ESIPUHE. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja"

Transkriptio

1 ELINKEINOSTRATEGIA

2 2 ESIPUHE Haukiputaan edellinen elinkeinostrategia valmistui vuonna Vaikka strategia on ajallisesti varsin tuore, on moni sen perustana ollut asia muuttunut olennaisesti. Toimintaympäristön muutos on ollut viime aikoina nopeaa ja vaikeasti ennustettavaa, erityisesti Haukiputaalle tärkeän informaatioteollisuussektorin työpaikat ovat globalisaatiokehityksen myötä vähenemässä Suomessa. Tässä tilanteessa elinkeinopolitiikka ei voi tukeutua siinä määrin kuin aiemmin teknologiateollisuuden varaan. On kyettävä monipuolistamaan elinkeinorakennetta ja vähentämään sitä haavoittuvuutta, minkä tukeutuminen yhden toimialan varaan väistämättä aiheuttaa. Haukiputaan kunnanhallitus päätti marraskuussa 2004 nimetä työryhmän valmistelemaan uutta elinkeinostrategiaa. Työryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: työryhmän puheenjohtaja kunnanjohtaja Pasi Vallivaara, valtuutetut: Eero Halonen, Terttu Kuusela, Tuomo Kärkkäinen, Aarno Manninen, Esa Nikkinen ja Irma Pellinen sekä toimitusjohtaja Mikko Raappana Haukiputaan Yrittäjäyhdistyksen nimeämänä yrittäjien edustajana ja toimitusjohtaja Aarno Rantapelkonen Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n edustajana. Rantapelkonen toimi myös työryhmän sihteerinä. Työryhmä kokoontui talven ja kevään aikana 12 kertaa, järjesti kaksi yrittäjille suunnattua keskustelutilaisuutta, haastatteli eri sidosryhmien edustajia ja keräsi Haukiputaan vetovoimaisuutta ja kehittämistarpeita kartoittavaa tietoa erityisellä kyselylomakkeella sekä käytti hyväkseen tilastoja ja muuta kirjallista aineistoa. Kerätyn tiedon analysoinnin pohjalta työryhmä laati ehdotuksensa Haukiputaan vuosien elinkeinostrategiaksi. Tässä esitetty strategia-asiakirja on tiivistys siitä, millaisena työryhmä näkee Haukiputaan vetovoiman ja kilpailukyvyn yritysten toimintaympäristönä sekä ehdotus, miten näitä tulee edelleen kehittää. Kantavina ajatuksina strategiassa on elinkeinopolitiikan näkökulman ulottaminen lähes kaikkeen kunnan toimintaan sekä seudullisen yhteistyön hyödyntäminen. Näin ollen strategian toteutuminen edellyttää useiden kunnan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien sitoutumista ja myötävaikutusta. Kunnan omille hallintokunnille ja organisaatioille, joissa kunta on osakkaana, strategiaraportti on tahdonilmaisu siitä, miten niiden tulisi ottaa kunnan elinkeinostrateginen näkemys päätöksenteossaan ja toiminnassaan huomioon. Pasi Vallivaara kunnanjohtaja Elinkeinostrategiatyöryhmän puheenjohtaja

3 3 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...2 VISIO STRATEGISET TAVOITTEET...4 STRATEGIAN TOTEUTUSPERIAATTEET...5 YRITYKSET...6 Nykyinen tila...6 Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä...6 Yritysten koko...8 Yritysten aloittamiset ja lopettamiset...8 Yritysten toimialarakenne...9 Työpaikat...10 Kehittämisen kohteet...12 INFRASTRUKTUURI YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ...13 Nykyinen tila...13 Sijainti ja liikenneyhteydet...13 Kaavoitus ja yritystontit...14 Toimitilat...14 Kehittämisen kohteet...15 ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU...16 Nykyinen tila...16 Kehittämisen kohteet...16 KEHITTÄJÄVERKOSTOT...17 Nykyinen tila...17 Kehittämisen kohteet...19 INHIMILLISET VOIMAVARAT...19 Nykyinen tila...19 Kehittämisen kohteet...21 KUNTAKUVA...21 Nykyinen tila...22 Kehittämisen kohteet...23 STRATEGIAN TOTEUTUS...23 LÄHTEET...24

4 4 VISIO 2008 Vetovoimainen Haukipudas tarjoaa kilpailukykyisen toimintaympäristön monipuoliselle elinkeinotoiminnalle kansainvälisellä Oulun seudulla. Haukiputaan elinkeinostrategia perustuu joustavaan, tilanneherkkään ja yhteistyötä hyödyntävään toimintaan sekä paikkakunnan sijainnin ja muiden vahvuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen. J o u s t a v a, t i l a n n e h e r k k ä, y h t e i s t y ö t ä h y ö d y n t ä v ä e l i n k e i n o - s t r a t e g i a V e t o v o i m a i n e n t o i m i n t a y m p ä r i s t ö H a u k i p u t a a n s i j a i n t i e d u t Kuva 1. Visio 2008 STRATEGISET TAVOITTEET Työpaikkojen lisääminen Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Työpaikkaomavaraisuuden lisääminen Verotulojen lisääminen Kilpailukykyinen palvelutarjonta

