Pirkanmaa. Kulttuurissa on ideaa 2/ PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Tulevaa ohjelmakautta kirjoitetaan nyt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirkanmaa. Kulttuurissa on ideaa 2/2012. www.pirkanmaa.fi PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA. Tulevaa ohjelmakautta kirjoitetaan nyt"

Transkriptio

1 2/2012 Pirkanmaa PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA Kulttuurissa on ideaa SIVU 10 Tulevaa ohjelmakautta kirjoitetaan nyt SIVU 2 ja 9 KUVA: PETRI KOVALAINEN Maakuntakaavatyö löytyy netistä SIVUT 3 4

2 Maakunta NÄKÖALAPAIKALLA Esa Halme Maakuntajohtaja EU:n uuden kauden ohjelmaa kirjoitetaan jo 2 Jo puolentoista vuoden kuluttua alkaa EU:n seuraava 7-vuotiskausi. Yksi tärkeimmistä prosessista valmistauduttaessa tulevaan, on rakennerahasto-ohjelmien kirjoittaminen. Eikä vain kirjoittaminen, vaan laajasti osallistaen käydä keskustelua siitä, miten me parhaiten voimme hyödyntää EU:n alueille suuntaamia resursseja ja toisaalta siitä, miten me osaltamme voimme parhaiten edistää EU:n kykyä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Pirkanmaan kannalta suurimpia rahastoja ovat Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR ja maaseuturahasto. Näistä kaksi ensimmäistä ovat saman ohjelman piirissä ja maaseudun kehittäminen omassaan. Maakunnan kannalta on erittäin tärkeätä, että kaikki EU:n panokset toimivat mahdollisimman hyvin yhteen ja maakunnan parhaaksi. EAKR- ja ESR-rahoituksen kattavan ohjelman kirjoittaminen on alkanut. Ohjelma kattaa sekä Etelä- Suomen, että Länsi-Suomen. Ohjelman laatimisen hallinnollisesta vetämisestä vastaa Mari Kuparinen Etelä-Suomesta ja ohjelman kir joittamisesta Jukka Alasentie Länsi-Suomesta Pirkanmaalta. Ohjelmat laaditaan tiiviissä yhteis työs - sä maakuntien ja Ely-keskusten ja lukuisten sidosryhmien kanssa. Ohjelman laatiminen ei ole ihan helppo harjoitus, koska sekä alueet, että intressit ovat kovin erilaisia. Toisilla alueilla, kuten meillä Pirkanmaalla, on erittäin hyvä valmius toteuttaa modernia ja aktiivista ohjelmaa, kun taas joillakin alueilla on vahva halu hyvin traditionaalisiin ratkaisuihin. Isoja päätettäviä kysymyksiä resurssien vähetessä on löytää vahva fokus ja tehdä linjaavia valintoja. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavat: tuemmeko yrityksien investoin teja % osuuksin vai vahvistammeko yritys verkkojen kilpailukykyä ja innovaatiokykyä. valitsemmeko keskeisiä sektoreita, vai temaattisia toimenpiteitä kaikille vahvistammeko osaamisen kärkiä, vai yleistä koulutusta panostammeko ihmisten osaamispääomaan, vai täydennämmekö kansallista työllisyyspolitiikkaa fokusoimmeko panoksia nuoriin ja ikääntyneisiin, vai kautta linjan miten saamme kaupunkipolitiikasta riittävästi irti, keskittäen vai erilaisuutta tukien jne. Jos osaamme tehdä hyviä valintoja, luoda positiiviselle kasvulle polkuja ja osaamme välttää sekä sillisalaatti ohjelman, että kansallisen politiikan kanssa päällekkäisen tekemisen, voimme olla tyytyväisiä. Kaikella tekemisellä tulee kuitenkin olla vahva ja selkeä yhdessä sovittu maali ja joustava toimintatapa. Mielestäni Pirkanmaa ansaitsee hyvän ja vaikuttavan EU-ohjelmansa. Pirkanmaan maakuntakaava työn etenemistä voi seurata nyt netissä. Ehdotuksia tuulivoimaalueista on jo pyydetty uuden maakuntakaavasivuston kautta. Maakuntakaavan uusilta nettisivuil ta saa tietoa maakuntakaavan laadinnan etenemisestä sekä maakuntakaavan osallistumismahdollisuuksista. Sivuilla on tällä hetkellä tuulivoimasekä maisema-alueselvitysosio. Palautetta pystyy antamaan palautelomakkeella tai erillisen karttapalveluosion kautta suoraan tyhjään maakuntakaavakarttapohjaan. Osallistamista ja yhteistyötä tehdään nyt uudella tavalla, sanoo maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys. Strategisen maakuntakaavatyön luonne vaatii mahdollisimman laajaa yhteistyötä, johon tulee osallistujia kunnista ja muun elämän sektoreilta. Laajapohjaista asiantuntemusta varten maakuntakaavatyötä varten on koottu ohjausryhmä.

3 kaavatyö tarjoaa osallistumisväylän netissä Maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle järjestetään kaavaprosessin aikana työseminaareja, joissa valtuutetut ja hallituksen jäsenet linjaavat kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. Kaavan taustaselvitysten laatimista tukemaan perustetaan asiantuntijoista koostuvia hanke- ja työryhmiä. Näin työ etenee johdonmukaisesti saman sateenvarjon alla. Tällä tavalla Pirkanmaan toimijat ja paras asiantuntemus Maakuntakaavatyötä varten tehdään suunnitelmia ja selvityksiä seuraavista aihealueista: Palvelurakenne Liikenne ja logistiikka Väestö ja työpaikat Kulttuuriympäristö-, maisema- ja peltoalueet Virkistysalueet, viherverkko, luontokohteet, matkailu Energia ja tekninen huolto Luonnonvarat Ympäristöhäiriöt Maakuntakaava 2040 nettisivut: Karttapalvelu: saadaan mukaan laaja-alaiseen avoimeen prosessiin, Laakkonen-Pöntys sanoo. Keskeinen asiakirja maakuntakaavatyölle on osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka tulee alkusyksystä nähtäville. Oasista järjestetään lisäksi syksyllä keskustelufoorumi. Maakuntakaava on tärkeä, koska se muodostaa pitkän tähtäimen maankäytölle strategisen suunnitelman. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoidaan Pirkanmaalaisen mai se man ominaispiirteet kartoitetaan tänä vuonna. Maastotyöt jatkuvat syyskuuhun saakka. Maakunnallisesti arvok kaat maisema-alueet inventoidaan osana maa kun takaava työtä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa tarkistetaan maisema-alueiden valikoima, arvoluokka sekä rajaukset. Inventoinnista vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maakunnassa on tällä hetkellä yhdeksän valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, jotka edustavat lähinnä Etelä-Pirkanmaan laajoja maaseudun kulttuurimaisemia. Niiden joukkoon etsitään nyt uusia kohteita. Inventoinneissa keskitytään maaseudun kulttuu rimaisemiin, erityisesti viljelymaisemiin ja muihin alkutuotannon synnyttämiin maisemiin. Pirkanmaalle tyypillisiä arvokkaita maisema-alueita ovat nykyisten laajojen viljelysmaisemien lisäksi harjujaksot, vesistöreitit ja teollisuuden maise mat. Inventoinnissa tarkastellaan nykyisten maisema-alueiden lisäksi Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuri ympäristöjen listalta pudonneita alueita. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventoinnit, jotka toteutetaan vuosina maakunnittain. Edellinen inventointi tehtiin 1990-luvun alussa. Esitys Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista valmistuu loppuvuodesta, jolloin se esitellään ympäristöministeriölle. Ministeriö kokoaa valtakunnallisen esityksen valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuonna Raportti maakunnallisesti arvokkaista alueista ja niiden rajauksista valmistuu maaliskuussa Taustaselvitykset entistä velvoittavampia Maakuntakaavaa ei voi tehdä ilman mittavia taustaselvityksiä. Parhaillaan niitä tehdään maisema-alueista, tuulivoimasta sekä Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdoista. Tampereen kaupunkiseudun asukkaiden matkustuskäyttäytymistä nykytilanteessa ja ennustevuonna 2030 kuvaava TALLI-malli päivitetään laajemmalla poh- PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 2/2012 3

4 4 jalla liikennetutkimusta varten. Mukana ovat Tampereen ja sen naapurien lisäksi Hämeenkyrö, Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Orivesi ja Vesilahti. Etelä-Pirkanmaalle tehdään 2 3 maankäytön rakennevaihtoehtoa. Nämä kehityskuvat ovat mitoitus- ja tavoitetarkasteluja maankäytöstä. Tarve tällaiselle tarkastelulle on akuutein Etelä-Pirkanmaalla ja näin pyritään etsimään seudun yhteistä tavoitetilaa, Laakkonen-Pöntys sanoo. Mukana ovat Urjala, Akaa, Valkeakoski ja Lempäälä. Työn hankeryhmässä ovat näiden kuntien kunnanjohtajat, Pirkanmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Käynnissä on myös ensimmäinen kulttuuriympäristöihin ja maisema-alueisiin liittyvä päivitysinventointi. Inventoinnissa konsulttina on ProAgria ry. Oikoradan suunnittelu käynnistetään vuonna 2013 ja suunnittelua tehdään yhdessä Liikenneviraston kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tulossa nähtäville syksyllä Alkusyksystä nähtäville tuleva maa kuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) välittää tietoa maakuntakaavan etenemisestä, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. Osallistumis- ja arviointi suunnitelma luo avoimen ja vuoro vaikutteisen kaavoituksen ja hyvän lopputuloksen edellytyksiä. Se kertoo yhteistyön peli säännöt ja auttaa asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä löytämään oman roolinsa kaavaprosessissa. OAS on koko suunnitteluprosessin kattava työväline, kertoo maakuntaarkkitehti Hanna Djupsjöbacka. Jotta osallisten asiantuntemus saadaan mahdollisimman hyvin hyödynnettyä, työn tueksi perustetaan asiantuntijatyöryhmiä ohjaamaan kaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Osallistumis- ja arviointi suunni - telmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan ja sen ajan tasainen versio on nähtävillä liiton kotisivuilla osoitteessa Eduskunta on käsitellyt liikennepoliittista selontekoa kesäkuun puolivälissä. Kysyimme, mitä mieltä Pirkanmaalla ollaan selonteon sisällöstä. Liikennepolitiikan järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys lisääntyy Eurooppalaisten kuljetuskäytävien TEN-T-ydinverkko varaudutaan kehittämään vaadittavalle tasolle vuoteen 2030 mennessä. Tämä on positiivista pääradan Helsinki Tampere Oulu kannalta. Tosin kuitenkin tässä vaiheessa pääradan kehittäminen on vielä hyvin pääkaupunkiseutupainotteista. Kehittämisohjelma ei ollut Pirkanmaan liikennetarpeiden mukainen. Se ei sisällä yhtään maakuntaan sijoittuvaa liikenteen kehittämishanketta. Esimerkiksi valtatie 3:n yhteysväliltä Tampere Vaasa Hämeenkyrön ohitustie Positiivista selonteossa on tietysti se, että siinä suhtaudutaan erittäin myönteisesti kiskoliikenteeseen. Se on toivottavasti positiivinen signaali tulevaisuudenkin sitoutumisesta raideliikenteen kehittämiseen. Selonteko linjaa myös joukkoliikenteen tulevaisuutta positiivisesti, ajatuksena kehittää sitä pitkäjänteisesti ja kokonaisuutena, ei junaa ja busseja erikseen. Vaikka hallituskaudella aloitettavissa kehityshankkeissa ei ole Pirkanmaalle raideliikenteen kohteita, vaikuttavat etelässä tehtävät hankkeet suoraan kiskoliikenteen laatuun ja täsmällisyyteen myös Pirkanmaalla. Näitä ovat erityisesti Helsinki Riihimäen rataosan kapasiteetin lisäääminen ja Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen. Riihimäen kolmioraiteen ei ole investointiohjelmassa. Maakuntaliittojen rooli suurten kaupunkiseutujen MAL-aiesopimusten valmistelussa on vielä epäselvä, sillä selonteon mukaan liitoille etsitään luonteva rooli valtion ja kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamistyössä. Vielä selonteon luonnosvaiheessa maakuntaliittojen roolia oltiin vahvistamassa MAL-aiesopimusten laatimisessa. Jouni Koskela Edunvalvontapäällikkö Pirkanmaan liitto Suhtaudutaan myönteisesti kiskoliikenteeseen rakentaminen nopeuttaa liikennettä Kouvolan ja Tampereen välillä, millä on erittäin suuri merkitys tavaraliikenteelle. Positiivista on myös kaupunkiseutujen lähiliikennehankkeiden tukeminen. Pidän itse Pirkanmaata alueena, jossa lähijunaliikenne pääkaupunkiseudun lisäksi voi toimia ja näin ollen uskon sen toteutuvan. Jos jotain negatiivista haluaa hakea, niin ehkä se, että vaikka selonteossa luvataan rahaa ratapihojen parantamiseen, ei Tampereen henkilöratapihan parantamistoimenpiteitä ole nimetty. Tampereen lähijunaliikenteenkin edellytyksenä on ratapihan parantaminen: yksi välilaituri lisää sekä katosten rakentaminen laiturialueille. Vesa Rauhala Liikennepalvelupäällikkö VR-Yhtymä Oy, Matkustajaliikenne

5 Pienimuotoinen energiantuotanto saisi puhtia julkisista piloteista Yleisesti ottaen oikeansuuntainen Yleisesti ottaen selonteon linjauksia voi pitää oikeansuuntaisina ja tavoitteita käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokkaasti edistävinä. Toivomme, että niistä pidetään kiinni resursseja määriteltäessä ja ne ohjaavat myös tulevia vuosia. Toiminnan on oltava pitkäjänteistä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Perusväylänpito kaipaa kipeästi lisärahoitusta, jotta nykyisen tieverkon kunto saadaan turvattua. Siksi onkin erittäin tärkeää, että selonteossa esitetään siirrettävän 100 miljoonaa euroa liikenneverkon kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2016 lähtien. Lisäksi positiivista on selonteossa esitetty väylänpidon rahoitustason tarkistamista ja korjausta aina hallituskauden alussa. Liikennepoliittisen selonteon suunnitteluohjelmassa on esitetty valtatien 3 kehittäminen Tampereen ja Vaasan välillä. Hankkeen edistäminen on erittäin tärkeää valtakunnallisen liikenteen, elinkeinoelämän kuljetusten, liikenneturvallisuuden ja alueellisen kehittämisen kannalta. Suunnitelmavalmius hankkeella on hyvä ja hankkeella ratkaistavat ongelmat jo olemassa olevia, joten olisi toivottavaa ollut hankkeen nopeampi toteuttaminen. Lisäksi on positiivista, että valtatien 9 kehittäminen Tampereen ja Oriveden välillä pääsi uutena hankkeena mukaan suunnitteluohjelmaan. Selonteon linjaukset ovat oikeansuuntaisia myös MAL -sopimusten toteuttamisen osalta. Sitä voidaan pitää pääavauksena kasvavien kaupunkiseutujen, kuten Tampere, kehittämisen tukemisessa. Toivotaan, että MAL-sopimusten toteuttamiseen osoitetaan rahoitusta tulevissa hallitusohjelmissa. Pirkanmaan tieverkon kehittämisen kannalta valitettavan asiana voidaan pitää, että tällä hallituskaudella Pirkanmaalla ei ala valtatien Tampere Vaasa tai valtatie 9 Tampere Orivesi yhteysvälien parantaminen. Myös valtatien 12 kehittäminen olisi sekä liikenteellisesti että alueen kehittämisen kannalta ajankohtaista jo lähi vuosien aikana. Hallituskauden kehittämishakkeiden osalta tavoitellaan logistisen kilpailukyvyn parantamista. Hallituskauden hankkeet tukevat muun muassa idänliikennettä tai palvelevat kaivostoimintaa. Toivon, että Pirkanmaan tiehankkeiden vuoro tulee heti seuraavalla hallituskaudella. Juha Sammallahti Johtaja, Pirkanmaan ELY-keskus Julkisiin kohteisiin rakennetut tilakohtaiset energiaratkaisut sekä muun muassa lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen loisivat pohjaa pienimuotoisen energiatuotannon lisäämiselle Pirkanmaalla. Myönteistä tahtotilaa saadaan aikaan, jos kuntatoimijoiden yhteistyötä kehitetään ja poistetaan kaavoituksen esteitä. Pirkanmaan liitossa selvitettiin mahdollisuuksia ja haasteita hajautetun energiatuotannon kehittämiselle. Tavoitteena ovat tilakohtaiset ratkaisut, mutta myös uutta yritystoimintaa erityisesti maaseudulle. Lisäksi tuotannosta rahavirrat saataisiin omaan maakuntaan. Suurimpia haasteita tuntuvat olevan sähköverkkoon liittyvät ongelmat, kaavoituksen esteet, toimintamallien puute ja lupakäytännöt, selvitystä tehnyt Anna Kairamo kertoo. Hän kävi keskusteluja muun muassa Energiateknologian OSKEn, Metsäkeskuksen ja PK-yritysten sekä erilaisten teknologiayritysten ja pientuottajien kanssa. Valtion energiapolitiikka koetaan vaihtelevaksi. Tukiratkaisuista ollaan epävarmoja: pysyvätkö ne vuodesta toiseen samoina. Hankalana pidetään myös pientuotannon liittämistä sähköverkkoon. Jos yleis- tai asemakaavassa ei ole paikkaa hajautetulle energiantuotannolle, ei sitä pystytä rakentamaan. Toimintamallit pientuotantolaitoksen pystyttämiselle puuttuvat. Pitää tilata eri paikoista, ei tiedetä, mitä missäkin myydään. Lupakäytännöt ovat raskaita ja monimutkaisia. On taloudellisia esteitä. Pientuotannon perustamista vauhdittaisi pilottilaitosten rakentaminen julkisiin kohteisiin ja hankerahalla voitaisiin tehdä näitä pilotteja. Hankekriteerien muokkaaminen ja sähkön pientuotannon lupaprosessien ja verkkoon liittymisen yksinkertaistaminen edistäisi asiaa. Neuvontaa tarvitaan. Meiltä löytyy paljon pieniä yrityksiä, joilla on osaamista. Jos löydämme kysynnän ja markkinat, se mahdollistaa yritystoiminnan. Tässä on siis selvä liiketoiminnallinen paikka, jota voisi tukea vaikkapa Ensimetrin tyyppinen palvelumuoto. Hajautettu energiantuotanto: Tapahtuu lähellä käyttökohdetta ja suunnataan pääasiassa omaan käyttöön. On esimerkiksi kiinteistö- tai tilakohtainen ratkaisu. Energiaa saadaan pientuulivoimaloista, biokaasusta, metsä- ja peltoenergiasta. Anna Kairamon selvitystyön oheistuotoksena valmistuu samasta aiheesta Pro gradu -työ Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakouluun ympäristöpolitiikan ja aluetieteen oppiaineessa. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 2/2012 5

6 Teksti Paula Toukonen Koneenrakennuksen klusteriyhteistyö Saksaan kiinnostaa pirkanmaalaisia Hermia esittäytyi ensimmäisenä kansainvälisenä kumppanina Ost-Westfa len- Lippen klusterin eli OWL Machinen baun osastolla Hannoverin messuilla huhtikuussa. OWL Maschinenbau sai tämän vuoden alussa koneenrakennuksen huippuklusterinimityksen ja nimitykseen kuuluvan 40 miljoonan euron suuruisen tutkimusrahan Saksan liittotasavallalta. Klusteri yhdistää 180 yrityksen ja organisaation, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamisen. Klusteri haluaa kehittyä älykkäiden järjestelmien ja elektroniikan huippualueeksi ja tuotantopaikaksi Saksassa sekä nostaa alueen merkittävyyttä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Saksassa asuva toimitusjohtaja Pekka Stuckert on rakentanut yli kolme vuotta yhteistyötä innovaatioyhtiö Hermian ja saksalaisten toimijoiden välille Nordrhein- Westfalenissa. OWL- klusteriin mukaan pääseminen on Hermialle ja Pirkanmaalle todella merkittävä asia. OWL-Maschinenbau-klusteriin kuuluvat 23 ydinyritystä ovat globaaleja ja maailmalla tunnettuja toimijoita. Hermia on klusterin ensimmäinen kansainvälinen yhteistyökumppani. Yhteistyön sisältöä muokataan parhaillaan, siksi Pirkanmaan tulisi pystyä määrittelemään ja kartoittamaan toimijoidensa kompetensseja sekä omia tavoitteita, Stuckert konkretisoi. Meidän täytyy saada ihmisiä tutustumaan toisiinsa ja toimintatapoihin sekä esittelemään omia tavoitteita ja tarjoamaan yhteistyötä. OWL on ovi, joka on auki kansainvälisyyttä hakeville kasvuyrityksille Pirkanmaalta ja miksei koko Suomesta, tähdentää Stuckert. Hermia löysi hyvän vastinparin OWL:stä. Yhteistyö mahdollistaa tiedon liikkumisen, ideoiden vaihdon ja uusien syntyminen. Verkoston jäsenet pitää saattaa yhteen. On hienoa, että myös saksalaisilla on aitoa kiinnostusta yhteistyöhön, projektipäällikkö Petteri Mäkeläinen Hermiasta kertoo. Alustavasti on suunniteltu ihmisten koh - taannuttamista, messuosallistumista ja vierailuja, seminaareja sekä puhujien vaihtoa. Kansainvälisyys ei ole itseisarvo, vaan pitää määritellä toiminnan sisältö, se mitä me osaamme, mitä toinen osaa ja mistä olisi puolin ja toisin hyötyä. Saksalaisilta on opittavissa keskisuurten perheyritysten tehokasta toimintaa. Meidän vahvuuksiamme ovat pienen alueen ketteryys ja toimialarajat ylittävä toiminta. Sosiaalisen robotiikan mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Kimmo Vänni TAMK:sta tutkii ja kehittää sosiaalista robotiikkaa, jonka käsitteen hän toi tänne ol- Pirkanmaan liiton kokoama kansainvälinen tiimi tutustui helmikuussa Fraunhofer IPT laitokseen Saksassa. Kuvassa vasemmalta toimitusjohtaja Pekka Stuckert, kehittämispäällikkö Kimmo Vänni (TAMK), ohjelmajohtaja Harri Kuusela (Hermia), professori Ulrich Daldrup, yhteyspäällikkö Elina Suojanen (Pirkanmaan liitto), projektipäällikkö Petteri Mäkeläinen (Hermia) sekä aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie (Pirkanmaan liitto) 6 Uusia älykkäitä liikenneratkaisuja ja tehokkaita logistisia ketjuja kartoittava Bothnian Green Logistic Corridor -hanke on käynnissä hyvää vauhtia. Pirkanmaan liiton vetovastuulla olevassa vitostyöpaketissa on valmistunut esiselvitys Bothnian Corridor -alueen teollisesta tulevaisuudesta (Pre-Study About Industrial Future). Suomessa keskeinen kohde on päärata ja sen yhteydet esimerkiksi tärkeimmät satamat. Selvitys Teollisuuden tulevaisuus edellyttää hyviä ratayhteyksiä tuo esiin vahvasti uuden teollisuuden potentiaalia. Suomessa ei ole olemassa teollisuuden kokonaisstrategiaa vaan on toimittu osastrategioilla. Haluamme nostaa keskusteluun, mitä kehittyvä kaivosteollisuus vaatii liikenneinvestoinneilta ja toisaalta mitä mahdollisuuksia kaivosteollisuus ja lii ken - ne infra tarjoavat muulle teol - lisuudelle kuten esimerkiksi jalostukselle, projektipäällikkö Jukka Lindfors sanoo. Strategiat eivät usein kohtaa markkinaehtoista toi mintaa. Kehittäminen vaatii julkisen ja yksityisen rajojen ylittämis tä ja joustavaa toimintaa kohti samaa maalia. Kaivosyhtiöiden motiivina on saada raaka-aineista mahdollisimman hyvä hinta. Jalostava teollisuus taas haluaa saada raaka-aineet halvalla ja tuotteet markkinoille. Hyvät ratayhteydet satamiin taas ovat markkinoille pääsyn ja talouden ke-

7 Verkostoitumisella nostetaan maakunnan kansainvälistymistä Pirkanmaan liiton kokoama kansainvälinen tiimi ideoi ja tukee yhteistyön avauksia ulkomaille. Mukana on niin oppilaitosten kuin yritysten ja tutkimuslaitosten edustajia. Toimijat ovat tiivistäneet kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä synergiaetujaan. Tiimimme tarkoituksena on olla keskusteleva ja kehittävä, uusien esiin nousevien asioiden foorumi. Yksi tärkeä aihe on ollut toimijoitten tarpeista lähtevien yhteistyöalueitten löytäminen, kertoo yhteyspäällikkö Elina Suojanen. Tiimin tarkoituksena on löytää keskittymiä ja synergiaetu ja, jotka hyödyttävät mahdol lisimman monta toimijaa. tuaan Japanissa vuosina Teollisuusrobotit tunnetaan jo. Sosiaalista robotiikkaa käytetään Japanissa erityisesti terveydenhoidossa, kuten ikäihmisten ja autististen lasten kuntouttamisessa. Meillä ainutlaatuista on sosiaalisen robotiikan soveltaminen työikäisiin ja työelämään. Robotti voi toimia ihmisen työparina. Robotiikalla pystytään helpottamaan työtä ja lisäämään työn tuottavuutta, kun lähivuosina työvoimasta tulee pulaa, Vänni kertoo. Euroopan maiden yhteistyön rakentaminen auttaa pärjäämään esimerkiksi Amerikalle ja Korealle, jotka investoivat valtavia summia alan kehitykseen. Saksassa Ost-Westfalen-Lippen alueella on pitkälle vietyä alan osaamista ja kontakteja. Esimerkiksi Bielefeldin yliopistossa on käytössä Hondan robotti, Aachenissa taas simulaatio-osaamista ja yhteistyötä NASA:n kanssa. Vännin visioissa siintää alan EU-hanke, jolla pirkanmaalaista ja saksalaista osaamista saatettaisiin yhteen. Suomalaisten on helppo toimia saksalaisten kanssa, koska siellä on totuttu pieniin alihankkijoihin ja yhteistyökumppaneihin. Meidän pitää kuitenkin suomalaisina tarjota yhteistyökumppaneille jotain ainutlaatuista, jonka osaamme paremmin kuin muut, Vänni toteaa. Suojanen kiittelee, että yhteistyö on käynnistynyt hyvin ja se on aktiivista. Ensimmäiseksi yhteistyöalueeksi toimijat ovat valinneet Saksan Nordrhein-Westfalenin. Seuraavaksi tarkastellaan Pietaria ja mahdollisesti Kiinaa. Pirkanmaan liiton roolina on olla pöydän kattaja toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi ja tukemiseksi. Tätä työtä haluamme edel leen vahvistaa. Mah dollisuuksien tukeminen sekä alueellisessa että kansainvälisessä yhteistyössä on tärkeää. Kun liitto laatii yhteistyösopimuksia alueit ten kanssa, niiden anti on kaikkien toimijoitten käytettävissä. hittymisen ehtona. Intressien yhdistäminen edistää koko alueen elinkeinojen kehittämistä. Esiselvitystä varten haastateltiin alueellisia toimijoita ja yhdistyksiä, teknologiateollisuutta, ministeriön edustajia, isoja yrityksiä, kaivosyhtiöitä ja jalostusteollisuuden edustajia Suomesta ja Ruotsista. BGLC-hankkeessa syntyvillä ratkaisuilla pyritään helpottamaan ja nopeuttamaan tavara- ja henkilöliikennettä Bothnian Corridor -vaikutusalueella ja luomaan integraatiota Pohjois- Skandinavian ja Barentsin välillä. Lindforsin vetämä WP5 eli Economic Impact of infrastructure on regional and industrial growth -työpaketti tarkastelee sitä, millä ehdoilla tehokas logistinen ketju ja noodit tuottavat lisäarvoa ja millä ehdoilla vihreä logistiikka tukee taloudellista kilpailukykyä. Esiselvityksen laativat VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto. Kunnat muutoksessa; entä maakunnat? Kuvat: Tampereen Pyrintö MAAKUNNAN ÄÄNI Antero Saksala Kunnallisneuvos, maakuntahallituksen puheenjohtaja Kuntarakenteen uudistamista koskeva keskustelu käy kuumimmillaan. Tarve uudistukseen tunnustetaan, mutta juuri muusta ei yksituumaisuutta ole syntynyt. Tätä kirjoitettaessa on tiedossa, että hallitus käsittelee hankkeen etenemistä kesäkuun alussa. Joten tätä lukiessa lisätietoa on. Olemme nähneet Pirkanmaan liitossa, että roolimme on uudistuksen tässä vaiheessa innoittaa kuntia pohtimaan tulevaisuuden haasteita ja ennen muuta kannustaa toimintatapojen ja prosessien kehittämiseen. Samanaikaisesti kun ikääntyvä väestö tarvitsee runsaasti lisää hoivapalveluja, niin kuntalaiset vaativat yhä moninaisempaa asiointimahdollisuutta netin välityksellä. Kuntien henkilöstön runsas eläköityminen lähivuosina mahdollistaakin organisaatioiden uudistamista pehmeinkin keinoin. Me selviämme tulevaisuudesta vain kohottamalla työllisyysastettamme. Se ei voi tapahtua ilman riittävää kilpailukykyä. Maamme kilpailukyky riippuu paitsi yrityselämän niin myös julkisen palvelujen kilpailukyvystä. Tämän kilpailuedun hankkimisen perusedellytyksenä on laaja innovatiivinen toiminta. Onnistuminen tässä perustuu ratkaisevasti alue- ja paikallistasolla tehtyihin ratkaisuihin. Kunnat ja maakunnat ovat siis keskeisessä roolissa, kun haetaan ratkai suja menestykseen ja ihmisten hyvinvointiin. Vain riittävän vahvat kunnat kykenevät panostamaan tulevaisuuden rakentamiseen, siksi kuntauudistus on välttämätön. Kunnat omilla toimillaan viime kädessä luovat toimintaympäristön, joka houkuttaa yrityksiä ja uusia asukkaita. Kuntien on vain osattava löytää omat vahvuustekijänsä. Kuntarakenneuudistuksessa maakuntien liittojen asemaa ei ole paljon mietitty. Jo nyt on näkyvissä, että vahvojenkin peruskuntien Suomessa on lukuisasti asioita, joita on pohdittava ja päätettävä kuntaa suuremmalla alueella. Vietäessä kuntarakenneuudistusta eteenpäin on varsin perusteltua miettiä maakuntien tehtävät ja rajat uudelleen. Äskettäin tehty alue- ja paikallishallintouudistus jäi pahasti puolitiehen. Meidänkin on aika saattaa oma aluehallintomme vastaamaan ajatusta alueiden Euroopasta. Alueiden kehittämisvastuun ja maakuntakaavoituksen lisäksi löytyy varmasti toimintoja, jotka on viisasta järjestää yhtä kuntaa laajemmalti. Edellä korostetun kilpailuedun hankkiminen ei useinkaan ole vain yhtä kuntaa koskeva. Useimmiten löytyy kilpailuetutekijöitä, jotka ovat yhteisiä koko Pirkanmaan alueella. Eurooppa 2020-strategian tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja työllisyys Euroopassa. Nämä painopisteet sopivat myös suomalaiseen ajatteluun. Erityisesti meillä Pirkanmaalla on osaamista näillä tavoitealuilla. Niistä on koottavissa maakuntamme tulevaisuuden menestystekijöitä. Mahdollisuutemme on siinä, että tulevaisuuttamme ei ole annettu, vaan meidän on tehtävä se itse. Maakuntakaava 2040 käynnistyminen tarjoaa tähän yhden, mittavan mahdollisuuden. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 2/2012 7

8 Minulta kysytään usein, mistä meille löytyy uusi Nokia, mutta se on sama kuin kysyttäisiin, mistä saamme uuden Kekkosen, herätteli Alf Rehn, Åbo Akademin professori ja luovuustutkija. Oikeat innovaatiot tulevat kuitenkin yllättäen ja näyttävät tänään käsittämättömiltä ja oudoilta, kuten Angry Birds vähän aikaa sitten. Miettikää 15 vuotta taaksepäin, miten todennäköiseltä nykyhetki olisi silloin näyttänyt. Pitäisi hylätä ylimielinen käsite best practices eli parhaat käytännöt. Kannattaisi puhua paremmista käytännöistä ja keskittyä etsimään seuraavia. Muutoksissa ihmisiä huolestuttaa kuitenkin ensimmäiseksi oma turvallisuus. Suomessa on monilla mittareilla mitaten maailman terveimmät, vauraimmat ja koulutetuimmat vanhukset. Voisimme olla heistä ylpeitä ja nähdä heissä myös bisnesmahdollisuuksia, sen sijaan, että mietimme vain minne ne saadaan tuupattua. Suomi voi olla edelläkävijä vanhuksille suunnatuissa innovaatioissa. Varaosia ja työniloa Johtaja Hannu Hanhijärvi kertoi lääketieteen ja bioteknologian instituutin Bio- MediTechin huimaavista innovaatioista. Kantasoluja monistamalla kasvatetaan uutta kudosta eri tarpeisiin. BioMediTechin tekniikkaa on jo käytetty potilastyössä. Esimerkiksi sotatoimialueilla tällaisten hoitojen tarve olisi Hanhijärven mukaan valtava. Muun muassa Tekes on rahoittanut toimintaa. Instituutin sijainti TAYS:n alueella on tutkimus- ja kehittämistyölle otollinen. Suomessa hoitava lääkäri voi antaa potilaalle harkintansa mukaan myös sel- Muutoksesta ja mummoista Teksti ja kuvat Paula Toukonen laista hoitoa, jota ei ole virallisesti hyväksytty. Hoitokulttuurissamme on mahdollista kehittää uusia innovaatioita, Hanhijärvi kiitteli. Tutkimusosaamisen lisäksi BioMedi- Techillä on jo paljon tarvittavaa patentti-, laki- ja lisenssiosaamista. Paljon on tehtävää, jotta menetelmämme saadaan tuotteistettua oikeaksi hyväksytyksi hoidoksi. Enää ei työelämässä riitä ahkeruus, kuuliaisuus ja älykkyys. Tarvitaan ennen kaikkea innokkuutta, sanoi työnilon julistuksen kehittänyt professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta. Myönteiset tunteet laajentavat näkökenttää ja auttavat havaitsemaan paremmin yksityiskohtia. Myönteiset tunteet ovat opittavissa, kukaan ei synny maailmaan kaikilla taidoilla varustettuna. Omia tottumuksia ja ajatustapoja pitää tietoisesti ravistella! Osallistujien mietteitä Ylijohtaja Heikki Auresmaa Työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi uuden EU-ohjelmakauden linjauksista. Mitä tuumivat alan ammattilaiset linjauksista ja päivien muusta annista? Rutiinit ja hallinnointi vievät vähemmän aikaa, enemmän jää itse tekemiselle, totesi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Korkka. Meitä kiinnostaa etenkin aktiivinen PK-yrittäjyyden kehittäminen, monimuotoinen asuminen ja kulttuurin ja matkailun kehittäminen. Ne näyttäisivät olevan lin jauksissa. Maakunnan kehittämisrahan pieneneminen on huolen aihe, Korkka sanoi. Yhden ja kahden hengen mikro yri - tyksille olisi hyvä olla työvälineitä verkostoitumiseen. Jäin myös miettimään, näkyykö ikääntyminen tavoitteissa, poh dis - keli projektisuunnittelija Sinikka Hakkarainen Keski-Suomen Opin Ovi -hankkeesta. Palautejärjestelmä vaikutti, tekniset fasiliteetit ovat tärkeitä. Ajatukset saivat uusia siemeniä, joita on mahdollista viedä eteenpäin, arvioi kehittämisjohtaja Jaana Simola Päijät-Hämeen liitosta. Alf Rehn kyseenalaisti ja haastoi pohtimaan. 8 Kevätkylvö-tapahtuma keräsi noin 260 aluekehittämisen ammattilaista Tampereelle. Teemoja olivat muun muassa rakennemuutos ja aktiivinen ikääntyminen. Kevätkylvön järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja työja elinkeinoministeriö.

9 Suuri valiokunta keräsi rakennerahastoviestejä Pirkanmaalta Kuvateksti Aluekehitysrahalla ei pikavoittoja tavoitella, vaan sitä on käytettävä kestävään alueen elinvoiman rakentamiseen, mainitsi suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula- Natri valiokunnan julkisen kuulemisen alkajaisiksi. Tulevaa rakennerahastokautta valmistellaan monella tasolla. Suuren valiokunnan julkinen kuuleminen keskittyi EU:n rahoituskehysten valmisteluun. Tampereelle matkasivat valiokunnan puheenjohtajan lisäksi jäsenet Sauli Ahvenjärvi, Hanna Tainio, Pia Viitanen ja Sofia Vikman. Valiokunta kuuli maakunnan vaikuttajien ja yleisön kantoja. Professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta muistutti, että suomalaisilla on vahvaa osaamista alue- ja paikallistason kehittämisessä. Meillä on totuttu paikallisella tasolla ajattelemaan itse. Ei anneta aluetason murentua. Suomessa on ohjelmat räätälöity paikallisiin, alueellisiin tarpeisiin. Myös kunnilla on ollut suurempi rooli asioiden alulle laittajana. Ylijohtaja Leena Vestala Pirkanmaan ELY-keskuksesta kiitteli, että yhteistyö Pirkanmaan liiton kanssa on ollut erinomaista. Olemme saaneet yhteisymmärrystä painopisteistä ja eri toimintojen samansuuntaisuudesta: mitä kehitetään, mistä luopua. Vestala lisäsi, että rakennerahastojen ja muun rahoituksen tulee tukea toisiaan, eikä niissä saisi olla päällekkäisyyttä. Rakennerahastojen tulee tuottaa lisäarvoa ja saada aikaan aitoa kehittämistä. Ei rahoiteta pysyviä toimintoja eikä rakenteita. Nyt ollaan paljolti sen varassa, millaisia hankehakemuksia tulee. Uudet riskialoituksetkin ovat tärkeitä, aina ei voi onnistua. Pitää saada työllisyyttä, uutta yritystoimintaa. Joustavuutta tarvitaan ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Maakuntajohtaja Esa Halmeen palaute oli myönteinen: Asetus on sellainen, joka voitaisiin Pirkanmaallekin tehdä. Siinä näkyy muutoslähtöisyys, Euroopan kilpailukyky ja sosiaalinen vastuu. Rajoitteita näkyy ohjelma-alueen ylittävässä yhteistyössä. Meillä pitäisi olla kyky etsiä kumppaneita myös ohjelma-alueiden ulkopuolelta, sillä tämän päivän maailma on verkottunut ja toiminta-alue ylittää valtakunnan rajat. Lisäksi uuden muutoksen saaminen maakunnan sisällä vaatii sen ajatuksen miettimistä, miten rahoitusta voidaan maakunnan sisällä jakaa joustavammin niin että esimerkiksi yliopistomaailmassa saadaan aikaan isoja hankkeita ja todellista muutosta. EU-rahalla etsitään jatkossa suurempaa vaikuttavuutta Näin ohjelmavalmistelu etenee: Lokakuussa suunnitelmaluonnokset valmiina Rahoituskehyksen koko varmistuu syksyllä Vuodenvaihteessa päätetään, paljonko alueille jaetaan rahaa. Maaliskuussa alueellisten suunnitelmien tulisi olla valmiina. Ohjelma-/kumppanuussopimus valmistuu toukokuussa. Valtioneuvosto päättää Suomen ohjelmaehdotuksesta kesäkuussa Etelä- ja Länsi-Suomen alueeseen kuuluu 11 maakuntaa Vaasasta Lappeenrantaan, Viitasaarelta Turkuun. Alue kattaa 75 prosenttia väestöstä ja 80 % bruttokansantuotteesta. Tulevan rakennerahastokauden ohjelmaa kirjoitetaan parhaillaan kahdella alueella Suomessa. Miltä tulevaisuus näyttää, aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie? EU-rahoitus muuttuu tuesta muutosten ostamisen välineeksi. Asiat ovat rajatumpia ja keskittyvät teemoihin, joilla pyritään suurempaan vaikuttavuuteen. EUtasoiset asetusluonnokset ovat kuin ruokalista, josta Suomi nyt tekee valintaa. Nyt pitää arvata tämän hetken tarpeita ja tehdä tilaukset sen mukaan. Uuden kauden teemoina ovat yritysten kehittäminen, innovaatioasiat, työllisyys ja osaaminen, vähähiilinen yhteiskunta sekä syrjäytymisen ehkäisy. EU-tuki Pirkanmaan kehittämiseen on paljolti omissa käsissämme. Jatkossakin rahoitusta jaetaan maakunnan liittojen ja ELY:jen kautta. Siitä ei vielä ole tietoa, mihin suuntaan Suomen rahoitus kehittyy, mutta asia ratkeaa tämän vuoden aikana, Alasentie sanoo. Ohjelmatyössä mietitään nyt tavoitteita ja painotuksia Länsi- ja Etelä-Suomen alueella. Itä- ja Pohjois-Suomi kirjoittavat omaa esitystään. TEM yhdistää näistä kahdesta yhteisen koko Suomen kattavan ohjelman. Erilaisten hanketoimintaan liittyvien tahojen osallistaminen on tärkeää. Maakunnan yhteistyöryhmä on keskeinen valmisteluelin. Koska valmistelualuekin on laaja, syksyllä pidetään noin 200 hengen mittava myrrien yhteiskokous. Pirkanmaalla on keskusteltu tulevista painotuksista: millaisen kehityspotentiaalin varaan rakennetaan ja mihin panostetaan. Toisaalta pitää tietää, mitä muutoksia halutaan aikaan ja mitä on tuettava toiminta. Katsomme, missä vaiheessa nykyiset kärjet ovat ja miten niitä kehitetään. Ovatko esimerkiksi innovaatioalustat yksi työkalu vai keskitytäänkö Mediapolis- tai turvallisuusasioitten tyyppiseen toimintaan. Alasentie lisää, että tulevaisuudessa kaupunkiseudun ulkopuolisille alueille on iso haaste, miten ne määrittelevät omat menestystekijänsä suhteessa kaupunkiseudun osaamismääreisiin. Matkailun, kulttuurin ja infrastruktuurin tukeminen vähenee jatkossa. Haasteetta riittää siinä, että pitää keskittyä ja rajata ja tehdä vähemmällä vaikuttavammin, Etelä-Suomen kirjoitusprosessia vetävä Alasentie sanoo. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 2/2012 9

10 PETRI KOVALAINEN/TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT Merja Larivaara (oik.), Tommi Raitolehto ja Petra Karjalainen Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunu -näytelmässä, ohjaus Pasi Lampela. Pirkanmaa tähtää kulttuurin 10 Kulttuuri tarvitsee vahvemman roolin yhteiskunnassa. Se vaikuttaa hyvinvointiin, sitouttaa yhteisöön ja edesauttaa taloudellista kehitystä. Pirkanmaakin tarvitsee uutta kulttuurista ja henkistä ajattelutapaa. Teksti Paula Toukonen Nämä argumentit ovat taustalla, kun maakuntaan laaditaan kulttuurisuunnitelmaa. Projektiasiantuntija Pertti Paltila on tehnyt suunnitelmaa varten taustaselvitystä. Pirkanmaan pitää nousta kulttuurin näkökulmasta esimerkilliseksi maakunnaksi, haastamaan pääkaupunkiseutua. Keskittymistä pääkaupunkiseudulle on aivan liikaa ja maakunta on jäämässä yhä enemmän jälkeen taloudellisen lisäarvon ja työllisyyden osalta. Pirkanmaa erottuu luovien toimialojensa ansiosta, Paltila sanoo. Mielestäni Avoin Tampere -ohjelma tarvitsisi kuitenkin laajempaa näkökulmaa, koska nyt se lähtee Demolasta ja on jatkoa e-tampere ja Luova Tampere -ohjelmalle. Se saattaa painottua lähtökohdiltaan liikaa teknisille ja IT-aloille. Olisi tosi mielenkiintoista, että luovuutta saataisiin laajennettua opiskeluyhteisöistä ja saada sen rinnalle koko maakunnan puitteissa uusia näkökulmia. Paltila tarkasteli Pirkanmaan kulttuurin tilaa ja tulevaisuutta muuhun Suomeen ja kansainvälisesti. Hän tapasi laajasti maakunnan eri osissa olevia toimijoita. Hän selvitteli Pirkanmaalla toimivien eri kulttuurilaitosten ja eri kulttuuriyhteisöjen tulevaisuuden näkymiä, valtakunnallisia kehitystrendejä sekä Pirkanmaan kunnissa laadittuja suunnitelmia kulttuuritoiminnan edistämiseksi. Kuntien kanssa käydyt keskustelut koskivat asukkaiden identiteettiä ja aktii-

11 Vasemmalla Suzanna Asp: Étant donnés; 1. l ouverture, 2. la fermeture , Alla Sata-Häme Soi Kulttuurissa on ideaa, koska: Korkean innovatiivisuusasteen ja aktiivisen kulttuuriin osallistumisen välillä on nähtävissä yhtymäkohtia. Kulttuuriosallistuminen on yhteydessä psykologiseen hyvinvointiin. Kulttuuriin aktiivisesti osallistuvat ovat vastuullisempia ympäristön suhteen. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on merkittävä terveen ja aktiivisen yhteisön tunnusmerkki. Uusi yrittäjyys on keskeinen elementti maakunnan elinvoimaisuuden vahvistamisessa. Kulttuurimyönteinen paikkakunta tai alue kiinnostaa luovia ihmisiä elämään ja työskentelemään. Paikallinen identiteetti on merkittävä tekijä. Pirkanmaan kulttuurifoorumi kokoontui Ikaalisissa pohtimaan työn jatkoa. Kulttuurisuunnitelman laadinta on käynnistymässä ja siinä on tarkoitus hyödyntää nyt valmistuneen selvityksen aineistoa ja tuloksia, toteuttaa laaja kattava keskustelu, työpajaprosessi ja tulevaisuusfoorumit. SATA-HÄME SOI Lue lisää: Aulis Aarnio Identiteettiä etsimässä 1999 Pirkanmaan kulttuurin toimenpideohjelma 2007 Kulttuurintutkimus Pirkanmaalla kohteena Pirkanmaa 2009 Pirkanmaan elämysteollisuuden kehittämismahdollisuudet 2008 eturiviin Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman taustaselvitys löytyy kotisivuiltamme Julkaisuja-sivulta visuutta, kulttuuritoiminnan yleistä tilannetta sekä muun muassa kolmannen sektorin toimijoiden roolia. Kunnat kantavat huolta asukkaittensa kulttuurisesta hyvinvoinnista. Maakunnassa näkyy selkeä jakautuminen kulttuuritarjonnassa, toisaalta maakunnan heikohko oma identiteetti ja kuntien ja kylien vaihteleva identiteetti. Kulttuuri mukaan vahvasti rakennerahasto-ohjelmiin? Olen aika paljon uhrannut ajatusta kulttuuri 3.0 -näkökulmalle, sillä kulttuurin rooli ja potentiaali on kaikkialla Euroopassa vakavasti aliarvostettu. Kulttuuripolitiikkaa on vaikea tuoda korkean tason laajemmalle agendalle, Paltila sanoo. Kulttuuri 3.0 -näkökulmaa tuo esiin milanolainen professori Pier Luigi Sacco. Hänen johtamansa asiantuntijaverkosto on valmistellut EU-komissiolle ja minis terineuvostolle ehdotuksen kulttuurin osuudesta rakennerahastokaudelle. Ehdotuksessa kulttuurin roolia tulisi vahvistaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa sen taloudellisen vaikuttavuuden osalta. Tulevan rakennerahasto-ohjelman keskeiseksi periaatteeksi tulisi ottaa kulttuuri 3.0 läpäisyperiaatteella, jotta varmistetaan mahdollisimman elinvoimainen ja kestävä taloudellinen kehitys kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla. Pirkanmaalla se tarkoittaisi käytännössä kulttuurisia tarkasteluja maakuntaohjelman ja ennakointitoiminnan tulevaisuusfoorumien puitteissa, Avoin Tampereohjelman jatkokehittelyä sekä kaupunkiseudun elinkeinostrategioiden tarkastelua, Paltila toteaa. Kunnissakin kulttuuri 3.0 tulisi ottaa perustaksi asukkaiden fyysisen, henkisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin edistämiselle. Kulttuurilla voidaan vahvistaa identiteettiä, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaisuutta koko maakunnan alueella. Työtä ovat ohjanneet Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan kulttuurirahasto ja Tampereen kaupunki. PIRKANMAAN LIITTO TIEDOTTAA 2/

12 PIKKUPALOJA Pilkahdusta valmistellaan nyt uudella konseptilla Avoin kuitu -hanke käynnissä Pirkanmaan ennakointityö ponkaisee uuteen virtaan. -sivustoa uudistetaan parhaillaan. Pilkahdus-brändin uusi ilme on jo nähtävissä nykyisen sivuston bannerissa. Ilmeen loi tamperelainen viestintätoimisto Roihu Creative Oy. Demolan nuorten osaajien tiimi puolestaan katsoo tulevaisuuden tekijöitten näkökulmasta kehittämisen kohteita tuoreella, uudella konseptilla, suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen sanoo. Pilkahdus-sivustoon on suunniteltu toiminnallisuutta ja kävijöitä aktivoivaa monenlaista kivaa: haastetehtäviä ja virtuaalipalkintoja. Syksyllä käyttöön otettava portaali jakautuu tieto- ja vuorovaikutusosioon. Pilkahdus ja Pirkanmaan ennakointipalvelun sivut sulautetaan yhteen. Toukokuun alussa jul kaistut Pilkahdus- Tv:n kaikki 24 video klippiä esittelevät kahdeksan eri ikä- ja koulutusryhmän kuulumisia arkielämään liittyvistä asioista: mitä he työelämältä ja tulevalta työpaikaltaan odottavat, mistä hyvä elämä muodostuu ja millaista osaamista he itselleen haluaisivat. Näistä tehdään tiiviimpi kooste nettisivuille ja videoklipit siirtyvät aikanaan portaalin alisivuiksi. Pilkahduksella on nyt myös Facebooksivu, joka tuo esiin erilaisia tulevaisuuteen liittyviä, ajassa liikkuvia ilmiöitä. Tulevaisuusfoorumeita jatketaan: ensi syksyn foorumin teemaksi on kaavailtu kasvua. Mukana Pilkahdus-työn valmistelussa ovat olleet sekä Pilkahduksen ja ennakointipalvelun ohjausryhmät. Pirkanmaan avoin kuitu on laajakaistakonsepti, joka huomioi kuntien ja asukkaiden omat tarpeet ja kuntien erityispiirteet. Kunnat asettavat itse tavoitetilan ja tekevät valinnat oman tulevaisuuden kehityskuvansa ja yhteistyökuvioittensa perusteella. Konsepti yhdistää vahvasti hyödyn ja palvelut. Avoin kuitu -laajakaistakonseptin avulla toteutetaan Pirkanmaan tietoyhteiskuntakehityksen tarvitsema 100 megan tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollisimman kustannustehokkaasti. Sen taustalla on valtakunnallinen Laajakaista kaikille hanke. Seuraa hanketta osoitteessa: Olemme myös Facebookissa! Koe Pilkahdus! 12 Älykäs erikoistuminen tuo EU:n aluekehitysasiantuntijat Pirkanmaalle Pirkanmaa uusien innovatiivisten toimintatapojen alueena on oiva kokoontumispaikka myös keskustelulle innovaatioista ja älykkäästä erikoistumisesta. Nelisenkymmentä aluekehitysrahoituksen asiantuntijaa eri puolilta Euroopan unionia verkostoituvat ja keskustelevat kesäkuussa Tampereella hyvistä ohjelmakäytännöistä. Kun tulevaa ohjelmakautta kirjoitetaan, saadaan toisten käytännöistä hyvää näkökulmaa, ohjelmajohtaja Elina Hykkönen sanoo. Kokouksen aikana on esillä Uusi Tehdas, Tamkin Opi enempi ja BioMedi Tech -hankkeet. IQ-Net yhdistää rakennerahasto-ohjelmien parissa työskenteleviä alueellisia ja kansallisia kumppaneita eri puolilta Euroopan unionia. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä TEM, Pirkanmaan liitto ja EAKR Länsi-Suomi. Tasavallan presidentti on myöntänyt seuraavat arvonimet: Kunnallisneuvoksen arvonimen sai maakuntahallituksen puheenjohtaja Antero Saksala Pirkkalasta. Asessorin arvonimen sai maakuntavaltuuston jäsen Pertti Turtiainen Kangasalta. Pirkanmaan liiton ilme uudistuu Pirkanmaan liitto uudistaa tämän vuoden aikana visuaalista ilmettään. Uudistuksen tekee graafinen suunnittelija Nalle Ritvola ja uudistuksen takana on Viestintätoimisto Selander & Co. Ilme alkaa näkyä jo kesällä eri yhteyksissä. Ota meihin yhteyttä! Pirkanmaan liiton henkilöstön yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme osoitteesta: Osoitteemme: Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere (kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs) Puhelinvaihde (03) , faksi (03) s-postit: Pirkanmaan liitto tiedottaa 2012 Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Kivilinna Palaute: puh Taitto: Marja Muhonen Painopaikka ja painosmäärä: Kirjapaino Hermes Oy, 1800 kpl Seuraava tiedotuslehti ilmestyy syyskuussa.

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013

Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 Rakennerahastojen viestintäverkoston työkokous 13.3.2013 EURA 2014 rakennerahastojen tietopalvelu hakutoimintojen parantaminen: teemahaut, alueelliset haut, alasvetovalikot kartta(haku) englanninkielinen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys

Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013. Karoliina Laakkonen-Pöntys Johdatus maakuntakaavoitukseen Puuterminaaliseminaari 5.12.2013 Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta Ote Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Vaihtoehdossa Etelä kehitetään alueen nykyisiä keskuksia ja kyliä niiden omiin vahvuuksiin pe-

Vaihtoehdossa Etelä kehitetään alueen nykyisiä keskuksia ja kyliä niiden omiin vahvuuksiin pe- Tiedote 6.3.2013 Anna palautetta Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdoista Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehtojen selvitys on valmistunut. Osana Pirkan- maan maakuntakaava 2040 -prosessia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 2.4.2014 Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma 2014 2017 Toimintaympäristö Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (tekstissä jatkossa ELYkeskus) Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012

Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne

AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategiaasiakirjan 2016-2019 valmistelutilanne Havaintoja hallitusohjelmasta, strategiakehikosta ja alueiden kehittämisen painopisteistä TEM/Marja-Riitta Pihlman Hallitusohjelman

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot