Eteläpäännevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen, Alavus

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 152/2012/1 Dnro LSSAVI/486/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Eteläpäännevan turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistaminen ja tuotantoalueen laajentaminen, Alavus Maanrakennus V. Lahti Oy Dahlbontie Sääskiniemi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon saapunut hakemus koskee Alavuden kunnan Sydänmaan kylässä sijaitsevan 54,5 ha:n Eteläpäännevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista ja lisäalueen perustamista noin 4,9 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Voimassa oleva ympäristölupa Eteläpäännevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus perustuu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 56/2001/2 ympäristönsuojelulain 55 :n nojalla annettuun määräykseen, jonka mukaan luvan saajan oli viimeistään tehtävä aluehallintovirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 56/2001/2 myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan. Lupa koskee yhteensä 54,5 ha:n suuruista hankealuetta. Tarkistamisen kannalta keskeiset lupamääräykset ovat: 1) Toimenpiteet hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisella, 54,5 ha:n suuruisella turvetuotantoalueella on ajoitettava ja suoritettava siten, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman pieni kuormitus. 2) Kaikki turvetuotantoalueilta tulevat kuivatusvedet on johdettava alapuoliseen laskuojaan sarkaoja-altaiden, laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 PL 200, Vaasa

2 Kaikkien sarkaojien päissä on oltava sarkaoja-allas ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Pintavalutuskenttäalueella olevat ojat on täytettävä siten, ettei alueella synny oikovirtauksia. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa laskeutusaltaiden ja tuotantoalueiden ja ohitse. Hunnakkojärveen laskettavat valumavedet on johdettava eristysojaan rakennettavan laskeutusaltaan kautta ja Kuotesluomaan johdettavat valumavedet pintavalutuskentän kautta. 3) Laskeutusaltaiden viereen on rakennettava läjitysalueet altaista ja ojastosta poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön ) Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia koneita ja laitteita ja tuotantotoimet on pyrittävä ajoittamaan siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Tuotanto on keskeytettävä, jos turvepölyä leviää vähäistä määrää enemmän Hunnakkojärveen. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 8) Alueen kuntoonpano ja turvetuotanto on järjestettävä niin, että niistä ei aiheudu kohtuutonta melua. Turvetuotannon aiheuttama melu ei saa lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylittää päiväsaikaan 45 db (A) ja yöaikaan 40 db (A) ) Luvan saajan on huolehdittava tuotantotoiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Päästötarkkailun on sisällettävä tuotantotoiminnan aiheuttaman melun ja pölypäästöjen mittaus ainakin kerran kolmen vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15) Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta, kuivatusvesien määrää ja laatua sekä hankkeen vaikutuksia vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on toimitettava asianomaiselle viranomaiselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 2

3 Tarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 16) Luvan saaja on velvollinen osallistumaan alapuolisten ojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnossapitotarve johtuu turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamisesta. 3 Alueen kaavoitustilanne Toiminta ja sen vaikutukset ympäristöön Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Nurmonjoen latvajärvien alue, jolla Eteläpäänneva sijaitsee, kuuluu turvetuotantovyöhykkeeseen tt-3, jota koskevan suunnittelumääräyksen IV mukaan turvetuotannon kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tuotantoalueen nykytila ja toiminnan muutokset Eteläpäännevan turvetuotantoalue on pääosin turvetuotantokäytössä. Hankealue koostuu seitsemästä erillisestä tuotantolohkosta, joista viidellä tuotanto on aloitettu vuonna 1993 ja aluetta laajennetaan kahdella lohkolla, joille nyt haetaan lupaa. Vanhan alueen pinta-ala on 54,5 ha, mutta alueella on jo tuotannosta poistuneita alueita 12,5 ha. Uusien luvitettavien lohkojen pinta-ala on 4,9 ha ja ne rajoittuvat olemassa oleviin tuotantolohkoihin. Turvetuotannon on arvioitu kestävän 15 vuotta. Osa alueesta (noin 15 ha) poistuu käytöstä jo seuraavan viiden vuoden aikana. Alueelta tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta. Keskimääräiseksi vuosituotantomääräksi arvioidaan noin m 3. Kuljetus tapahtuu Eteläpäännevantietä Hunnakkomäentielle ja sitä pitkin Sydänmaantielle (valtatie 18), jota pitkin Seinäjoen voimalaitokselle. Turpeenkuljetus vaatii noin 165 rekan ajosuoritetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitus keskittyy 1-2 jaksoon talven ja kesän aikana. Jakso kestää 1-2 kuukautta. Kesän toimitusjaksoilla rekka käy tuotantoalueella keskimäärin 1-2 kertaa päivässä, talvella 2-4 kertaa päivässä. Tuotannosta poistuneet ja poistuvat alueet otetaan maatalous- tai metsätalouskäyttöön. Osa pohjasta voidaan soistaa uudelleen tai allastaa lintujärveksi. Yksityiskohtaisempi suunnitelma jälkikäytöstä esitetään lähempänä turvetuotannon päättymistä. Tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta erillisiin laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaat varustetaan virtausta säätävillä mittapadoilla. Laskeutusaltailta kuivatusvedet johdetaan painovoimaisesti noin 1,15 km päässä sijaitsevalle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,5 ha.

4 4 Päästöt ja niiden vaikutukset vesistöön Pöly ja melu Varastointi ja jätteet Kuivatusvedet valuvat pintavalutuskentältä Kuotesluomaan. Kuotesluoman vesistä osa johdetaan Saukkojärveen ja siitä edelleen Kuorasjärveen ja osa Saarijärveen ja siitä edelleen Jääskänjärveen. Kuorasjärvestä ja Jääskänjärvestä vedet yhtyvät Nurmonjokeen, joka on Lapuanjoen yksi päähaaroista. Kuorasjärvi, siitä laskeva Kuorasluoma ja sen yläpuolinen Kuotesluoma ovat kaikki vesienhoidon toimenpideohjelmassa arvioitu ekologiselta tilaltaan tyydyttäviksi. Jääskänjärven yläpuolinen Allasjoki ja järvestä laskeva Ahvenjoki on arvioitu ekologiselta tilaltaan välttäviksi. Kuorasjärven, Kuorasluoman ja Kuotesluoman osalta on hyvä tila arvioitu saavutettavan vuoteen 2015 mennessä. Jokiosuuksilla tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä. Ahvenjoen ja Allasjoen hyvä tila arvioidaan saavutettavan lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Hakemuksen täydennyksessä on arvioitu Eteläpäännevan turvetuotantoalueen vuotuiseksi bruttovesistökuormitukseksi 696 kg kiintoainetta, 300 kg kokonaistyppeä ja 6 kg kokonaisfosforia. Laskennallinen pitoisuuslisäys Kuotesluomassa jää erittäin pieneksi. Lähinnä tuotannon vaikutus näkyy typpipitoisuuden nousuna alimman virtaaman aikana. Vuosina 2006 ja 2009 toteutetuissa kalataloudellisissa tarkkailuissa saatiin saaliiksi muutamia ahvenia, yksi hauki ja kivisimppu. Hanke ei vaikuta Kuotesluoman vaatimattomaan kalastoon. Eteläpäännevan turvetuotantoalueen lupamääräyksen 14) mukaista pölymittausta ei ole tehty. Melumittaus on tehty useita vuosia sitten kertaluonteisesti Hunnakkojärven rannalla. Melutasot jäivät kauaksi ohjearvoista, joten mittauspöytäkirjaa ei laadittu. Tuotantoalueella ei varastoida poltto- ja voiteluaineita. Tuotantokauden aikana varikkoalueella on farmarisäiliö, jossa on valuma-allas. Säilytyspaikka on sellainen, että aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksessa. Tuotantoalueella säilytettävä polttoaineen määrä on enintään litraa. Syntyvät jätteet kuljetetaan oman hallitilan säilytysastioihin. Jätteiden kuljetuksen hoitaa kunnallinen jätteen kerääjä. Jäteöljyt ja -rasvat kuljetetaan kunnalliseen keräyspisteeseen. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Arvio vuotuisista jätemääristä: öljyt 80 l, kiinteä öljyjäte alle 20 kg, paristot ja akut alle 5 kg, metallit alle 5 kg, sekajäte alle 1 m 3, aumamuovi 2000 kg, öljysuodattimet 5 kpl, voitelupatruunat alle 10 kpl.

5 Hakemuksen liitteenä on erillinen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Alueelle suunnitellut rakenteet ovat hakijan näkemyksen mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. 5 Vahingot Hakija ei ole esittänyt arviota toiminnan mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Esitys tarkistetuiksi lupamääräyksiksi HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija ei ole esittänyt muutoksia voimassaoleviin lupamääräyksiin. Hakija on , , ja täydentänyt hakemustaan muun muassa tarkemmalla tiedolla vesien johtamisesta, vaikutusalueen kiinteistöjen yhteystiedoilla, tiedolla tuotannosta poistuneiden alueiden vesien johtamisesta, tiedolla tuotantoalueen pinta-alan osuudesta Kuotesluoman valuma-alueesta, pöly- ja melumittausten suorittamisesta, käyttö- ja päästötarkkailutiedoilla, kalataloustarkkailuraporteilla, Kuotesluoman ja Saarijärven vedenlaatutiedoilla, arviolla Eteläpäännevan ravinne- ja kiintoainekuormituksesta, turpeen kuljetusreitin tiedoilla, arviolla hankkeen BAT ja BEP tilanteesta sekä tarkemmalla selvityksellä Larvannevan Natura-alueesta ja sen luontoarvoista. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alavuden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Viiskunta -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alavuden kaupungilta sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisilta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on katsonut, että kokoojaojaan tulee sijoittaa virtaamansäätöpato tai -patoja niin, että kaikki tuotantoalueen vedet johdetaan niiden kautta. Pintavalutuskenttä näyttää kesällä 2011 tehdyn tarkastuksen mukaan toimivalta ja vesi jakaantuu siihen tasaisesti. Tuotantoalueen kuivatusvesiin sekoittuu kuitenkin ulkopuolisia vesiä entisiltä turvetuotanto- ja metsäalueilta. Tuotantoalueelta pintavalutuskentälle

6 johtavaan ojaan yhtyy lisäksi metsäojia. Vanhojen tuotanto- ja metsäalueiden vedet tulee mahdollisuuksien mukaan eristää pintavalutuskentälle menevästä ojasta, jotta pintavalutuskentän tehollinen pinta-ala riittää puhdistamaan tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet. Tuotantoalueen tarkkailu on laadultaan heikkoa ja käytössä olevista harvoista tiedoista ei voi saada kuvaa tuotannon vaikutuksista alapuolisiin vesistöihin. Lupamääräysten tarkistamishakemuksessa ei ole esitetty tarkkailuohjelmaa, vaan tarkkailuun liittyviä kaavailuja. Koska vaikutusalueena on ongelmallinen vesistöalue, joka madaltuu, kasvaa umpeen ja kärsii hapenpuutteesta, on riittävä tarkkailu järjestettävä. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan järjestää siten, kuin viimeaikaisissa lupapäätöksissä on määrätty. Vaikutustarkkailuun on löydettävä selvä yläpuolinen ja alapuolinen piste ja yksi vedenlaatupiste on sijoitettava myös Saarijärveen ja Saukkojärveen. Eteläpäännevan biologinen tila on jo muuttunut turvetuotannon myötä. Lähimmillään noin 900 m päässä hankealueesta luoteeseen sijaitsevaan Larvannevan Natura-alueeseen ei turvetuotantoalueen kuivatus vaikuta. Saarijärveä ja Saukkojärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Kuorasjärvi on luokiteltu ekologisessa luokituksessa tyydyttäväksi. Nurmonjoki ja Lapuanjoki Nurmonjoen yhtymäkohdasta alaspäin on luokiteltu huonoksi. Turvetuotannon vaikutus heikentää osaltaan vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista Lapuanjoella. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että Kuotesluoman vesi on tummaa ja ravinteikasta. Koekalastuksissa saaliiksi on saatu ahventa, haukea, ja kiiskeä. Saukkojärvi ja Saarijärvi ovat matalia, tummavetisiä ja rehevöityneitä. Kalastus järvillä on kesäaikaista virkistyskalastusta, pääasiallisina saalislajeina ovat särki, ahven, hauki, lahna ja kiiski. Mataluus ja hapenpuute haittaavat kalakantoja, samoin veden tummuus. Kuotesluoman kalasto on varsin heikko ja yksipuolinen. Saukkojärvessä ja Saarijärvessä on vapaaajankalastukseen soveltuva kalasto, joskin liian särkikalavaltainen. Saukkojärveä on kunnostettu vuosina pohjaa tiivistämällä kuivatuksen avulla ja mekaanisilla toimenpiteillä. Lisäksi on tehty turvelauttojen ja vesikasvillisuuden poistoa. Kunnostuksen jälkeen tehdyt kuhaistutukset eivät ole koekalastuksien perusteella tuottaneet tulosta. Turvetuotanto lisää, vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta, vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, minkä seurauksena rehevöitymisestä johtuva pohjien liettymis- ja umpeenkasvuhaitta kasvaa. Luomien ja järvien tummuus, korkeat ravinnepitoisuudet ja hapenpuutteesta johtuvat haita huomioon ottaen, tulisi vesistöalueeseen kohdistuvaa kuormitusta vähentää. Uusien tuotantoalueiden käyttöönotto on tästä syystä arveluttavaa. Vesiensuojelussa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vesiensuojelulaitteiden hoito vaatii suurta huolellisuutta. 6

7 Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Alavuden kaupunginhallitus on puoltanut Eteläpäännevan turvetuotannon ympäristölupahakemusta. Kyseessä on jo osittain tuotannossa olevia alueita ja hanke on merkittävä energiantuotannon ja työllisyyden kannalta. Vesiensuojelun taso vastaa toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia vaatimuksia. 4) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on katsonut, että lupahakemuksessa esitettyä toimintaa voidaan harjoittaa esitetyllä alueella. Suunnitelmissa esitetyt vesiensuojelurakenteet tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti ja jo olemassa olevien vesiensuojelurakenteiden riittävyys on tarkastettava. Nykyiset ja rakennettavat vesiensuojelurakenteet pidettävä kunnossa koko tuotantojakson ajan. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Laskeutusaltaiden ja ojastojen puhdistustyöt tulee tehdä sellaisena ajankohtana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alapuoliselle vesistölle. Suoritetuista toimenpiteistä tulee ilmoittaa kirjallisesti Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 610 m etäisyydellä ja lähin vapaaajanasutus Hunnakkojärven rannalla noin 330 m etäisyydellä Eteläpäännevan tuotantolohkon L2 reunasta. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7-22 eikä 50 db (LAeq) klo Vapaaajanasuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7-22 eikä 40 db (LAeq) klo Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. 7 Muistutukset 5) AA tilan Rantapirtti RN:o (28:31) omistajana lomailee itse perheineen Hunnakkojärven itärannalla olevalla mökillä, mutta myös vuokraa mökkiä lomalaisille. Lomamökin ja turvetuotantoalueen väliin on kaavoitettu 7 loma-asuntotonttia. Järven rannalla on vanhoja lomamökkejä noin 40 kpl ja kaavoitettu joitakin kymmeniä uusia lisää. Järven virkistyskäyttö ei siis ainakaan vähene lähivuosina. Hunnakkojärven veden laatu on kiihtyvällä nopeudella huonontunut ja järven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat heikentyneet. Verkkoja tai katiskaa ei voi pitää järvessä keväälläkään vuorokautta, kun ne jo limoittuvat turpeesta. Iho limoittuu uinnin yhteydessä ja ihon pinnalle jää pieniä turvehiutaleita. Vedestä voi havaita, että tätä samaa turvehiutaletta on pinnalta pohjaan saakka.

8 Hunnakkojärveen laskee vain yksi varsinainen laskuoja Vähä- Hunnakkojärvestä. Tämän lisäksi siihen laskee joitakin jo vuosia sitten kaivettuja metsäojia. Järvi saa suurimman osan vesistään pohjalla olevista lähteistä. Maatalousalueilta ei järveen tule vesiä. Turvetuotantoalue on vain 200 metrin päässä Hunnakkojärven eteläpäästä ja kun tuulet ovat etelästä ja lounaasta suuntautuu turvepöly järvelle. Koko järvenpinnan kuorruttamiseen turpeella tarvitaan vain yksi päivä. Hakemuksessa on mainittu, ettei 30 päivän mittauksia turvepölyn vaikutuksista ole voitu tehdä. Pölypäästön mittaamiseen ei tarvita 30 päivää. On huomattava, että turvetuotannosta aiheutuvat haitat eivät kohdistu vain alapuoliseen vesistöön. Ympäristölupahakemuksessa ei ole huomioitu Hunnakkojärvelle aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Turvetuotantoalueella toimiva imuvaunu aiheuttaa ylösnousevan pölypatsaan, joka nousee puiden yläpuolelle ja leijailee sitten tuulen mukana. Pölypatsas johtuu todennäköisesti siitä, ettei imuvaunun sykloni ole kunnossa, tai sitä ei ole koneessa ollenkaan. Rekkojen lastaaminen aiheuttaa myös pölypäästöjä. Koneiden kunnon ja tuotantoon liittyvien lupaehtojen noudattamisen valvontavastuu on epäselvä. Turvetuotantoalueelta tuleva jatkuva taustamelu on häiritsevää ja se sekä alentaa kiinteistön arvoa että käytettävyyttä. Jatkuva taustamelu on häiritsevää, vaikka desibelirajat eivät ylity. Sesongin ollessa päällä melusaaste ja turvepölytys ovat ympärivuorokautista. Kiinteistönomistajien luonnon nautintaoikeuden väheksyminen ja piittaamattomuus ympäristöstä ei ole sallittavaa. Tupeen tuottaja ulosmittaa muiden kiinteistöjen omistajien kiinteistöjen arvoa ja luonnon nautittavuutta toiminnallaan omaksi taloudelliseksi hyödyksi. Hakemuksessa on mainittu, että tuotantoalueella käytetään normaalia parempia vesiensuojeluratkaisuja. Pintavalutuskentän kautta johdetaan tuotantoalueen vesien lisäksi muitakin vesiä. Näin ollen pintavalutuskentän tulisi olla nykyistä suurempi. Ylimääräiset vedet huuhtelevat tehokkaasti kentän keräämät turvemassat alapuoliseen vesistöön. Hakemuksessa on esitetty muilta alueilta tehtyjä mittauksia ja keskimääräisiä arvioita. Paikanpäällä mökillä tehdyt havainnot pölyhaitoista perustuvat todellisiin havaintoihin, joten ne ovat todenperäisempiä kuin hakijan esittämät arviot. Hakemuksen liitteenä olevien koekalastustulosten perusteella Kuotesluoman kalakanta on romahtanut vuodesta 2006 vuoteen 2009 tultaessa. Tuloksista ei ainakaan voi tulkita, että tilanne on pysynyt ennallaan tai parantunut. Ympäristölupaa ei tulisi myöntää, ennen kuin todelliset turpeentuotannosta vesistölle aiheutuvat melu-, turvepöly- ja hulevesihaitat on selvitetty. Luvanmyöntäjien tulisi valvoa, että luvanmyöntämisen yhteydessä annetut hakijan lupaukset toteutuvat ja toiminnasta aiheutuvat saastuttamisen raja- 8

9 arvot eivät ylity. Turvetuotantoalueen toiminnassa on havaittavissa tuottamuksellista ympäristön pilaamista ja piittaamattomuutta. 6) Saarijärven järvitoimikunta on huomauttanut, että Saarijärven yläpuolella on kaksi toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta, Aitaneva ja Iso- Aitaneva. Pääosin Aitanevalta on vuosikymmenten aikana kertynyt humus-, fosfori-, typpi- ja rautamääriä, jotka ovat moninkertaiset järven sietokykyyn nähden. Vesi on hapanta. Kiintoainetta, lietettä ja humusta on kertynyt järven pohjalle 0,5-1 m. Järven keskisyvyys on enää 0,5 m. Kalakuolemia on ollut useina vuosina, pahin talvella Limalevää esiintyy joka kesä ja uimisen jälkeen on peseydyttävä iholle kertyvästä humusaineksesta ja limasta johtuen. Muun muassa kesällä 2011 järvessä oli sinileväkukintoja. Eteläpäännevan pintavalutuskentän jälkeiset päästöarvot ovat huolestuttavan korkeita, Saarijärveä korkeammat, joten puhdistustekniikka ei toimi hyvin. Osa Eteläpäännevan valumavesistä tulee Saarijärveen lisäten järven kuormitusta. Saarijärven järvitoimikunnan esityksestä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on menossa kunnostushanke, jonka tarkoituksena on Saarijärven luusuan padon uusiminen, järven aktiivisen säännöstelyn lopettaminen ja järven tulovirtaaman lisääminen johtamalla vettä Kuotesluomasta. Tavoitteena on lisätä Saarijärven vesitilavuutta rannanomistajien suorittamilla ruoppauksilla, joita suoritetaan samanaikaisesti vedenpinnan laskemisen ja padon rakentamisen kanssa. Kunnostusten jälkeen on järveen tarkoitus istuttaa kuhaa. Järven kalakanta on särkikalavaltainen, kalastusseuran toimesta on useana kesänä toteutettu särkikalojen hoitokalastusta. Kalastusvälineet kuitenkin limoittuvat ja niitä pitää puhdistaa usein. Virkistys- ja kalastuskäytön kannalta ei Saarijärvi kestä yhtään lisäkuormitusta. Valumavesille on asetettava asialliset päästöarvot, arvojen toteutumista on valvottava ja tarvittaessa parannettava puhdistustekniikkaa. Päästövaatimusten tulee vastata lähes luonnontilaista suota ja keskimääräisen puhtaan järven arvoja. 7) BB tilan Eevanranta (RN:o 26:49) omistajana on todennut, että Eteläpäännevan kuivatusvedet johdetaan hänen omistamansa metsätilan poikki kulkevassa ojassa. Vedet kertyvät alueelle pieneen altaaseen kivipyykistä nro 35 noin 30 m:n päästä kaakkoon päin peittäen alleen noin 0,5-1 ha metsää. Vesi on tuhonnut alueelta puuston kokonaan. Muistuttaja vaatii korvausta menetetyn puuston arvon osalta sekä tulevien vuosien kasvun menetyksestä. Lisäksi hän on vaatinut, että kyseinen kohta ojan ja pienen altaan osalta korjataan niin, että vesi ei enää jatkossa jää makaamaan metsään, vaan kulkeutuu pois. 8) CC rannanomistajana on vastustanut Eteläpäännevan turvetuotantoa, koska Saukkojärven tila on jo nyt niin huono. 9

10 10 9) DD tilan Lepola (RN:o 14:117) omistajana on todennut, että kahdelta Saarijärven yläpuolella olevalta turvetuotantoalueelta ja muualta valumaalueelta kertyneet humus-, fosfori-, typpi- ja rautapitoisuudet ovat moninkertaisia järven sietokykyyn nähden. Kiintoainetta, lietettä ja humusta on järveen kertynyt 0,5-1 metrin kerrostuma. Kalakuolemia on ollut useina vuosina, pahin talvella Limalevää esiintyy joka kesä. Kesällä 2011 järvessä oli sinileväkukintoja. Saarijärven typpi- ja fosforipitoisuudet ovat hyvin korkeat, typpi kolminkertainen ja fosfori 4-5 -kertainen luonnontilaiselta suolta tuleviin pitoisuuksiin verrattuna. Rauta- ja kiintoainepitoisuus on kolminkertainen. Veden väri on hyvin ruskea, noin kaksinkertainen luonnonvaraisen suon arvoihin nähden. Veden ph on 5,6. Eteläpäännevan pintavalutuskentän jälkeiset päästöarvot ovat huolestuttavan korkeita, joten puhdistustekniikka ei toimi hyvin. Osa Eteläpäännevan turvetuotantoalueen vesistä tulee Saarijärveen lisäten järven kuormitusta. Järven kalakanta on särkikalavaltainen, kalaverkot ja katiskat limoittuvat ja niitä pitää puhdistaa usein. Saarijärvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta. En vastusta ympäristöluvan jatkamista, mutta vaadin, että Eteläpäännevalle asetetaan asialliset päästöarvot, arvojen toteutumista valvotaan ympäristöviranomaisten toimesta ja puhdistustekniikkaa parannetaan siten, että normaaleihin päästöarvoihin päästään. 10) EE tilan Mäntypuska (RN:o 16:78) omistajana on jättänyt samansisältöisen 11) FF:t tilan Kesämaja (RN:o 14:93) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen 12) GG tilan Soini (RN:o 26:41) omistajana on jättänyt muuten samansisältöisen muistutuksen kuin 9) Kaarina Koskinen, mutta on lisäksi ilmoittanut vastustavansa ympäristöluvan myöntämistä Eteläpäännevan turvetuotannolle. 13) HH ja 14) II tilan Hietalahti (RN:o 15:76) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 9) Kaarina Koskinen, mutta Petri Asunmaa on lisäksi korostanut, että lupaa ei tule myöntää, jos asiallisia päästöarvoja ei saavuteta. 15) JJ tilan Vapala (RN:o 14:118) omistajana on jättänyt samansisältöisen 16) KK:t tilan Vanhavainio (RN:o 14:126) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen 17) LL:t tilojen Parmala (RN:o 14:59) ja Tapiola (RN:o 14:66) omistajina ovat jättäneet samansisältöisen

11 18) MM tilan Alinala (RN:o 14:913) omistajana on jättänyt samansisältöisen 19) NN tilan Huvimaja (RN:o 14:94) omistajana on jättänyt samansisältöisen 20) OO tilan Lahdenpohja (RN:o 14:157) omistajana on jättänyt samansisältöisen 21) PP tilan Hietaranta (RN:o 14:61) omistajana on jättänyt samansisältöisen 22) QQ tilan Korkeamäki (RN:o 14:96) omistajana on jättänyt samansisältöisen 23) RR tilan Myllymäki (RN:o 14:129) omistajana on jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 9) Kaarina Koskinen ja on lisäksi vaatinut, että päästöarvovaatimusten tulee olla suuruusluokaltaan lähellä luonnonvaraisen suon arvoja tai ainakin alle keskimääräisen puhtaan järven arvojen. 24) SS, 25) TT, 26) UU ja 27) VV tilan Lepola (RN:o 14:111) haltijoina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 9) Kaarina Koskinen. 28) XX tilan Leppu (RN:o 14:91) omistajana on jättänyt samansisältöisen 29) YY tilan Joenniemi (RN:o 14:155) omistajana on jättänyt samansisältöisen 30) ZZ ja 31) ÅÅ tilan Isomänty (RN:o 14:156) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 9) Kaarina Koskinen. 32) ÄÄ tilan Uusivainio (RN:o 14:74) omistajana on jättänyt samansisältöisen 33) ÖÖ tilan Honkola (RN:o 15:17) omistajana on jättänyt samansisältöisen 34) AA1 ja 35) BB1 tilan Heltelä (RN:o 14:60) omistajina ovat jättäneet samansisältöiset muistutukset kuin 9) Kaarina Koskinen. 36) CC1 tilan Lepola (RN:o 14:102) omistajana on jättänyt samansisältöisen 37) DD1 tilan Rantamökki (RN:o 16:62) omistajana on jättänyt samansisältöisen 38) EE1 tilojen Kesantola (RN:o 95:7) ja Takaranta (RN:o 14:115) omistajana on jättänyt samansisältöisen 11

12 39) FF1 tilan Koivulehti (RN:o 16:37) omistajana on muuten jättänyt samansisältöisen muistutuksen kuin 9) Kaarina Koskinen, mutta Hyyppä on vastustanut ympäristöluvan jatkamista. Muistutuksessa on huomautettu lisäksi muun muassa siitä, että Saarijärven vesikasvisto ja pieneliöstö ovat muuttuneet. Mateet ovat hävinneet, ahvenkanta on romahtanut ja sekä ahven- että särkikannat ovat kääpiöityneet. Vain haukikanta on tyydyttävästi sietänyt huonoa vedenlaatua. Saarijärven rannanomistajilla (51 kpl) ja mökin omistajilla (36 kpl) on toiveena päästä kohentamaan järven tilaa Myllyjoen luusuaan rakennettavan uuden padon yhteydessä, jos suunnitelmat veden läpijuoksutuksesta, sekä järven määräaikaisesta tyhjentämisestä toteutuu. Tällöin voitaisiin aloittaa lietteen poisto järvestä. 12 Hakijan vastine 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen lausuntojen osalta hakija on todennut, että Eteläpäännevan pintavalutuskentän alapuoliseen ojaan laskee tuotantoalueen vesien lisäksi muun muassa ympärillä olevia metsäojia. Pintavalutuskentän läheisyydessä on lisäksi tehty metsäojituksia vuosina Larvannevan suojelualueen reunaojien vedet sekä tulvavedet laskevat myös pintavalutuskentän alapuolella olevaan ojaan. Nämä tekijät vaikuttavat Eteläpäännevan kuormitusnäytteiden laatuun. Eteläpäännevan pintavalutuskentän osalta tullaan tekemään muutostöitä niin, että kentän alapäähän kaivetaan oma oja kentän vesille, josta ne laskevat vieressä olevaan metsäojaan. Pintavalutuskentän alapäähän voidaan asentaa mittapato. Kuormitusnäytepisteen sijainti muuttuu hieman ja vesinäytepisteeseen tulee ainoastaan pintavalutuskentän vesiä. Eteläpäännevan turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1994 ja nykyisestä tuotannossa olevasta alueesta on arviolta jäljellä viiden vuoden kuluttua noin hehtaaria. Vesistöihin kohdistuva kuormitus pienenee tuotantopinta-alan vähetessä. Tarkkailuun liittyviä kaavailuja on esitetty lupahakemuksessa ja yksityiskohtaisempi päivitetty tarkkailuohjelma lähetetään hyväksyttäväksi Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle sekä kalatalousviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksestä. 3) Alavuden kaupunginhallituksen ja 4) Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntojen osalta ei hakijalla ole huomautettavaa. 5) AA:n muistutuksen osalta hakija huomauttaa, että Hunnakkojärven länsi- ja eteläreunalla on tehty metsäojituksia vuonna 2008 ja 2009 lähellä Pekka Hunnakon mökkiä. Vastineeseen on liitetty kartta metsäojituksista. Hunnakkojärveen ei laske Eteläpäännevan uudelta lisäalueelta kuin reunaoja. Keväällä 2012 tehdään kunnostustöitä niin, että reunaojankin vedet käännetään laskemaan putkituksen avulla nykyiselle pintavalutuskentälle.

13 Eteläpäännevan turvetuotantoalueen vaikutustarkkailuohjelmassa on määrätty suoritettavaksi pölymittaus. Pölylaskeuman määrittäminen perustuu Suomen standardoimisliiton standardiin SFS Laskeumalla tarkoitetaan sitä osaa ilmakehän pölystä, joka tietyn mittausjakson aikana laskeutuu painovoiman vaikutuksesta tunnetun pinta-alaiseen keräimeen. Laskeuma määritetään kuukausilaskeumana (g/m 2 ). Pölymittausta on yritetty suorittaa Eteläpäännevalla, mutta sateiden vuoksi tuloksetta. Mittaus pyritään suorittamaan tuotantokaudella ) Saarijärven Järvitoimikunnan muistutuksen osalta hakija on huomauttanut, että Saarijärven Järvitoimikunnasta ei löydy tietoa ytj-palvelun kautta rekisteröityneenä yhdistyksenä tai aatteellisena yhdistyksenä. Muiden tuottajien toiminta ja siitä mahdollisesti aiheutuneet seuraukset Saarijärven veden tilaan eivät saa vaikuttaa Eteläpäännevan turvetuotannon ympäristölupahakemukseen. Eteläpäännevan pintavalutuskentän alapuoliseen ojaan laskee tuotantoalueen vesien lisäksi muun muassa ympärillä olevia metsäojia. Pintavalutuskentän läheisyydessä on lisäksi tehty metsäojituksia vuosina Larvannevan suojelualueen reunaojien vedet sekä tulvavedet laskevat myös pintavalutuskentän alapuolella olevaan ojaan. Nämä tekijät vaikuttavat Eteläpäännevan kuormitusnäytteiden laatuun. Eteläpäännevan pintavalutuskentän osalta tullaan tekemään muutostöitä niin, että kentän alapäähän kaivetaan oma oja kentän vesille, josta ne laskevat vieressä olevaan metsäojaan. Pintavalutuskentän alapäähän voidaan asentaa mittapato. Kuormitusnäytepisteen sijainti muuttuu hieman ja vesinäytteeseen tulee ainoastaan pintavalutuskentän vesiä. Saarijärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Saarijärven kalakanta kaipaa suurta roskakalojen pyyntiä. 7) BB:n muistutuksen osalta hakija on todennut, että Maanrakennus V. Lahti on saanut suullisen luvan kaivaa kyseisen maa-alueen läpi laskuoja ja pitää oja auki. Korvauksena tästä maanomistajalla on ollut tienkäyttöoikeus, jota on käytetty. Tilan omistajanmuutos on tapahtunut vuonna ) 38) muistutuksiin hakija on huomauttanut, että Eteläpäännevan vedet laskevat pintavalutuskentän kautta metsäojia pitkin Kuotesluomaan. Kuotesluomassa on pato, jonka kautta Saarijärveen ei juuri ole laskettu vesiä kuin järven kunnostustöiden aikana. Suunnitelmissa on laskea padon kautta noin % vesistä Saarijärveen. Saarijärven muita mahdollisia kuormittajia ovat järven lähiympäristössä tehdyt metsäojitukset, mökkiläiset ja järven erittäin runsas särkikanta sekä alueen puutteelliset jätevedenpuhdistukset. Saukkojärvi ja Saarijärvi ovat matalia, tummavetisiä ja rehevöityneitä järviä. Saarijärveä ei ole luokiteltu vesienhoitosuunnitelmassa. Eteläpäännevalta on tuotettu turvetta jo vuosia ja vuoden 1998 jälkeen ei yhtenäkään yönä ole tuotantokentällä ajettu traktorilla tai tuotantokoneilla. Klo saakka on ajettu maksimissaan viitenä yönä, mutta aamulla työskentely on voitu aloittaa jo klo Näin tullaan myös jatkamaan. 13

14 Hunnakkojärven yläpäässä on muden tuottajien toimesta harjoitettu turvetuotantoa ympäri vuorokauden. Kaikkien edellä mainittujen lausuntojen ja muistutusten osalta hakija on lisäksi toimittanut tietoa piilevistä, limalevistä, turvetuotannon pölystä, melusta ja liikenteestä, turvepölyn vesistöhaitoista sekä turvetuotannon vaikutuksista elinoloihin, terveyteen ja viihtyvyyteen. 14 MERKINTÄ Maanrakennus V. Lahti Oy:n Eteläpäännevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on jaettu aluehallintovirastossa Eteläpäännevan ja Kalliolannevan ympäristölupahakemuksiksi. Tämän päätöksen kanssa samanaikaisesti on annettu Kalliolannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupapäätös nro 153/2012/1. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Maanrakennus V. Lahti Oy:n Eteläpäännevan toistaiseksi voimassa olevan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 56/2001/2 lupamääräykset sekä myöntää luvan 4,9 ha:n suuruisen lisäalueen turvetuotannolle. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen ja vesienkäsittelyrakenteineen on 59,3 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava päivätyn Maanrakennus V. Lahti Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä 4 olevan tuotantoaluekartan mukaisesti Kuotesluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä päivätyn Maanrakennus V. Lahti Oy:n ympäristölupahakemuksen liitteenä 4 olevan tuotantoaluekartan mukaisesti sarkaojarakenteiden ja laskeutusaltaiden sekä pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Tuotantoalueelta pintavalutuskentälle johtava laskuoja on eristettävä muista ojista siten, ettei pintavalutuskentälle johdeta muita kuin tuotantoalueen kuivatusvesiä. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin.

15 Päästöt ilmaan ja melu Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön mahdollisimman nopeasti ja ne on esitettävä viimeistään vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Tuotanto on keskeytettävä, jos turvepölyä leviää vähäistä määrää enemmän Hunnakkojärveen. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Alavuden kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa

16 on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponesto. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Luvansaajan on kertaluonteisesti toteutettava tuotantotoiminnan aiheuttaman melun ja pölypäästöjen mittaus. Ehdotus vesistön tilan tarkkailusuunnitelmaksi sekä melun ja pölypäästöjen mittaamiseksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. 16

17 Luvansaajan on tarkkailtava vaikutuksia kalatalouteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotus kalataloustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun vuosiraportit tulokset on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset ja raportti on toimitettava myös sähköisessä muodossa. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Alavuden-Töysän-Kuortaneen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 17

18 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 18 Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Luvan myöntämisen edellytykset toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla ympäristölupapäätöksellä nro 56/2001/2. Toiminnassa ja siitä aiheutuvissa päästöissä ei tapahdu oleellisia muutoksia aikaisemmin myönnetyn luvan mukaiseen toimintaan ja päästöihin verrattuna. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti toiminta on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksen ja tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista an-

19 Tarkistettujen lupamääräysten perustelut netussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsee Larvannevan Natura-alue (FI ). Lähimmillään olemassa oleva turvetuotantoalue on noin kilometrin päässä Natura-alueen etelärajasta. Aluehallintovirasto arvioi, kuivatusvesien vastakkainen laskusuunta sekä etäisyys huomioiden, ettei Eteläpäännevan turvetuotanto vaikuta Larvannevan Natura-alueen niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen Lapuanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan olemassa olevien turvetuotantoalueiden vesienkäsittelyä tulee tehostaa pintavalutuskentillä, kasvillisuuskentillä tai kemiallisella käsittelyllä. Tavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2015 mennessä kaikilla vanhoilla alueilla on käytössä edellä mainitun mukainen tehostettu kuivatusvesien puhdistus. Eteläpäännevan kuivatusvesien käsittely on järjestetty toimenpideohjelman suositusten mukaisesti. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1-4. Hakemuksesta ja sen täydennyksistä ilmenee, että tuotantoalueelta pintavalutuskentälle johtavaan laskuojaan laskee ulkopuolisia vesiä. Pintavalutuskentän toiminnan turvaamiseksi on muiden vesien pääsy ojaan määrätty estettäväksi. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan velvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Toiminnasta ei ennakolta arvioiden aiheudu melu- tai pölyhaittaa asutukselle. Hunnakkojärven läheisyys on huomioitu lupamääräyksessä 5. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Käyttö- ja päästötarkkailusta on määrätty lupamääräyksessä 11. Lupamääräyksessä 12 on määrätty melun ja pölypäästöjen mittauksesta, koska mahdollisesti häiriintyvät kohteet Hunnakkojärven rannalla ovat melko lähellä. Hakemuksessa ei ole esitetty kunnollista suunnitelmaa toiminnan vaikutusten tarkkailemiseksi. Siksi lupamääräyksessä 12 on määrätty luvan saaja tarkkailemaan toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä toiminnan melu ja pölypäästöjä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin on sisällytettävä selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. 19

20 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Aluehallintovirasto ottaa 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen metsäalueiden vesien eristämistä tuotantoalueen ja pintavalutuskentän välisestä ojasta koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksessä 2 esitetyllä tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailusta on päätetty lupamääräyksessä 11 ja se on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Vaikutustarkkailun osalta tarkkailusuunnitelman hyväksyminen on siirretty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi, sillä hakemuksessa esitetty suunnitelma oli puutteellinen. Virtaamansäätöpatojen asentamista kokoojaojiin ei ole määrätty, mutta laskeutusaltaiden purkupäähän on määrätty virtaamaa padottava rakenne. Aluehallintovirasto ottaa 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kalataloustarkkailu koskevan vaatimuksen huomioon lupamääräyksessä 12 esitetyllä tavalla. Uusien, yhteensä 4,9 ha:n kokoisten, tuotantolohkojen luvittaminen perustellaan sillä, että Eteläpäännevalta on vanhaa tuotantoaluetta jo poistunut noin 10 ha ja tuotantoaluetta tulee poistumaan vielä merkittävästi lähivuosina. Näin olleen uusien lohkojen käyttöönotto ei tule lisäämään alapuolisten vesien kuormitusta. Aluehallintovirasto ottaa 4) Alavuden kaupungin ympäristölautakunnan vaatimukset koskien vesiensuojelurakenteita ja niiden riittävyyttä ja kunnossapitoa huomioon lupamääräyksissä 3 ja 4. Melutasoa koskevat vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 6. Aluehallintovirasto toteaa 5) AA:n luvan epäämistä koskevan vaatimuksen osalta, että luvan myöntämisen edellytykset Eteläpäännevan turvetuotantoalueen toiminnalle on ratkaistu Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamalla ympäristölupapäätöksellä nro 56/2001/2. Pintavalutuskentälle johdettavien tuotantoalueen ulkopuolisten vesien osalta on annettu määräys lupamääräyksessä 2. Vaatimukset melun ja pölypäästön mittaamisesta on huomioitu lupamääräyksessä 12. Melulle on asetettu raja-arvot lupamääräyksessä 6. Tarkkailuista on määrätty lupamääräyksissä 11 ja 12. Ympäristöluvan valvonta kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Aluehallintovirasto toteaa 6) Saarijärven Järvitoimikunnan muistutuksen osalta, että Eteläpäännevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet puhdistetaan parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. Vedet johdetaan pintavalutuskentältä alapuoliseen ojaan ja sitä pitkin Kuotesluomaan. Kuotesluomassa on vesien laskukohdassa säännöstelypato, jolla ohjataan Kuotesluoman vesiä Saukkojärveen ja/tai Saarijärveen. Useimpina vuosina Saarijärveen ei ole johdettu Kuotesluomasta lainkaan vesiä. Voimassa olevan luvan mukaisesti juoksutuksen Kuotesluomasta Saarijärveen tulee olla 0-3 m 3 /s. Näin ollen vain osa toiminnan arvioidusta vesistökuormituksesta kohdistuu 20