Elinvoimaiset kunnat ja alueet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elinvoimaiset kunnat ja alueet"

Transkriptio

1 Elinvoimaiset kunnat ja alueet

2 Esipuhe Alueellisen kehittämisen keskeisiä tavoitteita on tukea yrittäjyyden ja tuotantotoiminnan edellytyksiä kunkin alueen omiin vahvuuksiin perustuen sekä luoda viihtyisiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä asukkaille. Kuntien ja alueiden vahvuuksien hyödyntämistä tukemaan tarvitaan hyvin toimivat ja helposti saatavilla olevat palvelut kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut mukaan luettuina, selkeät hallinnolliset rakenteet sekä riittävän kattavat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset fyysiset ja sähköiset yhteydet. Vahvan ja monipuolisen osaamisen ja erilaisten yhteistyöverkostojen merkitys alueille kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Koulutuksen saatavuus ja korkeatasoisuus eri koulutusasteilla sekä osaavan työvoiman tarjonnan riittävyys ovat aluekehityksen kannalta keskeisessä roolissa. Viimeaikainen luonnonvaroihin perustuvan tuotannon vahva esiinnousu on avannut uusia mahdollisuuksia. Matkailun kehitysmahdollisuudet kasvavat ihmisten lisääntyvän vapaa-ajan myötä. Yhteisöllisyyteen ja verkostojen toimivuuteen tukeudutaan tulevaisuudessa entistä enemmän niin kaupunki- kuin maaseutualueilla. Kuntaliitto asettanut seuraavat neljä strategista linjausta kuntien ja alueiden elinvoimaisuuden edistämiseksi: 1. Vahvistettava kuntien ja alueiden edellytyksiä hakeutua yhteistyöhön ja verkostoihin omien resurssien ja osaamisen täydentämiseksi 2. Vahvistettava kuntien, seutujen ja alueiden edellytyksiä luoda omiin vahvuuksiinsa perustuvia kilpailukykyisiä ja innovatiivisia toimintaympäristöjä 3. Tuettava alueellisen hallinnon uudistamista sekä kuntiin perustuvien maakuntien liittojen rakenteen ja aseman selkiyttämistä ja vahvistamista 4. Vahvistettava kuntien ja alueiden omaehtoisen kehittämisen resursseja kansallisesti ja Euroopan unionissa Kunkin linjauksen alla esitettyjen tavoitteiden toteutumiseen vaaditaan laajaa yhteistyötä yhteiskunnan eri tahojen ja organisaatioiden kanssa. Alueiden kehittymisessä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja samansuuntaista toimintaa julkisen sektorin eri toimijoilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta osaamiskeskuksilta sekä luonnollisesti kansalaisilta. Tämä ei onnistu ilman yhteisiä strategisia tavoitteita. Näiden tavoitteiden asettaminen siten, että niiden taakse saadaan mahdollisimman laajat toimijoiden joukot, on ensiarvoisen tärkeää. Elinvoimaiset kunnat ja alueet -julkaisu on valmisteltu Kuntaliiton strategiatyön osana. Julkaisussa esitetyt linjaukset ja niitä eteenpäin vievät tavoitteet on käsitelty ja hyväksytty Suomen Kuntaliiton hallituksen kokouksessa Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto 2

3 Mitä alueellinen kehittäminen on? Alueellinen kehittäminen on sarja erilaisia toimia, joilla halutaan parantaa alueen yhteiskunnallistaloudellista tilaa mm. vahvistamalla yritys- ja tuotantotoiminnan edellytyksiä sekä kompensoimalla sijainnista aiheutuvia haittoja. Alueellisen kehittämisen yleisenä perusajatuksena on ollut tuen suuntaaminen erityisesti heikoimmille alueille jotta Suomen tasapainoisen alueellisen kehityksen tavoite saavutettaisiin. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Tämä tapahtuu hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluepolitiikka on julkisen vallan eri alueiden kehitystä tukevaa tai kaikkia alueita kehittävää toimintaa, jossa peruslähtökohtana on hyvinvoinnin tasainen alueellinen jakautuminen. Laaja aluepolitiikka on alueiden laaja-alaista kehittämistä sektoripolitiikkojen (mm. työllisyys-, elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikka) kautta. Suppea aluepolitiikka on elinkeinotoiminnan tukemista erityisesti heikoimmin kehittyneillä alueilla ja on yleensä sektoripolitiikan lisäksi. Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimainen ja tasapainoinen aluerakenne ja alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Kuluneina vuosikymmeninä on siirrytty yhä enenevässä määrin heikommille alueille osoitetuista suorien tukien politiikasta koko maan kilpailukyvyn edistämistä tukevaan, alueiden omiin vahvuuksiin perustuvaan ohjelmaperusteiseen kehittämispolitiikkaan. Alueella tarkoitetaan tässä julkaisussa asiayhteydestä riippuen joko yhtä kuntaa laajempaa toiminnallista seutua, maakuntajakolain mukaista maakunnan aluetta tai useammista maakunnista muodostuvaa suuraluetta. Tarkastelun pääpaino on toiminnallisuudessa. Alueellisen kehittämisen ja alueidenkäytön tulee perustua taloudellisesti, sosiaalisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävään päätöksentekoon ja toimintaan. Tällöin tavoiteltu talouden kasvu on tasaista ilman velkaantumista ja varastojen kuluttamista ja ihmisen toiminta on sopeutettu luonnon kestokykyyn. Asukkailla on tasavertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, päätöksentekoon osallistumiseen ja perusoikeuksien toteutumiseen asuinpaikasta riippumatta ja heillä on myös mahdollisuus säilyttää kulttuurien moninaisuus sukupolvelta toiselle. Alueen menestyksen reunaehtoja ovat omien erityisten vahvuuksien ja voimavarojen tiedostaminen, erikoistuminen, ydinosaamisen kehittäminen, vahva ja toimiva yhteistyöverkosto sekä kyky ja tahto verkottua sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Alueellisesta kilpailukyvystä puhuttaessa tarkastellaan sitä kuinka hyvin alue onnistuu houkuttelemaan yrityksiä, pääomia ja työvoimaa. Alueellinen erikoistuminen puolestaan lisää mahdollisuuksia alueelliselle työnjaolle ja toisiaan täydentävälle tuotannolle. Yksinkertaisimmillaan verkosto voidaan käsittää eriasteisiksi ja eri tavoin vakiintuneiksi suhteiksi toisistaan riippuvaisten ja yhteisen intressin ympärille organisoituneiden toimijoiden välillä. Verkostoissa yhteistyö perustuu vastavuoroisuuteen ja organisaatioiden väliseen tasa-arvoiseen yhteistyöhön yhteisen tavoitteen (esim. maakunnan kehityksen tilan parantaminen) puolesta. Alueellisen verkostoyhteistyön haasteita ovat mm. olemassa olevat hierarkkiset hallinto- ja suunnittelujärjestelmät sekä eri organisaatioiden erilaiset toimivaltuudet, jotka vaikuttavat niiden mahdollisuuksiin tehdä itsenäisiä päätöksiä. 3

4 Elinvoimaiset kunnat ja alueet Kuntaliiton alueellisen kehittämisen linjaukset Vahvistettava kuntien ja alueiden edellytyksiä hakeutua yhteistyöhön ja verkostoihin omien resurssien ja osaamisen täydentämiseksi OMAEHTOISTA ALUEELLISTA KEHITYSTÄ TUKEVAT RAKENTEET, TOIMINTAMALLIT JA VÄLINEET MURROKSESSA ALUERAKENTEEN KESKITTYESSÄ Suomen alueet ovat erilaisia. Myös niiden tarpeet ovat erilaisia. Tämä yhdessä käytettävissä olevien resurssien (työvoima sekä sen osaaminen, tuotantorakenne, infrastruktuuri, luonnonvarat) kanssa ovat lähtökohtana kulloinkin tarvittaville kehittämistoimille. Aluetaloudet ovat myös entistä alttiimpia kansainvälisille toimintaympäristön muutoksille. Viimeaikainen kaivannaisteollisuuden osuuden nousu on esimerkki siitä, miten alueen kehittymisen mahdollisuudet voivat hetkessä muuttua ulkoisten tekijöiden (mineraalien maailmanmarkkinahintojen nousu sekä tekniikan kehittyminen) vaikutuksesta. Alueiden vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuva kehittämistyö johtaa eriytyvien alueiden Suomeen. Tämä kehitys ei kuitenkaan saa johtaa alueellisen eriarvoisuuden lisääntymiseen. Alueellisen kehittämisen tavoitteena on saada aikaiseksi aktiivista eri tahojen välistä yhteistyötä ja kehittämismyönteistä ilmapiiriä, jolla halutaan estää suurten alueellisten hyvinvointierojen syntyminen. Erilaisten verkostojen merkitys alueellisessa kehittämisessä kasvaa: verkostomainen toimintatapa edesauttaa hyvien käytäntöjen leviämistä hyvinkin laajalle alueelle, kokoaa resursseja yhteisiä intressejä tukevaan markkinointiin ja alueen kehittämisen kannalta keskeiset organisaatiot yhteen. Toimintojen ja väestön ja sitä kautta kasvun entistä suurempi kasaantuminen kaupunkiseuduille haastaa tasapainoisen alueellisen kehityksen tavoitteen. Harvaan asutut ja syrjäiset alueet ovat tulevina vuosina kriittisimmässä tilanteessa. Myös nopeasti kasvavien kaupunkiseutujen sisäiset asumiseen, liikkumiseen ja sosiaaliseen eriytymiseen liittyvät haasteet tulevat vaatimaan yhä enemmän huomiota. Voimistuva rakennemuutos haastaa tulevaisuudessa erityisesti elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. Tuotannon rakennemuutoksen kiihtyminen lisää tulevaisuudessa apua tarvitsevien paikkakuntien määrää eikä alueilla itsellään ole juurikaan mahdollisuuksia selviytyä tilanteesta omin voimin. Valtio on viimeisten vuosien aikana pystynyt tehostamaan reagointikykyään äkillisissä rakennemuutoksissa ja kriisi-ilmoituksen kohdatessa pystytään työ- ja elinkeinoministeriössä tekemään hyvinkin nopeita tukipäätöksiä. Haasteena on miten jatkossa pystytään turvaamaan tuki myös pienemmille rakennemuutoksesta kärsiville paikkakunnille. Kuntien rooli aluekehittämisessä on tärkeä: ne ovat avaintoimijoita yritysten toiminta- ja innovaatioympäristöjen luomisessa sekä ihmisten asuinympäristöjen ja -mahdollisuuksien kehittämisessä. Kuntien aktiivinen toiminta eri tahojen yhteensaattamiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi vaikuttaa myönteisesti koko alueen kehitykseen. Kuntien toimet palvelurakenteen kehittämisessä ja peruspalvelujen tarjoamisessa ovat keskeisiä kilpailukykytekijöitä ja perusedellytyksiä myös muulle toiminnalle alueilla. Kilpailukyvyn eri osatekijöitä vahvistamalla voidaan osaltaan vaikuttaa alueellisen uusiutumisen mahdollisuuksiin. 4

5 Omaehtoisen alueellisen kehittämisen toimintamalli asettaa edelleen haasteita niin kehittämisstrategioiden laatijoille kuin strategioita toteuttaville. On oltava kykyä ja tahtoa elinvoimaisuuden kannalta tärkeiden uusien avausten tekemiseen ja riskinottoon. On pystyttävä myös joko alueellisentai verkostoyhteistyön kautta hakemaan täydennystä alueen omalle osaamiselle. On pystyttävä tunnistamaan oman alueen tavoitteita parhaiten palvelevia kehittämisen strategioita, toimintamalleja ja keinoja. Omaehtoisen ja aluelähtöisen kehittämistoiminnan edellytyksenä on, että yhteiskunnan rakenteet antavat tilaa toimijoiden omille valinnoille ja ratkaisuille, oli sitten kyse toimintaa ohjaavasta lainsäädännöstä, kehittämisstrategioista tai rahoitusohjelmista. Toinen keskeinen edellytys on, että on käytettävissä riittävät taloudelliset resurssit sekä toimivat kehittämisvälineet tavoitteiden toteuttamiseen. Alueen maineen kehittämiseen ja kilpailukyvyn tukemiseen on hyvä löytää yhteiset tavoitteet ja viestit. Kehittämis- ja markkinointityöhön on koottava voimavaroja ja hyödynnettävä esimerkiksi seudullisia kehittämisorganisaatioita. Kehittämisen reunaehdoista keskeisimmät ovat ihmisten osaaminen sekä liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuus sekä laatu. Puutteelliset tai huonokuntoiset yhteydet voivat pahimmillaan viedä pohjaa pois muilta kehittämispanostuksilta. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen tulee olla hallittua, mikä merkitsee erityisesti kasvavien kaupunkiseutujen hajarakentamisen riittävää ohjaamista. Myös kehittämismyönteisen ilmapiirin luominen ja yhteistyökulttuurin vahvistaminen on entistä tärkeämpää. Nykyinen kuntarakenne on palvelujen järjestämisvelvollisuuden ja kehittämisvastuun näkökulmasta tällä hetkellä suurten haasteiden edessä. Kuntaliiton Uusi Kunta 2017-hankkeessa pureudutaan mm. siihen, voisiko tulevaisuuden Suomessa olla useita erilaisia kuntarakenteita (voivatko järjestämisvastuut olla erilaisia ja voivatko kunnat muodostua toisistaan poikkeavista rakenteista). Alueellisen kehittämisen näkökulmasta törmätään kuntarakennetta uudistettaessa seuraaviin kysymyksiin: kuinka tehtäviltään ja rakenteiltaan erilaisten kuntien panostukset kehittämistyöhön ohjautuisivat ja kuinka niiden kehittämistarpeet saataisiin sovitettua yhteen laajempaa alueellista tasapainoa tukevasti ja mitkä ovat kuntien vaihtoehtoiset tavat yritysten toimintaympäristöjen sekä asuinympäristöjen kehittämisessä. Seinäjoen seudun kuntien yhteistyö Seinäjoen seudulla toteutunut merkittävä kuntaliitos on edistänyt maankäytön, asumisen ja liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisen edellytyksiä. Samalla alueen kunnat jatkavat yhteistyötä jossa pääkohteina ovat seudullinen rakennemalli ja yhteinen asuntopoliittinen ohjelma. Rakennemallin yhteydessä tehdään palvelukartoitus ja selvitetään palvelujen saavutettavuutta. Kaikki kaupunkiseutusuunnitelmakunnat ovat mukana yhteistyössä ja yhteistyöaluetta on laajennettu. KANSAINVÄLISTEN YHTEYKSIEN JA -YHTEISTYÖN MERKITYS TULEVAISUUDESSA KASVAA Rajanylittävä ja kansainvälinen yhteistyö on tulevaisuudessa erilaisille aluetalouksille entistä merkittävämpää. Eri toimijoiden välinen yhteistyö niin naapurimaiden raja-alueiden kanssa kuin laajemman kansainvälisen toiminta-alueen (Itämeren ja Barentsin alueet) puitteissa on lisääntynyt erityisesti EU-jäsenyyskaudella. Erilaiset kehityskäytävät tukeutuvat tietyn toiminnallisen alueen toisiaan tukevan ja täydentävän tuotannon sekä niitä yhdistävien liikenneväylien sekä toisaalta yhteistyöverkostojen muodostamaan kilpailuetuun. Samanaikaisesti pääkaupunkiseutu sekä suuret kaupunkiseudut nousevat yhä vahvemmin mukaan kansainväliseen kilpailuun suuryritysten sijaintipaikkoina. Toisaalta kansainvälisestä yhteistyöstä haetaan uusia 5

6 kumppanuuksia tutkimuslaitosten, yritysten sekä julkisen sektorin yhteistyöhön sekä etsitään uusia toimivampia käytäntöjä sovellettavaksi kotimaassa. Tällä hetkellä kansainvälisiä yhteyksiä avataan erityisesti Kiinaan ja Kaukoitään, missä julkisen vallan edustuksella on tärkeä rooli yritysyhteyksien avaamisessa. Kaupungit edistävät elinkeinoyhteistyötä Kiinan kanssa Sekä Espoo että Vantaa ovat viimeisten vuosien ajan määrätietoisesti rakentaneet yhteyksiä Kiinaan. Vantaan vuonna 2009 solmitussa Kiinan kehityspankin ja Vantaan kaupungin välisessä yhteistyösopimuksessa tavoitteena on mm. helpottaa kiinalaisten yritysten tuloa Suomeen sekä suomalaisten yritysten vientiä Kiinaan. Espoon jo vuonna 1998 solmima kumppanuussopimus Shanghain kanssa uudistettiin vuonna Uusi sopimus kattaa mm. innovaatiokeskusten ja yrityshautomoiden yhteistoiminnan edistämisen, koulutusyhteistyön sekä tiedonvaihdon mm. kestävän kaupunkisuunnittelun sekä sosiaalija terveyspalvelujen hyvistä käytännöistä. Espoo on muun kaupunkiseudun ohella vahvasti esillä Shanghai Expo 2010-maailmannäyttelyssä. Pohjois- ja Itä-Suomen kansainväliset kehityskäytävät Perämeren rannikolle Kemi-Tornion alueelle on kehittymässä yhä vahvempi teollisten toimintojen vyöhyke (metsä- ja terästeollisuus), joka jatkuu Perämeren kaaren jatkeena Meripohjolan (- ) kasvuvyöhykkeenä. Perämeren kaarelle on sijoittunut suurteollisuutta, korkean teknologian yrityksiä sekä yliopistoja ja korkeakouluja. Pohjois- ja Itä-Suomen mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa erityisesti Barentsin alueen logistisena keskuksena, josta yhteydet niin merten moottoritielle kuin rautatieyhteydet Ruotsiin. Murmanskin käytävä yhdistää itä-länsisuunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosat Luoteis- Venäjän ja Murmanskin rataan. Täällä logistinen yhteistyö on keskeinen tulevaisuuden kehitysnäkymä. Perämeren kaaren lisäksi -- Arkangel muodostaa keskeisen ylimaakunnallisen kehittämisvyöhykkeen. Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tavoitteena on Venäjän Karjalan ja Pietarin suuntaisten yhteyksien vahvistaminen. Pohjois- ja Itä-Suomi on vahvasti mukana ns. NSPA-yhteistyössä ( Pohjoiset harvaan asutut alueet) yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueiden kanssa. Yhteistyöverkoston tavoitteena on mm. vaikuttaa EU:n rakennerahastojen painotuksiin tulevalla v alkavalla ohjelmakaudella. 6

7 TÄTÄ TAVOITELLAAN Elinvoimaisen eriasteisten keskusten verkoston tulee muodostua kansainvälisesti merkittävästä metropolialueesta, vahvoista suurista kaupunkialueista, erikoistuneista kaupunkikeskuksista sekä erityisiin vahvuuksiinsa tukeutuvista maaseutukeskuksista ja -alueista. Kehityskäytävät sitovat kaupungit, niitä ympäröivät taajamat ja niiden läheiset maaseutumaiset alueet vuorovaikutukseen keskenään mahdollistaen alueellisen työssäkäynnin. Haasteellisille alueille on turvattava joustavia välineitä elinkeinotoiminnan kehittämiseen ja palvelujen turvaamiseen äkillisen rakennemuutoksen kohdatessa. Aluerakenne perustuu mahdollisimman ekotehokkaaseen energiankulutusmalliin, jossa yhdyskuntarakenteen hajautuminen pidetään hallittuna ja turvataan toimivat ja korkealaatuiset liikenneyhteydet niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vahvaan paikalliseen itsehallintoon nojautuva aluerakenne vaatii erilaisten toiminnallisten alueiden omiin strategisiin valintoihin pohjautuvaa yhteistyötä. Tulevaisuuden kehittämishaasteisiin on vastattava toimilla, jotka tukevat alueiden elinvoimaisuutta ja toimivuutta ja estävät ympäristöä rasittavan hajautumisen. Omaehtoinen alueen omiin vahvuuksiin perustuva kehittämistyö ei tarkoita tältä osin vastuun siirtämistä yksinomaan kunnille ja maakunnille. EU:n, valtion ja sen aluehallinnon on pystyttävä tarjoamaan rahoitusvälineitä ja politiikkaohjausta tukemaan kumppanuuden pohjalta tehtävää työtä alueilla. Yrityksillä on oltava mahdollisuus kytkeytyä kansallisiin ja kansainvälisiin tuotantojärjestelmiin sijainnista riippumatta. Tämä edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä mutta toisaalta myös kunnossa olevaa ja riittävän kattavaa fyysistä infrastruktuuria sekä toimivaa palveluinfrastruktuuria. Peruspalvelut turvataan niin asukkaille kuin yrityksille. Palvelujen tasapuolisen saatavuuden turvaamiseksi kehitetään uusia toimintamalleja ja niiden toteutuksessa hyödynnetään uusia innovatiivisia toimintamalleja ja ICT-teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja. Valtion tulee huolehtia toimivasta liikenneinfrastruktuurista ja saavutettavuuden parantamisesta sekä koko maan kattavista riittävän tehokkaista ja kohtuuhintaisista tietoliikenneyhteyksistä sekä toimivista joukkoliikenteen peruspalveluista. Rajanylityspaikkojen toimivuudella ja määrällä on myös paikallista elinkeinoelämää tukevia vaikutuksia, jotka tulee ottaa huomioon. Euroopan unionin on huolehdittava Euroopan laajuisen TEN-liikenneverkoston toimivuudesta ja kansainvälisestä kattavuudesta 7

8 Vahvistettava kuntien, seutujen ja alueiden edellytyksiä luoda omiin vahvuuksiinsa perustuvia kilpailukykyisiä ja innovatiivisia toimintaympäristöjä ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ENEMMÄN KUIN OSATEKIJÖIDENSÄ SUMMA Alueellisella kilpailukyvyllä tarkoitetaan alueiden kykyä luoda, houkutella ja ylläpitää monipuolista julkista ja yksityistä toimintaa, joka välillisesti lisää alueen taloudellista hyvinvointia. Alueellisia kilpailukykytekijöitä ovat mm. infrastruktuuri, yritykset, hyvin toimivat palvelut, alueen inhimilliset voimavarat (osaaminen ja mahdollisuus koulutukseen), asuin- ja elinympäristön laatu, vahvat instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto, alueella olevat raaka-ainevarannot sekä sijainnista ja saavutettavuudesta (hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet) syntyvät kilpailuedut. Yhteiskunnan sisäinen eheys eli sosiaalinen koheesio on keskeinen edellytys kilpailukyvyn eri elementtien yhteentoimivuudelle. Tällöin korostuvat niin naisten ja miesten kuin myös eri väestöryhmien inhimilliset voimavarat. Talouden globalisaation tiivistyessä on osaamisen, innovaatioiden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen alueiden kilpailukyvyn kannalta yksi keskeisimmistä menestystekijöistä. Tulevaisuudessa alueellinen verkostoituminen, erikoistuminen ja kilpailukyky kytkeytyvät kiinteästi yhteen. Monialaiset ja vahvat innovaatiokeskittymät tulevat sijoittumaan erityisesti suurimmille kaupunkiseuduille, joissa on paljon luovaa osaamista ja luovan työn tekijöitä. Kaikilla alueilla voidaan yhteistyöllä ja verkostoitumisella kehittää elinvoimaa tukevaa innovaatio-, maine- ja markkinointityötä. Osaamisen ja sen ylläpidon merkitys alueilla kasvaa tulevaisuudessa. Kyky uusintaa tietopääomaa edellyttää vahvaa ja monipuolista perussivistystä, mutta samalla jokaisella tulee olla mahdollisuus hankkia riittävä ammatillinen osaaminen työmarkkinoille sijoittumiseksi. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen riittävä saatavuus on turvattava erityisesti niillä alueilla, joilla välimatkat ovat pitkät. Koulutuksen järjestäjät muodostavat dynaamisen verkoston johon kuuluvat kaikki koulutusasteet ja koulutusmuodot. Tämä mahdollistaa joustavan koulutustarjonnan ja turvaa nopean reagointikyvyn koulutustarpeiden muuttuessa. Verkostoyhteistyössä ei olla sidoksissa kiinteisiin rakenteisiin (esim. tilat, laitteet, välineet) ja pystytään viemään opetus sinne missä sitä kulloinkin tarvitaan. Rahoitusjärjestelmän tulee tukea kohtuullisessa määrin koulutuksen saatavuutta. Ylläpitäjäjärjestelmä tukee koulutuksen keskittymistä mitä pitäisi ehkäistä erityisesti nuorten koulutuksen osalta. Kunnat ovat joutuneet nykyisessä järjestelmässä ns. maksuautomaatin asemaan valtion kerätessä asukaskohtaista maksuosuutta. Kuntien tulisi pystyä vaikuttumaan koulutuksen menokehykseen. Koulutustarpeiden ennakointi on keskeinen alueellisen kehittämisen väline. Ennakointi on järjestelmällinen, osallistava prosessi, jossa kerätään tietoa ja laaditaan visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta ja jolla pyritään parantamaan nykyisten päätösten tietopohjaa ja käynnistämään yhteisiä toimia. Ennakointi voi auttaa alueita poistamaan kehityksen esteitä, laatimaan pitkän aikavälin visioita ja selvittämään niiden nykyvaikutuksia. Työvoiman tarjonnan ja kysynnän vastaavuutta ei ole kuitenkaan mahdollista taata yksinomaan suhteellisen hidasliikkeisen koulutuksen määrällisen mitoituksen (koulutuspaikkojen määrä) keinoin. Koulutuksen sisällöllinen kehittämisen ja koulutusjärjestelmän joustavuuden kasvattamisen merkitys kasvaa. 8

9 ALUEELLISET INNOVAATIOJÄRJESTELMÄT ALUEELLISEN UUSIUTUMISEN TUKENA Innovaatio määritellään Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa osaamiseen perustuvaksi hyödynnetyksi kilpailueduksi. Yksinkertaisesti kyseessä on jokin uusi tuote, toimintamalli tai palvelu, jolla on kaupallista kysyntää tai joka tehostaa tuotantoprosesseja. Innovaatiotoiminta perustuu alueellista kilpailukykyä tehokkaasti palvelevaan tiedon luomiseen, välittämiseen ja käyttämiseen. Innovaatioympäristöksi sanotaan kaikkia niitä tekijöitä, jotka tarjoavat mahdollisuudet kohtaamisille, tukevat uusien ideoiden syntyä ja soveltamista sekä organisaatiokohtaisia oppimisprosesseja. Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan mm. toimivia työmarkkinoita, tutkimus- ja koulutusjärjestelmää sekä yritystoimintaa ja markkinoita koskevaa lainsäädäntöä. Alueellinen innovaatiojärjestelmä muodostaa innovaatioympäristön hallinnollis-toiminnallisen rungon tuottaen mm. yritysten innovaatiotoimintaa tukevia palveluita ja kooten toisiaan lähellä sijaitsevista eri organisaatioista muodostuvan kehittäjäverkoston. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan lähtökohtana on asiakkailta ja sorvin äärestä saatavat ajatukset ja tarpeet uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien ja organisaatiomuotojen kehittämisessä. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys mahdollistaa uusien innovaatioiden tunnistamisen ja tuotantoon saamisen myös muualla kuin suurimmissa kasvukeskuksissa ja yliopistopaikkakunnilla. Luova talous nähdään yhtenä tulevaisuuden kasvavana alana, jolla on vahva kytkentä alueellisiin innovaatiojärjestelmiin. Luovilla aloilla tarkoitetaan yrittäjyyttä ja kauppaa, jota käydään kulttuurisilla sisällöillä. Luovien alojen yritystoiminnalle on leimallista paitsi materiaalisen myös aineettoman kulttuuripääoman tuotteistaminen. Luovia aloja ovat mm. elokuva- ja tv-tuotanto, liikunta- ja elämyspalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, tanssi ja teatteri, muotoilupalvelut sekä mainonta- ja markkinointiviestintä. Kunnat ovat keskeisessä asemassa luovien alojen edistäjinä mm. tarjoamalla kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita sekä ylläpitämällä kulttuuri-infrastruktuuria. Myös suvaitsevaisuudella ja kulttuurisella moninaisuudella on suuri merkitys luovuuden edistämisessä. Kunnat ovat keskeisessä asemassa luovien alojen edistäjänä. Kuntien ylläpitämissä kulttuuri- ja taidelaitoksissa piilee varteenotettava kehittämispotentiaali, jota voidaan hyödyntää sekä luovien alojen kehittämisessä että alueen elinvoimaisuuden moottoreina. Tukemalla ja tarjoamalla kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita kunta vaikuttaa myönteisesti alueen sosiaaliseen ilmapiiriin ja edistää näin alueen elinvoimaisuutta. EU:n alueella luovien alojen työllisyys kasvaa jatkuvasti. Suomessa alan työpaikat keskittyvät tällä hetkellä voimakkaasti Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Tulevaisuudessa luovat alat voivat olla kasvuala myös suurten keskusten ulkopuolella. Uusien innovatiivisten toimialojen kuten esimerkiksi luovien alojen rakentuminen edellyttää uudenlaista ohjaus- ja tukipolitiikkaa sekä ymmärrystä niiden erilaisesta toimintadynamiikasta verrattuna perinteisimpiin tuotannonaloihin. Palveluhankinnat nähdään yleensä toimintona, jonka kautta kunta ostaa tarkasti määriteltyä palve- 9

10 lua ulkopuoliselta yritykseltä, eikä mahdollisuutena hyödyntää yritysmaailman innovointikykyä palvelun kehittämisessä. Onnistunut hankintaprosessi valjastaa yritykset tekemään kuntapalveluiden tuotekehitystä. Näin syntyvä uusi toimintamalli vahvistaa myös yrityksen kilpailukykyä markkinoilla. Hankinta toimii näin sekä tuotekehityksen että elinkeinopolitiikan instrumenttina. Esimerkkejä Etelä-Suomen erilaisista innovaatioverkostoista ja uutta osaamista tukevista rakenteista Päijät-Hämeessä on nostettu kolme innovaatiotoiminnan osaamisen kärkeä, joissa halutaan tulevaisuudessa profiloitua: ympäristö, muotoilu ja innovaatiotoiminnan aktivointityö. Lisäksi halutaan antaa enemmän mahdollisuuksia luovan potentiaalin kohtaamiseen mm. seuraavanlaisin toimenpitein: etsitään uusia malleja, joissa taiteesta ja kulttuurista luodaan hyvinvointia, tuetaan luovien alojen ja hyvinvointialojen yhteistä yritystoimintaa ja palvelukonsepteja sekä kehitetään luovan alan toimijoiden yhteenliittymiä. Häme Open Campuksen (avoin yliopisto- ja korkeakoulukeskus) avulla pyritään luomaan Kanta-Hämeestä avoimen toimintakulttuurin, korkean osaamisen, innovatiivisen yritystoiminnan ja yhteistyön maakunta. HOCin toiminnan ytimessä on osaamiseen perustuva ja tarvelähtöinen kehittämistyö, jota viedään eteenpäin erilaisilla yhteistyöhankkeilla. Verkoston työssä hyödynnetään mm. sosiaalisen median sovelluksia. Varsinais-Suomessa toimii Luovikko, Turun seudun luovien alojen osaaja- ja kehittäjäverkosto, joka edistää luovien alojen kehittymistä ja kasvamista seudulla. Tavoitteena on saada aikaan luoville aloille enemmän kannattavaa liiketoimintaa. Lisäksi edistetään kulttuurialojen ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta. Tärkeää on saada aikaan mahdollisuuksia kohdata, oppia toinen toiselta, tehdä yhteistyötä ja liiketoimintaa paitsi luovilla aloilla työskentelevien ihmisten ja yritysten välille niin myös muiden alojen toimijoiden kanssa. 10

11 TÄTÄ TAVOITELLAAN Julkisen hallinnon muutos- ja ennakointikykyä vahvistetaan sekä koulutustarpeiden ennakointi otetaan alueilla haltuun. Kysyntä- ja käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa alueilla vahvistetaan alueellisten innovaatiostrategioiden mukaisesti ja huolehditaan syntyvien innovaatio- ja osaamiskeskittymien heijastusvaikutusten siirtymisestä myös ympäröiville alueille. Hyvin toimivat kaupunkiseudut ovat myös kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja hyviä innovaatioympäristöjä. Sosiaalinen ja ympäristöllinen eheys, monipuolisuus ja toimivuus parantavat markkinoihin ja spontaaniin kaupunkikulttuuriin perustuvan innovoinnin edellytyksiä. Edistetään mahdollisuuksia tunnistaa kysyntä- ja käytäntölähtöisten innovaatioiden tunnistamista erityisesti paikallisella tasolla. Innovaatioiden tunnistamiseen ja niiden taloudelliseen tuotantoon saattamiseen on saatava toimivat alueelliset rakenteet ja riittävät resurssit. Näin edesautetaan niiden potentiaalisten yritysten löytymistä, joissa käyttäjä- ja käytäntölähtöisiä innovaatioita voidaan tuotteistaa ja osattava kartoittaa yritysten tuen tarve. Tukipalveluiden saatavuudesta eri puolilla maata on huolehdittava ja niitä tarjotaan yhteistyössä eri organisaatioiden (seudulliset kehitysyhtiöt, TEKES) kanssa. Kuntien investoinneilla ja hankinnoilla tuetaan uusien innovatiivisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämistä. Kulttuurin ja taiteen osaajien panosta alueellisten kehittämisstrategioiden laadinnassa tulee vahvistaa ja kulttuurituotannon tukea niin paikallisella kuin maakunnallisella tasolla tulee nostaa. Valtion tulee suunnata innovaatio-, osaamiskeskus- ja yliopistopolitiikkaa tukemaan alueellisten innovaatiojärjestelmien muodostumista. 11

12 Tuettava alueellisen hallinnon uudistamista sekä kuntiin perustuvien maakuntien liittojen rakenteen ja aseman selkiyttämistä ja vahvistamista UUSI ALUEKEHITYSLAKI VAHVISTAA KUNTIIN PERUSTUVIEN MAAKUNTIEN LIITTOJEN ROOLIA ALUEELLISESSA KEHITTÄMISESSÄ Vastuu alueellisesta kehittämisestä kuuluu kunnille ja valtiolle. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen aluekehityslain tavoitteena on vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuvat alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Kuvassa 2 on kuvattu alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä, jossa eri väreillä on korostettu valtion ja toisaalta kuntiin perustuvien maakuntien liittojen tuottamat suunnitteluasiakirjat Laki alueiden kehittämisestä alueiden kehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet VN:n päätös hallituskaudeksi, tarvittaessa muulloinkin suuntaa ja sovittaa yhteen maakuntaohjelmia ja eri hallinnonalojen alueiden kehittämistä erityisohjelmat ja periaatepäätökset S e k t o r i p o l i t i i k a t Hallinnonalojen aluestrategiat laaditaan hallituskaudeksi määritellään hallinnonalan aluekehittämisen tavoitteet, toimenpiteet sekä periaatteet niiden ja rahoituksen kohdentamisesta ELY* + AVI* Aluehallinnon strateginen Suunnittelu * ELY = Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus * AVI = Aluehallintovirasto Maakuntasuunnitelma pitkän aikavälin strateginen suunnitelma (aikajänne n. 25 vuotta) Maakuntaohjelma laaditaan 4 vuodeksi maakunnan kehittämisen tavoitteet ja painopisteet rahoitussuunnitelma valtion, EU:n, kuntien ja muiden tahojen rahoituksesta tarkennetaan vuosittain sovitetaan yhteen muut alueella toteutettavat kansalliset ja EU:n ohjelmat aikajänne 3-5 vuotta Maakuntakaava yleispiirteinensuun nitelma maakunnan alueidenkäytöstä yhdyskuntarakenteen jaalueidenkäytön perusratkaisut (aikajänne1020v.) Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Kuva 2. Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 12

13 sekä niiden väliset ohjaavuudet. Alueellisessa kehittämisessä mukana olevien eri organisaatioiden roolit vaativat edelleen selkeyttämistä ja uudistamista. Uuden aluekehityslainsäädännön myötä muodostuneet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset toimivat hyvänä kumppanina maakunnan kehittämisestä vastaaville maakuntien liitoille. Uudistuksen jälkeen maakunnan liiton kokoamalla maakuntaohjelmalla ja sen toteuttamissuunnitelmalla on entistä suurempi ohjausvaikutus valtion aluehallinnon toimintaan. Suurimpana haasteena tällä hetkellä on toimialuejakojen yhteensopimattomuus: ELY-keskusten (15) ja maakuntien liittojen (19) toimialueet eivät ole yhtenevät. Asiaan haettiin ratkaisuja jo uuden aluekehityslain laadintavaiheessa, jolloin maakuntien liitot näkivät mahdolliseksi muodostaa yhdeksän yhteistoiminta-aluetta, jotka määrittelivät myös ns. täyden palvelun ELY-keskusten (kaikki kolme vastuualuetta edustettuna) aluejaon. Yhteistoiminta-alueiden päätöksenteko perustuu yhtäpitäviin päätöksiin lukuun ottamatta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta-aluetta, jossa on lähdetty valtiovarainministeriön rahoittaman pilotin avulla testaamaan pidemmälle vietyä yhteistoimintamallia. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteistoiminta: Kaakkois-Suomessa on Suomen ainoana alueena perustettu yhteistoimintaelin (4 edustajaa Kymenlaaksosta ja 4 edustajaa Etelä-Karjalasta), joka käsittelee keskeiset yhteiset linjaukset ja muut maakuntien yhteistyön kannalta merkittävät asiat. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien yhteisten linjausten perustuvia kehittämispainotuksia viedään eteenpäin monenkeskisillä kärkihankekokonaisuuksilla, joihin suunnataan pääosa Kaakkois-Suomen aluekehitysvaroista. Maakuntaohjelmatyö-prosessissa Kaakkois- Suomen kunnat ja neljä niiden muodostamaa työssäkäyntialuetta / seutua laativat strategiansa ja budjettinsa sekä priorisoivat oman alueensa painopisteet ja toimijoiden kärkihankkeet. Kaakkois-Suomessa kehitetyistä toimintatavoista ja käytännöistä pyritään luomaan kansallisia malleja, joita levitetään hyvinä käytäntöinä muille alueille. TÄTÄ TAVOITELLAAN Kunnalliseen itsehallintoon perustuva maakunnallinen suunnittelujärjestelmä kokoaa yhteen keskeiset toimijat niin maakunnan sisällä kuin ylimaakunnallisesti määrittelemään tavoitteellinen aluerakenne ja alueellisen kehityksen tila. Alueilla selkeytetään eri organisaatioiden roolit suhteessa strategioiden luomiseen ja niiden toteuttamiseen. Valtion sektoriministeriöt ottavat maakuntien strategiset tavoitteet paremmin huomioon omissa aluestrategioissaan ja toimintansa kohdentamisessa alueille. 13

14 Vahvistettava kuntien ja alueiden omaehtoisen kehittämisen resursseja kansallisesti ja Euroopan unionissa KANSALLISET KEHITTÄMISEN RAHOITUSVÄLINEET KUNNISSA JA MAAKUNNISSA Ns. suuren aluepolitiikan yksi keskeisin mekanismi on valtionosuusjärjestelmä, jota ollaan uudistamassa. Kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet (sijainti, väestön ikärakenne) sekä veropohjaerot on otettava uudessa järjestelmässä riittävästi huomioon. Ns. pienen aluepolitiikan välineet eli mm. nykyiset kuntien käytettävissä olevat alueellisen kehittämisen rahoitusvälineet oman budjettirahoituksen lisäksi ovat maakunnan kehittämisraha sekä TEM:n hallinnoiman Koheesio- ja kilpailukyky (KOKO)-ohjelman varat. KOKO-ohjelma on alueiden kehittämislain mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma ja se kattaa muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikki Suomen kunnat. Ohjelmaa toteutetaan sekä seudullisten KOKO-ohjelmien että teemaverkostojen kautta aina vuoden 2013 loppuun asti. KOKO-ohjelmien kautta rahoitetaan ensisijaisesti yhteistyön toimintatapoja sekä koordinoidaan kehittämistyötä ja käynnistetään prosesseja esimerkiksi esiselvitysten ja pilottiprojektien avulla. TEM:n hallinnoimalla Osaamiskeskus-ohjelmalla (OSKE) luodaan edellytyksiä monipuoliselle innovaatiotoiminnalle alueilla. Ohjelmaan on vuosiksi nimetty kolmetoista kansallista osaamisklusteria, joita 21 alueellista osaamiskeskusta toteuttaa. Tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteisillä hankkeilla parannetaan yritysten kilpailukykyä, vahvistetaan ja uudistetaan alueilla olevaa osaamista, synnytetään uutta liiketoimintaa ja edistetään luovien innovaatioympäristöjen syntymistä. Maakuntien liittojen hallinnoima osuus maakunnan kehittämisrahasta (ns. alueellinen kehittämistuki) on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin. Maakuntien liittojen ns. vapaasti käytettävän kehittämistuen sekä suhteellinen että absoluuttinen määrä romahti vuoden 2010 budjettikaudella. Taulukossa 1 näkyy valtion asettamien erityisohjelmien sekä ns. vapaan maakunnan kehittä- Taulukko 1: maakunnan kehittämisraha ja sen jakautuminen työ- ja elinkeinoministeriölle sekä maakuntien liitoille valtion vuosien 2009, 2010 sekä 2011 talousarvioesitysten lähtötietoihin pohjautuen Valtion talousarviovuosi ** Osaamiskeskusohjelma (TEM) Erityisohjelmien hallinnointi ja ohjelmatyön koordinointi (TEM) Alueellisiin erityisohjelmiin liittojen kautta kanavoituvat varat * (arvio) Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha (maakuntien liitot) Yhteensä * = KOKO-ohjelmahakemusten kokonaissumma ** = vuoden 2011 osalta on käytettävissä ainoastaan talousarvioesityksessä esitetyt ko. luvut. Ohjelmiin sitomattoman määrärahan jakautumisesta TEM:n ja liittojen käyttöön ei ole vielä tietoa. 14

15 misrahan määrät vuosina 2009 ja 2010 sekä arvio määrän suuruudesta vuodelle Vertailun vuoksi todettakoon että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen vuoden 2011 käytettävissä olevat varat ovat yhteensä 2,5 miljardia euroa. Taulukossa 2 on esitetty kuluvan rakennerahastokauden EU- ja kansallisten varojen jakautuminen ohjelmittain. Kaikkiaan Euroopan aluekehitysrahaston varoja on Suomessa käytettävissä miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston varoja 618 miljoonaa euroa (EU-varat yhteensä milj. euroa). Kansallista alueiden kehittämisen välineistöä ollaan uudistamassa seuraavalla hallituskaudella. Samalla on huomioitava että aina vuodesta 1995 käytössä ollut EU:n koheesiopoliittinen rahoitus tulee todennäköisesti vähenemään. Tarpeet aluekehityksen välineiden ja keinovalikoiman uudelleen määrittelyyn ovat Suomen EU-jäsenyysajan suurimmat väestön ikääntymisen, tuotannollisen rakennemuutoksen ja viimeaikaisen taloudellisen taantuman alueellisesti eriytyneistä vaikutuksista johtuen. EUROOPAN UNIONIN KOHEESIOPOLITIIKKAA TARVITAAN KOKO EUROOPASSA, ERITYISTÄ HUOMIOTA ON KIINNITETTÄVÄ POHJOISIIN JA HARVAAN ASUTTUIHIN ALUEISIIN EU:n koheesiopolitiikan tulee olla myös tulevaisuudessa keskeinen väline alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämisessä koko Euroopassa. EU:n rakennerahastovaroilla on ollut Suomessa merkittävä rooli talouden rakennemuutoksessa sekä kilpailukyvyn ja osaamisen vahvistamisessa että työllisyyden lisäämisessä. Komission käyttämä termi maantieteellisiä erityispiirteitä omaavat alueet tulee avata selkeästi kattamaan myös pohjoiset harvaan asutut alueet Lissabonin sopimuksen Artiklan 174 sekä Suomen liittymissopimuksen mukaisesti. koheesiopolitiikkaa on jatkettava kaikilla alueilla, sisältöä uudistaen ja fokusointia terävöittäen pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisasema on huomioitava varojen määräytymisessä väestönkehityksen keskeisin haaste ikärakenteen vinoutuminen tulee huomioida yhtenä Taulukko 2: Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien kansallinen- ja EU-rahoitus kaudella (Lähde: TEM 2010) EU Kansallinen julkinen Julkinen rahoitus (milj. ) rahoitus (milj. ) yhteensä Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite (EAKR) Etelä-Suomen toimenpideohjelma Länsi-Suomen toimenpideohjelma Itä-Suomen toimenpideohjelma Pohjois-Suomen toimenpideohjelma Ahvenanmaan toimenpideohjelma Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelma Valtakunnallinen osio Itä-Suomen osio Pohjois-Suomen osio Etelä-Suomen osio Länsi-Suomen osio Ahvenanmaan ESR-toimenpideohjelma Euroopan alueellinen yhteistyötavoite (EAKR) ja ENPI-naapuruusohjelma

16 kriittisenä tekijänä rakennerahastovarojen kohdentamista pohdittaessa. KOHEESIOPOLITIIKKA TUKEE EUROOPPA STRATEGIAN LINJAUSTEN ETEENPÄIN VIEMISTÄ Eurooppa strategia tähtää älykkääseen, osallistavaan ja kestävään kasvuun. Koheesiopolitiikalla voidaan näitä tavoitteita osaltaan toteuttaa. Eurooppa painotusten on tuettava tasaisempaa alueellista kasvua niin EU:n kuin kansallisessa mittakaavassa. Eurooppa strategian toteutuksessa tarvitaan paitsi tehokasta ja joustavaa hallintoa, myös kansallisia resursseja sekä EU:n laajuisia rahoitusvälineitä, jotka tukevat alue- ja paikallistason kumppanuuteen perustuvaa kehittämistyötä Koheesiopolitiikkaa voidaan käyttää alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämisessä ja näin osaltaan tukea Eurooppa 2020-strategian älykkään kasvun tavoitetta. Tällöin kehittämistyön pääpainon tulisi olla kysyntä- ja käytäntöperusteisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. KOHEESIOPOLITIIKKA TARVITSEE ERILAISIA TOISIAAN TÄYDENTÄVIÄ RAHOITUSVÄLINEITÄ Koheesiopolitiikka tarvitsee sekä Euroopan aluekehitysrahastoa että Euroopan sosiaalirahastoa. Euroopan sosiaalirahaston (European Social Fund, ESF) tulee kuitenkin säilyä omana rahoitusvälineenään. Euroopan sosiaalirahaston avulla voidaan parhaiten tukea Eurooppa 2020-strategian osallistavan kasvun työllisyys- ja osallisuustavoitteita osana alueiden kehittämisstrategioita. Tavoitteena on turvata kaikille mahdollisuus tehdä työtä, myös heikommassa työmarkkina-asemassa oleville. Maaseudun kehittämiskysymykset tulee kytkeä laajemman alueellisen kehittämispolitiikan yhteyteen. Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) tulee säilyä koheesiopoliittisena instrumenttina: ESR on keskeinen väline mm. toteutettaessa Eurooppa tavoitteita osallistavasta kasvusta, jossa on tärkeää vahvistaa ihmisten osaamista yhdessä yritystoiminnan kehittämistä tukevien Euroopan aluekehitysrahasto-hankkeiden kanssa toisiaan täydentäen koheesiopolitiikan ja yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) alla olevan maaseudun kehittämisen tavoitteiden välillä täytyy olla nykyistä tiiviimpi kytkentä niin politiikkatasolla kuin käytännön ohjelmatyössä EUROOPPALAINEN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ, ULKORAJAYHTEISTYÖ JA MAKROALUESTRATEGIAT Rajanylittävällä, valtioiden välisellä ja koko Euroopan laajuisella alueellisella yhteistyöllä on myös tulevaisuudessa tärkeä merkitys suomalaisten alueiden kehittämiselle. Ohjelmatyön yksinkertaistaminen ja hankeyhteistyön kansainvälisten haasteiden vähentäminen tukisivat vielä useampien tahojen mahdollisuuksia hakeutua yhteistyöhön. Ulkorajayhteistyö Venäjän suuntaan tarvitsee tulevaisuudessa uudenlaista lähestymistapaa komission ja Venäjän välisissä keskusteluissa. rajat ylittävän yhteistyön jatko kaikilla nykyisillä ohjelmatasoilla tärkeää suuralueyhteistyön (macro regions) lisäarvo syntyy silloin kun jäsenvaltiot sekä alue- ja paikallistaso yhteistyössä määrittelevät suuralueen strategisen viitekehyksen, joka toimii pohjana ohjelma- ja aluekohtaisille kehittämistoimille. EU:n ulkorajayhteistyön hallinnointia ja ohjausta uudelleen arvioitaessa tulee saada Venäjä entistä paremmin tasavertaisena kumppanina yhteistyöhön mukaan. OHJELMALLINEN KEHITTÄMISTYÖ Rakennerahastojen tavoitteita toteuttavien ohjelmien tulee olla mahdollisimman paljon sidoksissa suoraan alueellisiin strategioihin. On järkevää keskittyä vain muutamiin keskeisiin kehittämis- 16

17 teemoihin, jolloin saadaan toimien vaikuttavuutta paremmin vietyä eteenpäin. Rakennerahastoohjelmatyön hallintoa tulee yksinkertaistaa niin EU- kuin kansallisella tasollakin. Rakennerahastoohjelmatyössä on rakennettava vaikuttavia, riittävän pitkäkestoisia hankekokonaisuuksia, johon on pystytty nivomaan erilaisia kehittämistoimenpiteitä eri aluetasoilla. lähtökohta: jokaiselle alueelle tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja jotka soveltuvat niiden omiin tarpeisiin. Ohjelmatyötä on yksinkertaistettava mm. siten että erillistä kansallista rakennerahastostrategiaa ei tarvitsisi tehdä vaan maakunnat koostaisivat ohjelmasisällöt suoraan maakuntaohjelmien linjausten perusteella hallinto- ja tarkastusjärjestelmiä on yksinkertaistettava (suhteellisuuden periaate) kansallisessa rakennerahastotyössä tavoitteena on käyttää vähenevät EU-resurssit laajempien hankekokonaisuuksien rakentamiseen, jolloin niitä tukevia päätösprosesseja kuten ohjelmasopimusmenettelyä sekä avointa hankehakua tulee kehittää. MITÄ TAVOITELLAAN Alueellisessa kehittämisessä tulee olla käytössä riittävän joustavat instrumentit, jotta alueen omiin vahvuuksiin perustuvaa kehittämistyötä ei tarvitse pakottaa keinotekoisesti ylhäältä tuleviin joko kansallisiin tai EU:n kehittämisohjelmien sisältöraameihin. Alueelliseen kehittämiseen tarkoitettua maakunnan kehittämisrahaa koskeva päätöksenteko ja hallinnointi tulee olla maakunnissa. Maakunnan kehittämisraha-osuuksien on oltava nykyistä suurempia jotta maakuntien liitoilla olisi realistiset mahdollisuudet käynnistää riittävän vaikuttavia alueellista kehittämistä tukevia hankkeita yhteistyössä alueensa kuntien kanssa EU:n rakennerahastovaroja tulee olla käytettävissä koko Suomessa myös seuraavalla vuonna 2014 alkavalla ohjelmakaudella. 17

18 Viimeaikainen suhdanne- ja aluerakenteen kehitys Suomessa ALUEKEHITYS TASAANTUNUT 2000-LUVULLA, RAKENTEELLISIA UUDISTUKSIA TARVITAAN Kuntaliiton vuoden 2010 rakennemuutoskatsauks en mukaan aluekehitys on tasaantunut luvulla. Väestökasvu on ollut nopeinta suurten kaupunkien lähialueilla. Maassamuutto jatkuu, mutta pienentyneillä väkimäärillä. Tuotanto-, työllisyys- ja väestönkehityksellä (BTV-indikaattori) mitattuna kehitys on ollut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana parasta Uudellamaalla. Pohjois-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Ahvenanmaa, Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Keski-Pohjanmaa sekä Keski-Suomi kulkevat myös positiivisella kehitysuralla. Heikointa kehitys on ollut Kainuussa, Lapissa ja Pohjois- Karjalassa. Tähän ryhmään ovat pudonneet myös aiemmin vahvat teollisuusmaakunnat Etelä-Karjala, Satakunta ja Kymenlaakso. Alueiden kyky ottaa vastaan talouden taantuman ja voimistuvan rakennemuutoksen haasteet vaihtelee voimakkaasti. Heikoimmilla ovat väestö- ja työvoimaresursseiltaan vähäiset sekä elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset alueet. Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjanmaa Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Karjala Lappi Kainuu -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1, Kuva 1. Maakuntien yleistä kehitystä kuvaavan BTV-indikaattorin (tuotanto-, työllisyys- ja väestönkehitys) poikkeamat maan keskimääräisestä kehityksestä neljällä eri jaksolla aikavälillä (Rakennemuutoskatsaus 2010). 18

19 asukkaita/km² ei asukkaita Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta 2009 KL/JAH Kuva 2. Asukastiheys vuonna 2008 Lähde:Tilastokeskus, Ruututietokanta 200 KL/JAH TRENDITARKASTELU: SUOMEN ALUERAKENNE KESKITTYY ASUTTU ALUE PIENENEE, VÄESTÖ- MÄÄRÄ KASVAA, MONIKULTTUURISUUS LISÄÄNTYY Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän Suomi ja alueet tutkimuksen (2010) mukaan Suomen asutun alueen kokonaispinta-ala on pienentynyt ajanjaksolla kahdeksan prosenttia, väestömäärä on kasvanut ja väestöntiheys on kohonnut. Taajamien ulkopuolisten maaseutualueiden kokonaisväestömäärä ja maaseudun asutun alueen pinta-ala ovat supistuneet ja väestöntiheys on pienentynyt. Tiheään asuttujen taajama-alueiden väestömäärä on kasvanut, kuten myös taajamaalueiden asutun alueen kokonaispinta-ala ja väestöntiheys. Mikäli kehitys jatkaa tulevaisuudessa samoja uria, tulee taajamien ulkopuolinen asutus harvenemaan ja asumaton ala kasvamaan entisestään asutuksen keskittyessä ja tiivistyessä yhä pienemmälle alueelle. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa Maakuntien suhdannekehitys selvityksessä todetaan että useilla alueilla työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun ikääntymisen ja muuttotappioiden vuoksi kehityssuunnan voimistuessa 2010-luvulla. Tällä hetkellä työikäisten määrä kasvaa ainoastaan Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla. Maassamuuton hidastumista on nähtävissä kaikilla aluetasoilla kuntien välisestä muuttoliikkeestä aina maakuntien väliseen muuttoliikkeeseen. Muuttoliike on aiheuttanut osaltaan joillain alueilla sukupuolijakauman vinoutumista poismuuttajien ollessa pääosin nuoria naisia. Kuntaliiton keväällä 2010 teettämässä kuntakentän toimintaympäristön muutosvoimia kartoittaneessa tutkimuksessa nähtiin väestörakenteen kehitys merkittävimmäksi muutosvoimaksi. Kuvassa 2 on esitetty väestöntiheys vuoden 2008 lopulla. Harmaalla värillä merkityt alueet ovat autioita. 19

20 20 takaiseen tilanteeseen. Kuvassa 5 puolestaan nähdään eri kielten lukumäärät kunnittain: kolmessa kunnassa puhutaan yli sataa kieltä. Tällä hetkellä suurin osa (56 %) Suomen väestönkasvusta on seurausta maahanmuutosta, joka keskittyy pääasiassa suuriin keskuksiin ja kaupunkiseudulle. Suomen itärajalla erityisesti venäjänkielisen väestön määrä tulee kasvamaan. Maahanmuuttajat ovat pääosin työikäisiä muuttajien määrän kasvun koskiessa kaikkia ikäryhmiä. Kuva 3. Ruotsin- ja saamenkielisten osuudet kunnan väestöstä % % Utsjoki % Enontekiö % Inari % Sodankylä < 0,2 % yht. 13 kuntaa Kuntarajat: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus KL/JAH % , ,9 5-9,9 < 5 Ruotsia ja saamea äidinkielenään puhuvien alueellinen keskittyminen rannikoille ja pohjoiseen näyttäytyy kuvassa 3, jossa on esitetty ruotsin- ja saamenkielisten osuudet kunnan väestöstä. Yli kolmessakymmenessä kunnassa ruotsinkielisten osuus on puolet tai enemmän kunnan väestöstä. Maahanmuutto on lisääntynyt koko 2000-luvun ajan. Kuvasta 4 nähdään miten vieraskielisten lukumäärä on eri puolilla Suomea vuonna 2009 lisääntynyt verrattuna lähes kahdenkymmenen vuoden

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin.

Liite. Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen kysymyksiin. 1 Liite. Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtiovarainministeriölle hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi Vastaukset sähköisen kyselylomakkeen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto

ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - mitä tuleva ohjelma mahdollistaa? ELSA-toimijatapaaminen 17.1.2014 Tampere-talo Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä TEM, Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka 15.9.2014 1 (3) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet 4. vaihemaakuntakaavan yhteiset suunnitteluperiaatteet Uudenmaan liiton strategian mukaisesti tällä kaavakierroksella pyritään entistä

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot