Tulosta. Reviisori1/2009. ilman pomotusta. Kehitysvammaliitossa. VTV valvomaan vaalirahoitusta. Valtion velka hyvissä käsissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulosta. Reviisori1/2009. ilman pomotusta. Kehitysvammaliitossa. VTV valvomaan vaalirahoitusta. Valtion velka hyvissä käsissä"

Transkriptio

1 Reviisori1/2009 Kehitysvammaliitossa Tulosta ilman pomotusta VTV valvomaan vaalirahoitusta Valtion velka hyvissä käsissä Valtiontalouden tarkastusviraston asiakaslehti

2 Sisältö Reviisori 1/2009 Julkaisija Valtiontalouden tarkastusvirasto Päätoimittaja Tuomas Pöysti Toimituskunta Esa Tammelin (puheenjohtaja) Heli Aalto (toimituspäällikkö) Riitta-Liisa Heikkilä Markku Heikkinen Lassi Perkinen Toimitussihteeri Minna Suihkonen Unionimedia Oy (09) Kiva ilmapiiri työpaikalla ei takaa tuloksellisuutta, mutta paha olo tuo varmemmin huonon tuloksen, toteaa työja organisaatiopsykologian professori Anna-Liisa Elo. Sivut Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Hyvinvoinnilla tulosta? 6 Tilaa ja valtaa työntekijöille 8 JHTT-lakia uudistettiin 9 Juha Siltala: Työniloa ja tuottavuutta 10 Vaalirahoituksen valvonta VTV:lle 12 Tasaisesti turbulenssissa 15 VTV mukana pohjoismaisessa rinnakkaistarkastuksessa 18 Talousarviosäädökset uudistuvat 19 VTV isännöi finanssipoliittisia työpajoja 19 Nimimuutoksia VTV:n toimintayksiköissä Taitto Mikko Taipale Unionimedia Oy Kannen kuva Pekka Sipola Hyvä valtionvelan hoito säästää veronmaksajilta miljoonia. Sivut Painopaikka Miktor Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Lehti on maksuton. ISSN Pdf-verkkolehden ISSN Yhteispohjoismainen tarkastus paljasti, että Pohjoismaiden sähköhuollon valmiutta on parannettava. Sivut 16 17

3 Pääkirjoitus Pidetään turvaverkko kunnossa Ajatellaanpa tilannetta, jossa valtio ei pystyisikään maksamaan velvoitteitaan tai saamaan lainaa. Tilanne olisi vakava koko yhteiskunnalle. Valtion rahoituksenhallinta, joka koostuu valtion kassan- ja velanhallinnasta, on osa yhteiskuntamme turvaverkkoa. Valtion kassan- ja velanhallinnan merkitys korostuu nyt käsillä olevan kansainvälisen rahoituskriisin ja syvän taloudellisen taantuman oloissa. Valtiolla on merkittävä rooli kansantalouden vakauttajana ja luottolaitosten toiminnan viimekätisenä turvaajana. Valtioiden roolina on turvata rahoitusjärjestelmän toimivuus vakavissa kriiseissä ja suojata järjestelmää siihen kohdistuvilta riskeiltä. Tehtävä edellyttää, että valtion oma kassan- ja velanhallinta ovat kunnossa. Valtioiden kassakriisit ovat olleet useissa maissa todellisuutta vuonna 2008 ja Suomi on osallistunut Latvian ja Islannin valtioiden rahoitusjärjestelyihin. Valtiot lainaavat tällä hetkellä miljardien, jopa kymmenien miljardien eurojen arvosta viikoittain. Suomen valtionvelka on kasvamassa seuraavien neljän vuoden aikana niin euromäärältään kuin bruttokansantuoteosuudeltaan kaksinkertaiseksi. Tämä teettää valtion velanhoitajilla työtä. Hyvästä velanhallinnasta on tullut lainojen saatavuuteen ja velan kustannuksiin vaikuttava seikka. Ammattitaitoisella velanhoidolla voidaan säästää merkittävästi korko- ja muissa velkaan liittyvissä kustannuksissa. Hyvä velanhallinta vähentää osaltaan maan haavoittuvuutta taloudellisista ja rahoitusmarkkinahäiriöistä. Valtion kassanhallinnan tarkoituksena on turvata valtion maksuvalmius kaikissa olosuhteissa hyväksyttävällä riskitasolla. Maksuvalmiuden tarpeet ylittävät kassavarat on sijoitettava turvallisella tavalla. Kansainvälisen rahoituskriisin oloissa kassavarojen lyhytaikaiseen sijoittamiseen liittyvät vastapuoliriskit muun muassa riski vastapuolen maksukyvyttömyydestä ovat lisääntyneet. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut ja arvioinut valtion kassanhallinnan ja valtion velanhallinnan tilaa vuonna 2008 ja 2009 valmistuneissa tuloksellisuustarkastuksissa. Valtion velanhallinta, sen valvonta ja riskien hallinnan organisaatiot ja toimintatavat noudattavat tarkastusviraston mukaan periaatteita, joita pidetään kansainvälisesti parhaina käytäntöinä. Valtion kassanhallinnan operatiivinen toteutus todettiin tarkastuksessa tehokkaaksi ja ohjeiden mukaiseksi. Kehittämistarpeita havaittiin valtion talousarviota koskevassa lainsäädännössä ja budjetointikäytännöissä. Valtio on lainsäädännöstä ja budjetointikäytännöistä johtuen ottanut talousarviossa budjetoitua lainaa silloinkin, kun lainanottoon ei olisi ollut valtion maksuvalmiuden kannalta tarvetta. Tästä on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia ja tarpeettomia riskejä. Budjetointikäytäntöä on tarkastuksen perusteella jo kehitetty. Talousarviossa on annettu valtuus jättää budjetoitua lainaa tietyn enimmäismäärän rajoissa ottamatta siltä osin kuin lainanotto ei ole maksuvalmiuden kannalta tarpeellista ja lainanottotarve on korvautunut arvioitua suuremmilla tuloilla. Valtion talousarviota koskevaan lainsäädäntöön harkitaan muutoksia, jotka mahdollistaisivat tehokkaamman ja joustavamman valtion kassanhallinnan. Oikeaan ajoitettu tarkastustoiminta on ollut osaltaan turvaamassa ja kehittämässä valtion rahoituksenhallintaa. Jatkossa valtion rahoituksenhallintaa on entistä enemmän tarkasteltava kokonaisuutena siten, että siinä käsitellään valtion talousarviotalouden lisäksi kaikkia talousarvion ulkopuolella olevia valtion rahastoja ja muita, kokonaan valtion vastuulla toimivia talousyksiköitä. Lisäksi konsernin rahoituksenhallinnan näkökulman tulee käsittää valtion velan ja kassavarojen lisäksi kaikki rahoitusomaisuudeksi luettavat varat. Tuomas Pöysti päätoimittaja [ Valtion kassan- ja velanhallinnan merkitys korostuu rahoituskriisin ja taantuman oloissa.

4 Kun ihmiset voivat paremmin, yritys säästyy monilta kuluilta. Toisaalta tyytyväiset ja hyvinvoivat ihmiset ovat tuottavia ja innovatiivisia, Anna-Liisa Elo huomauttaa. Y

5 Hyvinvoinnilla tulosta? Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys ei ole automaattinen. Selvää kuitenkin on, että paha olo synnyttää huonoja tuloksia, sanoo professori Anna-Liisa Elo. Yleinen uskomus on, että työhyvinvoinnin parantaminen vaikuttaa suoraan työyhteisön toiminnan tuloksellisuuteen. Saadaanko kivassa ilmapiirissä aikaan tuloksia? Työ- ja organisaatiopsykologian professori Anna-Liisa Elon mukaan asia ei ole niin yksinkertainen. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteys nähdään yleensä suorempana ja yksiselitteisempänä kuin tutkimuksella on pystytty todistamaan. Varmasti kiva ilmapiiri luo työhyvinvointia, mutta ei se tuloksellisuutta takaa. Paha olo tuo varmemmin huonon tuloksen, Elo huomauttaa. Työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyttä ja työkyvyn edistämisen taloudellisia vaikutuksia on Anna-Liisa Elon mukaan tutkittu yllättävän vähän. Eri alojen tutkijoiden väliltä puuttuu yhteistyö. Tuloksellisuuden tutkimus nojaa usein työmotivaation ja johtamisen teorioihin, hyvinvointitutkimus puolestaan työstressin teorioihin. Ilmapiiri vaikuttaa tulokseen Sairauspoissaolot ovat esimerkki, joka kertoo sekä työhyvinvoinnista että tuloksellisuudesta. Kun ihmiset voivat työpaikallaan hyvin, he sairastavat vähemmän ja rahaa säästyy. Terveet ihmiset myös saavat aikaan enemmän kuin sairaat. Työyhteisöissä tehtyjen toimien taloudelliset hyödyt kuitenkin vaihtelevat eri aloilla ja erityyppisessä työssä. Pitäisi tutkia, miten erilaiset hyvinvointihankkeet, interventiot ja koulutukset parantavat tuloksellisuutta, Anna-Liisa Elo pohtii. Hän johti Työterveyslaitoksen evaluaatiotutkimusta, jossa arvioitiin Helsingin kaupungin rakennusviraston laajan kehittämishankkeen onnistumista. Rakennusviraston hankkeen tarkoituksena oli lähijohtamista ja työyhteisöjen toimintaa kehittämällä parantaa työkykyä ja torjua ennenaikaista eläkkeelle jäämistä. Elon tutkimuksen mukaan työhyvinvoinnin edistäminen paransi psykososiaalisia työoloja ja ylläpiti työkykyä pitkään. Tiedonkulku työyhteisöissä lisääntyi ja kiire väheni. Hyvä tiedonkulku ja ilmapiiri ovat organisaatioteorioiden valossa myös tuloksellisen toiminnan perusta. Siksi voidaan olettaa, että hanke paransi myös tuloksellisuutta, vaikkei sitä alunperin tutkittu. Myöhemmässä tutkimuksessa paljastui, että myös työntekijät olivat tätä mieltä, Elo summaa. Kuinka työhyvinvointia sitten käytännössä edistetään? Vuorovaikutusta ja työn sisältöä kehittämällä voidaan parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia ja samalla lisätä toiminnan tuloksellisuutta. Elon mukaan paras osoitus hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteydestä on, että molemmat paranevat samoihin asioihin vaikuttamalla. Seuraavaksi tarvitaan tietoa siitä, minkälaista panostamista tarvitaan, kuinka paljon ja onko kyse suurista rahoista vai pienistä arjen teoista. Konsulteilla on monenlaisia vaihtoehtoja tarjolla, mutta niiden vertailu ja kustannustehokkuuden arviointi on vaikeaa. Fakta Esimiestyö tärkeää Hyvän henkilöstöjohtamisen ja tuloksellisuuden välillä on selkeä yhteys. Silti työhyvinvointi on harvoin mukana tuloksellisuuden tutkimuksessa. Tuloksellisesta työstä vastaavat lähiesimiehet, mutta heiltä puuttuu menetelmiä ja valmiuksia työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tasapainoiseen johtamiseen. Tuloksellisuus ei synny piiskaamisesta ja huonosta kohtelusta huonoinakaan aikoina. Silloin ei ole rahaa mennä retkille tai juhlimaan, mutta hyvinvointia luodaan arjen vuorovaikutuksessa. Kaikkina aikoina on mahdollista voida hyvin työpaikalla, Elo huomauttaa. Professorin mukaan vahvaa tieteellistä näyttöä työhyvinvointihankkeiden positiivisesta vaikutuksesta tuloksellisuuteen ei aina saada. Euromääräisiä säästöjä on vaikea laskea. Silti löytyy esimerkkejä, jotka kertovat huomattavistakin säästöistä hankkeiden tuloksena. Elo muistuttaa, että työntekijöiden terveys on arvo sinänsä. Ei sitä tarvitse tuloksellisuudella perustella, että ihmisestä kannattaa pitää huolta. Anna-Liisa Elo Filosofian tohtori Anna-Liisa Elo toimii työn ja organisaatioiden psykologian professorina Tampereen yliopistossa. Toisen puolen työstään Elo tekee vanhempana tutkijana Työterveyslaitoksella. Marjo Mikola/Unionimedia kuva Markus Sommers

6 Tilaa ja valtaa työntekijöille K Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuo uskoo, että hyvinvoiva henkilöstö työskentelee tehokkaammin. Kehitysvammaliiton toiminta on paljon monipuolisempaa kuin nimi antaa ymmärtää. Toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuon mukaan Kehitysvammaliiton toimintaa voi luontevimmin verrata konsulttialaan. Liitto tekee tutkimusta sekä kouluttaa ja konsultoi palveluntuottajia, esimerkiksi Helsingin kaupunkia, henkilöstön ja toiminnan kehittämisessä. Liitto myös kehittää teknologiaa. Se on muun muassa tehnyt esteettömät verkkosivut. Esteettömyys tarkoittaa, että sivut ovat selkeät ja yksiselitteiset ja niiden informaatio muuntuu helposti eri apuvälineille ja aisteille. Kehitysvammaliiton sivuista on tehty selkokielinen versio, ja tiedot voi lukemisen lisäksi kuunnella. Kiitosta henkilöstölle [ Henkilöstö mahdollistaa johtamistyylin, jossa ihmisille annetaan tilaa ja valtaa. Neuvotteluhuoneen seinällä on rivissä kehystettyjä todistuksia menestyksestä Suomen parhaat työpaikat -selvityksessä. Kehitysvammaliitto on ollut yhden kerran toisella sijalla julkisten organisaatioiden sarjassa ja kaksi kertaa kolmannella sijalla. Osallistumme selvitykseen säännöllisesti. Se on meille keino saada arvio henkilöstöjohtamisemme tasosta, Sinervuo kertoo. Suomen parhaat työpaikat -selvitys koostuu kyselyistä, joissa kartoitetaan henkilöstön luottamusta sekä organisaation johtamiskäytäntöjä ja työympäristöasioita. Sinervuo kiittää sijoituksista hyvää ja ammattitaitoista henkilöstöä. He ovat mahdollistaneet johtamistyylin, jossa ihmisille annetaan tilaa ja valtaa, hän kuvailee. Kehitysvammaliitossa työskentelee noin 80 ihmistä. Enemmistöllä on suunnittelijan vakanssi. Taustaltaan työntekijät ovat lähinnä tutkijoita, it-alan osaajia tai kasvatustieteilijöitä. Reilussa kuudessa vuodessa, Veli-Pekka Sinervuon tultua liiton toiminnanjohtajaksi, henkilöstömäärä on kasvanut noin neljänneksen. Meillä on hyvän työnantajan maine. Muutamat ihmiset ovat olleet valmiita jopa tinkimään edellisen työpaikan eduista päästäkseen meille töihin, toiminnanjohtaja kehaisee. Sinervuo itse on koulutukseltaan ekonomi. Hän siirtyi liittoon Raha-automaattiyhdistyksestä. Sinervuo korostaa, että myös kolmannella sektorilla kannattaa soveltaa henkilöstöjohtamisessa liike-elämän oppeja. Liike-elämän käytäntöjä on hänen mukaansa perinteisesti vierastettu järjestöissä. Koulutus- ja kehittämistyö on kuitenkin tehty yritysmaailmassa. Johto kuuntelee Johtaminen vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin, ja hyvinvoinnin uskotaan vaikuttavan henkilöstön tekemään tulokseen.

7 Organisaatioissa ei saada asioita aikaan, jos johtaminen ei toimi, arvelee toiminnanjohtaja Veli-Pekka Sinervuo. Eija Aukio (vas.) ja Sisko Rauhala ovat viihtyneet Kehitysvammaliitossa jo vuosia. Tuloksellisuus näkyy meillä ehkä selkeimmin siinä, olemmeko haluttu yhteistyökumppani, Sinervuo määrittää. Liitossa on annettu työntekijöille paljon mahdollisuuksia vaikuttaa. Meillä on joustava työnaika. Työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu hyvin, mainitsee koordinaattori ja johdon assistentti Sisko Rauhala. Vähän väliä joku tekee 60- tai 80-prosenttista päivää äitiyslomalta tultuaan, Sinervuo lisää. Hallinnossa on luotu johtamiselle yhteiset pelisäännöt, joita myös väliportaan johtajat noudattavat. Pelisääntöjen perusperiaate on johtamisen madaltaminen. Tarpeeton pomottaminen on kitketty pois, Sinervuo kiteyttää. Työntekijät ovat tottuneet siihen, että johto kuuntelee heitä tärkeissä päätöksissä. Heillä on esimerkiksi mahdollisuus antaa palautetta suunnitteilla olevasta strategiasta tai muista tärkeistä asioista. Lisäksi heille järjestetään vapaamuotoista yhdessäoloa. Se on tärkeää, koska henkilöstö on ripoteltu Helsingin Malmilla sijaitsevan rakennuksen kolmeen kerrokseen eikä monikaan näe toisiaan päivittäin. Yhteisillä tilaisuuksilla luomme yhteishenkeä, sanoo talouspäällikkö Eija Aukio. Läsnäololla luottamusta Millä tavalla Sinervuo sitten on muuttanut liiton johtamista? Sitä pitää varmaan kysyä Siskolta. Hän oli täällä jo ennen minun tuloani, Sinervuo sanoo. Sisko Rauhalan mielestä suurin muutos oli se, että toiminnanjohtaja alkoi viettää enemmän aikaa työpaikalla. Se on tärkeää, koska muuten johtaja jää etäiseksi. Läsnäolosta syntyy luottamus, hän vastaa. Veli-Pekka Sinervuon mukaan tärkeintä on, että liitossa työskentelee raudanlujia osaajia. Toisessa työpaikassa en todennäköisesti voisi käyttää samaa johtamismallia. Terhi Nieminen/Unionimedia kuva Pekka Sipola

8 L JHTT-lakia uudistettiin Laaduntarkastuksen vahvistaminen edistää JHTT-tilintarkastuksen luotettavuutta. Lakia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista (JHTT) muutettiin syksyllä 2008 (1033/2008). Muutoksilla edistetään edelleen korkeatasoisen JHTT-tilintarkastuksen suorittamista. Lakimuutokset ovat pääasiassa tulleet voimaan vuoden 2009 alusta. Uudistuksilla on täsmennetty JHTT-tilintarkastajien laadunvarmistuksen järjestämistä. Samoin on tarkennettu Valtiontalouden tarkastusvirastossa työskentelevien JHTT-tilintarkastajien asemaa ja tarkastusviraston JHTT-tilintarkastajien työn laaduntarkastuksen järjestämistä. Lakimuutoksessa on myös huomioitu eduskunnan tilintarkastuslain (459/2007) hyväksymisen yhteydessä antama lausuma, jossa edellytettiin pikaisia toimenpiteitä KHT- ja HTM-tilintarkastajien edellytyksistä täydentää tutkintonsa JHTT-tilintarkastajaksi. Osa Fakta säädösmuutoksista tulee voimaan vuoden 2010 alusta. Laadunvarmistus paranee Lakiuudistuksessa säädettiin JHTT-tilintarkastajan velvollisuudesta osallistua JHTT-lautakunnan määräämään laaduntarkastukseen. Laaduntarkastukseen osallistuminen säädettiin siten aiempaa velvoittavammaksi osaksi JHTT-tilintarkastajana toimimista. Toimivan laaduntarkastusjärjestelmän vahvistaminen edistää JHTT-tilintarkastuksen ulkoista luotettavuutta merkittävästi. Valtiontalouden tarkastusviraston virkamiehinä toimivat tilintarkastajat ovat velvollisia osallistumaan JHTT-lautakunnan laaduntarkastukseen siltä osin kuin he hoitavat muita tilintarkastustehtäviä kuin VTV:lle säädettyä tarkastusta. Muilta osin Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo virkamiehinään toimivien tilintarkastajien tarkastustyön laatua ja järjestää laaduntarkastuksen VTV:lle säädetyissä tarkastustehtävissä. Säännöksellä on varmistettu perustuslain takaama tarkastusviraston riippumattomuus tarkastettavistaan. Valtioneuvoston alainen ja valtiovarainministeriön yhteydessä toimiva JHTT-lautakunta kuuluu itsekin tarkastusviraston tarkastettaviin. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusohjeet ja laadunhallintajärjestelmä perustuvat ylimpien ulkoisten tarkastusyksiköiden INTOSAI-järjestön (International Organisation of Supreme Audit Institutions) hyväksymiin ja julkaisemiin julkisen talouden ulkoisen tarkastuksen standardeihin. JHTT-tarkastajat VTV:ssä Valtiontalouden tarkastusvirastossa työskentelee 32 JHTT-tilintarkastajaa. Tarkastusvirasto käyttää tilintarkastusauktorisointien suorittamista yhtenä osana tarkastusviraston henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tarkastusviraston palveluksessa toimii myös auktorisoituja KHT- ja HTM-tarkastajia sekä tarkastusalan muun ammattitutkinnon suorittaneita asiantuntijoita, kuten CIA-, CFSA- ja CISA-tarkastajia. Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajien tutkinnon on voinut suorittaa vuodesta Suomessa JHTT-tarkastajia on noin 230. Jaakko Eskola

9 Vieraskynä Työniloa ja tuottavuutta Julkista sektoria on viime vuosikymmenet ruokittu pessimismillä. On selitetty julkisten palveluiden kärsivän tuottavuusvajeesta teknologiateollisuuteen verrattuna. Tuottavuutta nostaakseen valtio palkkaa kolmen eläköityvän sijaan vain noin kaksi uutta työntekijää. Enemmän tekeminen vähemmällä on luonut tunnelman, että haasteet karkaavat tavoittamattomiin. Lusitaan kohti eläkettä katkoen kammasta piikkejä. Tuottavuustavoite ja parempi jaksaminen eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois. Työmotivaatio paljastuu näennäisongelmaksi, jos puhutaan työntekijän suhtautumisesta työhön. 80 prosenttia työntekijöistä ilmoittaa kokevansa työniloa. Mutta viimeisessä työolobarometrissa 80 prosenttia koki myös aliresursoinnin suurimmaksi ongelmaksi: tekijöiden vähyyden vuoksi on aina kiire eikä työ kiitä tekijäänsä. Analyyttinen ote ongelmaan täsmentää sen ponnistuksen ja palkinnon suhteen horjumiseksi. Oman vaikutuksen kokeminen on tärkein jaksamiskannuste. Suomalainen työelämä tuntee vain on- ja off -nappulat: joko sitoudut täysillä tai putoat oikeiden ihmisten joukosta. Osa-aikatyössä on vain 14 prosenttia työtoimista. Työn uusjako kuuden tunnin työpäiviksi hautautui edelliseen lamaan. EVAn selvityksen mukaan ihmiset haluaisivat nykyään mieluummin tinkiä tuloistaan kuin pidentää työpäiväänsä. On ollut oikea ratkaisu, että eläkekertymää voi vapaaehtoisesti kartuttaa vanhuuseläkkeellä tehtävillä töillä. Myös yritykset, kuten Clas Ohlson joustavilla työaikajärjestelyillään ja Abloy ikämestariohjelmallaan, ovat onnistuneet vähentämään tuskallista vertailua ja kiinnittäneet huomiota vanhojen vahvuuksiin palkitsevalla tavalla. Eläkkeellä työskentely voi toteuttaa palkkatyöntekijän unelman olla tasavertainen sopijapuoli, jota ei enää voi painostaa. [ I love my work but hate my job -asenteen synnyttää elävän työn alistaminen kuvitteelliseen pääomasuhteeseen, ei työ itse, saati työntekijöiden huonontuminen lajissaan. Julkisella puolella näennäistä pääomasuhdetta on lavastettu jakamalla veronmaksajien kustantamat palvelut tilaajiksi ja tuottajiksi. Niitä on kilpailutettu olemattomilla näennäismarkkinoilla kustannuksiin katsomatta, ja laatu on varmistettu laatujärjestelmillä. Arviointiteollinen kompleksi ei palvele asiakkaita, mutta sillä on intressi paisuttaa itseään. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen byrokraattisesti luodulla markkinatilanteella on itse asiassa synnyttänyt sellaista koronhavittelua, josta Milton Friedman julkista sektoria kokonaisuudessaan syytti. Finanssikriisi pakottaa arvioimaan uudelleen tuotantotalouden alistamisen finanssi-instrumenteille. Arvioitakoon uudelleen myös julkisen sektorin ydintyö ja vapautettakoon suoritusporras auditointikulissien pystyttämisestä ja työn sovittamisesta numeerisiin mittareihin, joista tekijät eivät panostaan tunnista. Lisärahaa ei New Public Management -kerrostumien leikkaamiseen vaadittaisi. Päinvastoin rahaa vapautuisi pienempiin luokkakokoihin ja lyhempiin hoitojonoihin. Työ kiittäisi taas tekijäänsä ja aikaa jäisi sen kehittämiseen, arvostettuna ammattilaisena. Hyvin tehty työ hyödyttäisi asiakkaita ja palkitsisi työntekijöitä oman vaikutuksensa kokemisella. Se olisi myös maksajille kustannustehokasta verrattuna hutilointiin, valvontakuluihin ja korvausvelvollisuuden estämiseen selustanvarmistusdokumenteilla. Win-win-tilanne voidaan saavuttaa. On syytä optimismiin! Oman vaikutuksen kokeminen on tärkein jaksamiskannuste. Juha Siltala kuva Magnus Weckström Juha Siltala on Helsingin yliopiston Suomen historian professori. Hän on kirjoittanut muun muassa teoksen Työelämän huonontumisen lyhyt historia (2004, 2007).

10 Vaalirahoituksen valvonta VTV:lle L Tarkastusvirasto valvoo vaalirahoitusta ehdokkaiden omien ilmoitusten perusteella. Puuttuvasta tai virheellisestä ilmoituksesta voi seurata uhkasakko. Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta (273/2009) astui voimaan ensimmäinen toukokuuta. Vaalirahoituksen valvonta uudistui ja siirtyi oikeusministeriöstä Valtiontalouden tarkastusvirastolle. Tarkastusvirasto valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset tekevät laissa säädetyn vaalirahoitusilmoituksen ja että ilmoitus täyttää lain vaatimukset. Fakta Lain tarkoituksena on lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista. Avoimuuden katsotaan lisäävän luottamusta edustuksellisen demokratian toimivuuteen. Riippumatonta valvontaa Ilmoitusvelvolliset eri vaaleissa Eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi valitut ja vaalien tulosta vahvistettaessa varaedustajiksi määrätyt henkilöt. Presidentinvaaleissa ehdokkaan asettanut puolue ja ehdokkaan asettaneen valitsijayhdistyksen vaaliasiamies tai tämän varamies. Kunnallisvaaleissa valtuutetuksi tai varavaltuutetuksi valitut henkilöt. Europarlamenttivaaleissa Euroopan parlamentin jäseneksi valitut ja vaalien tulosta vahvistettaessa varajäseniksi määrätyt henkilöt. Ehdokkaan vaalirahoituksella tarkoitetaan sitä rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan kulut. Ilmoitusvelvollisten määrä vaihtelee eri vaalien välillä parista kymmenestä kunnallisvaalien yli kymmeneen tuhanteen. Lisäksi kaikki ehdokkaat voivat halutessaan jättää ennen vaaleja ennakkoilmoituksena suunnitelman vaalikampanjansa kuluista ja vaalirahoituksesta. Vaalirahoitusilmoitusten vastaanottajina ovat aiemmin toimineet oikeusministeriö ja kunnallisvaaleissa kuntien keskusvaalilautakunnat. Oikeuskansleri ja Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin (GRECO) ovat katsoneet, että vaalirahoitukseen kohdistuva valvonta ei ole riittävää ja että valvonta tulisi järjestää puolueettomasti. Näin ollen on arvioitu, että valvonnan ammattilaisena ja perustuslain takaaman riippumattoman asemansa vuoksi Valtiontalouden tarkastusvirasto olisi paras toimija vastaanottamaan ja julkaisemaan ilmoitusvelvollisten vaalirahoitusilmoitukset sekä valvomaan lain noudattamista. Sähköisesti tai postitse Vaalirahoitusilmoitukset voi toimittaa tarkastusvirastolle joko sähköisesti tai postitse. Sähköisesti ilmoitukset voi jättää VTV:n tähän tarkoitukseen varaamalla internet-sivustolla, jonka osoite on Vaalirahoitusilmoituksen jättäjä tunnistautuu järjestelmään sähköisesti, täyttää ilmoituslomakkeen ja lähettää ilmoituslomakkeensa 10

11 tarkastusviraston julkaisujärjestelmään. Lomakkeen voi myös tulostaa ja lähettää postitse VTV:lle, jolloin tarkastusvirasto tallentaa ilmoitukset manuaalisesti samaan tietokantaan. Ilmoitus julkaistaan vaalirahoitusvalvonnan internet-sivulla viipymättä sen saavuttua. Ehdokkaat voivat tehdä tarkastusvirastolle ennakkoilmoituksen vaalirahoituksestaan. Ilmoitukset julkaistaan vaalirahoitusvalvonnan internet-sivustolla, ja kansalaiset pääsevät tutustumaan ennakkoilmoituksiin ennen vaaleja. Valitsematta jääneiden ehdokkaiden ilmoitukset poistetaan julkaisujärjestelmästä kuukauden kuluttua vaalien tuloksen selviämisestä. Kaksi kuukautta vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen päättyy vaalirahoitusilmoitusten jättämisen määräaika, ja sen jälkeen kansalaiset pääsevät tutustumaan ilmoituksiin Vaalirahakoneen avulla. Vaalirahakoneessa ilmoitusten selailua helpotetaan niiden sisältöihin kohdistuvilla hakutoiminnoilla. Uhkasakko mahdollinen Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Tähän tehtävään liittyen tarkastusvirasto tarkistaa, ovatko kaikki ilmoitusvelvolliset tehneet laissa säädetyn ilmoituksen. Tarkastusvirasto julkistaa viipymättä kaikki saapuneet ilmoitukset ja tarkistettuaan ilmoitukset tarvittaessa kehottaa ilmoitusvelvollista tekemään uuden ilmoituksen, täydentämään jo [ Kansalaiset pääsevät tutustumaan ilmoituksiin Vaalirahakoneen avulla. tehtyä ilmoitusta tai selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä. Tarkastusvirastolle on annettu lisäksi mahdollisuus asettaa uhkasakko ilmoitusvelvolliselle, mikäli tämä ei tee lainkaan ilmoitusta tai jos tehty ilmoitus havaitaan olennaisilta kohdiltaan ilmeisen virheelliseksi tai puutteelliseksi. Tarkastusvirasto antaa eduskunnalle vaalikohtaisen kertomuksen saamistaan ilmoituksista ja toiminnastaan valvontatehtävässä kahdeksan kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Uusi haaste VTV:lle Vaalirahoitusvalvontatehtävä eroaa Valtiontalouden tarkastusviraston muista tarkastustehtävistä. Tarkastusvirastolla ei ole oikeutta tehdä varsinaisia tilintarkastuksia ehdokkaiden vaalirahoitusilmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi. Myöskään pistokokeellisia tarkastuksia ei lain perusteluiden mukaan voida suorittaa eikä vertailutietoa hankkia niin sanotuilta kolmansilta osapuolilta. Tarkastusvirasto toteuttaa siten valvontatehtäväänsä ilmoitusvelvollisten toimittamien tietojen perusteella. Näitä tietoja voidaan toki pyytää täydennettäväksi tai niihin liittyen pyytää lisäselvityksiä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida, että ilmoitusvelvollinen vastaa ilmoituksensa sisällöstä myös silloin, kun tarkastusvirasto julkaisee saamansa tiedot. Jaakko Eskola ja Esa Tammelin kuva Futureimagebank 11

12 12

13 Valtion velanhallinta perustuu hyvin suunniteltuun ja toteutettuun riskienhallintaan. Finanssikriisin aikana riskienhallinnan merkitys korostuu entisestään. Tasaisesti turbulenssissa KKansainväliset rahoitusmarkkinat ovat viime kuukausien aikana olleet myllerryksessä, mutta Suomen valtion velkaa ja kassavaroja hoitavassa Valtiokonttorissa tunnelma on rauhallinen. Veronmaksajien varoja ei ole hukattu arvonsa menettäneisiin riskisijoituksiin, eikä uuden lainarahan saaminen ole tuottanut ongelmia. Tilanne on hallinnassa, mutta totta kai rahoitusmarkkinoita on nyt seurattava erittäin tarkasti, apulaisjohtaja Mika Arola Valtiokonttorista sanoo. VM ohjaa, Valtiokonttori operoi Valtion velan ottamisesta päättää eduskunta. Velanhoidon strategisesta ohjauksesta vastaa valtionvarainministeriö (VM) ja käytännön operaatioista Valtiokonttori. Noudatettavat riskirajat ja rahoitusinstrumentit määritellään [ Kansainväliset VM:n vuosittain laatimissa toimintaohjeissa. Velanhallintajärjestelmää alettiin Suomessa kehittää systemaattisesti vasta 1990-luvun jälkipuoliskolla. Aiemmin siihen ei ollut tarvetta, koska valtiolla oli hyvin vähän velkaa, valtiovarainministeriön finanssineuvos Arto Eno selvittää. Velanotto kasvoi rajusti 1990-luvun lamavuosina. Sittemmin velkaantumisaste on vähentynyt huomattavasti, mutta kasvanee uudestaan tämän ja ensi vuoden aikana. Hyvinäkin aikoina uutta velkaa on otettu, viime vuosina runsaat kymmenen miljardia euroa vuodessa. Uusia luottoja tarvitaan erityisesti vanhojen velkojen jälleenrahoittamiseksi, Arto Eno sanoo. Hyvät ja vakiintuneet suhteet sijoittajiin ovat tärkeät. Siksi on hyvä, että olemme koko luottoluokittajat määrittelevät Suomen korkeimpaan AAA-luokkaan. 13

14 Sijoittajia kiinnostaa nyt, missä kunnossa kansantalous ja julkinen talous ovat ja mitkä ovat talouden näkymät, apulaisjohtaja Mika Arola Valtiokonttorista sanoo. ajan läsnä kansainvälisillä markkinoilla, Mika Arola täydentää. Velkarahaa viitelainoilla Valtion velkasalkun hoidossa käytetään monenlaisia rahoitusinstrumentteja. Velkarahaa haetaan markkinoilta ennen muuta euromääräisillä viitelainoilla eli sarjaobligaatioilla. Vuosittain liikkeelle lasketut viitelainat ovat 2000-luvulla olleet 4 5 miljardin euron kokoluokkaa. Käytännössä liikkeellelasku tapahtuu niin sanotun syndikoidun menettelyn kautta. Siinä päämarkkinatakaaja eli valitsemamme pankkiryhmä laskee viitelainan liikkeelle. Se ottaa yhteyden sijoittajiin ja myy obligaatiot, Mika Arola kertoo. Toistaiseksi valtion velkapaperit ovat käyneet hyvin kaupaksi. Arolan mukaan Suomella on sijoittajapiireissä hyvä maine. Finanssikriisin myötä sijoittajat ovat alkaneet välttää riskejä ja sijoittaa vähäriskisiin kohteisiin. Kansainväliset luottoluokittajat määrittelevät Suomen korkeimpaan AAA-luokkaan. Hyvä luottoluokitus helpottaa rahoituksen saamista ja alentaa korkomenoja. Aiemmin valtiot maksoivat suunnilleen saman verran korkoa lainanotossa. Finanssikriisin myötä korkoerot ovat nousseet jopa euroalueen sisällä. Saksaan verrattuna Suomikin joutuu nyt maksamaan aiempaa enemmän, mutta paljon vähemmän kuin monet muut maat, Arola kertoo. Hyvä velanhoito säästää miljoonia VTV: Korkeasta osaamisesta pidettävä kiinni Suomen valtion velanhallintastrategia ja riskienhallinta edustavat kansainvälisessä vertailussa valtioiden parhaimpia käytäntöjä. Tämä käy ilmi VTV:n velanhoitoa koskevasta toiminnantarkastuksesta. Malli sopii hyvin suurella valuutta-alueella toimivan pienen avoimen talouden tarpeisiin, VTV:n tuloksellisuustarkastuspäällikkö Hannu Rajamäki sanoo. Rajamäen mukaan riskejä karttava velanhallintajärjestelmä on osoittanut toimivuutensa myös finanssikriisin pyörteissä. Hän korostaa kuitenkin rahoitusmarkkinoiden ja valtion velanhallintatarpeiden jatkuvaa muutosta. Siksi on pidettävä huolta, että velanhallintaorganisaation osaaminen pidetään myös jatkossa korkealla tasolla. VTV:n tarkastuskertomus 179/2008, Valtion velanhallinta Korkokulujen ohella kustannuksia voidaan minimoida tehokkaalla operatiivisella toiminnalla. Hyvällä velanhallinnalla voidaan parhaimmillaan säästää satoja miljoonia euroja vuosittain, Arto Eno huomauttaa. Kustannustehokkuuteen pyritään muun muassa rahoitusoperaatioiden oikealla ajoituksella. Markkinatilanteen kehitystä on seurattava tarkasti. Tavoite on laskea tuotteet liikkeelle oikeaan aikaan, jotta saamme niille hyvän hinnan ja maksamme itse mahdollisimman alhaista korkoa, Arola sanoo. Valtion viitelainoilla käydään kauppaa myös niin sanotuilla jälkimarkkinoilla, joissa hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Lainanlaskijalle on tärkeää, että markkina on likvidi eli kauppa käy. Jotkut sijoittajat ovat kiinnostuneet vain kaikkein suurimmista sijoituskohteista. Tämän vuoksi Suomi laskee liikkeelle viitelainoja harvoin mutta suurempia eriä kerralla, Arola kertoo. Riskienhallinta kaikki kaikessa Kustannusten minimoinnin ohella Mika Arola ja Arto Eno korostavat hyvää riskienhallintaa. Velanhallinnassa ja kassavarojen sijoittamisessa liikutellaan suuria rahamääriä. Vähäinenkin hallitsematon riskin toteutuminen voi aiheuttaa merkittäviä valtiontaloudellisia menetyksiä. Yksi keskeisimmistä riskeistä liittyy rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Arolan mukaan rahoitusriskiä voidaan vähentää muun muassa käyttämällä varainhankinnassa erityyppisiä ja eri aikoina liikkeelle laskettavia instrumentteja. Finanssikriisin aikana on korostunut niin sanotun vastapuoliriskin hallinta. Tätä riskiä pyritään vähentämään toimimalla useiden yhteistyökumppanien kanssa ja 14

15 On tärkeää, että velanhallintaan luotu järjestelmä pidetään hyvässä iskussa, jotta lainaa saadaan aina tarvittaessa, finanssineuvos Arto Eno valtiovarainministeriöstä toteaa. valitsemalla kumppanit entistä huolellisemmin. Toistaiseksi olemme onnistuneet tässä hyvin, Arola sanoo. Kassasijoituksia teemme nykyään enää vakuudellisesti. Näin emme altistu riskille, että vastapuolelle tapahtuisi jotakin ikävää. Lisäksi sijoituksia tehdään vain kaikkein korkeimman luottokelpoisuuden maihin, Arola jatkaa. Myös operatiiviseen toimintaan liittyviä riskejä on viime vuosina pyritty järjestelmällisesti vähentämään muun muassa lisäämällä erilaisia valvontajärjestelmiä. Velanotto kasvussa Velanhallinnan strategioiden ja käytäntöjen jatkuva hiominen on tärkeää, sillä tulevina vuosina Suomi joutuu väistämättä lisäämään velanottoa. Arto Eno korostaa pitkäjänteisyyttä. Jo ennen taantumaa arvioimme, että valtion velanottoa joudutaan tulevina vuosina lisäämään. Keskeinen syy rahoitustarpeiden kasvuun pitkällä aikavälillä on väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen, kun työssäkäyvien osuus väestöstä vähenee. Suomen valtionvelka oli vuoden 2008 lopussa runsaat 54 miljardia euroa. Se on vähän yli 30 prosenttia bruttokansantulosta, mikä on kansainvälisessä vertailussa alhainen luku. Vuoden 2009 lisätalousarvioesityksessä hallitus arvioi valtion velan lisääntyvän tänä vuonna 8 miljardia euroa, jolloin velan bruttokansantuoteosuus olisi 34 prosenttia. Maksuvalmiuden tarpeet ohjaamaan kassanhallintaa Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi elokuussa 2008 toiminnantarkastuskertomuksen valtion kassanhallinnasta. Raportin mukaan Valtiokonttorin operatiivinen toiminta täyttää kassanhallinnalle asetetut korkeat kriteerit, mutta maksuvalmiuden tarpeiden tulisi ohjata selkeämmin valtion kassanhallintaa. Tarkastuksen mukaan kassavarojen määrä on ylittänyt maksuvalmiuden edellyttämän tason, koska talousarvion kattamisvaatimuksen ja toimeenpanovelvollisuuden on tulkittu edellyttävän, että tilinpäätöshetkeen mennessä kassaan on otettava nettolainanoton edellyttämä määrä lainaa. Valtion maksujen ja rahoitustilanteen kannalta hetkelliseen lainanottoon ei kuitenkaan olisi tarvetta. Tarkastuksen mukaan kassavarojen tasoa voitaisiin alentaa sisällyttämällä talousarvioon valtuutus olla ottamatta budjetoitua lainaa siltä osin, kuin lainanotto ei ole valtion maksuvalmiuden kannalta tarpeellista. Näin voitaisiin lisätä kassanhallinnan taloudellisuutta ja vähentää kassaan liittyviä riskejä. VTV:n tarkastuskertomus 168/2008, Valtion kassanhallinta. Velanhallinnan strategioiden hiominen on tärkeää, sillä Suomi joutuu väistämättä lisäämään velanottoa. Matti Remes/Unionimedia kuvat Matti Remes ja Futureimagebank[ 15

16 VTV mukana pohjoismaisessa rinnakkaistarkastuksessa Kyllä kannatti! Pohjoismainen yhteistyö takerteli välillä yhteisessä toiminnantarkastuksessa. Rinnakkaistarkastus oli silti opettavainen ja hauska kokemus. Suomen, Tanskan ja Norjan tarkastusvirastot arvioivat rinnakkaistarkastuksessa Pohjoismaiden välistä sähköhuollon valmiusyhteistyötä kantaverkon laajamittaisissa häiriötilanteissa ja vahinkojen korjaamisessa. Pohjoismaisten tarkastusvirastojen pääjohtajien aloitteesta käynnistynyt hanke oli ensimmäinen pohjoismainen rinnakkaistarkastus. Se osoittautui monella tavoin mielenkiintoiseksi ja eräiltä osin siinä koeteltiin myös toiminnantarkastuksen rajoja. VTV:lle tarkastushanke oli alusta lähtien haasteellinen: tarkastusvirastolla ei ollut tarkastusoikeutta alan keskeiseen toimijaan eli Suomen kantaverkko-operaattori Fingridiin. Aiheesta puuttui myös selkeä, välitön valtiontaloudellinen näkökulma, joka on yleensä edellytys toiminnantarkastuksen aloittamiselle. Tarkastettava asia, riskeihin varautuminen, ei sekään ole toiminnantarkastuksessa kovin tyypillinen. Pohjoismaisella rinnakkaistarkastuksella nähtiin kuitenkin olevan niin suuri itseisarvo, että ongelmista huolimatta hankkeeseen päätettiin lähteä mukaan. Omista tavoitteista joustettava Rinnakkaistarkastuksen tekemisestä ja ylipäänsä tarkastusyhteistyöstä opittiin, että yhteisissä tarkastusprojekteissa tarvitaan valmiutta joustaa omista menettelyistä ja tavoitteista, ja ehkä tinkiä tiukan kansallisista näkökohdistakin. Tarkastusvirasto sai esimerkiksi suomalaiskohteilta kritiikkiä tarkastuksen rajauksista ja siitä, ettei tarkastus suuntautunut suomalaisnäkökulmasta tärkeimmille alueille. Eri maiden intressit kansainväliseen ja pohjoismaiseen yhteistyöhön voivatkin erota jo lähtökohtaisesti toisistaan, vaikka esimerkiksi tässä tapauksessa kyse oli yhteisestä pohjoismaisesta sähköjärjestelmästä. Projektin alussa sovittiin, että kansallisissa tarkasteluissa voi olla eroavaisuuksia, kunhan vain yhdessä sovittuihin kysymyksiin vastataan. Lisäksi sovittiin, että yhteisessä raportissa käsitellään vain sellaisia asioita, joista päästään yhteisymmärrykseen. Rinnakkaistarkastuksen tuloksena valmistui yhteinen muistio ja kolme melko erilaista tarkastuskertomusta. Keskeiset tulokset, kannanotot ja suositukset olivat sentään samat! Ruotsalaiset jäivät pois Rinnakkaistarkastuksen kiperin paikka oli ruotsalaisten äkillinen irtaantuminen hankkeesta. Ruotsalaiset perustelivat ratkaisuaan sillä, että Ruotsissa oli vastikään tehty tarkastus samasta aihepiiristä eikä yhteishankkeella nähty olevan riittävästi lisäarvoa jo tehtyyn tarkastukseen nähden. Tarkastuksen valmistumisen jälkeen pidetyssä evaluointikokouksessa keskusteltiinkin vilkkaasti siitä, missä määrin ehtojen tiukentaminen esimerkiksi sopimuksen solmiminen tarkastuksen toteuttamisesta voisi estää irtautumiset. Hyvin tiukkojen edellytysten asettaminen voi kuitenkin nostaa kynnyksen rinnakkaistarkastukseen osallistumiselle niin korkealle, ettei sen käynnistäminen onnistu lainkaan. Osallistuminen yhteisiin tarkastushankkeisiin on joka tapauksessa vapaaehtoista. Yhdessä keskusteltiin myös siitä, missä määrin tarkastuksen kohteilta voi edellyttää parempaa sähköhuollon valmiusyhteistyötä, kun pohjoismainen tarkastusyhteistyökin näyttää olevan vaikeaa! Vaikka erityisesti suomalaiset suhtautuivat epäillen ehtojen tiukentamiseen, on selvää, että sitoutuminen tarkastuksen toteuttamiseen ja esimerkiksi sen aikatauluihin on välttämätöntä projektin sujuvan etenemisen varmistamiseksi. On myös varauduttava siihen, että rinnakkaistarkastukset vievät selvästi enemmän aikaa ja resursseja kuin vastaavat kansalliset tarkastukset. Tässä projektissa työkielinä olivat norja, tanska ja ruotsi, joten kääntämistyö aiheutti suomalaisille vielä melkoisesti lisävaivaa. Noin kaksi vuotta kestäneen projektin aikana pidettiin seitsemän projektiryhmän kokousta, yksi puhelinkokous ja projektin kuluessa kirjoitettiin ja lähetettiin satoja sähköpostiviestejä. Benchmarkingia ja innoitusta Rinnakkaistarkastus antoi myös mahdollisuuden epäviralliseen benchmarkingiin. Projektis- 16

17 sa oli mahdollista tutustua läheltä sisarvirastojen toimintakäytäntöihin ja -prosesseihin ja oppia niistä. Tämän kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että norjalaiset panostavat suomalaisia enemmän tarkastusten suunnitteluun. Myös menetelmällisessä osaamisessa ja systemaattisessa lähestymistavassa design-matriiseineen suomalaisilla voisi olla opittavaa. Kääntöpuolena oli hieman pinnalliselta vaikuttava asioiden tarkastelutapa. Norjan runsaat resurssit antavat kuitenkin hyvät eväät laajaan ja aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön. Tässäkin projektissa norjalaiset toimivat luontevasti sihteeristönä ja hoitivat työn erittäin hyvin. Suomessa tehdään ehkä varsinainen tarkastustyö muita perusteellisemmin: VTV:ssä pyritään muun muassa sitkeästi etsimään syitä sille, miksi tavoitteisiin ei ole päästy. Tanskalaisten tarkastuskertomus miellytti silmää tarkastustulokset oli esitetty lukijaystävällisesti, tiiviisti ja havainnollisesti. Oli myös kiinnostava havaita, että toiminnantarkastuksessa parhaillaan keskustelun alaisten tarkastuskriteerien esittämisen suhteen Norjan ja Tanskan tarkastusvirastot näyttäytyivät melko lailla ääripäinä. Norjalaisilla tarkastuskriteerit muodostetaan tarkastuskohteen kanssa käytävän pitkällisen vuoropuhelun perusteella ja niille uhrataan runsaasti tilaa myös tarkastuskertomuksessa, sen sijaan tanskalaisten tarkastuskertomuksessa tarkastuskriteereistä ei puhuta mitään. Yhdessä on hauskempaa Lopuksi voidaan todeta, että alun epäilyistä huolimatta mukanaolo rinnakkaistarkastuksessa ehdottomasti kannatti. Myös tarkastuksen lopputulos tyydytti Valtiontalouden tarkastusvirastoa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tarkastusprosessi oli moni- Fakta Sähköhuollon valmiutta parannettava Pohjoismainen sähköjärjestelmä koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kansallisista sähköjärjestelmistä, jotka yhteen kytkettyinä muodostavat pohjoismaisen sähköjärjestelmän. Suomen, Tanskan ja Norjan tarkastusvirastot arvioivat rinnakkaistarkastuksessa Pohjoismaiden välistä sähköhuollon valmiusyhteistyötä kantaverkon laajamittaisissa häiriötilanteissa ja vahinkojen korjaamisessa. Tarkastusvirastot katsovat, että Pohjoismaiden välillä ei ole riittävästi sellaista yhteistyötä, joka liittyy kantaverkolle aiheutuneiden vakavien vahinkojen korjausvalmiuteen. Olisi myös harkittava vastuullisten viranomaisten selvempää kytkemistä pohjoismaiseen valmiusyhteistyöhön. Tarkastushavaintojen mukaan Suomessa valtiovallan rooli sähköhuollon valmiusasioissa on muita Pohjoismaita pienempi eikä nykyisenlainen hallinnan organisointi muutenkaan tuo sähköhuollon valmiusnäkökulmaa kovin hyvin esiin. Tarkastuksen perusteella sähköhuollon varautumista ja valmiussuunnittelua ei voida pitää Suomessa riittävän velvoittavana. Tarkastusvirasto katsoo, että jonkinasteinen lainsäädännön, viranomaisohjauksen ja valvonnan tiukentaminen nykyisestä on tarpeen. VTV:n tarkastuskertomus 176/2008: Valot päällä Pohjolassa Pohjoismainen sähköhuollon valmiusyhteistyö puolisempi, elävämpi ja mielenkiintoisempi kuin normaali kansallinen, usein pääosin yhden tarkastajan voimin tehty tarkastus. Yhdessä tehty tarkastustyö oli yksinkertaisesti hauskempaa kuin yksin puurtaminen! Leena Juvonen ja Arto Seppovaara kuvat futureimagebank 17

18 Talousarviosäädökset uudistuvat Valtion talousarviosta annettua lakia ja siihen liittyvää asetusta ollaan uudistamassa. Tavoitteena on vahvistaa virastojen tilivelvollisuutta, lisätä valtion taloudenhoidon joustavuutta sekä poistaa lainsäädännöstä valtion taloushallinnon vanhentuneet erityispiirteet. Tätä varten lakiin halutaan lisätä valtion taloushallinto-organisaation muodostamisen perusteita ja valtion kirjanpitovelvollisuutta koskeva säännös. Lisäksi lain säännöksiä toimintaja taloussuunnittelusta, talousarviokirjanpidon seurantatarkkuudesta ja kumulatiivisen ylijäämän käyttämisestä on tarkoitus muuttaa. Lakiuudistustyötä tehdään valtiovarainministeriön asettamassa hankkeessa, joka aluksi selvitti nykytilaa ja kehittämistarpeita ja julkaisi asiaa koskeneen väliraportin viime keväänä. Työryhmässä on mukana myös Valtiontalouden tarkastusviraston asiantuntijoita. Nyt työtä on jatkettu pykälien ja perustelujen kirjoittamisella. Tarkoitus on antaa hallituksen esitys eduskunnalle vielä tänä keväänä, ja laki voisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Tilivirastoista luovuttaisiin Talousarviolaista puuttuvat nykyisellään valtion taloushallinto-organisaation perusteita koskevat säännökset. Tämän korjaamiseksi lakiin sisällytettäisiin valtion kirjanpitovelvollisuutta koskeva säännös sekä valtion taloushallinto-organisaatiota ja sen tehtäviä koskeva uusi pykälä. Näkyvin seuraus tästä olisi tilivirastoista luopuminen. Niiden tilalle tulisi kirjanpitoyksiköitä, jotka muodostettaisiin olemassa olevan virasto-organisaation mukaisesti. Tällöin kirjanpitoyksikön tilinpäätös kuvaisi luontevasti viraston johdon vastuuta julkisilla varoilla toteutetun toiminnan tuloksellisuudesta. Tarkoituksena on, että kirjanpitoyksiköiden muodostaminen voidaan käytännössä toteuttaa joustavasti. Jatkossakin voisi olla kirjanpitoyksiköitä, joihin kuuluisi useampia virastoja. Tämän muutoksen käytännön aikataulu on vielä auki. Nykymuotoinen toiminta- ja taloussuunnittelu on koettu tarpeettomaksi ja turhaa työtä aiheuttavaksi. Siitä ei haluta erillistä prosessia, jolla ei olisi yhteyksiä toimintaa koskeviin sisällöllisiin suunnitelmiin. Tämän vuoksi talousarviolaissa säädettäisiin toiminta- ja taloussuunnittelun vähimmäisvaatimuksista, ja painopiste olisi tietojen tuottamisessa, ei suunnitteluprosessissa. Eroon tulo- ja menorästeistä Vanhentuneina tai muutoin tarpeettomina on pidetty tulo- ja menorästejä sekä varastojen kokoa ja varastotilioikeutta koskevia säännöksiä, jotka on tarkoitus poistaa. Lain muutoksen myötä päästäisiin siis viimeinkin eroon tulo- ja menorästien erittelytileistä.talousarviokirjanpidon seurantatarkkuuden muutos ei muuta nykyistä käytäntöä, mutta täsmentää lain säännöstä. 18

19 VTV isännöi finanssipoliittisia työpajoja Euroopan tarkastusvirastojen Contact Committee -kokouksessa joulukuussa 2008 hyväksyttiin VTV:n ehdotus isännöidä Helsingissä järjestettäviä finanssipoliittisia työpajoja syyskuussa Kaksi yksipäiväistä työpajaa pidetään peräkkäisinä päivinä. Ensimmäisen aiheena on finanssipoliittisen päätöksenteon tietoperustan ja finanssipolitiikan tuloksellisuuden sekä yleensä julkisen talouden tilaa ja taloudellista asemaa koskevan oikean kuvan tarkastaminen. Työpajassa keskustellaan myös Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen ulkoisesta tarkastamisesta ja arvioinnista. Toisen työpajan aiheena on EU:n uudistetun Lissabonin strategian ja Euroopan talouden elvytyssuunnitelman sekä kansainvälisen finanssikriisin hoidon tarkastaminen. EU:n taloutta koettelee syvenevä talouskriisi, jonka vaikutusten lieventämiseksi myös Euroopan komissio on ryhtynyt elvytystoimiin. Tässä tilanteessa finanssipoliittisen tarkastuksen merkitys kasvaa sekä EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden että jäsenmaiden julkisen talouden kestävyyden ja vakauden turvaamisen kannalta. Lissabonin strategian tarkastuksen merkitys puolestaan kasvaa sekä EU:n sisämarkkinoiden toimivuuden että jäsenmaiden infrastruktuurin ja työmarkkinoiden toimivuuden näkökulman kannalta. Uudistusta jatketaan Talousarviolain uudistaminen on vain osa totuutta. Koska talousarvioasetus sisältää käytännössä kaikki yksityiskohtaiset säännökset monista keskeisistä taloushallinnon menettelyistä, tarvitaan myös sitä koskevaa uudistustyötä. Näillä näkymin työtä jatketaankin käymällä käsiksi asetukseen pala palalta. Aluksi muutettaisiin niitä säännöksiä, joilla on keskeisin merkitys uuden tietojärjestelmän ja uusien toimintatapojen käyttöönottamisessa. Hyvän hallinnon periaatteita ja siihen liittyvää ajanmukaista sisäistä valvontaa on tarpeen tukea ajanmukaistamalla myös talousarvioasetusta. Marjatta Kimmonen kuva Futureimagebank Tavoitteena kaksi yhteistyöverkostoa Tavoitteena on, että VTV:n isännöimien työpajojen tuloksena syntyy kaksi eurooppalaisten tarkastusvirastojen yhteistyöverkostoa: finanssipoliittinen verkosto ja Lissabonin strategian ja finanssikriisin hoidon tarkastuksen ja arvioinnin verkosto. Finanssipoliittisen verkoston tehtävänä olisi pohtia finanssipoliittisen päätöksenteon tietoperustaa ja sen läpinäkyvyyttä sekä erityisesti siihen liittyviä tarkastusnäkökulmia sekä sovellettavia tarkastusmenetelmiä. Muodostettavan verkoston työn tuloksien perusteella voidaan myöhemmin mahdollisesti tehdä rinnakkaistarkastus erikseen sovittavasta aiheesta. Finanssipoliittisen verkoston vetäjäksi on kaavailtu VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystiä. Lissabonin strategiaverkoston tehtävänä olisi käsitellä Lissabonin strategian tavoitteita tukevien toimintojen tarkastamista. Verkoston työn tuloksien perusteella voidaan mahdollisesti tehdä rinnakkaistarkastus erikseen sovittavasta aiheesta. Nimimuutoksia VTV:n toimintayksiköissä Valtiontalouden tarkastusviraston uusi työjärjestys astui voimaan 15. huhtikuuta Virastossa on neljä toimintayksikköä, joista kahden nimet vaihtuivat niiden toimintoja paremmin kuvaaviksi: toiminnantarkastus on nyt tuloksellisuustarkastus ja sisäisistä palveluista tuli hallinto- ja viestintäpalvelut. Tilintarkastuksen- ja johdon tuen toimintayksiköiden nimet säilyvät entisellään. Toiminnantarkastuksen yksikön uusi nimi, tuloksellisuustarkastus, kuvaa paremmin yksikön toimintaa. Se painottaa tarkastusten tuloksellisuus- ja vaikuttavuusnäkökulmaa. Tuloksellisuustarkastuksessa tarkastetaan toimintaketjua, jossa valtion taloudellinen panos muuttuu toiminnaksi, tuotoksiksi ja vaikutuksiksi. Myös tuloksellisuustarkastuksen yksikössä toimivien tarkastajien virkanimikkeet vaihtuivat. Yksikköä johtaa ylijohtaja, tuloksellisuustarkastus. Muut uudet virkanimikkeet ovat tuloksellisuustarkastusjohtaja, tuloksellisuustarkastuksen kehittämispäällikkö, tuloksellisuustarkastusneuvos, johtava tuloksellisuustarkastaja ja ylitarkastaja, tuloksellisuustarkastus. 19

20 Herättikö Reviisori ajatuksia, kritiikkiä tai muita kommentteja? Kerro ne meille. Julkaisemme korkeintaan merkin lukijakommentteja. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen Toimitus pidättää oikeuden lyhentää kirjoituksia. Ota meihin yhteyttä! Tarkastusviraston internet-sivut: Henkilöstön sähköpostiosoitteet: Eduskunnan vaihde: (09) 4321 Kirjaamo (09) Tarkastusviraston pääjohtaja ja johdon tuki Pääjohtaja Tuomas Pöysti (09) Esikuntapäällikkö Marko Männikkö (09) Ylijohtaja Tapio Leskinen (09) Johdon sihteeri Sinikka Saaristo-Uotila (09) Tuloksellisuustarkastus Vs. ylijohtaja Jarmo Soukainen (09) Tilintarkastus Ylijohtaja Marjatta Kimmonen (09) Kantelut Tuloksellisuustarkastuspäällikkö Timo-Veli Sälli (09) Hallinto-, henkilöstöja kansainväliset asiat Ylijohtaja Esa Tammelin (09) Hallintojohtaja Mikko Koiranen (09) Tiedotus ja julkaisut Tiedottaja Heli Aalto (09) Julkaisusihteeri Pia Lahti (09)

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

YLEISET OHJEET VAALIRAHOITUSILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ LOVIISAN KUNNALLISVAALEISSA

YLEISET OHJEET VAALIRAHOITUSILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ LOVIISAN KUNNALLISVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto 1 (6) 324/82/2009 18.9.2009 YLEISET OHJEET VAALIRAHOITUSILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ LOVIISAN KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaaleissa sovellettavat säännökset vaalirahoituksen

Lisätiedot

Kantelu. Ilmoitusvelvollisuuden. täytäntöönpano

Kantelu. Ilmoitusvelvollisuuden. täytäntöönpano Vaalirahoitusvalvonnan tavoitetilakuvaus Kantelija Kantelu Ehdokas / Ilmoitusvelvollinen Ennakkoilmoitus Vaalirahoitusilmoitus Jälki-ilmoitus Puolueja vaalirahoitusvalvontaryhmä Ilmoitusvelvollisuuden

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011

Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus. Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkisen tietojohtamisen kehittäminen ja sektoritutkimus Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti/VTV 31.3.2011 Julkinen tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa menetelmiä, joilla tiedon hakeminen sekä

Lisätiedot

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ

LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ 1 (6) 230 / 31/ 2011 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Lausuntopyyntö TEM/1280/00.06.02/2011 22.6.2011 LAUSUNTO SELVITYSMIEHEN RAPORTISTA TILINTARKASTAJIEN VALVONNAN YHTE- NÄISTÄMISESTÄ Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 19/2015 vp Valtiontalouden

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka

Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Valtiokonttorin TALOUSARVIOEHDOTUS 2014 Valtionvelka Sörnäisten rantatie 13, Helsinki, PL 14, 00054 Valtiokonttori Puh. (09) 77 251, Faksi (09) 7725 208, www.valtiokonttori.fi Pääluokka 36 36. VALTIONVELAN

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET ENNAKKOILMOITUKSEN JA VAALIRAHOITUSILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAA- LEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET ENNAKKOILMOITUKSEN JA VAALIRAHOITUSILMOITUKSEN TEKEMISESTÄ VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAA- LEISSA OHJE 1 (7) Dnro 387/40/2013 25.11.2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 25.11.2013 - toistaiseksi. Sovelletaan 25.5.2014 pidettävien europarlamenttivaalien vaalirahoituksen ja vaalikampanjan kulujen ilmoittamiseen.

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010

Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö. Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 Ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen toimivaltasuhteet ja yhteistyö Pääjohtaja Tuomas Pöysti/VTV 22.10.2010 VTV:n valtiosääntöinen asema ja tehtävät Suomen perustuslain 90 Ylin ulkoinen tarkastusviranomaisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON MÄÄRÄYS

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON MÄÄRÄYS Valtiontalouden tarkastusvirasto MÄÄRÄYS 1 (3) Dnro 361/41/2010 10.12.2010 Valtiontalouden tarkastusviraston määräyskokoelma 2/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2011 toistaiseksi. tostiedot: -

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt

Liite. Nykytilan kuvaus. Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Liite Nykytilan kuvaus Tilintarkastajat ja tilintarkastusyhteisöt Suomessa on kolmenlaisia hyväksyttyjä tilintarkastajia HTM-tilintarkastajia, KHTtilintarkastajia ja JHTT-tilintarkastajia. Näistä HTM-

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

GRECO:n antamien suositusten täytäntöönpanotilanne Suomen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskeva arviointiraportti (Teema II)

GRECO:n antamien suositusten täytäntöönpanotilanne Suomen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskeva arviointiraportti (Teema II) 1 Oikeusministeriö GRECO:n antamien suositusten täytäntöönpanotilanne Suomen puoluerahoituksen läpinäkyvyyttä koskeva arviointiraportti (Teema II) Johdanto: GRECO hyväksyi 35. täysistunnossaan 3.-7.12.2007

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM.

OHJE. Kumoaa 24.5.2004 annetun sisäisen tarkastuksen ohjesäännön O/8/2004 TM. OHJE Päivämäärä Nro 7.3.2005 O/7/2005 TM Jakelu: Työministeriön henkilöstö Ohjeen nimi: Työministeriön sisäisen tarkastuksen ohjesääntö Voimassaoloaika 15.3.2005 alkaen toistaiseksi Kumoaa/muuttaa ohjeen

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta

Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Yliopistojen oikeudellisen ja taloudellisen aseman uudistus valtiontalouden ja valtiontalouden tarkastuksen näkökulmasta Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti /VTV 20.11.2007 Sisältö VTV:n perustuslaillinen tehtävä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta 13.10.2009

Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta 13.10.2009 1 Vaali- ja puoluerahoitustoimikunta 13.10.2009 Toimikunnan ehdotukset pykälämuutoksiksi Puoluelaki 8 Puolue ja sen sääntöjen mukaan siihen suoraan tai välillisesti kuuluva yhdistys ovat oikeutettuja vastaanottamaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

KIRKKONEUVOSTON KOKOUS

KIRKKONEUVOSTON KOKOUS IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 10/2014 1 (9) KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Käsiteltävät asiat 209 Kokouksen avaus 210 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 211 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 212 Ääntenlaskijoiden

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut

Viestintävirasto 1 (5) Viestintämarkkinat ja palvelut Viestintävirasto 1 (5) VIESTINTÄVIRASTON KUSTANNUSLASKENTAJÄRJESTELMIEN TARKASTUKSISTA ANTAMAN MÄÄRÄYKSEN (56 A/2009 M) PERUSTELUMUISTIO 1. LAINSÄÄDÄNTÖ Viestintävirasto voi viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston ohje vaalirahoitusilmoituksen ja ennakkoilmoituksen tekemisestä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston ohje vaalirahoitusilmoituksen ja ennakkoilmoituksen tekemisestä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa OHJE 24.11.2014 Dnro 267/40/2014 1 (6) Voimaantulo ja voimassaoloaika: Sovelletaan 19.4.2015 pidettävien eduskuntavaalien vaalirahoituksen ja vaalikampanjan kulujen ilmoittamiseen. Muutostiedot: Ohje korvaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala

Julkisten toimijoiden tilintarkastus. Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Rauhala Julkisten toimijoiden tilintarkastus Johtava asiantuntija Marita Virtanen KHT, JHTT, CIA, CCSA, CFE, CISA Piia-Tuulia Lausuntomallien taustaa Yliopistouudistus vuonna 2010 Tekesin aikaisempi tilintarkastusmallipohja

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen

Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen Valtiontalouden tarkastusvirasto vastuullistaa hyvään tietojohtamiseen, tietoturvallisuuteen sekä tietoa koskevien oikeuksien toteuttamiseen Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 28.1.2010 Valtiontalouden

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön

hyväksymä HTM-tilintarkastaja tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHTT -tilintarkastaja. Tilintarkastusyhteisön 630/2015 163 Tilintarkastusyhteisön valinta yhteisen kirkkovaltuuston toimikaudeksi vuosille 2015-2018 Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/16 15.1.2016 Dnro 30/01.04/2016 Voimassaoloaika 15.1.2016 - toistaiseksi Kumoaa määräyksen Dnro 248/14/2015, 13.2.2015 Valtuussäännökset Metsälaki (1093/1996)

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomukset eduskunnalle vaalirahoituksesta ja sen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Valtiovarainministeriö E-KIRJE VM2012-00760 12.10.2012. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Valtiovarainministeriö EKIRJE VM201200760 12.10.2012 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Pankkiunioni osana EMU:n kehittämistä U/Etunnus: EUTORInumero: EU/20121429 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n

Lisätiedot

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta

Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 130/53/2012 Eduskunta 20.5.2013 Tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2012 Valtiontalouden tarkastusvirasto antaa valtion tilinpäätöksen tilintarkastuksesta varainhoitovuodelta

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11

SISÄLLYS ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 ESIPUHE...9 1. JOHDANTO HYVÄÄN JA TEHOKKAASEEN JOHTAMIS- JA HALLINTOJÄRJESTELMÄÄN...11 1.1 Corporate governance hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän normisto Suomessa...15 1.1.1 Osakeyhtiölaki...15

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 17. Kotkan kaupungin. SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.10.2013, tulee voimaan heti)

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 17. Kotkan kaupungin. SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.10.2013, tulee voimaan heti) Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 17 SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.10.2013, tulee voimaan heti) 1 Sisäinen valvonta 2 Sisäisen tarkastuksen tarkoitus

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa

Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 21/2014

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot