EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013"

Transkriptio

1 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu 1

2 EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisija: Turun Kaupunki, 2013 Tekijä: Johanna Korpikoski Kansikuva: Jaana Terävä Taitto: Sari Sariola, Union of the Baltic Cities Environment Commission. ISBN (PDF) Julkaistu Maaliskuussa 2014

3 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

4 Tiivistelmä Julkaisun nimi: Ekotukitoiminta Suurissa kaupungeissa Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisun tekijä: Johanna Korpikoski Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden hyväksi toimimisen edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Raportin tutkimuskohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä on noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) opinnäytetyötä. Ekotukihenkilöille suunnatulla yhteiskyselyllä selvitettiin ekotukihenkilöiden näkemystä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, ja muuttuiko hänen motivaationsa ja viihtymisensä ekotukihenkilön tehtävissä ja roolissa. Selvityksen kohteena oli myös ekotukihenkilöiden sitoutuminen ja toimintaa kohtaan koettu kokonaistyytyväisyys. Kyselyyn vastasi 662 ekotukihenkilöä. Kaupunkien välisiä eroja tarkasteltiin osa-alueittain. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä yhteyksiä on testattu khi2 -testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyydellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys onnistumiseen tavoitteissa ja ekotukihenkilöiden aktiivisuuteen. Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieheltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotukija ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen. Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttäminen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennustilaisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä kehittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toiminnan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskustelut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mietitään niihin ratkaisuja. Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kaupunkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönläheisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista kehittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote. 4

5 Esipuhe Helsingissä vuonna 2006 käynnistetty ekotukitoiminta on ollut melkoinen menestystarina. Noin kahdeksan vuoden aikana sen puitteissa on saatu koulutettua tuhansia ekotukihenkilöitä useissa suomalaisissa suurissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa. Ekotukitoiminnan alkuvuodet ovat osoittaneet, että kaupungeissa on ollut tilausta tälle toiminnalle. Koulutettavia ekotukihenkilöitä on ollut helppo saada, ja he ovat yleensä hyvin sitoutuneita, motivoituneita ja innostuneita luomaan työyhteisöönsä ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kannustamaan muuta henkilöstöä mukaan työhön. Tässä raportissa esiteltävä kyselytutkimus vahvistaa näitä oletuksia. Helsingissä, Espoossa ja Turussa peräti 82 % ekotukihenkilöistä oli joko hyvin tai melko sitoutuneita ekotukitoimintaan, ja vastaavasti 83 % oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä ekotukitoimintaan kokonaisuutena. Ekotukihenkilöt tarvitsevat tukea tärkeässä tehtävässänsä. Kyselyn mukaan he kokevat saamansa tuen hyvin tärkeäksi ekotukena onnistumisen ehdoksi, sillä suurimmalla osalla heistä ei ole ympäristöalan ammatillista osaamista. Kysely paljastaa, mitkä tukimuodot on koettu hyödyllisimmiksi. Näitä palveluita ovat mm. ekotukikoulutukset, kuukausikirjeet, ekotuen intra-sivut ja erilaiset vierailut. Selvitys nostaa esille joitakin ekotukitoiminnan menestymisen ja kehittymisen avainkysymyksiä. Ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heillä on lähiesimiehensä tuki myös ekotukiasioissa. Toiseksi ekotukitoiminta on kytkettävä selkeämmäksi osaksi organisaation ympäristöjohtamista, jotta nämä tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan ja ekotukihenkilöllä olisi vakaampi perusta työllensä. Lisäksi ekotukitoiminnan vaikuttavuutta olisi pystyttävä nykyistä paremmin arvioimaan, mm. suhteessa energiankulutukseen, jätteisiin jne. Kaiken kaikkiaan ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa jo kymmenkuntaan suomalaiseen kaupunkiin sekä muutamaan virolaiseen kaupunkiin. Ekotukitoiminnan tarpeellisuus on ollut tiedossa jo pitkään, ja tämä selvitys vahvistaa käsityksen, että sen kautta on saavutettu monenlaisia ympäristöhyötyjä ja sosiaalisia hyötyjä, mutta jossain määrin myös taloudellisia hyötyjä. Kaupunkien yhteistyö on ollut avainasemassa ekotukitoiminnan käynnistämisessä, mutta myös sen jatkokehittämisessä ja tehostamisessa. Kiitän ansiokkaan selvityksen kokoamisesta Johanna Korpikoskea sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukitoiminnan koordinaattoreita hyvästä panoksesta raporttia varten. Pekka Kansanen Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja 5

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Vastaajien taustatiedot Raportin rakenne Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kaupunkien ekotukitoimintamallit Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Palvelukonseptin kehittäminen Vahvuudet Heikkoudet Toiminnan parantamisen ydinkohdat Kyselytutkimuksen tulokset Ekotukihenkilöiden näkemys ekotukitoiminta työyhteisössä Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä Vaikutus arkikäytäntöihin Luovuus Ekotukityö osana perustehtävää Toimintamallit ja pelisäännöt Tiedon jakaminen Palkitsemisjärjestelmät Tuki työyhteisöltä Vuorovaikutus ja yhteistyö Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan Yhteenveto ja tulosten tulkintaa Tutkimuksen arviointi Tulosten yhteenvetoa Pohdintaa ja johtopäätökset...51 Yhteystiedot Liitteet Liite 1. Helsingin kysymyslomake. 6

7 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net) Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa...23 Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan...24 Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin...25 Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät...28 Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys...31 Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät...32 Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa...33 Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa...42 Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus...44 Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja kokonaistyytyväisyysluokittain Taulukot Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma...11 Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille...32 Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen)...39 Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä

8 1. Johdanto Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 8

9 1.1. Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tuottavuus, tehokkuus ja kilpailukyky ovat arkipäiväisiä, toivottavia ja tavoiteltavia asioita myös kuntaorganisaatiossa. Kilpailukyky edellyttää, että oikeita asioita tehdään tehokkaasti. Samalla työelämän tuottavuutta on pyrittävä edistämään kestävin keinoin. Tällä hetkellä maailman ihmiset käyttävät vuositasolla keskimäärin 1,5 maapallon edestä luonnonvaroja. Suomi on Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa sijoittunut toistaiseksi häntäpäähän. Meidän suomalaisten elintapojen ylläpitämiseen tarvitsisimme luonnonvaroja lähes 3,5 maapallon edestä. (Sitra 2013). Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena. Kilpailukyky rakentuu siis sekä organisaation tuottavuudesta että organisaation oikeista strategisista valinnoista tarkoittaen sitä, että kun strategia on kunnossa, voidaan tuottavuutta kehittämällä rakentaa kilpailukykyinen organisaatio. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston helmikuussa vuonna Verkoston tarkoitus on edistää EU:n ilmastotavoitteita, parantaa energiatehokkuutta, lisää uusiutuvaa energiaa ja kehittää vähähiilistä kaupunkipolitiikkaa. Ensimmäisen vuoden aikana ilmastoverkosto on edistänyt uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokasta rakentamista ja energianeuvontaa, ilmastovaikutusten huomioon ottamista budjetoinnissa, kaupunkilaisten ilmastoneuvontaa, kaupunkien henkilöstön ekotukitoimintaa ja matkustustarpeen vähentämistä muiden muassa videoneuvotteluilla. Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja kou- lutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Mukana ekotukitoiminnassa on jo 16 kaupunkia ja yli 2700 ekotukihenkilöä Suomessa ja Virossa. Toimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. (Ekotuki 2013). Ekotukitoiminta sai alkunsa Helsingissä, kun joukko ympäristökasvattajia pohti kuinka kaupungin ympäristötyötä saataisiin tehostettua ja koottua yhteen tietoa ja toimintatapoja. Ongelmana olivat strategiat, ohjelmat, seminaarit ja koulutukset, joissa oleva Kuva: Turun kaupunki tieto ja tavoitteet eivät riittävästi jalkautuneet käytännön toimiksi. Virastotasolla työntekijät eivät esimerkiksi tienneet virastojensa olemassa olevista ympäristöjärjestelmistä. Lisäksi ympäristöasioista puhuttiin vain ammattikielellä ja tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista oli hajallaan. Kaikki suunnitelmat tuntuivat yksinkertaisesti olevan liian kaukana käytännön toiminnasta. Kaupungin työntekijöiden joukossa tiedettiin kuitenkin olevan paljon aktiivisia ihmisiä, jotka halusivat edistää ympäristöasioita. Kuinka heidät valjastettaisiin opettamaan ja innostamaan muitakin huomioimaan ympäristönäkökulma? Tältä pohjalta syntyi ajatus ekotukitoiminnasta, johon otettiin vaikutteita muun muassa atk-tukihenkilötoiminnasta ja WWF:n GreenOffice -ympäristöjärjestelmästä. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat nykyisin kaikki mukana ekotukitoiminnassa. Käytännön toteutusta varten kaupungit ovat joko hankkeistaneet ekotukitoiminnan ohjauksen tai se on vakiinnutettu osaksi omaa toimintaa. Ekotukikoordinaattorit ohjaavat, tukevat ja kehittävät ekotukitoimintaa kaupunkiorganisaatiossa ja suurten kaupunkien yhteistyöverkostossa. 9

10 1.2 Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Tämän raportin tutkimusosion kohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä oli tutkimuksen tekohetkellä noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) -opinnäytetyötä. Vaatimukset vastuullisuudesta ovat lisääntyneet kaikilla yhteiskunnan alueilla ja organisaatiot panostavat eko-ohjaukseen ja ympäristökuormittamisen keventämiseen. Motivoituminen ja sitoutuminen eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja niihin voivat vaikuttaa pääseekö henkilöstö osallistumaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. Ekotukitoiminnolta odotetaan ja edellytetään koko toiminnon kannattavuustarkastelua myös kustannus- ja tuottavuusnäkökulmasta. Tällä näkökulmalla se tuo merkittävän lisäresurssin organisaation päämäärien saavuttamiseen. Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin, kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, muuttuiko motivaatio ja viihtyminen ekotukihenkilönä sekä ekotukitoimintaan sitoutumista ja toimintaa kohtaan koettua kokonaistyytyväisyyttä. Tutkimuksessa mukana olevien kaupunkiorganisaatioiden ekotukitoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä käsittelimme kaupunkien ekotukikoordinaattoreiden yhteisissä workshopeissa. Pyysin ekotukikoordinaattoreita kirjoittamaan yhteenvedon kaupunkiorganisaationsa ekotukitoimintamallista, laatimaan SWOT -analyysin ja kertomaan esimerkkejä ekotukitoiminnan hyvistä käytännöistä. Ekotukihenkilöille suunnattu yhteiskysely on kokonaistutkimus, jonka kohderyhmänä olivat suurten kaupunkien kaikki ekotukihenkilöt. Kuuden suurimman kaupungin joukossa Tampere on vasta käynnistänyt toiminnan, eikä ekotukikoulutuksia vielä kyselyn toteutuksen aikaan ollut toteutettu. Vantaa on ollut mukana ekotukitoiminnassa vuodesta 2009, mutta he kokivat yhteiskyselyn resursoinnin haasteelliseksi. Kysely lähetettiin Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukihenkilöille sähköpostilla välisenä aikana. Kuviossa 1 on esitetty kyselytutkimuksen ekotukihenkilöiden kokonaismäärä (perusjoukko), vastanneiden määrä ja vastausprosentti eri kaupungeissa. Ekotukitoiminnan käynnistymisajankohta vaihtelee mukana olleissa kaupungeissa. Taulukossa 1. on vastaajat ryhmitelty kaupungin ja vastaajan ekotukitoiminnan aloitusvuoden perustella. Ekotukitoiminta on jatkunut Helsingin ja Espoon kaupungeissa pisimpään. Turku ja Oulu ovat käynnistäneet toiminnan vuosina 2011 ja Koko aineistosta puuttui työn aloitusvuosi 6,5 %:lta vastaajista (662 vastaajaa, 43 puuttuvaa arvoa). Vastannut Ei vastannut Helsinki 29 % Espoo 48 % Turku 62 % Oulu 45 % Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain. 10

11 Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä Aloitusvuosi Yhteensä n % 35% 16% 13% 19% 16% 100% n % 19% 23% 21% 36% 100% n % 31% 69% 100% n % 100% 100% n % 16% 13% 13% 21% 37% 100% Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan. Ekotukitoiminnan yhteiskysely toteutettiin Digium Enterprise-, Webropol- ja Zef-kyselyohjelmilla. Jokainen kaupunki huolehti omasta tiedotuksestaan. Osa kyselylomakkeen kysymyksistä (43 kpl) oli kaupunkikohtaisia ja osassa kysymyksiä oli kaupunkikohtaisia väittämiä. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä tilastollisia yhteyksiä on testattu khi 2 testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Kyselyn analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -ohjelmiston versiota Ikä Alle 30 vuotta vuotta vuotta 60+ Yhteensä % % % % % Helsinki Nainen Mies Yhteensä Espoo Nainen Mies Yhteensä Turku Nainen Mies Yhteensä Oulu Nainen Mies Yhteensä Yhteensä Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma. 1.3 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 662 henkilöä. Vastanneista naisia on 83 % ja miehiä 17 %. Vastaajien ikä luokiteltiin neljään luokkaan. Ikä- ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 2 ja vastaajien asema taulukossa 3. Vastaajista 11 % työskenteli esimiesasemassa ja yli puolella (56 %) on terveys- ja sosiaalialan tai kasvatustieteellisen alan koulutus. Terveys- ja sosiaaliala oli edustetuin lukuun ottamatta Espoon vastaajia, joilla kasvatustieteel- 11

12 Työntekijä/ Käytännön suorittava taso/ Asiantuntija työnjohto* toimihenkilö Johto % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä linen koulutusala oli hieman edustetumpi. Muut koulutusalat (tekninen, palveluala, luonnontieteellinen, kaupallinen, yhteiskuntatieteellinen, maa- ja metsätalousala tai jokin muu) edustivat kukin alle tai enintään 10 %:n osuutta vastaajista. *sisältää esimiehet ja tiimin tai ryhmän vetäjät Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa. 1.4 Raportin rakenne Luvussa 1 esitellään ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tausta, tavoitteet ja toteutus. Luvussa 2 esitellään kyselytutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien ekotukitoimintamalleja ja ekotukikoordinaattoreiden näkemyksiä toiminnan jatkokehittämisestä SWOT -analyysin muodossa. Luvussa 3 raportoidaan kyselyn tulokset. Ra- portin viimeisessä luvussa analysoidaan tuloksia yleisellä tasolla ja käsitellään seikkoja joita kaupungeissa olisi syytä ottaa huomioon kyselyä uusittaessa sekä esitetään mahdollisia käytännön kehittämistoimenpiteitä. Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 12

13 2. Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 13

14 2.1 Kaupunkien ekotukitoimintamallit Ekotukitoiminnan tavoitteena on, että työntekijät tunnistaisivat työnsä ympäristövaikutukset ja ottaisivat ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat käyttöön. Ekotukitoiminnan myötä vaikeaselkoinenkin ympäristötietous pyritään tuomaan esille selkeästi ja niin, että ymmärrys ympäristöasioiden kuulumisesta kaikille ja osaksi kaikkea tekemistä tulee selväksi. Lisäksi tavoitteena on, että hyvien käytäntöjen jakaminen ja opastaminen tehostuu, ja tieto sekä toiveet välittyvät organisaatiossa myös alhaalta ylöspäin. Ekotukihenkilöiden työtä tuetaan erilaisilla koulutuksilla, verkostotapaamisilla ja materiaaleilla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi ekotukitoimintaa kansallisella tasolla. Käytännössä koordinointi tarkoittaa sitä, että toiminnan aloittava organisaatio ottaa yhteyttä Helsingin koordinaattoriin ja tutustuu ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaukseen (kuvio 2.). Jos organisaatio päättää aloittaa ekotukitoiminnan, pyydetään sitä toimittamaan tiedot Helsingin ylläpitämään rekisteriin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Helsingin kaupunki omistaa tavaramerkin ekotukitoiminnan logoon ja myöntää logon käyttöoikeuden toiminnan aloittavalle organisaatiolle. Organisaatioilla on mahdollisuus ottaa myös koko ekotukitoiminnan visuaalinen ilme käyttöönsä. Lisäksi Helsinki ylläpitää ekotukitoiminnan yhteisiä verkkosivuja osoitteessa net ja toimii ekotukitoiminnan Facebook-sivujen ylläpitäjänä. Muiden kaupunkien koordinaattorit pääsevät halutessaan Facebook-sivujen sisällöntuottajiksi. Vuoden 2012 merkittävin tunnustus kaupunkien ekotukitoiminnalle oli Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) myöntämä Uudenmaan ympäristöpalkinto. Palkinto myönnettiin Helsingin kaupungin kehittämälle ekotukitoiminnalle ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Palkintoraati vakuuttui myös ekotukitoiminnan vaikutuksista ja toimintamallin leviämisen helppoudesta. Ekotukitoiminnan kymmenen askelta 1. SITOUDUMME ympäristövastuullisuuden edistämiseen. 2. NIMEÄMME ja koulutamme työyhteisöihimme ekotukihenkilöitä. 3. TUEMME ekotukihenkilöitä ja heidän työtään. 4. SELVITÄMME ympäristöasioiden tilan ja tunnistamme omat vaikutusmahdollisuutemme. 5. SÄÄSTÄMME energiaa ja vettä. 6. EHKÄISEMME jätteen syntyä, kierrätämme ja lajittelemme. 7. HUOMIOIMME ympäristönäkökohdat hankinnoissa. 8. EDISTÄMME kestävää liikkumista. 9. OTAMME ekotukitoiminnan huomioon suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa. 10. VARMISTAMME ekotukitoiminnan jatkuvuuden. Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net). 14

15 Helsingin ekotukitoiminta Helsingin kaupungilla työskentelee noin työntekijää ja kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Suurin osa työntekijöistä ei ole saanut koulutuksessaan tietoa oman työn ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä. Tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista on hajallaan ja välillä vaikeasti ymmärrettävää. Tieto tulisikin viedä lähelle työntekijää selkeästi esitettynä. Helsingin ympäristökasvattajien yhteistyöryhmässä luotiin tähän tarpeeseen ekotukitoiminta. Vuonna 2006 alkanut ekotukitoiminta oli yksi Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman toimenpiteistä. Tavoitteena oli kouluttaa kaupungin jokaiseen työyksikköön ekotukihenkilö (1 hlö / max 100 työntekijää) niin että vuoden 2008 loppuun mennessä koulutettuja ekotukihenkilöitä olisi Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki Helsingissä asetetaan vuosittain tavoitteita ekotukikoulutusten ja konsultointien määrälle sekä viestinnälle. Vuonna 2012 kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä oli järjestetty 41 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 1008 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Jatkossa Helsingissä on syytä suunnata resurssit jo koulutettujen ekotukihenkilöiden työn tukemiseen kuten muun muassa jatkokoulutukseen ja innostuksen ylläpitämiseen. Helsingin kaupungissa ekotukitoimintaa koordinoidaan kaupungin ympäristökeskuksesta, jossa tehtävään on vakituinen toimi. Lisäksi kaupungin talous- ja suunnittelukeskus tukee vuosittain ekotukikoulutusten järjestämistä muutamalla tuhannella eurolla kaupungin koulutusorganisaatio Oiva Akatemian kautta. Toiminnalle ei ole vielä asetettu isompia määrällisiä kaupunkitasoisia tavoitteita. Viestiä kaupungin kahden prosentin vuosittaisesta energiansäästötavoitteesta on viety aktiivisesti eteenpäin verkostossa. Helsingin ekotukitoiminnasta on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä, joissa on muun muassa tunnistettu ekotukitoiminnan onnistumisen kriteerejä ja tekijöitä sekä toiminnan vahvuuksia. Muutamia ohessa: Toiminta on kaikin puolin käytännönläheistä ja konkreettista. Toiminnan myötä on saatu rakennettua innostuneiden ihmisten verkosto, joka saa toiminnasta uudenlaista draivia omaan työhönsä. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti kaupungin omia resursseja. Ekotukitoiminta voi olla se alkuun paneva voima, jonka myötä ympäristöasiat nivoutuvat koko organisaation toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. Toiminnan myötä ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat leviävät myös työntekijöiden yksityiselämään. (Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus) 15

16 Espoon ekotukitoiminta Espoon kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa noin henkilöä. Ekotukitoiminta aloitettiin vuonna 2009 EU-rahoitteisen Julia 2030-hankkeen resurssien turvin. Ekotukitoiminnan aloittamisen taustalla oli pääkaupungin ilmastostrategia ja Espoon toimenpideohjelma ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ympäristövastuuhenkilöiden koulutustavoite (50 henkilöä vuonna 2009) oli kirjattu myös Espoo-strategiaan Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin marras-joulukuussa Ekotukitoiminnan aloittamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden Julia hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Merkittävää tukea ja käytännön apua saatiin Helsingin ympäristökeskuksesta, josta lainattiin muun muassa toimintamuotoja ja valmiita materiaaleja. Julia-hankkeen päätyttyä ekotukitoiminta vakiintui pysyväksi toimintamuodoksi vuoden 2012 alusta lähtien. Ekotukikoordinaatiovastuu on Espoon ympäristökeskuksella, jossa on vakituinen toimi ja noin puolet työajasta varattu ekotukitoiminnan koordinaatiotyötä varten. Ympäristökeskus asettaa vuosittain tavoitteet ekotukikoulutusten, -tapahtumien ja ekotuki-infokirjeiden määrälle. Tavoitteisiin on päästy joka vuosi, paitsi vuonna 2012, jolloin ei järjestetty lainkaan Espoon ekotukihenkilöiden omia ekotukitreffejä. Vuoden 2012 loppuun mennessä Espoossa oli järjestetty 19 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 387 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Peruskoulutuksista ¾ on ollut räätälöity jollekin tietylle toimialalle tai tulosyksikölle. Ekotukitoiminta lähti aluksi laajentumaan ennakko-odotuksia nopeammin. Oleellista tässä oli johdon tuen saaminen kaikilta toimialoilta. Ekotukitoiminnan laajentuminen on viime vuosina painottunut niihin tulosyksiköihin, jotka ovat itse halunneet panostaa ekotukiverkoston kasvattamiseen. Ekotukihenkilöitä on nyt kaikilla toimialoilla, mutta verkosto ei kata vielä kaikkia yksiköitä. Merkittävä saavutus on, että lähes kaikkiin kouluihin, päiväkoteihin ja nuorisotiloihin on koulutettu ekotukihenkilö. Ekotukitoiminnan painopistettä pitäisi vähitellen siirtää uusien kouluttamisesta jo koulutettujen ekotukihenkilöiden tukemiseen. Myös väliportaan ekotukikoordinaattoriverkoston rakentaminen olisi tarpeen (vrt. Helsingin virastojen ekotukiyhdyshenkilöt). (Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus) Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki 16

17 Turun ekotukitoiminta Ekotukikoulutus aloitettiin syksyllä 2011 osana kestävän kehityksen budjetointia. Talousohjauksen kautta vuonna 2011 pyydettiin eri tahoja nimeämään ekotukihenkilö. Taustalla on poliittinen aloite kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisestä Turun kaupungissa. Turussa ekotukitoiminta on linjattu osaksi kaupungin päästövähennystavoitteiden toteuttamista ja tätä tukemaan on luotu systemaattinen järjestelmä jolla päästövähennystavoitteet kootaan yhteen. Koordinaatio hankkeella on Turun konsernihallinnossa. Ekotukitoiminta on osa Kestävän kehityksen budjetointia. Koko hankkeen budjetti on euroa per vuosi ( ). Turun kaupungin henkilöstötyövuosien määrä oli vuoden 2012 lopussa noin Vuoden 2012 loppuun mennessä Turussa oli järjestetty 12 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 169 ekotukihenkilöä. Lisäksi vuonna 2012 oli lähtötilannekartoitussuunnitelmaa valmiina 166 kappaletta. Tärkeimmät tavoitteiden saavutukset ekotukitoiminnan osalta ovat olleet Kuva: Turun kaupunki Kasvatus- ja opetustoimen vähintään 2 prosentin käyttösähkönsäästöporkkana osana ekotukitoimintaa, tuotti 569 MWh säästön, joista 37 yksikköä sai kannustinrahan. Toiminta jatkuu vuonna Ekotukitoiminta on laajentunut tavoitteiden mukaisesti Turun kaupunkikonsernissa ja se näkyy yhä useampien yksiköiden omassa viestinnässä. Tietotaidon koonti sivustolle, jossa lähtötilannekartoitukset ovat nähtävillä koko Turku konsernin ekotukiverkostolle. (Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto) Kuva: Turun kaupunki 17

18 Oulun ekotukitoiminta Ekotukitoiminta käynnistettiin Oulussa vuonna 2012 osana ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanketta. Oulun seudun ympäristötoimen toteuttama kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen päättymisen jälkeen ekotukikoordinaatiovastuu säilyy Oulun seudun ympäristötoimella, jossa tehtävä on sisällytetty uuteen vakinaiseen ympäristötarkastajan toimenkuvaan. Oulun kaupungin henkilöstön määrä oli lähes henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosi 2012) toiminnan painopiste oli ekotukitoiminnan peruskoulutuksissa. Kouluttajina toimivat asiantuntijat Oulun Jätehuollosta, Oulun hankintapalveluista, Oulun Energialta, Oulun Tilakeskuksesta, Oulun tietotekniikasta sekä Oulun seudun ympäristötoimesta. Vuoden aikana järjestettiin kuusi peruskoulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 105 kaupungin työntekijää. Vuoden tavoitteeksi asetettiin 150 koulutettua ekotukihenkilöä. Vaikka tavoitetta ei aivan saavutettu, voidaan koulutettujen määrää pitää hyvänä. Myös toiminnan kattavuus oli hyvä, sillä koulutukseen osallistuttiin lähes kaikista kaupungin hallintokunnista. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaikille ekotukihenkilöille yhteinen tapaaminen sekä vierailut Laanilan ekovoimalaitokseen ja Ruskon jätekeskukseen. Tärkeimpinä onnistumisina mainitaan Hyvän, toimivan ja Oululle sopivan toimintamallin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Koulutuksiin saatiin muodostettua asiantunteva ja innostava kouluttajatiimi. (Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi) Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 18

19 2.2 Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Yksi ekotukitoiminnan vahvuuksista on sen mukautuvaisuus erilaisiin organisaatioihin. Perusajatuksena on, että koulutetut ekotukihenkilöt toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Jotta eri organisaatioissa toiminnasta saataisiin paras hyöty, täytyy koordinaation tapahtua organisaation sisällä ja siihen liittyvien koulutusten on pureuduttava juuri kyseisen organisaation strategiaan, ohjelmiin ja tavoitteisiin. Kaikilla mukana olevilla organisaatioilla onkin omanlaisensa peruskoulutus, jossa painotetaan juuri kyseiselle organisaatiolle oleellisia asioita. On myös tärkeää, että oman organisaation asiantuntijat sidotaan mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen muun muassa koulutuksilla. Ekotukitoimintamalli muovautuu myös toteuttavan organisaation eri tasojen tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virastoilla on jokaisella hieman erilainen tapa sitoa ekotukitoiminta osaksi viraston työtä ja mahdollisia ympäristöjärjestelmiä tai muita ohjausjärjestelmiä. 2.3 Palvelukonseptin kehittäminen Ekotukitoiminnan nykytilannetta hahmotetaan seuraavassa pääosin vertailemalla Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukikoordinaattoreiden sanallisten analyysien pohjalta. Kesäkuun 2013 analyyseihin kirjattujen toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi mukana on myös asioita, joihin jatkossa pitää tavalla tai toisella tarttua (mahdollisuudet ja uhat) Vahvuudet Arviot ekotukitoiminnan vahvuuksista vaihtelevat kaupungeittain. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, nousee vahvuudeksi toiminnan laajuus ja yhteistyöverkostot kaupungin sisällä, pääkaupunkiseudulla ja kuuden suurimman kaupungin kesken. Räätälöi- Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 19

20 Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki dyt koulutukset ja kaupungin asiantuntijat tukevat toiminnan muovautuvuutta kaupunkien erityistarpeisiin. Ympäristökuormituksen vähentämisessä ekotukitoiminta ja ympäristöjärjestelmätyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Helsingissä nähdään ekotukitoiminnan vaikuttavan jo asennetasolla ja sen käytäntöjen siirtyvän myös vapaa-ajantoimintaan. Espoossa ekotukitoiminta on alusta alkaen ollut osa kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmää. Toiminnan pysyvyys on varmistettu Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan koordinaation vakinaistamisella. Näin tehtiin myös Helsingissä tätä raporttia kirjoitettaessa. Oulussa vahvuutena nähdään myös motivoituneet ja innostuneet ekotukihenkilöt sekä kouluttajatiimin asiantuntevuus. Turussa vahvuutena nähdään työyhteisölle asetetut ekotukitoiminnan tavoitteet ja niiden läpinäkyvyys sekä yksikön sähkönsäästölle rakennettu palkitsemiskäytäntö. Turun vahvuutena mainitaan myös yhteistyö eri tahojen kanssa (lähialue, suurimmat kaupungit) Heikkoudet Johdon sitoutumisen puute koetaan Helsingissä ja Turussa heikkoutena. Espoossa väliportaan koordinaatio puuttuu ja riittävän tuen antaminen on haasteellista. Helsingissä nähdään ekotukihenkilöille annettava tuki riittämättömäksi ja Turussa resurssit ovat vähäiset suhteessa tarpeisiin ja saataviin hyötyihin Toiminnan parantamisen ydinkohdat Merkittävimmiksi kehittämisen kohteiksi ekotukitoiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta nousivat seuraavat painopistealueet: Innostuksen ja osaamisen kehittäminen kuten jatko- ja teemakoulutukset ja ekotukihenkilöiden työn tueksi tuotettava materiaali. Toiminnan vaikutusten systemaattinen mittaaminen ja arviointi kuten taloudellisten säästöjen todentaminen kaupungille. Toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyöfoorumeilla ja ekotukitoimijoiden välisillä yhteistyöhankkeilla esim. uusien tavoitteellisuutta ohjaavien työkalujen kehittäminen. Ekotukirakenteiden tukeminen väliportaan koordinaatiolla Ekotukihenkilöverkoston laajentaminen tasapuolisesti eri puolille konsernia. Toimintamallin laajentaminen kaupunkiseudulle yhteistyön avulla. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan vaikutusten mittaaminen koetaan vaikeaksi ja puutteelliseksi. Helsingin suhde ympäristöjohtamiseen arvioidaan ohueksi ja tavoitteiden ja ohjauksen vähäisyys koetaan heikkoutena. 20

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Ympäristökasvatuspäivät. PAJA 5: Ekotuki-työpaja

Ympäristökasvatuspäivät. PAJA 5: Ekotuki-työpaja Ympäristökasvatuspäivät PAJA 5: Ekotuki-työpaja Pe 8.10.2010 klo: 13.15-16.00 Hjeltin Sali, 1. krs Ekotuki-työpaja Ekotukitoiminta Johtava ympäristökasvattaja Kaisa Pajanen Toiminnan tukimuodot ja työkalut

Lisätiedot

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Mitä ekotukitoiminta on? Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova

Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova Julia 2030 -hanke, toimitilat -projekti ja ekotukitoiminta HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Marika Visakova HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut Jäte- ja vesihuoltopalvelut yli miljoonalle pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Päästövähennyssuunnitelman laatiminen. Stella Aaltonen

Päästövähennyssuunnitelman laatiminen. Stella Aaltonen Päästövähennyssuunnitelman laatiminen Stella Aaltonen Tuumasta toimeen Jokainen voi vaikuttaa Ekotukihenkilöt käynnistäjinä Lähtötilannekartoitus yksikössä päästövähennyssuunnitelma 2014 Kukin hallintokunta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum

Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum Itämerihaasteessa tapahtuu! Salla-Maria Alanen Itämerihaasteen koordinaattori, Turku Projektipäällikkö, Centrum Balticum 1 Kuva: Turun Sanomat Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien Mikko

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä

Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä Tehokkaan valvonnan edellytykset yksiköissä Eläinlääkärihygieenikkojen yhdistyksen koulutuspäivät 2015 Tiina Läikkö-Roto 4/13/15 1 Tutkimusprojekti: Elintarvikevalvonnan vaikuttavuus ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011

Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media Yrityskysely Viestintätoimisto Manifesto Hanna Pätilä 6.9.2011 Työnantajamielikuva ja sosiaalinen media -kyselyn tausta Kyselyssä selvitettiin, miten suomalaiset

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot