Siirtolaisuusinstituutin toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Transkriptio

1 1 Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Siirtolaisuusinstituutin toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Sisältö 1. Siirtolaisuusinstituutti 2. Katsaus vuoteen Painopistealueet Toiminta 2016 Arkisto Henkilöstö Julkaisut Kirjasto Näyttelyt Siirtolaisrekisteri Tapahtumat Tutkimus Verkostot ja sidosryhmät Viestintä Muu toiminta 5. Talous Liite 1: Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet Liite 2: Julkaisusuunnitelma vuodelle 2016

2 2 1. Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö on Turkuun vuonna 1974 perustettu muuttoliikkeiden tutkimusja dokumentaatiolaitos. Instituutilla on kaksi aluekeskusta: vuonna 1994 perustettu Pohjanmaan aluekeskus Seinäjoella ja maaliskuussa 2014 Kruunupyyhyn perustettu Centret för Svenskfinland (lyh. Centret). Centretin toiminta perustuu kolmivuotiseen erillisrahoitukseen suomenruotsalaisilta säätiöltä (Kulturfonden, Svensk-Österbottniska samfundet ja Svenska folkskolans vänner). Toimitilat tarjoavat Turun kaupunki, Seinäjoen kaupunki ja Kvarnen samkommun. Instituutin toimialaan kuuluvat maasta- ja maahanmuutto, maan sisäinen muuttoliike, etnisyys ja monikulttuurisuus. Siirtolaisuusinstituutti on monitieteinen, ja se toimii läheisessä yhteistyössä koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen sekä muiden instituutioiden kanssa. Instituutti ylläpitää arkistokokoelmaa, siirtolaisrekisteriä ja alan erikoiskirjastoa sekä järjestää näyttelyitä. Instituutilla on 11 vakinaista työntekijää: johtaja, tutkimusjohtaja, tietopalvelupäällikkö, aluepäällikkö, hallintopäällikkö, vanhempi tutkija, informaatikko, taloushallinnon assistentti, arkistonhoitaja, virastomestari ja sukututkija. Vakinaisten työntekijöiden lisäksi henkilökuntaan kuuluvat Centretin projektipäällikkö, hankerahoitteiset tutkijat ja määräaikaiset harjoittelijat sekä vapaaehtoiset. Instituutin talous perustuu ensisijaisesti opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatuun avustukseen, omatoimiseen varojen hankintaan sekä tuotteiden ja palvelujen myyntiin, mukaan lukien tutkimustoiminnasta instituutille tulevat osuudet. Lisäksi instituutilla on omaa varallisuutta, mikä mahdollistaa pienimuotoisen apurahojen jaon. 2. Katsaus vuoteen 2015 Toimintavuonna 2015 jatkettiin instituutin nykyisen strategian toteuttamista, jonka pohjalta tutkimustoimintaan ja tietopalveluun on edelleen panostettu. Instituutti on julkaissut vuoden aikana (15.9. mennessä) 10 teosta, jotka käsittelevät muuttoliikkeisiin liittyviä kysymyksiä laaja-alaisesti. Syksyllä ilmestyy vielä ainakin 3 julkaisua. Instituutissa alkoi vuoden aikana kolme uutta tutkimushanketta, joihin kuhunkin palkattiin tutkijoita määräaikaisiin työsuhteisiin. Centret för Svenskfinland -yksikön toiminta käynnistyi virallisesti avajaisilla helmikuussa Kuluneen vuoden aikana Centret on aloittanut useita hankkeita, joiden tuloksia on odotettavissa vuoden 2016 aikana. Centret on ollut mukana mm. suunnittelemassa maahanmuuttajaneuvostoa Kokkolan kaupunkiin. Instituutin arkistokokoelmat ovat kuluneena vuonna kasvaneet n. kolmellakymmenellä kartutuksella, joihin sisältyy mm. yli 200 kirjettä, yli 400 valokuvaa, kymmeniä musiikkiäänitteitä ja lukuisia siirtolaishaastatteluja. Huomattavimmat yksittäiset kartutukset ovat liittyneet radio- ja televisiotoimintaan: edellinen sisältää varhaisimpia

3 3 ruotsinsuomalaisia radiolähetyksiä n. 400 ohjelman verran ja 60-luvuilta, jälkimmäinen erään suomalaisryhmän muuttoa Boliviaan 1990-luvun alussa käsitelleiden televisiodokumenttien koko raakanauha-arkiston. Instituutissa on vuoden 2015 aikana järjestetty kaksi näyttelyä. Tammikuussa avautui yleisölle taiteilija Karoliina Veijon viime vuosisadan alun Amerikan-siirtolaisuutta käsittelevä valokuvanäyttely Hangosta uuteen maailmaan. Syyskuun alusta lähtien esillä on ollut Ruotsinsuomalaisten arkiston tuottama, toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisuudesta kertova rullajulistenäyttely Arvet. Loppuvuodeksi kiertonäyttelyymme on tulossa Norman Rockwellin lehtikansinäyttely. Instituutti oli omalla ohjelmallaan mukana Turun yliopiston vetämässä tapahtumassa Tieteen Päivät. Ohjelmaan kuului mm. Muuttoliike- ja etnisyystutkimuksen (MEV) -seminaari. Siirtolaisuusinstituutti oli Suomalaiset Seniorit Maailmalla seminaarin yksi järjestäjätahoista yhdessä Suomen merimieskirkon, Suomi-Seuran ja Kirkon ulkomaalaistyön kanssa. Seminaari pidettiin Helsingissä osana Ulkosuomalaisparlamentin oheisohjelmistoa. Syksyn aikana olemme osallistumassa vielä Turun kansainvälisille Kirjamessuille, jossa vedämme Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus seminaarin. Syksyn ohjelmaan kuuluvat myös: Migration Fellow -luentoja, Itäisen Afrikan pakolaistilanne -seminaari sekä 9. valtakunnallinen Muuttoliikesymposium. Lisäksi instituutti esittäytyi FinnFest-tapahtumassa Buffalossa, Yhdysvalloissa. Siirtolaisuusinstituutin johtajana vuodesta 2010 toiminut dosentti Ismo Söderling jäi eläkkeelle toukokuussa 2015, hänen kunniakseen pidettiin juhlaseminaari Turun kaupungintalolla Kesän aikana vs. johtajana toimi dosentti, tutkimusjohtaja Elli Heikkilä. Uutena johtajana aloitti dosentti Tuomas Martikainen elokuussa Informaatikko irtisanoutui työstään elokuussa Painopistealueet 2016 Siirtolaisuusinstituutti päivittää vuonna 2013 laaditun strategiansa, ja päivityksessä huomioidaan erityisesti digitalisaation mukaan tuomat muutokset toiminta- ja viestintäympäristöön sekä Suomen kasvaneesta maahanmuutosta ja pakolaisuudesta johtuvan tarpeen fokusoida tutkimusta. Strategiatyössä kiinnitetään huomioita arkistoaineiston ja tutkimustulosten digitaaliseen saatavuuteen sekä open access -julkaisemisen yleistymiseen. Instituutin tavoitteena on kaikkien tutkimusjulkaisujen open access -julkaiseminen, yleinen julkaisuprofiilin nostaminen ja julkaisujen hyväksyminen Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Julkaisufoorumin tasolle 1. Osana strategian uudistamista keskitytään sosiaalisen median mahdollisuuksiin ja nostetaan instituutin näkyvyyttä mm. Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Instituutin tutkijoiden näkyvyyttä Academia.edu ja ResearchGate -palveluissa parannetaan. Strategiassa pohditaan myös instituutin henkilöstörakennetta sillä tavoin, että se mahdollistaisi tehokkaan keskittymisen instituutin ydintoimintoihin.

4 4 Kesällä 2015 alkanut pakolaismäärän kasvu huomioidaan tutkimushankkeissa ja esitetään yhden erikoistutkijan paikan perustamista pakolaisuuden ja maahanmuuttajien kotoutumisen tutkimukseen. Tavoitteena on myös Centretin toiminnan vakiinnuttaminen, kun sen ulkopuolinen rahoitus päättyy vuoden 2017 lopussa. Instituutti vahvistaa kansainvälisiä verkostojaan liittymällä eurooppalaiseen IMISCOEtutkimuslaitosverkostoon ja sitä kautta kehittää mahdollisuuksiaan eurooppalaisen hankerahoituksen hakemisessa. Kansallista tutkimusyhteistyötä kehitetään yhdessä korkeakoulujen, ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa (aloitettu syyskuussa 2015). Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa selvitetään paikallisia tutkimusyhteistyömahdollisuuksia ja turkulaisen muuttoliikkeisiin keskittyvän tutkimusympäristön luomista. Turun toimitiloja kehitetään yhdessä Turun kaupungin kanssa nykyistä tarkoituksenmukaisemmiksi ja selvitetään talon painumisesta johtuvaa tarvetta remonttiin (paalutus ja pintaremontti). Tarkoituksena on lisätä toimistokäytössä olevia huoneita, joka mahdollistaa tutkijoiden määrän kasvun. Samassa yhteydessä vähennetään varastoidun aineiston määrää (arkisto, kirjasto ja kirjavarasto). 4. Toiminta 2016 ARKISTO: Arkiston keskeisiä tehtäviä ovat asiakaspalvelu sekä lahjoitusten ja muiden aineistojen vastaanotto. Vuoden 2016 painopisteenä on digitoitujen aineistojen siirtäminen saataville instituutin nettisivuille. Lisäksi selvitetään Turun yliopiston kaukosiirtolaisuuskokoelman siirtoa osaksi instituutin arkistoa. HENKILÖSTÖ: Instituutin henkilöstön toimenkuvia pohditaan osana strategiatyötä ja painotetaan ydintoimintoihin. Lisäksi panostetaan henkilöstön jatkokoulutukseen, kuten konferensseihin ja erilaisiin koulutuksiin osallistumiseen. Tukitoimintojen järjestämistä ostopalveluna selvitetään. JULKAISUT: Vuoden 2016 kuluessa julkaisutoiminnan kokonaisuus selvitetään osana strategiaprosessia ja mahdollisesti siirrytään täysimääräisesti open access -julkaisemiseen tutkimusjulkaisujen osalta. Siirtolaisuus Migration-lehden julkaiseminen jatkuu. Pyritään nostamaan Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjulkaisut ja Siirtolaisuus Migration-lehti julkaisufoorumin tasolle 1. Vuonna 2016 julkaistaan noin kymmenen tutkimusta ja raporttia (ks. liite 2). Tutkimusten lisäksi instituutin henkilökunnan toimesta valmistuu useita tieteellisiä artikkeleita muissa kuin instituutin sarjoissa. KIRJASTO: Kirjaston perustehtäviä ovat kirjaston ylläpito, hankinnat ja asiakaspalvelu. Vuoden 2016 aikana jatketaan ARTIVA-projektia, jossa luetteloidaan Siirtolaisuus- Migration-lehden artikkeleita suoraan ARTO-tietokantaan. Lisäksi jatketaan osallistumista Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun. Selvitetään mahdollisuuksia liittyä osaksi Turun yliopiston tai Åbo Akademin kirjastotietokantoja. NÄYTTELYT: Käynnistetään Suomen maahanmuuton ja ulkomaalaistaustaisen väestön historiaa käsittelevän perusnäyttelyn tekeminen. Tehdään suomenkielinen versio vuonna

5 Britanniaan tehdystä kiertonäyttelystä To the Land of Gilded Streets Transmigration of Finns through Great Britain to North America. Instituutin ruotsinkieliseen yksikköön koostetaan näyttely suomenruotsalaisten siirtolaisuushistoriasta ( Migrationen i Svenskfinland ). Tarjonnasta riippuen pystytetään omiin näyttelytiloihin ulkopuolisten tekemiä kiertonäyttelyitä. SIIRTOLAISREKISTERI: Siirtolaisrekisterin perustyötä ovat asiakaskyselyihin vastaaminen ja tietojen tallennus rekisteriin sekä verkkosivujen päivitys. Vuoden aikana jatketaan passiluettelotietokannan täydentämistä. Lisäksi tehdään suomenkielinen siirtolaisten jäljittämistä käsittelevä sukututkimusopas. TAPAHTUMAT: Vuonna 2016 järjestetään kaksi konferenssia ja tarpeen mukaan muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista Turussa. Keväällä järjestetään instituutin perinteinen muuttoliike ja etnisyysverkoston (MEV) -seminaari ja syksyllä yhdessä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa FinnForum XI -konferenssi ( ). Lisäksi Centret järjestää maaliskuussa maastamuuttoa kaukomaihin käsittelevän seminaarin yhteistyössä Finlands svenska hembygdsförbundin kanssa ja jatkaa syksyllä 2015 aloitettuja emigraatiokahvila-iltamia Kruunupyyssä. Lisäksi instituutti järjestää yhdessä Suomen Lähiidän säätiön kanssa New Forms of Transborder Mobility tapahtuman Beirutissa maaliskuussa TUTKIMUS: Osa instituutin toiminnasta tehdään virkatyönä ja osa hankerahoituksella. Virkatyönä tehtäviä tutkimushanke on Suomenruotsalaisen siirtolaisuuden historia. Ulkopuolisella rahoituksella instituutissa meneillään ovat seuraavat neljä tutkimus- ja kehittämishanketta. (1) NordForskin rahoittama yhteispohjoismainen Coming of Age in EXILE (CAGE) Health and Socio-Economic Inequites in Young Refugees in the Nordic Welfare Societies keskittyy pakolaislapsiin ja siihen on palkattu kaksi erikoistutkijaa. Hanke alkoi syksyllä 2015 ja päättyy vuoden 2019 lopussa. (2) ESR:n rahoittama Kansainväliset opiskelijalahjakkuudet voimavarana (Polku) -hanke alkoi kesäkuussa 2015 ja jatkuu toukokuuhun Hankkeeseen on palkattu määräaikainen tutkija. (3) Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla: Elämänhallinta ja sosiaalistuminen paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan -hanke aloitettiin 2015 ja se päättyy maaliskuussa Tämän Pohjanmaan aluekeskuksen hankkeen rahoittaja on Suomen kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto ja myös siihen on palkattu erikoistutkija. (4) European Web Site on Integration (EWSI). EWSI-kehittämishankkeen koordinaattorina toimii Migration Policy Group Brysselissä ja instituutti on hankkeen Suomen partneri. Osana strategiaprosessia mietitään myös instituutin omia vahvuusalueita ja valmistellaan niihin liittyviä hankkeita. VERKOSTOT JA SIDOSRYHMÄT: Siirtolaisuusinstituutin hallituksessa ja valtuustossa on laajat yhteiskunnalliset verkostot, joiden kanssa yhteistyötä aktivoidaan vuoden 2016 aikana. Instituutti tekee tutkimusyhteistyötä useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä keskeisten koti- ja ulkomaisten tutkimusyhteisöjen kanssa. Näistä mainittakoon Suomen Väestötieteen Yhdistys, Nordic Migration Research -verkosto sekä Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU. Jatkossa paikallisesti vahvistetaan yhteistyötä Turun yliopiston, mukaan lukien John Morton -keskus, ja Åbo Akademin kanssa. Siirtolaisuusinstituutti on vuodesta 2012 lähtien ollut jäsenenä Arkistolaitoksen yksityisarkistoasian neuvottelukunnassa. Sukututkimuksen alalla instituutti tekee läheistä yhteistyötä mm. Suomen Sukututkimusseuran kanssa. Seinäjoen ja Kruunupyyn keskukset ovat verkostoituneet kumpikin erilaisiin oman keskuksensa kannalta

6 6 tärkeisiin tahoin. Seinäjoella esimerkiksi merkittäväksi yhteistyökumppaniksi on vakiintunut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Lisäksi instituutin toimintaa käydään esittelemässä sekä paikallisesti että kansallisesti toimialan kannalta keskeisissä paikoissa. Kansainvälistä raportointiyhteistyötä tehdään EU-komission kanssa ylläpitämällä Suomen EWSItietokantaa. Vuoden aikana liitytään eurooppalaiseen IMISCOE-tutkimuslaitosverkostoon. Yksintulleita ja muita pakolaislapsia koskevaa yhteistyötä jatketaan pohjoismaisessa Network for Research Cooperation on Unaccompanied Refugee Minors (NordURM) - verkostossa. Instituutin Migration Fellows -ohjelman kautta tehostetaan myös kansainvälistä verkostoitumista sekä haetaan Fulbright-ohjelman kautta vierailijoita. VIESTINTÄ: Instituutin viestintästrategia uudistetaan osana strategiaprosessia, jossa pohditaan etenkin open access -julkaisemisen mahdollisuuksia ja näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa (Facebook, Twitter, Instagram). Muutoin nykyinen joukkosähköpostitus ja aktiivinen yhteydenpito medioihin pidetään yllä. Näkyvyyttä haetaan myös osallistumalla ulkopuolisiin tapahtumiin ja esittelemällä niissä instituutin toimintaa. Tutkimustietoa levitetään ja markkinoidaan käyttäen yhtenä keskeisenä lähteenä instituutin METTI - tutkimustietokantaa. Lisäksi instituutin tietopalvelu pystyttää Ulkosuomalaisetrinnakkaissivuston yhteistyössä entisen Ulkosuomalaisen tarina -sivuston ylläpitäjien kanssa. Instituutille laaditaan graafinen ohjeistus. MUU TOIMINTA: Instituutin henkilökunta pitää tarpeen mukaan luento- ja muuta opetusta korkeakouluissa ja eri oppilaitoksissa sekä asiantuntijaluentoja kutsusta. Instituutin johtaja, tutkimusjohtaja ja aluepäällikkö ohjaavat väitöstutkimuksia ja toimivat erilaisissa asiantuntija- ja luottamus-tehtävissä. 5. Talous Siirtolaisuusinstituutin taloudenpito on rationalisoitu huomattavasti viime vuosien aikana ja tehokkuutta lisätty. Osana instituutin strategiapäivitystä tulemme edelleen kohdentamaan voimavaroja instituutin ydintoimintoihin. Jotta pystyisimme kohdentamaan voimavaroja täysimääräisesti, niin esitämme seuraavat lisäykset nykyiseen rahoitukseen: Viestintästrategia (yhteistyössä viestintätoimiston kanssa) IMISCOE-jäsenmaksu Osallistuminen kansainvälisiin tapahtumiin (IMISCOE-kokoukset ja konferenssi) Erikoistutkija (pakolaisuus- ja maahanmuuttotutkimus) /vuosi /vuosi /vuosi FinnForum XI konferenssi Fulbright-vierailu, 4 vk majoitus Migration Fellow -vierailu Yhteensä

7 7 Liite 1: Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet Rahoitus instituutin kautta, myönnetty 1. Coming of Age in EXILE (CAGE) Health and Socio-Economic Inequites in Young Refugees in the Nordic Welfare Societies (NordForsk) 2. Kansainväliset opiskelijalahjakkuudet voimavarana (Polku) (ESR) 3. Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla: Elämänhallinta ja sosiaalistuminen paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan (Suomen kulttuurirahaston Etelä- Pohjanmaan rahasto) Rahoitus instituutin kautta, haku meneillään 4. Keys to Engagement and Inclusion: Adult Education, Wellbeing and Migrant Young People in Europe (Horizon 2020-haku, koordinaattorina the University of Sussex, School of Education and Social Work, Centre for Innovation and Research in Wellbeing) 5. Migrationsbenägenheten hos Österbottniska ungdomar 6. Sata omenapuuta moninuorinen Suomi (AMIF-haku, koordinaattorina Turun ammattikorkeakoulu) 7. Skrivtävling på svenska för ungdomar med invandrartema (EU-Leader-haku) 8. Työvoimaltaan kansainvälinen eteläpohjalainen yritys: Tutkimus- ja kehittämishanke Skaala, Pohjanmaan aluekeskus (Työsuojelurahasto) Yhteistyössä instituutin kanssa, myönnetty 9. Digital Humanities ja etnografisen aineiston tulevaisuus digitalisoituvassa maailmassa (FT Lotta Weckstöm) 10. Lapsuuden sota-ajan kokemusten vaikutukset aikuisuuteen (KT Merja Paksuniemi) 11. Monikulttuurinen lapsuus Lapissa (KT Merja Paksuniemi ja KT Pigga Keskitalo) 12. Third culture kids in Finnish educational system (KT Merja Paksuniemi) 13. Transnationalism and globalisation: Chinese immigrant entrepreneurs in Finland and the State Soft Power (VTM Jukka Aukia) Yhteistyössä instituutin kanssa, haku meneillään 14. Ajankuvia 60 vuoden perspektiivillä Radion välittämänä vuosilta (Emeritustoimittaja Juha Tainion ja tietokirjailija Risto Pekkalan) 15. Hengeltään samanlaiset ovat sukua keskenään. Suomalaisen älymystön paineita Suomessa ja Neuvostoliitossa Euroopan poliittisen ja henkisen kehityksen taustalla ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä (dos. Toivo Flink) 16. Strategies and outcomes of language and culture maintenance among recent Finnish migrants to Australia (Ph.D. Tiina Lammervo aloittaa) 17. Virolaiset ja heidän halukkuutensa asua Suomessa (Heli Sjöblom-Immala) 18. Tutkimus ja dokumentointi näkyväksi (Teijo Pöyhönen)

8 8 Liite 2: Julkaisusuunnitelma vuodelle Brasiliansuomalainen Niilo Valtonen, Ismo Söderling & Kirsi Sainio (toim.) 2. Edward Laine: A Century of Strife: the History of the Finnish Organization in Canada, , Auvo Kostiainen & Ismo Söderling (toim.) 3. Elämää suomalaismetsissä. Vermlannin metsäsuomalaisten agraari kulttuuri ja sen muuttuminen 1600-luvulta 1900-luvulle, Eero Sappinen 4. Integration of Immigrants in the Labour Market Experiences from Different Countries, Elli Heikkilä (toim.) 5. Kansainväliset opiskelijalahjakkuudet voimavarana (Polku), Tytti Laine 6. Muuttoliikesymposium 2015, Tuomas Martikainen & Elli Heikkilä (toim.) 7. Siirtolaisuuden historia kokoomateos, Ismo Söderling 8. Suomenruotsalaisen siirtolaisuuden historia, Krister Björklund 9. Ulkosuomalaisen miesalkoholistin elämä ja kohtalo Vertaileva kvalitatiivinen tutkimus miehistä, siirtolaisuudesta ja alkoholin ongelmakäytöstä, Leena Vuorinen 10. Vieraskieliset lapset eteläisellä Pohjanmaalla Elämänhallinta ja sosiaalistuminen paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan, Jaana Anglé & Markku Mattila Edellisten teosten lisäksi julkaistaan 4 Siirtolaisuus Migration-lehteä ja muita mahdollisesti instituutin työntekijöiden laatimia teoksia ja instituutille tarjottuja käsikirjoituksia.