Elämää luonnon varassa. Metsätalous. FORESTRY Helmikuu 1/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämää luonnon varassa. Metsätalous. FORESTRY Helmikuu 1/2015"

Transkriptio

1 Elämää luonnon varassa Metsätalous FORESTRY Helmikuu 1/2015 Metsävaratietoa on nyt tarjolla! Sijoittaminen metsään on entistä helpompaa Puhdas biohiili tulevaisuuden ihmeaine? Lääkäri määrää reseptillä metsään Metsänhoitoyhdistyksissä on muutosvoimaa!

2 HIIHTÄEN KOHTI KEVÄTTÄ! Meton Saariselän kelohonkaisilla majoilla Pomoselässä ja Teräväpäässä on vielä hyvin tilaa keväällä, matkustit sitten yksin, kaksin tai isommalla porukalla. Majat sijaitsevat Saariselän keskustassa ja samalla myös aivan latujen vieressä. Tietoa ja kuvia majoista sekä varaukset:

3 SUOMI ELÄÄ LUONNOSTA Ulkoasiainministeriön Suomea esittelevän 13. vuosijulkaisun Focus on Finland 2015 tämän vuotinen sisältö kumpuaa suomalaisesta luonnosta, kuten ministeriön tiedotteessa todetaan. Suomalainen luonto on perusta biotaloudelle, hyvinvoinnille ja luovuudelle ja niistä koostuu suomalainen vauraus. Suomi todellakin elää myös tulevaisuudessa luonnosta. Meillä on siihen erinomaiset edellytykset. Ulkoasiainministeriön julkaisu on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja sen yhtenä tavoitteena on kertoa Suomen liiketoimintamahdollisuuksista ja houkutella uusia investointeja maahamme. Monikielisen julkaisun sisällöstä vastaavat ulkoministeriön ohella työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Invest in Finland/Finpro ja Finnfacts. Julkaisua jaetaan mm. ulkomailla olevien lähetystöjen kautta. Tosiasiassa Suomella on vielä pitkä tie kuljettavana monipuolisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Vaikka suomalaisten luonnonvarojen merkitys on oivallettu jo aikaa sitten, viive oivalluksista konkreettisiin tekoihin on usein kovin pitkä ja mutkainen. Meillä herätään hieman hitaasti; lieneekö sitten syynä byrokratia, liika sääntely, rohkeuden puute vai jokin muu, kuten arvaamaton poliittinen päätöksenteko. Siitähän tuoreena esimerkkinä kertoo myös käsittämätön venkoiluesitys metsähaketuen porrastuksesta. Toinen, paljon pienempi, mutta lajissaan havainnollinen esimerkki löytyy lehtemme jutusta: keskiaukeamalla oleva juttu metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden tuotteistamisesta. On aika hämmentävää, että Japani, jota ei varsinaisesti voi metsämaaksi kutsua, on lyhyessä ajassa perustanut runsaat sata terveysmetsää! Yhdysvalloissa puolestaan lääkärit kirjoittavat potilailleen reseptejä luontoon! Miksi metsärikas Suomi ei ole edelläkävijä, vaikka metsien ja luonnon terveysvaikutuksista on puhuttu meilläkin julkisuudessa jo pari vuosikymmentä? Suomessa on runsaasti eri tavoin suojeltua metsäluontoa. Hallitusti hyödyntämällä ne voitaisiin hyvin tuotteistaa terveysmetsiksi ilman, että suojeluarvot kärsivät. Imagoarvo olisi suuri ja viisaasti tuotteistamalla ja markkinoimalla toiminta olisi jopa tuottoisaa. Ovathan ihmiset valmiita maksamaan turhistakin terveystuotteista nykyisin aivan uskomattomia summia. Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Aiheestahan on olemassa jo lukuisia selkeitä tutkimustuloksia. Ennen pitkää ennaltaehkäisyllä olisi myös kansantaloudellisesti merkittävä vaikutus. Jos tämä on mahdollista Japanissa, miksi se ei onnistuisi meillä luontorikkaassa Suomessa. Monia pk-yrittäjiäkin tämän tyyppinen palveluntarjonta näyttäisi kiinnostavan. Suomen kannattaa pitää luonnonvaroistaan hyvää huolta. Se ei tarkoita luontoreservaatteja, vaan hallittua, kestävää ja monipuolista luonnosta elämistä, kuten ihmiset sukupolvien ajan ovat osanneet tehdä. Tässä murrosajassa mahdollisuudet ovat entistä moninaisemmat, etenkin, kun Suomella on vähäväkisenä maana poikkeuksellisen runsaat ja rikkaat luonnonvarat. Ne antavat meille luontevan etulyöntiaseman moniin muihin maihin verrattuna, mikäli osaamme ja annamme alan toimijoille mahdollisuuden hyödyntää luonnonvarojamme luovasti. Se vaatii jahkailun sijaan nopealiikkeisyyttä. Päätöksenteossa se vaatii selkeää, vaalikaudet ylittävää näkemystä Suomen vihreän talouden tulevaisuudesta. Vielä se näkemys ei ole ainakaan poliittisille päättäjille täysin kirkastunut. METSÄTALOUS 1 HELMIKUU 1/15

4 Metsätalous Metsämies Skogsmannen v Metsätalous Forestry v METSÄALAN AMMATTILEHTI 19. Vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 5. krs Helsinki Faksi (09) Päätoimittaja Pirjo Korhonen-Salapuro Puh Toimittajat/Freelancer Heikki Jaakkola Heikki Kiuru Martti Linna Vesa Martikainen Rauno Numminen Nro Aineistopvm. llmestymispvm Ilmoitukset Hilpi Oksanen Puh Tilaukset Metsätalous-Forestry Mikonkatu 8 A, 5 krs Helsinki Puh Faksi (09) Tilaushinta 35 /vuosikerta Osoitteenmuutokset Anne Marttinen Puh Julkaisija METO Metsäalan Asiantuntijat ry Taitto Tutta Toivonen Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Paino Forssa Print 2014 Esko Aaltosen katu 2, Forssa lehden paperi on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. ISSN X Vuoden Riista Yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista jo 9,5 miljoonaa hehtaaria on käyttövalmiina Metsään.fi -palvelussa. Toistaiseksi palvelua käyttää vasta muutama tuhat metsänomistajaa. Suomen Metsäkeskuksessa kuitenkin uskotaan tilanteen muuttuvan nopeasti. Epävarmoina aikoina metsäsijoittaminen on alkanut kiinnostaa myös muita kuin asiaan vihkiytyneitä metsänomistajia ja -ammattilaisia. Uudet sijoitusrahastot tarjoavat metsäsijoituksia myös niille, jotka eivät ehdi tai halua perehtyä syvällisesti metsän omistamisen kiemuroihin. Kivihiilestä halutaan eroon. Kaikkialla. Pystyisikö ympäristöystävällinen biohiili korvaamaan kivihiilen? Tuleeko biohiilestä Suomelle uusi vaurauden lähde? Kotimainen Torrec Oy on yksi alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa Japanilaiset ovat jo sertifioineet runsaat sata terveysmetsää. Yhdysvalloissa lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen luontoon. Myös metsärikkaassa Suomessa metsän terveys- ja hyvinvointipalvelut kannattaisi tuotteistaa. Myllerrys metsänhoitoyhdistyksissä houkutteli ennätysmäärän väkeä tammikuussa pidetyille mhy-päiville. Tukea muutoksiin tarjottiin useammassakin alustuksessa. Yhteiset tulevaisuuden haasteet yhdistivät mhy-ammattilaisia puuvartissuku on puutarhasta monille tuttu kärhö eli Clematis. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa ainoastaan herkkä ja kaunis Siperiankärhö. Suojellun kasvin löytää vain muutamasta salaisesta paikasta Metsätalousinsinööriopiskelijoiden vuoden 2014 harjoittelupalkoista on tehty yhteenveto. Haapa-kyselystä paljastuu, että eniten harjoittelijoita palkkasivat metsänhoitoyhdistykset. kiinnostaa. Evolla loppuvuodesta järjestetty riistaseminaari houkutteli salin täyteen riista-asioista innostunutta väkeä. Lisäväriä seminaariin toivat alustajat Virosta ja Latviasta. Metsätalous-Forestry ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Lehti ei vastaa ilmottajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset pyydetään tekemään kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kannen kuva Antti VASTAVALO/PENTTI Koli / kuvaliiteri.fi SORMUNEN METSÄTALOUS 2 HELMIKUU 1/15