5 5 STRATEGIAN TOTEUTUSPERIAATTEET Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen elinkeinopolitiikkaan. Elinkeinopolitiikan näkökulma ulottuu lähes kaikkiin kunnan toimintoihin. Toiminta perustuu menestykselliseen yhteistyöhön ja tarkoituksenmukaiseen työnjakoon. Haukipudasta kehitetään itsenäisenä osana Oulun seutua. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen perustuu todellisten olemassa olevien tai saavutettavissa olevien kriittisten menestystekijöiden 1 tunnistamiseen ja kehittämiseen 2. Kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on ylivoimaisuus. Kuntakuva Yritykset Kuntakuva Kehittäjäverkosto LUOVA JÄNNITE JA VIREYS Inhimilliset voimavarat Infrastruktuuri Asuin- ja elinympäristön laatu Kuntakuva Kuva 2. Haukiputaan elinkeinostrategian näkökulma 1 Kriittiset menestystekijät ovat tekijöitä, joissa on ehdottomasti onnistuttava, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä ja joihin kunta pystyy itse vaikuttamaan. 2 Vrt. Sotarauta et al (2001).

6 6 YRITYKSET Yritysten sijoittuminen kuntaan ja siellä menestyminen on keskeisin elinkeinopolitiikan tavoite ja samalla osoitus elinkeinopolitiikan onnistuneisuudesta. Yritysten toimialarakenne, kasvu- ja uudistumiskyky, työllistävyys, tuottavuus, kannattavuus, kansainvälistyminen ja verkottuminen ilmentävät kunnan yritystoiminnan dynaamisuutta ja kehitysedellytyksiä. Kunnan pääasiallinen tehtävä yritystoiminnan edistäjänä on tarjota kilpailukykyiset olosuhteet yritysten menestymiselle. Nykyinen tila Toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrä Haukiputaalla oli vuoden 2003 lopussa 570 toimipaikkaa, joista varsinaisia yrityksiä voidaan arvioida olleen hieman yli Toimipaikkojen määrän lisääntyminen on ollut valtakunnallista ja seudullista keskiarvoa hitaampaa. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 toimipaikkojen määrä lisääntyi Haukiputaalla 14 prosenttia. Oulun seudulla vastaava lisäys oli 24 prosenttia ja koko maassa 18 prosenttia Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 3. Toimipaikkojen määrän kehitys (v. 1993=100) Myös toimipaikkojen henkilöstömäärä on lisääntynyt Haukiputaalla valtakunnan ja erityisesti Oulun seudun keskiarvoja hitaammin. Vuosien välillä toimi- 3 Tilastokeskus: Yritykset 2005:1. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2003 lopussa yritystä ja toimipaikkaa. Yrityksiä oli näin ollen noin 10,7 % vähemmän kuin toimipaikkoja. Jos oletetaan yritysten ja toimipaikkojen lukumäärien suhde Haukiputaalla samaksi kuin se on koko maassa, Haukiputaalla oli vuoden 2003 lopussa noin 509 yritystä. Yritystoimintaa on tarkasteltu tässä toimipaikkatilastojen perusteella niiden yritystilastoja paremman saatavuuden johdosta.

7 7 paikkojen henkilöstömäärä lisääntyi Haukiputaalla 19 %. Koko maassa lisäys oli 23 % ja Oulun seudulla 54 %. Haukiputaan toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi vuosien 1993 ja 1997 välillä ja on vähentynyt vuodesta 1999 lähtien. Tilastoidussa henkilöstön ja liikevaihdon määrässä näkyvä kuoppa vuoden 1998 kohdalla johtuu tilastointivirheestä eikä vastaa todellisuutta Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 4. Toimipaikkojen henkilöstön määrän kehitys (v. 1993=100) Haukiputaan toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2003 noin 414 milj. euroa. Liikevaihto kasvoi vuosien 1993 ja 2003 välillä noin 62 %. Liikevaihdon kasvu jäi selvästi jälkeen koko maan ja Oulun seudun liikevaihdon kasvusta. Oulun seudulla liikevaihdon kasvu oli 121 % ja koko maassa noin 100 % Indeksi Vuosi Haukipudas Ouluseutu Koko Maa Kuva 5. Toimipaikkojen liikevaihdon kehitys (v. 1993=100)

8 8 Haukiputaan toimipaikkojen henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä selittää suurimmalta osaltaan sen kulloisenkin suurimman yrityksen 1990-luvulla Nokian ja myöhemmin SCI:n ja edelleen Sanmina-SCI:n kulloinenkin henkilöstön ja liikevaihdon määrä. Esimerkiksi vuoden 2003 toimipaikkojen liikevaihdosta Sanmina-SCI:n osuus oli noin 55 %. Haukiputaan osuus Oulun seudun väestöstä on 8,2 % ja toimipaikoista 7,3 %. Asukkaita toimipaikkaa kohti Haukiputaalla on selväsi enemmän kuin koko maassa ja Oulun seudulla keskimäärin. Em. tunnusluvut, samoin kuin noin 64 prosenttiin laskenut työpaikkaomavaraisuus kuvaavat Haukiputaan suuntautumista seudullisessa työnjaossa enemmän asuin- kuin työpaikka-alueeksi. Yritysten koko Haukiputaalaisessa toimipaikassa työskenteli vuonna 2003 keskimäärin vajaa neljä henkilöä. Keskimääräinen liikevaihto toimipaikkaa kohti oli noin 726 tuhatta euroa ja työntekijää kohti noin 185 tuhatta euroa. Sekä henkilöstömäärällä että liikevaihdolla mitaten haukiputaalaiset yritykset ovat keskimäärin verraten pieniä. Molemmat em. yrityskokomittareista ovat selvästi alle valtakunnan ja seudun keskiarvojen. Samoin työntekijää kohti laskettu liikevaihto on Haukiputaalla seudun ja valtakunnan keskimääräistä tasoa alhaisempi. Alhainen keskimääräinen liikevaihto työntekijää kohden on osoitus yrityskannan työvoimavaltaisuudesta. Haukipudas Oulun seutu Koko maa Henkilöstö/ toimipaikka 3,9 6,2 5,0 Liikevaihto/ toimipaikka, , , ,9 Liikevaihto/ henkilöstö, ,5 208,3 219,7 Asukkaita/ toimipaikka 29,3 25,8 20,4 Yritysten aloittamiset ja lopettamiset Yritysten aloittamisten määrä on vaihdellut Haukiputaalla viime vuosina viidenkymmenen molemmin puolin. Vuonna 2003 toimintansa aloitti 54 ja lopetti 38 yritystä nettolisäyksen ollessa näin 16 yritystä. Aloittamisten ja lopettamisten määrä suhteessa toimipaikkojen määrään oli Haukiputaalla vuonna 2003 hienokseltaan suurempi kuin Oulun seudulla ja koko maassa. Lopettamisten määrä oli selvästi pienempi ja sitä myöten nettolisäys selvästi suurempi kuin mainituissa vertailuryhmissä. Aloittamisten määrä suhteessa asukaslukuun sen sijaan on Haukiputaalla alhainen. 4 Tilastokeskus.

9 9 Taulukko 2. Vuoden 2003 toimintansa aloittaneet ja lopettaneet toimipaikat 5 Haukipudas Oulun seutu Koko maa Aloittaneet, kpl Lopettaneet, kpl Nettolisäys, kpl Aloittaneet/ toimipaikat, % 6 9,5 9,4 9,3 Lopettaneet/ toimipaikat, % 6,7 7,0 8,4 Nettolisäys/ toimipaikat, % 2,8 2,3 0,9 Aloittaneet/ lopettaneet suhdeluku 1,42 1,33 1,10 Aloittaneet/ asukasluku, promillea 3,23 3,64 4,55 Yritystoiminnan aktiviteettia on joissakin tutkimuksissa analysoitu toimintansa aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määriä koskevia suhdelukuja ristiintaulukoimalla. 7 Vuoden 2003 lukujen perusteella Haukipudas sijoittuu luokkaan, jossa yritysten määrään suhteutettu nettolisäys on selvästi yli maan keskitason, aloittaneita yrityksiä yrityskannasta on yli maan keskitason ja lopettaneita on alle maan keskitason. Tällaisia alueita on luonnehdittu vireän ja kasvuhakuisen yritystoiminnan alueiksi. Yritysten toimialarakenne Taulukossa 3 on esitetty Haukiputaan yritysten toimialajakauma vuosilta Merkittävää yritysmäärän kasvua on tapahtunut yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, kiinteistöpalveluissa, kuljetuksessa ja rakentamisessa. Päivittäistavarakauppa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminta ovat olleet pitkään samaa tasoa. Väheneviä toimialoja ei käytännöllisesti katsoen ajanjaksona ole ollut. Koko yritysmäärästä alkutuotannon ja teollisuuden alojen osuus on runsaat 15 %. Tärkeimmät palvelun ja kaupan alat kattavat jo 60 % yrityskannasta, loppuneljännes yrityksistä koostuu rahoitus, hallinto ym. palveluista. Rakennusalan yritysten osuus yrityskannasta on Haukiputaalla selvästi suurempi kuin muualla Oulun seudulla Haukiputaalla teollisuuden ja alkutuotannon sektorien suhteellinen osuus tulee mitä todennäköisimmin vielä supistumaan ja kaupan ja muiden palvelualojen yritysten osuus kasvamaan edellyttäen, että kaupalle ja palveluille kyetään tarjoamaan vetovoimaisia liikepaikkoja.. 5 Tilastokeskus. 6 Jakajana on käytetty saman vuoden toimipaikkojen määrää. 7 Ks. esim. Hyrsky-Lipponen: Yrittäjyyskatsaus 2004.

10 10 Taulukko 3 ja kuvat. Haukiputaan yritysten toimialajakauma vv YHTEENSÄ A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut L Julkinen hallinto, maanpuolustus jne M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O Muut yht.kunn. ja henk.kohtaiset palvelut P Työnantajakotitaloudet Q Kv. järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Tuntematon Työpaikat Haukiputaan työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi vuosien 1990 ja 2003 välillä noin 400 työpaikalla. Kasvu oli kunnan väestömäärän kasvuun suhteutettuna pieni. Haukiputaalaisten työntekijöiden työpaikkojen määrän lisäys onkin tapahtunut suurelta osin Oulun kaupungissa. Haukiputaan työpaikkaomavaraisuus on näin laskenut 1990 luvun puolivälin noin 76 prosentista nykyiseen 64 prosenttiin. Toimialoittaisena yleispiirteenä on ollut alkutuotannon työpaikkojen voimakas väheneminen koko 1990-luvun, jalostustyöpaikkojen määrän nousu ja lasku sekä viimein palvelutyöpaikkojen hidas, mutta varma kasvu. Teollisuus oli vuonna 2003 suurin työllistäjä työpaikallaan, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut toisena 761 työpaikalla ja kauppa ja koulutus kolmantena kumpikin reilulla 400 työpaikalla. Haukiputaan työttömyysaste on vaihdellut kulloisenkin suhdannetilanteen mukaan. Vuoden 2004 elokuun työttömyysaste oli 11,8 %. Työttömien osuus työvoimasta on Haukiputaalla lähellä Oulun seudun keskimääräistä tasoa. Oulun seutukunnan tavoite on saada työttömyysaste laskemaan 10 prosenttiin. Työllistävin kunnan teollisuudenaloista on elektroniikkateollisuus. Mekaanisen puunjalostuksen merkitys on myös suuri. Toimiala työllistää noin 250 työntekijää. Teollisuuden osuus Haukiputaan työpaikoista on vaihdellut ja 2000-luvuilla neljänneksen ja kolmanneksen välillä. Osuus on riippunut pääasiassa suurimman teollisuus- 8 Tilastokeskus.

11 11 yrityksen luvulla Nokian ja viime vuosina Sanmina-SCI:n - kulloisestakin työvoimatarpeesta. Nykyisellään noin 65 % teollisuustyöpaikoista on Sanmina- SCI:ssä. Globalisaatiokehitykseen liittyvä elektroniikkateollisuuden työpaikkojen merkittävä väheneminen on merkittävin Haukiputaan elinkeinostrateginen haaste. Alkutuotannon työpaikat A Maatalous, riistatalous ja metsätalous B Kalatalous Kuva 6. Alkutuotannon työpaikkakehitys v Jalostuksen työpaikat C Kaivostoiminta ja louhinta E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto D Teollisuus F Rakentaminen Kuva 7. Jalostuksen työpaikkakehitys v

12 12 Palvelualojen työpaikat G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriaj, henk.koht- ja kotital.esineid. korjaus H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta Kuva 8. Palvelualojen työpaikkakehitys v Kehittämisen kohteet Yritysrakenteen monipuolistaminen siten, että riippuvuus yhdestä toimialasta vähenee olennaisesti. Tämä edellyttää toimintaympäristön kehittämistä useiden toimialojen yrityksiä kiinnostavaksi ja tehokasta sijaintipaikkamarkkinointia. Kaupan ja muiden palvelualojen yritysten Haukiputaalle sijoittumisen edistäminen. Edellyttää erityisesti vetovoimaisten liiketoimintapaikkojen kaavoittamista ja markkinointia. Matkailuun, virkistykseen ja liikuntaan liittyvän yritystoiminnan edellytysten kehittäminen erityisesti Virpiniemeen ja Kiiminkijokeen liittyen. Yritysten kasvun edistäminen. Kasvuyrityksille suunnattujen tukipalveluiden kehittäminen. Tilaaja-tuottajamallin hyödyntäminen kunnan palveluiden järjestämisessä. Tämä merkitsee palveluiden hankkimista kilpailuttamalla. Tuottaja voi olla yritys, julkinen organisaatio tai muu yhteisö.

13 13 INFRASTRUKTUURI YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Infrastruktuurilla tarkoitetaan yritystoiminnalle olennaista fyysistä toimintaympäristöä. Siihen kuuluvat esimerkiksi liikenneyhteydet, kaavat, tontit, toimitilat, energian ja veden saanti sekä erilaiset kustannustekijät kuten kunnallistekniset maksut. Nykyinen tila Sijainti ja liikenneyhteydet Sijainniltaan ja liikenteelliseltä saavutettavuudeltaan Haukipudas on edullisella paikalla. Valtatie E 75 ohittaa Haukiputaan asutuksen itäpuolitse. Vanha nelostie halkoo suurinta osaa asutuksen ja yritystoiminnan käytössä olevista alueista. E 75:n liittymiä kunnan alueella on kolme; Kellon, Murtoperän ja Asemakylän liittymät. Liittymät tarjoavat vetovoimaisia sijaintipaikkoja yritystoiminnalle edellyttäen, että kaavaratkaisut antavat siihen mahdollisuudet. Erityisesti Kellon moottoritieliittymästä olisi mahdollista kehittää vetovoimainen liikenteeseen tukeutuvien kaupallisten palveluiden alue. Lento-, rautatie- ja meriliikenteen osalta Haukiputaan liikennepalveluiden saavutettavuus on erinomainen. Kuva 9. Haukiputaan strategiset yritystoiminnan kasvualueet

14 14 Kaavoitus ja yritystontit Merkittävimmät kaupallisiin palveluihin soveltuvat kaavoitetut alueet ovat kuntakeskus, Kello ja kuntakeskuksen eteläpuolinen Annalankankaan alue. Pääosin teollisuutta varten varattuja alueita kunnassa on viisi; Ukonkaivos, Annalankangas, Holstinmäki, Martinniemi ja Asemakylän Liittotie. Näistä osin Annalankangas ja Holstinnmäki soveltuvat osin myös kaupallisiin palveluihin. Holstinmäki ja Annalankangas ovat Haukiputaan teollisuusalueista sijainniltaan vetovoimaisimmat. Martinniemen Laitakarin alueen kiinnostavuus yritystoiminnan sijaintipaikkana on kasvamassa. Oulun ja Haukiputaan rajalle sijoittuva Holstinmäki voidaan mieltää Oulun pohjoiseksi teollisuusalueeksi ja on näin varteenotettava vaihtoehto kaupunkiseudulta sijaintipaikkaa etsivälle yritykselle. Holstinmäen asemakaavan laajennuksen myötä tonttitarjonta on saatu hyväksi. Laajennus mahdollistaa noin k-m 2 :n rakentamisen alueelle. Alueelle on mahdollista sijoittaa teollisuutta sekä liike- ja toimistorakennuksia. Päivittäistavarakaupan myymälätiloille alueella ei ole varauksia. Ongelmana Holstinmäellä on valmiilla kunnallistekniikalla varustettujen luovutuskelpoisten tonttien vähäinen määrä. Tehokas asiakaslähtöinen tonttien markkinointi edellyttää nykyistä suurenpaa samanaikaisesti tarjolla olevaa tonttivalikoimaa. Annalankankaan teollisuusalueen osalta vapaat tontit ja kaavoitettu kunnan maa on rakennettu täyteen. Ukonkaivoksen alue on työpaikkamäärältään teollisuusalueista suurin. Tällä hetkellä sinne on sijoittunut mittavaa elektroniikan sopimusvalmistusta. Martinniemen ja Asemakylän teollisuusalueiden tonttien kysyntä on ollut viime vuosina vähäistä. Kunnan tarjoamat yritystontit ovat hinnaltaan ja kunnallisteknisiltä maksuiltaa kilpailukykyisiä. Tonttien tarjonta vähittäiskaupalle on niukkaa. Teollisuusalueiden siisteydessä ja viihtyisyydessä on parannettavaa erityisesti Annalankankaalla ja Holstinmäessä. Holstimäen osalta on käynnistetty Holstinmäen imagoprojekti, jonka tavoitteena on alueen viihtyisyyden kohentaminen. Toimitilat Yritysten toimitilojen saatavuus Haukiputaalla on kohtuullinen. Merkittävin teollisuusyrityksille toimitiloja tarjoava yritys Haukiputaalla on kunnan omistama Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy. Yhtiöllä on omistuksessaan noin m 2 vuokrattavia toimitiloja. Näistä 2/3 on Ukonkaivoksen alueella ja vuokrattu Sanmina-SCI:lle. Yritys on irtisanonut toimitilojensa vuokrasopimuksen ja alueelta tulee vapautumaan toimitiloja muiden yritysten käyttöön noin m 2 vuoden 2006 alussa. Aluetta kehitetään Yrityskeskus Potential hankekonseptin avulla. Vähittäiskauppaan soveltuvien toimitilojen tarjonnassa on niukkuutta.

15 15 Kehittämisen kohteet Valtatie E 75:n risteysalueiden kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntäminen. Tämä edellyttää risteysalueiden kaavoittamista tarkoituksenmukaisella tavalla. Kaavoitettavan raakamaareservin turvaaminen. Yritystoimintaa varten kaavoitettavaa maata tarvitaan erityisesti alueilta: Annalankangas, Haukiharju (ent. Murtoperä) ja Kellon väylän eritasoliittymä. Kuntakeskuksen kaupallisen vetovoimaisuuden lisääminen rakennetta tiivistämällä. Tämä voi toteutua esim. rakennusoikeuksien ja kerrosmäärien lisäämisellä. Tonttitarjonnan turvaaminen kaupallisille palveluille ja matkailulle. Yritysalueiden viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden parantaminen. Käynnissä olevalla imagoprojektilla Holstinmäestä kehitetään vetovoimainen ja viihtyisä yritysalue Haukiputaan yritysalueiden näyteikkuna. Saatujen kokemusten pohjalta toteutetaan vastaava projekti myös muilla alueilla kuten esim. Annalankankaan teollisuusalueella. Asemakylän Liittotien alueen suunnittelu liikennehakuista yritystoimintaa varten. Yritystonttien markkinoinnin kehittäminen. Yhteistyön lisääminen kunnan maankäyttötoimen ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n välillä. Virpiniemen maankäytön suunnittelun toteuttaminen siten, että se mahdollistaa nykyistä laajemman matkailuun ja liikuntaan kytkeytyvän liiketoiminnan. Kunnallistekniikalla varustettujen rakentamisvalmiiden yritystonttien riittävän määrän turvaaminen esim. Holstinmäen alueella. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n koordinoijaroolin kehittäminen toimitilojen järjestämisessä yritystoimintaa varten. Martinniemen Laitakarin entisen teollisuusalueen kehittäminen yritysalueena.

16 16 ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU Asuin- ja elinympäristö koostuu fyysisestä ympäristöstä, toiminnallisesta ympäristöstä julkisine ja yksityisine palveluineen, taloudellisesta ympäristöstä ja sosiaalisesta ympäristöstä Taloudellisessa ympäristössä on kyse paikkakunnan elinkustannuksista. Sosiaalinen ympäristö tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja sosiaalisia verkostoja. Laadukas asuin- ja elinympäristö houkuttelee yritysten tarvitsemaa työvoimaa ja vaikuttaa näin yritysten sijoittumiseen. Paikkakunnalle asettuvat asukkaat luovat yritysten tuotteille kysyntää. Nykyinen tila Asuin- ja elinympäristön laatu on kaikkien sen osatekijöiden suhteen selvä vahvuustekijä Haukiputaalla. Kaikkialla kunnassa on mahdollisuus asua lähellä luontoa, mutta samalla kohtuullisella etäisyydellä valtakunnanosakeskustasoisista palveluista. Haukiputaan luonto merenrantoineen ja jokineen tarjoaa monipuoliset virkistysmahdollisuudet kaikkina vuodenaikoina. Kuntalaisten peruspalvelut ovat hyvät ja edulliset. Asumiskustannukset ovat edulliset. Paikkakunnalla on runsaasti järjestettyä harrastustoimintaa, mikä osaltaan mahdollistaa esim. paikkakunnalle muuttajan kiinnittymisen erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Haukiputaan sijainti osana Oulun seutua luo tähän erinomaiset mahdollisuudet. Asuin- ja elinympäristön viihtyvyyden parantamista vaativat lähinnä kuntakeskus ja joidenkin teollisuusalueiden sisällä tai lähialueilla sijaitsevat asuinalueet. Kuntakeskuksen vetovoimaisuutta kaupallisten palveluiden keskittymänä tulee parantaa. Asuntotonttien saatavuuden turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Tämä edellyttää, että kunta hankkii vuosittain riittävän määrän asemakaavoitettavaa raakamaata. Kunnallisten peruspalveluiden tason ylläpitäminen myös tulevaisuudessa on kuntatalouden haaste. Virpiniemen, meren ja Kiiminkijoen tarjoamia mahdollisuuksia tulee kehittää Haukiputaan vetovoimaa ja imagoa vahvistavaan suuntaan. Haukiputaan vetovoimaisuuden ja imagon kehittämisessä asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä kannattaa käyttää nykyistä enemmän hyväksi. Kehittämisen kohteet Laadukkaiden asuintonttien tarjonnan turvaaminen Virpiniemen kehittäminen virkistys- ja matkailualueena. Kiiminkijoen ja meren virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittäminen. Kunnallisten palveluiden tason turvaaminen. Vetovoimaisen toimintaympäristön hyödyntäminen kunnan markkinoinnissa.

17 17 KEHITTÄJÄVERKOSTOT Tiedon ja osaamisen merkitys yritysten kilpailukyvyn tekijöinä on jatkuvasti korostunut. Tieto, osaaminen, oppiminen, kyky etsiä ja luoda uutta tietoa ja osaamista sekä synnyttää innovaatioita on nähty keskeisimmiksi yritysten kilpailutekijöiksi globalisoituvassa maailmassa. Seudun kilpailukyky riippuu yhtäältä sen yritysten ja muiden toimijoiden kilpailukyvystä ja toisaalta seudun kyvystä luoda olosuhteet, jotka auttavat seudun toimijoita ylläpitämään ja kehittämään omaa kilpailukykyään ja kiinnittymään lisäarvoa tuottaviin paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin 9. Yritysten ja muiden toimijoiden osaamisen kartuttamiseksi on synnytetty huomattava määrä tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja välittämiseen sekä ylipäätään kehittämiseen suuntautuneita organisaatioita. Osa näistä on muodollisia osa epämuodollisia, toiminnan myötä muodostuneita. Organisaatiot voidaan luokitella myös niiden erikoistuneisuuden perusteella. Yleiskehittäjiä ovat esim. kunnat, TE-keskukset ja maakunnalliset liitot. Erikoistuneita kehittäjiä ovat mm. oppi- ja tutkimuslaitokset sekä yhteen asiaan keskittyvät kehitys- ja neuvontapalveluyksiköt. Kehittäjäorganisaatiot voidaan luokitella myös niiden toiminta-alueen laajuuden mukaan. On globaalisti toimivia, kansallisia, alueellisia, seudullisia ja paikallisia kehittäjiä. Kehittäjäorganisaatioiden toiminnan tuloksellisuus riippuu paitsi organisaatioista itsestään myös niiden yhteistyöstä yritysten ja muiden alueen toimijoiden kanssa sekä niiden keskinäisestä yhteistyöstä - verkostoitumisesta. Verkostoissa toimiminen edellyttää toimijoilta vastavuoroisuutta, luottamusta, oppimista, oppimiskykyä ja kumppanuutta. Toimimisesta menestyvässä innovaatioverkostossa hyötyvät kaikki osapuolet. 10 Nykyinen tila Haukiputaan sijainti Oulun seudulla yhdellä Suomen menestyneimmistä kasvu- ja osaamiskeskittymistä - luo lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet hyödyntää eri kehittämisorganisaatioita. Yliopiston ja VTT:n läheinen sijainti edesauttaa korkeatasoisen tieteellisen tiedon ja osaamisen hyödyntämistä. TE-keskuksen, Tekesin, Finnveran ja Finnpron maakunnallisten toimistojen samoin kuin Pohjois-Pohjanmaan liiton toimiston sijainti Oulussa ovat Haukiputaalle vahvuustekijöitä. Seudullisista kehittämisorganisaatioista merkittävimmät ovat Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ouluseudun Yrityspalvelukeskus, Oulun seudun osaamiskeskusohjelma ja Seudullinen Kehittäminen -nimellä tapahtuva seudullisen hallinnon, maankäytön ja palveluiden kehittäminen. Nämä ovat myöskin organisaatioita, joiden toiminnan rahoittamiseen kunta osallistuu. Ouluseudun Yrityspalveluiden tärkeimmät tehtävät ovat: yritysten perustamis- ja perusneuvonta, koulutus sekä markkinointi. Se harjoittaa myös yrityshautomotoimintaa ja toteuttaa toimialakohtaisia yritysten kehittämishankkeita. Yrityspalvelukeskuk- 9 Kosonen (2001) s Kosonen (2001) s. 116.

18 18 sessa työskentelee tällä hetkellä 34 henkilöä. Toiminta rahoitetaan jäsenkuntien asukaslukuihin perustuvilla maksuosuuksilla sekä EU:sta ja kansallisista lähteistä saatavalla kehittämisrahoituksella. Oulun seudun osaamiskeskusohjelmalla kehitetään tiettyjä korkeaa osaamista vaativia aloja. Alat ovat: tietotekniikka, sisältö- ja media-ala, hyvinvointiteknologia, bioteknologia ja ympäristöala. Ohjelman toteutusta suuntaa Oulun kaupungin kasvusopimus ja Multipolisstrategia. Ohjelman toteuttajana on toiminut Technopolis Oyj. Toteutus on siirretty Oulun kaupungin ja Technopoliksen perustamalle Oulu Innovation Oy:lle vuonna Yhtiön omistuspohjaa tullaan laajentamaan vuoden 2005 aikana. Osaamiskeskusohjelman toimenpiteet kohdistuvat pääosin muihin kuin Haukiputaalla toimiviin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Haukipudas on liittynyt Multipolis -verkostoon Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n kautta. Haukiputaan kunnan osallistuminen osaamiskeskusohjelman rahoitukseen on perusteltua lähinnä ohjelman seudullisten ja välillisten vaikutusten vuoksi. Seudullinen Kehittäminen on seutuvaltuuston alaista Oulun seudun kuntien seutusopimukseen sisältyvää toimintaa. Sen keskeisimmät tehtävät ovat seudullinen hallinnollinen yhteistyö, kuntien yhteinen yleiskaavoitus ja seudun palveluiden kehittäminen. Elinkeinostrategian kannalta erityisesti seudun yhteisellä yleiskaavoituksella on merkittävä rooli. Valtatie E 75:n risteysalueiden seudullinen yleiskaavoitus on monelta osin ristiriidassa Haukiputaan kunnan elinkeinostrategisten tavoitteiden kanssa. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy on Haukiputaan kunnan omistama elinkeinojen kehittämisyhtiö, jonka toiminta on viime vuosina ollut pääasiassa toimitilojen rakentamista ja vuokraamista yrityksille. Yhtiön toimintaa ollaan laajentamassa kehittämishankkeiden toteutukseen. Yhtiöllä on meneillään Virpiniemen kokonaiskehittämishanke. Yhtiön roolia ja työnjakoa muiden kehittäjätahojen kanssa tulee selkeyttää. Yhtiö on osakkaana mikro- ja nanoteknologiaa soveltavan yritystoiminnan edistämiseen pyrkivässä Micropolis Oy:ssä pienellä osuudella. Kehittämispalveluiden saatavuus Haukiputaalla on hyvä. Haasteet kohdistuvat lähinnä niiden hyödyntämisen ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Yrityksissä Ouluseutu Yrityspalvelut koetaan osin etäisenä ja toivotaan entisen kaltaisiin kunnallisiin elinkeinoneuvontapalveluihin palaamista. Yrityspalvelukeskuksen henkilökunnan suurehko määrä mahdollistaa kuitenkin neuvojien erikoistumisen ja neuvonnan korkeamman laadun. Osin kritiikissä on kysymys niistä neuvonta- ja yhteydenpitotarpeista, jotka kohdistuvat yritysten asioiden hoitamiseen kunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kehittämisorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä on syytä parantaa ja työnjakoa selkeyttää. Samoin kehittämisorganisaatioiden toiminnan päällekkäisyyksiä tulee vähentää. Kuntarahoitteisten kehittämisorganisaatioiden toiminnan vaikuttavuuden seuranta on puutteellista, mikä hankaloittaa tarkoituksenmukaista resurssien kohdentamista. Seudullisesti järjestettyjä kehittämispalveluita on arvosteltu myös sillä perusteella, että organisaatioiden toiminta suuntautuu pääasiassa muualle kuin Haukiputaalle ja haukiputaalaisiin yrityksiin. Toisaalta missä tahansa Oulun seudulla tapahtuva kehitys ja työpaikkojen lisääntyminen luo työtilaisuuksia myös haukiputaalaisille.

19 19 Haukiputaan sijainti ns. EU:n valkoisella alueella ja kansallisten kehitysalueiden ulkopuolisella alueella on merkinnyt sitä, että varsinainen kehittämisrahoitus ja esim. yritysten investointituet ovat olleet niukat. Tulevalla vuonna 2007 alkavalla EUohjelmakaudella Haukiputaan tilanteen oletetaan tässä suhteessa paranevan. Kehittämisen kohteet Kuntarahoitteisten ja -omisteisten kehittämisorganisaatioiden; Ouluseutu Yrityspalvelut, Osaamiskeskusohjelma ja Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Ouluseutu Yrityspalveluiden tarjoamien kehittämispalveluiden tunnetuiksi tekeminen yrityksille ja tätä kautta niiden käytön lisääminen. Haukiputaan Teollisuuskiinteistöt Oy:n elinkeinojen kehittäjä roolin vahvistaminen. Kehittämisorganisaatioiden nykyistä parempi hyödyntäminen. Ulkopuolisten rahoituskanavien entistä parempi hyödyntäminen. Osaamiskeskusohjelman hankkeiden kohdentaminen Haukiputaalle. Kunnan ja paikallisten yritysten vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Seutuyhteistyön mahdollisuuksien hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä. INHIMILLISET VOIMAVARAT Yritysten tärkeimpänä pääomana pidetään inhimillistä pääomaa eli osaavaa, innovatiivista ja riittävästi kouluttautunutta työvoimaa. Inhimillisten voimavarojen kehittämisessä on tärkeää alueen koulutusjärjestelmän toimivuus ja kyky reagoida koulutuksessa nopeasti yritysten muuttuviin tarpeisiin. Aiemmin työvoima meni sinne, missä yritykset ja työpaikat olivat. Nykyisin ainakin korkeaa osaamista vaativilla aloilla yritykset hakeutuvat niille seuduille, jossa on osaavaa työvoimaa. Inhimilliset voimavarat ja laadukasta työvoimaa houkutteleva asuin- ja elinympäristö ovat siis vahvasti sidoksissa toisiinsa 11. Nykyinen tila Oulun seutu ja seudun lähialueet ovat yhtenäistä työssäkäyntialuetta, joten työvoiman tarjontaa on tarkasteltava vähintään seudullisesta ja osin laajemmastakin näkökulmasta. Työllistä työvoimaa Oulun seudulla vuonna 2003 oli noin henkilöä ja Pohjois-Pohjanmaalla noin henkilöä. 12 Työvoiman tarjonnan määrän ennustetaan 11 Sotarauta et. al (2001) s Tilastokeskus.

20 20 pysyvän väestön keskittymisestä johtuen Oulun seudulla yritysten työvoimatarpeiden kannalta hyvänä vielä pitkään. Ennusteiden mukaan kasvavaa työvoimapulaa tulee lähivuosina olemaan koulutetusta työvoimasta ja itsenäiseen työhön pystyvästä monialaisesta työvoimasta. Terveys- ja sosiaalialan koulutetusta työvoimasta on puutetta. ICT-aloilla, erityisesti ohjelmistoalalla on ajoittain pulaa korkean tason ammattilaisista. 13 Rakennusalan ammattilaisista on ollut kausittain puutetta. Rakennusalalla on odotettavissa kasvava työvoimapula, koska ala ei kiinnosta nuoria ja koulutukseen on vähän hakijoita. Rakennusalan osaamisvaatimukset ovat laajentuneet. Kapea osaaminen ei enää riitä ja lisäksi tarvitaan kykyä työskennellä itsenäisesti. Haukiputaalle ominaista on kunnan teollisesta perinteestä johtuva teolliseen työhön rutinoitunut työvoima. Työssäkäynti Haukiputaalta 2002 yli 100 henkilöä henkilö Kuva 10. Haukiputaalaisten työpaikkojen sijainti Työvoiman koulutustaso Oulun seudulla on korkea. Vuoden 2003 tilastojen mukaan 69,9 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä Oulun seudulla asuvista oli jokin tutkinto Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinakatsaus, kevät Tilastokeskus. Seutukunta- ja maakuntakatsaus 2005.

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot