiminnalle edellyttäen, että kaavaratkaisut antavat siihen mahdollisuudet. Erityisesti Kellon moottoritieliittymästä olisi mahdollista kehittää vetovoimainen liikenteeseen tukeutuvien kaupallisten palveluiden alue. Lento-, rautatie- ja meriliikenteen osalta Haukiputaan liikennepalveluiden saavutettavuus on erinomainen. Kuva 9. Haukiputaan strategiset yritystoiminnan kasvualueet

14 14 Kaavoitus ja yritystontit Merkittävimmät kaupallisiin palveluihin soveltuvat kaavoitetut alueet ovat kuntakeskus, Kello ja kuntakeskuksen eteläpuolinen Annalankankaan alue. Pääosin teollisuutta varten varattuja alueita kunnassa on viisi; Ukonkaivos, Annalankangas, Holstinmäki, Martinniemi ja Asemakylän Liittotie. Näistä osin Annalankangas ja Holstinnmäki soveltuvat osin myös kaupallisiin palveluihin. Holstinmäki ja Annalankangas ovat Haukiputaan teollisuusalueista sijainniltaan vetovoimaisimmat. Martinniemen Laitakarin alueen kiinnostavuus yritystoiminnan sijaintipaikkana on kasvamassa. Oulun ja Haukiputaan rajalle sijoittuva Holstinmäki voidaan mieltää Oulun pohjoiseksi teollisuusalueeksi ja on näin varteenotettava vaihtoehto kaupunkiseudulta sijaintipaikkaa etsivälle yritykselle. Holstinmäen asemakaavan laajennuksen myötä tonttitarjonta on saatu hyväksi. Laajennus mahdollistaa noin k-m 2 :n rakentamisen alueelle. Alueelle on mahdollista sijoittaa teollisuutta sekä liike- ja toimistorakennuksia. Päivittäistavarakaupan myymälätiloille alueella ei ole varauksia. Ongelmana Holstinmäellä on valmiilla kunnallistekniikalla varustettujen luovutuskelpoisten tonttien vähäinen määrä. Tehokas asiakaslähtöinen tonttien markkinointi edellyttää nykyistä suurenpaa samanaikaisesti tarjolla olevaa tonttivalikoimaa. Annalankankaan teollisuusalueen osalta vapaat tontit ja kaavoitettu kunnan maa on rakennettu täyteen. Ukonkaivoksen alue on työpaikkamäärältään teollisuusalueista suurin. Tällä hetkellä sinne on sijoittunut mittavaa elektroniikan sopimusvalmistusta. Martinniemen ja Asemakylän teollisuusalueiden tonttien kysyntä on ollut viime vuosina vähäistä. Kunnan tarjoamat yritystontit ovat hinnaltaan ja kunnallisteknisiltä maksuiltaa kilpailukykyisiä. Tonttien tarjonta vähittäiskaupalle on niukkaa. Teollisuusalueiden siisteydessä ja viihtyisyydessä on parannettavaa erityisesti Annalankankaalla ja Holstinmäessä. Holstimäen osalta on käynnistetty Holstinmäen imagoprojekti, jonka tavoitteena on alueen viihtyisyyden kohentaminen. Toimitilat Yritysten toimitilojen saatavuus Haukiputaalla on kohtuullinen. Merkittävin teollisuusyrityksille toimitiloja tarjoava yritys Haukiputaalla on kunnan omistama Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy. Yhtiöllä on omistuksessaan noin m 2 vuokrattavia toimitiloja. Näistä 2/3 on Ukonkaivoksen alueella ja vuokrattu Sanmina-SCI:lle. Yritys on irtisanonut toimitilojensa vuokrasopimuksen ja alueelta tulee vapautumaan toimitiloja muiden yritysten käyttöön noin m 2 vuoden 2006 alussa. Aluetta kehitetään Yrityskeskus Potential hankekonseptin avulla. Vähittäiskauppaan soveltuvien toimitilojen tarjonnassa on niukkuutta.

15 15 Kehittämisen kohteet Valtatie E 75:n risteysalueiden kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tämä edellyttää risteysalueiden kaavoittamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaavoitettavan raakamaareservin turvaaminen. Yritystoimintaa varten kaavoitettavaa maata tarvitaan erityisesti alueilta: Annalankangas, Haukiharju (ent. Murtoperä) ja Kellon väylän eritasoliittymä. Kuntakeskuksen kaupallisen vetovoimaisuuden lisääminen rakennetta tiivistämällä. Tämä voi toteutua esim. rakennusoikeuksien ja kerrosmäärien lisäämisellä. Tonttitarjonnan turvaaminen kaupallisille palveluille ja matkailulle. Yritysalueiden viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen. Käynnissä olevalla imagoprojektilla Holstinmäestä kehitetään vetovoimainen ja viihtyisä yritysalue Haukiputaan yritysalueiden näyteikkuna. Saatujen kokemusten pohjalta toteutetaan vastaava projekti myös muilla alueilla kuten esim. Annalankankaan teollisuusalueella. Asemakylän Liittotien alueen suunnittelu liikennehakuista yritystoimintaa varten. Yritystonttien markkinoinnin kehittäminen. Yhteistyön lisääminen kunnan maankäyttötoimen ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n välillä. Virpiniemen maankäytön suunnittelun toteuttaminen siten, että se mahdollistaa nykyistä laajemman matkailuun ja liikuntaan kytkeytyvän liiketoiminnan. Kunnallistekniikalla varustettujen rakentamisvalmiiden yritystonttien riittävän määrän turvaaminen esim. Holstinmäen alueella. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n koordinoijaroolin kehittäminen toimitilojen järjestämisessä yritystoimintaa varten. Martinniemen Laitakarin entisen teollisuusalueen kehittäminen yritysalueena.

16 16 ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä, toiminnallisesta ympäristöstä julkisine ja yksityisine palveluineen, taloudellisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä Taloudellisessa ympäristössä on kyse paikkakunnan elinkustannuksista. Sosiaalinen ympäristö tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia verkostoja. Laadukas asuin- ja elinympäristö houkuttelee yritysten tarvitsemaa työvoimaa ja vaikuttaa näin yritysten sijoittumiseen. Paikkakunnalle asettuvat asukkaat luovat yritysten tuotteille kysyntää. Nykyinen tila Asuin- ja elinympäristön laatu on kaikkien sen osatekijöiden suhteen selvä vahvuustekijä Haukiputaalla. Kaikkialla kunnassa on mahdollisuus asua lähellä luontoa, mutta samalla kohtuullisella etäisyydellä valtakunnanosakeskustasoisista palveluista. Haukiputaan luonto merenrantoineen ja jokineen tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Kuntalaisten peruspalvelut ovat hyvät ja edulliset. Asumiskustannukset ovat edulliset. Paikkakunnalla on runsaasti järjestettyä harrastustoimintaa, mikä osaltaan mahdollistaa esim. paikkakunnalle muuttajan kiinnittymisen erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Haukiputaan sijainti osana Oulun seutua luo tähän erinomaiset mahdollisuudet. Asuin- ja elinympäristön viihtyvyyden parantamista vaativat lähinnä kuntakeskus ja joidenkin teollisuusalueiden sisällä tai lähialueilla sijaitsevat asuinalueet. Kuntakeskuksen vetovoimaisuutta kaupallisten palveluiden keskittymänä tulee parantaa. Asuntotonttien saatavuuden turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tämä edellyttää, että kunta hankkii vuosittain riittävän määrän asemakaavoitettavaa raakamaata. Kunnallisten peruspalveluiden tason ylläpitäminen myös tulevaisuudessa on kuntatalouden haaste. Virpiniemen, meren ja Kiiminkijoen tarjoamia mahdollisuuksia tulee kehittää Haukiputaan vetovoimaa ja imagoa vahvistavaan suuntaan. Haukiputaan vetovoimaisuuden ja imagon kehittämisessä asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä kannattaa käyttää nykyistä enemmän hyväksi. Kehittämisen kohteet Laadukkaiden asuintonttien tarjonnan turvaaminen Virpiniemen kehittäminen virkistys- ja matkailualueena. Kiiminkijoen ja meren virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen. Kunnallisten palveluiden tason turvaaminen. Vetovoimaisen toimintaympäristön hyödyntäminen kunnan markkinoinnissa.

17 17 KEHITTÄJÄVERKOSTOT Tiedon ja osaamisen merkitys yritysten kilpailukyvyn tekijöinä on jatkuvasti korostunut. Tieto, osaaminen, oppiminen, kyky etsiä ja luoda uutta tietoa ja osaamista sekä synnyttää innovaatioita on nähty keskeisimmiksi yritysten kilpailutekijöiksi globalisoituvassa maailmassa. Seudun kilpailukyky riippuu yhtäältä sen yritysten ja muiden toimijoiden kilpailukyvystä ja toisaalta seudun kyvystä luoda olosuhteet, jotka auttavat seudun toimijoita ylläpitämään ja kehittämään omaa kilpailukykyään ja kiinnittymään lisäarvoa tuottaviin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin 9. Yritysten ja muiden toimijoiden osaamisen kartuttamiseksi on synnytetty huomattava määrä tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja välittämiseen sekä ylipäätään kehittämiseen suuntautuneita organisaatioita. Osa näistä on muodollisia osa epämuodollisia, toiminnan myötä muodostuneita. Organisaatiot voidaan luokitella myös niiden erikoistuneisuuden perusteella. Yleiskehittäjiä ovat esim. kunnat, TE-keskukset ja maakunnalliset liitot. Erikoistuneita kehittäjiä ovat mm. oppi- ja tutkimuslaitokset sekä yhteen asiaan keskittyvät kehitys- ja neuvontapalveluyksiköt. Kehittäjäorganisaatiot voidaan luokitella myös niiden toiminta-alueen laajuuden mukaan. On globaalisti toimivia, kansallisia, alueellisia, seudullisia ja paikallisia kehittäjiä. Kehittäjäorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus riippuu paitsi organisaatioista itsestään myös niiden yhteistyöstä yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa sekä niiden keskinäisestä yhteistyöstä - verkostoitumisesta. Verkostoissa toimiminen edellyttää toimijoilta vastavuoroisuutta, luottamusta, oppimista, oppimiskykyä ja kumppanuutta. Toimimisesta menestyvässä innovaatioverkostossa hyötyvät kaikki osapuolet. 10 Nykyinen tila Haukiputaan sijainti Oulun seudulla yhdellä Suomen menestyneimmistä kasvu- ja osaamiskeskittymistä - luo lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet hyödyntää eri kehittämisorganisaatioita. Yliopiston ja VTT:n läheinen sijainti edesauttaa korkeatasoisen tieteellisen tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. TE-keskuksen, Tekesin, Finnveran ja Finnpron maakunnallisten toimistojen samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan liiton toimiston sijainti Oulussa ovat Haukiputaalle vahvuustekijöitä. Seudullisista kehittämisorganisaatioista merkittävimmät ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ouluseudun Yrityspalvelukeskus, Oulun seudun osaamiskeskusohjelma ja Seudullinen Kehittäminen -nimellä tapahtuva seudullisen hallinnon, maankäytön ja palveluiden kehittäminen. Nämä ovat myöskin organisaatioita, joiden toiminnan rahoittamiseen kunta osallistuu. Ouluseudun Yrityspalveluiden tärkeimmät tehtävät ovat: yritysten perustamis- ja perusneuvonta, koulutus sekä markkinointi. Se harjoittaa myös yrityshautomotoimintaa ja toteuttaa toimialakohtaisia yritysten kehittämishankkeita. Yrityspalvelukeskuk- 9 Kosonen (2001) s Kosonen (2001) s. 116.

18 18 sessa työskentelee tällä hetkellä 34 henkilöä. Toiminta rahoitetaan jäsenkuntien asukaslukuihin perustuvilla maksuosuuksilla sekä EU:sta ja kansallisista lähteistä saatavalla kehittämisrahoituksella. Oulun seudun osaamiskeskusohjelmalla kehitetään tiettyjä korkeaa osaamista vaativia aloja. Alat ovat: tietotekniikka, sisältö- ja media-ala, hyvinvointiteknologia, bioteknologia ja ympäristöala. Ohjelman toteutusta suuntaa Oulun kaupungin kasvusopimus ja Multipolisstrategia. Ohjelman toteuttajana on toiminut Technopolis Oyj. Toteutus on siirretty Oulun kaupungin ja Technopoliksen perustamalle Oulu Innovation Oy:lle vuonna Yhtiön omistuspohjaa tullaan laajentamaan vuoden 2005 aikana. Osaamiskeskusohjelman toimenpiteet kohdistuvat pääosin muihin kuin Haukiputaalla toimiviin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Haukipudas on liittynyt Multipolis -verkostoon Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n kautta. Haukiputaan kunnan osallistuminen osaamiskeskusohjelman rahoitukseen on perusteltua lähinnä ohjelman seudullisten ja välillisten vaikutusten vuoksi. Seudullinen Kehittäminen on seutuvaltuuston alaista Oulun seudun kuntien seutusopimukseen sisältyvää toimintaa. Sen keskeisimmät tehtävät ovat seudullinen hallinnollinen yhteistyö, kuntien yhteinen yleiskaavoitus ja seudun palveluiden kehittäminen. Elinkeinostrategian kannalta erityisesti seudun yhteisellä yleiskaavoituksella on merkittävä rooli. Valtatie E 75:n risteysalueiden seudullinen yleiskaavoitus on monelta osin ristiriidassa Haukiputaan kunnan elinkeinostrategisten tavoitteiden kanssa. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy on Haukiputaan kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, jonka toiminta on viime vuosina ollut pääasiassa toimitilojen rakentamista ja vuokraamista yrityksille. Yhtiön toimintaa ollaan laajentamassa kehittämishankkeiden toteutukseen. Yhtiöllä on meneillään Virpiniemen kokonaiskehittämishanke. Yhtiön roolia ja työnjakoa muiden kehittäjätahojen kanssa tulee selkeyttää. Yhtiö on osakkaana mikro- ja nanoteknologiaa soveltavan yritystoiminnan edistämiseen pyrkivässä Micropolis Oy:ssä pienellä osuudella. Kehittämispalveluiden saatavuus Haukiputaalla on hyvä. Haasteet kohdistuvat lähinnä niiden hyödyntämisen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Yrityksissä Ouluseutu Yrityspalvelut koetaan osin etäisenä ja toivotaan entisen kaltaisiin kunnallisiin elinkeinoneuvontapalveluihin palaamista. Yrityspalvelukeskuksen henkilökunnan suurehko määrä mahdollistaa kuitenkin neuvojien erikoistumisen ja neuvonnan korkeamman laadun. Osin kritiikissä on kysymys niistä neuvonta- ja yhteydenpitotarpeista, jotka kohdistuvat yritysten asioiden hoitamiseen kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kehittämisorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä on syytä parantaa ja työnjakoa selkeyttää. Samoin kehittämisorganisaatioiden toiminnan päällekkäisyyksiä tulee vähentää. Kuntarahoitteisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan vaikuttavuuden seuranta on puutteellista, mikä hankaloittaa tarkoituksenmukaista resurssien kohdentamista. Seudullisesti järjestettyjä kehittämispalveluita on arvosteltu myös sillä perusteella, että organisaatioiden toiminta suuntautuu pääasiassa muualle kuin Haukiputaalle ja haukiputaalaisiin yrityksiin. Toisaalta missä tahansa Oulun seudulla tapahtuva kehitys ja työpaikkojen lisääntyminen luo työtilaisuuksia myös haukiputaalaisille.

19 19 Haukiputaan sijainti ns. EU:n valkoisella alueella ja kansallisten kehitysalueiden ulkopuolisella alueella on merkinnyt sitä, että varsinainen kehittämisrahoitus ja esim. yritysten investointituet ovat olleet niukat. Tulevalla vuonna 2007 alkavalla EUohjelmakaudella Haukiputaan tilanteen oletetaan tässä suhteessa paranevan. Kehittämisen kohteet Kuntarahoitteisten ja -omisteisten kehittämisorganisaatioiden; Ouluseutu Yrityspalvelut, Osaamiskeskusohjelma ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Ouluseutu Yrityspalveluiden tarjoamien kehittämispalveluiden tunnetuiksi tekeminen yrityksille ja tätä kautta niiden käytön lisääminen. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n elinkeinojen kehittäjä roolin vahvistaminen. Kehittämisorganisaatioiden nykyistä parempi hyödyntäminen. Ulkopuolisten rahoituskanavien entistä parempi hyödyntäminen. Osaamiskeskusohjelman hankkeiden kohdentaminen Haukiputaalle. Kunnan ja paikallisten yritysten vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Seutuyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä. INHIMILLISET VOIMAVARAT Yritysten tärkeimpänä pääomana pidetään inhimillistä pääomaa eli osaavaa, innovatiivista ja riittävästi kouluttautunutta työvoimaa. Inhimillisten voimavarojen kehittämisessä on tärkeää alueen koulutusjärjestelmän toimivuus ja kyky reagoida koulutuksessa nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin. Aiemmin työvoima meni sinne, missä yritykset ja työpaikat olivat. Nykyisin ainakin korkeaa osaamista vaativilla aloilla yritykset hakeutuvat niille seuduille, jossa on osaavaa työvoimaa. Inhimilliset voimavarat ja laadukasta työvoimaa houkutteleva asuin- ja elinympäristö ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa 11. Nykyinen tila Oulun seutu ja seudun lähialueet ovat yhtenäistä työssäkäyntialuetta, joten työvoiman tarjontaa on tarkasteltava vähintään seudullisesta ja osin laajemmastakin näkökulmasta. Työllistä työvoimaa Oulun seudulla vuonna 2003 oli noin henkilöä ja Pohjois-Pohjanmaalla noin henkilöä. 12 Työvoiman tarjonnan määrän ennustetaan 11 Sotarauta et. al (2001) s Tilastokeskus.

20 20 pysyvän väestön keskittymisestä johtuen Oulun seudulla yritysten työvoimatarpeiden kannalta hyvänä vielä pitkään. Ennusteiden mukaan kasvavaa työvoimapulaa tulee lähivuosina olemaan koulutetusta työvoimasta ja itsenäiseen työhön pystyvästä monialaisesta työvoimasta. Terveys- ja sosiaalialan koulutetusta työvoimasta on puutetta. ICT-aloilla, erityisesti ohjelmistoalalla on ajoittain pulaa korkean tason ammattilaisista. 13 Rakennusalan ammattilaisista on ollut kausittain puutetta. Rakennusalalla on odotettavissa kasvava työvoimapula, koska ala ei kiinnosta nuoria ja koulutukseen on vähän hakijoita. Rakennusalan osaamisvaatimukset ovat laajentuneet. Kapea osaaminen ei enää riitä ja lisäksi tarvitaan kykyä työskennellä itsenäisesti. Haukiputaalle ominaista on kunnan teollisesta perinteestä johtuva teolliseen työhön rutinoitunut työvoima. Työssäkäynti Haukiputaalta 2002 yli 100 henkilöä henkilö Kuva 10. Haukiputaalaisten työpaikkojen sijainti Työvoiman koulutustaso Oulun seudulla on korkea. Vuoden 2003 tilastojen mukaan 69,9 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä Oulun seudulla asuvista oli jokin tutkinto Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinakatsaus, kevät Tilastokeskus. Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2005.

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen

Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016

ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 ELINKEINO-OHJELMA 2014-2016 Rantasalmen elinkeino-ohjelma 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Kärkitoimialat Maa- ja metsätalous, matkailu, metalli, mekaaninen puunjalostus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju

Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu

Porin seutukunta Rauman seutukunta Pohjois-Satakunta Muu 1 Nykyhetki: Miten kilpailukykyiseksi arvioit Satakunnan asuin- ja elinympäristönä keskimäärin muuhun Suomeen verrattuna? Keskiarvoprofiilit seutukunnan mukaan. Asteikko: 1 heikko 5 erittäin hyvä. Aikuiskoulutustarjonta

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013

YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 1 YLIVIESKAN KONSERNIYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 1 / 2013 TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2013 / YTEK OY YTEK Oy:n toiminnan painopistealueet on määritelty hyväksytyssä strategiassa ja strategiamatriisissa.

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot