POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011 Uusi avohoitotalo avaa ovensa Ministeri Tapani Tölli: Ihminen on tärkeämpi kuin hallintorakenteet Kuorosodan voittopalkinto syöpälasten hyväksi

2 Uusissa toimintatiloissa Tervetuloa! Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Halosen Sport-osasto tarjoaa! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , OYS henkilökuntakortilla kaikista normaalihintaisista MBT -jalkineista Tarjous voimassa toukokuun 2011 loppuun. -20% alennuksen Tervetuloa! Kirkkokatu 31, Oulu

3 Pääkirjoitus Monien mahdollisuuksien avohoitotalo avautuu Vuosien suunnittelu- ja valmistelutyö konkretisoituu maaliskuun alussa, kun avohoitotalo vihdoin aloittaa toimintansa. Sen lisäksi että talon avautumista odottavat potilaat ja talon omat asiantuntijat, myös muut yhteistyökumppanit ja alan toimijat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa tuleviin toimintakäytänteisiin ja uudenaikaisiin toimintatiloihin. Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan se, miten pystymme uusia toimintamalleja käyttöön ottamalla vastaamaan entistä paremmin potilaiden tarpeisiin. Joka tapauksessa avohoitotalon avautumisen myötä saamme uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää sairaanhoidollista toimintaa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin ja monipuolisesti osaamme hyödyntää yhdessä näitä mahdollisuuksia! Avohoitotalon toiminnan käynnistymisen myötä saamme operatiiviseen toimintaan lisää poliklinikkatiloja ja vuodeosastokapasiteettia sekä kolme leikkaussalia. Vuodeosastotoiminnan kapasiteetin lisäyksissä on huomioitu myös tarpeet kehittää reumapotilaiden hoitoa. Avohoitotalossa on myös omat kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Vuoden alusta Oulun kaupungin röntgentoiminta yhdistyi osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa ja uudet yhteiset tilat sijaitsevat avohoitotalossa. Tulevat toiminnan lisäykset eivät onnistu ilman henkilöstöresurssien lisäyksiä. Tämän vuoksi alkaneen vuoden talousarvioon on sisällytetty yhteensä n. 140 henkilön työpa- noksen lisäys. Luku sisältää henkilöstöresurssilisäykset mm. kirurgiseen toimintaan, kuvantamiseen, tekniikkaan, huoltoon, hankintaan ja logistiikkaan. Uusien resurssien myötä tavoitteenamme on lisätä toimintaan liittyviä suoritteita, mm lisäämällä poliklinikkakäyntejä ja leikkauksia. Tämä on erittäin tarpeellista, jotta pystymme vastaamaan hoitotakuun ja uuden terveydenhuoltolain tuomiin haasteisiin potilaiden hoidon toteuttamiseksi. Avohoitotalon tulevaa toimintaa on hiottu monella tavalla. Potilaat ilmoittautuvat pääasiassa itseilmoittautumispisteissä, joissa tunnistus tapahtuu hyödyntämällä viivakoodijärjestelmää. Avohoitotalossa työskentelevät asiantuntijat ovat kouluttautuneet toimimaan tiimimallin mukaisesti, jolloin eri potilasryhmien tarpeet huomioidaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tärkeää on myös todeta, että talon rakentamista ja tekniikkaa on toteutettu modernisti ajan hengen mukaisesti. Tässä vain muutamia mainintoja kokonaisuuksista, joiden ympärillä on tehty lujasti töitä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman onnistunut. Kiitos nyt jo lähes valmiista työstä kuuluu kaikille niille, jotka ovat olleet mukana tässä prosessissa! OOlemme jo kevään kynnyksellä ja valoisuus lisääntyy päivä päivältä! Toivotan kaikille mukavia kevätpäiviä! Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Pohjanpiiri 1/2011 3

4 Kuva: Juha Sarkkinen Sisältö Kuvat: Anne Siltavirta 3 Pääkirjoitus Uusi Avohoitotalo avaa ovensa Avohoitotalo käynnistää OYS:n tilojen uudelleenjärjestelyt Avohoitotalo uudistaa hoitoprosesseja Tulevaisuuden sairaala hakee muotoaan Oulun kaupungin röntgentoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille Missä lintuset laulaa oli valtava hanke Tuottoisat olivat laulujen lunnaat Laulaja-lauluntekijä Jarkko Somero ei stressaannu vaikka työ tuo yllätyksiä Uusi hallintosääntö tuli voimaan vuodenvaihteessa Tärkeintä ei ole hallintorakenne vaan ihmiset Ministeri Risikko:Terveydenhuollossa tarvitaan moniammatillista johtamista Jaana Laitinen-Pesola Oulussa:Tehyläisten työllä on merkitys ihmisten arjessa elämän eri vaiheissa Tammikuussa vietettiin kansallista lähihoitajapäivää Cliini uudisti työasujen jakelun OYS:n palvelukykykysely kertoi parantuneesta konsultaatiotoiminnasta 30 Vapari 32 Ay:Red Power Room - työyhteisöliikuntahanke Oulun yliopistollisen sairaalan Kuvantamisen vastuualueella Kannen kuva: Sairaanhoitaja Aira Saukko huolehtimassa potilaan hyvinvoinnista Avohoitotalon leikkaussalissa Kuva: Juha Sarkkinen 4 Pohjanpiiri 1/ Niin monia uusia ovia on avattavana!

5 Uusi Avohoitotalo avaa ovensa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Avohoitotalo avataan maaliskuun alussa. Vanhan OYS:n taakse, Medipoliksen viereen sijoittuva uusi sairaalarakennus antaa sairaanhoitopiirille mahdollisuuden kehittää toimintaansa entistä avohoitopainotteisemmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Avohoitotaloon on kehitetty uusi toimintamalli, jossa on yhdistetty poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Yhden tiimin jäseniä heräämössä. Vasemmalta ostonsihteeri Erja Mannermaa, sairaanhoitajat Margit Viitanen, Aira Saukko, Teija Puutio ja Arja Leinonen. Kuva: Juha Sarkkinen Pohjanpiiri 1/2011 5

6 Avohoitotalo käynnistää OYS:n tilojen uudelleenjärjestelyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiriin uusi Avohoitotalo, otetaan käyttöön maaliskuun alussa. Kyseessä on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun Oulun yliopistollinen sairaala rakennettiin Kontinkankaalle Uuden kiinteistön valmistuminen käynnistää ketjureaktion, kun myös vanhan sairaalan tiloja aletaan järjestellä uudelleen. Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalo sijoittuu aivan vanhan OYS:n viereen. Se sijaitsee nykyiseltä sisääntulorampilta katsottuna OYS:n takana, Medipoliksen vieressä. Taloon tullaan sisään Kiviharjuntien pääovista, mutta myös vanhan OYS:n puolelta on kulkuyhteys Avohoitotaloon kahdelta tasolta. Avohoitotalon suunnittelun taustalla on monenlaisia tarpeita. Yksi on kysynnän kasvu. Lääketiede on kehittynyt, väestömäärät kasvaneet ja hoidon tarve lisääntynyt. 40 vuotta sitten rakennetussa sairaalassa on ollut yhä vaikeampi vastata kasvun haasteisiin. Seinät ovat tulleet vastaan. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa toimii laboratorioiden näytteenotto. Osastonhoitaja Raija Hallikainen ottamassa verinäytettä Avohoitotalon vuodeosastolla. nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Muunneltavissa tuleviin tarpeisiin Myös hoitotekniikat ovat kehittyneet. Vanhoja rakennuksia on pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia, ja tuo saneeraaminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Uusi Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Ja kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. Avohoitotalon suunnittelun lähtökohta on ollut muunneltavuus. Kukaan ei pysty ennustamaan, miten ja millaisella tekniikalla ihmisiä hoidetaan vuoden päästä, joten ei Avohoitotalonkaan oleteta olevan loputtomasti kunkin ajan vaatimusten mukainen. Mutta sen muunneltavuus uudenlaisiin tarpeisiin AVOHOITOTALO Sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoinen kirurgia on keskitetty Avohoitotaloon. Leikkausta tekemässä kirurgi Juha Saarnio ja sairaanhoitaja Tarja Karppinen. Taustalla sairaanhoitaja Hilkka Tihinen. - Perinteinen ja automaattinen ilmoittautuminen - 8 leikkaussalia - Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka - 21-paikkainen heräämö - Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan - Radiologian tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia - Magneettiyksikkö - Laboratorioiden näytteenotto - Pieni ravintola - Pysäköintitiloja 150 autolle. (Asiakkaat ja henkilökunta). Alempi parkkialue on myös väestönsuoja - Sosiaalitiloja, kokoustiloja 6 Pohjanpiiri 1/2011

7 Kuva: Juha Sarkkinen Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa toimii sairaanhoitopiirin röntgen- ja magneettikuvausyksikkö, joka vastaa myös Oulun kaupungin tarvitsemista kuvantamispalveluista. Natiivikuvauslaitteen säätöpöydän äärellä osastonhoitaja Kirsi Rannisto. Kuvaushuoneessa röntgenhoitaja Lahja Pirttikoski asettelee potilasta oikeaan kuvausasentoon. on paljon parempi kuin vanhojen sairaalarakennusten. Hoitokäytännöt ovat perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena kaikkialla. Yleinen tavoite on, että potilaiden sairaalassaoloaikoja pitäisi pystyä lyhentämään. Avohoitotalo on suunniteltu tätä tavoitetta palvelemaan. Myös vanhan puolen tiloja aletaan saneerata tämä tavoite ohjenuorana. Uusinta tekniikkaa Avohoitotalo tulee olemaan paitsi muunneltava, myös hyvin tekninen rakennus. Tekniikka ei tällöin tarkoita pelkästään hoidon välineitä vaan myös automatiikkaa, turvallisuutta ja energian käyttöä. Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihto on uusinta teknologiaa. Tietyt tekniset hankinnat jätettiin aivan loppuvaiheeseen, jotta saataisiin mahdollisimman uusia laitteita ja järjestelmiä. Esimerkiksi valaisimien kohdalla tämä osoittautui kannattavaksi ratkaisuksi. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti noin kaksi vuotta. Rakennusvaihe on työllistänyt noin sata rakentajaa. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Pekka Lukkaroinen. Teksti: Martti Ahlstén Avohoitotalo on erittäin tekninen rakennus. Esimerkiksi sähköön liittyviä järjestelmiä on 30 erilaista. Sähköjohtoakin taloon on vedetty noin 500 kilometriä. Uuteen läpivalaisulaitteeseen tutustumassa radiologi Jyri Järvinen sekä röntgenhoitajat Merja Remes ja Tarja Pääkkö. AVOHOITOTALON RAKENNUSPROJEKTI - Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa Talo otetaan käyttöön maaliskuun 2011 alussa. - Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. - Sairaalalaite-, irtokaluste- ym irtaimistohankinnat noin 10 miljoonaa euroa. - Uudisrakennuksen bruttopinta-ala bruttoneliömetriä. - Uudisrakennuksen huoneistoala huoneistoneliömetriä. - Vanhojen tilojen muutostöiden bruttopinta-ala 933 bruttoneliömetriä - Uudisrakennuksessa on viisi maanpäällistä kerrosta ja kaksi maanalaista kerrosta. Tästä se alkoi. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti kaksi vuotta Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 1/2011 7

8 Avohoitotalo uudistaa hoitoprosesseja Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja uudistetaan hoitoprosesseja. Esimerkiksi lyhytjälkihoitoinen kirurgia ja aikuisten reumahoito keskitetään uuteen taloon ja hoitotiimien työ uudistuu. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro sanoo, että Avohoitotalon valmistuminen avaa tulpan. Leikkaustoimintaa olisi pitänyt päästä kehittämään jo aiemmin, mutta vanha sairaalarakennus ei ole antanut siihen kunnon mahdolli- suuksia. Kun leikkausten määrät ovat kasvaneet, leikkaussaleja on pitänyt perustaa sinne, mistä tilaa on löytynyt. Toiminta on jouduttu hajauttamaan pakon sanelemana. Salien etäisyys toisistaan on hankaloittanut toimintaa. Nyt keskitämme lyhytjälkihoitoisen kirurgian (Lyhki) Avo- Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa on kahdeksan uutta leikkaussalia lyhytjälkihoitoista kirurgiaa varten. Sairaanhoitaja Hilkka Tihinen avustamassa potilaan nukutuksessa. hoitotaloon. Sinne tulee tätä toimintaa varten kahdeksan leikkaussalia. Vanhalta puolelta vapautuvista leikkaussaleista osa saneerataan perinteistä leikkaustoimintaa varten, osa muuhun käyttöön. Kaikkiaan leikkaussalien nettolisäys on kolme uutta salia, hän kertoo. Avohoitotalon kokonaisurakkaan sisältyy jonkin verran vanhojen tilojen korjaus- ja muutostöitä, mutta varsinainen vanhan sairaalan saneeraus käynnistyy kiinteistöstrategian pohjalta, ja se on vielä valmisteilla. Strategian tekeminen on välttämätöntä, sillä kaikille vapautuville tiloille on Haukipuron mukaan ilmoittautunut useampikin halukas käyttäjä. Strategiaan tulee sisältymään myös uudisrakentamista Avohoitotalon jälkeen. Jonot pois Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin poliklinikka- ja toimenpidekapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan se tarkoittaa sitä, että leikkausjonot saadaan viimein laki- Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa voidaan tehdä polikliinisesti joitakin sellaisia hoitoja, jotka aikaisemmin vaativat leikkaussalia. Rannekanavaleikkausta tekemässä käsikirurgi Marko Sunnari ja sairaanhoitaja Riitta Isomaa. Taustalla sairaanhoitaja Teija Puutio. Avohoitotaloon on hankittu uusi, kolmen teslan magneettikuvauslaite. Säätöpöydän ääressä apulaisosastonhoitaja Marjatta Kristo. 8 Pohjanpiiri 1/2011

9 Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimintamalleja on suunniteltu tiimien yhteisissä kokouksissa sääteiselle tasolle ja myös ensikäyntien uusiin lakisääteisiin aikarajoihin voidaan vastata. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteidenkin takia edes lisätöinä. Uusien tilojen myötä pystymme järjestelemään myös vuodeosastotoimintaa vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia ja varaamaan tilaa niille potilaille, jotka välttämättä tarvitsevat osastohoitoa. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme myös varaamaan omat salit päivystysleikkauksille ja infektiopotilaille., hän kertoo. Avohoitotalon uusille leikkaussaleille tulee kolme induktiopaikkaa, joissa valmistellaan potilaita leikkausta varten samanaikaisesti, kun varsinaisessa salissa on edellinen leikkaus käynnissä. Näin voidaan lyhentää potilaan vaihtoon kuluvaa aikaa ja leikata enemmän potilaita päivässä. Myös jälkihoito tehostuu. Vanhassa heräämössä oli 13 paikkaa. Uuteen heräämöön niitä tulee 21. Tämä vähentää vuodeosastojen kuormitusta. Avohoitotaloon perustetaan myös aikuisten reumakeskus. Aino-Liisa Oukan mukaan se tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa. Saman katon ja saman johdon alaisuuteen keskitetään reuman sisätautien hoito, leikkaukset, poliklinikka ja vuodeosasto. Avohoitotalo palvelee tavoitetta lyhentää potilaiden sairaalassa viettämää aikaa. Yksi keino on polikliinisen hoidon lisääminen. Kari Haukipuron mukaan Avohoitotalossa tullaan tekemään polikliinisesti paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka aikaisemmin menivät leikkaussaliin. Polikliinisia hoitojaksoja voidaan sarjoittaa. Silloin potilas on väliajat kotona sen sijaan, että hän perinteisen hoitomallin mukaan olisi sairaalan vuodeosastolla. Hoitotyöhön uusi tiimimalli Avohoitotaloon on kehitetty uusi toimintamalli, jossa yhdistetään poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, Kuva: Martti Laakkonen operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Merja Fordell kertoo, että perinteinen leikkaushoidon malli on perustunut kolmen erillisen yksikön eli poliklinikan, vuodeosaston ja leikkausyksikön yhteistoimintaan. Näitä uusia tiimejä on kirurgiassa neljä ja reumakeskuksessa yksi. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja kehittää sitä jatkuvasti. Tällainen työskentely on potilaan kannalta yksilöllisempää. Samalla se on sairaalan kannalta tehokkaampaa, koska siinä vältytään tekemästä hoitoprosessin aikana samoja asioita moneen kertaan, hän kuvaa. Kari Haukipuro ja Merja Fordell arvostavat uuden sairaalan käytännöllisyyttä. Heidän mukaansa suunnittelussa on vältetty pintakoreutta ja panostettu sen sijaan tilojen käytännöllisyyteen ja toimivuuteen. Teksti: Martti Ahlstén Potilasta osastolle tuomassa perushoitajat Anita Lappalainen (vas) ja Katri Marttila. Pohjanpiiri 1/2011 9

10 Tulevaisuuden sairaala hakee muotoaan Avohoitotalon valmistuminen Ouluun on osa jättiläismäistä Suomen sairaaloiden peruskorjaus- ja uudelleenrakennusurakkaa, joka on valtaosin vielä edessä. Sairaalat instituutioina, käsitteinä ja rakennuksina tulevat muuttumaan. Teknillisen korkeakoulun HEMA-tutkimusyksikkö (Institute of Healthcare Engineering,. Management and Architecture) raportoi vuonna 2007, että maamme sairaaloilla on edessään vuotta kestävä korjausvaihe. Sairaalarakennuksen runko kestää vuotta, putkistot vuotta, ikkunat, ovet ja pinnoitteet vuotta. Prosessit ja toimintamallit muuttuvat siten, että ne tarvitsevat uutta tilaa 8 10 vuoden välein. Suomen sairaalat on pääosin rakennettu vuotta sitten, joten merkittävä osa niiden rakennuksista on tullut teknisen elinkaarensa päähän. Ne ovat toiminnallisesti ahtaita. Lisäksi niissä on havaittu pikaista korjaamista vaativia kosteus- ja homevaurioita. Pelkkä vaurioiden korjaaminen tulee maksamaan arviolta 400 miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat toiminnallisista uudistuksista ja peruskorjauksesta syntyvät kustannukset. Professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta muistuttaa, että 400 miljoonaa euroa tarkoittaa välitöntä korjaustarvetta. Hän arvioi, että puhutaan noin kolmesta miljardista eurosta, kun mukaan lasketaan kaikki edessä olevat, tarpeelliset korjaus-, muutosja rakentamistyöt. Reijula johti vuosina toteutettua Valsai-hanket- 10 Pohjanpiiri 1/2011

11 ta (Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti), jonka laskelmista myös HE- MA-yksikön tiedot ovat peräisin. Rakennettava tulevaisuutta varten Sairaaloiden korjausrakentamisen arviointi sai alkunsa jo ennen Valsai-hanketta, kun sosiaali- ja terveysministeriö halusi kartoittaa sairaaloiden sisäilmaongelmia. Kari Reijula toimi selvitysmiehenä. Hänen mukaansa jo silloin todettiin, että sairaaloita ei mitenkään pystytä korjaamaan ajanmukaiselle tasolle kertarysäyksellä. Kustannukset ovat niin suuret, että mistään ei löydy sellaista rahaa. Onneksi ei löytynyt, sillä sen aikaisen tietämyksen perusteella rakentamista ei olisi osattu tehdä oikein. Olisi alettu rakentaa tätä päivää varten, kun pitäisi rakentaa tulevaisuutta varten, hän sanoo. Reijulan mukaan sairaalarakentamisen lähtökohtana pitäisi olla kansallinen malli, visio siitä, millainen Suomen terveydenhuolto on vuoden kuluttua. Korjaus- ja uudelleenrakentamishankkeet pitäisi toteuttaa sen mukaan, että tiloissa eri puolilla Suomea voitaisiin toimia siten, kuin kansallisessa mallissa määritellään. Sairaanhoitopiirien pitäisi laatia kansallisen mallin pohjalta oma suunnitelmansa siitä, mitä malli tarkoittaa alueellisesti. Millaisia toimintoja, prosesseja ja kiinteistöjä tarvitaan vuoden kuluttua? Korjaus- ja uudisrakentamisen pitäisi lähteä sitten tältä pohjalta. Suuri määrä rakentamista edessä Kari Reijula antaa tunnustusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille siitä, että se on pyrkinyt noudattamaan näitä Valsai-hankkeen suosituksia. Ongelmana on ollut valtakunnan tason vision puuttuminen. Uusi terveydenhuoltolakikin jäi sisältölaiksi eikä ota vielä kantaa palveluiden järjestämisvastuisiin. Niinpä sairaanhoitopiiri joutui hänen mukaansa tekemään tiettyjä olettamuksia siitä, millainen Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulee olemaan ja mitä se tarkoittaa tämän sairaanhoitopiirin alueella. Tämä lähtökohta huomioon ottaen on toimittu juuri niin kuin pitää. On tehty kansallisen näkymän perusteella alueelliset johtopäätökset ja alettu suunnitella kiinteistöjen kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin, Reijula sanoo. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan virasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Heikki Salumäki kertoo, että sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on noin 250 miljoonaa euroa ja uudisrakentamisen tarve Avohoitotalon jälkeen noin 200 miljoonaa euroa. Kaikki se tulee tapahtumaan Kontinkankaalle seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkempi aikataulu tullaan tekemään 2 4 vuoden sisällä, kun ensin valmistuu parhaillaan Sairaalarakentamisessa on ollut erilaisia koulukuntia. Oulun yliopistollisen sairaalan arkkitehtuuri on Hennu Kjisikin mukaan edustava esimerkki suunnittelumallista, jossa sairaala on kaupunki kaupungissa. Tällaisessa mallissa toiminnot on sijoitettu sairaalan sisäisten pitkien katujen varsille ja sisäpihojen ympärille. työn alla oleva sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia, hän kertoo. Hierarkkinen huonetilamalli vaikuttaa yhä Arkkitehti Hennu Kjisik sanoo, että suomalaisessa terveydenhuollossa on nyt muutosvalmiuden ilmapiiri, joka ulottuu myös rakentamiseen. Kjisik on Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori. Lisäksi hän työskentelee arkkitehtina arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissa Helsinigssä. Hennu Kjisikin mukaan yksi sairaaloiden korjausrakentamista hidastava tekijä on terveydenhuollon nopea teknistyminen. Vanhoja kiinteistöjä on vaikea korjata nykyvaatimusten mukaisiksi superteknisiksi tiloiksi. Hän arvioikin, että osa vanhoista rakennuksista puretaan, osa kunnostetaan muunlaiseen sairaalatoimintaan tai aivan muuhun kuin sairaalakäyttöön. Kaikki uudisrakentaminen ei siis johdu toiminnan kasvusta. Kun nykyisiä sairaalarakennuksia suunniteltiin, Suomessa oli vallalla eräänlainen preussilaisen sotilassairaalan malli. Se perustuu hierarkkiseen organisaatioajatteluun, jossa työntekijöillä on asemansa mukainen huone. Ylilääkärin huone on suurin, sen jälkeen tulevat muiden huoneet, aseman mukaan aina hieman pienempinä, Kjisik kertoo. Näihin huoneisiin piti saada päivänvaloa, joten ne sijoitettiin rakennuksen ulkoseinille. Potilaat jäivät rakennuksen pimeämpään sisäosaan. Näin syntyi huonetilaohjelmia, joita monistettiin sitten rakennushankkeesta toiseen. Kjisikin mukaan nyt on valtaamassa alaa potilaskeskeinen ajattelutapa, joka muuttaa myös suunnittelukulttuuria. Tällaisesta kulttuurista on puhuttu varmaan jo 30 vuotta, mutta toistaiseksi siitä on vasta vähän näyttöjä. Osittain syynä on kylläkin se, että uusia sairaalarakennuksia on viime vuosina rakennettu suhteellisen vähän. Ympäristö voi hoitaa Hennu Kjisik uskoo ympäristön ja siten myös arkkitehtuurin hoitavaan vaikutukseen. Ei pidä liioitella, arkkitehtuuri ei paranna ketään. Mutta ympäristöllä voi olla suuri vaikutus ihmisen sairauden tai toipumisen laatuun, hän painottaa. Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik ja Teknillisen korkeakoulun asiantuntijaryhmä saivat vuonna 2007 jaetun ensimmäisen sijan kansainvälisessä Buildings for the Future -arkkitehtikilpailussa. Tehtävänä oli suunnitella vuonna 2025 Amsterdamin lähelle rakennettava tulevaisuuden ekologinen kaupunki ja sen terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaisten suunnitelma hyödynsi antiikin kreikkalaisten ajatusta hoitavasta ympäristöstä. He sijoittivat hoitolaitokset kaupunkien keskustoihin, kulttuuritapahtumien, taiteen ja ihmisten ympäröimäksi, keskelle kaupunkia, urbaaniin ympäristöön. Hennu Kjisik uskoo, että tulevaisuudessa sairaala on supistunut ydinsairaalaksi, joka hoitaa niin sanotut kuumat tehtävät kuten leikkaukset, tehohoidon ja päivystyksen. Muut nykyisen sairaalan osat voivat olla hajautettuina eikä niitä tulevaisuudessa ehkä edes mielletä varsinaiseen sairaalaan kuuluviksi. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Uuno Laukka 1973 Pohjanpiiri 1/

12 Oulun kaupungin röntgentoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille Oulun kaupungin röntgen on yhdistynyt osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Muutto Avohoitotaloon tapahtuu maaliskuun alussa. Asiakkaiden kannalta toiminnassa ei näy juurikaan muita muutoksia. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Oulun kaupunki on lopettanut oman röntgentoimintansa ja ostaa vastaisuudessa röntgenpalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Päätös sisältyy Oulun kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisohjelmaan vuosille ja siinä tehtyyn linjaukseen palveluiden järjestämisestä. Oulu oli jo aikaisemmin keskittänyt röntgentoimintansa Kontinkankaalle. Kun toiminta nyt siirtyy OYS:n Avohoitotaloon, oululaiset asiakkaat saavat palvelunsa fyysisesti lähes samasta paikasta. Etäisyyttä entiseen palvelupisteeseen ei ole kuin muutama sata metriä. Osastonylilääkäri Seija Mattila sanoo, että muuttaminen aiheuttaa alkuvuodesta hieman sumaa, mutta muutaman kuukauden jälkeen muutosta aiheutuneet jonot on jo purettu. Hyvä vastaanotto Seija Mattilan mukaan kuvantamispalveluiden keskittäminen ei ole oululainen idea, vaan sitä tapahtuu kaikkialla. Periaatteessa kaupunki ostaa sairaanhoitopiiriltä ne samat palvelut, jotka se tuotti aikaisemmin itse. Henkilökunta on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen. Lisäarvoa tuo se, että Oulu saa nyt käyttöönsä sairaanhoitopiirin osaamisen. Yliopistollinen sairaala on huippuosaaja, joten tämä järjestely tuo oululaisten kuvantamiseen lisää laatua, hän sanoo. Henkilökunta oli alussa hieman huolissaan muutoksen vaikutuksista, mutta meidät on otettu erinomaisesti vastaan uudessa organisaatiossa. Suuri ponnistus tämä on ollut, sillä alussa on kaikenlaista hässäkkää`, kun pitää opetella esimerkiksi uusia tietokoneohjelmia ja muita toimintakäytäntöjä. Yhdistymisen myötä Oulun kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen 20 työntekijää. Tutkimuksia Oulun röntgen teki ennen yhdistymistä noin kappaletta vuodessa. Monipuolisia tutkimuksia Avohoitotalon röntgenosaston kuvausmenetelminä ovat natiiviröntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset, mammografi atutkimukset- ja toimenpiteet, mammografi aseulonta, läpivalaisutoimenpiteet ja magneettitutkimukset (MRI). Avohoitotalon magneettikuvauslaite edustaa tekniikaltaan alansa huippua, ja on Suomen ensimmäinen uusimman sukupolven laite kolmen teslan kenttävoimakkuudella. Laite mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja tarkemmat kuvaukset ja tulee myös olemaan tärkeässä osassa OYS:ssa tehtävässä radiologisessa tutkimustyössä. Oulun yliopistollisen sairaalan kuvantamisen tulosyksikössä mammografiatutkimukset keskittyvät Avohoitotalon röntgeniin. Avohoitotalon röntgenissä on ensimmäisenä Suomessa mammografi atoiminnot keskitetty samaan yksikköön. Mammografi ayksikössä tehdään kliinis- Seija Mattila uusissa toimitiloissa. Oulun kaupunki saa järjestelyn myötä käyttöönsä Oulun yliopistollisen sairaalan osaamisen kuvantamisessa. tä mammografi aa, toimenpidemammografi aa ja seulontamammografi aa. Teksti: Martti Ahlstén Fysioterapian ammattilaiset avokuntoutumisen tukena Medifysin fysioterapeutit OYS:n henkilökunnan hyvinvoinnin kumppanina Oulun Medifys Oy Kiviharjunlenkki Oulu Puh Pohjanpiiri 1/2011

13 Missä lintuset laulaa oli valtava hanke Avohoitotalo on ollut suuri projekti, mutta vanhan OYS:n syntyminen oli yksi pohjoisen Suomen suurimmista rakennushankkeista. Laajimmillaan se työllisti tuhat rakennusmiestä, mikä oli noin kolmannes koko Oulun alueen rakennustyövoimasta. Kuinka kauan OYS:n rakentaminen kesti? Vastaus riippuu siitä, miten lasketaan. Varsinainen rakennustyö kesti seitsemän vuotta. Ensimmäinen vaihe, lämpökeskus ja pesula, käynnistyi vuoden 1968 tammikuussa. Kohteen harjannostajaisia vietettiin saman vuoden joulukuussa. Tilaisuudessa oli mukana presidentti Urho Kekkonen, joka samalla muurasi seuraavan kohteen, kirurgian laitoksen peruskiven. Rakennustöiden viimeinen vaihe oli lastentautien klinikka. Se valmistui vuonna Hankkeena OYS:n rakentaminen oli huomattavasti pitem- pi projekti. Rakennustoimikunta aloitti työnsä vuonna 1961 ja piti viimeisen kokouksensa vuonna Työhön oli kulunut 21 vuotta ja käsiteltävänä oli ollut pykälää. Alkuperäisistä jäsenistä mukana oli enää vain yksi, maanviljelijä Toivo Niilekselä. Taustalla eduskunnan päätös Mutta OYS:n rakentamisen historia voidaan jäljittää vieläkin kauemmaksi, jo vuoteen 1956, eli aikaan ennen kuin Oulun yliopistoa oli edes olemassa. Tuolloin eduskunta sääti lain yliopistollisista sairaaloista. Siinä määrättiin Helsingin ja Turun keskussairaalat muutettaviksi yliopistollisiksi sairaaloiksi. Kun Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958, lakia muutettiin siten, että myös Ouluun määrättiin perustettavaksi yliopistollinen sairaala. Se oli tarkoitus alusta pitäen rakentaa Kontinkankaalle, mutta asia mutkistui, kun Oulun yliopiston paikasta syntyi poliittinen keskustelu. Muun muassa silloinen pääministeri Johannes Virolainen kannatti yliopiston rakentamista Haukiputaan Virpiniemeen. Lopulta yliopisto päätettiin rakentaa Kuivasjärvelle ja Kontinkankaalle. Yliopistollinen sairaala oli tarkoitus rakentaa lääninsairaalan yhteyteen, osa vanhaan rakennukseen ja osa uudisrakennukseen. Lääninsairaala todettiin kuitenkin niin vanhentuneeksi, Kuva: Hannu Marjamaa että sen muuttaminen opetustarkoituksiin olisi vaatinut liian suuria muutostöitä. Syntyi ratkaisu, jossa lääninsairaala päätettiin myydä Oululle kaupunginsairaalaksi ja rakentaa yliopistolliselle sairaalalle kokonaan uudet tilat. Toiminta virallisesti käyntiin 1973 OYS:n suunnittelusta järjestettiin vuonna 1965 kilpailu, jonka voitti arkkitehti Reino Koivulan ehdotus nimeltä Missä lintuset laulaa. Palkintolautakunnan mielestä ehdotus oli ennakkoluuloton ja rohkea. Erityisen onnistuneena pidettiin lastenklinikkaa, jossa oli tuotu luonnonvaloa potilashuoneisiin. Rakennustoimikunta päätti helmikuussa 1966 antaa sairaalan suunnittelutyön Reino Koivulan tehtäväksi. Vaikka viimeinen vaihe, lastenklinikka, valmistuikin vuonna 1975, sairaalatoiminta käynnistyi virallisesti vuonna Potilaita oli siirretty uuteen sairaalaan asteittain jo sitä ennen. Sairaalan vihkiäisjuhla järjestettiin presidentti Urho Kekkosen syntymäpäivänä Presidentti itse oli paikalla. Teksti: Martti Ahlstén Artikkelin tiedot ovat peräisin Turo Mannisen kirjoittamasta kirjasta Pohjoisen Suomen sairaanhoidon historia (Gummerus 1998). OYS:n arkkitehtuuri perustuu arkkitehti Reino Koivulan suunnitelmaan Missä lintuset laulaa. Etualalla silloinen lääninsairaala, jonka yhteyteen OYS alun perin piti perustaa. Uuden avohoitotalon paikka on ympyröitynä kuvan oikeassa yläreunassa. Pohjanpiiri 1/

14 Tuottoisat olivat laulujen lunnaat Pohjoisen Suomen syöpää sairastavat lapset saivat upean joululahjan, kun Kuorosota-kilpailun voittaneet oululaiset laulajat kävivät luovuttamassa voittamansa palkintosumman lasten syöpäosastolle. Kuva: Martti Ahlstén Laulaja Suvi Teräsniskan johtama, oululaisista harrastajamuusikoista koottu kuoro voitti joulukuussa päättyneen Kuorosota-kilpailun, jonka järjesti Tv Nelonen. Palkintosumman, euroa kuoro luovutti Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle 51, jolla hoidetaan syöpää ja veritauteja sairastavia lapsia koko pohjoisen Suomen alueella, vauvaikäisistä nuoriin aikuisiin. Sairaala hankkii sille luovutetuilla palkintorahoilla uuden kantasolujen keräyskoneen. Nykyisin käytössä oleva, vuonna 1997 hankittu kone on ikääntyneenä tullut jo tiensä päähän. Laitetta tarvitaan lasten laajalle levinneen tai uusiutuneen syövän hoidossa. Sen avulla syöpähoitoa voidaan koventaa ja lapsi toipuu hoidosta. Laitteella kerätään potilaan omasta verenkierrosta kantasoluja. Kun potilaan veriarvot laske- vat raskaan hoidon seurauksena, kantasolut annetaan hänelle takaisin. Ne hakeutuvat omaan luuytimeen ja käynnistävät verisolujen tuotannon, ylilääkäri Merja Möttönen kertoo. Tv-tähdet lasten luona OYS:n keskusleikkausosaton anestesiahoitaja Jarkko Somero oli yksi kuorolaisista. Hänen kanssaan maljaa kohottamassa kuoroa valmentanut Marita Pasanen. Kuva: Martti Ahlstén Nelosen Kuorosota oli mallikas esimerkki ohjelmasta, jossa yhdistetään viihde ja hyväntekeväisyys. Kuusi viihde-elämästä tunnettua kuoronjohtajaa keräsi kilpailuun kuoron omasta kotikaupungistaan. Kaikkiaan mukana oli 120 laulajaa. Jokainen kuoro nimesi hyväntekeväisyyskohteen, jolle voittosumma luovutetaan, jos voitto tulee omalle kohdalle. Lisäksi jokaisesta yleisön antamasta äänestä ohjattiin tuottoa hyväntekeväisyyteen. Kuorosota näkyi paitsi televisiossa, myös hyväntekeväisyyskohteiden arkipäivässä. Oulun kuorolaiset vierailivat lasten syöpäosastolla leikkimässä ja laulamassa pienten potilaiden kanssa. Palkintosumman luovutus osastolla juuri joulun alla oli koskettava tilaisuus. Olen tyytyväinen kaikkien meidän potilaiden, vanhempien ja henkilökunnan puolesta, Merja Möttönen kiteytti tilaisuuden tunnelman. Oululaiset täyttivät Madetojan salin Oulu reagoi uutiseen Kuorosodan voitosta nopeasti. Menestyksen juhlistamiseksi järjestettiin kansanjuhla Madetojan sa- Kuorolaiset, osasto 51:n potilaita, omaisia ja henkilökuntaa median huomion kohteena voitonjuhlassa Madetojan salissa. 14 Pohjanpiiri 1/2011

15 Kuva: Hannu Haapasalo/Nelonen lissa, joka täyttyi ääriään myöten. Lavalle kapusi kuorolaisten lisäksi valtuuston puheenjohtajaa, hallituksen puheenjohtajaa, kaupunginjohtajaa ja kulttuurijohtajaa. Kuultiin kuorolaisten esityksiä. Soitettiin ilmakitaraa. Osasto 51:ltä koottu kuoro lauloi. Lämpiössä kuoron valmentamisesta vastannut Marita Pasa- nen säteili tyytyväisyyttä. Hän oli epäröinyt ja aluksi kieltäytynytkin, kun sai kutsun tulla valmentamaan Oulun kuoroa. Ammatiltaan laulun opettajana ja kuoronjohtajana hän oli tottunut klassisen musiikin projekteihin. Tämä meni ammatin toiselle laidalle. Aivan samanlaista työtä tämä oli. Porukka hitsautui yhteen nopeasti ja lopputulos oli hyvä myös musiikillisesti, hän antaa tunnustusta laulajille. Teksti: Martti Ahlstén Vuonna 1997 hankittu kantasolujen keräyskone. Kuva: OYS Kuva: Hannu Haapasalo/Nelonen Pohjanpiiri 1/

16 Laulaja-lauluntekijä Jarkko Somero ei stressaannu vaikka työ tuo yllätyksiä Lähinnä perfuusiohoitajana työskentelevä anestesiahoitaja Jarkko Somero on vapaalla mieluusti laulaja ja lauluntekijä. Työ keskusleikkausosastolla on stressinsietokykyä vaativaa, mutta antoisaa. Jo pikkupoikana kirjoittaminen selkiytti päätä, jäsensi elämää. Olen aina kirjoittanut itselleni. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää, mutta jossain vaiheessa tekstien tekeminen kääntyi sanoittamiseksi, biiseiksi niille bändeille, joissa olen soittanut. Musiikki on kuitenkin koko ajan kulkenut siinä rinnalla. Esimerkiksi vuonna 2007 julkaistulla Nohevan levyllä suurin osa biiseistä oli minun sävellyksiäni, Jarkko Somero kertoo. Laulutekstit ovat Jarkon mukaan mittatilaustyötä biiseihin. Joku melodia alkaa soida päässä ja sitten siihen alkaa miettiä sanoja. Aina teksti ei sovellu juuri siihen tekeillä olevaan biisin, mutta on mahdollista, että se päätyy johonkin muuhun kappaleeseen. Melodian sointukulut tehdään itse, tietokone toimii nauhurina ja biisintekeleitä voi näin lähetellä soittajalta toiselle internetin välityksellä. Melodia on päässäni, mutta teksti on paperilla. Bändeissä, joissa olen laulanut ja soittanut, biisit ovat yleensä aina omiamme, äärimmäisen harvoin soitamme vähän kuin huumorimielessä covereita, hän sanoo. Kirjoittaminen ei ole Jarkolla jäänyt vain biisiteksteihin, työn alla on radiokuunnelma ja näytelmä. Niiden ei hänen mielestään tarvitse päätyä mihinkään ylen ohjelmistoon. On hienoa kun saa tehtyä jonkun jutun val- miiksi ja vielä hienompaa, jos sen kaveriporukalla saa vielä toteutettuakin. Bändissä laulu on hänen pääinstrumenttinsa, kitara pysyy hyvin kädessä, samoin kuin huuliharppu, mutta pianoa hän sanoo soittavansa omaksi ilokseen. Laulaja-lauluntekijä on hänestä puhuttaessa kuitenkin liian suppea määritelmä. Näytteleminen on kulkenut hänen elämässään sivujuonteena. Ensin ylioppilasteatterissa ja nyt viimeksi leten joukoissa Kyyhky ja unikko näytelmässä. Myös kuorosodassa hän kävi sotimassa hyvin tuloksin. Monessa mukana ollut Jarkko toivoo vielä vanhanakin olevansa utelias uusille asioille. Olisi mukava yllättää itsensä tekemällä ja kokeilemalla jotain uutta, ei ansaitsemismielessä vaan kokeilunhalusta. Elämän tärkeät asiat löytyvät kuitenkin ihan läheltä. Hoitotyö on palkitsevaa Kuvat: Anne Siltavirta Terveydenhuoltoalalle Jarkko Somero ajautui vähän kuin vahingossa. Veli ehdotti jossakin teepöytäkeskustelussa, että ala ambulanssikuskiksi. Ennen kuin hän tuli OYS:iin anestesiahoitajaksi, hän ehti olla noin seitsemän vuotta ambulanssissa ensihoitajana. Koskaan ei tiennyt, mitä kohteessa odottaa, hoitopäätökset piti pystyä tekemään itsenäisesti. Työajat ja sen rytmitys ei ole oikein perheelliselle sopivaa, niinpä hän hakeutui jatko-opintoihin sairaanhoitajaksi. Hoitotyö ei ole hänelle kutsumustyötä, mutta tuntuu kuitenkin hyvältä, kun on voinut jotakin ihmistä auttaa. Osastotyötä hän on tehnyt sekä terveyskeskuksessa että vanhusten palvelutalossa Ruotsissa. Sen vuoksi hän osaa arvostaa nykyistä työtään leikkausosastolla, jossa saa keskittyä kerrallaan vain yhteen potilaaseen kymmenen sijasta. Anestesiahoitajan työ on vaihtelevaa kuin ois tarjonnut toisen tilaisuuden avas mun silmät et mä näkisin sen piti korkeelta tiputtaa hereille ravistaa lähelleen näkemään mikä on tärkeää Teksti:Jarkko Somero Nykyisessä työssään Jarkko Somero on ollut pian yhdeksän vuotta. Anestesiahoitajan työhön kuuluu olennaisena osana päivystykset ja varalla olot kotona. Välillä sairaalassa joutuu olemaan kokonaisen vuorokauden kerrallaan. Sydänleikkauksia, esimerkiksi äkillisissä infarkteissa tai onnettomuustilan- teissa, joudutaan tekemään myös päivystysaikaan. Perfuusiohoitajaa tarvitaan, koska vain pieni osa sydänleikkauksista voidaan tehdä sykkivällä sydämellä. Yliopistollisessa sairaalassa ei voi koskaan tietää minkälaisia potilaita on päivän aikana tulossa leikattavaksi, toisin kuin pienemmissä sairaaloissa, joissa tehdään vain tietyntyyppisiä leikkauksia. Mutta juuri se tekee työstä mielenkiintoisen, samoin kuin se, että vuosien myötä oppii ymmärtämään ihmisen fysiologiaa, tietää mitä tehdään ja miksi tehdään. Vuosien myötä työhän tulee rutiinia, hyvällä tavalla. Enää ei tarvitse jännittä, mutta toisaalta tämä työ on sellaista, että lähes päivittäin oppii jotain uutta, Jarkko Somero kuvailee. Jotkut kokevat vuorotyön raskaaksi, mitä se tietyllä tavalla onkin, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuksia monenlaiseen harrastamiseen. Vapaa-aika on Jarkolle ollut aina tärkeää, silloin voi ajaa vaikka studio- ja treenitilalle Vihantiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat ovat studioltamme joistain live-äänitys sessioistamme, muistaakseni vuodelta 2009, Jarkko Somero kertoo. 16 Pohjanpiiri 1/2011

17 Uusi hallintosääntö tuli voimaan vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi hallintosääntö määrittelee viranhaltijoiden päätöksenteon säännöt. Hallintosääntöä täydentää sitä koskeva kommentaari. Uuden hallintosäännön laatiminen ja käyttöönotto on osa sairaanhoitopiirin strategian toimeenpanoa. Strategian mukaan sairaanhoitopiirille luodaan selkeä johtamisjärjestelmä, jossa määritellään selvästi johtamisvastuut ja toimivallat. Hallintolakimies Sari Haataja painottaa, että hallintosääntö ei ota kantaa toiminnan sisältöön, esimerkiksi siihen, miten uudet tulosalueet jakautuvat vastuualueisiin. Tällaiset toiminnalliset ratkaisut tehdään tulosalueella. Hallintosääntö on vain ja ainoas- taan dokumentti, jossa määritellään toimivalta ja menettelyt päätöksenteolle. Kaikkia päätöksentekomenettelyjä ei voi eikä kannata kirjata hallintosääntöön. Siksi tiettyjä asioita on jätetty määriteltäväksi myöhemmin erillisillä päätöksillä. Nämä päätökset kootaan omaksi asiakirjakseen, jolle on annettu nimeksi hallintosäännön kommentaari. Siihen kootaan eri puolilla organisaatioita tehtyjä, hallintosääntöä tarkentavia päätöksiä, termien selityksiä, hallintosääntöä selventäviä kaaviokuvia ja muuta tarpeellista tietoa. Kommentaaria pidetään ajan tasalla siten, että siellä on aina juuri sillä hetkellä voimassa olevat päätökset ja ohjeet, Haataja selvittää. Kommentaari on työntekijöiden saatavilla sairaanhoitopiirin intranet-sivustolla. Henkilövalinnoista ja hankinnoista eniten kyselyjä Uutta hallintosääntöä on esitelty henkilökunnalle ja siitä on tullut yhtymähallintoon kyselyjä. Eniten ovat kiinnostaneet hankintoihin ja henkilöstövalintoihin liittyvät säännöt. Henkilövalinnoissa perusperiaate on, että esityksen valinnasta tekee valittavan henkilön esimies omalle esimiehelleen, joka tekee päätöksen. Muutamista sairaanhoitopiirin korkeimmista viroista on säädetty erikseen. Niissä päätöksen tekee valtuusto tai hallitus. Hankintavaltuudet olivat aikaisemmin pitkälti sairaanhoitopiirin johtajalla, jolla oli oikeus delegoida valtuuksia eteenpäin. Näitä delegointeja on vuosien varrella ollut paljon, ja valtuudet saaneet ovat delegoineet osan hankintavaltuuksista taas eteenpäin. Tämä johti tilanteeseen, jossa kenelläkään ei ollut enää kuvaa kokonaistilanteesta. Eri yksiköissä oli delegoitu valtuuksia eri tavalla ja eri summilla eikä ollut oikein varmuutta, oliko delegoinnissa käytetty asianmukaisia periaatteita, Haataja kuvaa. Uuden hallintosäännön mukaan hankintavaltuudet ovat tulosalueen johtajalla, joka voi tarvittaessa delegoida niitä tarpeeksi katsomansa määrän. Delegoinnit on hyvä tehdä kootusti kerralla. Delegoidut valtuudet eivät myöskään saa mennä päällekkäin. Tulosalueet ovat erilaisia, joten myös tulevaisuudessa delegointeja voidaan tehdä eri yksiköissä eri tavalla, Sari Haataja selvittää. Teksti: Martti Ahlstén Pohjanpiiri 1/

18 Tärkeintä ei ole hallintorakenne vaan ihmiset Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli käynnisti viime vuoden puolella kuntalain kokonaisuudistuksen. Yksi sen keskeisiä tavoitteita on kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia 18 Pohjanpiiri 1/2011

19 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin tehtävänä on patistaa kuntia yhteistyöhön ja uudistamaan palvelurakenteita. Hän sanoo, että rakenteista ei kuitenkaan saa tulla pääasia. Tärkeintä ovat ihmiset. Kun resurssit tiukkenevat, palvelut on järjestettävä tehokkaammin, mutta aina on muistettava, että kaikkia ei voi pakottaa samaan muottiin. Se mikä toimii jossakin, ei välttämättä toimi jossakin muualla. Mikä sille oikein tuli, ihmettelivät työtoverit ja ystävät, kun Tapani Tölli päätti vuonna 1991 lähteä kunnanjohtajaksi Tyrnävälle. Perhe oli juuri rakentanut omakotitalon Espooseen. Työpaikka Työnantajien keskusliitossa oli television uutiskuvista tutussa Eteläranta kympissä Helsingissä. Sen keskeisemmällä paikalla ei Suomessa voi olla töissä. Eihän sille mikään tullut. Perheen kanssa oli puhuttu paluusta pohjoiseen. Sitten herättiin huomaamaan, että kun lapset vielä muutaman vuoden kasvavat, muuttaminen ei enää ole mahdollista. Tyrnävä tarvitsi kunnanjohtajaa ja halusi Töllin. Oli valinnan paikka, ja se valinta oli Tyrnävä. Nyt Tölli on kunta-asioista vastaava ministeri valtiovarainministeriössä. Siinä tehtävässä työkokemus kunnanjohtajana on ollut suureksi hyödyksi. On hyvä tietää, mitä kunnissa ajatellaan, kun on ollut toisella puolella ja ottanut aika voimakkaasti kantaa kuntien puolesta esimerkiksi aikaisemmille ministereille, hän sanoo. Muutenkin hän pitää hyvänä sitä, että ei lähtenyt politiikkaan suoraan koulun penkiltä. Kokemus arkielämästä ja monipuolinen kokemus työelämästä antavat hyvää selkänojaa poliittiselle päätöksenteolle. Lisäksi ministerin tehtävässä on ollut hyötyä työelämässä hankitusta johtajakokemuksesta. Minulle sanottiin, kun muutimme Tyrnävälle, että joudut syrjään asioista. Mutta ei se ole kiinni siitä, missä asuu vaan ihmisestä itsestään. Keskellä Helsinkiä on hyvin helppo olla syrjässä kaikesta, hän kertoo. Kuntia ei pidä pakottaa liitoksiin Suomessa käydään parhaillaan tiukkaa poliittista vääntöä siitä, kuinka monta kuntaa maassa pitäisi tulevaisuudessa olla. Kuka menee kenenkin kanssa yhteen, ja jos ei mene vapaaehtoisesti, pitäisikö pakottaa? Pakottaa ei pitäisi, Tapani Tölli sanoo. Hänen mielestään onnistunut kuntaliitos syntyy vain vapaaehtoisuuden pohjalta. Pakolla ei saada hyvää aikaan. Tölli ei myöskään osallistu keskusteluun siitä, mikä olisi kuntien oikea määrä, sillä määrä ei ole hänen mielestään oleellinen. Tärkeämpää on se, miten palvelut järjestetään tehokkaasti ja toimivasti, ja millä hinnalla. Palvelut järjestetään ihmisille, ja silloin pitää ensimmäisenä kysyä, mikä on paras tapa, jolla ne järjestetään. Ykköshuolena ei saa olla, kuinka suuri ja minkä niminen on se kunta, joka ne järjestää. Paikalliset vaikuttamismahdollisuudet turvattava Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on ollut käynnissä vuodesta Sen tavoitteena on uudistaa kuntien palvelurakenteita erityisesti laajentamal- Pohjanpiiri 1/

20 la väestöpohjaa, joka on palveluiden järjestämisen perustana. Asiaa koskeva puitelaki määrää, että minimiväestöpohja sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämiselle on asukasta. Jos kunta ei yksinään pysty täyttämään tätä ehtoa, sen on hakeuduttava yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on Paras-puitelain muutosesitys, jonka perusteella valtioneuvosto voisi tarvittaessa määrätä kunnan johonkin yhteistoiminta-alueeseen, jos se ei ole oma-aloitteisesti tehnyt tällaista järjestelyä tai sitä ei ole huolittu mukaan yhteistoiminta-alueeseen. Eikö Tölli siis kuntaministerinä ole kuitenkin pakottamassa kuntia, vaikka sanoo, että pakottamalla ei tule hyvää? Tähän Tölli vastaa, että kyse on siitä, millä tavalla kunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa. Kunnissa tarvitaan leveämpiä hartioita ja niiden saavuttamisessa yhteistoiminta on vaihtoehto kuntaliitoksille. Yhteistoimintavelvoite sisältyy jo voimassa olevaan puitelakiin. Nyt sille asetetaan aikaraja, kuten eduskunta on edellyttänyt Paras-selonteossaan. Kuntaliitosten yksi suurimpia haasteita on paikallisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen. Vapaaehtoisessa liitoksessa osapuolilla on enemmän kiinnostusta asiaan ja sen järjestämiselle on paremmat edellytykset. Pakkoliitoksessa paikallinen vaikuttaminen jää helposti unohduksiin. Paras-lainsäädännössä ei puututa paikalliseen vaikuttamiseen, joten kyse on aivan toisen tasoisesta asiasta, Tölli sanoo. Valtioneuvostolla tulee olemaan mahdollisuus määrätä kunta liittymään yhteistoiminta-alueeseen. Tölli uskoo, että tällaisia päätöksiä ei jouduta tekemään kovin monta asukkaan rajaa ei myöskään noudateta pilkuntarkasti. Jokainen rajatapaus arvioidaan erikseen, kuten on tähänkin mennessä tehty. Vaikka säädetty väestöpohja jäisi vähän vajaaksi, kunnan on mahdollista saada erivapaus, jos on nähtävissä, että se pystyy tuottamaan palvelut hyvin ja tehokkaasti. Kyse ei ole siitä, täyttyvätkö matemaattiset kriteerit tai tyydyttääkö jokin ratkaisu hallitusta. Kyse on siitä, toimiiko ratkaisu tulevinakin vuosina. Vaikka pieni on toisaalta kaunista ja toimivaa, se on myös erittäin haavoittuvaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tarvitaan suuret hartiat. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös turvata kuntien palveluihin ammattitaitoinen työvoima. Kuntatyöntekijöitä eläköityy nopeammin kuin työmarkkinoille tulee uusia sukupolvia. Rakenteita uudistettava Kuntien taloustilanne on huolestuttava. Laadukkaisiin palveluihin tarvitaan rahoitusta ja jos sitä ei ole, hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Tapani Tölli korostaa, että tilanne saadaan hallintaan vain uudistusten kautta. On uudistettava rakenteita ja palveluiden sisältöä. Jos jostakin yhtäkkiä saataisiin rahaa, jolla kuntien alijäämä paikattaisiin, se auttaisi vain vähän aikaa. Jos mitään rakenteellisia uudistuksia ei tehtäisi, ennen pitkää oltaisiin samassa tilanteessa. Tulojen lisäksi on keskusteltava myös menoista ja ennen kaikkea siitä, millä toimenpiteillä kunnissa voidaan menokasvua hillitä., Tölli pohtii. Rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen tarvitaan hänen mukaansa johtajuutta. Johtaminen puolestaan tarvitsee tuekseen tietojärjestelmiä. Julkisen sektorin tietojärjestelmät on kerta kaikkiaan saatava yhteensopiviksi siten, että palveluissa tarvittava tieto on ajantasaisesti saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan. Viime vuoden lopulla valtioneuvosto onkin antanut eduskunnalle lakiesityksen tietohallintolaista, jonka avulla koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuus on tarkoitus toteuttaa. Kansalaisten omavastuuta lisättävä Tapani Töllin mukaan me emme selviä edessä olevista haasteista muuten kuin lisäämällä kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja läheistensä hyvinvoinnista. Se ei tarkoita palvelujärjestelmän karsimista eikä sitä, että ihmiset jätettäisiin selviytymään omillaan. Yhteiskunnan turvaverkon pitää olla niin hyvä, että sen läpi ei tipahda silloin, kun tulee vaikeuksia. Kun ihminen tarvitsee apua, yhteiskunnan on pystyttävä se antamaan, hän painottaa. Töllin mielestä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen sivuvaikutuksena yleistyi vääränlainen ajattelu, että systeemi hoitaa kaiken ja ihminen voi vain heittäytyä elämään sen varassa. Niin ei voi olla, ja tästä ajattelusta pitää päästä eroon. Kun resurssit tiukentuvat, palvelujärjestelmän pitää keskittyä todelliseen tarpeeseen. Järjestelmä ei saa passivoida ihmisiä vaan sen pitää kannustaa heitä huolehtimaan aktiivisesti omasta hyvinvoinnistaan. Tässä kohtaa Tapani Töllin ajattelua ei ohjaa ainoastaan tiukentuvien resurssien sanelema nykytodellisuus vaan myös omat lapsuuden kokemukset. Hän on syntynyt Sievin Jokikylällä. Se oli perinteinen maalaisyhteisö, jossa otettiin vastuuta toinen toisistaan. Emme me 1950-luvun lapset olisi selvinneet, jos sitä asennetta ei olisi ollut. Se pitäisi elvyttää. Palvelujärjestelmä ei saa passivoida ihmisiä niin, että meistä tulee liian avuttomia, hän pohtii. Sama toimintamalli ei sovi kaikille Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alussa. Siitä tuli lopulta sisältölaki, vaikka alun perin laissa piti olla säädöksiä myös palveluiden järjestämisestä. Tapani Töllin mukaan riippuu tulevan hallituksen ohjelmasta, saadaanko järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö syntymään seuraavan hallituksen kaudella. Itse hän uskoo, että niin käy, sen verran tärkeästä asiasta on kysymys. Hän ennustaa, että kunnat ovat tulevaisuudessakin avainasemassa palveluiden järjestämisessä. Tulevan lainsäädännön kautta ei kuitenkaan pitäisi lähteä valmistelemaan uutta kuntajakoa. Toisaalta ei nykyinen kuntamallikaan ole kiveen hakattu. Onko meillä tulevaisuudessa ehkä niin sanottuja aluekuntia, jotka järjestävät palvelut laajemmalta pohjalta kuin yksi kunta kykenisi järjestämään. Nythän Kainuun mallissa jo tapahtuu näin. Sieltä saadut kokemukset ovat rohkaisevia., hän pohtii. Kainuun mallin laajentaminen valtakunnalliseksi ei saanut kannatusta nykyisessä hallituksessa, mutta aluekuntamalli oli esillä Paras-hankkeen valmistelussa. Kaikkia ei pidä pakottaa toimimaan samalla tavalla. Väestörakenne ja etäisyydet ovat maan eri osissa niin erilaisia, että kaikki eivät voi toimia samalla mallilla. Esimerkiksi Itä-Lapille tai Kainuulle olisi huono ratkaisu se, että siellä olisi vain yksi kunta. Etäisyys kuntakeskukseen olisi monille satoja kilometrejä. Meidän on voitava hahmotella erilaisia toimintamalleja ja katsoa, mikä toimii missäkin. Rahoituksessa Tölli pitää nykyistä monikanavaisuutta ongelmana. Johtamiseen kuuluu, että sen, joka tekee päätöksen, on pystyttävä päättämään myös rahoituksesta. Muuten palvelujärjestelmää ei saada hallintaan, hän painottaa. Hoitoketjut toimivammiksi Tapani Tölli on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnossa luottamushenkilönä, ja hän seuraa piirin asioita 20 Pohjanpiiri 1/2011

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE

LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE ERVA- SAIRAANHOITOPIIRIEN HALLINTOYLIHOITAJIEN, YLIHOITAJIEN JA LABORATORIOIDEN OSASTONHOITAJIEN KANNANOTTO ALUSTAVAAN

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet

... Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 19.9.2006. Nykyinen vuodeosasto vs. kehitystarpeet. Sairaalakiinteistöjen kehitystarpeet Nykyinen vuodeosasto vs kehitystarpeet Future Ward Tulevaisuuden vuodeosasto 99200 Kari Reijula, professori Teemajohtaja Laadukas sisäympäristö teema-alue Työterveyslaitos Rakennus: Sairaalarakennusten

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KAISA-TALO HELSINGIN YLIOPISTON KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO 14.12.2009 Kaisatalo hanke Visio Keskustakampuksen tiedekirjasto on opiskelijoiden ja tutkijoiden arvostama tutkimus-, opiskelu- ja työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll.

puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen kunnanjohtaja koulutusjohtaja fil.maist. kouluneuvos vanh.huollon pääll. sivu 1(9) nro 3/2009 Elin: Hallitus Aika: 16.2.2009 klo 9.00 10.35 Paikka: Päätöksentekijät Läsnäolijat: Hallituksen kokoushuone, R 0, Vaasan keskussairaala Gun Kapténs Per Hellman, varapj. Jan Erik Granö

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike 1.7.2008. ari (000318) 1.7.2008 Toimiala Tulosalue Sosiaali- ja terveystoimiala Terveyden- sairaudenhoitopalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys 1. Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan nimi Operatiivine n Osasto 7 Ohtonen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla

Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla Uudet mahdollisuudet kuntasektorilla 2015 Atte Niittylä Liiketoimintajohtaja Megaklinikka Oy Megaklinikka Oy Kotimainen innovatiivinen yritys, perustettu 2010 18 hoitohuoneen moderni klinikka Helsingissä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta

Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Teknologiaratkaisujen hyödyntäminen palvelujen kehittämisessä UULA projektin kanssa toteutetun yhteistyön loppuraportti PaKaste -hankkeen näkökulmasta Sähköisen ajanvarauksen ja palvelutekstiviestin käyttöönotto

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan

Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan Erkki Laine 19. maaliskuuta 2013 Sri Lankan Lions-ystävien seuran vuosikokous Sairaalatarve Sri Lankassa on vajaa 20 miljoona ihmistä 320.000 sairastaa

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot