Matkailumarkkinoinnin yhteishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkailumarkkinoinnin yhteishanke"

Transkriptio

1 Hailuoto-Oulu Matkailumarkkinoinnin yhteishanke Esiselvitys Tero Wallin Tendon Oy

2 1. LÄHTÖKOHDAT TYÖN TAVOITTEET HAILUODON MATKAILUN KEHITTÄMINEN OSANA OULUN SEUDUN JA POHJOIS- POHJANMAAN MATKAILUN TAVOITTEITA JA VISIOITA MASTERPLAN ESISELVITYS JA MATKAILUSTRATEGIAN TARKISTAMINEN LÄHTÖKOHDAT LUOTOKESKUKSEN ALUE Luotsihotelli-Luototalo Satama Wanhan Luotsiaseman alue Huoneistohotelli Hailuodon Villojen alue RANTASUMPPU MARJANIEMEN INFRA MARJANIEMEN INVESTOINNIT VUOTEEN SANTONEN HIETANIEMI, SUNIKARI, KENGÄNPERÄ, PAJUPERÄ PÖLLÄ KIRKONKYLÄN ALUE LUONNONSUOJELUALUEET LIIKENNE- JA ENERGIAKÄYTÄVÄ MUU INFRA VIHREÄ KÄYTÄVÄ OULUN SUURMATKAILUALUEENA OHJELMAPALVELUIDEN JA MUIDEN MATKAILUUN LIITTYVIEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN MATKAILUTULO JA TYÖLLISYYSVAIKUTUS JATKOTOIMENPITEET MASTERPLANIN OSALTA HAILUODON MATKAILUN VISIO JA MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET OULUN JA HAILUODON MATKAILUN YHTEISMARKKINOINNIN KEHITTÄMINEN KOKEMUKSET SEUDULLISISTA MALLEISTA MATKAILUN YHTEISTOIMINNASSA NYKYTILANNE JA KEHITYSHAASTEET OULUN SEUDULLA OULUN JA HAILUODON MATKAILUMARKKINOINNIN YHTEISTOIMINTA...28 Liite: Oulun kaupungin ja Hailuodon kunnan yhteisen matkailumarkkinoinnin pilottihanke hankesuunnitelma Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 2

3 ESIPUHE Hailuoto Oulu matkailumarkkinoinnin yhteishanke- esiselvitys Oulun seudun matkailun kehitys on murrosvaiheessa. Matkailun merkitys elinkeinopolitiikan osatekijänä on nousussa, ja Hailuoto on nousemassa merkittäväksi vetovoimatekijäksi koko seudun ja Pohjois-Suomen alueella. Oulun matkailun painopiste on muuttunut business-matkailusta vapaa-ajan matkailuun, ja Hailuodon kehittämispotentiaalia tarvitaan tässä kehittämistyössä. Matkailun kehittäminen edellyttää asiakkaan kannalta tarkasteltuna laajempien kokonaisuuksien rakentamista. Tätä silmällä pitäen Oulun kaupungin matkailuvastaavat ja Hailuodon kunta päättivät ryhtyä kehittämään matkailun yhteistyötä, tavoitteenaan luoda sopimuspohjainen toimintamalli, joka myöhemmin voidaan laajentaa seudun muitakin kuntia koskevaksi. Saman työn yhteydessä pidettiin tarpeellisena saada ulkopuolista asiantuntemusta siihen tarkasteluun, miten Hailuodon alueella tulee matkailua kehittää. Tätä varten työn yhteydessä laadittiin Hailuodolle ensimmäistä kertaa alustava matkailun MasterPlan, joka antanee paljonkin pohtimista Hailuodon kunnan päättäjille, yrittäjille ja maanomistajille. Raportin on tehnyt Tero Wallin Tendon Oy:stä, ja työn ohjauksesta on vastannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet: Jouni Kähkönen, Oulun kaupungin matkailu, puheenjohtaja Matti Soronen, Hailuodon kunta Markku Tapper, Oulun Seudun Setlementti Jouni Kosonen, Metsähallitus Katarina Timisjärvi, Pohjois-Pohjanmaan liitto Veikko Tönkyrä, Hailuodon Yrittäjät ry, ohjausryhmän sihteeri Ohjausryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös Sari Airas Metsähallituksen Hailuodon ja Kalajoen luontokeskusten edustajana, Matti Bäcström Oulun kaupungin matkailusta ja Hannu Haapala Hailuodon kunnasta. Hankkeen hallinnoijan eli Hailuodon kunnan puolesta minulla on ilo kiittää ohjausryhmää ja konsultti Tero Wallinia aktiivisesta ja mielenkiintoisesta projektista. Hanke on saanut rahoitusta Pohjois-Pohjanmaan liitolta. Hailuodossa Matti Soronen kunnanjohtaja Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 3

4 1. Lähtökohdat 1.1. Työn tavoitteet Oulun seutu on matkailun kehittämisen kannalta kokonaisuudessaan varsin potentiaalia aluetta. Laaja-alainen matkailun markkinointi, niin palveluiden käyttäjille kuin yrittäjille ja sijoittajille, vaatii kehittämistä. Oulun kaupunki ja Hailuodon kunta ovat erityisesti viime vuosien aikana ennakkoluulottomasti lähteneet kehittämään matkailuelinkeinoaan. Nämä tekijät tekevät Oulusta ja Hailuodon kunnista hyvän kohteen matkailumarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan yhteistoimintahankekunniksi. Tässä esiselvityksessä tavoitteena on ollut rakentaa pilottimallia sopimusperusteisen matkailumarkkinoinnin ja matkailuneuvonnan yhteistyön kehittämiseksi kuntien välille. Lisäksi tavoitteena on ollut, että mallia voitaisiin testata vuoden 2008 aikana ko. kuntien yhteishankkeena. Esiselvityksessä on tehty hankesuunnitelma pilottihankkeelle. Hankesuunnitelmassa painottuu Oulun ja Hailuodon keskinäisen mallin toteuttamisen lisäksi tavoite saada toteutettua pilottimallista sellainen, joka kävisi laajemminkin pohjaksi joko kahdenvälisiin, tai seudulliseen matkailun yhteistoimintaan. Hailuodon matkailuelinkeinolla on suuret kasvumahdollisuudet. Marjaniemen hankkeiden realisoituminen ja kunnan intressi saaren muiden osien liittämiseen matkailun kehittämiseen, synnyttää mahdollisuudet Hailuodon matkailulle. Kehityssuuntaa tukee myös saaren luonnonsuojelualueiden matkailullinen hyödyntäminen, kuten esimerkiksi luonnonsuojelualueiden valjastaminen retkeilykäyttöön tai laiduntamisen kautta maatalouden käyttöön. Tässä työssä on tehty matkailun MasterPlan esiselvitys. Tavoitteena on myös ollut saada keskeiset yhteysviranomaiset sitoutumaan Hailuodon matkailun kehittämiseen Hailuodon matkailun kehittäminen osana Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan matkailun tavoitteita ja visioita Hailuoto on osa Pohjois-Pohjanmaan matkailullista kokonaisuutta. Pohjois- Pohjanmaan liiton vuonna 2006 valmistuneessa matkailustrategiassa on liiton alue jaettu seuraaviin matkailualueisiin: Koillismaa (Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski) Oulu ja Oulun seutu (sis. Oulun kaupungin matkailun vaikutusalueen) Oulun Eteläinen (sis. Kalajoki ja Oulun Eteläisen) Alueella on neljä suurta matkailukeskittymää: Ruka, Kalajoen Hiekkasärkät, Oulu ja Syöte. Oulun kaupunki ja Oulun seutu ovat Hailuodon matkailun kehittämisen kannalta keskeisessä roolissa, sillä Hailuodon matkailu lepää pitkälle Oulun talousalueen tuomien resurssien perustalla. Oulun kaupungin matkailullinen vaikutusalue on laaja. Sadan kilometrin säteellä ovat mm. Rokua, Kierikkikeskus, Kiiminkijoki, Hailuoto ja Liminganlahti. Oulun kaupungin vuonna 2006 valmistuneessa matkailustrategiassa asetetut visiot ovat myös pitkälti pohjana Hailuodon matkailun visioinnissa: Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 4

5 1. Kaupunkilomasegmentissä Oulu on Pohjois-Skandinavian vetovoimaisin kohde, kilpailuaseinaan ylivoimaisen monipuolinen asiakaslähtöisesti tuotteistettu tapahtuma-, aktiviteetti- ja kulttuurimatkailutarjonta ympäri vuoden. 2. Kokous- ja kongressimatkailun lohkolla Oululla on johtava asema Pohjois-Skandinaviassa. 3. Oulun alueella on omaleimainen, matkailullisesti tunnustettu imago myös luontomatkailusta puhuttaessa. Näihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää Oulun matkailustrategian mukaisesti: Tuotekehitys- ja markkinointiyhteistyön tehostaminen Oulussa, Oulun seudulla, maakunnallisesti ja FinWest -alueella (Suomen Länsi). Viikonloppuihin ajoittuvan ostos-, viihde-, kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kehittäminen. Laadun parantaminen, joka on edellytys vision toteutumiselle ja asiakastyytyväisyyden takaamiselle. Matkailullisen imagon ylläpitäminen ja vahvistaminen. Oulun matkailua hyödyttävien verkko- ja mobiilipalveluiden kehittäminen. Tiivistetysti pääteemat Oulun matkailussa ovat: 1) Vapaa-ajan matkailu 2) Teema- ja harrastematkailu 3) Kokous- ja kongressimatkailu Oulun visiot ja tavoitteet edellyttävät toteutuakseen seudun muiden kuntien palvelutarjonnan voimakasta kehittämistä. Hailuodon tavoitteena on tulevaisuudessa omalta osaltaan ottaa haaste vastaan ja tuottaa yllä luetelluille Oulun kolmelle pääteemalle ohjelmapalveluita ja palvelukonsepteja. Oulun matkailun volyymi on pohjana Hailuodon kasvulle. Samoin Hailuoto on tulevaisuudessa merkittävä Oulun ja Oulun seudun matkailutarjonnan kohdepaikka. Hailuoto on mukana Metsähallituksen luontokeskusverkossa, mikä omalta osaltaan on vahvistanut Hailuodon liittymistä osaksi muuta Pohjois-Pohjanmaan matkailua. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 5

6 2. MasterPlan esiselvitys ja matkailustrategian tarkistaminen 2.1. Lähtökohdat Hailuodon kunta on perinteisesti ollut ns. kevyen matkailun kohdepaikka. Hailuotoon on tultu Oulusta päiväretkille, ottamaan aurinkoa, marjastamaan jne. Se on myös ollut karavaanareiden suosikkialuetta. Matkailun taloudellinen merkitys Hailuodolle on pysynyt kuitenkin verrattain pienenä. Parin viime vuoden aikana on kunnan toimesta lähdetty aktiivisesti kehittämään matkailuelinkeinoa erityisesti Marjaniemen alueella. Kunta on onnistunut yhdessä Oulun Seudun Setlementti ry:n ja Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa toteuttamaan luotokeskuskokonaisuuden, missä on luontonäyttely, kokous /ravintolamonitoimitila, sekä 20 hotellihuonetta. Kunta on myös hankkinut omistukseensa Senaattikiinteistöltä 11 rakennusta käsittävän maa-alueen keskuksen välittömästä läheisyydestä. Oulun Seudun Setlementti ry (OSS) on käynnistänyt alueella nuorikeskustoiminnan ja pyörittää keskukseen kuuluvaa omistamaansa luotsihotellia ja monitoimitilaa. Viime vuosien aikana on myös kunnallistekniikka ja IT-yhteydet saatu matkailun tarpeita vastaavaksi. Sumpun alue siirtyi Oulun Seudun Setlementti ry:lle, joka on remontoinut alueen mökkejä. Sen tarkoituksena on myös aloittaa majoitukseen liittyvää uustuotantoa alueella. Kunta on kaavoittanut matkailun ja vapaa-ajan käyttöön satoja tontteja eri puolilta kuntaa. Kunnan alueella on runsaasti luonnonsuojelualueita, joiden matkailullista hyödyntämistä ollaan suunnittelemassa kunnan, ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 6

7 2.2. Luotokeskuksen alue Yllä olevassa osayleiskaavakartassa näkyy luotokeskuksen alue. Luotokeskuksen alue muodostuu seuraavista kokonaisuuksista: Luotsihotelli-Luototalo (Violetti alue) Wanha Luotsiasema (Violetti alue) Marjaniemen Villat (Violetti alue) Huoneistohotellin alue (Violetin alueen pohjoispuolella oleva ruskea alue) Satama (vaalea alue) Luotsihotelli-Luototalo Nykytilanne ja kriittiset tekijät Luototalo on Hailuodon kunnan omistama kiinteistö, joka on vuokrattu Oulun Seudun Setlementti ry:lle ja Metsähallitukselle. Metsähallituksen osiossa toimii näyttelytila, jonka teemana on Hailuodon kulttuuri ja luonto, sekä laajemminkin maannousemarannikko. Luontonäyttely kertoo maankohoamisrannikon erityispiirteistä, merellisestä luonnosta ja merellisestä elämäntavasta. Näyttelyn suunnittelussa on hyödynnetty Oulun yliopiston Perämeren tutkimusaseman hankkimaa tietoutta Perämeren luonnosta. Näyttely on toteutettu modernilla tietotekniikalla siten, että kävijälle voidaan antaa mielenkiintoista tietoa interaktiivisella tavalla. Näyttelyn keskeinen elementti on suurkuva, mikä on noin kolme metriä korkea, ja lähes 11 metriä pitkä kaareva valkokangas. Siihen heijastetaan kolmella dataprojektorilla koko valkokankaan kokoisia yksittäisiä kuvia, useampia kuvia, videoita, tai kaikkia edellä mainittuja yhtäaikaisesti. Suurkuva toimii interaktiivisesti siten, että kuvan tapahtumia tai sisältöä voi ohjata kuvan kohtia osoittamalla. Näyttelyyn on sijoitettu myös perin- Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 7

8 teisempää näyttelyesineistöä, kuten täytettyjä eläimiä, luontoon ja elinkeinoihin liittyvää esineistöä ja paikallisia käsitöitä, taidetta ja tuotteita. Näyttelyyn tutustutaan pääsääntöisesti omatoimisesti ja se on auki hotellin aukioloaikana. Erityisesti ryhmien tarpeisiin tulisi jatkossa saada myös henkilökunnan toimesta tapahtuvaa neuvontaa ja opastusta. OSS:n vuokraosuudessa toimii ravintola, kokoustila ja hotellin vastaanotto. Tilat ovat suunniteltu siten, että niiden moninaiskäyttö on mahdollinen. Luotsihotelli on OSS:n omistama 20 huoneen hotelli, joka on peruskorjattu vuoden 2007 qaikana. Hotelli on teknisesti ja toiminnallisesti kiinni Luototalossa. Luotokeskuksen tilojen käyttökokemukset ovat olleet pääosin myönteisiä. Tavoite ympärivuotisesta aukiolosta on mahdollinen jo vuoden 2009 aikana. Tuleva kevät antaa ensimmäisen täyteen toimintakauteen perustavan tilannekuvan. Suurin kriittinen tekijä Luototalon osalta on kokoustilojen riittämättömyys. Myös ravintolan kapasiteetti tulee vastaan varsin nopeasti isompien ryhmien osalta. Ongelmat korostuvat, kun tiloissa on samanaikaisesti useampia ryhmiä ja erilaiset tapahtumat kuormittavat rakennuksia. Kapasiteetin riittämättömyys vaikuttaa kielteisesti liiketoiminnalliseen tulokseen. Ongelma korostuu Sumpun majoitustoiminnan lähtiessä täydellä vauhdilla liikkeelle. Luotsihotellin kriittinen tekijä on sen kapasiteetin pienuus; 20 huoneen hotelli ei riitä kuin osaksi vastaamaan OSS:n leiritoiminnan majoitustarpeita. Huonemäärä tulee myös vastaan muussa ryhmä- ja yksilömyynnissä. Tilannetta helpottaa Sumpun majoitustilojen käyttö, mutta se ei poista ongelmaa. Muita kriittisiä tekijöitä ovat toiminnallisten tilojen ja elämystilojen vähyys. Sisätilojen tarve korostuu ympärivuotiseen matkailuun tähdättäessä, sillä Marjaniemen luonnonolosuhteet ovat talvella varsin vaativat. Kehittämistoimet Luototalon suunnittelussa on huomioitu ravintola/monitoimitilan laajentaminen. Laajennuksessa kyseisen tilan kapasiteettiä tulee lisää vähintään kolmannes. Tämä laajennus tulisikin saada toteutettua samanaikaisesti muun Marjaniemen alueelle tapahtuvan rakentamisen yhteydessä. Hanke toteutetaan nykyisen mallin mukaisesti siten, että kiinteistön omistaja rakennuttaa sen Te-keskuksen tuella ja OSS tulee tilaan vuokralaiseksi. Investointikustannukset ovat n Toteutusvuosi Vastuutahona on Hailuodon kunta. Luototalon nykyiseen kellaritilaan ja/tai laajennuksen yhteydessä toteutetaan Mini Spa -konseptin mukainen kylpylä. Tilaan tulisi pieni kylpylä/hoito-osasto, sekä monitoimitila. Tilat rakennetaan viereiselle tontille tulevan huoneistohotellin rakentamisen yhteydessä, huoneistohotellin toteuttavan yhtiön investointina. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 8

9 Mini Spa:n investointi on n Toteutusvuosi Taloudellisena vastuutahona on perustettava huoneistohotelliyhtiö. Luotsihotellin laajennus on mahdollista toteuttaa jatkamalla itään nykyistä hotellia. Alue on suojeluteknisesti arkaa aluetta, ja se edellyttää tarkkaa suunnittelua ja yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja museoviraston kanssa. Hankkeen taloudellinen vastuutaho on OSS ja kaavoitusviranomaisen ominaisuudessa kunta. Investoinnin kokoa ei ole aihetta määritellä ennen kuin on selvinnyt mitä ko. alueelle voidaan rakentaa. Luotokeskuskokonaisuus edellyttää kesäaikana yhden päätoimisen opastus- ja informaatiohenkilön työpanoksen. Työhön kuuluu luontonäyttelyn esittely, ryhmille suuntautuvan pienen luontoretken opastus ja Hailuodon matkailuneuvonta. Henkilön kustannukset sisältyvät Oulu-Hailuoto pilottihankkeeseen. Palkattava henkilö voi olla esim. Oulun kaupungin palveluksessa. Palkkakustannus 6 kuukaudelta on n Toteutus kesällä Vastuutahona on Oulun ja Hailuodon kuntien yhteishanke Satama Nykyisessä satamassa on kalastus- ja luotsilaitoksen aluksia. Satamassa on myös vierasvenesatama, jota hoitaa OSS. Vierasvenesatamassa on huoltopiste, missä on suihkut ja saunat. Sataman matkailullinen käyttö on varsin vaatimatonta, vaikka satamainfra ja väylä antavat sinänsä mahdollisuudet vilkkaaseenkin reitti- ja vierasvenesatamatoimintaan. Sataman sisällä toimii kalasatama, jossa sijaitsee tuotantorakennus. Rakennuksen tilat ja välineet ovat modernit (pakastustiloja tarvitaan), sekä siellä on mahdollista kehittää kalan jatkohyödyntämistä ja suoramyyntiä. Sataman kehittämistoiminnassa painottuu: 1. Vierasvenesataman markkinointi Perämeren veneilijöille ja yleensä tunnetuksi tekeminen. 2. Säännöllisen, kesäaikana tapahtuvan, matkustajalaivareitin luominen välille Oulu-Hailuoto ja mahdollisesti tulevaisuudessa esim. Varjakkaan. 3. Laivayrittäjän löytäminen Hailuodon ohjelmapalveluyrittäjäksi. 4. Varaus oululaisten pursiseurojen omien tukikohtien rakentamiseksi veneilykeskuksen välittömään läheisyyteen. 5. Varaus muiden meren kanssa toimiville harrastajille. Sataman markkinointi ja reittilaivurin löytäminen toteutuvat alkavan pilottihankkeen resursseilla. Toiminnallinen vastuu satamapalveluista on OSS:llä. Käytännössä vierasvenesataman markkinointi tulee tehdä yhdessä Perämeren muiden satamien kanssa. Reittilaivurin rekrytoinnissa on avainasemassa Oulussa nyt operoivat yrittäjät ja Suomen Matkustajalaivayhdistyksen jäsenet. Laivurin löytämisen vastuu on Hailuodon kunnalla, Oulun kaupungilla ja OSS:llä Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 9

10 Kalasataman tuotantorakennus tulee saada aktiivisen toiminnan piiriin. Matkailuun ja kalataloustuotantoon perustuva jalostustoiminta edellyttää yrittäjää. Vastuutahona on Hailuodon kunta Wanhan Luotsiaseman alue Hailuodon kunnan omistama punaisten tupien Wanhan Luotsiaseman alue käsittää 11 rakennusta. Tilojen käyttötarkoitus on avoin lukuun ottamatta Oulun Yliopistolle vuokrattuja kolmea rakennusta. Rakennukset ovat rakennettu eri aikoina lukujen aikana, ja osa rakennuksista tulee todennäköisesti suojelun piiriin. Alue on nyt Ympäristökeskuksen asettamassa toimenpidekiellossa. Alue on äskettäin siirtynyt Senaatilta kunnalle, ja tavoitteena on saada alue palvelemaan Marjaniemen matkailun kehittämistä. Aluetta tulee kehittää toiminnallisena kokonaisuutena. Luotsihotellin toiminnan kannalta on tärkeää saada turvattua OSS:n nuorisotoiminnalle sopivia majoitus- ja kokoustiloja. Myös muut luotokeskusta käyttävät ryhmät tarvitsevat kokoustilaa. Yhtenä vaihtoehtona alueella on, että kunta myy rakennukset matkailulliseen käyttöön yhdelle toimijalle. Tämä toimija sitoutuu kehittämään aluetta niin, että se palvelee Marjaniemen ympärivuotista käyttöä, ja huomioi yllä kuvatut alueen tarpeet. Kunta säätelee maaalueen käyttöä maanvuokrasopimuksen kautta. Vaihtoehtoisessa mallissa alueella voisi olla useita eri toimijoita, joiden muodostama kokonaisuus muodostaisi merkittävän houkuttimen matkailijoille. Alueen lisärakentamista tulee tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä. Vastuutahona alkuvaiheessa on Hailuodon kunta ja jatkossa rakennukset omistava toimija. Rakennusten hinta määräytyy markkinoiden pohjalta Huoneistohotelli Matkailun kehittäminen alueella edellyttää merkittävää majoituskapasiteetin lisäystä. Sumpun alueen kehittyminen ei yksin riitä korjaamaan tätä puutetta. Luototaloon ja tiehen rajautuva kunnan omistama tontti, tulee hyödyntää matkailullisesti. Huoneistohotellityyppinen ratkaisu palvelee parhaiten luotokeskusta, ja se on myös liiketaloudellisesti relevantti ratkaisu. Tuottohuoneistomalli jakaa rakentamisen riskiä, ja samalla se antaa mahdollisuuden luotsihotellin operoijalle majoituskapasiteetin merkittävään kasvattamiseen. Tavoitteena on rakentaa 30 huoneiston hotelli. Rakennus tulee kytkettäväksi Luototaloon esim. maanalaisella käytävällä. Samassa yhteydessä toteutetaan Mini Spa. Maankäytön, kaavoituksen ja rakennusluvan osalta vastuutahona on Hailuodon kunta. Investointivastuu on huoneistohotelliyhtiöllä. Investointi n. 3-3,5 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 10

11 Hailuodon Villojen alue Alue käsittää Hailuodon kunnan omistaman Wanhan Luotsiaseman rakennetun osan, ja kunnan omistamien dyynien välisen maa-alueen. Alue on samaa tonttia kuin ns. punaisten tupien alue. Alue soveltuu tiivismuotoiseen villojen rakentamiseen. Tarkoituksena on kaavoittaa kohde pientonteiksi, joihin rakennetaan k-m 2 kokoisia huoneistoja. Alue myydään joko yksityisille rakentajille, tai kokonaisuutena yhtiölle, joka toteuttaa esim. 3 vuoden aikana kyseiset villat. Vastuutahona kaavoituksen ja tonttimyynnin osalta on Hailuodon kunta. Investointivastuu on tulevilla tonttien omistajilla. Hankkeen investoinnin kokonaismäärä riippuu alueelle saatavasta rakennusoikeudesta. Investointiarvio n. 3-4 milj Rantasumppu Yllä olevassa kaavassa Rantasumpun alue rajautuu punertavan viivan sisäpuolelle OSS:n omistaman Rantasumpun kiinteistön 17 mökkiä ovat remontoitu vuoden 2007 aikana. Rantasumpun uuden 4000 k-m 2 :n noin 30 huoneiston lomaosakehotellin rakentamisen tavoiteaika on Alueelle on lisäksi mahdollista rakentaa vielä n. 20 huoneistoa. Vastuutahona on OSS/rakennuttaja, ja kustannusarvio on n. 6 milj.. ensimmäiselle vaiheelle. Molemmat vaiheet yhteensä 10 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 11

12 2.4. Marjaniemen infra Marjaniemen tehokas hyödyntäminen edellyttää alueen sisäisen liikkumisen ja luonnon käytön parantamista. Tätä tarkoitusta varten on Ympäristökeskus yhdessä OSS:n ja Hailuodon kunnan kanssa käynnistämässä Marjaniemen Virkistys- ja vapaa-aikahanketta. Alla on Marjaniemen Virkistys- ja vapaa-aikahankkeen työohjelman mukaisia tavoitteita: matkailutoimintojen ja -tapahtuminen hallitun kasvun mahdollistaminen matkailun tulee toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kattavien rakennettujen reitistöjen toteutus kasvavan yleisömäärän kulun ja kulutuksenohjauksen järjestämiseksi alueella alueen ympäristön kunnostaminen matkailun vaatimukset huomioiden ja alueen yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitettujen alueiden vetovoiman lisääminen osana alueen omaleimaisen matkailualuekokonaisuuden kehittämistä ympäristön kunnostustoimet ja alueelle suunniteltavat rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan Hailuodon ympäristö ja ominaispiirteet huomioiden erityisesti kulttuuri- ja luonnonympäristöltään arvokkaimmilla osilla käytettävien ratkaisujen tulee olla omaleimaisia, alueelle luonteenomaisia ja arvokkaaseen maisemaan ja luontoympäristöön sopivia Hankkeen tarkemmat tehtävät ja budjetti Osakokonaisuus Kustannusarvio 1 Reitistöt ja niiden taukopaikat, uimapaikat Opastus, pysäköinti, jätehuolto Satama ja ympäristön kunnostus Projektin hallinnointi YHTEENSÄ Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 12

13 Alla olevassa kartassa on infrahankkeessa toteutettavien reittien suunnitelma Muita infraan liittyviä asioita on selvittää golfkentän rakentamismahdollisuutta Marjaniemen läheisyyteen Marjaniemen investoinnit vuoteen 2020 Nyt kuvattujen alueiden lisäksi Osuuskauppa Arinalla on n k-m 2 rakennusoikeutta Marjaniemessä. Marjaniemen voimakkaan kehittämisen alueelle on mahdollista rakentaa n k-m 2 matkailua ja vapaa-aikaa palvelevaan kiinteistöjä. Kun huomioidaan myös alueet, jotka eivät ole osayleiskaavan piirissä, kaavassa olevaa rakennusoikeutta voidaan asemakaavalla korottaa tilanteen niin vaatiessa. Pääasiallisesti investoinnit ovat majoitusinvestointeja Vuoteen 2015 mennessä alueelle tulee rakentaa n. 300 hengen kokoustilat monipuolisen palveluineen. Marjaniemen investoinnit Investointien sisältö Ohjelma-, ravintola ja elämyspalvelut Luototalo 1,2 1 milj. 6 milj. 3 milj. Hotelli- ja tuottohuoneistot Näyttely 0,3 7 milj. 7 milj. 7 milj. Mökkirakentaminen Sumppu 0,1 2 milj. 3 milj. 6 milj. Infrarakentaminen Luotsiasema 1, milj. 1,6 milj. Yhteensä 2,7 milj milj. 17,2 milj. 17,6 milj. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 13

14 2.6. Santonen Alueella on perinteisesti ollut massiivisempaa rakentamista, eikä alueella ole rauhoitettuja alueita. Huikun alueen kehittäminen tulee kytkeä tiivisti Hailuodon ja Oulunsalon kuntien osayleiskaavavalmisteluun. Riippumatta liikenneyhteysratkaisusta, tulee Huikun alue erityisesti lauttasataman ympäristön osalta ottaa mukaan tehokkaaseen matkailupainotteiseen rakentamiseen. Luovontien tieympäristö, välillä Huikku-Vaski-Sysiperä, soveltuu erinomaisesti asumisen ja mittavan kakkosasumisen alueeksi. Santosen maankäyttöön, erityisesti Luovontien ympäristöön ja Huikun alueen kehittämiseen, vaikuttaa merkittävästi liikenne- ja energiakäytävän mahdollinen toteuttaminen. Kiireinen kehittämiskohde on Huikun sataman kehittäminen matkailua ja veneilyä palvelevaksi kohteeksi. Samalla tulee pengerrystä leventää yhtä lisäajokaistaa varten. Näiden kehittämisestä olisi suositeltavaa tehdä erillinen EU-hanke osana liikenne- ja energiakäytävää. Santosen alueen matkailuun kohdistuvan rakentamisen varaukset ovat k-m 2 luokkaa. Käytännössä Luovontien ympäristö on asunto- ja kakkosasuntorakentamista. Huikun alue soveltuu hyvin esim. virkistys- ja vapaaaikamatkailua ja pysyvää asutusta palvelevaan toimintaan. Alueelle tulee tehdä varaus leirintäaluetoiminnalle, sekä mahdolliselle merkittävämmälle hotelli/kongressitoiminnalle. Vastuutahoina ovat Hailuodon kunta ja alueen maanomistajat. Investointivastuu on kiinteistöyrityksillä ja muilla yrityksillä. Investointien kokonaisarvio infra mukaan lukien on n. 20 milj Hietaniemi, Sunikari, Kengänperä, Pajuperä Hietaniemi, Sunikari, Kengänperä, Pajuperä ovat matkailuyritystoimintaan soveltuvalle kalastajakylä rakentamisidealle erinomaisia paikkoja. Tarkoituksena on kalastajakyläperinnettä noudattaen rakentaa tiivis mökkiasuntokanta, joka soveltuu myös ympärivuotiseen käyttöön. Ollakseen liiketaloudellisesti kannattava, tarvitaan vähintään 20 mökin varauskanta per kohde. Luonnollisesti mökit rakennetaan pidemmän ajan kuluessa. Mökit voivat periaatteessa olla myös lomaosakkeita, tai niiden omistus on järjestetty siten, että ne eivät kaikki rasita matkailuyrittäjän tasetta. Vastuutahona maankäytöllisissä asioissa ovat jakokunta ja kunta. Investointivastuu on ao. yrittäjällä. Investointien kokonaismäärä on esim X 60 mökkiä, jolloin investointi lopullinen arvo on 6-9 milj.. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 14

15 2.8. Pöllä Pöllän alueella sijaitsevan lentokentän säilyttäminen ja matkailullinen käyttö tulee selvittää. Alueen voisi varata esim. leirintäaluetyyppiselle matkailukohteelle. Lähistöllä on jo pieni mökkejä vuokraava yritys. Vastuutahona ovat kunta, jakokunta ja matkailuyrittäjä. Investoinnit ovat n. 3 milj Kirkonkylän alue Kirkonkylän alueen vetovoima lähtee palveluiden läheisyydestä, lisäksi luonto- ja kulttuurimaisema kylässä ja sen läheisyydessä on varsin vetovoimainen. Ympärivuotinen asuminen on myös selkeästi vaivattomampaa saaren keskiosissa kuin rannoilla. Pysyvään, ns. kakkosasumiseen on Hailuoto erinomainen paikka. Se on lähellä kaupunkikeskusta, muodostaen kuitenkin eksoottisen asumisympäristön. Yhtenä kohderyhmänä ovat myös entiset hailuotolaiset. Rakennettavat kiinteistöt ovat käytännössä rivitaloja tai oy-muotoisia omakotitaloja omilla puutarhatonteilla. Tähän tarkoitukseen varattavia maita myydään suoraan yksityisille ja rakennusliikkeille. Vastuutahona maankäytön ja kohteiden markkinoinnin osalta on Hailuodon kunta. Investointivastuu on tonttien ostajilla. Tavoitteena on saada n. 50 huoneistoa kirkonkylälle. Investointien kokonaisarvio on n. 7-8 milj Luonnonsuojelualueet Hailuodon kunnan alueelle on kohdistettu runsaasti luonnonsuojelullisia toimenpiteitä. Tämä muodostaa oikein hyödynnettynä suuren voimavaran koko matkailun sektorille. Luonnonsuojelun, luonnon ja kansallismaiseman teemat ovat perusta Hailuodon matkailun kilpailukyvylle. Luonnonsuojelualueet tarvitsevat hoitoja käyttösuunnitelman, jonka perusteella alueittain päätetään mitä toimenpiteitä tarvitaan, ja minkälaiseen matkailulliseen tarkoitukseen aluetta on järkevää käyttää. Vastuutahoina ovat Ympäristökeskus, Metsähallitus ja Hailuodon kunta, tarvittava investointirahoitus Eu-rahoituksena. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 15

16 2.11. Liikenne- ja energiakäytävä Hailuodon matkailun kehittämisen kannalta ehkä merkittävin asia on liikenneyhteydet. Liikenneyhteyksien tulee palvella alueen elinkeinoelämää ja sen kehittymistä. Nykyinen lauttayhteys, kerran tunnissa sesongin ulkopuolella ja kaksi kertaa tunnissa sesongin aikana, ei tule riittämään nyt kaavailtujen matkailun kasvutavoitteiden tarpeisiin. Vaihtoehtoina ovat joko lauttatarjonnan kasvattaminen tai kiinteän yhteyden toteuttaminen. Nykyisen lauttayhteyden kriittiset tekijät matkailun kannalta ovat: Yhteys itsessään hidastaa saapumista Hailuotoon n. 20 minuuttia silloinkin kun pääsee suoraan lautalle. Normaali perusodotusaika on n minuuttia, jolloin käytännössä hidaste on vähintään puoli tuntia. Sesongin ulkopuolella lauttaväli on minimissään tunnin, jolloin lautta ohjaa matkailijan ajankäyttöä, ja monet matkailijat kokeva tämän hankalaksi. Sesongin aikana lauttaväli on puoli tuntia. Tällöin ongelmana on jonottaminen, joka voi venyä useamman tunnin mittaiseksi, lähinnä suurten tapahtumien aikana. Hailuodon rakentamisen ja huollon vaatima logistiikka on nykyisellä yhteydellä huomattavasti kalliimpi kuin kiinteällä yhteydellä. Lauttaliikenne on myös epävarmuustekijä - konerikko ja kovat myrskyt voivat katkaista liikenteen useammiksi tunneiksi. Myös kiinteään yhteyteen voi liittyä merenylityksen aiheuttamia epävarmuustekijöitä. Talvitien käyttö on viime vuosien olosuhteista johtuen ollut ajoittain hyvin hankalaa. Tiehallinnon tekemien laskelmien mukaan kiinteä yhteys on yhteiskunnalle merkittävästi edullisempi ratkaisu. Tarkasteluun on otettava myös vaihtoehto, jossa osalla käytävää, esimerkiksi Hailuodon puolella, toimii lauttayhteys. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 16

17 Vastuutahoina liikenne- ja energiakäytävän selvitystyössä ovat Tiehallinto, Oulun Seutuhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ympäristökeskus, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, sekä Metsähallitus Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle, nykyisen lauttayhteyden ja mahdollisen liikenne- ja energiakäytävän välittömään läheisyyteen, on suunnitteilla kahden yhtiön, WindWindin ja Lumituuli Oy:n tuulivoimalapuisto. Tarkoituksena on tuottaa tulevaisuudessa n. 200 megawatin edestä sähköä. Käytännössä tämä tarkoitta n. 60 tuulivoimayksikön rakentamista alueelle. Hanke toteutetaan useimmissa erissä. Kustannusarvioltaan tuulivoimapuisto on n. 200 milj. euroa. Kiinteän yhteyden ja tuulivoimalapuiston toteuttaminen samanaikaisesti tuo merkittäviä kustannussäästöjä molemmille hankkeille. Säästöt kohdistuvat sekä rakentamiseen, että liikenne- ja energiakäytävän kunnossapitoon ja huoltoon. Se luo myös hyvän pohjan tulevaisuuden korvausinvestointien kohtuulliselle kustannustasolle. Hankkeella on kustannus-hyötymerkityksen lisäksi matkailullinen ja merellinen funktio. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna liikenne- ja energiakäytävä muodostaa itsessään poikkeuksellisen matkailun nähtävyyden. Tämäntyyppisen kohteen merkitys on kansainvälinen (tunnetuin infrakohde maailmassa lienee Golden Gate). Matka Oulunsalon puolelta Hailuodon Huikuun on tulevaisuudessaan itsessään elämys. Itse "käytävään" voidaan tehdä myös kevyen liikenteen osuus ja penkereiden osuudelle näköalapaikkoja, kahviloita tms. Kiinteä yhteyden on arvioitu lisäävän voimakkaasti Oulun talousalueen nuorison ns. häiriöajoja Hailuotoon. Yhtenä vaihtoehtona turhan liikenteen estämiseksi ja muutenkin liikenteen hallinnan kehittämiseksi voidaan ottaa käyttöön liikenne- ja energiakäytävämaksu, jota ei luonnollisesti peritä saaren asukkailta. Maksu on vaivattomasti kerättävissä uuden teknologian keinoin. Myös lyhyt lauttamatka hillitsee turhaa liikennettä ja tarjoaa samalla todellisen merellisen lisäarvon matkailun kannalta. Vastuutahoina liikenne- ja energiakäytävän selvitystyössä ovat Tiehallinto, Lumituuli Oy, WindWind Oy, Oulun Seutuhallitus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Ympäristökeskus, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, Merenkulkulaitos ja Metsähallitus. Tuulivoimaloiden ja liikennekäytävään liittyvät selvitykset ja analyysit, sekä myöhemmin suunnittelu, tulisi viedä yhtä aikaa eteenpäin. Toimenpiteinä ovat: Toiminnallinen ja liiketaloudellinen analyysi alueen liikenneenergiakäytävästä, hankkeen edistämisprojekti Kuntien osayleiskaavoituksen käynnistäminen YVA prosessien käynnistäminen tiehankkeesta ja tuulivoimalahankkeesta Hailuodon MasterPlan Hankeen kustannusarvio on n milj Muu infra Hailuodon kunnan matkailun kehittäminen edellyttää saaren sisäisten liikenneyhteyksien kehittämistä. Luovontien tulee olla riittävän hyvätasoinen ottamaan vastaan lisääntyvä Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 17

18 liikenne. Kevyen liikenteen väylien rakentamista edellyttää niin liikenneturvallisuus, kuin ohjelmapalvelutoimintakin. Kunnan alueelle tuleekin tehdä Tiehallinnon ja kunnan yhteistyössä kevyen liikenteen väyläselvitys. Tavoitteena tulee olla läpi saaren ulottuva kevyen liikenteen väylä, joka palvelee monipuolisesti saaren asumisen, vapaa- ajan, virkistyksen ja matkailun tarpeita. Vastuutahona ovat Tiehallinto ja Hailuodon kunta. Eu -hankkeena toteutettavien investointien arvo on n. 4-6 milj Vihreä käytävä Oulun suurmatkailualueena Oulun lentoasemalta lähtevä ja Hailuodon Marjaniemeen päätyvä reitti kehittyy tulevaisuudessa Vihreäksi käytäväksi, suurmatkailualueeksi. Käytävä on noin 50 km pitkä merellinen korridoori, missä yhdistyy ainutlaatuinen luonto- ja kulttuuriympäristö hallitusti toteutettavan matkailunelinkeinoklusterin tarvitsemiin investointeihin. Samalla alueen arvo pysyvän asumisen kasvuna tulee kehittymään. Vihreän käytävän kärkihankkeita ovat Oulunsalon lentoasema Varjakka Liikenne- ja energiakäytävä Hailuodon kansallismaisema Marjaniemi Vihreän käytävän vastuutahoina ovat Oulunsalon ja Hailuodon kunnat. Liikenne- ja energiakäytävän sekä Vihreän käytävän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Toiminnallinen ja liiketaloudellinen analyysi alueen liikenne-energiakäytävästä, hankkeen edistämisprojekti Kuntien osayleiskaavoituksen käynnistäminen YVA prosessien käynnistäminen tiehankkeesta ja tuulivoimalahankkeesta Hailuodon MasterPlan Varjakka 2020 hanke Oulunsalon lentoaseman kehittäminen Ohjelmapalveluiden ja muiden matkailuun liittyvien tuotteiden kehittäminen Hailuodossa on matkailun ohjelmapalvelutarjonta alkutekijöissään. Esimerkiksi luontomatkailuun ja kalastukseen liittyvät maksulliset matkailutuotteet puuttuvat kokonaan. Tapahtumatuotteena syksyiset siikamarkkinat ovat merkittävä tapahtuma ja kaksipäiväiset markkinat keräävät liki 4000 kävijää. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 18

19 Matkailuun liittyviä käsityö-, taide- ja alkutuotantotuotteita valmistetaan saarella jonkin verran. Myynti on vielä ollut varsin vähäistä, arviolta n vuodessa. Myynti on painottunut kesään. Metsähallituksen luontonäyttely on itsessään ohjelmapalvelutuote, tuotteena tuleekin jatkossa saada mukaan Hailuodossa toteutettaviin matkailutuotteisiin. OSS:n toimesta on kehitetty ohjelmatoimintaa lähinnä nuorison tarpeisiin, mutta jatkossa tuotteet kohdistuvat myös muihin matkailijoihin. Matkailuun liittyvän majoitus- ja muun investointien toteuttaminen luo kysyntää ohjelmapalveluille. Kunnan alueella ei kuitenkaan ole alaan liittyvää yritystoimintaa ja muutenkin yritystoiminta on verraten vähäistä. Tämä edellyttää yrittäjien rekrytointia saaren ulkopuolelta. Tilanne on ongelmallinen, sillä koko Oulun seudulla ohjelmapalveluyritysten joukko on varsin vähäinen. Yhtenä vaihtoehtona yrittäjien rekrytoimiseksi on järjestää toisen asteen aikuiskoulutuksena matkailun ohjelmapalveluyritystoiminnan koulutusta esimerkiksi Meriluonto-opaskoulutusta. Koulutus tapahtuisi osaksi Hailuodossa ja koulutuksen järjestäjän voisi olla esim. Oulun seudun ammattiopisto OSAO tai Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä, jolla on jo kokemusta matkailun ja yrittäjyyden koulutuksesta Matkailutulo ja työllisyysvaikutus Matkailutulo Matkailutulon ja työllisyyden laskennassa Suomessa sovelletaan matkailun satelliittitilinpidon toimialakohtaisia arvioita matkailuosuusprosenteista. Matkailuosuusprosentti tarkoittaa matkailukysynnän osuutta kunkin toimialan kokonais-liikevaihdosta ja työllisyydestä, jolloin toimialalle kohdistuva matkailukysyntä erotetaan paikallisen väestön kysynnästä. Hailuodon kunnan osalta matkailutulovaikutus perustuu kaupan ja matkailuyrittäjien haastatteluihin sekä arviomenettelyyn. Varsinaisen MasterPlanin yhteydessä tuleekin tehdä matkailijoihin kohdistuvat haastattelut, jolloin saadaan tarkemmat luvut (Oulun matkailutulo on tällä hetkellä n. 156 milj ). Hailuodon matkailutulo on rakennettu seuraavasti: Matkailuyritysten liikevaihto kokonaisuudessaan. Kaupan myynnistä n. 40 %. Matkailuliikenne muodostuu pääasiallisesti lauttakustannuksista. Lautan kokonaiskustannukset ovat vuonna 2007 n. 3.6 milj.. Tästä on arvioitu n. 20 % olevan matkailuun liittyvää kustannusta. Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 19

20 Kunnan matkailutulon muodostuminen liikenne- ja energiakäytävän yhteys valmistunut Vähittäiskauppa Matkailuyritykset logistiikka/ x 3000 x Muut Yhteensä xx x summassa ei mukana mahdollista liikenne- ja energiakäytävämaksua. xx summassa huomioitu myönteisen rakentamispäätöksen aiheuttama ennakkoinvestointi. Välittömästi liikenne- ja energiakäytävää koskevan päätöksen myötä alkaa voimakas investointibuumi alueelle. Parantunut liikenneyhteys laajentaa ja monipuolistaa matkailuelinkeinon rakennetta, mikä turvaa työpaikkojen pysyvyyttä myös heikompien suhdanteiden aikana. Yhteys avaa voimakkaan muuttoliikkeen saarelle on kuntatalouden kannalta ratkaiseva, parantuneen yhteyden tuoma liikennemäärän lisäys aiheuttaa myös saaren pääreitin kehittämistarpeen ja se nousee vahvasti esille Tiehallinnon listoilla. Mikäli parantunutta yhteyttä ei saada, jää matkailutulo vuonna 2015 n. 6-7 milj. :n ja kasvu on siitä eteenpäin n. 2-5 % vuosivauhtia. Työllisyysvaikutus Matkailu itsessään muodostaa monipuolisen elinkeinoympäristön, majoituksen, ravitsemuksen ja koko ohjelmapalveluiden kirjon. Näistä seikoista johtuu, että matkailuelinkeinon työllisyysvaikutukset ovat elinkeinosektoreiden vertailuissa eräs kaikkein korkeimmista (1 miljoona tuotos tuottaa 17 välitöntä työpaikkaa ja välilliset mukaan lukien kokonaisvaikutus on 25 työpaikkaa). Hailuodon matkailutulon työllisyysvaikutusta tuleekin tehtävässä MasterPlanissa laskea. Matkailuyritysten liikevaihdoista voidaan suoralle kertoimella laskea työllisyysvaikutukset. Vuosi Matkailuyritysten liikevaihto. Välitön työllisyysvaikutus Matkailutulon tuoma työllisyysvaikutus perustuu muualla tehtyihin selvityksiin. Näin saadaan yhden miljoonan euron matkailutuloa kohti henkilötyövuotta Kunnan matkailutulon muodostuminen liikenne- ja energiakäytävän yhteys valmistunut Yhteensä Välitön työllisyysvaikutus Hailuoto-Oulu yhteismarkkinointihanke esiselvitys 20

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus

Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Hailuoto Oulu liikenneyhteyden kehittäminen ja merialueen osayleiskaavoitus Yleisötilaisuus 10.9.2014 POP ELY Oulunsalo Hailuoto Oulun seutu Metsähallitus Lumituuli Oulun Seudun Sähk Lähtökohdat kaava-alue

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue

Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue Kaupunginhallitus 248 08.09.2015 Attractive Oulu Region 2018 - Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue 795/02.30/2015 KH 08.09.2015 248 Hankkeen taustat: Pohjois-Pohjanmaan nykyisen matkailustrategian

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT

NELOSTIE TIENVARSIMILJÖÖ JA KULTTUURIMAISEMAT 22 Korkealaatutien tavoitetila ympäristölle 1. Suurmaiseman ja eri maisemajaksojen ominaispiirteet tulevat esille 2. Tie soveltuu luontevasti maastoon ja topografiaan 3. Tienvarren kulttuuriympäristöjen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) Kiinteistölautakunta To/5 02.06.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 5 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle alueen varaamiseksi Kantvikin Vapaa-ajankeskus Oy:lle pienvenesataman ja sen palvelutoiminnan suunnittelua

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015

Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 Mäntsälä kaavoitus syksy 2015 1) ASUMINEN 1a) Valmiit toteutettavat asumisen kaavat 174_Tiimari_asemakaava / AK 200 asukasta INFRA VALMIS 206_Taruma_asemakaava / AO 200 asukasta INFRA PUUTTUU 209_Mannikko_pohjoinen_asemakaava

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 9/2013 1 Kunnanhallitus 25.06.2013 AIKA 25.06.2013 klo 14:00-17:26 PAIKKA Kunnanvirasto johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 151 Kokouksen järjestäytyminen 3 152 Kunnanjohtajan

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu

Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Houkutteleva merenrantaympäristö ja mikromatkailu Culminatum Innovation Oy Ltd Uudenmaan asumisen oske & Uudenmaan matkailun ja elämystuotannon oske Tuusulanjärvi Tuusulan vetovoiman rakentajana - tilaisuus

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille Ashley Selby, Leena Petäjistö, Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Metla/TUK seminaari 3.9.2010 1 Suojelualueet

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Tytyrin Elämyskaivos

Tytyrin Elämyskaivos Tytyrin Elämyskaivos Mikä on Tytyrin Elämyskaivos? Tytyrin Elämyskaivos Lohjalla on ainutlaatuinen ja kansainvälisesti kiinnostava matkailukohde. Toimivassa kalkkikivikaivoksessa, syvällä maan uumenissa,

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke

Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke 1 (2) 23.8.2011 Soinlahden teollisuusalueen kehittäminen - Synergiapuisto -hanke Hanke tiivistetysti Hanke sisältää Soinlahden teollisuusalueen suunnittelun ja liikennejärjestelyjen toteutuksen sekä puu-

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Valmistelija matkailukoordinaattori

Valmistelija matkailukoordinaattori Kunnanhallitus 92 08.04.2013 Kunnanhallitus 110 06.05.2013 Vanhan luotsiaseman (ns. punaisten tupien) vuokrahinnastoehdotus 2013 Khall 08.04.2013 92 Valmistelija matkailukoordinaattori Kunnanhallitukselle

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Virpiniemen alueen yhteistyökumppanin haku

Virpiniemen alueen yhteistyökumppanin haku Liite 2. LUONNOS SK 7.10.2009 Virpiniemi Sport Oy Virpiniemi Sport Oy on Pohjois-Pohjanmaan liikuntaopistosäätiön, Haukiputaan kunnan ja Oulun kaupungin omistama yhtiö. Sen yhtenä tehtävänä on Virpiniemen

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN

KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN KEURUUN MATKAILUN MASTER PLAN Sitoutuneet osapuolet Keuruun kaupunki Keulink Seurakunta, Kamanan matkailuyrittäjät Fontana Hotel Keurusselkä Haapamäen Höyryveturipuisto Osarahoittajana Keski Suomen Liitto

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

gosaimaa yhteismarkkinointi

gosaimaa yhteismarkkinointi gosaimaa yhteismarkkinointi Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta Yhteinen viesti kaikessa markkinoinnissa Syöttöpeliä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi

Menestyksellisen matkailuyhteistyön. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Menestyksellisen matkailuyhteistyön Halutuin. haasteet ja mahdollisuudet case Levi Jussi Töyrylä Toimitusjohtaja Levin Matkailu Oy Agenda Levi 2010-2011 Matkailualueen organisoituminen Organisoitumisen

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot