EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013"

Transkriptio

1 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu 1

2 EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisija: Turun Kaupunki, 2013 Tekijä: Johanna Korpikoski Kansikuva: Jaana Terävä Taitto: Sari Sariola, Union of the Baltic Cities Environment Commission. ISBN (PDF) Julkaistu Maaliskuussa 2014

3 Johanna Korpikoski EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu

4 Tiivistelmä Julkaisun nimi: Ekotukitoiminta Suurissa kaupungeissa Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu Julkaisun tekijä: Johanna Korpikoski Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden hyväksi toimimisen edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja koulutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Raportin tutkimuskohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä on noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) opinnäytetyötä. Ekotukihenkilöille suunnatulla yhteiskyselyllä selvitettiin ekotukihenkilöiden näkemystä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, ja muuttuiko hänen motivaationsa ja viihtymisensä ekotukihenkilön tehtävissä ja roolissa. Selvityksen kohteena oli myös ekotukihenkilöiden sitoutuminen ja toimintaa kohtaan koettu kokonaistyytyväisyys. Kyselyyn vastasi 662 ekotukihenkilöä. Kaupunkien välisiä eroja tarkasteltiin osa-alueittain. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä yhteyksiä on testattu khi2 -testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Tutkimuksessa havaittiin, että sitoutumisella ja kokonaistyytyväisyydellä ekotukitoiminnan toimenkuvaan on vahva yhteys onnistumiseen tavoitteissa ja ekotukihenkilöiden aktiivisuuteen. Voimakkaaseen sitoutumiseen yhdistyivät ekotukitoiminnan helppo sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle ja sen määrittely selkeäksi osaksi työnkuvaa, ekotukitehtävien sisältökeskustelut lähiesimiehen kanssa, riittävä käytettävissä oleva työaika ekotukitoimintaan, kuinka hyvin ekotukitoiminta tunnettiin työyhteisössä, lähiesimieheltä ja työyhteisöltä saatu tuki, muiden työntekijöiden kääntyminen ekotukihenkilön puoleen ekotuki-/ympäristöasioissa ja asioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa, uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdytys ekotukija ympäristöasioihin, ekotukitoiminnan implementointi osaksi koko työyhteisön toimintaa, osallistuminen työyhteisön ympäristöohjelman, -järjestelmän tai -johtamisen toteuttamiseen ja yhteistyön muiden ekotukihenkiöiden kanssa sekä kiinnostukseen lisätukeen. Ekotukitoiminnasta viestittäminen ja sen sisällyttäminen mukaan perehdytysohjelmiin sekä valmennustilaisuudet esimiehille ja tiiminvetäjille ovat tarpeen. Vuorovaikutuksen puute on heikkous ja siksi tärkeä kehittämiskohde. Sisältökeskusteluja lähiesimiehen kanssa ei käynyt 30 % vastaajista Helsingissä ja Turussa, 40 % vastaajista Oulussa ja 50 % Espoossa. Jatkuvassa toiminnan arvioinnissa keskeisiä ovat tulos- ja kehityskeskustelut. Organisaatioissa kannattaa kiinnittää huomiota ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen. Tärkeitä ovat toimivat palaverikäytännöt, joissa arvioidaan säännöllisesti ekotukitöiden ja yhteistyön sujumista, nostetaan esiin havaittuja ongelmia ja mietitään niihin ratkaisuja. Ekotukitoiminnan implementointi eli toimeenpano kaupunkiorganisaatioissa on hyvä esimerkki käytännönläheisestä ja konkreettisesta tavasta sijoittaa henkilöstön osaamiseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn. Kannattaa myös pohtia, onko ekotukitoiminnasta mahdollista kehittää tulevaisuudessa suomalainen koulutusosaamisen vientituote. 4

5 Esipuhe Helsingissä vuonna 2006 käynnistetty ekotukitoiminta on ollut melkoinen menestystarina. Noin kahdeksan vuoden aikana sen puitteissa on saatu koulutettua tuhansia ekotukihenkilöitä useissa suomalaisissa suurissa ja vähän pienemmissäkin kaupungeissa. Ekotukitoiminnan alkuvuodet ovat osoittaneet, että kaupungeissa on ollut tilausta tälle toiminnalle. Koulutettavia ekotukihenkilöitä on ollut helppo saada, ja he ovat yleensä hyvin sitoutuneita, motivoituneita ja innostuneita luomaan työyhteisöönsä ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kannustamaan muuta henkilöstöä mukaan työhön. Tässä raportissa esiteltävä kyselytutkimus vahvistaa näitä oletuksia. Helsingissä, Espoossa ja Turussa peräti 82 % ekotukihenkilöistä oli joko hyvin tai melko sitoutuneita ekotukitoimintaan, ja vastaavasti 83 % oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä ekotukitoimintaan kokonaisuutena. Ekotukihenkilöt tarvitsevat tukea tärkeässä tehtävässänsä. Kyselyn mukaan he kokevat saamansa tuen hyvin tärkeäksi ekotukena onnistumisen ehdoksi, sillä suurimmalla osalla heistä ei ole ympäristöalan ammatillista osaamista. Kysely paljastaa, mitkä tukimuodot on koettu hyödyllisimmiksi. Näitä palveluita ovat mm. ekotukikoulutukset, kuukausikirjeet, ekotuen intra-sivut ja erilaiset vierailut. Selvitys nostaa esille joitakin ekotukitoiminnan menestymisen ja kehittymisen avainkysymyksiä. Ekotukihenkilöiden vaikutusmahdollisuuksien kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että heillä on lähiesimiehensä tuki myös ekotukiasioissa. Toiseksi ekotukitoiminta on kytkettävä selkeämmäksi osaksi organisaation ympäristöjohtamista, jotta nämä tukisivat parhaalla mahdollisella tavalla toisiaan ja ekotukihenkilöllä olisi vakaampi perusta työllensä. Lisäksi ekotukitoiminnan vaikuttavuutta olisi pystyttävä nykyistä paremmin arvioimaan, mm. suhteessa energiankulutukseen, jätteisiin jne. Kaiken kaikkiaan ekotukitoiminta on vakiinnuttanut asemansa jo kymmenkuntaan suomalaiseen kaupunkiin sekä muutamaan virolaiseen kaupunkiin. Ekotukitoiminnan tarpeellisuus on ollut tiedossa jo pitkään, ja tämä selvitys vahvistaa käsityksen, että sen kautta on saavutettu monenlaisia ympäristöhyötyjä ja sosiaalisia hyötyjä, mutta jossain määrin myös taloudellisia hyötyjä. Kaupunkien yhteistyö on ollut avainasemassa ekotukitoiminnan käynnistämisessä, mutta myös sen jatkokehittämisessä ja tehostamisessa. Kiitän ansiokkaan selvityksen kokoamisesta Johanna Korpikoskea sekä Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukitoiminnan koordinaattoreita hyvästä panoksesta raporttia varten. Pekka Kansanen Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja 5

6 SISÄLTÖ 1 Johdanto Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Vastaajien taustatiedot Raportin rakenne Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kaupunkien ekotukitoimintamallit Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Palvelukonseptin kehittäminen Vahvuudet Heikkoudet Toiminnan parantamisen ydinkohdat Kyselytutkimuksen tulokset Ekotukihenkilöiden näkemys ekotukitoiminta työyhteisössä Ekotukitoiminta osana työyhteisön toiminnan ohjausta Tunnettavuus ja suhtautuminen työyhteisössä Vaikutus arkikäytäntöihin Luovuus Ekotukityö osana perustehtävää Toimintamallit ja pelisäännöt Tiedon jakaminen Palkitsemisjärjestelmät Tuki työyhteisöltä Vuorovaikutus ja yhteistyö Tukimallien hyödyllisyys ja tuen tarve Motivaation muutos ja viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Sitoutuminen ja kokonaistyytyväisyys ekotukitoimintaan Ekotukitehtävän monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus Tavoitteissa onnistuminen ja sitoutuminen toimintaan Yhteenveto ja tulosten tulkintaa Tutkimuksen arviointi Tulosten yhteenvetoa Pohdintaa ja johtopäätökset...51 Yhteystiedot Liitteet Liite 1. Helsingin kysymyslomake. 6

7 Kuviot Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net) Kuvio 3. Ekotukitoiminta työyhteisössä osana toiminnan jatkuvaa parantamista Kuvio 4. Ekotukihenkilöiden mielipiteiden huomioiminen toiminnan suunnittelussa...23 Kuvio 5. Ekotukitoiminnan tunnettavuus työyhteisössä Kuvio 6. Työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan...24 Kuvio 7. Ekotukitoiminnalla on konkreettisia vaikutuksia työpaikan arkikäytäntöihin...25 Kuvio 8. Työyhteisön luovuutta kuvaavien väittämien keskiarvot Kuvio 9. Ekotukitoiminnan sovittaminen muiden työtehtävien rinnalle Kuvio 10. Ekotukitoimintaan käytetty työaika kuukaudessa Kuvio 11. Käytettävissä olevan työajan riittäminen ekotukihenkilön tehtävien hoitamiseen Kuvio 12. Ekotuki-/ympäristöasioissa ekotukihenkilön puoleen kääntyvät muut työntekijät...28 Kuvio 13. Ekotuki- / ympäristöasioiden käsittely työyhteisön yhteisissä kokouksissa Kuvio 14. Uusien työntekijöiden ja sijaisten perehdyttäminen ekotuki- / ympäristöasioihin Kuvio 15. Ekotukihenkilön lähiesimieheltä saaman tuen riittävyys...31 Kuvio 16. Yhteistyötä muiden ekotukihenkiöiden kanssa tekevät...32 Kuvio 17. Yhteistyömuotoja, joita ekotukihenkilöt ovat tehneet muiden ekotukihenkilöiden kanssa...33 Kuvio 18. Motivaation muutos viimeisen 12 kuukauden aikana Kuvio 19. Viihtyminen ekotukihenkilön tehtävässä Kuvio 20. Ekotukihenkilön sitoutuminen ekotukitoimintaan Kuvio 21. Tyytyväisyys ekotukitoimintaan kokonaisuutena Kuvio 22. Lisätukitarpeet Helsingissä Kuvio 23. Lisätukitarpeet Espoossa Kuvio 24. Lisätukitarpeet Turussa...42 Kuvio 25. Lisätukitarpeet Oulussa Kuvio 26. Ekotukitehtävien monipuolisuus ja ekotukihenkilöiden aktiivisuus...44 Kuvio 27. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet, sitoutuneisuus luokittain Kuvio 28. Ekotukitoiminnan tavoitteissa onnistumisen keskiarvopisteet sitoutuneisuus- ja kokonaistyytyväisyysluokittain Taulukot Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma...11 Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa Taulukko 4. Ekotukihenkilöiden tehtävää selkeyttävät vaihtoehdot Taulukko 5. Työyhteisön tuki ekotukitoiminnalle Taulukko 6. Ekotukihenkilöiden osallistuminen tarjottuihin tilaisuuksiin Taulukko 7. Yleisarvosana ekotuen järjestämille koulutuksille...32 Taulukko 8. Ekotukitoiminnan tukimuodot Helsingissä Taulukko 9. Ekotukitoiminnan tukimuodot Espoossa Taulukko 10. Ekotukitoiminnan tukimuodot Oulussa Taulukko 11. Ekotukitoiminnan tukimuodot Turussa Taulukko 12. Sitoutuneisuus- ja tyytyväisyysjakauma kaupungeittain (3-luokkainen)...39 Taulukko 13. Ekotukitoiminnan aloittamisen innoittaja Taulukko 14. Ekotukitoiminnan kehityskohteissa onnistuminen Helsingissä

8 1. Johdanto Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 8

9 1.1. Resurssiohjaus ja ekotukitoiminta suurissa kaupungeissa Tuottavuus, tehokkuus ja kilpailukyky ovat arkipäiväisiä, toivottavia ja tavoiteltavia asioita myös kuntaorganisaatiossa. Kilpailukyky edellyttää, että oikeita asioita tehdään tehokkaasti. Samalla työelämän tuottavuutta on pyrittävä edistämään kestävin keinoin. Tällä hetkellä maailman ihmiset käyttävät vuositasolla keskimäärin 1,5 maapallon edestä luonnonvaroja. Suomi on Euroopan ympäristöviraston tekemissä resurssitehokkuustarkasteluissa sijoittunut toistaiseksi häntäpäähän. Meidän suomalaisten elintapojen ylläpitämiseen tarvitsisimme luonnonvaroja lähes 3,5 maapallon edestä. (Sitra 2013). Panostaminen alueelliseen resurssitehokkuuteen lisää ekologista kestävyyttä, mutta hyödyt näkyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin paranemisena. Kilpailukyky rakentuu siis sekä organisaation tuottavuudesta että organisaation oikeista strategisista valinnoista tarkoittaen sitä, että kun strategia on kunnossa, voidaan tuottavuutta kehittämällä rakentaa kilpailukykyinen organisaatio. Suomen kuuden suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu) kaupunginjohtajat perustivat Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston helmikuussa vuonna Verkoston tarkoitus on edistää EU:n ilmastotavoitteita, parantaa energiatehokkuutta, lisää uusiutuvaa energiaa ja kehittää vähähiilistä kaupunkipolitiikkaa. Ensimmäisen vuoden aikana ilmastoverkosto on edistänyt uusiutuvan energian käyttöä, energiatehokasta rakentamista ja energianeuvontaa, ilmastovaikutusten huomioon ottamista budjetoinnissa, kaupunkilaisten ilmastoneuvontaa, kaupunkien henkilöstön ekotukitoimintaa ja matkustustarpeen vähentämistä muiden muassa videoneuvotteluilla. Ekotukitoiminnalla tarkoitetaan työpaikoille soveltuvaa toimintamallia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toimintaa toteutetaan työyhteisöihin nimettävien ja kou- lutettavien ekotukihenkilöiden avulla, jotka opastavat ja kannustavat työtovereitaan ympäristön kannalta järkevämpiin toimintatapoihin. Toimintamallin avulla työntekijöiden ympäristötietoisuus lisääntyy, työpaikkojen resurssitehokkuus paranee ja edistetään luonnonvarojen viisaampaa käyttöä. Mukana ekotukitoiminnassa on jo 16 kaupunkia ja yli 2700 ekotukihenkilöä Suomessa ja Virossa. Toimintaa ja sen kehittämistä koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. (Ekotuki 2013). Ekotukitoiminta sai alkunsa Helsingissä, kun joukko ympäristökasvattajia pohti kuinka kaupungin ympäristötyötä saataisiin tehostettua ja koottua yhteen tietoa ja toimintatapoja. Ongelmana olivat strategiat, ohjelmat, seminaarit ja koulutukset, joissa oleva Kuva: Turun kaupunki tieto ja tavoitteet eivät riittävästi jalkautuneet käytännön toimiksi. Virastotasolla työntekijät eivät esimerkiksi tienneet virastojensa olemassa olevista ympäristöjärjestelmistä. Lisäksi ympäristöasioista puhuttiin vain ammattikielellä ja tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista oli hajallaan. Kaikki suunnitelmat tuntuivat yksinkertaisesti olevan liian kaukana käytännön toiminnasta. Kaupungin työntekijöiden joukossa tiedettiin kuitenkin olevan paljon aktiivisia ihmisiä, jotka halusivat edistää ympäristöasioita. Kuinka heidät valjastettaisiin opettamaan ja innostamaan muitakin huomioimaan ympäristönäkökulma? Tältä pohjalta syntyi ajatus ekotukitoiminnasta, johon otettiin vaikutteita muun muassa atk-tukihenkilötoiminnasta ja WWF:n GreenOffice -ympäristöjärjestelmästä. Suomen kuusi suurinta kaupunkia ovat nykyisin kaikki mukana ekotukitoiminnassa. Käytännön toteutusta varten kaupungit ovat joko hankkeistaneet ekotukitoiminnan ohjauksen tai se on vakiinnutettu osaksi omaa toimintaa. Ekotukikoordinaattorit ohjaavat, tukevat ja kehittävät ekotukitoimintaa kaupunkiorganisaatiossa ja suurten kaupunkien yhteistyöverkostossa. 9

10 1.2 Tutkimusraportin tavoitteet ja toteutus Tämän raportin tutkimusosion kohteena on ekotukitoiminta neljässä suuressa kaupungissa (Helsinki, Espoo, Turku ja Oulu). Ekotukitoiminnan laajuus vaihtelee kaupungeittain: Helsingissä ja Espoossa nimettyjä ja koulutettuja ekotukihenkilöitä oli tutkimuksen tekohetkellä noin 3 % ja Turussa ja Oulussa noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Helsingissä toiminta alkoi vuonna 2006, Espoossa vuonna 2009, Turussa vuonna 2011 ja Oulussa vuonna Tämä tutkimusraportti on osa tradenomi (YAMK) -opinnäytetyötä. Vaatimukset vastuullisuudesta ovat lisääntyneet kaikilla yhteiskunnan alueilla ja organisaatiot panostavat eko-ohjaukseen ja ympäristökuormittamisen keventämiseen. Motivoituminen ja sitoutuminen eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja niihin voivat vaikuttaa pääseekö henkilöstö osallistumaan oppimiseen ja työn kehittämiseen. Ekotukitoiminnolta odotetaan ja edellytetään koko toiminnon kannattavuustarkastelua myös kustannus- ja tuottavuusnäkökulmasta. Tällä näkökulmalla se tuo merkittävän lisäresurssin organisaation päämäärien saavuttamiseen. Ekotukihenkilöille suunnatun yhteiskyselyn tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksensä ekotukitoiminnan toimivuudesta työyhteisössä. Lisäksi selvitettiin, kuinka aktiivinen ekotukihenkilö on tehtävässään, muuttuiko motivaatio ja viihtyminen ekotukihenkilönä sekä ekotukitoimintaan sitoutumista ja toimintaa kohtaan koettua kokonaistyytyväisyyttä. Tutkimuksessa mukana olevien kaupunkiorganisaatioiden ekotukitoiminnan vahvuuksia, heikkouksia, kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä käsittelimme kaupunkien ekotukikoordinaattoreiden yhteisissä workshopeissa. Pyysin ekotukikoordinaattoreita kirjoittamaan yhteenvedon kaupunkiorganisaationsa ekotukitoimintamallista, laatimaan SWOT -analyysin ja kertomaan esimerkkejä ekotukitoiminnan hyvistä käytännöistä. Ekotukihenkilöille suunnattu yhteiskysely on kokonaistutkimus, jonka kohderyhmänä olivat suurten kaupunkien kaikki ekotukihenkilöt. Kuuden suurimman kaupungin joukossa Tampere on vasta käynnistänyt toiminnan, eikä ekotukikoulutuksia vielä kyselyn toteutuksen aikaan ollut toteutettu. Vantaa on ollut mukana ekotukitoiminnassa vuodesta 2009, mutta he kokivat yhteiskyselyn resursoinnin haasteelliseksi. Kysely lähetettiin Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukihenkilöille sähköpostilla välisenä aikana. Kuviossa 1 on esitetty kyselytutkimuksen ekotukihenkilöiden kokonaismäärä (perusjoukko), vastanneiden määrä ja vastausprosentti eri kaupungeissa. Ekotukitoiminnan käynnistymisajankohta vaihtelee mukana olleissa kaupungeissa. Taulukossa 1. on vastaajat ryhmitelty kaupungin ja vastaajan ekotukitoiminnan aloitusvuoden perustella. Ekotukitoiminta on jatkunut Helsingin ja Espoon kaupungeissa pisimpään. Turku ja Oulu ovat käynnistäneet toiminnan vuosina 2011 ja Koko aineistosta puuttui työn aloitusvuosi 6,5 %:lta vastaajista (662 vastaajaa, 43 puuttuvaa arvoa). Vastannut Ei vastannut Helsinki 29 % Espoo 48 % Turku 62 % Oulu 45 % Kuvio 1. Vastaajien kokonaismäärät ja vastausosuudet kaupungeittain. 10

11 Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä Aloitusvuosi Yhteensä n % 35% 16% 13% 19% 16% 100% n % 19% 23% 21% 36% 100% n % 31% 69% 100% n % 100% 100% n % 16% 13% 13% 21% 37% 100% Taulukko 1. Vastausten jakauma ekotukitoiminnan aloitusvuoden mukaan. Ekotukitoiminnan yhteiskysely toteutettiin Digium Enterprise-, Webropol- ja Zef-kyselyohjelmilla. Jokainen kaupunki huolehti omasta tiedotuksestaan. Osa kyselylomakkeen kysymyksistä (43 kpl) oli kaupunkikohtaisia ja osassa kysymyksiä oli kaupunkikohtaisia väittämiä. Kyselyn tulokset on esitetty lukumäärinä ja prosenttiosuuksina. Helsingin osa-aineiston toiminnan tavoitteissa onnistumista mittaavat yhdeksän kysymystä yhdistettiin keskiarvomuuttujiksi niille tutkittaville, jotka olivat vastanneet vähintään viiteen alakohtaan. Eri tekijöiden välisiä tilastollisia yhteyksiä on testattu khi 2 testein ja ANOVA-malleilla, merkitsevyysrajana p<0,05. Kyselyn analysoinnissa käytettiin SPSS for Windows -ohjelmiston versiota Ikä Alle 30 vuotta vuotta vuotta 60+ Yhteensä % % % % % Helsinki Nainen Mies Yhteensä Espoo Nainen Mies Yhteensä Turku Nainen Mies Yhteensä Oulu Nainen Mies Yhteensä Yhteensä Taulukko 2. Vastaajien taustatiedot. Sukupuoli ja ikäjakauma. 1.3 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi yhteensä 662 henkilöä. Vastanneista naisia on 83 % ja miehiä 17 %. Vastaajien ikä luokiteltiin neljään luokkaan. Ikä- ja sukupuolijakauma on esitetty taulukossa 2 ja vastaajien asema taulukossa 3. Vastaajista 11 % työskenteli esimiesasemassa ja yli puolella (56 %) on terveys- ja sosiaalialan tai kasvatustieteellisen alan koulutus. Terveys- ja sosiaaliala oli edustetuin lukuun ottamatta Espoon vastaajia, joilla kasvatustieteel- 11

12 Työntekijä/ Käytännön suorittava taso/ Asiantuntija työnjohto* toimihenkilö Johto % % % % Helsinki Espoo Turku Oulu Yhteensä linen koulutusala oli hieman edustetumpi. Muut koulutusalat (tekninen, palveluala, luonnontieteellinen, kaupallinen, yhteiskuntatieteellinen, maa- ja metsätalousala tai jokin muu) edustivat kukin alle tai enintään 10 %:n osuutta vastaajista. *sisältää esimiehet ja tiimin tai ryhmän vetäjät Taulukko 3. Vastaajien taustatiedot. Asema organisaatiossa. 1.4 Raportin rakenne Luvussa 1 esitellään ekotukitoiminnan yhteiskyselyn tausta, tavoitteet ja toteutus. Luvussa 2 esitellään kyselytutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien ekotukitoimintamalleja ja ekotukikoordinaattoreiden näkemyksiä toiminnan jatkokehittämisestä SWOT -analyysin muodossa. Luvussa 3 raportoidaan kyselyn tulokset. Ra- portin viimeisessä luvussa analysoidaan tuloksia yleisellä tasolla ja käsitellään seikkoja joita kaupungeissa olisi syytä ottaa huomioon kyselyä uusittaessa sekä esitetään mahdollisia käytännön kehittämistoimenpiteitä. Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 12

13 2. Ekotukitoiminnan palvelukonsepti Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 13

14 2.1 Kaupunkien ekotukitoimintamallit Ekotukitoiminnan tavoitteena on, että työntekijät tunnistaisivat työnsä ympäristövaikutukset ja ottaisivat ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat käyttöön. Ekotukitoiminnan myötä vaikeaselkoinenkin ympäristötietous pyritään tuomaan esille selkeästi ja niin, että ymmärrys ympäristöasioiden kuulumisesta kaikille ja osaksi kaikkea tekemistä tulee selväksi. Lisäksi tavoitteena on, että hyvien käytäntöjen jakaminen ja opastaminen tehostuu, ja tieto sekä toiveet välittyvät organisaatiossa myös alhaalta ylöspäin. Ekotukihenkilöiden työtä tuetaan erilaisilla koulutuksilla, verkostotapaamisilla ja materiaaleilla. Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi ekotukitoimintaa kansallisella tasolla. Käytännössä koordinointi tarkoittaa sitä, että toiminnan aloittava organisaatio ottaa yhteyttä Helsingin koordinaattoriin ja tutustuu ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaukseen (kuvio 2.). Jos organisaatio päättää aloittaa ekotukitoiminnan, pyydetään sitä toimittamaan tiedot Helsingin ylläpitämään rekisteriin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Helsingin kaupunki omistaa tavaramerkin ekotukitoiminnan logoon ja myöntää logon käyttöoikeuden toiminnan aloittavalle organisaatiolle. Organisaatioilla on mahdollisuus ottaa myös koko ekotukitoiminnan visuaalinen ilme käyttöönsä. Lisäksi Helsinki ylläpitää ekotukitoiminnan yhteisiä verkkosivuja osoitteessa net ja toimii ekotukitoiminnan Facebook-sivujen ylläpitäjänä. Muiden kaupunkien koordinaattorit pääsevät halutessaan Facebook-sivujen sisällöntuottajiksi. Vuoden 2012 merkittävin tunnustus kaupunkien ekotukitoiminnalle oli Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) myöntämä Uudenmaan ympäristöpalkinto. Palkinto myönnettiin Helsingin kaupungin kehittämälle ekotukitoiminnalle ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja ympäristötietoisuuden edistämisestä. Palkintoraati vakuuttui myös ekotukitoiminnan vaikutuksista ja toimintamallin leviämisen helppoudesta. Ekotukitoiminnan kymmenen askelta 1. SITOUDUMME ympäristövastuullisuuden edistämiseen. 2. NIMEÄMME ja koulutamme työyhteisöihimme ekotukihenkilöitä. 3. TUEMME ekotukihenkilöitä ja heidän työtään. 4. SELVITÄMME ympäristöasioiden tilan ja tunnistamme omat vaikutusmahdollisuutemme. 5. SÄÄSTÄMME energiaa ja vettä. 6. EHKÄISEMME jätteen syntyä, kierrätämme ja lajittelemme. 7. HUOMIOIMME ympäristönäkökohdat hankinnoissa. 8. EDISTÄMME kestävää liikkumista. 9. OTAMME ekotukitoiminnan huomioon suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa. 10. VARMISTAMME ekotukitoiminnan jatkuvuuden. Kuvio 2. Ekotukitoiminnan palvelukonseptin kuvaus (www.eco-support.net). 14

15 Helsingin ekotukitoiminta Helsingin kaupungilla työskentelee noin työntekijää ja kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Suurin osa työntekijöistä ei ole saanut koulutuksessaan tietoa oman työn ympäristövaikutuksista ja niiden pienentämisestä. Tieto energia- ja ekotehokkaista ratkaisuista on hajallaan ja välillä vaikeasti ymmärrettävää. Tieto tulisikin viedä lähelle työntekijää selkeästi esitettynä. Helsingin ympäristökasvattajien yhteistyöryhmässä luotiin tähän tarpeeseen ekotukitoiminta. Vuonna 2006 alkanut ekotukitoiminta oli yksi Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman toimenpiteistä. Tavoitteena oli kouluttaa kaupungin jokaiseen työyksikköön ekotukihenkilö (1 hlö / max 100 työntekijää) niin että vuoden 2008 loppuun mennessä koulutettuja ekotukihenkilöitä olisi Kuva: Margit Jensen/Helsingin kaupunki Helsingissä asetetaan vuosittain tavoitteita ekotukikoulutusten ja konsultointien määrälle sekä viestinnälle. Vuonna 2012 kaikki toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2012 loppuun mennessä Helsingissä oli järjestetty 41 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 1008 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Jatkossa Helsingissä on syytä suunnata resurssit jo koulutettujen ekotukihenkilöiden työn tukemiseen kuten muun muassa jatkokoulutukseen ja innostuksen ylläpitämiseen. Helsingin kaupungissa ekotukitoimintaa koordinoidaan kaupungin ympäristökeskuksesta, jossa tehtävään on vakituinen toimi. Lisäksi kaupungin talous- ja suunnittelukeskus tukee vuosittain ekotukikoulutusten järjestämistä muutamalla tuhannella eurolla kaupungin koulutusorganisaatio Oiva Akatemian kautta. Toiminnalle ei ole vielä asetettu isompia määrällisiä kaupunkitasoisia tavoitteita. Viestiä kaupungin kahden prosentin vuosittaisesta energiansäästötavoitteesta on viety aktiivisesti eteenpäin verkostossa. Helsingin ekotukitoiminnasta on tehty useita tutkimuksia ja selvityksiä, joissa on muun muassa tunnistettu ekotukitoiminnan onnistumisen kriteerejä ja tekijöitä sekä toiminnan vahvuuksia. Muutamia ohessa: Toiminta on kaikin puolin käytännönläheistä ja konkreettista. Toiminnan myötä on saatu rakennettua innostuneiden ihmisten verkosto, joka saa toiminnasta uudenlaista draivia omaan työhönsä. Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti kaupungin omia resursseja. Ekotukitoiminta voi olla se alkuun paneva voima, jonka myötä ympäristöasiat nivoutuvat koko organisaation toimintaan ja palveluiden kehittämiseen. Toiminnan myötä ympäristöä vähemmän kuormittavat toimintatavat leviävät myös työntekijöiden yksityiselämään. (Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, Helsingin kaupungin ympäristökeskus) 15

16 Espoon ekotukitoiminta Espoon kaupungin henkilöstömäärä oli vuoden 2012 lopussa noin henkilöä. Ekotukitoiminta aloitettiin vuonna 2009 EU-rahoitteisen Julia 2030-hankkeen resurssien turvin. Ekotukitoiminnan aloittamisen taustalla oli pääkaupungin ilmastostrategia ja Espoon toimenpideohjelma ilmastostrategian toteuttamiseksi. Ympäristövastuuhenkilöiden koulutustavoite (50 henkilöä vuonna 2009) oli kirjattu myös Espoo-strategiaan Ensimmäiset ekotukihenkilöt koulutettiin marras-joulukuussa Ekotukitoiminnan aloittamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä muiden Julia hankkeeseen osallistuvien kuntien kanssa. Merkittävää tukea ja käytännön apua saatiin Helsingin ympäristökeskuksesta, josta lainattiin muun muassa toimintamuotoja ja valmiita materiaaleja. Julia-hankkeen päätyttyä ekotukitoiminta vakiintui pysyväksi toimintamuodoksi vuoden 2012 alusta lähtien. Ekotukikoordinaatiovastuu on Espoon ympäristökeskuksella, jossa on vakituinen toimi ja noin puolet työajasta varattu ekotukitoiminnan koordinaatiotyötä varten. Ympäristökeskus asettaa vuosittain tavoitteet ekotukikoulutusten, -tapahtumien ja ekotuki-infokirjeiden määrälle. Tavoitteisiin on päästy joka vuosi, paitsi vuonna 2012, jolloin ei järjestetty lainkaan Espoon ekotukihenkilöiden omia ekotukitreffejä. Vuoden 2012 loppuun mennessä Espoossa oli järjestetty 19 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 387 ekotukihenkilöä. Peruskoulutuksia on järjestetty vuosittain 2 8 kappaletta. Peruskoulutuksista ¾ on ollut räätälöity jollekin tietylle toimialalle tai tulosyksikölle. Ekotukitoiminta lähti aluksi laajentumaan ennakko-odotuksia nopeammin. Oleellista tässä oli johdon tuen saaminen kaikilta toimialoilta. Ekotukitoiminnan laajentuminen on viime vuosina painottunut niihin tulosyksiköihin, jotka ovat itse halunneet panostaa ekotukiverkoston kasvattamiseen. Ekotukihenkilöitä on nyt kaikilla toimialoilla, mutta verkosto ei kata vielä kaikkia yksiköitä. Merkittävä saavutus on, että lähes kaikkiin kouluihin, päiväkoteihin ja nuorisotiloihin on koulutettu ekotukihenkilö. Ekotukitoiminnan painopistettä pitäisi vähitellen siirtää uusien kouluttamisesta jo koulutettujen ekotukihenkilöiden tukemiseen. Myös väliportaan ekotukikoordinaattoriverkoston rakentaminen olisi tarpeen (vrt. Helsingin virastojen ekotukiyhdyshenkilöt). (Tuija Stambej, ympäristötarkastaja, Espoon kaupungin ympäristökeskus) Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki 16

17 Turun ekotukitoiminta Ekotukikoulutus aloitettiin syksyllä 2011 osana kestävän kehityksen budjetointia. Talousohjauksen kautta vuonna 2011 pyydettiin eri tahoja nimeämään ekotukihenkilö. Taustalla on poliittinen aloite kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisestä Turun kaupungissa. Turussa ekotukitoiminta on linjattu osaksi kaupungin päästövähennystavoitteiden toteuttamista ja tätä tukemaan on luotu systemaattinen järjestelmä jolla päästövähennystavoitteet kootaan yhteen. Koordinaatio hankkeella on Turun konsernihallinnossa. Ekotukitoiminta on osa Kestävän kehityksen budjetointia. Koko hankkeen budjetti on euroa per vuosi ( ). Turun kaupungin henkilöstötyövuosien määrä oli vuoden 2012 lopussa noin Vuoden 2012 loppuun mennessä Turussa oli järjestetty 12 peruskoulutusta, joissa oli koulutettu yhteensä 169 ekotukihenkilöä. Lisäksi vuonna 2012 oli lähtötilannekartoitussuunnitelmaa valmiina 166 kappaletta. Tärkeimmät tavoitteiden saavutukset ekotukitoiminnan osalta ovat olleet Kuva: Turun kaupunki Kasvatus- ja opetustoimen vähintään 2 prosentin käyttösähkönsäästöporkkana osana ekotukitoimintaa, tuotti 569 MWh säästön, joista 37 yksikköä sai kannustinrahan. Toiminta jatkuu vuonna Ekotukitoiminta on laajentunut tavoitteiden mukaisesti Turun kaupunkikonsernissa ja se näkyy yhä useampien yksiköiden omassa viestinnässä. Tietotaidon koonti sivustolle, jossa lähtötilannekartoitukset ovat nähtävillä koko Turku konsernin ekotukiverkostolle. (Stella Aaltonen, hankejohtaja, Turun konsernihallinto) Kuva: Turun kaupunki 17

18 Oulun ekotukitoiminta Ekotukitoiminta käynnistettiin Oulussa vuonna 2012 osana ILMO Oulun seudun ilmastoportti -hanketta. Oulun seudun ympäristötoimen toteuttama kaksivuotinen hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Hankkeen päättymisen jälkeen ekotukikoordinaatiovastuu säilyy Oulun seudun ympäristötoimella, jossa tehtävä on sisällytetty uuteen vakinaiseen ympäristötarkastajan toimenkuvaan. Oulun kaupungin henkilöstön määrä oli lähes henkilöä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosi 2012) toiminnan painopiste oli ekotukitoiminnan peruskoulutuksissa. Kouluttajina toimivat asiantuntijat Oulun Jätehuollosta, Oulun hankintapalveluista, Oulun Energialta, Oulun Tilakeskuksesta, Oulun tietotekniikasta sekä Oulun seudun ympäristötoimesta. Vuoden aikana järjestettiin kuusi peruskoulutusta, joissa koulutettiin yhteensä 105 kaupungin työntekijää. Vuoden tavoitteeksi asetettiin 150 koulutettua ekotukihenkilöä. Vaikka tavoitetta ei aivan saavutettu, voidaan koulutettujen määrää pitää hyvänä. Myös toiminnan kattavuus oli hyvä, sillä koulutukseen osallistuttiin lähes kaikista kaupungin hallintokunnista. Lisäksi vuoden aikana järjestettiin kaikille ekotukihenkilöille yhteinen tapaaminen sekä vierailut Laanilan ekovoimalaitokseen ja Ruskon jätekeskukseen. Tärkeimpinä onnistumisina mainitaan Hyvän, toimivan ja Oululle sopivan toimintamallin luominen ja toiminnan vakiinnuttaminen. Koulutuksiin saatiin muodostettua asiantunteva ja innostava kouluttajatiimi. (Hanna-Mari Koivukoski, ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristötoimi) Kuva: Marjo Väisänen/Oulun kaupunki 18

19 2.2 Organisaation vaikutus ekotukitoimintamalliin Yksi ekotukitoiminnan vahvuuksista on sen mukautuvaisuus erilaisiin organisaatioihin. Perusajatuksena on, että koulutetut ekotukihenkilöt toimivat tehtävässään oman toimensa ohella. Jotta eri organisaatioissa toiminnasta saataisiin paras hyöty, täytyy koordinaation tapahtua organisaation sisällä ja siihen liittyvien koulutusten on pureuduttava juuri kyseisen organisaation strategiaan, ohjelmiin ja tavoitteisiin. Kaikilla mukana olevilla organisaatioilla onkin omanlaisensa peruskoulutus, jossa painotetaan juuri kyseiselle organisaatiolle oleellisia asioita. On myös tärkeää, että oman organisaation asiantuntijat sidotaan mukaan toimintaan ja sen kehittämiseen muun muassa koulutuksilla. Ekotukitoimintamalli muovautuu myös toteuttavan organisaation eri tasojen tarpeisiin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin virastoilla on jokaisella hieman erilainen tapa sitoa ekotukitoiminta osaksi viraston työtä ja mahdollisia ympäristöjärjestelmiä tai muita ohjausjärjestelmiä. 2.3 Palvelukonseptin kehittäminen Ekotukitoiminnan nykytilannetta hahmotetaan seuraavassa pääosin vertailemalla Helsingin, Espoon, Turun ja Oulun ekotukikoordinaattoreiden sanallisten analyysien pohjalta. Kesäkuun 2013 analyyseihin kirjattujen toimintaympäristön vahvuuksien ja heikkouksien lisäksi mukana on myös asioita, joihin jatkossa pitää tavalla tai toisella tarttua (mahdollisuudet ja uhat) Vahvuudet Arviot ekotukitoiminnan vahvuuksista vaihtelevat kaupungeittain. Helsingissä, jossa toiminta on jatkunut pisimpään, nousee vahvuudeksi toiminnan laajuus ja yhteistyöverkostot kaupungin sisällä, pääkaupunkiseudulla ja kuuden suurimman kaupungin kesken. Räätälöi- Kuva: Pirita Kuikka/Helsingin kaupunki 19

20 Kuva: Tuija Stambej/Espoon kaupunki dyt koulutukset ja kaupungin asiantuntijat tukevat toiminnan muovautuvuutta kaupunkien erityistarpeisiin. Ympäristökuormituksen vähentämisessä ekotukitoiminta ja ympäristöjärjestelmätyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Helsingissä nähdään ekotukitoiminnan vaikuttavan jo asennetasolla ja sen käytäntöjen siirtyvän myös vapaa-ajantoimintaan. Espoossa ekotukitoiminta on alusta alkaen ollut osa kaupungin ympäristöjohtamisjärjestelmää. Toiminnan pysyvyys on varmistettu Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan koordinaation vakinaistamisella. Näin tehtiin myös Helsingissä tätä raporttia kirjoitettaessa. Oulussa vahvuutena nähdään myös motivoituneet ja innostuneet ekotukihenkilöt sekä kouluttajatiimin asiantuntevuus. Turussa vahvuutena nähdään työyhteisölle asetetut ekotukitoiminnan tavoitteet ja niiden läpinäkyvyys sekä yksikön sähkönsäästölle rakennettu palkitsemiskäytäntö. Turun vahvuutena mainitaan myös yhteistyö eri tahojen kanssa (lähialue, suurimmat kaupungit) Heikkoudet Johdon sitoutumisen puute koetaan Helsingissä ja Turussa heikkoutena. Espoossa väliportaan koordinaatio puuttuu ja riittävän tuen antaminen on haasteellista. Helsingissä nähdään ekotukihenkilöille annettava tuki riittämättömäksi ja Turussa resurssit ovat vähäiset suhteessa tarpeisiin ja saataviin hyötyihin Toiminnan parantamisen ydinkohdat Merkittävimmiksi kehittämisen kohteiksi ekotukitoiminnan jatkuvuuden turvaamisen kannalta nousivat seuraavat painopistealueet: Innostuksen ja osaamisen kehittäminen kuten jatko- ja teemakoulutukset ja ekotukihenkilöiden työn tueksi tuotettava materiaali. Toiminnan vaikutusten systemaattinen mittaaminen ja arviointi kuten taloudellisten säästöjen todentaminen kaupungille. Toiminnan sisällön kehittäminen yhteistyöfoorumeilla ja ekotukitoimijoiden välisillä yhteistyöhankkeilla esim. uusien tavoitteellisuutta ohjaavien työkalujen kehittäminen. Ekotukirakenteiden tukeminen väliportaan koordinaatiolla Ekotukihenkilöverkoston laajentaminen tasapuolisesti eri puolille konsernia. Toimintamallin laajentaminen kaupunkiseudulle yhteistyön avulla. Helsingissä, Espoossa ja Oulussa ekotukitoiminnan vaikutusten mittaaminen koetaan vaikeaksi ja puutteelliseksi. Helsingin suhde ympäristöjohtamiseen arvioidaan ohueksi ja tavoitteiden ja ohjauksen vähäisyys koetaan heikkoutena. 20

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012

Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla. Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Ekotukitoiminta -ympäristötekoja työpaikalla Pirita Kuikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus 23.10.2012 Mitä ekotukitoiminta on? Helsingin kaupungin kehittämä toimintamalli ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Helsingin ekotukitoiminta arvioitu millaisia olivatkaan tulokset? Pia Bäckman & Pirita Kuikka

Helsingin ekotukitoiminta arvioitu millaisia olivatkaan tulokset? Pia Bäckman & Pirita Kuikka Helsingin ekotukitoiminta arvioitu millaisia olivatkaan tulokset? Pia Bäckman & Pirita Kuikka 9.11.2011 Vaikutusten arviointi Gaia Consulting Oy taloudellisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa?

Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Mitä riskienhallinta on Espookonsernissa? Tietoisku Espoon kaupunginvaltuutetuille ja varavaltuutetuille 23.10.2013 Johanna Kattelus, riskipäällikkö p. 816 84218 Julkisyhteisöillä entistä haasteellisempi

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN www.gotowebinar.com TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN Webinaari 31.1.2017 Corporate Spirit Oy, Annukka Väisänen ja Esko Piekkari ENGAGING PEOPLE FOR SUCCESS MIKSI TÄMÄ TEEMA? Perinteisesti organisaatioissa

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä

HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET. Sopeutumisryhmä HELSINGIN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEN LINJAUKSET Sopeutumisryhmä 30.11.2016 1 Helsingin sopeutumisen linjausten aikataulu Sopeutumislinjaukset valmiina vietäväksi luottamushenkilöelimen käsittelyyn

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Turun kaupungin Ekotukitoimintakyselyn raportti 2015

Turun kaupungin Ekotukitoimintakyselyn raportti 2015 Turun kaupungin Ekotukitoimintakyselyn raportti 2015 Koostanut Ellinoora Jalonen 1. Kyselyn tausta Turun kaupungin ekotukihenkilöille suunnattu Ekotukikysely toteutettiin Webropol -lomakkeella 9.12.2015

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

1) Vastaajan taustatiedot

1) Vastaajan taustatiedot Seuran toiminnan arviointi: Hyvä xxxxx:n jäsen, Olet aloittamassa seuran toiminnan arviointikyselyyn vastaamista. Hienoa! Seuran toimintaa halutaan kehittää entisestään, ja sitä varten Sinun kokemuksesi

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Asuntotuotantotoimisto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Asuntotuotantotoimisto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) 143 n tulospalkkiojärjestelmä vuodelle 2016 HEL 2016-005570 T 01 02 03 01 Päätös päätti hyväksyä asuntotuotantotoimiston tulospalkkiojärjestelmän vuodelle 2016 seuraavasti:

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Jyväskylä 22112010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu:

Apta. Jäsentutkimus Yhteenveto N=255 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: Apta Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto 18.10. N55 Vastausprosentti noin 40 Tiedonkeruu: 11.-30.9.2013 Palvelut Jäsentutkimus 2013 (N55) Mitä Apteekkien työnantajaliiton (Apta) palveluja olet itse käyttänyt

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa Seija Friman Kieku-info 5.11.2012 Tilaisuus, Esittäjä Muutosjohtamisen kokonaisuus mistä muutosjohtamisessa on kyse? Muutosjohtamisen suunnittelu ja organisointi Miten

Lisätiedot