POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 1/2011 Uusi avohoitotalo avaa ovensa Ministeri Tapani Tölli: Ihminen on tärkeämpi kuin hallintorakenteet Kuorosodan voittopalkinto syöpälasten hyväksi

2 Uusissa toimintatiloissa Tervetuloa! Kastellin Apteekki Apteekki lähelläsi Kastellin Apteekki sijaitsee kätevästi Oysin ja markettien läheisyydessä, Ranta-Kastellin ostoskeskuksen vieressä. Meille on helppo tulla Apteekkimme edessä on ilmaisia parkkipaikkoja. Myös liikuntaesteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. Joustavaa palvelua Käytössämme on reseptilääkkeiden suoratoimitus. Sama farmaseutti hoitaa asiasi alusta loppuun, eikä turhaa odottelua synny. Kiviharjunlenkki 7, Oulu Kajaanintie 79, OULU Puh (08) Palvelemme: ma-pe 9-18 la 9-15 TERVETULOA! Halosen Sport-osasto tarjoaa! Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Katso netistä vapaana olevat asunnot! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , OYS henkilökuntakortilla kaikista normaalihintaisista MBT -jalkineista Tarjous voimassa toukokuun 2011 loppuun. -20% alennuksen Tervetuloa! Kirkkokatu 31, Oulu

3 Pääkirjoitus Monien mahdollisuuksien avohoitotalo avautuu Vuosien suunnittelu- ja valmistelutyö konkretisoituu maaliskuun alussa, kun avohoitotalo vihdoin aloittaa toimintansa. Sen lisäksi että talon avautumista odottavat potilaat ja talon omat asiantuntijat, myös muut yhteistyökumppanit ja alan toimijat ovat jo osoittaneet kiinnostuksensa tuleviin toimintakäytänteisiin ja uudenaikaisiin toimintatiloihin. Erityisen mielenkiintoista tulee olemaan se, miten pystymme uusia toimintamalleja käyttöön ottamalla vastaamaan entistä paremmin potilaiden tarpeisiin. Joka tapauksessa avohoitotalon avautumisen myötä saamme uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää sairaanhoidollista toimintaa. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin ja monipuolisesti osaamme hyödyntää yhdessä näitä mahdollisuuksia! Avohoitotalon toiminnan käynnistymisen myötä saamme operatiiviseen toimintaan lisää poliklinikkatiloja ja vuodeosastokapasiteettia sekä kolme leikkaussalia. Vuodeosastotoiminnan kapasiteetin lisäyksissä on huomioitu myös tarpeet kehittää reumapotilaiden hoitoa. Avohoitotalossa on myös omat kuvantamis- ja laboratoriopalvelut. Vuoden alusta Oulun kaupungin röntgentoiminta yhdistyi osaksi sairaanhoitopiirin toimintaa ja uudet yhteiset tilat sijaitsevat avohoitotalossa. Tulevat toiminnan lisäykset eivät onnistu ilman henkilöstöresurssien lisäyksiä. Tämän vuoksi alkaneen vuoden talousarvioon on sisällytetty yhteensä n. 140 henkilön työpa- noksen lisäys. Luku sisältää henkilöstöresurssilisäykset mm. kirurgiseen toimintaan, kuvantamiseen, tekniikkaan, huoltoon, hankintaan ja logistiikkaan. Uusien resurssien myötä tavoitteenamme on lisätä toimintaan liittyviä suoritteita, mm lisäämällä poliklinikkakäyntejä ja leikkauksia. Tämä on erittäin tarpeellista, jotta pystymme vastaamaan hoitotakuun ja uuden terveydenhuoltolain tuomiin haasteisiin potilaiden hoidon toteuttamiseksi. Avohoitotalon tulevaa toimintaa on hiottu monella tavalla. Potilaat ilmoittautuvat pääasiassa itseilmoittautumispisteissä, joissa tunnistus tapahtuu hyödyntämällä viivakoodijärjestelmää. Avohoitotalossa työskentelevät asiantuntijat ovat kouluttautuneet toimimaan tiimimallin mukaisesti, jolloin eri potilasryhmien tarpeet huomioidaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tärkeää on myös todeta, että talon rakentamista ja tekniikkaa on toteutettu modernisti ajan hengen mukaisesti. Tässä vain muutamia mainintoja kokonaisuuksista, joiden ympärillä on tehty lujasti töitä, jotta lopputulos olisi mahdollisimman onnistunut. Kiitos nyt jo lähes valmiista työstä kuuluu kaikille niille, jotka ovat olleet mukana tässä prosessissa! OOlemme jo kevään kynnyksellä ja valoisuus lisääntyy päivä päivältä! Toivotan kaikille mukavia kevätpäiviä! Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja Pohjanpiiri 1/2011 3

4 Kuva: Juha Sarkkinen Sisältö Kuvat: Anne Siltavirta 3 Pääkirjoitus Uusi Avohoitotalo avaa ovensa Avohoitotalo käynnistää OYS:n tilojen uudelleenjärjestelyt Avohoitotalo uudistaa hoitoprosesseja Tulevaisuuden sairaala hakee muotoaan Oulun kaupungin röntgentoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille Missä lintuset laulaa oli valtava hanke Tuottoisat olivat laulujen lunnaat Laulaja-lauluntekijä Jarkko Somero ei stressaannu vaikka työ tuo yllätyksiä Uusi hallintosääntö tuli voimaan vuodenvaihteessa Tärkeintä ei ole hallintorakenne vaan ihmiset Ministeri Risikko:Terveydenhuollossa tarvitaan moniammatillista johtamista Jaana Laitinen-Pesola Oulussa:Tehyläisten työllä on merkitys ihmisten arjessa elämän eri vaiheissa Tammikuussa vietettiin kansallista lähihoitajapäivää Cliini uudisti työasujen jakelun OYS:n palvelukykykysely kertoi parantuneesta konsultaatiotoiminnasta 30 Vapari 32 Ay:Red Power Room - työyhteisöliikuntahanke Oulun yliopistollisen sairaalan Kuvantamisen vastuualueella Kannen kuva: Sairaanhoitaja Aira Saukko huolehtimassa potilaan hyvinvoinnista Avohoitotalon leikkaussalissa Kuva: Juha Sarkkinen 4 Pohjanpiiri 1/ Niin monia uusia ovia on avattavana!

5 Uusi Avohoitotalo avaa ovensa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Avohoitotalo avataan maaliskuun alussa. Vanhan OYS:n taakse, Medipoliksen viereen sijoittuva uusi sairaalarakennus antaa sairaanhoitopiirille mahdollisuuden kehittää toimintaansa entistä avohoitopainotteisemmaksi ja potilaslähtöisemmäksi. Avohoitotaloon on kehitetty uusi toimintamalli, jossa on yhdistetty poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Yhden tiimin jäseniä heräämössä. Vasemmalta ostonsihteeri Erja Mannermaa, sairaanhoitajat Margit Viitanen, Aira Saukko, Teija Puutio ja Arja Leinonen. Kuva: Juha Sarkkinen Pohjanpiiri 1/2011 5

6 Avohoitotalo käynnistää OYS:n tilojen uudelleenjärjestelyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiriin uusi Avohoitotalo, otetaan käyttöön maaliskuun alussa. Kyseessä on sairaanhoitopiirin suurin rakennushanke sen jälkeen, kun Oulun yliopistollinen sairaala rakennettiin Kontinkankaalle Uuden kiinteistön valmistuminen käynnistää ketjureaktion, kun myös vanhan sairaalan tiloja aletaan järjestellä uudelleen. Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalo sijoittuu aivan vanhan OYS:n viereen. Se sijaitsee nykyiseltä sisääntulorampilta katsottuna OYS:n takana, Medipoliksen vieressä. Taloon tullaan sisään Kiviharjuntien pääovista, mutta myös vanhan OYS:n puolelta on kulkuyhteys Avohoitotaloon kahdelta tasolta. Avohoitotalon suunnittelun taustalla on monenlaisia tarpeita. Yksi on kysynnän kasvu. Lääketiede on kehittynyt, väestömäärät kasvaneet ja hoidon tarve lisääntynyt. 40 vuotta sitten rakennetussa sairaalassa on ollut yhä vaikeampi vastata kasvun haasteisiin. Seinät ovat tulleet vastaan. Yksi OYS:n ongelma on ollut sisääntulorampin ruuhkaisuus. Sairaanhoitopiirillä on nykyisellään noin avohoitokäyntiä. Kaikki kävijät ovat tulleet sisään samaa väylää. Nyt näistä käynneistä siirtyy Avohoitotalon puolelle eli Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa toimii laboratorioiden näytteenotto. Osastonhoitaja Raija Hallikainen ottamassa verinäytettä Avohoitotalon vuodeosastolla. nykyiseen sisäänkäyntiin verrattuna toiselle puolelle vanhaa kiinteistömassaa. Muunneltavissa tuleviin tarpeisiin Myös hoitotekniikat ovat kehittyneet. Vanhoja rakennuksia on pitänyt saneerata muuttuvien hoitotekniikoiden takia, ja tuo saneeraaminen on käynyt yhä vaikeammaksi. Uusi Avohoitotalo on voitu rakentaa nykyajan vaatimusten mukaiseksi. Ja kun osa toiminnoista siirtyy sinne, vanhojen rakennusten tilajärjestelyihin ja saneerauksiin saadaan uutta pelivaraa. Avohoitotalon suunnittelun lähtökohta on ollut muunneltavuus. Kukaan ei pysty ennustamaan, miten ja millaisella tekniikalla ihmisiä hoidetaan vuoden päästä, joten ei Avohoitotalonkaan oleteta olevan loputtomasti kunkin ajan vaatimusten mukainen. Mutta sen muunneltavuus uudenlaisiin tarpeisiin AVOHOITOTALO Sairaanhoitopiirin lyhytjälkihoitoinen kirurgia on keskitetty Avohoitotaloon. Leikkausta tekemässä kirurgi Juha Saarnio ja sairaanhoitaja Tarja Karppinen. Taustalla sairaanhoitaja Hilkka Tihinen. - Perinteinen ja automaattinen ilmoittautuminen - 8 leikkaussalia - Kirurgian ja neurokirurgian poliklinikka - 21-paikkainen heräämö - Reumakeskus, johon on keskitetty aikuisten reumahoito kokonaisuudessaan - Radiologian tilat, myös Oulun kaupungin perusterveydenhuollon radiologia - Magneettiyksikkö - Laboratorioiden näytteenotto - Pieni ravintola - Pysäköintitiloja 150 autolle. (Asiakkaat ja henkilökunta). Alempi parkkialue on myös väestönsuoja - Sosiaalitiloja, kokoustiloja 6 Pohjanpiiri 1/2011

7 Kuva: Juha Sarkkinen Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa toimii sairaanhoitopiirin röntgen- ja magneettikuvausyksikkö, joka vastaa myös Oulun kaupungin tarvitsemista kuvantamispalveluista. Natiivikuvauslaitteen säätöpöydän äärellä osastonhoitaja Kirsi Rannisto. Kuvaushuoneessa röntgenhoitaja Lahja Pirttikoski asettelee potilasta oikeaan kuvausasentoon. on paljon parempi kuin vanhojen sairaalarakennusten. Hoitokäytännöt ovat perusteellisen uudelleenarvioinnin kohteena kaikkialla. Yleinen tavoite on, että potilaiden sairaalassaoloaikoja pitäisi pystyä lyhentämään. Avohoitotalo on suunniteltu tätä tavoitetta palvelemaan. Myös vanhan puolen tiloja aletaan saneerata tämä tavoite ohjenuorana. Uusinta tekniikkaa Avohoitotalo tulee olemaan paitsi muunneltava, myös hyvin tekninen rakennus. Tekniikka ei tällöin tarkoita pelkästään hoidon välineitä vaan myös automatiikkaa, turvallisuutta ja energian käyttöä. Esimerkiksi leikkaussalien ilmanvaihto on uusinta teknologiaa. Tietyt tekniset hankinnat jätettiin aivan loppuvaiheeseen, jotta saataisiin mahdollisimman uusia laitteita ja järjestelmiä. Esimerkiksi valaisimien kohdalla tämä osoittautui kannattavaksi ratkaisuksi. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti noin kaksi vuotta. Rakennusvaihe on työllistänyt noin sata rakentajaa. Arkkitehtisuunnittelusta ovat vastanneet Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy. Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Pekka Lukkaroinen. Teksti: Martti Ahlstén Avohoitotalo on erittäin tekninen rakennus. Esimerkiksi sähköön liittyviä järjestelmiä on 30 erilaista. Sähköjohtoakin taloon on vedetty noin 500 kilometriä. Uuteen läpivalaisulaitteeseen tutustumassa radiologi Jyri Järvinen sekä röntgenhoitajat Merja Remes ja Tarja Pääkkö. AVOHOITOTALON RAKENNUSPROJEKTI - Rakennustyöt käynnistyivät elokuussa Talo otetaan käyttöön maaliskuun 2011 alussa. - Rakennustöiden kokonaiskustannusarvio on noin 40 miljoonaa euroa. - Sairaalalaite-, irtokaluste- ym irtaimistohankinnat noin 10 miljoonaa euroa. - Uudisrakennuksen bruttopinta-ala bruttoneliömetriä. - Uudisrakennuksen huoneistoala huoneistoneliömetriä. - Vanhojen tilojen muutostöiden bruttopinta-ala 933 bruttoneliömetriä - Uudisrakennuksessa on viisi maanpäällistä kerrosta ja kaksi maanalaista kerrosta. Tästä se alkoi. Avohoitotalon varsinainen rakennustyö kesti kaksi vuotta Kuva: Pirjo Pyhäluoto Pohjanpiiri 1/2011 7

8 Avohoitotalo uudistaa hoitoprosesseja Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja uudistetaan hoitoprosesseja. Esimerkiksi lyhytjälkihoitoinen kirurgia ja aikuisten reumahoito keskitetään uuteen taloon ja hoitotiimien työ uudistuu. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin operatiivisen tulosalueen johtaja Kari Haukipuro sanoo, että Avohoitotalon valmistuminen avaa tulpan. Leikkaustoimintaa olisi pitänyt päästä kehittämään jo aiemmin, mutta vanha sairaalarakennus ei ole antanut siihen kunnon mahdolli- suuksia. Kun leikkausten määrät ovat kasvaneet, leikkaussaleja on pitänyt perustaa sinne, mistä tilaa on löytynyt. Toiminta on jouduttu hajauttamaan pakon sanelemana. Salien etäisyys toisistaan on hankaloittanut toimintaa. Nyt keskitämme lyhytjälkihoitoisen kirurgian (Lyhki) Avo- Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa on kahdeksan uutta leikkaussalia lyhytjälkihoitoista kirurgiaa varten. Sairaanhoitaja Hilkka Tihinen avustamassa potilaan nukutuksessa. hoitotaloon. Sinne tulee tätä toimintaa varten kahdeksan leikkaussalia. Vanhalta puolelta vapautuvista leikkaussaleista osa saneerataan perinteistä leikkaustoimintaa varten, osa muuhun käyttöön. Kaikkiaan leikkaussalien nettolisäys on kolme uutta salia, hän kertoo. Avohoitotalon kokonaisurakkaan sisältyy jonkin verran vanhojen tilojen korjaus- ja muutostöitä, mutta varsinainen vanhan sairaalan saneeraus käynnistyy kiinteistöstrategian pohjalta, ja se on vielä valmisteilla. Strategian tekeminen on välttämätöntä, sillä kaikille vapautuville tiloille on Haukipuron mukaan ilmoittautunut useampikin halukas käyttäjä. Strategiaan tulee sisältymään myös uudisrakentamista Avohoitotalon jälkeen. Jonot pois Avohoitotalon myötä sairaanhoitopiirin poliklinikka- ja toimenpidekapasiteetti kasvaa. Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukan mukaan se tarkoittaa sitä, että leikkausjonot saadaan viimein laki- Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalossa voidaan tehdä polikliinisesti joitakin sellaisia hoitoja, jotka aikaisemmin vaativat leikkaussalia. Rannekanavaleikkausta tekemässä käsikirurgi Marko Sunnari ja sairaanhoitaja Riitta Isomaa. Taustalla sairaanhoitaja Teija Puutio. Avohoitotaloon on hankittu uusi, kolmen teslan magneettikuvauslaite. Säätöpöydän ääressä apulaisosastonhoitaja Marjatta Kristo. 8 Pohjanpiiri 1/2011

9 Kuva: Juha Sarkkinen Avohoitotalon toimintamalleja on suunniteltu tiimien yhteisissä kokouksissa sääteiselle tasolle ja myös ensikäyntien uusiin lakisääteisiin aikarajoihin voidaan vastata. Tähän asti jonoja on ollut vaikea purkaa tilarajoitteidenkin takia edes lisätöinä. Uusien tilojen myötä pystymme järjestelemään myös vuodeosastotoimintaa vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia ja varaamaan tilaa niille potilaille, jotka välttämättä tarvitsevat osastohoitoa. Kun Lyhki siirtyy uuteen taloon, pystymme myös varaamaan omat salit päivystysleikkauksille ja infektiopotilaille., hän kertoo. Avohoitotalon uusille leikkaussaleille tulee kolme induktiopaikkaa, joissa valmistellaan potilaita leikkausta varten samanaikaisesti, kun varsinaisessa salissa on edellinen leikkaus käynnissä. Näin voidaan lyhentää potilaan vaihtoon kuluvaa aikaa ja leikata enemmän potilaita päivässä. Myös jälkihoito tehostuu. Vanhassa heräämössä oli 13 paikkaa. Uuteen heräämöön niitä tulee 21. Tämä vähentää vuodeosastojen kuormitusta. Avohoitotaloon perustetaan myös aikuisten reumakeskus. Aino-Liisa Oukan mukaan se tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa. Saman katon ja saman johdon alaisuuteen keskitetään reuman sisätautien hoito, leikkaukset, poliklinikka ja vuodeosasto. Avohoitotalo palvelee tavoitetta lyhentää potilaiden sairaalassa viettämää aikaa. Yksi keino on polikliinisen hoidon lisääminen. Kari Haukipuron mukaan Avohoitotalossa tullaan tekemään polikliinisesti paljon sellaisia toimenpiteitä, jotka aikaisemmin menivät leikkaussaliin. Polikliinisia hoitojaksoja voidaan sarjoittaa. Silloin potilas on väliajat kotona sen sijaan, että hän perinteisen hoitomallin mukaan olisi sairaalan vuodeosastolla. Hoitotyöhön uusi tiimimalli Avohoitotaloon on kehitetty uusi toimintamalli, jossa yhdistetään poliklinikan ja operatiivisen yksikön toiminta muodostamalla potilasryhmäkohtaisia tiimejä. Tiimien henkilökunta huolehtii ajanvarauksesta, poliklinikkakäynnistä, Kuva: Martti Laakkonen operatiivisesta toiminnasta sekä jälkihoidosta. Operatiivisen tulosalueen ylihoitaja Merja Fordell kertoo, että perinteinen leikkaushoidon malli on perustunut kolmen erillisen yksikön eli poliklinikan, vuodeosaston ja leikkausyksikön yhteistoimintaan. Näitä uusia tiimejä on kirurgiassa neljä ja reumakeskuksessa yksi. Jokainen tiimi pohtii omien potilasryhmiensä hoitoprosessia ja kehittää sitä jatkuvasti. Tällainen työskentely on potilaan kannalta yksilöllisempää. Samalla se on sairaalan kannalta tehokkaampaa, koska siinä vältytään tekemästä hoitoprosessin aikana samoja asioita moneen kertaan, hän kuvaa. Kari Haukipuro ja Merja Fordell arvostavat uuden sairaalan käytännöllisyyttä. Heidän mukaansa suunnittelussa on vältetty pintakoreutta ja panostettu sen sijaan tilojen käytännöllisyyteen ja toimivuuteen. Teksti: Martti Ahlstén Potilasta osastolle tuomassa perushoitajat Anita Lappalainen (vas) ja Katri Marttila. Pohjanpiiri 1/2011 9

10 Tulevaisuuden sairaala hakee muotoaan Avohoitotalon valmistuminen Ouluun on osa jättiläismäistä Suomen sairaaloiden peruskorjaus- ja uudelleenrakennusurakkaa, joka on valtaosin vielä edessä. Sairaalat instituutioina, käsitteinä ja rakennuksina tulevat muuttumaan. Teknillisen korkeakoulun HEMA-tutkimusyksikkö (Institute of Healthcare Engineering,. Management and Architecture) raportoi vuonna 2007, että maamme sairaaloilla on edessään vuotta kestävä korjausvaihe. Sairaalarakennuksen runko kestää vuotta, putkistot vuotta, ikkunat, ovet ja pinnoitteet vuotta. Prosessit ja toimintamallit muuttuvat siten, että ne tarvitsevat uutta tilaa 8 10 vuoden välein. Suomen sairaalat on pääosin rakennettu vuotta sitten, joten merkittävä osa niiden rakennuksista on tullut teknisen elinkaarensa päähän. Ne ovat toiminnallisesti ahtaita. Lisäksi niissä on havaittu pikaista korjaamista vaativia kosteus- ja homevaurioita. Pelkkä vaurioiden korjaaminen tulee maksamaan arviolta 400 miljoonaa euroa. Sen päälle tulevat toiminnallisista uudistuksista ja peruskorjauksesta syntyvät kustannukset. Professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta muistuttaa, että 400 miljoonaa euroa tarkoittaa välitöntä korjaustarvetta. Hän arvioi, että puhutaan noin kolmesta miljardista eurosta, kun mukaan lasketaan kaikki edessä olevat, tarpeelliset korjaus-, muutosja rakentamistyöt. Reijula johti vuosina toteutettua Valsai-hanket- 10 Pohjanpiiri 1/2011

11 ta (Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämisprojekti), jonka laskelmista myös HE- MA-yksikön tiedot ovat peräisin. Rakennettava tulevaisuutta varten Sairaaloiden korjausrakentamisen arviointi sai alkunsa jo ennen Valsai-hanketta, kun sosiaali- ja terveysministeriö halusi kartoittaa sairaaloiden sisäilmaongelmia. Kari Reijula toimi selvitysmiehenä. Hänen mukaansa jo silloin todettiin, että sairaaloita ei mitenkään pystytä korjaamaan ajanmukaiselle tasolle kertarysäyksellä. Kustannukset ovat niin suuret, että mistään ei löydy sellaista rahaa. Onneksi ei löytynyt, sillä sen aikaisen tietämyksen perusteella rakentamista ei olisi osattu tehdä oikein. Olisi alettu rakentaa tätä päivää varten, kun pitäisi rakentaa tulevaisuutta varten, hän sanoo. Reijulan mukaan sairaalarakentamisen lähtökohtana pitäisi olla kansallinen malli, visio siitä, millainen Suomen terveydenhuolto on vuoden kuluttua. Korjaus- ja uudelleenrakentamishankkeet pitäisi toteuttaa sen mukaan, että tiloissa eri puolilla Suomea voitaisiin toimia siten, kuin kansallisessa mallissa määritellään. Sairaanhoitopiirien pitäisi laatia kansallisen mallin pohjalta oma suunnitelmansa siitä, mitä malli tarkoittaa alueellisesti. Millaisia toimintoja, prosesseja ja kiinteistöjä tarvitaan vuoden kuluttua? Korjaus- ja uudisrakentamisen pitäisi lähteä sitten tältä pohjalta. Suuri määrä rakentamista edessä Kari Reijula antaa tunnustusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille siitä, että se on pyrkinyt noudattamaan näitä Valsai-hankkeen suosituksia. Ongelmana on ollut valtakunnan tason vision puuttuminen. Uusi terveydenhuoltolakikin jäi sisältölaiksi eikä ota vielä kantaa palveluiden järjestämisvastuisiin. Niinpä sairaanhoitopiiri joutui hänen mukaansa tekemään tiettyjä olettamuksia siitä, millainen Suomen terveydenhuollon palvelujärjestelmä tulee olemaan ja mitä se tarkoittaa tämän sairaanhoitopiirin alueella. Tämä lähtökohta huomioon ottaen on toimittu juuri niin kuin pitää. On tehty kansallisen näkymän perusteella alueelliset johtopäätökset ja alettu suunnitella kiinteistöjen kehittämistä tulevaisuuden tarpeisiin, Reijula sanoo. Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan virasta vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt Heikki Salumäki kertoo, että sairaanhoitopiirin korjausrakentamisen tarve on noin 250 miljoonaa euroa ja uudisrakentamisen tarve Avohoitotalon jälkeen noin 200 miljoonaa euroa. Kaikki se tulee tapahtumaan Kontinkankaalle seuraavien runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkempi aikataulu tullaan tekemään 2 4 vuoden sisällä, kun ensin valmistuu parhaillaan Sairaalarakentamisessa on ollut erilaisia koulukuntia. Oulun yliopistollisen sairaalan arkkitehtuuri on Hennu Kjisikin mukaan edustava esimerkki suunnittelumallista, jossa sairaala on kaupunki kaupungissa. Tällaisessa mallissa toiminnot on sijoitettu sairaalan sisäisten pitkien katujen varsille ja sisäpihojen ympärille. työn alla oleva sairaanhoitopiirin kiinteistöstrategia, hän kertoo. Hierarkkinen huonetilamalli vaikuttaa yhä Arkkitehti Hennu Kjisik sanoo, että suomalaisessa terveydenhuollossa on nyt muutosvalmiuden ilmapiiri, joka ulottuu myös rakentamiseen. Kjisik on Oulun yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori. Lisäksi hän työskentelee arkkitehtina arkkitehtitoimisto Harris-Kjisikissa Helsinigssä. Hennu Kjisikin mukaan yksi sairaaloiden korjausrakentamista hidastava tekijä on terveydenhuollon nopea teknistyminen. Vanhoja kiinteistöjä on vaikea korjata nykyvaatimusten mukaisiksi superteknisiksi tiloiksi. Hän arvioikin, että osa vanhoista rakennuksista puretaan, osa kunnostetaan muunlaiseen sairaalatoimintaan tai aivan muuhun kuin sairaalakäyttöön. Kaikki uudisrakentaminen ei siis johdu toiminnan kasvusta. Kun nykyisiä sairaalarakennuksia suunniteltiin, Suomessa oli vallalla eräänlainen preussilaisen sotilassairaalan malli. Se perustuu hierarkkiseen organisaatioajatteluun, jossa työntekijöillä on asemansa mukainen huone. Ylilääkärin huone on suurin, sen jälkeen tulevat muiden huoneet, aseman mukaan aina hieman pienempinä, Kjisik kertoo. Näihin huoneisiin piti saada päivänvaloa, joten ne sijoitettiin rakennuksen ulkoseinille. Potilaat jäivät rakennuksen pimeämpään sisäosaan. Näin syntyi huonetilaohjelmia, joita monistettiin sitten rakennushankkeesta toiseen. Kjisikin mukaan nyt on valtaamassa alaa potilaskeskeinen ajattelutapa, joka muuttaa myös suunnittelukulttuuria. Tällaisesta kulttuurista on puhuttu varmaan jo 30 vuotta, mutta toistaiseksi siitä on vasta vähän näyttöjä. Osittain syynä on kylläkin se, että uusia sairaalarakennuksia on viime vuosina rakennettu suhteellisen vähän. Ympäristö voi hoitaa Hennu Kjisik uskoo ympäristön ja siten myös arkkitehtuurin hoitavaan vaikutukseen. Ei pidä liioitella, arkkitehtuuri ei paranna ketään. Mutta ympäristöllä voi olla suuri vaikutus ihmisen sairauden tai toipumisen laatuun, hän painottaa. Arkkitehtitoimisto Harris- Kjisik ja Teknillisen korkeakoulun asiantuntijaryhmä saivat vuonna 2007 jaetun ensimmäisen sijan kansainvälisessä Buildings for the Future -arkkitehtikilpailussa. Tehtävänä oli suunnitella vuonna 2025 Amsterdamin lähelle rakennettava tulevaisuuden ekologinen kaupunki ja sen terveydenhuoltojärjestelmä. Suomalaisten suunnitelma hyödynsi antiikin kreikkalaisten ajatusta hoitavasta ympäristöstä. He sijoittivat hoitolaitokset kaupunkien keskustoihin, kulttuuritapahtumien, taiteen ja ihmisten ympäröimäksi, keskelle kaupunkia, urbaaniin ympäristöön. Hennu Kjisik uskoo, että tulevaisuudessa sairaala on supistunut ydinsairaalaksi, joka hoitaa niin sanotut kuumat tehtävät kuten leikkaukset, tehohoidon ja päivystyksen. Muut nykyisen sairaalan osat voivat olla hajautettuina eikä niitä tulevaisuudessa ehkä edes mielletä varsinaiseen sairaalaan kuuluviksi. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Uuno Laukka 1973 Pohjanpiiri 1/

12 Oulun kaupungin röntgentoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille Oulun kaupungin röntgen on yhdistynyt osaksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Muutto Avohoitotaloon tapahtuu maaliskuun alussa. Asiakkaiden kannalta toiminnassa ei näy juurikaan muita muutoksia. Kuva: Pirjo Pyhäluoto Oulun kaupunki on lopettanut oman röntgentoimintansa ja ostaa vastaisuudessa röntgenpalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Päätös sisältyy Oulun kaupungin toiminnan ja talouden kehittämisohjelmaan vuosille ja siinä tehtyyn linjaukseen palveluiden järjestämisestä. Oulu oli jo aikaisemmin keskittänyt röntgentoimintansa Kontinkankaalle. Kun toiminta nyt siirtyy OYS:n Avohoitotaloon, oululaiset asiakkaat saavat palvelunsa fyysisesti lähes samasta paikasta. Etäisyyttä entiseen palvelupisteeseen ei ole kuin muutama sata metriä. Osastonylilääkäri Seija Mattila sanoo, että muuttaminen aiheuttaa alkuvuodesta hieman sumaa, mutta muutaman kuukauden jälkeen muutosta aiheutuneet jonot on jo purettu. Hyvä vastaanotto Seija Mattilan mukaan kuvantamispalveluiden keskittäminen ei ole oululainen idea, vaan sitä tapahtuu kaikkialla. Periaatteessa kaupunki ostaa sairaanhoitopiiriltä ne samat palvelut, jotka se tuotti aikaisemmin itse. Henkilökunta on siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen. Lisäarvoa tuo se, että Oulu saa nyt käyttöönsä sairaanhoitopiirin osaamisen. Yliopistollinen sairaala on huippuosaaja, joten tämä järjestely tuo oululaisten kuvantamiseen lisää laatua, hän sanoo. Henkilökunta oli alussa hieman huolissaan muutoksen vaikutuksista, mutta meidät on otettu erinomaisesti vastaan uudessa organisaatiossa. Suuri ponnistus tämä on ollut, sillä alussa on kaikenlaista hässäkkää`, kun pitää opetella esimerkiksi uusia tietokoneohjelmia ja muita toimintakäytäntöjä. Yhdistymisen myötä Oulun kaupungilta siirtyi sairaanhoitopiirin palvelukseen 20 työntekijää. Tutkimuksia Oulun röntgen teki ennen yhdistymistä noin kappaletta vuodessa. Monipuolisia tutkimuksia Avohoitotalon röntgenosaston kuvausmenetelminä ovat natiiviröntgentutkimukset, ultraäänitutkimukset, mammografi atutkimukset- ja toimenpiteet, mammografi aseulonta, läpivalaisutoimenpiteet ja magneettitutkimukset (MRI). Avohoitotalon magneettikuvauslaite edustaa tekniikaltaan alansa huippua, ja on Suomen ensimmäinen uusimman sukupolven laite kolmen teslan kenttävoimakkuudella. Laite mahdollistaa entistä monipuolisemmat ja tarkemmat kuvaukset ja tulee myös olemaan tärkeässä osassa OYS:ssa tehtävässä radiologisessa tutkimustyössä. Oulun yliopistollisen sairaalan kuvantamisen tulosyksikössä mammografiatutkimukset keskittyvät Avohoitotalon röntgeniin. Avohoitotalon röntgenissä on ensimmäisenä Suomessa mammografi atoiminnot keskitetty samaan yksikköön. Mammografi ayksikössä tehdään kliinis- Seija Mattila uusissa toimitiloissa. Oulun kaupunki saa järjestelyn myötä käyttöönsä Oulun yliopistollisen sairaalan osaamisen kuvantamisessa. tä mammografi aa, toimenpidemammografi aa ja seulontamammografi aa. Teksti: Martti Ahlstén Fysioterapian ammattilaiset avokuntoutumisen tukena Medifysin fysioterapeutit OYS:n henkilökunnan hyvinvoinnin kumppanina Oulun Medifys Oy Kiviharjunlenkki Oulu Puh Pohjanpiiri 1/2011

13 Missä lintuset laulaa oli valtava hanke Avohoitotalo on ollut suuri projekti, mutta vanhan OYS:n syntyminen oli yksi pohjoisen Suomen suurimmista rakennushankkeista. Laajimmillaan se työllisti tuhat rakennusmiestä, mikä oli noin kolmannes koko Oulun alueen rakennustyövoimasta. Kuinka kauan OYS:n rakentaminen kesti? Vastaus riippuu siitä, miten lasketaan. Varsinainen rakennustyö kesti seitsemän vuotta. Ensimmäinen vaihe, lämpökeskus ja pesula, käynnistyi vuoden 1968 tammikuussa. Kohteen harjannostajaisia vietettiin saman vuoden joulukuussa. Tilaisuudessa oli mukana presidentti Urho Kekkonen, joka samalla muurasi seuraavan kohteen, kirurgian laitoksen peruskiven. Rakennustöiden viimeinen vaihe oli lastentautien klinikka. Se valmistui vuonna Hankkeena OYS:n rakentaminen oli huomattavasti pitem- pi projekti. Rakennustoimikunta aloitti työnsä vuonna 1961 ja piti viimeisen kokouksensa vuonna Työhön oli kulunut 21 vuotta ja käsiteltävänä oli ollut pykälää. Alkuperäisistä jäsenistä mukana oli enää vain yksi, maanviljelijä Toivo Niilekselä. Taustalla eduskunnan päätös Mutta OYS:n rakentamisen historia voidaan jäljittää vieläkin kauemmaksi, jo vuoteen 1956, eli aikaan ennen kuin Oulun yliopistoa oli edes olemassa. Tuolloin eduskunta sääti lain yliopistollisista sairaaloista. Siinä määrättiin Helsingin ja Turun keskussairaalat muutettaviksi yliopistollisiksi sairaaloiksi. Kun Oulun yliopisto perustettiin vuonna 1958, lakia muutettiin siten, että myös Ouluun määrättiin perustettavaksi yliopistollinen sairaala. Se oli tarkoitus alusta pitäen rakentaa Kontinkankaalle, mutta asia mutkistui, kun Oulun yliopiston paikasta syntyi poliittinen keskustelu. Muun muassa silloinen pääministeri Johannes Virolainen kannatti yliopiston rakentamista Haukiputaan Virpiniemeen. Lopulta yliopisto päätettiin rakentaa Kuivasjärvelle ja Kontinkankaalle. Yliopistollinen sairaala oli tarkoitus rakentaa lääninsairaalan yhteyteen, osa vanhaan rakennukseen ja osa uudisrakennukseen. Lääninsairaala todettiin kuitenkin niin vanhentuneeksi, Kuva: Hannu Marjamaa että sen muuttaminen opetustarkoituksiin olisi vaatinut liian suuria muutostöitä. Syntyi ratkaisu, jossa lääninsairaala päätettiin myydä Oululle kaupunginsairaalaksi ja rakentaa yliopistolliselle sairaalalle kokonaan uudet tilat. Toiminta virallisesti käyntiin 1973 OYS:n suunnittelusta järjestettiin vuonna 1965 kilpailu, jonka voitti arkkitehti Reino Koivulan ehdotus nimeltä Missä lintuset laulaa. Palkintolautakunnan mielestä ehdotus oli ennakkoluuloton ja rohkea. Erityisen onnistuneena pidettiin lastenklinikkaa, jossa oli tuotu luonnonvaloa potilashuoneisiin. Rakennustoimikunta päätti helmikuussa 1966 antaa sairaalan suunnittelutyön Reino Koivulan tehtäväksi. Vaikka viimeinen vaihe, lastenklinikka, valmistuikin vuonna 1975, sairaalatoiminta käynnistyi virallisesti vuonna Potilaita oli siirretty uuteen sairaalaan asteittain jo sitä ennen. Sairaalan vihkiäisjuhla järjestettiin presidentti Urho Kekkosen syntymäpäivänä Presidentti itse oli paikalla. Teksti: Martti Ahlstén Artikkelin tiedot ovat peräisin Turo Mannisen kirjoittamasta kirjasta Pohjoisen Suomen sairaanhoidon historia (Gummerus 1998). OYS:n arkkitehtuuri perustuu arkkitehti Reino Koivulan suunnitelmaan Missä lintuset laulaa. Etualalla silloinen lääninsairaala, jonka yhteyteen OYS alun perin piti perustaa. Uuden avohoitotalon paikka on ympyröitynä kuvan oikeassa yläreunassa. Pohjanpiiri 1/

14 Tuottoisat olivat laulujen lunnaat Pohjoisen Suomen syöpää sairastavat lapset saivat upean joululahjan, kun Kuorosota-kilpailun voittaneet oululaiset laulajat kävivät luovuttamassa voittamansa palkintosumman lasten syöpäosastolle. Kuva: Martti Ahlstén Laulaja Suvi Teräsniskan johtama, oululaisista harrastajamuusikoista koottu kuoro voitti joulukuussa päättyneen Kuorosota-kilpailun, jonka järjesti Tv Nelonen. Palkintosumman, euroa kuoro luovutti Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle 51, jolla hoidetaan syöpää ja veritauteja sairastavia lapsia koko pohjoisen Suomen alueella, vauvaikäisistä nuoriin aikuisiin. Sairaala hankkii sille luovutetuilla palkintorahoilla uuden kantasolujen keräyskoneen. Nykyisin käytössä oleva, vuonna 1997 hankittu kone on ikääntyneenä tullut jo tiensä päähän. Laitetta tarvitaan lasten laajalle levinneen tai uusiutuneen syövän hoidossa. Sen avulla syöpähoitoa voidaan koventaa ja lapsi toipuu hoidosta. Laitteella kerätään potilaan omasta verenkierrosta kantasoluja. Kun potilaan veriarvot laske- vat raskaan hoidon seurauksena, kantasolut annetaan hänelle takaisin. Ne hakeutuvat omaan luuytimeen ja käynnistävät verisolujen tuotannon, ylilääkäri Merja Möttönen kertoo. Tv-tähdet lasten luona OYS:n keskusleikkausosaton anestesiahoitaja Jarkko Somero oli yksi kuorolaisista. Hänen kanssaan maljaa kohottamassa kuoroa valmentanut Marita Pasanen. Kuva: Martti Ahlstén Nelosen Kuorosota oli mallikas esimerkki ohjelmasta, jossa yhdistetään viihde ja hyväntekeväisyys. Kuusi viihde-elämästä tunnettua kuoronjohtajaa keräsi kilpailuun kuoron omasta kotikaupungistaan. Kaikkiaan mukana oli 120 laulajaa. Jokainen kuoro nimesi hyväntekeväisyyskohteen, jolle voittosumma luovutetaan, jos voitto tulee omalle kohdalle. Lisäksi jokaisesta yleisön antamasta äänestä ohjattiin tuottoa hyväntekeväisyyteen. Kuorosota näkyi paitsi televisiossa, myös hyväntekeväisyyskohteiden arkipäivässä. Oulun kuorolaiset vierailivat lasten syöpäosastolla leikkimässä ja laulamassa pienten potilaiden kanssa. Palkintosumman luovutus osastolla juuri joulun alla oli koskettava tilaisuus. Olen tyytyväinen kaikkien meidän potilaiden, vanhempien ja henkilökunnan puolesta, Merja Möttönen kiteytti tilaisuuden tunnelman. Oululaiset täyttivät Madetojan salin Oulu reagoi uutiseen Kuorosodan voitosta nopeasti. Menestyksen juhlistamiseksi järjestettiin kansanjuhla Madetojan sa- Kuorolaiset, osasto 51:n potilaita, omaisia ja henkilökuntaa median huomion kohteena voitonjuhlassa Madetojan salissa. 14 Pohjanpiiri 1/2011

15 Kuva: Hannu Haapasalo/Nelonen lissa, joka täyttyi ääriään myöten. Lavalle kapusi kuorolaisten lisäksi valtuuston puheenjohtajaa, hallituksen puheenjohtajaa, kaupunginjohtajaa ja kulttuurijohtajaa. Kuultiin kuorolaisten esityksiä. Soitettiin ilmakitaraa. Osasto 51:ltä koottu kuoro lauloi. Lämpiössä kuoron valmentamisesta vastannut Marita Pasa- nen säteili tyytyväisyyttä. Hän oli epäröinyt ja aluksi kieltäytynytkin, kun sai kutsun tulla valmentamaan Oulun kuoroa. Ammatiltaan laulun opettajana ja kuoronjohtajana hän oli tottunut klassisen musiikin projekteihin. Tämä meni ammatin toiselle laidalle. Aivan samanlaista työtä tämä oli. Porukka hitsautui yhteen nopeasti ja lopputulos oli hyvä myös musiikillisesti, hän antaa tunnustusta laulajille. Teksti: Martti Ahlstén Vuonna 1997 hankittu kantasolujen keräyskone. Kuva: OYS Kuva: Hannu Haapasalo/Nelonen Pohjanpiiri 1/

16 Laulaja-lauluntekijä Jarkko Somero ei stressaannu vaikka työ tuo yllätyksiä Lähinnä perfuusiohoitajana työskentelevä anestesiahoitaja Jarkko Somero on vapaalla mieluusti laulaja ja lauluntekijä. Työ keskusleikkausosastolla on stressinsietokykyä vaativaa, mutta antoisaa. Jo pikkupoikana kirjoittaminen selkiytti päätä, jäsensi elämää. Olen aina kirjoittanut itselleni. Kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää, mutta jossain vaiheessa tekstien tekeminen kääntyi sanoittamiseksi, biiseiksi niille bändeille, joissa olen soittanut. Musiikki on kuitenkin koko ajan kulkenut siinä rinnalla. Esimerkiksi vuonna 2007 julkaistulla Nohevan levyllä suurin osa biiseistä oli minun sävellyksiäni, Jarkko Somero kertoo. Laulutekstit ovat Jarkon mukaan mittatilaustyötä biiseihin. Joku melodia alkaa soida päässä ja sitten siihen alkaa miettiä sanoja. Aina teksti ei sovellu juuri siihen tekeillä olevaan biisin, mutta on mahdollista, että se päätyy johonkin muuhun kappaleeseen. Melodian sointukulut tehdään itse, tietokone toimii nauhurina ja biisintekeleitä voi näin lähetellä soittajalta toiselle internetin välityksellä. Melodia on päässäni, mutta teksti on paperilla. Bändeissä, joissa olen laulanut ja soittanut, biisit ovat yleensä aina omiamme, äärimmäisen harvoin soitamme vähän kuin huumorimielessä covereita, hän sanoo. Kirjoittaminen ei ole Jarkolla jäänyt vain biisiteksteihin, työn alla on radiokuunnelma ja näytelmä. Niiden ei hänen mielestään tarvitse päätyä mihinkään ylen ohjelmistoon. On hienoa kun saa tehtyä jonkun jutun val- miiksi ja vielä hienompaa, jos sen kaveriporukalla saa vielä toteutettuakin. Bändissä laulu on hänen pääinstrumenttinsa, kitara pysyy hyvin kädessä, samoin kuin huuliharppu, mutta pianoa hän sanoo soittavansa omaksi ilokseen. Laulaja-lauluntekijä on hänestä puhuttaessa kuitenkin liian suppea määritelmä. Näytteleminen on kulkenut hänen elämässään sivujuonteena. Ensin ylioppilasteatterissa ja nyt viimeksi leten joukoissa Kyyhky ja unikko näytelmässä. Myös kuorosodassa hän kävi sotimassa hyvin tuloksin. Monessa mukana ollut Jarkko toivoo vielä vanhanakin olevansa utelias uusille asioille. Olisi mukava yllättää itsensä tekemällä ja kokeilemalla jotain uutta, ei ansaitsemismielessä vaan kokeilunhalusta. Elämän tärkeät asiat löytyvät kuitenkin ihan läheltä. Hoitotyö on palkitsevaa Kuvat: Anne Siltavirta Terveydenhuoltoalalle Jarkko Somero ajautui vähän kuin vahingossa. Veli ehdotti jossakin teepöytäkeskustelussa, että ala ambulanssikuskiksi. Ennen kuin hän tuli OYS:iin anestesiahoitajaksi, hän ehti olla noin seitsemän vuotta ambulanssissa ensihoitajana. Koskaan ei tiennyt, mitä kohteessa odottaa, hoitopäätökset piti pystyä tekemään itsenäisesti. Työajat ja sen rytmitys ei ole oikein perheelliselle sopivaa, niinpä hän hakeutui jatko-opintoihin sairaanhoitajaksi. Hoitotyö ei ole hänelle kutsumustyötä, mutta tuntuu kuitenkin hyvältä, kun on voinut jotakin ihmistä auttaa. Osastotyötä hän on tehnyt sekä terveyskeskuksessa että vanhusten palvelutalossa Ruotsissa. Sen vuoksi hän osaa arvostaa nykyistä työtään leikkausosastolla, jossa saa keskittyä kerrallaan vain yhteen potilaaseen kymmenen sijasta. Anestesiahoitajan työ on vaihtelevaa kuin ois tarjonnut toisen tilaisuuden avas mun silmät et mä näkisin sen piti korkeelta tiputtaa hereille ravistaa lähelleen näkemään mikä on tärkeää Teksti:Jarkko Somero Nykyisessä työssään Jarkko Somero on ollut pian yhdeksän vuotta. Anestesiahoitajan työhön kuuluu olennaisena osana päivystykset ja varalla olot kotona. Välillä sairaalassa joutuu olemaan kokonaisen vuorokauden kerrallaan. Sydänleikkauksia, esimerkiksi äkillisissä infarkteissa tai onnettomuustilan- teissa, joudutaan tekemään myös päivystysaikaan. Perfuusiohoitajaa tarvitaan, koska vain pieni osa sydänleikkauksista voidaan tehdä sykkivällä sydämellä. Yliopistollisessa sairaalassa ei voi koskaan tietää minkälaisia potilaita on päivän aikana tulossa leikattavaksi, toisin kuin pienemmissä sairaaloissa, joissa tehdään vain tietyntyyppisiä leikkauksia. Mutta juuri se tekee työstä mielenkiintoisen, samoin kuin se, että vuosien myötä oppii ymmärtämään ihmisen fysiologiaa, tietää mitä tehdään ja miksi tehdään. Vuosien myötä työhän tulee rutiinia, hyvällä tavalla. Enää ei tarvitse jännittä, mutta toisaalta tämä työ on sellaista, että lähes päivittäin oppii jotain uutta, Jarkko Somero kuvailee. Jotkut kokevat vuorotyön raskaaksi, mitä se tietyllä tavalla onkin, mutta toisaalta se antaa mahdollisuuksia monenlaiseen harrastamiseen. Vapaa-aika on Jarkolle ollut aina tärkeää, silloin voi ajaa vaikka studio- ja treenitilalle Vihantiin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat ovat studioltamme joistain live-äänitys sessioistamme, muistaakseni vuodelta 2009, Jarkko Somero kertoo. 16 Pohjanpiiri 1/2011

17 Uusi hallintosääntö tuli voimaan vuodenvaihteessa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uusi hallintosääntö määrittelee viranhaltijoiden päätöksenteon säännöt. Hallintosääntöä täydentää sitä koskeva kommentaari. Uuden hallintosäännön laatiminen ja käyttöönotto on osa sairaanhoitopiirin strategian toimeenpanoa. Strategian mukaan sairaanhoitopiirille luodaan selkeä johtamisjärjestelmä, jossa määritellään selvästi johtamisvastuut ja toimivallat. Hallintolakimies Sari Haataja painottaa, että hallintosääntö ei ota kantaa toiminnan sisältöön, esimerkiksi siihen, miten uudet tulosalueet jakautuvat vastuualueisiin. Tällaiset toiminnalliset ratkaisut tehdään tulosalueella. Hallintosääntö on vain ja ainoas- taan dokumentti, jossa määritellään toimivalta ja menettelyt päätöksenteolle. Kaikkia päätöksentekomenettelyjä ei voi eikä kannata kirjata hallintosääntöön. Siksi tiettyjä asioita on jätetty määriteltäväksi myöhemmin erillisillä päätöksillä. Nämä päätökset kootaan omaksi asiakirjakseen, jolle on annettu nimeksi hallintosäännön kommentaari. Siihen kootaan eri puolilla organisaatioita tehtyjä, hallintosääntöä tarkentavia päätöksiä, termien selityksiä, hallintosääntöä selventäviä kaaviokuvia ja muuta tarpeellista tietoa. Kommentaaria pidetään ajan tasalla siten, että siellä on aina juuri sillä hetkellä voimassa olevat päätökset ja ohjeet, Haataja selvittää. Kommentaari on työntekijöiden saatavilla sairaanhoitopiirin intranet-sivustolla. Henkilövalinnoista ja hankinnoista eniten kyselyjä Uutta hallintosääntöä on esitelty henkilökunnalle ja siitä on tullut yhtymähallintoon kyselyjä. Eniten ovat kiinnostaneet hankintoihin ja henkilöstövalintoihin liittyvät säännöt. Henkilövalinnoissa perusperiaate on, että esityksen valinnasta tekee valittavan henkilön esimies omalle esimiehelleen, joka tekee päätöksen. Muutamista sairaanhoitopiirin korkeimmista viroista on säädetty erikseen. Niissä päätöksen tekee valtuusto tai hallitus. Hankintavaltuudet olivat aikaisemmin pitkälti sairaanhoitopiirin johtajalla, jolla oli oikeus delegoida valtuuksia eteenpäin. Näitä delegointeja on vuosien varrella ollut paljon, ja valtuudet saaneet ovat delegoineet osan hankintavaltuuksista taas eteenpäin. Tämä johti tilanteeseen, jossa kenelläkään ei ollut enää kuvaa kokonaistilanteesta. Eri yksiköissä oli delegoitu valtuuksia eri tavalla ja eri summilla eikä ollut oikein varmuutta, oliko delegoinnissa käytetty asianmukaisia periaatteita, Haataja kuvaa. Uuden hallintosäännön mukaan hankintavaltuudet ovat tulosalueen johtajalla, joka voi tarvittaessa delegoida niitä tarpeeksi katsomansa määrän. Delegoinnit on hyvä tehdä kootusti kerralla. Delegoidut valtuudet eivät myöskään saa mennä päällekkäin. Tulosalueet ovat erilaisia, joten myös tulevaisuudessa delegointeja voidaan tehdä eri yksiköissä eri tavalla, Sari Haataja selvittää. Teksti: Martti Ahlstén Pohjanpiiri 1/

18 Tärkeintä ei ole hallintorakenne vaan ihmiset Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli käynnisti viime vuoden puolella kuntalain kokonaisuudistuksen. Yksi sen keskeisiä tavoitteita on kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Kuva: Lehtikuva Oy/Valtioneuvoston kanslia 18 Pohjanpiiri 1/2011

19 Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin tehtävänä on patistaa kuntia yhteistyöhön ja uudistamaan palvelurakenteita. Hän sanoo, että rakenteista ei kuitenkaan saa tulla pääasia. Tärkeintä ovat ihmiset. Kun resurssit tiukkenevat, palvelut on järjestettävä tehokkaammin, mutta aina on muistettava, että kaikkia ei voi pakottaa samaan muottiin. Se mikä toimii jossakin, ei välttämättä toimi jossakin muualla. Mikä sille oikein tuli, ihmettelivät työtoverit ja ystävät, kun Tapani Tölli päätti vuonna 1991 lähteä kunnanjohtajaksi Tyrnävälle. Perhe oli juuri rakentanut omakotitalon Espooseen. Työpaikka Työnantajien keskusliitossa oli television uutiskuvista tutussa Eteläranta kympissä Helsingissä. Sen keskeisemmällä paikalla ei Suomessa voi olla töissä. Eihän sille mikään tullut. Perheen kanssa oli puhuttu paluusta pohjoiseen. Sitten herättiin huomaamaan, että kun lapset vielä muutaman vuoden kasvavat, muuttaminen ei enää ole mahdollista. Tyrnävä tarvitsi kunnanjohtajaa ja halusi Töllin. Oli valinnan paikka, ja se valinta oli Tyrnävä. Nyt Tölli on kunta-asioista vastaava ministeri valtiovarainministeriössä. Siinä tehtävässä työkokemus kunnanjohtajana on ollut suureksi hyödyksi. On hyvä tietää, mitä kunnissa ajatellaan, kun on ollut toisella puolella ja ottanut aika voimakkaasti kantaa kuntien puolesta esimerkiksi aikaisemmille ministereille, hän sanoo. Muutenkin hän pitää hyvänä sitä, että ei lähtenyt politiikkaan suoraan koulun penkiltä. Kokemus arkielämästä ja monipuolinen kokemus työelämästä antavat hyvää selkänojaa poliittiselle päätöksenteolle. Lisäksi ministerin tehtävässä on ollut hyötyä työelämässä hankitusta johtajakokemuksesta. Minulle sanottiin, kun muutimme Tyrnävälle, että joudut syrjään asioista. Mutta ei se ole kiinni siitä, missä asuu vaan ihmisestä itsestään. Keskellä Helsinkiä on hyvin helppo olla syrjässä kaikesta, hän kertoo. Kuntia ei pidä pakottaa liitoksiin Suomessa käydään parhaillaan tiukkaa poliittista vääntöä siitä, kuinka monta kuntaa maassa pitäisi tulevaisuudessa olla. Kuka menee kenenkin kanssa yhteen, ja jos ei mene vapaaehtoisesti, pitäisikö pakottaa? Pakottaa ei pitäisi, Tapani Tölli sanoo. Hänen mielestään onnistunut kuntaliitos syntyy vain vapaaehtoisuuden pohjalta. Pakolla ei saada hyvää aikaan. Tölli ei myöskään osallistu keskusteluun siitä, mikä olisi kuntien oikea määrä, sillä määrä ei ole hänen mielestään oleellinen. Tärkeämpää on se, miten palvelut järjestetään tehokkaasti ja toimivasti, ja millä hinnalla. Palvelut järjestetään ihmisille, ja silloin pitää ensimmäisenä kysyä, mikä on paras tapa, jolla ne järjestetään. Ykköshuolena ei saa olla, kuinka suuri ja minkä niminen on se kunta, joka ne järjestää. Paikalliset vaikuttamismahdollisuudet turvattava Kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke on ollut käynnissä vuodesta Sen tavoitteena on uudistaa kuntien palvelurakenteita erityisesti laajentamal- Pohjanpiiri 1/

20 la väestöpohjaa, joka on palveluiden järjestämisen perustana. Asiaa koskeva puitelaki määrää, että minimiväestöpohja sosiaalija terveydenhuollon palveluiden järjestämiselle on asukasta. Jos kunta ei yksinään pysty täyttämään tätä ehtoa, sen on hakeuduttava yhteistyöhön muiden kuntien kanssa. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on Paras-puitelain muutosesitys, jonka perusteella valtioneuvosto voisi tarvittaessa määrätä kunnan johonkin yhteistoiminta-alueeseen, jos se ei ole oma-aloitteisesti tehnyt tällaista järjestelyä tai sitä ei ole huolittu mukaan yhteistoiminta-alueeseen. Eikö Tölli siis kuntaministerinä ole kuitenkin pakottamassa kuntia, vaikka sanoo, että pakottamalla ei tule hyvää? Tähän Tölli vastaa, että kyse on siitä, millä tavalla kunnat järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunsa. Kunnissa tarvitaan leveämpiä hartioita ja niiden saavuttamisessa yhteistoiminta on vaihtoehto kuntaliitoksille. Yhteistoimintavelvoite sisältyy jo voimassa olevaan puitelakiin. Nyt sille asetetaan aikaraja, kuten eduskunta on edellyttänyt Paras-selonteossaan. Kuntaliitosten yksi suurimpia haasteita on paikallisten vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen. Vapaaehtoisessa liitoksessa osapuolilla on enemmän kiinnostusta asiaan ja sen järjestämiselle on paremmat edellytykset. Pakkoliitoksessa paikallinen vaikuttaminen jää helposti unohduksiin. Paras-lainsäädännössä ei puututa paikalliseen vaikuttamiseen, joten kyse on aivan toisen tasoisesta asiasta, Tölli sanoo. Valtioneuvostolla tulee olemaan mahdollisuus määrätä kunta liittymään yhteistoiminta-alueeseen. Tölli uskoo, että tällaisia päätöksiä ei jouduta tekemään kovin monta asukkaan rajaa ei myöskään noudateta pilkuntarkasti. Jokainen rajatapaus arvioidaan erikseen, kuten on tähänkin mennessä tehty. Vaikka säädetty väestöpohja jäisi vähän vajaaksi, kunnan on mahdollista saada erivapaus, jos on nähtävissä, että se pystyy tuottamaan palvelut hyvin ja tehokkaasti. Kyse ei ole siitä, täyttyvätkö matemaattiset kriteerit tai tyydyttääkö jokin ratkaisu hallitusta. Kyse on siitä, toimiiko ratkaisu tulevinakin vuosina. Vaikka pieni on toisaalta kaunista ja toimivaa, se on myös erittäin haavoittuvaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen tarvitaan suuret hartiat. Yhteistoiminnan tavoitteena on myös turvata kuntien palveluihin ammattitaitoinen työvoima. Kuntatyöntekijöitä eläköityy nopeammin kuin työmarkkinoille tulee uusia sukupolvia. Rakenteita uudistettava Kuntien taloustilanne on huolestuttava. Laadukkaisiin palveluihin tarvitaan rahoitusta ja jos sitä ei ole, hyvinvointiyhteiskunta on uhattuna. Tapani Tölli korostaa, että tilanne saadaan hallintaan vain uudistusten kautta. On uudistettava rakenteita ja palveluiden sisältöä. Jos jostakin yhtäkkiä saataisiin rahaa, jolla kuntien alijäämä paikattaisiin, se auttaisi vain vähän aikaa. Jos mitään rakenteellisia uudistuksia ei tehtäisi, ennen pitkää oltaisiin samassa tilanteessa. Tulojen lisäksi on keskusteltava myös menoista ja ennen kaikkea siitä, millä toimenpiteillä kunnissa voidaan menokasvua hillitä., Tölli pohtii. Rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen tarvitaan hänen mukaansa johtajuutta. Johtaminen puolestaan tarvitsee tuekseen tietojärjestelmiä. Julkisen sektorin tietojärjestelmät on kerta kaikkiaan saatava yhteensopiviksi siten, että palveluissa tarvittava tieto on ajantasaisesti saatavilla siellä, missä sitä tarvitaan. Viime vuoden lopulla valtioneuvosto onkin antanut eduskunnalle lakiesityksen tietohallintolaista, jonka avulla koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuus on tarkoitus toteuttaa. Kansalaisten omavastuuta lisättävä Tapani Töllin mukaan me emme selviä edessä olevista haasteista muuten kuin lisäämällä kansalaisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja läheistensä hyvinvoinnista. Se ei tarkoita palvelujärjestelmän karsimista eikä sitä, että ihmiset jätettäisiin selviytymään omillaan. Yhteiskunnan turvaverkon pitää olla niin hyvä, että sen läpi ei tipahda silloin, kun tulee vaikeuksia. Kun ihminen tarvitsee apua, yhteiskunnan on pystyttävä se antamaan, hän painottaa. Töllin mielestä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen sivuvaikutuksena yleistyi vääränlainen ajattelu, että systeemi hoitaa kaiken ja ihminen voi vain heittäytyä elämään sen varassa. Niin ei voi olla, ja tästä ajattelusta pitää päästä eroon. Kun resurssit tiukentuvat, palvelujärjestelmän pitää keskittyä todelliseen tarpeeseen. Järjestelmä ei saa passivoida ihmisiä vaan sen pitää kannustaa heitä huolehtimaan aktiivisesti omasta hyvinvoinnistaan. Tässä kohtaa Tapani Töllin ajattelua ei ohjaa ainoastaan tiukentuvien resurssien sanelema nykytodellisuus vaan myös omat lapsuuden kokemukset. Hän on syntynyt Sievin Jokikylällä. Se oli perinteinen maalaisyhteisö, jossa otettiin vastuuta toinen toisistaan. Emme me 1950-luvun lapset olisi selvinneet, jos sitä asennetta ei olisi ollut. Se pitäisi elvyttää. Palvelujärjestelmä ei saa passivoida ihmisiä niin, että meistä tulee liian avuttomia, hän pohtii. Sama toimintamalli ei sovi kaikille Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan toukokuun alussa. Siitä tuli lopulta sisältölaki, vaikka alun perin laissa piti olla säädöksiä myös palveluiden järjestämisestä. Tapani Töllin mukaan riippuu tulevan hallituksen ohjelmasta, saadaanko järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö syntymään seuraavan hallituksen kaudella. Itse hän uskoo, että niin käy, sen verran tärkeästä asiasta on kysymys. Hän ennustaa, että kunnat ovat tulevaisuudessakin avainasemassa palveluiden järjestämisessä. Tulevan lainsäädännön kautta ei kuitenkaan pitäisi lähteä valmistelemaan uutta kuntajakoa. Toisaalta ei nykyinen kuntamallikaan ole kiveen hakattu. Onko meillä tulevaisuudessa ehkä niin sanottuja aluekuntia, jotka järjestävät palvelut laajemmalta pohjalta kuin yksi kunta kykenisi järjestämään. Nythän Kainuun mallissa jo tapahtuu näin. Sieltä saadut kokemukset ovat rohkaisevia., hän pohtii. Kainuun mallin laajentaminen valtakunnalliseksi ei saanut kannatusta nykyisessä hallituksessa, mutta aluekuntamalli oli esillä Paras-hankkeen valmistelussa. Kaikkia ei pidä pakottaa toimimaan samalla tavalla. Väestörakenne ja etäisyydet ovat maan eri osissa niin erilaisia, että kaikki eivät voi toimia samalla mallilla. Esimerkiksi Itä-Lapille tai Kainuulle olisi huono ratkaisu se, että siellä olisi vain yksi kunta. Etäisyys kuntakeskukseen olisi monille satoja kilometrejä. Meidän on voitava hahmotella erilaisia toimintamalleja ja katsoa, mikä toimii missäkin. Rahoituksessa Tölli pitää nykyistä monikanavaisuutta ongelmana. Johtamiseen kuuluu, että sen, joka tekee päätöksen, on pystyttävä päättämään myös rahoituksesta. Muuten palvelujärjestelmää ei saada hallintaan, hän painottaa. Hoitoketjut toimivammiksi Tapani Tölli on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnossa luottamushenkilönä, ja hän seuraa piirin asioita 20 Pohjanpiiri 1/2011

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto

Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanvaltuusto 1 26.01.2016 Hallituksen linjaukset itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, kunnanvaltuuston lausunto 557/05.00.00/2015 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala

Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Ilmoittautumis- ja kulunseurantajärjestelmä Avohoitotalo, Oulun yliopistollinen sairaala Terveydenhuollon ATK-päivät Lahti 24 25.05.2011 Kari Haukipuro AHT kerroksittain

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh. Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 24.9.2015 SAIRAANHOITO- JA PÄIVYSTYSPALVELUT Aika 24.9.2015 klo 9:00 11:15 Paikka Läsnä Keskussairaala, ruokasalin kabinetti Sakari Telimaa, pj, Kiuru

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen Kunnanhallitus 57 09.03.2015 Valtuusto 8 30.03.2015 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen 477/00.01.01/2012 Kunnanhallitus 09.03.2015 57 Valmistelija: vs. hallintojohtaja

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016

Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Julkisen sektorin palvelumallit ja digitalisaatio CGI Ratkaisu16, Helsinki 2.2.2016 Mikael Forss, VTT Johtaja Kela Kela Kela perustettiin vuonna 1937 panemaan toimeen ensimmäistä kansaneläkelakia. Kelan

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? 25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot

ARVOKIRJA. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot ARVOKIRJA Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän toiminta-ajatus, visio ja arvot 2 Tehtävämme on edistää kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-,

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan

Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan Silmäsairaalan perustaminen (kehitys-) kehittyvään maahan Erkki Laine 19. maaliskuuta 2013 Sri Lankan Lions-ystävien seuran vuosikokous Sairaalatarve Sri Lankassa on vajaa 20 miljoona ihmistä 320.000 sairastaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen Omasairaala Uuden yksikön käynnistäminen Erick Inciarte Villaverde LL. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Omasairaalan vastaava anestesialääkäri 1 26.11.2015 Omasairaala on OP-Pohjolan omistama

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne

Kemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kaupunginvaltuusto 63 13.06.2016 Kemijärven

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston kyselytunti 27.11.2014 2 OYS erityisvastuualueen yhteistyö Erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen arviointiryhmän järjestäytyminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta

Pohjoinen hyvinvointialue. Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Pohjoinen hyvinvointialue Palautteet ja kehittämisideat tilaisuuksiin osallistujilta Mitä hyvää on nykyisissä palveluissa? Hyvä palvelu; ammattitaitoiset työntekijät; kaikki palvelut pelaavat Haukiputaalla

Lisätiedot