Euroopan digitaalistrategia: keskeiset aloitteet (Ks. myös IP/10/581 ja MEMO/10/199)

Transkriptio

1 MEMO/10/200 Bryssel 19. toukokuuta Euroopan digitaalistrategia: keskeiset aloitteet (Ks. myös IP/10/581 ja MEMO/10/199) Miksi Eurooppa tarvitsee digitaalistrategian? Eurooppa tarvitsee uuden toimintasuunnitelman, jotta se voi parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa (TVT) talouden elpymisen nopeuttamiseen ja perustan luomiseen kestävälle digitaaliselle tulevaisuudelle. Uudessa toimintasuunnitelmassa ehdotetaan TVT:n tarjoamien mahdollisuuksien täysimääristä hyödyntämistä nykyisin haittaavien esteiden poistamista sekä pitkän aikavälin investointeja tulevien ongelmien minimoimiseksi. Eurooppalaisista 30 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Yhdysvalloissa ladataan musiikkia neljä kertaa enemmän kuin EU:ssa, koska EU:n laillinen tarjonta on puutteellista ja markkinat pirstaloituneet. Eurooppa on jäänyt jälkeen teollisuuskumppaneistaan, kuten Yhdysvalloista ja Japanista, TVT-tutkimukseen tehtävissä investoinneissa ja erittäin nopeiden verkkojen käyttöönotossa. Ainoastaan 1 prosentilla eurooppalaisista on mahdollisuus käyttää kuitupohjaisia nopeita verkkoja, kun Japanissa tämä osuus on 12 prosenttia ja Etelä-Koreassa 15 prosenttia. EU käyttää vain 40 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta TVT-alan tutkimukseen ja kehittämiseen. Euroopan on vastattava näihin haasteisiin ja luotava hyvä kierre, jossa TVT stimuloi EU:n taloutta. Näin voi tapahtua, kun kiinnostavia palveluja asetetaan saataville rajattomassa verkkoympäristössä ja näiden palvelujen saatavuus ja käyttö luo kysyntää nopeammille internet-yhteyksille. Nopeampien internet-yhteyksien kysyntä puolestaan luo mahdollisuuksia investoida nopeampiin verkkoihin. Kun nopeammat verkot on rakennettu ja otettu laajasti käyttöön, ne avaavat mahdollisuuksia yhä uusille innovatiivisille palveluille.

2 Digitaalistrategiassa määritellään alat, joihin EU:n toimissa on keskityttävä tämän hyvän kierteen aikaansaamiseksi. Mikä on digitaalistrategian painopiste? Strategiassa hahmotellaan seitsemän tärkeintä toimenpidealaa: - digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen - TVT-tuotteiden ja -palvelujen yhteentoimivuuden edellytysten parantaminen - internetin luotettavuuden ja tietoturvallisuuden lisääminen - paljon nykyistä nopeampien internet-yhteyksien tarjonnan varmistaminen - tutkimus- ja kehitysinvestointien lisääminen - digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen - TVT:n hyödyntäminen ratkaistaessa ilmastonmuutoksen, terveydenhuoltokulujen kasvun ja väestön ikääntymisen kaltaisia yhteiskunnallisia haasteita. Mitä keskeisiä toimia Euroopan komissio ehdottaa? Digitaaliset yhtenäismarkkinat Nyt tarvitaan uusia yhtenäismarkkinoita, jotka voivat tuottaa digitaalisen aikakauden lupaamat hyödyt. Eurooppa on edelleen kansallisten verkkomarkkinoiden tilkkutäkki, eivätkä eurooppalaiset pääse nauttimaan digitaalisten yhtenäismarkkinoiden hyödyistä. Kaupallisen ja kulttuurisisällön ja -palvelujen on voitava virrata vapaasti rajojen yli; tämän pitäisi olla saavutettavissa poistamalla sääntelyyn liittyvät esteet ja helpottamalla sähköistä maksamista ja laskutusta ja riitojen ratkaisua sekä lisäämällä kuluttajien luottamusta. Nykyisen sääntelykehyksen puitteissa voidaan tehdä ja on tehtävä enemmän telealan yhtenäismarkkinoiden luomiseksi. 2

3 Digitaalistrategiaan sisältyy muun muassa seuraavia toimia: - Edistetään musiikin lataukseen liittyvää liiketoimintaa (missä EU saavuttaa nykyisin ainoastaan 25 prosenttia Yhdysvaltojen tasosta) yksinkertaistamalla tekijänoikeuksien selvittämistä, hallintaa ja lisensointia. Jotta (verkko-)oikeuksien hallinnoinnin ohjausta, avoimuutta ja yleiseurooppalaista lisensointia voitaisiin parantaa, komissio ehdottaa vuoden loppuun mennessä oikeuksien yhteishallinnointia koskevaa puitedirektiiviä. Tilannetta arvioidaan uudelleen vuonna 2012 myöhemmin tänä vuonna annettavan vihreän kirjan pohjalta. - Vahvistetaan määräaika verkkomaksujen yhtenäismarkkinoihin siirtymiselle. Nykyisin vain 8 prosenttia verkko-ostoksia tekevistä eurooppalaisista tekee ostoksia muista maista, ja 60 prosenttia yritetyistä rajat ylittävän verkkokaupan tilauksista epäonnistuu teknisistä tai oikeudellisista syistä, kuten siksi ettei ulkomaisia luottokortteja hyväksytä. - Edistetään yksityistä ja julkista sähköistä kaupankäyntiä uudenaikaistamalla sähköisiä allekirjoituksia koskevat säännöt vuonna 2011, jotta turvallinen sähköinen todentaminen olisi yhteentoimivaa ja hyväksyttäisiin rajojen yli. - Vahvistetaan kansalaisten oikeuksia ja lisätään heidän luottamustaan saattamalla tietosuojaa koskeva EU:n sääntelykehys ajan tasalle vuoden loppuun mennessä. Euroopan komissio varmistaa lisäksi kuluttajien suojelun verkossa julkaisemalla digitaalisen säännöstön, jossa esitetään tiivistelmä kansalaisten oikeuksista verkkomaailmassa selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa. Monien kuluttajien mielestä digitaalista oikeuksista on nykyisin vaikea ottaa selkoa, koska ne ovat hajallaan erilaisissa monimutkaisissa säädöksissä. Myös muilla digitaalistrategiaan liittyvillä toimilla pyritään lisäämään kuluttajien luottamusta siihen, että he voivat tehdä verkossa hyviä kauppoja. Komissio kehittelee ajatusta EU:n luotettavuusmerkinnöistä, joita voitaisiin antaa verkkosivustoille ja erityisesti vähittäiskaupan sivustoille. Se ehdottaa myös EU:n laajuista verkkovälitteistä riidanratkaisujärjestelmää sähköistä kaupankäyntiä varten, jotta kuluttajat tietäisivät mitä tehdä, kun asiat menevät pieleen. Yhteentoimivuus ja standardit Todella digitaalisen yhteiskunnan rakentaminen edellyttää tietotekniikkatuotteiden ja -palvelujen tehokasta yhteentoimivuutta. Internet on paras esimerkki tekniikan yhteentoimivuuden voimasta. Sen avoin arkkitehtuuri on tuonut yhteentoimivat laitteet ja sovellukset miljardien käyttäjien saataville ympäri maailmaa. Jotta TVT:n käyttöönotosta saataisiin Euroopassa täysi hyöty, laitteiden, sovellusten, tietokantojen, palvelujen ja verkkojen yhteentoimivuutta on kuitenkin parannettava edelleen. Yhteentoimivuuden edellytyksiä voidaan parantaa eri tavoin. Yksi tärkeä keino on varmistaa, että saatavilla on korkealaatuisia TVT-standardeja ja että niitä käytetään etenkin julkisissa hankinnoissa ja lainsäädännössä. 3

4 Digitaalistrategiaan sisältyy muun muassa seuraavia toimia: - Ehdotetaan lainsäädäntötoimenpiteitä, joilla uudistetaan TVT-standardien noudattamista koskevia sääntöjä siten, että niissä sallitaan tiettyjen TVTfoorumien ja -konsortioiden laatimien standardien käyttäminen. Komissio puuttuu myös tilanteisiin, joissa standardeista ei ole apua, koska tärkeät markkinatoimijat eivät tue niitä. Yhtenä tavoitteena on myös parantaa julkishallintojen välistä koordinointia Euroopan uuden yhteentoimivuusstrategian ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden avulla, jotta voidaan varmistaa sähköisten viranomaispalvelujen ja muiden julkisten palvelujen yhteentoimivuus kaikkialla Euroopassa. Luottamus ja turvallisuus Eurooppalaiset eivät ota omakseen teknologiaa, johon he eivät luota digitaalinen aikakausi ei tarkoita ison veljen valvontaa eikä kyberavaruuden villiä länttä. Eurooppalaiset käyttävät yhä pidemmälle kehitettyjä verkkotoimintoja ainoastaan jos heistä tuntuu, että he ja heidän lapsensa voivat luottaa täysin verkkoihinsa. On tärkeää puuttua kasvavaan verkkorikollisuuteen, joka vaihtelee lasten hyväksikäytöstä henkilötietovarkauksiin ja verkkohyökkäyksiin, ja kehittää siihen vastatoimia. Samaan aikaan tietokantojen ja uusien tekniikoiden nopea yleistyminen luo uusia haasteita. Yksityisyyden ja henkilötietojen suoja ovat EU:n perusoikeuksia, joiden noudattamista on valvottava tehokkaasti sekä verkossa että sen ulkopuolella. Internetistä on tullut niin olennainen tietoinfrastruktuuri sekä yksityisille kansalaisille että Euroopan taloudelle yleensä, että tietojärjestelmämme ja -verkkomme on tehtävä kestäviksi ja turvallisiksi kaikkien uusien uhkien suhteen. Digitaalistrategiaan sisältyy muun muassa seuraavia toimia: - Perustetaan Eurooppaan nopea reagointijärjestelmä verkkohyökkäysten varalta, mukaan luettuna tietotekniikan kriisiryhmien (CERT-ryhmien) verkosto, ja ehdotetaan vuonna Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) aseman vahvistamista. - Ehdotetaan vuonna tiukempia säädöksiä tietojärjestelmiin kohdistuvien verkkohyökkäysten torjumiseksi sekä ehdotetaan vuoden 2013 loppuun mennessä tähän liittyviä sääntöjä, jotka koskevat kyberavaruuteen Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla sovellettavaa toimivaltaa. Euroopan komissio tukee myös vihjelinjoja, joihin lapset ja vanhemmat voivat ilmoittaa laittomasta verkkosisällöstä, ja tekee yhteistyötä EU-maiden kanssa verkkoturvallisuutta koskevan opetuksen tarjoamiseksi kouluissa. EU:n tarkistetun sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmän mukaan operaattoreiden ja palveluntarjoajien on ilmoitettava henkilötietojen suojan loukkauksista (ks. MEMO/09/568). Parhaillaan käynnissä olevan EU:n yleisen tietosuojakehyksen uudelleentarkastelun yhteydessä selvitetään myös mahdollisuutta laajentaa tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuutta. 4

5 Nopeat ja ultranopeat internet-yhteydet Nopeita internet-yhteyksiä tarvitaan, jotta talous voisi kasvaa voimakkaasti ja luoda työpaikkoja ja hyvinvointia ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää haluamiaan sisältöjä ja palveluja. Eurooppa tarvitsee laajasti saatavilla olevia ja hinnoiltaan kilpailukykyisiä nopeita ja ultranopeita internet-yhteyksiä. EU:n tavoitteena on saada peruslaajakaistayhteys kaikkien eurooppalaisten ulottuville vuoteen 2013 mennessä sekä varmistaa, että vuoteen 2020 mennessä i) kaikkien eurooppalaisten saatavilla on paljon nopeammat (30 Mbit/s tai enemmän) internet-yhteydet ja ii) vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on internet-yhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. Jotta nämä kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa, on kehitettävä kattava politiikka, joka perustuu erilaisten teknologioiden yhdistelmään ja jossa keskitytään kahteen rinnakkaiseen päämäärään: ensinnäkin taataan laajakaistan yleinen saatavuus (kiinteän verkon ja langattoman tekniikan yhdistelmällä) siten, että liittymänopeuksissa päästään asteittain vähintään arvoon 30 Mbit/s, ja pidemmällä aikavälillä edistetään ultranopeat internet-yhteydet (yli 100 Mbit/s) mahdollistavien seuraavan sukupolven liityntäverkkojen (NGA-verkkojen) käyttöönottoa suuressa osassa EU:n aluetta. Digitaalistrategiaan sisältyy muun muassa seuraavia toimia: - Varmistetaan, että paljon nykyistä nopeammat internet-yhteydet ovat kaikkien eurooppalaisten saatavilla vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Euroopan komissio julkaisee vuonna laajakaistaa koskeva tiedonannon, jossa esitetään yhteinen kehys EU:n ja jäsenvaltioiden toimille; tiedonannossa muun muassa selvitetään keinoja houkutella pääomaa investointeihin erillisten takausten kautta (EIP:n ja EU:n varojen tuella). Lisäksi komissio esittää kunnianhimoisen eurooppalaisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman ja antaa suosituksen, jolla pyritään kannustamaan investointeja kilpailtuihin seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin. Tutkimus ja innovointi Euroopan on investoitava enemmän t&k:hon ja varmistettava, että parhaat ideat päätyvät markkinoille. Koska TVT tuottaa merkittävän osan kokonaislisäarvosta sellaisilla Euroopan teollisuuden vahvuusalueilla kuin ajoneuvoteollisuudessa (25 %), kuluttajalaitteiden valmistuksessa (41 %) sekä terveysalalla ja lääketieteellisessä teollisuudessa (33 %), TVT:hen tehtävien t&k-investointien puute uhkaa EU:n koko valmistus- ja palvelusektoria. Investointivaje liittyy ensinnäkin siihen, että julkisen sektorin t&k-panostukset ovat heikkoja ja hajanaisia. EU:n julkinen sektori käyttää vuodessa alle 5,5 miljardia euroa TVT:n t&k:hon, mikä jää kauas jälkeen kilpailevista talouksista. Toiseksi markkinoiden epäyhtenäisyys ja tutkimusrahoituksen hajanaisuus rajoittavat TVT:tä innovoivien yritysten (erityisesti pk-yritysten) kasvua ja kehitystä. Kolmanneksi Eurooppa on hidas ottamaan käyttöön TVT-pohjaisia innovaatioita. Väestön ikääntymisen tai ympäristökriisien kaltaiset yhteiskunnalliset haasteet ovat merkittävä innovointia ajava voima, mutta Eurooppa hyödyntää heikosti innovaatioiden hankintaa ja t&k-hankintaa julkisten palvelujensa laadun ja suoritustason parantamiseksi. 5

6 Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan digitaalistrategiassa muun muassa seuraavilla toimilla: - Vauhditetaan yksityisiä investointeja hyödyntämällä esikaupallisia hankintoja ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, käyttämällä rakennerahastoja tutkimukseen ja innovointiin sekä kasvattamalla TVT:hen suunnattua t&kbudjettia edelleen 20 prosenttia vuodessa ainakin tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman keston ajan. Lisäksi komissio kehittää kevyitä ja nopeita keinoja, joilla pk-yritykset ja nuoret tutkijat voisivat saada EU-rahoitusta TVT-tutkimukseen. Komissio on myös kehottanut EU:n jäsenvaltioita kaksinkertaistamaan TVT:n t&k:hon vuosittain myönnettävän julkisen rahoituksen 5,5 miljardista eurosta 11 miljardiin euroon (sisältää EU:n ohjelmista myönnettävän rahoituksen) siten, että myös yksityinen rahoitus saadaan nousemaan vastaavansuuruisesti 35 miljardista eurosta 70 miljardiin euroon. Digitaalinen lukutaito, osaaminen ja osallisuus tietoyhteiskuntaan Digitaalisen aikakauden tulisi merkitä voimaannuttamista ja valtaistumista; taustan tai osaamisen ei pitäisi muodostaa estettä näiden mahdollisuuksien hyödyntämiselle. Kun yhä useammat arkiset askareet työpaikan hakemisesta ja veroilmoituksen täyttämisestä aina matkalippujen varaamiseen suoritetaan verkossa, internetistä on tullut erottamaton osa monien eurooppalaisten arkea. Yli puolet eurooppalaisista (250 miljoonaa) käyttää internetiä päivittäin, mutta 150 miljoonaa eurooppalaista noin 30 prosenttia väestöstä ei ole käyttänyt sitä koskaan. Usein he sanovat, ettei heillä ole tarvetta siihen tai että se on liian kallista. Tämä ryhmä koostuu suurelta osin vuotiasta sekä vähätuloisista, työttömistä tai heikommin koulutetuista. Lisäksi Eurooppa kärsii yhä pahenevasta ammatillisten TVT-taitojen vajeesta, ja vuoteen 2015 mennessä Euroopassa saattaa puuttua osaavia tekijöitä jopa tietotekniikka-alan työpaikan täyttämiseksi. Nämä puutteet jättävät monet kansalaiset digitaalisen yhteiskunnan ja talouden ulkopuolelle ja heikentävät myönteistä vaikutusta, joka TVT:n käytöllä voi olla tuottavuuden kasvuun. Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan digitaalistrategiassa muun muassa seuraavilla toimilla: - Kavennetaan digitaitojen vajetta edistämällä TVT-taitoja koskevien aloitteiden tiiviimpää koordinointia jäsenvaltioiden tasolla erityisesti ehdottamalla digitaalista lukutaitoa ja osaamista yhdeksi Euroopan sosiaalirahaston ensisijaiseksi alaksi. - Edistetään TVT-taitojen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista työmarkkinoilla kehittämällä vuoteen 2012 mennessä välineitä TVT-ammattilaisten ja -käyttäjien taitojen määrittelyä varten, jotta tiettyjä TVT-taitoja omaavia työntekijöitä hakevat yritykset voivat helposti verrata hakijoiden taitoja. Punnittuaan eri vaihtoehtoja komissio antaa viimeistään vuonna 2012 ehdotuksen, jolla pyritään varmistamaan, että julkisia palveluja tarjoavat verkkosivut ovat kaikkien kansalaisten, myös ikääntyneiden ja vammaisten, käytettävissä vuoteen 2015 mennessä. 6

7 TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt Älykäs teknologian käyttö ja informaation hyödyntäminen auttaa vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen. TVT:n käyttö ja soveltaminen on perusedellytys sille, että Eurooppa voi vastata tuleviin haasteisiin, joita ovat muun muassa ikääntyvän yhteiskunnan tukeminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, energiankulutuksen vähentäminen, liikenteen tehokkuuden ja liikkuvuuden parantaminen, potilaiden valtaistaminen sekä vammaisten osallisuuden varmistaminen. Näihin ongelmiin pyritään vastaamaan digitaalistrategiassa muun muassa seuraavilla toimilla: - Varmistetaan, että TVT-sektori toimii tiennäyttäjänä omien kasvihuonekaasupäästöjensä ilmoittamisessa ja hyväksyy vuoden 2011 loppuun mennessä yhteiset menetelmät ja toimii näin esikuvana muille energiaintensiivisille aloille. - Toteutetaan laajamittaisia pilottihankkeita, joissa eurooppalaisille tarjotaan verkossa suojattu pääsy terveystietoihinsa, jotta he voivat antaa myös lääkäreille pääsyn terveystietoihinsa riippumatta siitä, missä kulloinkin ovat. - Parannetaan eurooppalaisten turvallisuutta ja lääketieteellisen avun saantia esimerkiksi ulkomailla sattuvissa hätätilanteissa määrittelemällä potilasasiakirjoihin sisällytettävät vähimmäisterveystiedot, joita voidaan käyttää sähköisesti kaikkialla EU:ssa. - Parannetaan Euroopan kulttuuriperinnön saatavuutta verkossa ehdottamalla kestävää rahoitusmallia EU:n julkiselle digitaalikirjastolle Europeanalle ja Euroopan kulttuuriteosten digitoinnille. - Tehdään sähköisistä viranomaispalveluista jokapäiväinen hyödyke Euroopan kansalaisille ja yrityksille laatimalla luettelo yhteisistä rajat ylittävistä palveluista, joiden avulla yritykset voivat toimia riippumattomasti tai kansalaiset voivat asua missä tahansa EU:ssa, sekä luomalla järjestelmiä sähköisten henkilöllisyyksien vastavuoroista tunnustamista varten. Nämä ja monet muut toimet tekevät digitaalistrategiasta kunnianhimoisen toimintasuunnitelman tulevilla vuosille. Milloin digitaalistrategia toteutetaan? Tänään julkistettuun strategiaan sisältyy laaja joukko toimenpiteitä, jotka toteutetaan tai joita ehdotetaan seuraavien kahden-kolmen vuoden kuluessa; jatkotoimia toteutetaan vuoteen 2015 saakka. Aloite kehittyy ja etenee seuraavien 10 vuoden aikana yhtenä Eurooppa strategian lippulaivahankkeena, jolla pyritään saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut tavoitteet. Toteuttaako Euroopan komissio digitaalistrategian yksin? Kuinka sidosryhmät voivat osallistua? Jotta tämä kunnianhimoinen ohjelma voitaisiin toteuttaa käytännössä, Euroopan komissio tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin (säännöllisen vuoropuhelun kautta) ja jäsenvaltioiden (korkean tason edustajien ryhmän kautta) sekä kaikkien asiasta kiinnostuneiden sidosryhmien kanssa kaikilla tasoilla kaikissa jäsenvaltioissa. Komissio järjestää alakohtaisia sidosryhmien foorumeja sekä vuotuisen digitaalistrategian yleiskokouksen, jossa arvioidaan edistystä ja esiin nousevia haasteita. 7

8 Liite 1: Keskeiset toimet Elinvoimaiset digitaaliset yhtenäismarkkinat Avaintoimi 1: Yksinkertaistetaan tekijänoikeuksien selvittämistä, hallintaa ja rajat ylittävää lisensointia seuraavasti: Parannetaan (verkko-)oikeuksien hallinnoinnin ohjausta, avoimuutta ja yleiseurooppalaista lisensointia ehdottamalla oikeuksien yhteishallinnointia koskevaa puitedirektiiviä. Luodaan oikeudellinen kehys, jolla helpotetaan kulttuuriteosten digitointia ja levittämistä Euroopassa ehdottamalla orpoteoksia koskevaa direktiiviä ja käymällä sidosryhmien kanssa vuoropuhelua loppuunmyytyjä teoksia koskevista lisätoimenpiteistä, joita täydentävät oikeuksia koskevat tietokannat. Tarkastellaan uudelleen julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annettua direktiiviä, etenkin sen soveltamisalaa sekä käyttö- ja hyödyntämismaksujen perimistä koskevia periaatteita. Avaintoimi 2: Varmistetaan yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) loppuun saattaminen, tarvittaessa hyväksymällä sitovia oikeudellisia toimenpiteitä, joissa vahvistetaan siirtymisen määräaika, sekä helpotetaan sähköistä laskutusta koskevan yhteentoimivan eurooppalaisen kehyksen luomista antamalla tiedonanto sähköisestä laskutuksesta ja perustamalla laaja-alainen sidosryhmien foorumi. Avaintoimi 3: Ehdotetaan sähköisiä allekirjoituksia koskevan direktiivin tarkistusta, jotta saataisiin oikeudellinen kehys turvallisten sähköisten todentamisjärjestelmien rajat ylittävälle tunnustamiselle ja yhteentoimivuudelle. Avaintoimi 4: Tarkastellaan uudelleen tietosuojaa koskevaa EU:n sääntelykehystä, jotta voidaan lisätä yksityishenkilöiden luottamusta ja vahvistaa heidän oikeuksiaan. Yhteentoimivuus ja standardit Avaintoimi 5: Ehdotetaan osana EU:n standardointipolitiikan uudelleentarkastelua TVT:n yhteentoimivuutta koskevia oikeudellisia toimenpiteitä, joilla uudistetaan TVT-standardien noudattamista koskevia eurooppalaisia sääntöjä siten, että niissä sallitaan tiettyjen TVT-foorumien ja -konsortioiden laatimien standardien käyttäminen. Luottamus ja turvallisuus Avaintoimi 6: Esitetään korkean tason verkko- ja tietoturvapolitiikan lujittamiseen tähtääviä toimenpiteitä, joihin kuuluvat myös lainsäädäntöaloitteet, kuten Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) nykyaikaistamista koskeva aloite, ja toimenpiteet, jotka mahdollistavat entistä nopeamman reagoimisen verkkohyökkäyksiin, kuten EU:n toimielinten CERT. Avaintoimi 7: Esitetään vuonna toimenpiteitä, myös lainsäädäntöaloitteita, tietojärjestelmiin kohdistuvien verkkohyökkäysten torjumiseksi sekä vuoden 2013 loppuun mennessä tähän liittyviä sääntöjä, jotka koskevat kyberavaruuteen Euroopassa ja Suunniteltu ajankohta

9 kansainvälisellä tasolla sovellettavaa toimivaltaa. Nopeat ja ultranopeat internet-yhteydet Avaintoimi 8: Julkaistaan laajakaistaa koskeva tiedonanto, jossa esitetään yhteinen kehys EU:n ja jäsenvaltioiden toimille, jotta Eurooppa strategiassa asetetut laajakaistaa koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa, muun muassa: Vahvistetaan ja rationalisoidaan tässä kehyksessä nopeille laajakaistaverkoille EU:n välineistä (esim. Euroopan aluekehitysrahasto, Maaseudun kehittämisohjelma, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Euroopan laajuiset verkot, Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma) annettavaa rahoitusta vuoden 2014 loppuun mennessä ja selvitetään keinoja houkutella pääomaa laajakaistainvestointeihin erillisten takausten kautta (EIP:n ja EU:n varojen tuella). Ehdotetaan vuonna kunnianhimoista eurooppalaista radiotaajuuspoliittista ohjelmaa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä varten; tarkoituksena on luoda koordinoitu ja strateginen taajuuspolitiikka EU:n tasolla, jotta voidaan tehostaa taajuuksien hallintaa ja maksimoida kuluttajille ja teollisuudelle koituvat hyödyt. Annetaan vuonna suositus, jolla pyritään kannustamaan investointeja kilpailtuihin seuraavan sukupolven liityntäverkkoihin selkeillä ja tehokkailla sääntelytoimenpiteillä. Tutkimus ja innovointi Avaintoimi 9: Vauhditetaan yksityisiä investointeja hyödyntämällä strategisesti esikaupallisia hankintoja ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, käyttämällä rakennerahastoja tutkimukseen ja innovointiin sekä kasvattamalla TVT:hen suunnattua t&k-budjettia edelleen 20 prosenttia vuodessa ainakin seitsemännen puiteohjelman keston ajan. Digitaalisen lukutaidon, osaamisen ja osallisuuden parantaminen Avaintoimi 10: Ehdotetaan digitaalista lukutaitoa ja osaamista yhdeksi Euroopan sosiaalirahastoa koskevan asetuksen ( ) ensisijaiseksi alaksi. Avaintoimi 11: Kehitetään eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen ja Europass-todistukseen liittyviä välineitä TVT-ammattilaisten ja -käyttäjien taitojen määrittelyä ja tunnustamista varten sekä kehitetään TVT-ammatteja koskeva eurooppalainen kehys TVT-ammattilaisten taitojen ja liikkuvuuden lisäämiseksi kaikkialla Euroopassa. TVT:n yhteiskunnalliset hyödyt EU:ssa Avaintoimi 12: Arvioidaan, onko TVT-sektori ottanut määräajassa käyttöön yhteisiä mittausmenetelmiä sektorin oman energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi, sekä ehdotetaan tarvittaessa lainsäädäntötoimia. Avaintoimi 13: Toteutetaan pilottihankkeet, jotta eurooppalaisilla olisi verkossa suojattu pääsy terveystietoihinsa viimeistään vuonna 2015 ja jotta etälääketieteen palvelut olisivat laajamittaisesti käytössä Suunniteltu ajankohta

10 viimeistään vuonna Avaintoimi 14: Ehdotetaan suositusta yhteisistä vähimmäispotilastiedoista, jotta voidaan varmistaa potilasasiakirjojen yhteentoimivuus, kun niitä käytetään tai vaihdetaan sähköisesti jäsenvaltioiden välillä. Avaintoimi 15: Ehdotetaan kestävää rahoitusmallia EU:n julkiselle digitaalikirjastolle Europeanalle ja sisällön digitoinnille. Avaintoimi 16: Ehdotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä sähköisen tunnistamisen ja todentamisen vastavuoroisesta tunnustamisesta koko EU:ssa perustuen online-todentamispalveluihin, jotka on määrä ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa (jotka voivat käyttää soveltuvimpia joko julkisen tai yksityisen tahon myöntämiä virallisia henkilötodistuksia). Suunniteltu ajankohta

11 Liite 2: Keskeiset suoritustavoitteet Indikaattorit on otettu pääasiassa vuosien vertailuarviointikehyksestä 1, jonka EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät marraskuussa Laajakaistatavoitteet: Peruslaajakaista kaikille viimeistään vuonna 2013: peruslaajakaista kattaa 100 prosenttia EU:n kansalaisista. (Perustaso: DSL:n kokonaiskattavuus (prosentteina EU:n kokonaisväestöstä) oli 93 prosenttia joulukuussa 2008.) Nopea laajakaista viimeistään vuonna 2020: 30 Mbit/s tai nopeampi laajakaista kattaa 100 prosenttia EU:n kansalaisista. (Perustaso: 23 prosenttia laajakaistayhteyksistä oli nopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s tammikuussa.) Ultranopea laajakaista viimeistään vuonna 2020: 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista olisi oltava internet-yhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mbit/s. (Ei perustasoa) 2. Digitaaliset yhtenäismarkkinat: Sähköisen kaupankäynnin edistäminen: 50 prosentin väestöstä olisi tehtävä verkkoostoksia viimeistään vuonna (Perustaso: Vuonna prosenttia vuotiaista oli tilannut tavaroita tai palveluita yksityiskäyttöön viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.) Rajat ylittävä sähköinen kaupankäynti: 20 prosentin väestöstä olisi tehtävä rajat ylittäviä verkko-ostoksia viimeistään vuonna (Perustaso: Vuonna prosenttia vuotiaista oli tilannut tavaroita tai palveluita toisesta EU-maasta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana.) Yritysten sähköinen kaupankäynti: 33 prosentin pk-yrityksistä olisi harjoitettava verkkokauppaa tai tehtävä verkossa hankintoja viimeistään vuonna (Perustaso: Vuonna prosenttia yrityksistä teki verkossa hankintoja ja 12 prosenttia harjoitti verkkokauppaa summalla, joka vastaa vähintään yhtä prosenttia liikevaihdosta tai ostojen kokonaismäärästä.) Telepalvelujen yhtenäismarkkinat: verkkovierailuhintojen ja kansallisten hintojen eron olisi lähestyttävä nollaa viimeistään vuonna (Perustaso: Vuonna 2009 keskimääräinen verkkovierailuhinta oli 0,38 senttiä/minuutti (soitettu puhelu), kun taas kaikkien puhelujen keskimääräinen hinta EU:ssa oli 0,13 senttiä/minuutti (verkkovierailut mukaan luettuna).) 1 Ks. lisätietoja vuosien vertailuarviointikehyksestä; se muodostaa viitekehyksen tietoyhteiskuntaa koskevien tilastojen kokoamiselle, ja siinä luetellaan vertailuarvioinnissa käytettävät keskeiset indikaattorit. 11

12 3. Digitaalinen osallisuus: Kasvatetaan internetin säännöllinen käyttö 60 prosentista 75 prosenttiin viimeistään vuonna 2015 ja 41 prosentista 60 prosenttiin heikommassa asemassa olevien käyttäjien osalta. (Perusluvut ovat vuodelta 2009.) Puolitetaan viimeistään vuonna 2015 sen väestön osuus, joka ei ole koskaan käyttänyt internetiä (15 prosenttiin). (Perustaso: Vuonna prosenttia vuotiaista ei ollut koskaan käyttänyt internetiä.) 4. Julkiset palvelut: Sähköiset viranomaispalvelut viimeistään vuonna 2015: 50 prosenttia kansalaisista käyttää sähköisiä viranomaispalveluja ja yli puolet heistä palauttaa täytettyjä verkkolomakkeita. (Perustaso: Vuonna prosenttia vuotiaista oli käyttänyt sähköisiä viranomaispalveluja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, ja 47 prosenttia heistä käytti sähköisiä viranomaispalveluja täytettyjen lomakkeiden lähettämiseen.) Rajat ylittävät julkiset palvelut: Verkossa ovat viimeistään vuonna 2015 saatavilla kaikki keskeiset rajat ylittävät julkiset palvelut, joita koskevan luettelon jäsenvaltiot hyväksyvät vuoden 2011 loppuun mennessä. (Ei perustasoa) 5. Tutkimus ja innovointi: TVT:n t&k-menojen kasvu: Julkiset investoinnit kaksinkertaistetaan 11 miljardiin euroon. (Perustaso: TVT-alalle osoitetut valtion t&k-määrärahat (ICT GBAORD) olivat 5,7 miljardia euroa vuoden 2007 nimellisarvolla mitattuna.) 6. Vähähiilinen talous: Vähän energiaa kuluttavan valaistuksen edistäminen: Valaistuksen energiankulutus putoaa viimeistään vuonna 2020 yhteensä vähintään 20 prosenttia. (Ei perustasoa) 12