Faktaa. Teemaviikoista kehittämishankkeisiin TIETOA JA TILASTOJA. Selvitys koulujen kansainvälisestä toiminnasta SIRU KORKALA:

Transkriptio

1 Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA SIRU KORKALA: Teemaviikoista kehittämishankkeisiin Selvitys koulujen kansainvälisestä toiminnasta Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility

2 SIRU KORKALA: Teemaviikoista kehittämishankkeisiin Selvitys koulujen kansainvälisestä toiminnasta Taustaa Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ovat tänä päivänä osa suomalaisen yleissivistävän koulutuksen arkea. Kansainvälistä toimintaa pidetään aktiivisesti yllä monissa perus- ja lukioasteen kouluissa siitä huolimatta, että kansainvälistymiseen kohdennetut taloudelliset resurssit ovat vaatimattomammat kuin muilla koulutusasteilla. Koulujen kansainvälisen toiminnan vaikutuksia on perinteisesti tutkittu yksilön näkökulmasta oppilaiden ja opettajien kokemuksia kartoittaen. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on tuoreessa selvityksessään Teemaviikoista kehittämishankkeisiin keskittynyt oppilaitosnäkökulmaan ja siihen, millaisia pysyviä muutoksia kansainvälisestä toiminnasta on jäänyt koulujen arkeen. Selvityksen tavoitteena on myös osoittaa se moninaisuus, mikä koulujen kansainvälisessä toiminnassa vallitsee. Parhaimmillaan kansainvälinen toiminta tuottaa koko koululle iloa, uusia elämyksiä ja toimintatapoja, joita muistellaan ja sovelletaan vielä vuosien jälkeenkin. Tässä Faktaa Tietoa ja tilastoja -julkaisussa kerrotaan selvityksen keskeiset tulokset. Koko raportti on julkaistu pdf-muodossa Tietoa ja tilastoja -sarjassa (4/2009). 2 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

3 Mitä tutkittiin? CIMOn selvityksessä haettiin vastauksia seuraaviin pääkysymyksiin: 1. Millaista kansainvälistä toimintaa kouluissa on ja miten se on organisoitu? 2. Miten kunnissa suhtaudutaan koulujen kansainväliseen toimintaan? 3. Millaisia vaikutuksia kansainvälisellä toiminnalla on ollut koulujen arkeen? 4. Millaisilla edellytyksillä voidaan harjoittaa tuloksellista kansainvälistä toimintaa? 5. Miksi jotkut koulut jättäytyvät kansainvälisen toiminnan ulkopuolelle? Kohderyhmänä olivat perus- ja lukioasteen koulut sekä kuntien opetustointen johtavat virkamiehet. Selvitys toteutettiin lukuvuoden aikana. Tutkimusmenetelminä olivat sähköinen kysely ja haastattelut. Kyselyyn vastasi 1010 koulua, joista 963 oli suomen- ja 47 ruotsinkielisiä. Vastausprosentti oli 31. Kyselyä täydennettiin haastatteluilla, joihin osallistui 12 opettajaa, 8 rehtoria ja 4 opetustoimen johtavaa virkamiestä. Koulujen kansainvälinen toiminta on monipuolista Selvityksen mukaan kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Se on yleistynyt nopeasti 1990-luvulta lähtien Suomen EU-jäsenyyden myötä. Kouluissa kansainvälisyyden nähdään olevan eri kulttuuritaustoista tulevien oppilaiden ja opettajien välistä vuorovaikutusta. Kyselyyn vastanneista kouluista jopa 71 prosentilla oli ollut kansainvälistä toimintaa viimeisen viiden vuoden aikana. Kansainvälistymisen aste kuitenkin vaihtelee huomattavasti jotkut koulut tyytyvät kotikansainvälistymiseen toisten osallistuessa laajoihin kehittämishankkeisiin. Tavallista on, että kouluilla on samaan aikaan käynnissä monenlaista kansainvälistä toimintaa. Osalla kouluista kansainvälisyys on jo jatkuvaa ja pysyvää toimintaa. Koulun koko ei näytä aktiivisuuteen vaikuttavan: esimerkiksi pienuus ei estä kansainvälistä toimintaa, sillä myös pienistä kouluista löytyy intoa ja resursseja. 1 Koko raportti löytyy pdf-muodossa osoitteesta Julkaisut ja tilastot Tutkimukset ja selvitykset Tietoa ja tilastoja -raportit Siru Korkala: Teemaviikoista kehittämishankkeisiin. Selvitys koulujen kansainvälisestä toiminnasta. 4/2009 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 3

4 515 Opettajaliikkuvuutta Oppilasliikkuvuutta 445 Virtuaalista kv-yhteistyötä Apulaisopettajatoimintaa Koulun kehittämishankkeita Kuvio 1. Yleisimmät kansainvälisen toiminnan muodot kouluissa (kpl) Muuta toimintaa FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

5 Mitä koulujen kansainvälinen toiminta käytännössä on? Selvitykseen osallistuneissa kouluissa tavallisinta kansainvälistä toimintaa näyttävät olevan opettaja- ja oppilasliikkuvuus eli erilaiset ja kestoltaan vaihtelevat ulkomaanjaksot, joissa tutustutaan koulutyöhön oman maan ulkopuolella. Opettajaliikkuvuus tähtää usein osallistujan ammattitaidon kehittämiseen. Kyse voi olla vaikkapa opettajavaihdosta, erilaisista vierailuista tai täydennyskoulutuksesta. Oppilaiden kohdalla liikkuvuus voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä tapaamisia, vierailuja sekä luokka- tai oppilasvaihtoja, joiden aikana käydään koulua toisessa maassa ja tutustutaan käytännössä sen kieleen ja kulttuuriin. Liikkuvuuden taustalla voi olla koulun kehittämishanke, jossa käsitellään yhteistä teemaa ja kehitetään koulutyön laatua yhdessä ulkomaisten kumppaneiden kanssa. Kehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi pedagogiset tai didaktiset menetelmät, opetushenkilöstön hyvinvointi tai oppilaitosten hallinto. Yhteistyö yltää yleensä myös käytännön koulutyöhön, jolloin oppilaat työstävät yhteiseksi valittua aihetta osana opiskeluaan. Hankkeiden kesto ja osallistujien määrä vaihtelevat. Hankeyhteistyötä tuetaan monestakin rahoituslähteestä, esimerkiksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP) Comeniuksesta tai pohjoismaisesta Nordplus Junior -ohjelmasta. Myös virtuaalinen yhteistyö on suosittua siinä mm. hyödynnetään Internetiä, erilaisia sähköisiä oppimisalustoja ja sähköpostin kautta tapahtuvaa vuorovaikutusta joko korvaamassa tai täydentämässä muuta kansainvälistä toimintaa. Esimerkiksi Comenius-ohjelmaan kytkeytyvä etwinning on alusta, joka tarjoaa kouluille monenlaisia välineitä projektien tekemiseen. Monet oppilaitokset elävöittävät opetustaan eurooppalaisella Comenius-apulaisopettajalla, joka työskentelee luokassa esimerkiksi kielenopettajan apuna ja madaltaa arkisella läsnäolollaan oppilaiden kynnyksiä vieraan kielen käyttämiseen. Apulaisopettaja välittää oppilaille tietoa omasta maastaan ja kulttuuristaan, ja tarjoaa heille näin mahdollisuuden kotikansainvälistymiseen. Sillä tarkoitetaan toimintaa, jota voidaan toteuttaa oman koulun tilassa ja lähiympäristössä esimerkiksi erilaisia teemaviikkoja ja Internetin hyödyntämistä. Tyypillistä on, että kouluilla on samaan aikaan hyvin monenlaista kansainvälistä toimintaa: esimerkiksi kehittämishankkeet sisältävät opettaja- ja oppilasliikkuvuutta sekä virtuaalista yhteistyötä. Mielikuva koulujen kansainvälisestä toiminnasta on usein liian yksipuolinen: koulut voivat toimia kansainvälisesti myös ilman suoranaista hanketoimintaa. Tällaista muuta toimintaa ovat esimerkiksi leirikoulut, erilaiset teemapäivät ja -viikot, ystävyyskoulutoiminta, kansainvälisten vieraiden vastaanottaminen, oppilaiden välinen kirjeenvaihto ja kummilapsitoiminta, jolla tuetaan kehitysmaiden lasten koulunkäyntiä. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 5

6 2 Kouluissa ja kunnissa suhtaudutaan positiivisesti kansainvälistymiseen Yleisesti ottaen suhtautuminen koulujen kansainväliseen toimintaan on selvityksen mukaan positiivista. Kyselyyn vastanneista 75 prosenttia pitää kansainvälistymistä koulun kehittymisen kannalta välttämättömänä. Myös haastatellut koulutoimen johtavat virkamiehet ja rehtorit korostavat kansainvälisen toiminnan tärkeyttä monipuolisen opetuksen osana. Selvityksen mukaan kunnan ja erityisesti koulun johdon tuki on kansainvälisen toiminnan mielekkyyden ja onnistumisen kannalta erittäin tärkeää. Kaikissa haastatelluissa kouluissa rehtorin kiinnostus ja panostus oli tekijä, joka piti koulun aktiivisena. Kyselyyn vastanneista selkeä enemmistö ilmoitti koulun johdon tukevan kansainvälistä toimintaa. Lisäksi koulutoimen johdon suhtautuminen arvioitiin positiiviseksi. Sen sijaan koulun saamiin taloudellisiin resursseihin oli tyytymättömiä yli puolet vastanneista. Taloudelliset reunaehdot säätelevät voimakkaasti koulujen kansainvälistä toimintaa. Liikkuvuuden edistäminen ei ole täysin mutkatonta, kun taloudelliset resurssit ovat niukkoja. Koulujen kansainvälistymiseen saama tuki on toimijoiden määrään suhteutettuna varsin pientä, erityisesti verrattuna korkeakoulutukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen. Kuntatasolla korostetaankin virtuaalisen yhteistyön vahvistamista vaihtoehtona liikkuvuudelle. 6 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

7 Oppilasvaihtojen lisäksi aikuisten väliset keskustelut ovat tärkeitä kokemusten vaihto ja tutustuminen eri maiden pedagogiikkaan ja se, että yrittää oppia myös toisilta jotain - KOULUTOIMENJOHTAJA Koulujen kansainvälisellä toiminnalla on monia rahoitusmuotoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) / Comenius EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP) / Opintovierailut-ohjelma Nordplus Junior Nordplus Pohjoismainen kieli- ja kulttuuriohjelma Nordplus Horisontal Opetushallitus etwinning (EU:n LLP / Comenius) Pohjola-Norden Euroopan neuvoston (EN) Pestalozzi-ohjelma Euroscola-ohjelma Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Fulbright-stipendiohjelmat British Council kuntarahoitus, ESR-hankkeet, kulttuurirahasto, seurakunnat jne. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 7

8 8 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

9 Kansainvälisen toiminnan 3 organisoinnin aste vaihtelee 46 prosentilla kyselyyn vastanneista kouluista on kansainvälistymisstrategia, useimmilla kuitenkin yleiseen strategiaan liittyvänä. Vain 9 prosentilla kouluista on erillinen kansainvälistymisstrategia. Reilu kolmannes vastaajista ilmoittaa tietävänsä, että myös koulun sijaintikunnalla on kansainvälistymisstrategia. Kyse on siis vastaajien tiedoista En osaa sanoa -vastausten osuus on tämän kysymyksen kohdalla niin suuri, ettei sen perusteella voi suoraan päätellä strategian puuttuvan. Koululla kv-strategia Kunnalla kv-strategia % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei EOS Kansainvälinen toiminta sisältyy koulun työsuunnitelmaan 68 prosentilla kyselyyn vastanneista. Noin neljäsosa vastanneista tietää, että kunnassa on koulujen kansainvälisestä toiminnasta vastaava henkilö. Tällainen henkilö on nimetty myös lähes puolessa kyselyyn vastanneista kouluista. Kuvio 2. Onko koululla tai kunnalla kansainvälistymisstrategia? Kunnassa kv-vastaava henkilö Koulussa kv-vastaava opettaja % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kyllä Ei EOS Kuvio 3. Onko kunnassa / koulussa nimetty koulujen kansainvälisestä toiminnasta vastaava henkilö? FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 9

10 10 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

11 Kansainvälisen toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan varovaisesti 4 Selvityksen perusteella näyttää siltä, että kansainvälinen toiminta ruokkii itseään: ensisijaisesti kansainväliseen toimintaan osallistuminen motivoi koulua lisäämään ja ylläpitämään kansainvälistä toimintaa. Sen myötä kansainvälistymisestä on tullut osa koulun toimintakulttuuria monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat osa koulun arkea koulu on sitoutunut kansainvälistymisen edistämiseen aikaisempaa enemmän koulu on saanut kansainvälisiä kontakteja oppilaat ovat saaneet kansainvälisiä kontakteja oppilaiden ymmärrys vieraita kulttuureja kohtaan on lisääntynyt mielekkäät ja onnistuneet hankkeet lisäävät omalta osaltaan koulun henkilökunnan työhyvinvointia. Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista CIMOssa on tänä vuonna tarkasteltu koulutoimintaa myös pohjoismaisesta näkökulmasta: Katariina Rahikainen on selvittänyt Pohjola- Nordenin koulutoiminnan vaikuttavuutta. Tutkittava joukko muodostui kaikista oppilaista, jotka osallistuivat Pohjola-Nordenin rahoittamalle opintomatkalle vuosina Lisäksi tutkittiin opettajia, jotka osallistuivat opettajavaihtoon vuosina (opettajastipendiaatit). Selvityksen mukaan opintomatka ja opettajavaihto vaikuttivat osallistujien henkilökohtaiseen kasvuun. Erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ja suomenkieliset lukiolaiset, jotka kävivät Ruotsissa 4 viikkoa koulua (jaksostipendiaatit), arvioivat ura- ja opiskelumahdollisuuksiensa parantuneen jonkin verran. Selvitykseen osallistuneet joutuivat myös pohtimaan, oliko matkalla vaikutusta siihen, miten he kokivat pohjoismaisuuden. Pohjoismaisuuden tunne kasvoi eniten opettajilla, mikä johtunee siitä, että yhteistyö kollegojen kanssa on tärkeää pohjoismaisten suhteiden ylläpidon kannalta. Opintomatkoilla oli myös selkeä yhteys kielitaidon kohenemiseen. Selvitys on osa Helsingin ylipistossa valmisteltavaa pro gradu -arviointitutkimusta, johon voi tutustua mm. CIMOn verkkopalvelussa syksyllä Lähde: Katariina Rahikainen Kokemuksia pohjoismaisista oppilas- ja opettajavaihdoista. Arviointitutkimus. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 11

12 Yhteissuunnittelu on lisääntynyt koulussa 2,5 Kansainvälistyminen näkyy aikaisempaa enemmän opetussuunnitelmassa 2,7 Koulussa on otettu käyttöön uusia opetusmetodeja tai materiaaleja 2,5 Opettajien täydennyskoulutukseen panostetaan nykyisin enemmän 2,2 Kansainvälisyys näkyy aikaisempaa enemmän eri oppiaineissa 2,8 Koulumme kieliohjelma on laajentunut 1,8 Henkilöstön tietotekniset valmiudet ovat parantuneet Koulun yleinen ilmapiiri on parantunut Koko henkilökunnan välinen yhteistyö on lisääntynyt Opetuksen laatu on parantunut 2,5 2,6 2,5 2,5 Koulun ja koulutuksen ylläpitäjien välinen yhteistyö on lisääntynyt 2,2 Koulun henkilökunnan ja johdon välinen yhteistyö on lisääntynyt 2,5 Kansainvälistymisestä on tullut osa koulun pysyvää toimintakulttuuria Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus ovat tulleet osaksi koulun arkea Koulu on sitoutunut kansainvälistymisen edistämiseen aikaisempaa enemmän 3,0 3,0 3,0 Kouluun on muodostunut uusi toimintamuoto/toimintatapa 2,7 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuvio 4. Kansainvälisen toiminnan suoranaiset vaikutuksen koulun arkeen arvioitiin korkeintaan kohtalaisiksi. 1 = ei lainkaan, 2 = hyvin vähän, 3 = kohtalaisen paljon, 4 = erittäin paljon 12 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

13 Selvitykseen osallistuneet kokivat kansainvälisen toiminnan vaikutusten arvioimisen vaikeaksi. Lisäksi todettiin, että esimerkiksi hankkeiden jälkiarviointiin ei monesti ole riittävästi aikaa. Kouluissa ollaankin hyvin varovaisia vaikuttavuuden arvioinnin suhteen. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, ettei kansainvälisellä toiminnalla olisi vaikutusta kouluorganisaation toimintaan. Usein käy niin, että kansainvälisen yhteistyöhankkeen päätyttyä koulussa keskitytään muihin asioihin miettimättä, mitä hankkeella saavutettiin. Toisiaan seuraavat projektit, joilla ei näytä olevan keskinäistä jatkumoa tai mielekästä merkitystä koulun toiminnan kannalta, eivät myöskään saa aikaan pysyviä muutoksia koulun toiminnassa. Myös se, että kansainvälinen toiminta edelleen keskittyy suurimmaksi osaksi vain muutaman opettajan harteille, on omiaan ehkäisemään toiminnan vaikuttavuutta. Vaikutusten arvioimiseen on saattanut vaikuttaa myös se, että enemmistö kyselyyn vastanneista oli rehtoreita, jotka eivät välttämättä osallistu toimintaan samalla työpanoksella kuin opettajat. Hankkeen myötä on tullut ymmärrystä siitä, miten me sijoitutaan eurooppalaisessa koulumaailmassa, jonne meillä lähinnä nämä suhteet on. Eli osaa vähän suhteuttaa omia asioitaan suuremmassa mittakaavassa. Meillä Suomessa monet perusasiat on äärettömän hyvin. Toisaalta me varmaan pystymme antamaan muille kumppanikouluille sellaista tietoa, mikä on koettu hyväksi. Mulla on se käsitys, että meidän systeemiä arvostetaan kaikissa kouluissa, joiden kanssa me ollaan tekemisissä. Kyllä meillä on annettavaa näille tahoille. - ALAKOULUN REHTORI Vaikka suoranaisten vaikutusten arvioiminen koettiin vaikeaksi, on kansainvälinen toiminta tuonut mukanaan monia pysyviä asioita koulun arkeen. Yleisimpiä selvityksessä esille nousseita teemoja olivat oppilaiden ja henkilökunnan kielitaidon monipuolistuminen, koulun ruokakulttuurin kehittyminen, oppilaiden opiskelumotivaation nousu ja kummilapsitoiminta. Erityisen merkittävänä tekijänä mainittiin opettajien jaksamisen tukeminen mielekkäät projektit lisäävät myös koulun henkilökunnan työhyvinvointia. Lisäksi kansainvälinen vuorovaikutus kasvattaa arvostusta oman maan koulujärjestelmää kohtaan. Monet em. asiat ovat edistyneet, mutta ei pelkästään kv-toiminnan ansiosta, vaan yleensäkin innostuneen ja työlleen omistautuneen opetusta kehittäneen henkilökunnan ansiosta. Kansainvälisyys on tullut siihen mukavana lisänä ja uutena idealähteenä. - KYSELYYN VASTANNUT OPETTAJA FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 13

14 14 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

15 Vaikuttavuus kasvaa, jos kansainvälinen toiminta on suunnitelmallista ja sen tuloksista kerrotaan 5 Selvityksen mukaan kansainvälisestä toiminnasta kertyneet kokemukset jäävät hyvin usein oman koulun seinien sisäpuolelle. Esimerkiksi hankkeiden tuloksista tiedottaminen koulun ulkopuolisille tahoille ei näytä olevan kovinkaan yleinen tapa.vastaajat kuitenkin myös itse peräänkuuluttavat aktiivisen tiedottamisen tärkeyttä kiireen vuoksi se vain jää usein tekemättä. Koulun oma kansainvälistymisstrategia ja se, että kansainvälinen toiminta on sisällytetty koulun työsuunnitelmaan, kasvattavat toiminnan vaikuttavuutta.vaikuttavuus lisääntyy myös silloin, kun koko koulun henkilökunta osallistuu tasapuolisesti toimintaan. Käytännössä kansainväliset aktiviteetit jäävät kuitenkin hyvin usein muutaman innostuneen opettajan kontolle. Kv-toimintaan osallistujien kesken on ollut tiedon ja kokemusten vaihtoa Kv-toimintaan osallistuneet levittävät kokemuksiaan muiden käyttöön koulussa Kokemuksia on levitetty myös muiden koulujen käyttöön Kokemuksia on levitetty muiden ulkopuolisten tahojen kuten kotien ja sidosryhmien käyttöön 3,0 2,9 2,3 2,4 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Kuvio 5. Mielipiteet kokemusten levittämisestä 1 = ei lainkaan, 2 = hyvin vähän, 3 = kohtalaisen paljon, 4 = erittäin paljon FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 15

16 6 Kansainväliseen toimintaan osallistuminen on sekä asenneettä resurssikysymys Selvityksessä kävi ilmi, että kansainväliseen toimintaan osallistuminen on kiinni sekä resursseista että asenteista. 70 prosenttia vastanneista piti osallistumista resurssikysymyksenä. Hieman isompi joukko eli 85 prosenttia uskoi osallistumisen olevan kiinni asenteista; heistä kolmannes oli jopa sitä mieltä, ettei kansainväliseen toimintaan osallistuminen ole lainkaan kiinni resursseista, vaan puhtaasti asennekysymys. Ja mikä on hämmästyttävää mä en puhu meidän koulusta, vaan yleisemminkin on se, että nähdään vaan työmäärän suuruus eikä sen antia, ei ymmärretä sen hyötyä. - YLÄKOULUN OPETTAJA Kaikki koulut eivät kuitenkaan innostu kansainvälisestä toiminnasta, vaan jättäytyvät sen ulkopuolelle. Selvityksessä nousi esille seuraavia syitä: kansainvälinen toiminta painottuu virallisen työajan ulkopuolelle työn epätasa-arvoinen jakautuminen työtä on paljon, mutta toisaalta toimijoita kadehditaan kansainvälinen toiminta ei juuri kiinnosta oppilaiden vanhempia toiminta vie resursseja koulun perustehtävältä kansainvälisen toiminnan hyötyjä ei nähdä kansainvälistymistä ei koeta koulun kehittymisen kannalta välttämättömäksi aikaisemmasta toiminnasta on kertynyt huonoja kokemuksia koulun johto ei tue kansainvälistä toimintaa. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa vähemmän aktiiviset koulut painottivat ajan puutteen estävän osallistumista. Lisäksi ne ovat muita vastaajia tyytymättömämpiä kunnalta ja koulun johdolta saamaansa tukeen. 16 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

17 Koulu on saanut kv-toimintaan riittävät taloudelliset resurssit 2,3 Henkilöstöresurssimme eivät ole riittävät kv-toimintaan 2,6 Koulun johto tukee kv-toimintaa 3,6 Kunta ja kuntapäättäjät ovat tukeneet kv-toimintaa 2,9 Koulutoimenjohdon suhtautuminen koulun kv-toimintaan on positiivista 3,3 Koulu on saanut riittävästi tietoa kv-toiminnan mahdollisuuksista Ajan puute estää kv-toimintaan osallistumista 3,1 3,0 Kunnan ja koulutoimen tuki on tärkeä kv-toimintaan kannustava tekijä 3,6 Kv-toiminnan tavoitteet on määritelty riittävän tarkasti opetussuunnitelman perusteissa 2,8 Kv-toiminta tukee riittävän hyvin opetussuunnitelman tavoitteita 3,3 Kuvio 6. Mielipiteet tuen ja resurssien riittävyydestä 1 = täysin eri mieltä, 2 jokseenkin eri mieltä, 3 = jokseenkin samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 17

18 7 Kansainvälisellä toiminnalla on myös yllättäviä vaikutuksia koulun arkeen Selvitykseen osallistuneet havaitsisivat kansainvälisessä toiminnassa myös paljon ennalta odottamattomia vaikutuksia. Esimerkiksi toiminnan mukanaan tuoneet henkilökohtaiset kontaktit olivat yllättäneet monet positiivisesti. kyselyyn vastanneet. Tässä ristipaineessa työskentely onkin syönyt joidenkin osallistuneiden motivaatiota ja samalla se osaltaan ehkäisee kansainväliseen toimintaan hakeutumista. Näyttää kuitenkin siltä, että toiminnan yllättävät vaikutukset olivat enimmäkseen negatiivisia. Vahvimpina ei-toivottuina vaikutuksina nousivat esille kansainvälisesti toiminnassa aktiivisten opettajien kokemukset kollegojen kateudesta jotkut näkevät edelleen kansainvälisen toiminnan ylimääräiseksi huviksi ja mahdollisuudeksi matkustaa koulun rahoilla. Lisäksi toiminnan mukanaan tuoma ja myös vapaa-ajalle osuva lisätyö yllätti monet Mä veikkaan, että kun näitä projekteja suunnitellaan, ei osata edes ajatella, mitä kaikkea se tuo mukanaan. Mä väitän, että se vaikuttaa enemmän kuin mitä oli ajateltu. - YLÄKOULUN OPETTAJA 18 FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA

19 Millainen kansainvälinen toiminta on mielekästä? 8 Kansainvälisen toiminnan kokeminen mielekkääksi on kiinni monesta eri tekijästä. Kansainvälisen toiminnan tulisi Kansainvälisen toiminnan ei tulisi kohdistua koko henkilöstöön ja kaikkiin oppilaisiin olla kiinteä osa arjen koulutyötä ja jatkuva prosessi olla siihen osallistuville vapaaehtoista ja lähteä heidän omasta kiinnostuksestaan olla kirjoitettuna strategiaksi ja opetussuunnitelmien perusteisiin olla koordinoitua toimintaa (kv-koordinaattori kunnassa ja/tai koulussa) olla avointa ja sellaista, että toiminnasta kertyvät kokemukset jaetaan kaikkien käyttöön saada osakseen koulun johdon tuki ja hyväksyntä. jäädä vain muutaman opettajan puuhasteluksi jäädä irrallisiksi perustyötä häiritseviksi ja henkilöstöä kuormittaviksi projekteiksi olla pakollista toimintaa kaikki eivät motivoidu jäädä vain siihen osallistuneiden tahojen tietoon. Selvityksen ohjausryhmä Vastaava asiantuntija Irma Garam, CIMO, ohjausryhmän puheenjohtaja Tulosaluepäällikko Mikko Nupponen, CIMO Ryhmäesimies Nina Rekola, CIMO Vastaava asiantuntija Nina Eskola, CIMO Ohjelma-asiantuntija Tytti Voutilainen, CIMO Kehittämispäällikko Juha Karvonen, Kuntaliitto Aluerehtori Leena Liusvaara, Salon kaupunki Opetusneuvos Paula Mattila, Opetushallitus Asiantuntija Siru Korkala työskentelee CIMOn Tietopalvelut-ryhmässä, vastuualueenaan erityisesti yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvä tutkimus- ja selvitystoiminta. FAKTAA. TIETOJA JA TILASTOJA 19

20 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on opetusministeriön hallinnonalalla toimiva asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihtoja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu myös kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin. Libris Oy 9/2009/8000. Kuvat: Hannu Piirainen, Janne Westerlund ja Satu Haavisto. CIMOn tutkimus- ja selvitystoiminta tuottaa tietoa kansainvälisen koulutusyhteistyön suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Se mm. tilastoi kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta sekä tekee erilaisia selvityksiä koulutuksen kansainvälistymisestä ja kansainvälisen koulutusyhteistyön ajankohtaisista teemoista. FAKTAA Tietoa ja tilastoja on julkaisusarja, jossa esitellään CIMOn tutkimusja selvitystoiminnan tuloksia tiivistetyssä muodossa. FAKTAA-julkaisut ilmestyvät sekä painettuina että pdf-muodossa CIMOn verkkopalvelussa. Raportit (pdf) julkaistaan Tietoa ja tilastoja -sarjassa CIMOn verkkopalvelussa osoitteessa Julkaisut ja tilastot Tutkimukset ja selvitykset. FAKTAA 1/2009 julkaisun toimitti Tiina Lehmusvaara. ISSN (painettu) ISSN (pdf) ISBN ISBN (pdf) Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.