5 LÖYDÄ ASIAKKAASI - TEE HELPOMMIN TULOSTA! METSÄÄN.FI YHDISTÄÄ METSÄN- OMISTAJAT METSÄALAN TOIMIJAT Asiakastuki

6 Metsävaratieto palvelee nyt kaikkia SÄHKÖISET METSÄPALVELUT OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ Metsänomistajia, ja metsäalan palveluntarjoajia yhdistävä sähköinen Metsään.fi-asiointipalvelu ottaa hyödyn irti Suomen metsäkeskuksen hallussa olevasta metsävaratiedosta ja tuo sen koko alan käyttöön. Palvelu tuo kustannussäästöjä ja tehokkuutta mutta vain, jos kaikki toimijat osallistuvat sen tietojen ylläpitoon. UUSIA OMINAISUUKSIA LUVASSA TÄMÄN VUODEN AIKANA Teksti ja kuvat Martti Linna METSÄTALOUS 4 HELMIKUU 1/15

7 Metsään.fi avautui metsänomistajaasiakkaille marraskuussa Toimijoille tarkoitettu osio saatiin käyttöön tasan vuotta myöhemmin. Vuoden vaihteeseen 2014/2015 mennessä palvelun oli ottanut käyttöönsä noin metsänomistajaa. Paljon suurempaa määrää odotettiin, myöntää asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. Jos tilalla on ollut voimassa oleva metsäsuunnitelma, ei ehkä ole ollut halukkuutta maksaa Metsään.fi-palvelusta. Tai sitten metsänomistajan kaikista tiloista ei ole ollut palvelussa valmista aineistoa. Myös metsävaratiedon laadussa on ollut parantamisen varaa. Tilanne on kaikilta osin parantumassa nopeasti. Iittainen kertoo, että yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista noin 9,5 miljoonaa oli jo vuoden vaihtuessa käyttövalmiina palvelussa. Se, onko palvelu pysyvästi maksuton metsänomistajille, selviää maaliskuussa, kun metsäkeskusta koskeva uusi maksuperusteasetus tulee voimaan. Joka tapauksessa metsäkeskus tarjoaa palvelun maksuttomana metsänomistajille helmikuun loppuun saakka. Sähköinen asiointipalvelu on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Metsänomistajat ovat antaneet noin kappaletta suostumuksia siihen, että heidän metsävaratietojaan voidaan antaa metsäpalveluiden tarjoajille, Veikko Iittainen kertoo. Se tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Noin hehtaaria on myös ladattu tarjoajien omiin järjestelmiin. Ajantasainen, metsässä mukana oleva metsävaratieto säästää työaikaa ja kustannuksia hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelijalta verrattuna siihen, että hän lähtisi maastoon pelkän peruskartan kanssa. Toimijoille yhden kunnan tietojen latausmahdollisuus maksaa 60 euroa kalenterivuodelta. Se investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Metsään.fi-palvelussa metsänomistajia ja metsätiloja koskevien tietojen selailu perustuu aina metsänomistajan antamaan lupaan. Tähän mennessä suurin osa noista luvista eli suostumuksista on saatu Metsäkeskuksen omana työnä. Asiakkuuspäällikkö Iittainen uskoo, että jatkossa suostumuksia tulee entistä enemmän muiden metsäalan toimijoiden kautta. Metsätieto kun on kaikkien yhteinen asia. Lisää luontotietoa ja parempia karttoja Metsäkeskus keskittyy tiedon ylläpitoon ja jakamiseen. Muut toimijat rakentavat sovelluksensa siihen päälle. Pelisäännöt ovat kaikille toimijoille samat. Me metsäkeskuksessa toivomme, että metsätieto palautuu meille ajantasaisena takaisin. Metsäkeskus päivittää palvelun metsä- METSÄTALOUS 5 HELMIKUU 1/15 Tehokkaalla metsävaratietojen jakamisella ja hyödyntämiselle syödään yhteistä hyvää kakkua, vakuuttavat asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta (vas.) ja jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm Metsä Groupista. Tieto luo uusia mahdollisuuksia palvelujen markkinointiin ja helpottaa kanssakäymistä metsänomistajien kanssa. varatietoja metsänkäyttöilmoitusten, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten ilmoitusten sekä omien tarkastustensa tulosten avulla. Päivitettyä tietoa voi järjestelmään antaa sekä metsänomistaja itse, että hänen valtuuttamansa metsätoimija. Palveluun tulee uusia ominaisuuksia tämän vuoden aikana. Keväällä viemme järjestelmään lisää metsäkeskuksen hallussa olevaa luontotietoa uhanalaisista lajeista. Toimijat ovat toivoneet palveluun isokokoisempia karttoja, ja sekin parannus toteutuu keväällä. Syksyn 2015 iso asia on metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten tekomahdollisuuden lisääminen palveluun. Tietoa toimijoiden omiin palveluihin Lähes kaikilla metsäpalvelujen tarjoajilla on

8 jo omat sähköiset palvelunsa metsänomistaja-asiakkailleen. Esimerkiksi Metsä Groupin paletin ytimen muodostaa sähköinen metsäsuunnitelma. Sen metsävaratietojen ylläpitoon sopii mainiosti Metsään.fi-palvelusta metsänomistajan suostumuksella ladattava aineisto. Lisäksi verkosta löytyy esimerkiksi metsävero-ohjelma, verkkokauppa bonusasiakkaille sekä muuta erilaista yhteydenpitoa ja viestintää. Siellä on myös mahdollista tehdä erilaisia vaihtoehtois- ja muita metsälaskelmia, kertoo jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm. Tulossa on mobiiliversio metsäsuunnitelmasta. Jatkossa Metsäverkkopalvelussa voidaan käydä myös puukauppaan liittyvä tarjousdialogi sähköisesti. Sekä Suomen Metsäkeskus että Metsä Group ovat kartoittaneet metsänomistajakunnan halukkuutta ja valmiuksia uusien sähköisten metsäpalvelujen käyttöön. Hannes Vickholm sanoo, että potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Viiden vuoden päästä tilanne on kokonaan toinen kuin nyt. Metsään.fi:n kautta tulleisiin metsänomistajien tiedonluovutuslupiin ovat Metsä Groupin kenttähenkilöt tarttuneet mielellään puukauppa- ja metsänhoitotarjousten merkeissä. Valmiita kuvioita, luontokohteita sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Metsäkeskuksen teettämän laserkeilauksen tulosten lisäksi Metsään.fi:n metsävaratietoa pidetään yllä toimijoilta tulevilla tiedoilla. Tiedot toimenpiteistä metsässä päivittyvät järjestelmään muutamassa viikossa. Aina vuoden lopussa Metsäkeskus kasvattaa puustoa vuoden kasvulla, sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle. Kentältä ei ole juurikaan tullut negatiivista palautetta sovelluksen käytettävyydestä. Tiedon laadussa on ollut vaihtelua. Jokaisen toimijan toive tietenkin on, että käytettävissä oleva tieto pitää paikkaansa. Puskaa MINISTERIÖN VILLISIKATYÖRYHMÄ SAAMASSA TYÖNSÄ PÄÄTÖKSEEN? Mikä on villisian asema Suomessa tulevaisuudessa? Kotoperäinen lajimme tekee paluuta Venäjän rajan ylitse ja kanta on vähitellen vahvistunut Suomessa. Nyt Suomen villisikakannaksi arvioidaan eläintä. Vertailuna naapurimaahamme Ruotsiin: siellä saatiin jahtikaudella saaliiksi villisikaa. Suomessa uutisointi villisiasta on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Afrikkalainen sikarutto (African swine fiber ASF) on ollut otsikoissa, sekä mahdolliset maataloustuhot tulevaisuudessa. Ruotsalaisissa jahtilehdissä sen sijaan kirjoitetaan uudenlaisesta metsästyksestä ja miten villisian lihan myötä saadaan riistalihaa kuluttajille. Suomalaiset metsästäjät käyvät kaupallisissa villisikajahdeissa pääosin Virossa. Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla työryhmällä on kiire: ensimmäinen kokous pidettiin 15. joulukuuta 2014 ja viimeinen, neljäs kokous, pidetään jo 26. helmikuuta Kokousaikaa on varattu kaksi tuntia per kokous, joten työskentely vaikuttaa poikkeuksellisen tehokkaalta ja päämäärätietoiselta. Tarkempaa tietoa työryhmän työstä ei ole julkisuuteen tihkunut Juha Ojalan vetämässä työryhmässä ovat Janne Pitkänen (MMM), Katri Levonen (MMM), Miia Kauremaa (Evira), Ilkka Ala-Ajos (Suomen riistakeskus), Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus), Mikael Antell (Uudenmaan riistaneuvosto), Teemu Simenius (Suomen metsästäjäliitto), Juha Sormunen (Suomen metsästäjäliitto), Aarno Puttonen (MTK), Pirjo Kortesniemi (ETT) ja Ohto Salo siht. (Suomen riistakeskus). Lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina ovat Jani Pellikka (LUKE) ja Pertti Hakanen (MTK). TURKU LOIKKAA UUSIUTUVIEN SUUNTAAN Turku Energia investoi pellettikäyttöiseen 10 miljoonan euron lämpökeskukseen ja vähentää näin öljyn käyttöä. Laitos rakennetaan Luolavuoreen. Se valmistuu joulukuussa Lämpökeskuksen teho on 40 megawattia. Öljyn käyttö vähenee Turku Energian omassa vara- ja huipputuotannossa puoleen nykyisestä. Laitos lisää valmistuessaan 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvan energian määrää kaukolämmön tuotannossa ja vähentää arviolta tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. METSÄTALOUS 6 HELMIKUU 1/15

9 METSÄHAKKEEN TUOTANTOTUEN RAJAUSESITYSTÄ EI VOI YMMÄRTÄÄ Maan hallitus on esittänyt, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki olisi puolet nykyisestä, jos metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Hallituksen esitys vie pohjan metsähakkeen ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteilta. On jo kauan korostettu, että tarvitsemme pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan. Tämä viesti on varmasti mennyt perille myös hallitukselle. Siitä huolimatta hallitus tekee esityksen, joka kylvää epävarmuutta nimenomaan kasvavalle metsäenergian alalle. Toteutuessaan hallituksen esitys aiheuttaa investointihaluttomuutta koko metsäenergian ketjuun, puukauppaan, -korjuuseen, haketukseen sekä kuljetukseen. Suomessa puuta riittää monenlaiseen käyttöön kauaksi tulevaisuuteen; niin teollisuuden tarpeisiin kuin energiakäyttöön ja lisäksi moniin muihinkin uusiin innovaatioihin. Olemme tällä hetkellä todella kaukana puupulasta. Mikäli kuvitellaan, että tällainen tilanne joskus vuosikymmenten jälkeen, kun neljänkymmenen vuoden hakkuusäästöt metsien vuosikasvun lisäksi, on käytetty, elämme jo aivan erilaisessa maailmassa. Uskon, että seuraava päättäjäsukupolvi on silloin kykenevä tekemään uusia ratkaisuja koko metsä- ja luonnonvarasektorin hyväksi. Kuka pystyy esimerkiksi tänä päivänä sanomaan, mitkä ovat puun jalostuksen menestystarinat ja kärjet tulevaisuudessa? Puun jalostaminen energiaksi eri muodoissaan on varmasti tulevaisuudessa aivan erilaista kuin tänä päivänä. Metsäenergian kasvun mukana myös jalostusastetta nostava tutkimus- ja kehitystoiminta tulee nousemaan. On suuri ajatusvirhe kuvitella, että metsäenergian tuotantoteknologian kehitys pysähtyisi tähän. Kun lakiesityksiä tehdään tällä tavalla, on jokseenkin turhaa pyytää toimijoilta lausuntoja luonnoksiin. Hallituksen esitys ammuttiin annetuissa lausunnoissa alas. Kuitenkin hallituksella oli jostain syystä kova tahto viedä esitystä porrastetusta haketustuesta eteenpäin vastoin alan toimijoiden tahtoa. Vaikka lausuntokierros puhui selvää kieltään, työ- ja elinkeinoministeriö ei halunnut minkäänlaisia jatkokeskusteluja hyvän ja yhteisen ratkaisun saamiseksi, vaan valitsi mahdollisimman kielteisen tavan toimia. Samana päivänä, kun lakiesitys oli hyväksytty maan hallituksessa, alkoi tihkua tietoja siitä, että lakiesityksen takana oleva ministeri, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori oli mahdollisesti siirtymässä politiikasta pois. Tämä asia on vielä omiaan lisäämään hämmennystä ja kysymysmerkkejä lakiesityksen ympärillä. Onneksi on vielä lakiesityksen eduskuntakäsittely edessä. Håkan Nystrand METSÄTALOUS 7 HELMIKUU 1/15

10 METSÄ KIINNOSTAA SIJOITUSRAHASTOJA Metsän omistaminen kiinnostaa entistä enemmän myös sijoitusrahastoja. Sijoittajille metsä tarjoaa hyvän mahdollisuuden pienentää riskiä hajauttamalla sijoituksia. Metsäomaisuuden hankinta voi olla rahastoillekin työlästä, isojen aluekokonaisuuksien rakentaminen edellyttää paljon jalkatyötä ja kaupanhierontaa. Teksti ja kuvat Heikki Jaakkola Sijoitusrahastot ovat alkaneet kiinnostua entistä enemmän metsän omistamisesta. Tätä mieltä on LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi, joka näkee sijoitusmarkkinoilla selvän trendin. Rahastojen kautta on sijoitettu aiemmin metsäalalla toimiviin yhtiöihin, viime vuosina markkinoille on kuitenkin alkanut ilmestyä kiihtyvään tahtiin myös suoraan metsäomaisuuteen sijoittavia rahastoja. Ammattisijoittajien kiinnostuksen taustalla Hulmi näkee yleistä sijoitusympäristöä leimaavan alhaisen korkotason sekä osakemarkkinoiden riskit. Maailmassa on juuri nyt paljon rahaa, joka hakee itselleen turvallista kasvuympäristöä. Vaikka metsäomaisuus ei tarjoaisi sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina. Sijoittajien näkökulmasta olennaista on samalla se, että metsä tarjoaa erinomaisen tavan hajauttaa sijoituksia. Hulmin mukaan metsäomaisuuden arvokehitys ei korreloi juurikaan osakemarkkinoiden kanssa, minkä takia metsä sopii hyvin samaan salkkuun osakkeiden kanssa. USA:ssa metsäsijoituksista on jo pitkä kokemus ja samalla tutkittua tietoa toteutuneesta kehityksestä. Koska arvokehitykset eivät ole sidoksissa toisiinsa, metsä tarjoaa erinomaisen tavan sijoitusten hajauttamiseen. Metsäomaisuuden tuotto on perinteisesti korreloinut positiivisesti myös inflaation kanssa. Viimeksi mainittu mittari ei tosin puhu metsäsijoituksen puolesta juuri nyt Euroopassa, missä monet ekonomistit ovat huolissaan inflaation vähäisyydestä. Hankinta haasteena Yksittäiselle sijoittajalle eli rahasto-osuuden ostajalle sijoitusrahasto on epäilemättä helpoin tapa päästä kiinni metsäomaisuuteen. Koska sijoittaja ei omista metsää vaan ainoastaan osuuden tätä omistavasta rahastosta, sijoittajan ei tarvitse huolehtia metsän hoitoon tai omistamiseen liittyvistä velvotteista. Sijoitusrahasto itse edustaa hyvin erilaista omistusta kuin perinteiset suomalaiset metsänomistajat. Monessa tapauksessa viimeksi mainittujen metsäalat ovat olleet pieniä ja näihin on sitouduttu tunnesyistä tiukasti. Omistus on ollut usein myös passiivista eikä tätä ole arvioitu ekonomistien näkökulmasta. Rahastot edustavat paljon aktiivisempaa omistusta, missä metsää paitsi hoidetaan, myös ostetaan ja myydään liukkaasti markkinatilanteen mukaan. Metsän hankinta lienee yksi rahastojen keskeisistä haasteista. Omistukseen on saatava suuria, yhtenäisiä metsäaloja, jotta näiden hoito olisi kustannustehokasta. Tällaisten rakentaminen Suomessa ei ole aivan helppoa. Energiapuu tuotteena Rahastot avaavat periaatteessa myös ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden päästä käsiksi Suomessa sijaitsevaan metsäomaisuuteen. Kolikon toisena puolena myös suomalaiset sijoittajat voivat rahastojen avulla päästä käsiksi ulkomailla sijaitseviin metsiin. Mahdollista on tietysti myös sijoittaminen ulkomaisiin metsärahastoihin. Etenkään eteläisimmillä alueilla tärkein metsästä kerättävä tuote ei välttämättä ole rakentamiseen tai puusepänteollisuuteen päätyvä laatupuu; kasvatuksen fokuksessa voi olla myös kuitu- tai polttopuu. Ympäristö, kasvilajit ja metsän hoito ovat tällöin tietysti täysin toisenlaisia kuin Suomessa. FAO:n arvion mukaan raakapuun kysyntä kasvaa maailmassa 30 % seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, osin bioenergian tarpeen takia. Energiapuun tuottaminen tähän soveltuvilla puulajeilla nopeaa kasvua tukevassa ympäristössä voi olla tulevaisuudessa merkittävä osa maailman metsätaloutta. Energiapuun osalta kansainväliset markkinat kehittyvätkin nyt nopeasti. Ilmastomuutoksen torjunta ja bioenergian kysyntä myös muista syistä ovat johtaneet siihen, että energiapuuta kuljetetaan jo laivarahteina sekä Itämerellä että Atlantilla. Pelletillä on jo nyt maailmanmarkkinahinta, kohta tällainen muodostunee myös hakkeelle. METSÄTALOUS 8 HELMIKUU 1/15

11 Tieto sijoittajista ei ole julkista Ulkomaisten sijoittajien osuutta suomalaisissa sijoitusrahastomuotoisissa metsärahastoissa on vaikea arvioida koska tieto osakkuuksista ei ole julkista. Markkinavalvoja Paula Kirppu Finanssivalvonnasta kertoo rahastojen omistuksen olevan verottajan ja tiettyjen viranomaisten saatavilla, mutta vapaasti sitä ei saa jakaa. Metsärahastoja on toteutettu myös kommandiittiyhtiöinä, jolloin tieto sijoittajista eli yhtiömiehistä on nähtävissä julkisessa kaupparekisterissä. Kirpun mukaan kuitenkin myös kommandiittiyhtiössä voidaan rakentaa esimerkiksi velkakirjojen avulla omistusketjuja, joiden loppupää jää piiloon. Hankinta työlästä käsityötä Taaleritehtaalla on nyt jo kolme metsärahastoa. Sekä metsät että sijoittajat ovat tässä tapauksessa suomalaisia. Metsärahastojen vetäjä Jyrki Ketola kertoo minimisijoituksen olevan pari vuotta sitten perustetussa, vanhimmassa rahastossa euroa. Uusimmassa rahastossa e. Sijoituksen alarajan määrittelyä ohjaa se, että rahastot ovat komandiittiyhtiöitä. Yhtiömuodon takia osakkuuksiin liittyy kustannuksia, jotka eivät riipu sijoituksen suuruudesta. Rahastolle kertyvien kustannusten takia pienet sijoitukset eivät ole järkeviä. Sijoitetun pääoman tuottotavoite kulujen jälkeen on 4 prosenttia. Ketolan itsensä tekemä metsän hankinta on aktiivista ja melkoisen työlästä käsityötä. Ostokset ovat isoja, pienimmätkin kohteet ovat kooltaan yli 200 hehtaaria. Prosessin alussa Ketola etsii rahaston kannalta mielenkiintoisia metsäaloja ensin päätteeltä. Sopivan tilan löytyessä hän ajaa paikan päälle tutkimaan aluetta ja jos kohde vaikuttaa edelleen hyvältä, alue tarkistetaan muiden tekemillä mittauksilla. Tämän jälkeen alkaa varsinainen kaupan hieronta eli tarjousten teko. Tarjouksen tekemisestäkin on vielä pitkä matka kaupan syntymiseen. Suunnilleen joka kymmenes tarjous johtaa kaupan syntymiseen. Vaikka hankinta vaikuttaa työläältä, metsistäkin vallitsee Ketolan mukaan markkinatasapaino. Myös metsäomaisuudelle riittää sekä kysyntää että tarjontaa. Vaikka metsäomaisuus ei ehkä tarjoakaan sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina, toteaa LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi. METSÄTALOUS 9 HELMIKUU 1/15

12 METSÄSTÄ VARMAA TUOTTOA Metsäsijoituksen tarjoajilla on kullakin omat intressinsä siihen, miksi h e haikailevat kansalaisten rahavarojen perään. Yhteistä kaikille sijoitusten tarjoajille on se, että pelkästä hyvästä tahdosta sitä ei tehdä. Kyse on bisneksestä. Toki kaikki varmasti ja vakaasti haluavat myös metsänomistajille koituvan rahallista hyötyä ja jotkut muutakin hyötyä. Teksti Rauno Numminen Perinteisin tapa ryhtyä metsänomistajaksi on ostaa metsäkiinteistö. Viime vuosina tämä ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa, sillä ostajia on ollut paljon enemmän kuin myyjiä. Metsäkiinteistöjen hinnat ovat myös olleet suhteellisen korkeat. Markkinat kuitenkin määrittelevät hinnan, joten jos haluaa saada metsää, siitä pitää maksaa käypä hinta. Metsäkiinteistöstä erityisen kiinnostavia ovat olleet sellaiset, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja saa normaalisti tuloa yhteismetsäosuutensa perusteella. Jaettavan rahamäärän päättää osakaskunta ja veron maksaa yhteismetsä. Lapin yhteismetsä kerää varoja metsien ostoon Yhteismetsän omistukseen on myös muita mahdollisuuksia kuin sellaisen metsäkiinteistön osto, johon kuuluu yhteismetsäosuus. Pohjoisessa toimii Lapin yhteismetsä, joka kerää rahaa vapailta markkinoilta metsäkiinteistöjen ostoon. Minimi sijoitusmäärä on euroa. Käytännössä Lapin yhteismetsään liittyminen tapahtuu niin, et- tä osakas sitoutuu sijoittamaan yhteismetsään haluamansa rahamäärän. Siinä vaiheessa, kun yhteismetsä löytää sopivan hankittavan metsäkiinteistön, rahan sijoittaminen realisoituu. Osakas saa ostettavasta metsäkiinteistöstä sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden. Jos yhteismetsä hankkii esimerkiksi euron tilan ja sillä on tiedossa viisi sellaista henkilöä, jotka haluavat sijoittaa ostoon euroa, niin jokainen saa metsäkiinteistöstä 1/5-osan. Oston jälkeen metsäkiinteistö liitetään yhteismetsään ja sijoittaja saa sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden koko yhteismetsän arvosta. Jos siis yhteismetsän summa-arvomenetemällä laskettu arvo on miljoona euroa ja hänen sijoittamansa euromäärä euroa niin metsänomistajan osuus yhteismetsästä on 1/50-osa. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee myös liittämällä oman metsänsä yhteismetsään. Metsänomistaja saa silloin metsäomaisuuden arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Osuuspankki mukana metsäbisneksessä Finanssiryhmä OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on metsänomistaja ja innokas metsiensä hoitaja. Viime vuoden lopulla avattiin OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahasto, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. Rahasto sijoittaa varansa metsäkiinteistöihin Suomessa. Sijoituksia tehdään myös metsänomistamiseen keskittyvien listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, yhteismetsäosuuksiin tai vastaaviin suoraan metsänomistamiseen liittyviin sijoitusinstrumentteihin. Rahaston sijoitusstrategia on yhdistelmä metsäsijoittamista, metsänhoidon tehokasta järjestämistä, metsäomaisuuden optimaalista taloudellista hyödyntämistä sekä vastuullista metsän omistamista. Tuottotavoite sijoitukselle on neljä prosenttia. Rahasto tulee ajan myötä kokoamaan yhteen kotimaista metsänomistusta ja siten ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen pirstoutumista, toteaa metsänhoitaja ja salkunhoitaja Tapio Tilli OP-ryhmästä. Rahastoon sijoittavalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta. Metsäyhtymä ei voi sijoittaa OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahastoon, mutta yhteismetsä sen sijaan voi. METSÄTALOUS 10 HELMIKUU 1/15

13 Yhteismetsän osakkuus vai erikoissijoitusrahasto? Molemmat vaihtoehdot ovat omaisuuden hoidon kannalta varteenotettavia vaihtoehtoja sijoittaa metsäomaisuuteen. Lapin yhteismetsään pääsee mukaan eurolla ja samalla voi konkreettisesti osallistua myös omaisuutensa hoidon ja käytön määrittelyyn osallistumalla osakaskunnan kokouksiin. Yhteismetsän osakkailla on myös oikeus metsästää yhteismetsän alueella. OP-Metsänomistaja erikoissijoitusra- hastoon pääsee puolta pienemmällä rahamäärällä kuin Lapin yhteismetsään eli eurolla. Tässäkin vaihtoehdossa sijoittaja saa metsänomistajan statuksen, mutta esimerkiksi metsästysoikeutta rahaston omistamille maille ei saa. Metsästysoikeudet annetaan maksua vastaan paikallisille metsästysseuroille. Metsästysmaiden vuokrauksesta saatu korvaus on osa rahaston tuottoa. Erona edellä mainituissa sijoitusvaihtoehdoissa on lisäksi se, että sijoitusrahaston arvo määritellään puolivuosittain. Yhteismetsän arvon määritys on hankalampaa ja se tapahtuu harvemmin. OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta ei asiakkaalla tarvitse olla. METSÄTALOUS 11 HELMIKUU 1/15

14 Puskaa MAAILMANLAAJUINEN VALOKUVAUSKILPAILU NUORILLE Maailman kosteikkopäivänä 2.2. huomio keskittyy kosteikkojen rooliin tulevaisuutemme turvaajana. Päivän kunniaksi käynnistyy nuorille suunnattu maailmanlaajuinen valokuvakilpailu. Tavoitteena on saada erityisesti nuoret ymmärtämään kosteikkojen merkityksen maapallon ja heidän itsensä tulevaisuudelle. Kosteikot ovat tärkeitä tulvasuojelussa, luonnoskatastrofien vaikutusten torjunnassa, vesiensuojelussa sekä hiilen varastoinnissa. Kosteikkojen suojelu, hoito, ennallistaminen ja kestävä käyttö ovat ensisijaisen tärkeitä toimenpiteitä tulevaisuutemme turvaamiseksi niin Suomessa kuin koko maapallolla. Peräti 67 prosenttia maailman kosteikoista on tuhottu 1900-luvun alusta lähtien. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Ramsar- sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja järkiperäinen käyttö. Kosteikoiksi luetaan sopimuksessa meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Maailman kosteikkopäivän teema tänä vuonna on Wetlands for our future eli Kosteikot tulevaisuutemme hyväksi. Siihen liittyvään valokuvakilpailuun voivat osallistua vuotiaat nuoret kosteikkopäivän verkkosivustolla: Kisa päättyy ja sen pääpalkintona on lentolippu jollekin maailman upeimmista kosteikkoalueista. Kosteikkopäivää on vietetty vuodesta 1997 ja sitä koordinoi Ramsar-sihteeristö. Suomessa kosteikkopäivän tapahtumia järjestetään erityisesti syksyllä, pohjoismaisena kosteikkopäivänä, ja tapahtumia koordinoi Metsähallitus. Lisätietoja: Sari Airas, Metsähallitus, Ramsar-viestintä, LAMMASPAIMENIKSI HAKI ENNÄTYSMÄÄRÄ INNOKKAITA Kansallispuistot ja suojelualueet eri puolilla Suomea etsivät tammikuussa lammaspaimenia vuokraamaan upean kohteen sekä nauttimaan samalla rajattomasta määrästä villaterapiaa ja luonnon terveysvaikutuksia suojelualueella tai kansallispuistossa. Onnekkaat lammaspaimenet arvotaan tänä vuonna 913 hakemuksen joukosta. Lammaspaimenviikkojen suosio jatkoi kasvuaan. Kuudelle kohteelle saatiin lähes 300 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Lammaspaimenia haettiin Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan perinnetilan upeisiin maisemiin. Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta helmikuun 2015 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan arvonnan tuloksesta helmikuussa.. Lammaspaimenviikot ovat elämysloma, jossa paimen vuokraa kauniissa maisemassa sijaitsevan tilan viikoksi itselleen. Bonuksena tulevat lampaat, jotka toimivat kyseisen suojelualueen hoitajina pitäen kulttuurimaisemaa auki. Ahojen ja niittyjen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa tai laidunnusta. Kansallispuistoissa kesäisin laiduntavat eläimet kaventavat huomattavasti miestyönä tehtävää vuosittaista niittosarkaa. Luonnonhoidon sivutuotteena lammaspaimenviikoista on syntynyt vetovoimainen luontomatkailun muoto ja mielenkiintoinen mahdollisuus päästä tutustumaan omakohtaisesti suojelualueisiin. Lammaspaimenviikoilla Metsähallitus on vastuussa lampaista. Jokainen lammaspaimen ohjeistetaan viikon alussa lampaiden hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä. Viikoista saadut tulot käytetään lampaiden, kohteen ja ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon. Paimenet voivat halutessaan osallistua myös suojelualueen hoitotöihin vapaaehtoisena. TUHANSILLE NUORILLE KESÄTÖITÄ METSÄTEOLLISUUDESTA Metsäteollisuusyritykset tarjoavat ensi kesänä yhteensä noin 5000 kesätyö- ja Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikkaa eri puolilla Suomea. Metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat merkittäviä työllistäjiä monella paikkakunnalla. Kesätyöntekijöiden tehtävät vaihtelevat metsänhoidosta ja tuotantotöistä erilaisiin tehtäviin logistiikassa, taloushallinnossa tai myynnissä ja markkinoinnissa. Kesätyöpaikkojen ohella metsäteollisuusyritykset tarjoavat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmalla koululaisille mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työelämästä alan yrityksissä. Metsäteollisuus ry on solminut Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun sopimukset alan palkansaajajärjestöjen - Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköliitto, Metalliliitto, METO Metsäalan Asiantuntijat, Ammattiliitto PRO - kanssa vuoteen 2016 saakka. Metsäteollisuusyritykset ovat lähteneet innokkaasti mukaan myös Vastuullinen kesäduuni kampanjaan. Kampanja haastaa kaikenkokoiset työnantajat eri toimialoilta tarjoamaan nuorille enemmän laadukkaita kesätöitä. Työnantajille kampanja on helppo tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä sekä kehittää työnantajakuvaansa. Vastuulliseen kesäduuni -kampanjaan osallistuvat yritykset sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin. Periaatteiden mukaan nuorille tarjotaan sopivan haasteellisia, mielekkäitä töitä, joista maksetaan käypää palkkaa. Työpaikkailmoituksessa kerrotaan, miten hakuprosessi etenee, ja päätöksistä ilmoitetaan niillekin, joita ei valita. Nuoret perehdytetään ja heitä ohjataan työssään sekä annetaan palautetta. Heitä kohdellaan tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Vastuullinen yritys tekee kesätyöntekijän kanssa kirjallisen työsopimuksen ja työsuhteen päättyessä antaa työtodistuksen. Tarjoamalla nuorille hyvän kesätyökokemuksen yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin. Lisätietoja:Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh METSÄTALOUS 12 HELMIKUU 1/15

15 Helsingin yliopisto Koulutus- ja KeHittämisKesKus palmenia MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus. Kysy lisätietoja: Pasi Pakkala, p , MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op Ura metsäasiantuntijana? Lue lisää: Hae MAMK = SUOMEN PARAS PAIKKATIEDON ANALYYSIN METSÄ- SOVELLUKSET JA PALVELUMARKKINOINTI Uusi paikkatietoon pohjautuva metsä/luonnonvaratieto luo pohjan useille palveluille metsien suunnittelusta luontomatkailuun ja korjuuteknologiasta terveyspalveluihin. Paikkatiedon analyysi -koulutus on suunnattu metsä- ja luonnonvarasuunnittelun ammattilaisille, jotka hyödyntävät uutta metsävaratietoa tai hyödyntävät paikkatietodataa palvelujen kehittämisessä. Yht. 4 lähiopetuspäivää maalis- ja kesäkuussa sekä verkko-opintoja. Ilm mennessä. Hinta 1600, sis. alv. 24 % (Koulutuksen hinta 1290,32 + alv. 309,68 ). Lisätietoja: Aija Kortesmaa, puh , Sari Ojanen, puh sekä METSÄOPETUKSEN KEVÄTPÄIVÄT Metsäopetuksen valtakunnalliset Kevätpäivät tarjoavat ajankohtaista tietoa kaikille metsäopetuksen ammattilaisille eri oppilaitosasteilla. Sisältönä mm. metsäopetus digitaalisissa oppimisympäristöissä, metsäopetuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen sekä Metsäopetus ry:n käynnistämisen työpaja. Koulutus järjestetään kesäkuun alussa Helsingissä. Hinta 279, sis. alv. 24 % (225 + alv. 54 ). Lisätietoja: Sari Ojanen, puh Tarkempia tietoja koulutuksista sekä ilmoittautumiset: -> kts. kohta koulutukset KYLVÄ H Y VÄÄ Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO Siemenkeskus І Torholantie 33, Oitti І puh І METSÄTALOUS 13 HELMIKUU 1/15

16 BIOHIILESTÄ UUSI VIENTITUOTE Jos ja kun ilmaa saastuttavalle kivihiilelle määritellään sen oikea markkinahinta, avautuu erilaisille biopolttoaineille valtavat markkinat energiantuotannossa. Esimerkiksi puusta paahtamalla tuotettu biohiili on tuote, josta voi tulla uusi vaurauden lähde Suomen metsämaakuntiin. Teksti ja kuvat Martti Linna Biohiiltä Torrec Oy:n pilottilaitokselta. METSÄTALOUS 14 HELMIKUU 1/15

17 Mikä biohiili? Biohiiltä valmistetaan paahtamalla puuhaketta asteen lämpötilassa. Sen jälkeen syntynyt hauras puuaines joko pelletöidään tai puristetaan briketeiksi. Biohiilen energiatiheys on jopa 5 6 kertaa parempi kuin puuhakkeella ja 1,5 kertaa parempi kuin puupelletillä. Yhden irtokuution kivihiilimäärän korvaamiseen tarvitaan joko 8,5 irtokuutiota haketta tai 1,2 irtokuutiota biohiiltä. Kämmenelle kaadettuna ruskeanmustat biohiilipelletit eivät ole häävin näköisiä. Oikeasti kysymyksessä on ihmeaine, jolla voitaisiin korvata eri arvioiden mukaan ainakin puolet kivihiilen käytöstä primäärienergian tuotannossa. Puulla on hakkeeksi ja perinteisiksi pelleteiksi valmistettuna monia heikkouksia, kun se kilpailee kivihiilen kanssa pääsystä energialaitosten polttoaineeksi. Suomen metsärikkaimmat alueet sijaitsevat muualla kuin siellä, missä tarvitaan eniten lämpöä ja sähköä. Hake sisältää jopa puolet tilavuudestaan vettä, eivätkä pelletit kestä kivihiilen tavoin varastointia avotaivaan alla. Puuhakkeesta paahdettu, ja pelleteiksi tai briketeiksi puristettu biohiili kääntää monet näistä puuraaka-aineen heikkouksista vahvuuksiksi. Kuivaa, hyvin koossa pysyvää ja energiatiheydeltään lähes kivihiilen veroista biohiiltä kannattaa kuljettaa pidempiäkin matkoja tehtaalta käyttökohteisiin. Logistiikan kannalta on jopa etu, että sen tuotantolaitokset ovat lähellä raakaainelähteinä toimivia metsiä. Biohiiltä pystytään usein käyttämään kivihiilen polttoon tarkoitetuissa laitoksissa ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Kun kattilalaitos rakennetaan, sen voi olettaa toimivan seuraavat viisi vuosikymmentä. Hiilen polttamiseen tarkoitettuja laitoksia on paljon: hiiltä kulutetaan maailmassa vuosittain noin kuusi miljardia tonnia. Määrä on ilmaston kannalta valitettavasti kasvusuunnassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin metsäteollisuus, ja muut käyttäjät, pystyvät puuta hyödyntämään. Tilanne on sama myös esimerkiksi Venäjällä, jossa bioenergian tuotanto on lähes olematonta, eikä metsäteollisuuden sivuainevirroilla ole käyttökohteita. Kanada voisi hyödyntää laajoja hyönteistuhometsiään paljon nykyistä enemmän myös energiantuotannossa. Kiinnostusta kivihiilen korvaamiseen biohiilellä on muuallakin. Esimerkiksi Brittein saarilla halutaan lisätä merkittävästi metsäenergian käyttöä, kun nykyiset ydinvoimalaitokset saavuttavat käyttöikänsä pään, kaasuvarat vähenevät ja vanhoja kivihiilikaivoksia ajetaan alas. Hollanti puolestaan on sitoutunut ajatukseen hiilineutraalista yhteiskunnasta. Siellä Rotterdamin satama-alueesta kehitetään koko Eurooppaan biotuotteita jakelevaa bioenergiapörssiä. Tekniikka osataan jo METSÄTALOUS 15 HELMIKUU 1/15 Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä toivoo, että energiataloutta koskevat ratkaisut arvotetaan koko kansantalouden kannalta eikä vain paikallisesti. Se koskee myös Helsingin Energian tulevia tuotantoratkaisuja. Jaossa on lähitulevaisuudessa miljardibisnes myös suomalaiselle osaamiselle. Torrec Oy on yksi niistä alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa. Yrityksen kolmella pääomistajalla on yhteensä yli 60 vuoden vahva osaaminen muun muassa puun kuivauksesta ja lämpökäsittelystä, lämpökäsitellyn puun pelletöinnistä sekä hakkeen ja purun lämpökäsittelystä. Yksi iso kanto biohiilen voittokululle on: ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu päästökauppa ei ole toiminut toivotulla tavalla. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettu megawattitunti energiaa maksaa Suomessa tällä hetkellä noin 15 euroa. Puhtaasti palavalla puuhakkeella hinta on kaksinkertainen, ja samaa suurusluokkaa olisi myös biohiilienergian hinta. Biohiilen markkinapotentiaali on valtava. Mutta edellytyksenä on, että ilman likaantumiselle saadaan hinta, eli hiilen poltolle saadaan päästöoikeusmaksu, sanoo Torrec Oy:n johtaja Heikki Sonninen. Sekä Euroopassa että Suomessa tarvitaan poliittisia päätöksiä bioenergian hyödyntämisessä. Nyt on oikea aika panostaa ja investoida tulevaisuuden biopolttoaineeseen. Niin Torrec Oy:n yksityiset omistajat ovat myös tehneet. Viime keväänä Mikkeliin valmistui yhtiön laskennalliselta kapasiteetiltaan noin tonnin vuosituotantoon pystyvä pilottilaitos. Laitoksessa viime vuonna tehdyt koeajot osoittivat, että pie-

18 niläpimittaisesta energiapuusta ja puunjalostuksen sivutuotteista voidaan valmistaa esikäsittelemällä, kuivaamalla, lämpökäsittelemällä ja pelletöimällä erinomaista polttoainetta. Helsingistä himoittu referenssi? Tekniikka on tehty vientiä varten, Heikki Sonninen selittää. Päämarkkina-alueeksi olemme suunnitelleet Venäjää. Virossa meillä on yksi laitoshanke jo pitkällä. Suomi on niin pieni maa, ettei pelkästään kotimarkkina-aluetta varten kannata kehittää uutta tekniikkaa. Se, mitä tarvitaan, on toimiva referenssi vaikkapa kotimarkkinoilta. Eli energialaitos, joka on valmis siirtymään biohiilen käyttäjäksi kivihiilen sijaan. Monesta Suomen metsämaakunnasta katsotaan tällä hetkellä Helsingin suuntaan. Pääkaupungissa halutaan lisätä uusiutuvan energian käyttämistä. Kaupunki tehnee asiassa päätöksiä lähiaikoina. Esimerkiksi Miktech Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Vesa Sorasahi Mikkelistä seuraa kiinnostuneena Helsingin päätöksentekijöitä. Jos nykyiset Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset muutetaan osittain biomassaa polttaviksi, on biohiili varteenotettava vaihtoehto pelleteille. Se on niissä realistinen vaihtoehto ilman merkittäviä lisäinvestointeja laitoksiin. Jos voimalat tuottaisivat 40 prosenttia energiastaan biomassalla, se tarkoittaisinoin tuhatta uutta työpaikkaa aluetalouteen. Hyötyä ja elinvoimaa maakuntaan Miktech Oy on Mikkelin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden yhteinen elinkeinoyhtiö. Sen ydinvastuualueisiin kuuluu bioenergia-asioiden edistäminen. Jos kaikki menee hyvin, Etelä-Savoon (todennäköisesti Ristiinaan) rakennetaan noin sadalla miljoonalla eurolla tonnia biohiiltä vuodessa tuottava tehdas. Puuraaka-aine kertyisi Itä-Suomesta. Biohiileksi jalostettuna se vietäisiin Helsinkiin ja muualle. Kysymyksessä olisi valtava uusi elinvoiman ruiske koko seudulle. Se loisi noin uutta työpaikkaa metsään, logistiikkaan ja tehtaalle, Vesa Sorasahi kertoo. Nyt Etelä-Savossa on noin teollisuuden, ja noin maa- ja metsätalouden työpaikkaa. Jos Helsinki saa aikaiseksi biohiilen kannalta myönteisen päätöksen vuoden 2016 aikana, niin Mikkelin uusi biohiilitehdas voi olla tuotannossa jo vuonna Vesa Sorasahi toivoo, että ratkaisujen aluetaloudelliset vaikutukset otetaan täysimääräisesti huomioon päätöksiä tehtäessä. Torrec Oy:n Mikkelin pilottilaitos maksoi 1,5 miljoonaa euroa. Yrityksen pääomistajat laittoivat siihen suoraan omia rahojaan noin euroa. Talven ajan laitos seisoo, koska sen vesikiertojärjestelmiä ei suunniteltu pakkaskelejä varten. METSÄTALOUS 16 HELMIKUU 1/15

19 Hiilipäästöt kuriin puujätteellä? UTAHISSA KEHITETTIIN MOBIILI PYROLYYSILAITE Utahin kuivassa osavaltiossa Yhdysvalloissa biomassa kerätään hakkuiden jälkeen isoiksi kasoiksi ja poltetaan tulipalovaaran vuoksi. The Utah Biomass Resource Group (UBRG) kehitti yhteistyössä Amron Energyn kanssa mobiilin tavan hyödyntää huonolaatuista puujätettä ja vähentää samalla hiilipäästöjä. Käyttöä laitteelle olisi myös Suomessa. Teksti Christian Lankinen The Utah Biomass Resource Group eli lyhyemmin UBRG kehittää, koordinoi ja tukee bioenergian ja biomassan hyödyntämisen edistämistä Utahissa. UBRG on paikallisen yliopiston (USU Utah State University) hallinnoima organisaatio ja saa rahoituksensa lähinnä yliopistolta ja muilta sponsoreilta. UBRG:n uusin keksintö perustuu liikuteltavaan pyrolyysilaitteeseen, joka kuu- mentaa biomassaa lähes hapettomissa olosuhteissa. Laite on asennettu rekan perävaunuun, joka pystyy käsittelemään 20 tonnia biomassaa päivässä. Prosessin tuloksena on 50 % öljyä, 25 % biohiiltä ja 25 % synteesikaasua, jota voidaan käyttää koneen biomassan lämmitykseen. Laitteen lämpö voidaan säätää celsius asteen välille. Useimmiten kuitenkin ajamme konetta asteen välillä, kertoo UBRG perustaja ja johtaja Darren McAvoy. Öljyä voidaan polttaa semmoisenaan, mutta vaatii useimmiten jalostusta. Perinteiset polttokattilat voidaan pienellä vaivalla muuttaa puuöljyllä käyviksi. Tutkimme liimojen ja muovin valmistusta puuöljystä, kuten monet muutkin yritykset ympäri maailmaa. Pyörivä polttouuni vauhdittaa pyrolyysiä Markkinoilla on jo tällä hetkellä useita liikkuvia pyrolyysilaitteita. Miten utahilainen keksintö eroaa muista vastaavista laitteista? Meidän patentoitu tekniikka perustuu pyörivään polttouuniin, joka lämmitetään ulkopuolelta, kertoo Darren McAvoy. - Tämä mahdollistaa nopeamman ja täydellisemmän pyrolyysin. Monet muut järjestel- Amron energyn Ralph Coates ja Rom Gardner pyrolyysirekan edessä. METSÄTALOUS 17 HELMIKUU 1/15

20 mät käyttävät lämmitettävää ruuvia sylinterin sisällä. Amron Enegryn omistama prototyyppi maksaa noin dollaria. Yhtiö on kiinnostunut myymään ja kehittämään laitetta laajemminkin, mutta kysyntää ei ainakaan vielä ole ollut. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professorin Kari Tiilikkalan mukaan mobiilit pyrolyysilaitteet soveltuvat hyvin Suomeen, jossa kuljetusmatkat ovat pitkiä. Pyrolyysilaitteet voivat olla Tiilikkalan mukaan myös osa hajautettua energiatuotantoa sekä huoltovalmiutta. VTT Oy:n vanhemman tutkijan Vesa Arpiaisen mielestä mobiilien pyrolyysilaitteiden on oltava jatkuvassa käytössä, jotta tuotannon taloudellisuutta voidaan nostaa. Pyrolyysilaitetutkimus etenee Suomessa Suomessa on tutkittu kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa hitaan pyrolyysilaitteen käyttöä. Pääraaka-aineena tutkimuksissa oli koivupuu. VTT:n koordinoimissa projekteissa tutkittiin eri tuotteiden muodostumista ja laatua eri hiiltoretorteilla, kehitettiin ja rakennettiin VTT:lle panostoiminen koehalliluokan hiiltotestilaite ja tehtiin teknis-taloudelliset laskelmat. MTT tutki nestetuotteiden käyttöä mm. karkotteina ja biohiilen käyttöä maanparannusaineena ja kompostoinnissa. Helsingin yliopiston Lahden yksikkö selvitti tuotteiden ympäristövaikutuksia. Euroopassa mobiilin pyrolyysitekniikan kehitys on vasta alussa. VTT Oy:n johtavan tutkijan Leena Fagernäsin mukaan vuoden 2015 alussa käynnistyi uusi nelivuotinen EU-projekti Mobile Flip. Siinä kehitetään siirrettäviä prosessointilaitteistoja, joilla biomassoja voidaan jalostaa niiden syntypaikkojen läheisyydessä. Projektia koordinoi VTT ja projektissa on mukana kuusi tutkimusorganisaatiota, neljä pk-yritystä ja kaksi isoa yritystä. Suomesta projektiin osallistuvat VTT, LUKE ja Raussin Energia Oy. Yhtenä prosessina tutkitaan hidaspyrolyysiä. Siirrettävä ja jatkuvatoiminen puun BIOHIILEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä saadaan aikaan pyrolyysillä eli kuivatislauksella. Kuivatislauksessa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa muutamien satojen asteiden lämpötilassa, yleensä alle 700 C. Alle 300 C lämpötilassa kaasuttamista kutsutaan torrefioinniksi. Siinä biomassa ei kaasuunnu eikä hiilly yhtä pitkälle kuin korkeammissa lämpötiloissa, vaan torrefioinnin tarkoitus on lähinnä parantaa energiatiheyttä ja valmistella materiaali siten energiakäyttöä varten Maailman kivihiilen käyttö on tällä hetkellä 6,6 miljardia tonnia ja käyttö kasvaa edelleen. Vuonna 2010 kivihiilen poltossa muodostui 43 % energiantuotannon (fossiilisten polttoaineiden) hiilidioksidipäästöistä. EU maat ovat sitoutuneet CO 2 päästöjen vähentämiseen ( tavoitteet) ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineille on avainasemassa tavoitteisiin pääsemisessä. Suomalainen Torrec Oy tarjoaa asiakkailleen ratkaisun, jolla jalostaa puuhakkeesta biohiilipellettiä, jolle on rajattomat markkinat Euroopan kivihiilivoimaloissa. Hidaspyrolyysissä (hiilto, kuivatislaus) METSÄTALOUS 18 HELMIKUU 1/15

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Elinvoimaa metsistä -seminaari Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus

BIOHIILIPELLETTI. Liiketoiminnan kannattavuus BIOHIILIPELLETTI Liiketoiminnan kannattavuus Heikki Sonninen heikki.sonninen@torrec.fi Torrec Oy Perustettu noin vuosi sitten Liikeidea: biohiili- / torrefiointiteknologian kehittäminen ja kaupallistaminen

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo

Kullaa 28.10.2014. Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Kullaa 28.10.2014 Asiakkuusasiantuntija Jussi Somerpalo Metsään.fi-palvelu Sähköinen asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet

Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Metsänomistajan sekä toimijan tieto- ja palvelutarpeet Veikko Iittainen Pirkanmaan metsäkeskus Metsäkeskusten ja Tapion Sähköinen asiointi -projekti Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009 Sähköisten

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsään.fi. METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen

Metsään.fi. METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen Metsään.fi METO Yrittäjät Hämeenlinna 25.3.2014 Veikko Iittainen 450 Toimijapalveluun kirjautuneiden käyttäjien määrän kehitys 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.12.2013 1.1.2014 1.2.2014 1.3.2014 27.3.2014

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Biohiili korvaamaan lähivuosina kivihiiltä

Biohiili korvaamaan lähivuosina kivihiiltä Biohiili korvaamaan lähivuosina kivihiiltä Biohiilen eli paahdetun biomassan läpimurron kivihiiltä korvaavana polttoaineena uskotaan tapahtuvan lähivuosina. Suomessa selvitetään parhaillaan useassa eri

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014

Yhteismetsä omistusratkaisuna. Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsään liittyminen, Jarmo Korhonen 19.2.2014 Lisämaan hankkiminen yhteismetsissä Laajenemisen vaihtoehdot: Metsätilojen osto, liittäminen yhteismetsään osuuksia vastaan,

Lisätiedot

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001 Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot