Elämää luonnon varassa. Metsätalous. FORESTRY Helmikuu 1/2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elämää luonnon varassa. Metsätalous. FORESTRY Helmikuu 1/2015"

Transkriptio

1 Elämää luonnon varassa Metsätalous FORESTRY Helmikuu 1/2015 Metsävaratietoa on nyt tarjolla! Sijoittaminen metsään on entistä helpompaa Puhdas biohiili tulevaisuuden ihmeaine? Lääkäri määrää reseptillä metsään Metsänhoitoyhdistyksissä on muutosvoimaa!

2 HIIHTÄEN KOHTI KEVÄTTÄ! Meton Saariselän kelohonkaisilla majoilla Pomoselässä ja Teräväpäässä on vielä hyvin tilaa keväällä, matkustit sitten yksin, kaksin tai isommalla porukalla. Majat sijaitsevat Saariselän keskustassa ja samalla myös aivan latujen vieressä. Tietoa ja kuvia majoista sekä varaukset:

3 SUOMI ELÄÄ LUONNOSTA Ulkoasiainministeriön Suomea esittelevän 13. vuosijulkaisun Focus on Finland 2015 tämän vuotinen sisältö kumpuaa suomalaisesta luonnosta, kuten ministeriön tiedotteessa todetaan. Suomalainen luonto on perusta biotaloudelle, hyvinvoinnille ja luovuudelle ja niistä koostuu suomalainen vauraus. Suomi todellakin elää myös tulevaisuudessa luonnosta. Meillä on siihen erinomaiset edellytykset. Ulkoasiainministeriön julkaisu on suunnattu kansainvälisille markkinoille ja sen yhtenä tavoitteena on kertoa Suomen liiketoimintamahdollisuuksista ja houkutella uusia investointeja maahamme. Monikielisen julkaisun sisällöstä vastaavat ulkoministeriön ohella työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra, Invest in Finland/Finpro ja Finnfacts. Julkaisua jaetaan mm. ulkomailla olevien lähetystöjen kautta. Tosiasiassa Suomella on vielä pitkä tie kuljettavana monipuolisten luonnonvarojen hyödyntämisessä. Vaikka suomalaisten luonnonvarojen merkitys on oivallettu jo aikaa sitten, viive oivalluksista konkreettisiin tekoihin on usein kovin pitkä ja mutkainen. Meillä herätään hieman hitaasti; lieneekö sitten syynä byrokratia, liika sääntely, rohkeuden puute vai jokin muu, kuten arvaamaton poliittinen päätöksenteko. Siitähän tuoreena esimerkkinä kertoo myös käsittämätön venkoiluesitys metsähaketuen porrastuksesta. Toinen, paljon pienempi, mutta lajissaan havainnollinen esimerkki löytyy lehtemme jutusta: keskiaukeamalla oleva juttu metsäluonnon hyvinvointivaikutuksista ja niiden tuotteistamisesta. On aika hämmentävää, että Japani, jota ei varsinaisesti voi metsämaaksi kutsua, on lyhyessä ajassa perustanut runsaat sata terveysmetsää! Yhdysvalloissa puolestaan lääkärit kirjoittavat potilailleen reseptejä luontoon! Miksi metsärikas Suomi ei ole edelläkävijä, vaikka metsien ja luonnon terveysvaikutuksista on puhuttu meilläkin julkisuudessa jo pari vuosikymmentä? Suomessa on runsaasti eri tavoin suojeltua metsäluontoa. Hallitusti hyödyntämällä ne voitaisiin hyvin tuotteistaa terveysmetsiksi ilman, että suojeluarvot kärsivät. Imagoarvo olisi suuri ja viisaasti tuotteistamalla ja markkinoimalla toiminta olisi jopa tuottoisaa. Ovathan ihmiset valmiita maksamaan turhistakin terveystuotteista nykyisin aivan uskomattomia summia. Luontoa voitaisiin hyödyntää nykyistä monipuolisemmin ja tehokkaammin myös sairauksien ennaltaehkäisyyn. Aiheestahan on olemassa jo lukuisia selkeitä tutkimustuloksia. Ennen pitkää ennaltaehkäisyllä olisi myös kansantaloudellisesti merkittävä vaikutus. Jos tämä on mahdollista Japanissa, miksi se ei onnistuisi meillä luontorikkaassa Suomessa. Monia pk-yrittäjiäkin tämän tyyppinen palveluntarjonta näyttäisi kiinnostavan. Suomen kannattaa pitää luonnonvaroistaan hyvää huolta. Se ei tarkoita luontoreservaatteja, vaan hallittua, kestävää ja monipuolista luonnosta elämistä, kuten ihmiset sukupolvien ajan ovat osanneet tehdä. Tässä murrosajassa mahdollisuudet ovat entistä moninaisemmat, etenkin, kun Suomella on vähäväkisenä maana poikkeuksellisen runsaat ja rikkaat luonnonvarat. Ne antavat meille luontevan etulyöntiaseman moniin muihin maihin verrattuna, mikäli osaamme ja annamme alan toimijoille mahdollisuuden hyödyntää luonnonvarojamme luovasti. Se vaatii jahkailun sijaan nopealiikkeisyyttä. Päätöksenteossa se vaatii selkeää, vaalikaudet ylittävää näkemystä Suomen vihreän talouden tulevaisuudesta. Vielä se näkemys ei ole ainakaan poliittisille päättäjille täysin kirkastunut. METSÄTALOUS 1 HELMIKUU 1/15

4 Metsätalous Metsämies Skogsmannen v Metsätalous Forestry v METSÄALAN AMMATTILEHTI 19. Vuosikerta Toimitus Mikonkatu 8 A, 5. krs Helsinki Faksi (09) Päätoimittaja Pirjo Korhonen-Salapuro Puh Toimittajat/Freelancer Heikki Jaakkola Heikki Kiuru Martti Linna Vesa Martikainen Rauno Numminen Nro Aineistopvm. llmestymispvm Ilmoitukset Hilpi Oksanen Puh Tilaukset Metsätalous-Forestry Mikonkatu 8 A, 5 krs Helsinki Puh Faksi (09) Tilaushinta 35 /vuosikerta Osoitteenmuutokset Anne Marttinen Puh Julkaisija METO Metsäalan Asiantuntijat ry Taitto Tutta Toivonen Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Paino Forssa Print 2014 Esko Aaltosen katu 2, Forssa lehden paperi on sertifioitu PEFC-järjestelmän mukaisesti. ISSN X Vuoden Riista Yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista jo 9,5 miljoonaa hehtaaria on käyttövalmiina Metsään.fi -palvelussa. Toistaiseksi palvelua käyttää vasta muutama tuhat metsänomistajaa. Suomen Metsäkeskuksessa kuitenkin uskotaan tilanteen muuttuvan nopeasti. Epävarmoina aikoina metsäsijoittaminen on alkanut kiinnostaa myös muita kuin asiaan vihkiytyneitä metsänomistajia ja -ammattilaisia. Uudet sijoitusrahastot tarjoavat metsäsijoituksia myös niille, jotka eivät ehdi tai halua perehtyä syvällisesti metsän omistamisen kiemuroihin. Kivihiilestä halutaan eroon. Kaikkialla. Pystyisikö ympäristöystävällinen biohiili korvaamaan kivihiilen? Tuleeko biohiilestä Suomelle uusi vaurauden lähde? Kotimainen Torrec Oy on yksi alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa Japanilaiset ovat jo sertifioineet runsaat sata terveysmetsää. Yhdysvalloissa lääkäri kirjoittaa potilaalle lähetteen luontoon. Myös metsärikkaassa Suomessa metsän terveys- ja hyvinvointipalvelut kannattaisi tuotteistaa. Myllerrys metsänhoitoyhdistyksissä houkutteli ennätysmäärän väkeä tammikuussa pidetyille mhy-päiville. Tukea muutoksiin tarjottiin useammassakin alustuksessa. Yhteiset tulevaisuuden haasteet yhdistivät mhy-ammattilaisia puuvartissuku on puutarhasta monille tuttu kärhö eli Clematis. Suomessa luonnonvaraisena kasvaa ainoastaan herkkä ja kaunis Siperiankärhö. Suojellun kasvin löytää vain muutamasta salaisesta paikasta Metsätalousinsinööriopiskelijoiden vuoden 2014 harjoittelupalkoista on tehty yhteenveto. Haapa-kyselystä paljastuu, että eniten harjoittelijoita palkkasivat metsänhoitoyhdistykset. kiinnostaa. Evolla loppuvuodesta järjestetty riistaseminaari houkutteli salin täyteen riista-asioista innostunutta väkeä. Lisäväriä seminaariin toivat alustajat Virosta ja Latviasta. Metsätalous-Forestry ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Lehti ei vastaa ilmottajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista syistä voida julkaista määrättynä päivänä. Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoituksen hintaan. Huomautukset pyydetään tekemään kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kannen kuva Antti VASTAVALO/PENTTI Koli / kuvaliiteri.fi SORMUNEN METSÄTALOUS 2 HELMIKUU 1/15

5 LÖYDÄ ASIAKKAASI - TEE HELPOMMIN TULOSTA! METSÄÄN.FI YHDISTÄÄ METSÄN- OMISTAJAT METSÄALAN TOIMIJAT Asiakastuki

6 Metsävaratieto palvelee nyt kaikkia SÄHKÖISET METSÄPALVELUT OVAT TÄTÄ PÄIVÄÄ Metsänomistajia, ja metsäalan palveluntarjoajia yhdistävä sähköinen Metsään.fi-asiointipalvelu ottaa hyödyn irti Suomen metsäkeskuksen hallussa olevasta metsävaratiedosta ja tuo sen koko alan käyttöön. Palvelu tuo kustannussäästöjä ja tehokkuutta mutta vain, jos kaikki toimijat osallistuvat sen tietojen ylläpitoon. UUSIA OMINAISUUKSIA LUVASSA TÄMÄN VUODEN AIKANA Teksti ja kuvat Martti Linna METSÄTALOUS 4 HELMIKUU 1/15

7 Metsään.fi avautui metsänomistajaasiakkaille marraskuussa Toimijoille tarkoitettu osio saatiin käyttöön tasan vuotta myöhemmin. Vuoden vaihteeseen 2014/2015 mennessä palvelun oli ottanut käyttöönsä noin metsänomistajaa. Paljon suurempaa määrää odotettiin, myöntää asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Suomen Metsäkeskuksesta. Jos tilalla on ollut voimassa oleva metsäsuunnitelma, ei ehkä ole ollut halukkuutta maksaa Metsään.fi-palvelusta. Tai sitten metsänomistajan kaikista tiloista ei ole ollut palvelussa valmista aineistoa. Myös metsävaratiedon laadussa on ollut parantamisen varaa. Tilanne on kaikilta osin parantumassa nopeasti. Iittainen kertoo, että yksityismetsien noin 14 miljoonasta metsähehtaarista noin 9,5 miljoonaa oli jo vuoden vaihtuessa käyttövalmiina palvelussa. Se, onko palvelu pysyvästi maksuton metsänomistajille, selviää maaliskuussa, kun metsäkeskusta koskeva uusi maksuperusteasetus tulee voimaan. Joka tapauksessa metsäkeskus tarjoaa palvelun maksuttomana metsänomistajille helmikuun loppuun saakka. Sähköinen asiointipalvelu on jo osoittanut tarpeellisuutensa. Metsänomistajat ovat antaneet noin kappaletta suostumuksia siihen, että heidän metsävaratietojaan voidaan antaa metsäpalveluiden tarjoajille, Veikko Iittainen kertoo. Se tarkoittaa noin 1,7 miljoonaa hehtaaria. Noin hehtaaria on myös ladattu tarjoajien omiin järjestelmiin. Ajantasainen, metsässä mukana oleva metsävaratieto säästää työaikaa ja kustannuksia hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelijalta verrattuna siihen, että hän lähtisi maastoon pelkän peruskartan kanssa. Toimijoille yhden kunnan tietojen latausmahdollisuus maksaa 60 euroa kalenterivuodelta. Se investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Metsään.fi-palvelussa metsänomistajia ja metsätiloja koskevien tietojen selailu perustuu aina metsänomistajan antamaan lupaan. Tähän mennessä suurin osa noista luvista eli suostumuksista on saatu Metsäkeskuksen omana työnä. Asiakkuuspäällikkö Iittainen uskoo, että jatkossa suostumuksia tulee entistä enemmän muiden metsäalan toimijoiden kautta. Metsätieto kun on kaikkien yhteinen asia. Lisää luontotietoa ja parempia karttoja Metsäkeskus keskittyy tiedon ylläpitoon ja jakamiseen. Muut toimijat rakentavat sovelluksensa siihen päälle. Pelisäännöt ovat kaikille toimijoille samat. Me metsäkeskuksessa toivomme, että metsätieto palautuu meille ajantasaisena takaisin. Metsäkeskus päivittää palvelun metsä- METSÄTALOUS 5 HELMIKUU 1/15 Tehokkaalla metsävaratietojen jakamisella ja hyödyntämiselle syödään yhteistä hyvää kakkua, vakuuttavat asiakkuuspäällikkö Veikko Iittainen Metsäkeskuksesta (vas.) ja jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm Metsä Groupista. Tieto luo uusia mahdollisuuksia palvelujen markkinointiin ja helpottaa kanssakäymistä metsänomistajien kanssa. varatietoja metsänkäyttöilmoitusten, kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisten ilmoitusten sekä omien tarkastustensa tulosten avulla. Päivitettyä tietoa voi järjestelmään antaa sekä metsänomistaja itse, että hänen valtuuttamansa metsätoimija. Palveluun tulee uusia ominaisuuksia tämän vuoden aikana. Keväällä viemme järjestelmään lisää metsäkeskuksen hallussa olevaa luontotietoa uhanalaisista lajeista. Toimijat ovat toivoneet palveluun isokokoisempia karttoja, ja sekin parannus toteutuu keväällä. Syksyn 2015 iso asia on metsätalouden rahoituslain mukaisten hakemusten tekomahdollisuuden lisääminen palveluun. Tietoa toimijoiden omiin palveluihin Lähes kaikilla metsäpalvelujen tarjoajilla on

8 jo omat sähköiset palvelunsa metsänomistaja-asiakkailleen. Esimerkiksi Metsä Groupin paletin ytimen muodostaa sähköinen metsäsuunnitelma. Sen metsävaratietojen ylläpitoon sopii mainiosti Metsään.fi-palvelusta metsänomistajan suostumuksella ladattava aineisto. Lisäksi verkosta löytyy esimerkiksi metsävero-ohjelma, verkkokauppa bonusasiakkaille sekä muuta erilaista yhteydenpitoa ja viestintää. Siellä on myös mahdollista tehdä erilaisia vaihtoehtois- ja muita metsälaskelmia, kertoo jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm. Tulossa on mobiiliversio metsäsuunnitelmasta. Jatkossa Metsäverkkopalvelussa voidaan käydä myös puukauppaan liittyvä tarjousdialogi sähköisesti. Sekä Suomen Metsäkeskus että Metsä Group ovat kartoittaneet metsänomistajakunnan halukkuutta ja valmiuksia uusien sähköisten metsäpalvelujen käyttöön. Hannes Vickholm sanoo, että potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Viiden vuoden päästä tilanne on kokonaan toinen kuin nyt. Metsään.fi:n kautta tulleisiin metsänomistajien tiedonluovutuslupiin ovat Metsä Groupin kenttähenkilöt tarttuneet mielellään puukauppa- ja metsänhoitotarjousten merkeissä. Valmiita kuvioita, luontokohteita sekä hakkuu- ja hoitoehdotuksia. Metsäkeskuksen teettämän laserkeilauksen tulosten lisäksi Metsään.fi:n metsävaratietoa pidetään yllä toimijoilta tulevilla tiedoilla. Tiedot toimenpiteistä metsässä päivittyvät järjestelmään muutamassa viikossa. Aina vuoden lopussa Metsäkeskus kasvattaa puustoa vuoden kasvulla, sekä laskee uudet hoito- ja hakkuuehdotukset seuraaville viidelle vuodelle. Kentältä ei ole juurikaan tullut negatiivista palautetta sovelluksen käytettävyydestä. Tiedon laadussa on ollut vaihtelua. Jokaisen toimijan toive tietenkin on, että käytettävissä oleva tieto pitää paikkaansa. Puskaa MINISTERIÖN VILLISIKATYÖRYHMÄ SAAMASSA TYÖNSÄ PÄÄTÖKSEEN? Mikä on villisian asema Suomessa tulevaisuudessa? Kotoperäinen lajimme tekee paluuta Venäjän rajan ylitse ja kanta on vähitellen vahvistunut Suomessa. Nyt Suomen villisikakannaksi arvioidaan eläintä. Vertailuna naapurimaahamme Ruotsiin: siellä saatiin jahtikaudella saaliiksi villisikaa. Suomessa uutisointi villisiasta on ollut pääsääntöisesti negatiivista. Afrikkalainen sikarutto (African swine fiber ASF) on ollut otsikoissa, sekä mahdolliset maataloustuhot tulevaisuudessa. Ruotsalaisissa jahtilehdissä sen sijaan kirjoitetaan uudenlaisesta metsästyksestä ja miten villisian lihan myötä saadaan riistalihaa kuluttajille. Suomalaiset metsästäjät käyvät kaupallisissa villisikajahdeissa pääosin Virossa. Maa- ja metsätalousministeriön asettamalla työryhmällä on kiire: ensimmäinen kokous pidettiin 15. joulukuuta 2014 ja viimeinen, neljäs kokous, pidetään jo 26. helmikuuta Kokousaikaa on varattu kaksi tuntia per kokous, joten työskentely vaikuttaa poikkeuksellisen tehokkaalta ja päämäärätietoiselta. Tarkempaa tietoa työryhmän työstä ei ole julkisuuteen tihkunut Juha Ojalan vetämässä työryhmässä ovat Janne Pitkänen (MMM), Katri Levonen (MMM), Miia Kauremaa (Evira), Ilkka Ala-Ajos (Suomen riistakeskus), Erkki Kiukas (Suomen riistakeskus), Mikael Antell (Uudenmaan riistaneuvosto), Teemu Simenius (Suomen metsästäjäliitto), Juha Sormunen (Suomen metsästäjäliitto), Aarno Puttonen (MTK), Pirjo Kortesniemi (ETT) ja Ohto Salo siht. (Suomen riistakeskus). Lisäksi kutsuttuina asiantuntijoina ovat Jani Pellikka (LUKE) ja Pertti Hakanen (MTK). TURKU LOIKKAA UUSIUTUVIEN SUUNTAAN Turku Energia investoi pellettikäyttöiseen 10 miljoonan euron lämpökeskukseen ja vähentää näin öljyn käyttöä. Laitos rakennetaan Luolavuoreen. Se valmistuu joulukuussa Lämpökeskuksen teho on 40 megawattia. Öljyn käyttö vähenee Turku Energian omassa vara- ja huipputuotannossa puoleen nykyisestä. Laitos lisää valmistuessaan 2,5 prosenttiyksikköä uusiutuvan energian määrää kaukolämmön tuotannossa ja vähentää arviolta tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. METSÄTALOUS 6 HELMIKUU 1/15

9 METSÄHAKKEEN TUOTANTOTUEN RAJAUSESITYSTÄ EI VOI YMMÄRTÄÄ Maan hallitus on esittänyt, että metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava tuki olisi puolet nykyisestä, jos metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saaduista jalostukseen soveltuvista rungonosista. Hallituksen esitys vie pohjan metsähakkeen ja uusiutuvan energian lisäämistavoitteilta. On jo kauan korostettu, että tarvitsemme pitkäjänteisyyttä energiapolitiikkaan. Tämä viesti on varmasti mennyt perille myös hallitukselle. Siitä huolimatta hallitus tekee esityksen, joka kylvää epävarmuutta nimenomaan kasvavalle metsäenergian alalle. Toteutuessaan hallituksen esitys aiheuttaa investointihaluttomuutta koko metsäenergian ketjuun, puukauppaan, -korjuuseen, haketukseen sekä kuljetukseen. Suomessa puuta riittää monenlaiseen käyttöön kauaksi tulevaisuuteen; niin teollisuuden tarpeisiin kuin energiakäyttöön ja lisäksi moniin muihinkin uusiin innovaatioihin. Olemme tällä hetkellä todella kaukana puupulasta. Mikäli kuvitellaan, että tällainen tilanne joskus vuosikymmenten jälkeen, kun neljänkymmenen vuoden hakkuusäästöt metsien vuosikasvun lisäksi, on käytetty, elämme jo aivan erilaisessa maailmassa. Uskon, että seuraava päättäjäsukupolvi on silloin kykenevä tekemään uusia ratkaisuja koko metsä- ja luonnonvarasektorin hyväksi. Kuka pystyy esimerkiksi tänä päivänä sanomaan, mitkä ovat puun jalostuksen menestystarinat ja kärjet tulevaisuudessa? Puun jalostaminen energiaksi eri muodoissaan on varmasti tulevaisuudessa aivan erilaista kuin tänä päivänä. Metsäenergian kasvun mukana myös jalostusastetta nostava tutkimus- ja kehitystoiminta tulee nousemaan. On suuri ajatusvirhe kuvitella, että metsäenergian tuotantoteknologian kehitys pysähtyisi tähän. Kun lakiesityksiä tehdään tällä tavalla, on jokseenkin turhaa pyytää toimijoilta lausuntoja luonnoksiin. Hallituksen esitys ammuttiin annetuissa lausunnoissa alas. Kuitenkin hallituksella oli jostain syystä kova tahto viedä esitystä porrastetusta haketustuesta eteenpäin vastoin alan toimijoiden tahtoa. Vaikka lausuntokierros puhui selvää kieltään, työ- ja elinkeinoministeriö ei halunnut minkäänlaisia jatkokeskusteluja hyvän ja yhteisen ratkaisun saamiseksi, vaan valitsi mahdollisimman kielteisen tavan toimia. Samana päivänä, kun lakiesitys oli hyväksytty maan hallituksessa, alkoi tihkua tietoja siitä, että lakiesityksen takana oleva ministeri, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori oli mahdollisesti siirtymässä politiikasta pois. Tämä asia on vielä omiaan lisäämään hämmennystä ja kysymysmerkkejä lakiesityksen ympärillä. Onneksi on vielä lakiesityksen eduskuntakäsittely edessä. Håkan Nystrand METSÄTALOUS 7 HELMIKUU 1/15

10 METSÄ KIINNOSTAA SIJOITUSRAHASTOJA Metsän omistaminen kiinnostaa entistä enemmän myös sijoitusrahastoja. Sijoittajille metsä tarjoaa hyvän mahdollisuuden pienentää riskiä hajauttamalla sijoituksia. Metsäomaisuuden hankinta voi olla rahastoillekin työlästä, isojen aluekokonaisuuksien rakentaminen edellyttää paljon jalkatyötä ja kaupanhierontaa. Teksti ja kuvat Heikki Jaakkola Sijoitusrahastot ovat alkaneet kiinnostua entistä enemmän metsän omistamisesta. Tätä mieltä on LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi, joka näkee sijoitusmarkkinoilla selvän trendin. Rahastojen kautta on sijoitettu aiemmin metsäalalla toimiviin yhtiöihin, viime vuosina markkinoille on kuitenkin alkanut ilmestyä kiihtyvään tahtiin myös suoraan metsäomaisuuteen sijoittavia rahastoja. Ammattisijoittajien kiinnostuksen taustalla Hulmi näkee yleistä sijoitusympäristöä leimaavan alhaisen korkotason sekä osakemarkkinoiden riskit. Maailmassa on juuri nyt paljon rahaa, joka hakee itselleen turvallista kasvuympäristöä. Vaikka metsäomaisuus ei tarjoaisi sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina. Sijoittajien näkökulmasta olennaista on samalla se, että metsä tarjoaa erinomaisen tavan hajauttaa sijoituksia. Hulmin mukaan metsäomaisuuden arvokehitys ei korreloi juurikaan osakemarkkinoiden kanssa, minkä takia metsä sopii hyvin samaan salkkuun osakkeiden kanssa. USA:ssa metsäsijoituksista on jo pitkä kokemus ja samalla tutkittua tietoa toteutuneesta kehityksestä. Koska arvokehitykset eivät ole sidoksissa toisiinsa, metsä tarjoaa erinomaisen tavan sijoitusten hajauttamiseen. Metsäomaisuuden tuotto on perinteisesti korreloinut positiivisesti myös inflaation kanssa. Viimeksi mainittu mittari ei tosin puhu metsäsijoituksen puolesta juuri nyt Euroopassa, missä monet ekonomistit ovat huolissaan inflaation vähäisyydestä. Hankinta haasteena Yksittäiselle sijoittajalle eli rahasto-osuuden ostajalle sijoitusrahasto on epäilemättä helpoin tapa päästä kiinni metsäomaisuuteen. Koska sijoittaja ei omista metsää vaan ainoastaan osuuden tätä omistavasta rahastosta, sijoittajan ei tarvitse huolehtia metsän hoitoon tai omistamiseen liittyvistä velvotteista. Sijoitusrahasto itse edustaa hyvin erilaista omistusta kuin perinteiset suomalaiset metsänomistajat. Monessa tapauksessa viimeksi mainittujen metsäalat ovat olleet pieniä ja näihin on sitouduttu tunnesyistä tiukasti. Omistus on ollut usein myös passiivista eikä tätä ole arvioitu ekonomistien näkökulmasta. Rahastot edustavat paljon aktiivisempaa omistusta, missä metsää paitsi hoidetaan, myös ostetaan ja myydään liukkaasti markkinatilanteen mukaan. Metsän hankinta lienee yksi rahastojen keskeisistä haasteista. Omistukseen on saatava suuria, yhtenäisiä metsäaloja, jotta näiden hoito olisi kustannustehokasta. Tällaisten rakentaminen Suomessa ei ole aivan helppoa. Energiapuu tuotteena Rahastot avaavat periaatteessa myös ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden päästä käsiksi Suomessa sijaitsevaan metsäomaisuuteen. Kolikon toisena puolena myös suomalaiset sijoittajat voivat rahastojen avulla päästä käsiksi ulkomailla sijaitseviin metsiin. Mahdollista on tietysti myös sijoittaminen ulkomaisiin metsärahastoihin. Etenkään eteläisimmillä alueilla tärkein metsästä kerättävä tuote ei välttämättä ole rakentamiseen tai puusepänteollisuuteen päätyvä laatupuu; kasvatuksen fokuksessa voi olla myös kuitu- tai polttopuu. Ympäristö, kasvilajit ja metsän hoito ovat tällöin tietysti täysin toisenlaisia kuin Suomessa. FAO:n arvion mukaan raakapuun kysyntä kasvaa maailmassa 30 % seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, osin bioenergian tarpeen takia. Energiapuun tuottaminen tähän soveltuvilla puulajeilla nopeaa kasvua tukevassa ympäristössä voi olla tulevaisuudessa merkittävä osa maailman metsätaloutta. Energiapuun osalta kansainväliset markkinat kehittyvätkin nyt nopeasti. Ilmastomuutoksen torjunta ja bioenergian kysyntä myös muista syistä ovat johtaneet siihen, että energiapuuta kuljetetaan jo laivarahteina sekä Itämerellä että Atlantilla. Pelletillä on jo nyt maailmanmarkkinahinta, kohta tällainen muodostunee myös hakkeelle. METSÄTALOUS 8 HELMIKUU 1/15

11 Tieto sijoittajista ei ole julkista Ulkomaisten sijoittajien osuutta suomalaisissa sijoitusrahastomuotoisissa metsärahastoissa on vaikea arvioida koska tieto osakkuuksista ei ole julkista. Markkinavalvoja Paula Kirppu Finanssivalvonnasta kertoo rahastojen omistuksen olevan verottajan ja tiettyjen viranomaisten saatavilla, mutta vapaasti sitä ei saa jakaa. Metsärahastoja on toteutettu myös kommandiittiyhtiöinä, jolloin tieto sijoittajista eli yhtiömiehistä on nähtävissä julkisessa kaupparekisterissä. Kirpun mukaan kuitenkin myös kommandiittiyhtiössä voidaan rakentaa esimerkiksi velkakirjojen avulla omistusketjuja, joiden loppupää jää piiloon. Hankinta työlästä käsityötä Taaleritehtaalla on nyt jo kolme metsärahastoa. Sekä metsät että sijoittajat ovat tässä tapauksessa suomalaisia. Metsärahastojen vetäjä Jyrki Ketola kertoo minimisijoituksen olevan pari vuotta sitten perustetussa, vanhimmassa rahastossa euroa. Uusimmassa rahastossa e. Sijoituksen alarajan määrittelyä ohjaa se, että rahastot ovat komandiittiyhtiöitä. Yhtiömuodon takia osakkuuksiin liittyy kustannuksia, jotka eivät riipu sijoituksen suuruudesta. Rahastolle kertyvien kustannusten takia pienet sijoitukset eivät ole järkeviä. Sijoitetun pääoman tuottotavoite kulujen jälkeen on 4 prosenttia. Ketolan itsensä tekemä metsän hankinta on aktiivista ja melkoisen työlästä käsityötä. Ostokset ovat isoja, pienimmätkin kohteet ovat kooltaan yli 200 hehtaaria. Prosessin alussa Ketola etsii rahaston kannalta mielenkiintoisia metsäaloja ensin päätteeltä. Sopivan tilan löytyessä hän ajaa paikan päälle tutkimaan aluetta ja jos kohde vaikuttaa edelleen hyvältä, alue tarkistetaan muiden tekemillä mittauksilla. Tämän jälkeen alkaa varsinainen kaupan hieronta eli tarjousten teko. Tarjouksen tekemisestäkin on vielä pitkä matka kaupan syntymiseen. Suunnilleen joka kymmenes tarjous johtaa kaupan syntymiseen. Vaikka hankinta vaikuttaa työläältä, metsistäkin vallitsee Ketolan mukaan markkinatasapaino. Myös metsäomaisuudelle riittää sekä kysyntää että tarjontaa. Vaikka metsäomaisuus ei ehkä tarjoakaan sijoitetulle pääomalle huipputuottoa, plusmerkkistä tulosta on odotettavissa myös huonoina aikoina, toteaa LähiTapiolan yhteysjohtaja Eeli Hulmi. METSÄTALOUS 9 HELMIKUU 1/15

12 METSÄSTÄ VARMAA TUOTTOA Metsäsijoituksen tarjoajilla on kullakin omat intressinsä siihen, miksi h e haikailevat kansalaisten rahavarojen perään. Yhteistä kaikille sijoitusten tarjoajille on se, että pelkästä hyvästä tahdosta sitä ei tehdä. Kyse on bisneksestä. Toki kaikki varmasti ja vakaasti haluavat myös metsänomistajille koituvan rahallista hyötyä ja jotkut muutakin hyötyä. Teksti Rauno Numminen Perinteisin tapa ryhtyä metsänomistajaksi on ostaa metsäkiinteistö. Viime vuosina tämä ei kuitenkaan ole ollut aivan helppoa, sillä ostajia on ollut paljon enemmän kuin myyjiä. Metsäkiinteistöjen hinnat ovat myös olleet suhteellisen korkeat. Markkinat kuitenkin määrittelevät hinnan, joten jos haluaa saada metsää, siitä pitää maksaa käypä hinta. Metsäkiinteistöstä erityisen kiinnostavia ovat olleet sellaiset, joihin kuuluu osuus yhteismetsään. Yhteismetsän osakkaana metsänomistaja saa normaalisti tuloa yhteismetsäosuutensa perusteella. Jaettavan rahamäärän päättää osakaskunta ja veron maksaa yhteismetsä. Lapin yhteismetsä kerää varoja metsien ostoon Yhteismetsän omistukseen on myös muita mahdollisuuksia kuin sellaisen metsäkiinteistön osto, johon kuuluu yhteismetsäosuus. Pohjoisessa toimii Lapin yhteismetsä, joka kerää rahaa vapailta markkinoilta metsäkiinteistöjen ostoon. Minimi sijoitusmäärä on euroa. Käytännössä Lapin yhteismetsään liittyminen tapahtuu niin, et- tä osakas sitoutuu sijoittamaan yhteismetsään haluamansa rahamäärän. Siinä vaiheessa, kun yhteismetsä löytää sopivan hankittavan metsäkiinteistön, rahan sijoittaminen realisoituu. Osakas saa ostettavasta metsäkiinteistöstä sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden. Jos yhteismetsä hankkii esimerkiksi euron tilan ja sillä on tiedossa viisi sellaista henkilöä, jotka haluavat sijoittaa ostoon euroa, niin jokainen saa metsäkiinteistöstä 1/5-osan. Oston jälkeen metsäkiinteistö liitetään yhteismetsään ja sijoittaja saa sijoittamansa rahamäärän mukaisen osuuden koko yhteismetsän arvosta. Jos siis yhteismetsän summa-arvomenetemällä laskettu arvo on miljoona euroa ja hänen sijoittamansa euromäärä euroa niin metsänomistajan osuus yhteismetsästä on 1/50-osa. Yhteismetsän osakkaaksi pääsee myös liittämällä oman metsänsä yhteismetsään. Metsänomistaja saa silloin metsäomaisuuden arvoa vastaavan osuuden yhteismetsästä. Osuuspankki mukana metsäbisneksessä Finanssiryhmä OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen on metsänomistaja ja innokas metsiensä hoitaja. Viime vuoden lopulla avattiin OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahasto, joka mahdollistaa yksinkertaisen ja helpon tavan sijoittaa pitkäjänteisesti suomalaiseen metsään. Rahasto sijoittaa varansa metsäkiinteistöihin Suomessa. Sijoituksia tehdään myös metsänomistamiseen keskittyvien listaamattomien yhtiöiden osakkeisiin, yhteismetsäosuuksiin tai vastaaviin suoraan metsänomistamiseen liittyviin sijoitusinstrumentteihin. Rahaston sijoitusstrategia on yhdistelmä metsäsijoittamista, metsänhoidon tehokasta järjestämistä, metsäomaisuuden optimaalista taloudellista hyödyntämistä sekä vastuullista metsän omistamista. Tuottotavoite sijoitukselle on neljä prosenttia. Rahasto tulee ajan myötä kokoamaan yhteen kotimaista metsänomistusta ja siten ehkäisemään osaltaan metsänomistuksen pirstoutumista, toteaa metsänhoitaja ja salkunhoitaja Tapio Tilli OP-ryhmästä. Rahastoon sijoittavalla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta. Metsäyhtymä ei voi sijoittaa OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahastoon, mutta yhteismetsä sen sijaan voi. METSÄTALOUS 10 HELMIKUU 1/15

13 Yhteismetsän osakkuus vai erikoissijoitusrahasto? Molemmat vaihtoehdot ovat omaisuuden hoidon kannalta varteenotettavia vaihtoehtoja sijoittaa metsäomaisuuteen. Lapin yhteismetsään pääsee mukaan eurolla ja samalla voi konkreettisesti osallistua myös omaisuutensa hoidon ja käytön määrittelyyn osallistumalla osakaskunnan kokouksiin. Yhteismetsän osakkailla on myös oikeus metsästää yhteismetsän alueella. OP-Metsänomistaja erikoissijoitusra- hastoon pääsee puolta pienemmällä rahamäärällä kuin Lapin yhteismetsään eli eurolla. Tässäkin vaihtoehdossa sijoittaja saa metsänomistajan statuksen, mutta esimerkiksi metsästysoikeutta rahaston omistamille maille ei saa. Metsästysoikeudet annetaan maksua vastaan paikallisille metsästysseuroille. Metsästysmaiden vuokrauksesta saatu korvaus on osa rahaston tuottoa. Erona edellä mainituissa sijoitusvaihtoehdoissa on lisäksi se, että sijoitusrahaston arvo määritellään puolivuosittain. Yhteismetsän arvon määritys on hankalampaa ja se tapahtuu harvemmin. OP-Metsänomistaja erikoissijoitusrahaston salkunhoitaja Tapio Tillin mukaan aikaisempaa kokemusta metsään sijoittamisesta ei asiakkaalla tarvitse olla. METSÄTALOUS 11 HELMIKUU 1/15

14 Puskaa MAAILMANLAAJUINEN VALOKUVAUSKILPAILU NUORILLE Maailman kosteikkopäivänä 2.2. huomio keskittyy kosteikkojen rooliin tulevaisuutemme turvaajana. Päivän kunniaksi käynnistyy nuorille suunnattu maailmanlaajuinen valokuvakilpailu. Tavoitteena on saada erityisesti nuoret ymmärtämään kosteikkojen merkityksen maapallon ja heidän itsensä tulevaisuudelle. Kosteikot ovat tärkeitä tulvasuojelussa, luonnoskatastrofien vaikutusten torjunnassa, vesiensuojelussa sekä hiilen varastoinnissa. Kosteikkojen suojelu, hoito, ennallistaminen ja kestävä käyttö ovat ensisijaisen tärkeitä toimenpiteitä tulevaisuutemme turvaamiseksi niin Suomessa kuin koko maapallolla. Peräti 67 prosenttia maailman kosteikoista on tuhottu 1900-luvun alusta lähtien. Kosteikkoja pilataan ja otetaan muuhun käyttöön kiihtyvällä tahdilla. Ramsar- sopimuksen tavoitteena on kaikkien kosteikkojen suojelu ja järkiperäinen käyttö. Kosteikoiksi luetaan sopimuksessa meret ja rannikko, sisävedet ja rannat, suot, perinnebiotoopit, sisämaan tulvametsät sekä rakennetut kosteikot. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna Maailman kosteikkopäivän teema tänä vuonna on Wetlands for our future eli Kosteikot tulevaisuutemme hyväksi. Siihen liittyvään valokuvakilpailuun voivat osallistua vuotiaat nuoret kosteikkopäivän verkkosivustolla: Kisa päättyy ja sen pääpalkintona on lentolippu jollekin maailman upeimmista kosteikkoalueista. Kosteikkopäivää on vietetty vuodesta 1997 ja sitä koordinoi Ramsar-sihteeristö. Suomessa kosteikkopäivän tapahtumia järjestetään erityisesti syksyllä, pohjoismaisena kosteikkopäivänä, ja tapahtumia koordinoi Metsähallitus. Lisätietoja: Sari Airas, Metsähallitus, Ramsar-viestintä, LAMMASPAIMENIKSI HAKI ENNÄTYSMÄÄRÄ INNOKKAITA Kansallispuistot ja suojelualueet eri puolilla Suomea etsivät tammikuussa lammaspaimenia vuokraamaan upean kohteen sekä nauttimaan samalla rajattomasta määrästä villaterapiaa ja luonnon terveysvaikutuksia suojelualueella tai kansallispuistossa. Onnekkaat lammaspaimenet arvotaan tänä vuonna 913 hakemuksen joukosta. Lammaspaimenviikkojen suosio jatkoi kasvuaan. Kuudelle kohteelle saatiin lähes 300 hakemusta enemmän kuin edellisvuonna. Lammaspaimenia haettiin Kolin, Isojärven ja Pyhä-Häkin kansallispuistojen sekä Närängän luonnonmetsän ja Hiidenmaan perinnetilan upeisiin maisemiin. Lammaspaimenet arvotaan hakijoiden joukosta helmikuun 2015 aikana. Jokaiselle hakijalle ilmoitetaan arvonnan tuloksesta helmikuussa.. Lammaspaimenviikot ovat elämysloma, jossa paimen vuokraa kauniissa maisemassa sijaitsevan tilan viikoksi itselleen. Bonuksena tulevat lampaat, jotka toimivat kyseisen suojelualueen hoitajina pitäen kulttuurimaisemaa auki. Ahojen ja niittyjen vaatelias lajisto tarvitsee säilyäkseen jokavuotista niittoa tai laidunnusta. Kansallispuistoissa kesäisin laiduntavat eläimet kaventavat huomattavasti miestyönä tehtävää vuosittaista niittosarkaa. Luonnonhoidon sivutuotteena lammaspaimenviikoista on syntynyt vetovoimainen luontomatkailun muoto ja mielenkiintoinen mahdollisuus päästä tutustumaan omakohtaisesti suojelualueisiin. Lammaspaimenviikoilla Metsähallitus on vastuussa lampaista. Jokainen lammaspaimen ohjeistetaan viikon alussa lampaiden hyvinvoinnin seuraamiseen ja paimenella on mahdollisuus pyytää apua paimentehtävässään yhteyshenkilöltä. Viikoista saadut tulot käytetään lampaiden, kohteen ja ympäröivän luonnonsuojelualueen hoitoon. Paimenet voivat halutessaan osallistua myös suojelualueen hoitotöihin vapaaehtoisena. TUHANSILLE NUORILLE KESÄTÖITÄ METSÄTEOLLISUUDESTA Metsäteollisuusyritykset tarjoavat ensi kesänä yhteensä noin 5000 kesätyö- ja Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelupaikkaa eri puolilla Suomea. Metsäteollisuuden tuotantolaitokset ovat merkittäviä työllistäjiä monella paikkakunnalla. Kesätyöntekijöiden tehtävät vaihtelevat metsänhoidosta ja tuotantotöistä erilaisiin tehtäviin logistiikassa, taloushallinnossa tai myynnissä ja markkinoinnissa. Kesätyöpaikkojen ohella metsäteollisuusyritykset tarjoavat Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmalla koululaisille mahdollisuuksia omakohtaisiin kokemuksiin työelämästä alan yrityksissä. Metsäteollisuus ry on solminut Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoittelun sopimukset alan palkansaajajärjestöjen - Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähköliitto, Metalliliitto, METO Metsäalan Asiantuntijat, Ammattiliitto PRO - kanssa vuoteen 2016 saakka. Metsäteollisuusyritykset ovat lähteneet innokkaasti mukaan myös Vastuullinen kesäduuni kampanjaan. Kampanja haastaa kaikenkokoiset työnantajat eri toimialoilta tarjoamaan nuorille enemmän laadukkaita kesätöitä. Työnantajille kampanja on helppo tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta käytännössä sekä kehittää työnantajakuvaansa. Vastuulliseen kesäduuni -kampanjaan osallistuvat yritykset sitoutuvat hyvän kesätyön periaatteisiin. Periaatteiden mukaan nuorille tarjotaan sopivan haasteellisia, mielekkäitä töitä, joista maksetaan käypää palkkaa. Työpaikkailmoituksessa kerrotaan, miten hakuprosessi etenee, ja päätöksistä ilmoitetaan niillekin, joita ei valita. Nuoret perehdytetään ja heitä ohjataan työssään sekä annetaan palautetta. Heitä kohdellaan tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Vastuullinen yritys tekee kesätyöntekijän kanssa kirjallisen työsopimuksen ja työsuhteen päättyessä antaa työtodistuksen. Tarjoamalla nuorille hyvän kesätyökokemuksen yritykset varmistavat sen, että kiinnostusta ja osaamista alan töihin löytyy jatkossakin. Lisätietoja:Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry, puh METSÄTALOUS 12 HELMIKUU 1/15

15 Helsingin yliopisto Koulutus- ja KeHittämisKesKus palmenia MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus. Kysy lisätietoja: Pasi Pakkala, p , MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op Ura metsäasiantuntijana? Lue lisää: Hae MAMK = SUOMEN PARAS PAIKKATIEDON ANALYYSIN METSÄ- SOVELLUKSET JA PALVELUMARKKINOINTI Uusi paikkatietoon pohjautuva metsä/luonnonvaratieto luo pohjan useille palveluille metsien suunnittelusta luontomatkailuun ja korjuuteknologiasta terveyspalveluihin. Paikkatiedon analyysi -koulutus on suunnattu metsä- ja luonnonvarasuunnittelun ammattilaisille, jotka hyödyntävät uutta metsävaratietoa tai hyödyntävät paikkatietodataa palvelujen kehittämisessä. Yht. 4 lähiopetuspäivää maalis- ja kesäkuussa sekä verkko-opintoja. Ilm mennessä. Hinta 1600, sis. alv. 24 % (Koulutuksen hinta 1290,32 + alv. 309,68 ). Lisätietoja: Aija Kortesmaa, puh , Sari Ojanen, puh sekä METSÄOPETUKSEN KEVÄTPÄIVÄT Metsäopetuksen valtakunnalliset Kevätpäivät tarjoavat ajankohtaista tietoa kaikille metsäopetuksen ammattilaisille eri oppilaitosasteilla. Sisältönä mm. metsäopetus digitaalisissa oppimisympäristöissä, metsäopetuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen sekä Metsäopetus ry:n käynnistämisen työpaja. Koulutus järjestetään kesäkuun alussa Helsingissä. Hinta 279, sis. alv. 24 % (225 + alv. 54 ). Lisätietoja: Sari Ojanen, puh Tarkempia tietoja koulutuksista sekä ilmoittautumiset: -> kts. kohta koulutukset KYLVÄ H Y VÄÄ Hyvistä siemenistä kasvaa TUOTTAVA METSÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. METSÄTALOUDEN KEHITTÄMISKESKUS TAPIO Siemenkeskus І Torholantie 33, Oitti І puh І METSÄTALOUS 13 HELMIKUU 1/15

16 BIOHIILESTÄ UUSI VIENTITUOTE Jos ja kun ilmaa saastuttavalle kivihiilelle määritellään sen oikea markkinahinta, avautuu erilaisille biopolttoaineille valtavat markkinat energiantuotannossa. Esimerkiksi puusta paahtamalla tuotettu biohiili on tuote, josta voi tulla uusi vaurauden lähde Suomen metsämaakuntiin. Teksti ja kuvat Martti Linna Biohiiltä Torrec Oy:n pilottilaitokselta. METSÄTALOUS 14 HELMIKUU 1/15

17 Mikä biohiili? Biohiiltä valmistetaan paahtamalla puuhaketta asteen lämpötilassa. Sen jälkeen syntynyt hauras puuaines joko pelletöidään tai puristetaan briketeiksi. Biohiilen energiatiheys on jopa 5 6 kertaa parempi kuin puuhakkeella ja 1,5 kertaa parempi kuin puupelletillä. Yhden irtokuution kivihiilimäärän korvaamiseen tarvitaan joko 8,5 irtokuutiota haketta tai 1,2 irtokuutiota biohiiltä. Kämmenelle kaadettuna ruskeanmustat biohiilipelletit eivät ole häävin näköisiä. Oikeasti kysymyksessä on ihmeaine, jolla voitaisiin korvata eri arvioiden mukaan ainakin puolet kivihiilen käytöstä primäärienergian tuotannossa. Puulla on hakkeeksi ja perinteisiksi pelleteiksi valmistettuna monia heikkouksia, kun se kilpailee kivihiilen kanssa pääsystä energialaitosten polttoaineeksi. Suomen metsärikkaimmat alueet sijaitsevat muualla kuin siellä, missä tarvitaan eniten lämpöä ja sähköä. Hake sisältää jopa puolet tilavuudestaan vettä, eivätkä pelletit kestä kivihiilen tavoin varastointia avotaivaan alla. Puuhakkeesta paahdettu, ja pelleteiksi tai briketeiksi puristettu biohiili kääntää monet näistä puuraaka-aineen heikkouksista vahvuuksiksi. Kuivaa, hyvin koossa pysyvää ja energiatiheydeltään lähes kivihiilen veroista biohiiltä kannattaa kuljettaa pidempiäkin matkoja tehtaalta käyttökohteisiin. Logistiikan kannalta on jopa etu, että sen tuotantolaitokset ovat lähellä raakaainelähteinä toimivia metsiä. Biohiiltä pystytään usein käyttämään kivihiilen polttoon tarkoitetuissa laitoksissa ilman merkittäviä lisäinvestointeja. Kun kattilalaitos rakennetaan, sen voi olettaa toimivan seuraavat viisi vuosikymmentä. Hiilen polttamiseen tarkoitettuja laitoksia on paljon: hiiltä kulutetaan maailmassa vuosittain noin kuusi miljardia tonnia. Määrä on ilmaston kannalta valitettavasti kasvusuunnassa. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin metsäteollisuus, ja muut käyttäjät, pystyvät puuta hyödyntämään. Tilanne on sama myös esimerkiksi Venäjällä, jossa bioenergian tuotanto on lähes olematonta, eikä metsäteollisuuden sivuainevirroilla ole käyttökohteita. Kanada voisi hyödyntää laajoja hyönteistuhometsiään paljon nykyistä enemmän myös energiantuotannossa. Kiinnostusta kivihiilen korvaamiseen biohiilellä on muuallakin. Esimerkiksi Brittein saarilla halutaan lisätä merkittävästi metsäenergian käyttöä, kun nykyiset ydinvoimalaitokset saavuttavat käyttöikänsä pään, kaasuvarat vähenevät ja vanhoja kivihiilikaivoksia ajetaan alas. Hollanti puolestaan on sitoutunut ajatukseen hiilineutraalista yhteiskunnasta. Siellä Rotterdamin satama-alueesta kehitetään koko Eurooppaan biotuotteita jakelevaa bioenergiapörssiä. Tekniikka osataan jo METSÄTALOUS 15 HELMIKUU 1/15 Vesa Sorasahi Miktech Oy:stä toivoo, että energiataloutta koskevat ratkaisut arvotetaan koko kansantalouden kannalta eikä vain paikallisesti. Se koskee myös Helsingin Energian tulevia tuotantoratkaisuja. Jaossa on lähitulevaisuudessa miljardibisnes myös suomalaiselle osaamiselle. Torrec Oy on yksi niistä alan toimijoista, joka kehittää ja kaupallistaa biohiilen tuotantoteknologiaa. Yrityksen kolmella pääomistajalla on yhteensä yli 60 vuoden vahva osaaminen muun muassa puun kuivauksesta ja lämpökäsittelystä, lämpökäsitellyn puun pelletöinnistä sekä hakkeen ja purun lämpökäsittelystä. Yksi iso kanto biohiilen voittokululle on: ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettu päästökauppa ei ole toiminut toivotulla tavalla. Esimerkiksi kivihiilellä tuotettu megawattitunti energiaa maksaa Suomessa tällä hetkellä noin 15 euroa. Puhtaasti palavalla puuhakkeella hinta on kaksinkertainen, ja samaa suurusluokkaa olisi myös biohiilienergian hinta. Biohiilen markkinapotentiaali on valtava. Mutta edellytyksenä on, että ilman likaantumiselle saadaan hinta, eli hiilen poltolle saadaan päästöoikeusmaksu, sanoo Torrec Oy:n johtaja Heikki Sonninen. Sekä Euroopassa että Suomessa tarvitaan poliittisia päätöksiä bioenergian hyödyntämisessä. Nyt on oikea aika panostaa ja investoida tulevaisuuden biopolttoaineeseen. Niin Torrec Oy:n yksityiset omistajat ovat myös tehneet. Viime keväänä Mikkeliin valmistui yhtiön laskennalliselta kapasiteetiltaan noin tonnin vuosituotantoon pystyvä pilottilaitos. Laitoksessa viime vuonna tehdyt koeajot osoittivat, että pie-

18 niläpimittaisesta energiapuusta ja puunjalostuksen sivutuotteista voidaan valmistaa esikäsittelemällä, kuivaamalla, lämpökäsittelemällä ja pelletöimällä erinomaista polttoainetta. Helsingistä himoittu referenssi? Tekniikka on tehty vientiä varten, Heikki Sonninen selittää. Päämarkkina-alueeksi olemme suunnitelleet Venäjää. Virossa meillä on yksi laitoshanke jo pitkällä. Suomi on niin pieni maa, ettei pelkästään kotimarkkina-aluetta varten kannata kehittää uutta tekniikkaa. Se, mitä tarvitaan, on toimiva referenssi vaikkapa kotimarkkinoilta. Eli energialaitos, joka on valmis siirtymään biohiilen käyttäjäksi kivihiilen sijaan. Monesta Suomen metsämaakunnasta katsotaan tällä hetkellä Helsingin suuntaan. Pääkaupungissa halutaan lisätä uusiutuvan energian käyttämistä. Kaupunki tehnee asiassa päätöksiä lähiaikoina. Esimerkiksi Miktech Oy:n toimitusjohtajana työskentelevä Vesa Sorasahi Mikkelistä seuraa kiinnostuneena Helsingin päätöksentekijöitä. Jos nykyiset Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset muutetaan osittain biomassaa polttaviksi, on biohiili varteenotettava vaihtoehto pelleteille. Se on niissä realistinen vaihtoehto ilman merkittäviä lisäinvestointeja laitoksiin. Jos voimalat tuottaisivat 40 prosenttia energiastaan biomassalla, se tarkoittaisinoin tuhatta uutta työpaikkaa aluetalouteen. Hyötyä ja elinvoimaa maakuntaan Miktech Oy on Mikkelin kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden yhteinen elinkeinoyhtiö. Sen ydinvastuualueisiin kuuluu bioenergia-asioiden edistäminen. Jos kaikki menee hyvin, Etelä-Savoon (todennäköisesti Ristiinaan) rakennetaan noin sadalla miljoonalla eurolla tonnia biohiiltä vuodessa tuottava tehdas. Puuraaka-aine kertyisi Itä-Suomesta. Biohiileksi jalostettuna se vietäisiin Helsinkiin ja muualle. Kysymyksessä olisi valtava uusi elinvoiman ruiske koko seudulle. Se loisi noin uutta työpaikkaa metsään, logistiikkaan ja tehtaalle, Vesa Sorasahi kertoo. Nyt Etelä-Savossa on noin teollisuuden, ja noin maa- ja metsätalouden työpaikkaa. Jos Helsinki saa aikaiseksi biohiilen kannalta myönteisen päätöksen vuoden 2016 aikana, niin Mikkelin uusi biohiilitehdas voi olla tuotannossa jo vuonna Vesa Sorasahi toivoo, että ratkaisujen aluetaloudelliset vaikutukset otetaan täysimääräisesti huomioon päätöksiä tehtäessä. Torrec Oy:n Mikkelin pilottilaitos maksoi 1,5 miljoonaa euroa. Yrityksen pääomistajat laittoivat siihen suoraan omia rahojaan noin euroa. Talven ajan laitos seisoo, koska sen vesikiertojärjestelmiä ei suunniteltu pakkaskelejä varten. METSÄTALOUS 16 HELMIKUU 1/15

19 Hiilipäästöt kuriin puujätteellä? UTAHISSA KEHITETTIIN MOBIILI PYROLYYSILAITE Utahin kuivassa osavaltiossa Yhdysvalloissa biomassa kerätään hakkuiden jälkeen isoiksi kasoiksi ja poltetaan tulipalovaaran vuoksi. The Utah Biomass Resource Group (UBRG) kehitti yhteistyössä Amron Energyn kanssa mobiilin tavan hyödyntää huonolaatuista puujätettä ja vähentää samalla hiilipäästöjä. Käyttöä laitteelle olisi myös Suomessa. Teksti Christian Lankinen The Utah Biomass Resource Group eli lyhyemmin UBRG kehittää, koordinoi ja tukee bioenergian ja biomassan hyödyntämisen edistämistä Utahissa. UBRG on paikallisen yliopiston (USU Utah State University) hallinnoima organisaatio ja saa rahoituksensa lähinnä yliopistolta ja muilta sponsoreilta. UBRG:n uusin keksintö perustuu liikuteltavaan pyrolyysilaitteeseen, joka kuu- mentaa biomassaa lähes hapettomissa olosuhteissa. Laite on asennettu rekan perävaunuun, joka pystyy käsittelemään 20 tonnia biomassaa päivässä. Prosessin tuloksena on 50 % öljyä, 25 % biohiiltä ja 25 % synteesikaasua, jota voidaan käyttää koneen biomassan lämmitykseen. Laitteen lämpö voidaan säätää celsius asteen välille. Useimmiten kuitenkin ajamme konetta asteen välillä, kertoo UBRG perustaja ja johtaja Darren McAvoy. Öljyä voidaan polttaa semmoisenaan, mutta vaatii useimmiten jalostusta. Perinteiset polttokattilat voidaan pienellä vaivalla muuttaa puuöljyllä käyviksi. Tutkimme liimojen ja muovin valmistusta puuöljystä, kuten monet muutkin yritykset ympäri maailmaa. Pyörivä polttouuni vauhdittaa pyrolyysiä Markkinoilla on jo tällä hetkellä useita liikkuvia pyrolyysilaitteita. Miten utahilainen keksintö eroaa muista vastaavista laitteista? Meidän patentoitu tekniikka perustuu pyörivään polttouuniin, joka lämmitetään ulkopuolelta, kertoo Darren McAvoy. - Tämä mahdollistaa nopeamman ja täydellisemmän pyrolyysin. Monet muut järjestel- Amron energyn Ralph Coates ja Rom Gardner pyrolyysirekan edessä. METSÄTALOUS 17 HELMIKUU 1/15

20 mät käyttävät lämmitettävää ruuvia sylinterin sisällä. Amron Enegryn omistama prototyyppi maksaa noin dollaria. Yhtiö on kiinnostunut myymään ja kehittämään laitetta laajemminkin, mutta kysyntää ei ainakaan vielä ole ollut. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) professorin Kari Tiilikkalan mukaan mobiilit pyrolyysilaitteet soveltuvat hyvin Suomeen, jossa kuljetusmatkat ovat pitkiä. Pyrolyysilaitteet voivat olla Tiilikkalan mukaan myös osa hajautettua energiatuotantoa sekä huoltovalmiutta. VTT Oy:n vanhemman tutkijan Vesa Arpiaisen mielestä mobiilien pyrolyysilaitteiden on oltava jatkuvassa käytössä, jotta tuotannon taloudellisuutta voidaan nostaa. Pyrolyysilaitetutkimus etenee Suomessa Suomessa on tutkittu kahdessa Tekesin rahoittamassa hankkeessa hitaan pyrolyysilaitteen käyttöä. Pääraaka-aineena tutkimuksissa oli koivupuu. VTT:n koordinoimissa projekteissa tutkittiin eri tuotteiden muodostumista ja laatua eri hiiltoretorteilla, kehitettiin ja rakennettiin VTT:lle panostoiminen koehalliluokan hiiltotestilaite ja tehtiin teknis-taloudelliset laskelmat. MTT tutki nestetuotteiden käyttöä mm. karkotteina ja biohiilen käyttöä maanparannusaineena ja kompostoinnissa. Helsingin yliopiston Lahden yksikkö selvitti tuotteiden ympäristövaikutuksia. Euroopassa mobiilin pyrolyysitekniikan kehitys on vasta alussa. VTT Oy:n johtavan tutkijan Leena Fagernäsin mukaan vuoden 2015 alussa käynnistyi uusi nelivuotinen EU-projekti Mobile Flip. Siinä kehitetään siirrettäviä prosessointilaitteistoja, joilla biomassoja voidaan jalostaa niiden syntypaikkojen läheisyydessä. Projektia koordinoi VTT ja projektissa on mukana kuusi tutkimusorganisaatiota, neljä pk-yritystä ja kaksi isoa yritystä. Suomesta projektiin osallistuvat VTT, LUKE ja Raussin Energia Oy. Yhtenä prosessina tutkitaan hidaspyrolyysiä. Siirrettävä ja jatkuvatoiminen puun BIOHIILEN LYHYT OPPIMÄÄRÄ Biohiili on biomassasta keinotekoisesti tuotettua hiiltä. Sitä saadaan aikaan pyrolyysillä eli kuivatislauksella. Kuivatislauksessa biomassasta kaasutetaan haihtuvat ainesosat hapettomissa tai happiköyhissä oloissa muutamien satojen asteiden lämpötilassa, yleensä alle 700 C. Alle 300 C lämpötilassa kaasuttamista kutsutaan torrefioinniksi. Siinä biomassa ei kaasuunnu eikä hiilly yhtä pitkälle kuin korkeammissa lämpötiloissa, vaan torrefioinnin tarkoitus on lähinnä parantaa energiatiheyttä ja valmistella materiaali siten energiakäyttöä varten Maailman kivihiilen käyttö on tällä hetkellä 6,6 miljardia tonnia ja käyttö kasvaa edelleen. Vuonna 2010 kivihiilen poltossa muodostui 43 % energiantuotannon (fossiilisten polttoaineiden) hiilidioksidipäästöistä. EU maat ovat sitoutuneet CO 2 päästöjen vähentämiseen ( tavoitteet) ja kivihiilen korvaaminen uusiutuvilla polttoaineille on avainasemassa tavoitteisiin pääsemisessä. Suomalainen Torrec Oy tarjoaa asiakkailleen ratkaisun, jolla jalostaa puuhakkeesta biohiilipellettiä, jolle on rajattomat markkinat Euroopan kivihiilivoimaloissa. Hidaspyrolyysissä (hiilto, kuivatislaus) METSÄTALOUS 18 HELMIKUU 1/15

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa

PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen

Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN MAAKUNTIEN HUIPPUKOKOUS 2015 Biotaloudesta elinvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen 26.8.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Biotalous paljon esillä Mikä ihmeen biotalous? Biotalous

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf Pääjohtaja Pentti Hyttinen 11.10.2016 Valtion maat ja vedet 9 121 000 hehtaaria maa-alueita. 3 417 000 hehtaaria vesialueita. Valtion

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä

Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Uusia asiakkaita Metsäalan toimijalle Helppoa, sähköistä yhteistyötä Metsään.fi-palvelulla uusia asiakkaita ja tehoa liiketoimintaan Metsään.fi on asiointipalvelu metsänomistajille ja metsäalan toimijoille.

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus.

Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori. Luonnonvarakeskus. Material week 2016 Kannus Luonnonvarakeskus. Kaikki irti puusta Kari Tiilikkala, tutkimusprofessori Luonnonvarakeskus Material week 2016 Kannus 31.10.2016 1 Teppo Tutkija 31.10.2016 Sisältö Puussa alueen historiallinen vahvuus Puusta kaikki irti

Lisätiedot

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma

Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Kasvua biotalouteen rajapinnoista, esimerkkinä INKA ohjelma Alueellinen maaseutuverkostopäivä: Biotalouden mahdollisuudet Joensuu 22.10.2015 Harri Välimäki Joensuun Tiedepuisto Oy Mikä ihmeen biotalous?

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi

HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot