Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson taistelee aikuiskoulutuksen puolesta Työssäoppimisen arvostus kasvaa Rakentavasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet Osaaminen on aina tiedon, taidon ja tunteen liitto

2 Pääkirjoitus Miten aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta kehitetään? Kannen kuva: Opetusministeri Jukka Gustafsson. Kuva: Veikko Ollila Tässä lehdessä opetusministeri Jukka Gustafsson antaa aikuiskouluttajille haasteen kohottaa koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Osaltaan hän lupaa taistella koulutukseen tarvittavien varojen puolesta, ettei merkittäviä leikkauksia tulisi nykyisen hallituksen aikana. Kuinka aikuiskouluttajat hoitavat tässä työnjaossa oman osuutensa? Koulutus on säilynyt perusasetelmaltaan samanlaisena. Oppilaat kokoontuvat opettajan luokse hankkimaan uutta osaamista. Tekniikan kehittymisen mukana tulleet ja joskus kovastikin rummutetut video- ja verkko-opetukset eivät ole lyöneet itseään läpi suuressa mittakaavassa. Sen sijaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on voimallisesti tullut esille työssä oppimisen mahdollisuus ja haaste. Työssä oppimiselle asetetaan kaikissa ammatillisissa koulutusmuodoissa suuria Kuva: Marko Kivistö odotuksia. Voidaanko työpaikoilla vastata niihin? Yrittäjät ja yhteiskunta eivät suinkaan palkkaa ihmisiä töihin sitä varten, että he opastaisivat työnään tai edes sen osana työssäoppijoita. Erehdysten kautta oppimiseen menee aikaa ja se voi tulla myös kalliiksi. Siispä työssäoppija tarvitsee opastusta, nimetyn työpaikkaohjaajan tai työpaikkakouluttajan. Henkilön nimitys riippuu koulutusmuodosta. Työpaikkaohjaaja tai -kouluttaja tutustuu ihmiseen ja hänen ammatilliseen taustaansa, oppimistyyliinkin. Parhaimmillaan ohjaaja voi sopia työnjohdon kanssa siitä, että oppijan työt valitaan ammattitaidon kehittämisen näkökulmasta. Ohjaaja tukee vielä oppimista sanallisesti sekä omalla esimerkillään. Maassamme on julkisin varoin koulutettu runsaasti työpaikkaohjaajia. Joillakin aloilla ja työpaikoissa heidän työtään arvostetaan jopa palkanlisän muodossa. Toisaalta en ole varma siitä, ovatko kaikki koulutuksen järjestäjät tiedostaneet työpaikkaohjaajien roolin oppilaitoksen perustehtävän, ammattitaidon lisäämisen, osatoteuttajana. Näyttötutkintotodistus saadaan osoitetun ammattitaidon perusteella. Kun oppilaitos tai oppisopimustoimisto evästää opiskelijoitaan työssäoppimiseen, tulisi varmistaa, että työpaikalla on myös ohjauksen suhteen mahdollisimman hyvät edellytykset. Oppijan ja ohjaajan tehdessä yhteistyötä ammattitaidon lisäämiseksi, tutkinnossa tarvittava osaaminen saavutetaan varmemmin, ja ehkä samassa ajassa päästään tavoitteitakin pitemmälle. Työnantaja sekä tutkintotodistuksen saaja voivat olla tyytyväisiä. Koulutuksen järjestäjä voi saada kiitoksensa lisäkoulutuksen tulospalkkiona. Työnantajien parissa on käyty keskustelua siitä, kuinka pätevää työvoimaa on vaikea saada. Yhä useampi työnantaja kertoo siitä, kuinka he joutuvat itse kouluttamaan. Näyttää siltä, että tämä suunta vahvistuu jatkossa. Työnantajien ei tarvitse kouluttaa kokonaan itse, mikäli seutukunnalla on työelämäyhteistyötä tekevä aikuisoppilaitos. Sen kanssa voi suunnitella koulutusta, huolehtia työpaikkaohjaajien koulutuksista ja aikanaan myös antaa uusille ammattilaisille todistuksen suoritetusta näyttötutkinnosta. Kun koulutus on tutkintotavoitteista, yhteiskunta osallistuu myös kustannuksiin, mm. työpaikkaohjaajien koulutukseen. Käsitykseni mukaan ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin nostaa työssäoppimista kehittämällä. Paljon puhuttu henkilökohtaistaminen täytyy saada todella toimimaan. Työpaikkaohjaajia pitää kouluttaa ja heille pitää osata kertoa, mihin asioihin työssäoppimisessa pitää kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyötä työpaikan kanssa kuitenkin tarvitaan, koska työpaikkaohjaajan työ on saatava kiinnostavaksi. Silloin tehtävään hakeutuvat asiasta kiinnostuneet ihmiset, jotka jaksavat oikeasti tehdä ohjaustyötä arjen ja kiireen keskellä. Veikko Ollila Työpaikkaohjaajan todistus elokuussa 2011 Päätoimittaja, johtaja ALVAR 2

3 Sisällysluettelo 2 Miten aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta kehitetään? 4 Näyttötutkintojärjestelmä tarvitsee parempaa laadunvarmistusta 6 Koulutuksen järjestäjän näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaan 9 Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen suunnitellusta yhteensovittamisesta oppisopimuksessa 12 Aikuiskoulutuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa 14 Oppimisen tukeminen on henkilökohtaistamisen ydintä 16 Työssäoppimisen arvostus kasvaa 17 Työpaikkaohjaajan tärkeä rooli yrityksen perehdyttämisprosessissa 18 Palkittuja työssäoppimisen käytäntöjä 21 Näytön paikka 23 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatu ja työympäristöjen hyödyntäminen oppimisympäristöinä 25 Tutkintotoimikunnat valvovat 28 Kieli- ja viestintätaidot tutkintoon valmistavassa koulutuksessa 30 Helkama Bica kouluttaa monitaitoisia kaapelinvalmistajia 32 Opastin-palvelu ohjaa opintojen ja yrityspalvelujen ääreen 33 Onnea vuoden 2011 näyttötutkintomestarille! 34 Koulutustehtaat syntyivät yritysten tiloihin 36 Kiinteistöalalle huhkimaan 38 Pallen vikinä: Näyttötutkintoon valmistava koulutus 39 Hyvä tietää Anna palautetta lehdestä osoitteessa Julkaisija Lähde liikkeelle lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila johtaja ALVAR Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Marja Koivunen Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Tarja Raninen, Texthouse Ulkoasu ja taitto Asser Jaaro Painopaikka Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Yhteystiedot puh (09) ALVAR, Jälsitie 3, Helsinki ISSN X (painettu) ISSN (netti) 3

4 TEKSTI: MIKKO KOSKINEN, KOULUTUSPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA, PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY KUVA: SATU TUPPURAINEN Näyttötutkintojärjestelmä tarvitsee parempaa laadunvarmistusta Eivätpä tainneet näyttötutkintojärjestelmän arkkitehdit tietää 1990-luvun alkuvuosina, millaisen ammatillisen lisäkoulutuksen väylän he tulivat luoneeksi. Näyttötutkintomuotoiseen koulutukseen osallistuu vuosittain lähes suomalaista, kun ensimmäisenä toimintavuonna 1995 osallistuneita oli pari tuhatta 1. Lisäksi aiemmin hankitun osaamisen arviointi henkilökohtaistamisessa ja osaamisen osoittaminen nimenomaan näyttötilaisuudessa olivat vallankumouksellisia ideoita, joita nyt yritetään soveltaa muuhunkin koulutukseen. 4 Suomalainen koulutusjärjestelmä on perustunut sen eri toimijoiden väliseen luottamukseen. Koulutuksen järjestämistä valvova viranomainen luottaa koulutuksen järjestäjään ja vastaavasti tutkinnon suorittaja luottaa siihen, että hän saa koulutuksen järjestäjältä laadukasta ohjausta ja opetusta. Näyttötutkintojen laadun keskeisimmäksi haasteeksi on muodostunut juuri niiden suuri suosio. Näyttötutkintojärjestelmä toimii edelleen rakenteella, joka 1990-luvulla rakennettiin paljon pienempää tutkintojen vuosittaista suoritusmäärää varten. Suurimmat tutkintotoimikunnat käsittelevät vuosittain tuhansia tutkintoja, minkä lisäksi niiden tulisi valvoa kymmeniä tutkintojen järjestämissopimuksia ja tehdä muut niille osoitetut tehtävät. Näyttötutkintojärjestelmän kipukohdista Tutkintotoimikuntien jäsenten kertomukset omasta työstään toimikunnassa valottavat järjestelmän toimintaa käytännössä ja auttavat hahmottamaan, mitkä ovat näyttötutkintojärjestelmän kipukohdat. Monen mielestä tutkintotoimikunnan työmäärä on kohtuuton, ja heitä hirvittää tutkintotoimikunnan valvontavastuun lisääminen osana TUT- KE-hanketta. Toisaalta yleisesti koetaan, ettei tutkintotoimikunnalla ole aidosti mahdollisuutta puuttua tutkinnon suorituksessa ilmenneisiin ongelmiin. Eräs tutkintotoimikunnan jäsen kertoi minulle tutkintosuorituksesta, jonka arviota hän oli lukenut. Kävi ilmi, että tutkinnon arvioijana oli toiminut tutkinnon suorittajan oma äiti. Toisessa tapauksessa arvioijaksi kaupallisen alan tutkintoon oli kiireessä pyydetty oppilaitoksen talonmiestä, koska muuta sopivaa arvioijaa ei ollut saatavilla. Tällaisia virheitä arvioinnissa on vaikea korjata jälkikäteen. Yleinen oikeustaju sotii sitä vastaan, että tutkinnon suorittaja joutuisi kärsimään siitä, että tutkinnon järjestäjä on käyttänyt arvioijina jäävejä tai asiaa osaamattomia henkilöitä. suorittajalle, olisi rakennettava näyttötutkintojärjestelmään laadunvarmistuksen lukkoja. Näillä lukoilla pyrittäisiin etukäteen poistamaan niitä ongelmia, joita näyttötutkintojärjestelmän laatua valvovat tahot kohtaavat. Näyttötutkintojen laadun keskeisimmäksi haasteeksi on muodostunut juuri niiden suuri suosio. Sekä arvioijapankki että tutkintovaatimus arvioijilta edellyttäisivät lisää resursseja Opetushallitukselta näyttötutkintotoiminnan järjestämiseen. Toisaalta pitää muistaa, että nykyisin viranomaisvastuuta on siirretty tutkintotoimikuntiin ja oppilaitoksille, joten kyseessä olisi ennen kaikkea resurssien ja toimintojen uudelleenjärjestely. 1. Arvioijien arviointiosaamisen ja riippumattomuuden varmistaminen Arvioijatoiminnassa tulisi tunnustaa se, että näyttötutkintotilaisuuden arviointi ja suorituksen vertaaminen 2. Näyttötutkintoaineiston tutkinnon perusteiden yhteismitallisuus vaatimuksiin on työtä, joka vaatii Näyttötutkintoaineistojen tuotannossa omaa ammattitaitoa. Toisin sanoen on annettu ns. kaikki- pelkkä oman alan osaaminen en kukkien kukkia. Toisilla aloilla ei riitä, vaan pitäisi olla myös näyttötutkintoaineistot tilataan arviointiosaamista. Voitaisiinko ALVARilta keskitetysti ja toisilla tulevaisuudessa vaatia, että näyttötutkintotilaisuuden aloilla tutkintotoimikunnat ovat arvioijalla antaneet aineiston tuotannon olisi suoritettuna näyttötutkintomestarin oppilaitoksille. Tämä sekamalli erikoisammattitutkinto on saattanut toimia historiassa, tai joku muu arviointiosaamisen kun järjestelmää on rakennettu. opintosuorite? Tulevaisuuden malliksi siitä ei ole. Näyttötutkintojärjestelmään Jääviysongelmien ja arvioinnin Pitää valita, kumpi vaihtoehto laadunvarmistuksen yhdenvertaisuuden vuoksi arvioijista pitäisi ylläpitää keskitettyä repia tuloksia. Oma näkemykseni tuottaa pitkällä aikavälillä parem- lukkoja Koska laadunvarmistuksen jälkikäteisvalvonta kisteriä, josta osoitettaisiin sopivat on, että keskitetty näyttötutkin- ei toimi tai tuottaisi kolmikantaiset arvioijat ilmoitettoaineiston tuotanto on paitsi kohtuuttomia tilanteita tutkinnon tuun näyttötutkintotilaisuuteen. kustannustehokkaampaa, myös 1 Näyttötutkintoihin osallistuneet ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneet tutkinnoittain (2008), Tilastokeskus

5 yhdenvertaisempaa kuin se, että kaikissa oppilaitoksissa tutkintoaineisto tehdään itse. 3. Tutkintotoimikuntien rooli koulutuksen kehittämiseen Edellä mainitut laadunvarmistuksen lukot varmistaisivat ennalta sen, että tutkinnon suorittajat ympäri Suomen olisivat samalla viivalla näyttötutkintotilaisuudessa. Tutkinnon perusteista kumpuavat näyttötutkintotehtävät olisi suunniteltu kaikille alan tutkintoa suorittaville yhteisesti. Näyttöä olisivat arvioimassa kaikkialla oppilaitoksesta tai tutkinnon suorittajasta riippumattomat työelämän ja arviointitoiminnan ammattilaiset. Tutkintotoimikunnan valvontarooli pienenisi näillä toimenpiteillä merkittävästi. Toimikunnan vastuulle jäisi edelleen järjestämissopimusten tekeminen ja niiden valvonta sekä tutkintotodistusten myöntäminen. Tosin todistusten myöntämisen tulisi olla ennen muuta seremoniallinen tehtävä. Tutkintotoimikuntien pitäisi entistä enemmän keskittyä oman alansa tutkintojen kehitystyöhön, johon ne kolmikantaisina toimieliminä ovat jo nykyisin valmiita. Viranomaisroolin kaventaminen ja kehittäjäroolin vahvistaminen tarjoaisivat tutkintotoimikunnan jäsenille mielekkäämpää tekemistä. Näin koko järjestelmästä saataisiin enemmän irti. Näyttötutkintojärjestelmällä on takanaan lyhyt, mutta menestyksekäs historia. Tulevaisuus voi olla mennyttä pidempi ja entistä menestyksellisempi. PAM on valmis tekemään tätä kehitystyötä yhdessä muiden ammatillisen koulutuksen kehittäjien kanssa. Mikko Koskinen työskentelee koulutuspoliittisena asiantuntijana Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssä. Palvelualojen ammattiliitto ja sen edeltäjäliitot ovat osallistuneet alusta asti näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen. Pamilaisia oman alansa ammattilaisia on 21 eri tutkintotoimikunnissa mm. myyntityön ja markkinointiviestinnän, hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintojen sekä puhdistusalan tutkintotoimikunnissa. PAM on edustettuna myös golfkentänhoidon sekä fl oristisen alan tutkintotoimikunnissa. PAMin edustajat eri tutkintotoimikunnissa ovat oman alansa rautaisia ammattilaisia, jotka tuovat tärkeää kokemustietoa työelämästä toimikunnan käyttöön. PAMin tavoitteena näyttötutkintojärjestelmää kehitettäessä on turvata laadukkaat tutkinnot ja suoritusten yhdenvertaisuus. Haluamme, että tutkinnon suorittaja voi luottaa siihen, että hänen suorittamallaan tutkinnolla on merkitystä työmarkkinoilla, joko töissä pärjäämisen tai uudelleentyöllistymisen kannalta. 5

6 TEKSTI: VIRPI PIKKUAHO, AIKUISKOULUTUSJOHTAJA, OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO AIKUIS- JA TYÖPAIKKAKOULUTUSYKSIKKÖ KUVAT: OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Koulutuksen järjestäjän näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaan Vuonna 2010 toteutettiin Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke. Laatuhankkeessa syntynyt prosessikuvaus on oiva laatutyön työkalu koulutuksen järjestäjille. Vaikka malli on ideaalinen kuvaus oppisopimuskoulutuksesta, se avaa mahdollisuuden tunnistaa prosessin hallinnan ja koulutuksen onnistumisen kannalta kriittisiä vaiheita ja tekijöitä. Kehittämishankkeen taustalla olevat AKKU-johtoryhmän linjaukset korostavat työpaikalla tapahtuvan opiskelun merkitystä ja siihen liittyvien kehittämishankkeiden toteuttamista oppisopimuskoulutuksessa. Erityisesti oppisopimuskoulutuksessa tulee kehittää koulutuksen järjestämisen kysyntälähtöisyyttä ja vastata siten entistä tehokkaammin ja ajantasaisemmin työnantajien ja opiskelijoiden tarpeisiin. Koska työpaikat sijoittuvat yhä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisessä tarvitaan enemmän joustavuutta ja monipuolisuutta. Samalla on kuitenkin varmistuttava koulutuksen laadun ja oppimisedellytysten valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen viesti koulutuksen järjestäjille Vastuu oppisopimuskoulutuksen laadusta on koulutuksen järjestäjillä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla ja siten oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ovat lisääntyneet erilaiset käytännöt ja toimintamallit. Laatuhankkeen loppuraportin mukaan koulutuksen järjestäjätasolla laadun kehittämisen lähtökohtana on, että oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja oppisopimuskoulutus sekä sen erityispiirteet otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän strategioissa. Toinen keskeinen lähtökohta on, että koulutuksen järjestäjän organisaatiossa määritetään toimintamenettelyt tai toimintamalli, resurssit, hallinto, johtamisjärjestelmät ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia. Laadunhallinnan näkökulmasta on keskeistä hahmottaa oppisopimuskoulutus ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus, vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla työtehtävien yhteydessä sekä johto- ja valvontavastuun monipuolisuus. Koulutuksen järjestäjän kannalta oppisopimuskoulutuksen keskeinen piirre on pedagogisen ja hallinnollisen prosessin verkostomaisuus. Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteinä ovat myös koulutuksen viranomaisvelvoitteisiin liittyvien asiakirjojen yksityiskohtaiset ja laajat sisältövaatimukset. Koulutuksen järjestäjätason laadunhallinnan puitteet sisältyvät oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden mukaiseen laadukkaan toiminnan kuvaukseen ja kriteereihin. Laatuhankkeen loppuraportissa on kuvattu laadukkaan oppisopimusprosessin kulku ja siihen liittyvät laatukriteerit. Oppisopimuskoulutuksen laadukas toteutusprosessi jakautuu neljään päävaiheeseen; 1) yrityksen ja työpaikan edellytysten selvittäminen oppisopimuskoulutuspaikkana ja oppisopimusopiskelijan opiskeluedellytysten varmistaminen, 2) oppisopimuskoulutuksen suunnittelu, jossa painottuu oppisopimusopiskelijan henkilökohtaistetun oppisopimuskoulutuksen suunnittelu, 3) oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen ja seuranta sekä osaamisen kehittymisen arviointi sekä 4) oppisopimuskoulutuksen päättäminen. Varsinaisen oppisopimuskoulutusprosessin jälkeisinä toimenpiteinä ovat vaikuttavuuden arvioiminen ja saadun palautetiedon käyttö kehittämistyössä. 6

7 Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö palvelee Oulun seudun ammattiopistossa kaikissa oppisopimuskoulutukseen liittyvissä tehtävissä ja koordinoi aikuiskoulutusta. Virpi Pikkuaho on työskennellyt yli 10 vuotta oppisopimuskoulutuksen parissa erilaisissa tehtävissä. Hän osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeeseen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n edustajana. Hän toimii Pohjoisen Suomen oppisopimuskoulutuksen toimijoiden verkoston koollekutsujana ja edustajana yhdistyksen hallituksessa. Kansallisen tason toimenpiteet Kansallisen tason toimenpiteiksi esitetään laadunhallinnan oppaan ja muiden tukimuotojen kehittämistä. Oppaaseen sisällytettäisiin keskitetysti oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva ohjeistus koulutusprosessin toteuttamisen osalta sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä tarvittavat lomakkeet. Myös oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten toimijoiden osaamisen lisäämistä esitetään toteutettavaksi valtakunnallisella koulutusohjelmalla. Valtakunnallisen toimenpiteiden toteuttamiselle on tilausta, koska lähivuosina eri puolilla Suomea on eläköitymässä melkoinen joukko oppisopimuskoulutuksen osaajia. Uusia vastuullisia toimijoita varten tarvitaan selkeitä ohjeita ja periaatteiden kuvausta koulutusmuodon laadun ylläpitämiseksi. Laadun kehittäminen ja ylläpitäminen koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä Koulutuksen järjestäjien välinen keskinäinen yhteistyö, hyvien käytäntöjen jakaminen sekä toimintamallien yhtenäistäminen ovat keskeinen keino ylläpitää esitettyä laatutasoa. Koulutuksen järjestäjän tulee omalta osaltaan edistää laadun ylläpitämistä osallistumalla aktiivisesti kansallisella tasolla sovittuihin laatua edistäviin ja ylläpitäviin toimenpiteisiin, kuten koulutuksiin, seminaareihin ja yhtenäisten toimintatapojen käyttöä edistäviin tilaisuuksiin. Koulutuksen järjestäjän tulee toiminnallaan tukea myös oppisopimuskoulutusjärjestelmän valtakunnallista läpinäkyvyyttä huolehtimalla valtakunnan tason tiedonkeruujärjestelmiin toimitettavan tiedon oikeellisuudesta rahoitusjärjestelmän ja muun tiedonkeruun yhteydessä. Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kannustaa oppisopimustoimijoita ylläpitämään koulutuksen laatua keskinäisen yhteistyön avulla, vaikkakin jokainen koulutuksen järjestäjä vastaa omasta toiminnastaan. Yhdistys pyrkii myös edistämään toimintatapojen yhtenäistämistä osallistumalla aktiivisesti kansallisiin kehittämisfoorumeihin ja mm. oppisopimuksen tietojärjestelmien kehittämiseen. Maakuntien suurimmat veturiyksiköt ovat myös verkostoituneet kehittäjäverkostoksi, joka käy keskustelua koulutusmuotoon liittyvistä haasteista ja kehittämistarpeista pyrkien yhteisiin näkemyksiin, alueelliset erot huomioiden. Lisäksi useissa maakunnissa toimii koulutuksen järjestäjien välisiä asiantuntijaverkostoja. Pohjoisen Suomen koulutuksen järjestäjät ovat toimineet keskinäisessä verkostossa jo useiden vuosien ajan. Kokoontumisissa käsitellään ajankohtaisten asioiden lisäksi koulutusten toteutusprosesseihin liittyviä haasteita. Verkostokokous toimii myös tiedottamisen foorumina ja keskinäinen yhteydenpito on luontevaa myös kokoontumisten välillä. Verkosto aloitti yhteistuumin oppisopimustoiminnan arvioinnin laatuhankkeen raportin pohjalta kesäkuussa. Seuraavaan tapaamiseen mennessä koulutuksen järjestäjät arvioivat omia toteutusprosessejaan ja tekevät tarvittavia muutoksia ja parannuksia. Kesäkuun tapaamisen tulok- 7

8 sena koulutuksen järjestäjien edustajat ovat pohtineet prosessin vaiheiden laatutekijöitä ja erityisesti sitä, kuinka koulutuksen aloittamisvaiheen toimilla on merkitystä koko koulutusprosessin onnistumisen kannalta. Valmisteluvaiheessa neuvonnan ja ohjauksen laatu on tärkeää Koulutuksen tarpeellisuus ja koulutusmuodon ja tutkinnon soveltuvuus tulee arvioida sekä yrityksen että opiskelijan kannalta. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota siihen, jos työtehtävät eivät ole oppisopimuskoulutuksen ja myös tutkinnon suorittamisen kannalta soveltuvat. Esille nostettiin myös se, kuka vastaa henkilökohtaistamisesta tulevista kustannuksista, kun hankintasopimusta ei ole vielä tehty ja mikä on riittävä taso valmisteluvaiheessa aiemmin hankitun osaamisen kartoittamiseen. Toisinaan palkkatukipäätös ohjaa koulutusajan pituutta, kun laadukkaassa toiminnassa koulutusajan pituus tulisi määrittää henkilökohtaistamisen pohjalta. Riittävän tietopuolisen opetuksen minimimäärän määrittely todetaan myös haastavaksi. Ohjaavatko oppilaitoksen tarjonta tai opiskelijan toiveet ajoittain tietopuolisen opetuksen suunnittelua? Työnantajia ja opiskelijoita sekä tietopuolisen opetuksen edustajia tulee perehdyttää oppisopimuskoulutukseen. Opiskelijan tulee ymmärtää, että tutkinnon suorittaminen vaatii opiskelua ja panostamista sekä myös vapaaaikana opiskelua. Valmisteluvaiheessa tulisi myös käyttää riittävästi aikaa työpaikkakouluttajan sitoutumisen varmistamiseen. Maakuntien veturiyksiköiden edustajat verkostokokouksessa, jossa he pohtivat oppisopimuskoulutuksen kehittämishaasteita. Verkostoituminen ja yhdessä oppiminen on tärkeää koulutusmuodon kehittämisen kannalta. Oppisopimuskoulutuksen suunnitteluvaihe hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koulutuksen järjestäjän ja tietopuolisen opetuksen ja/tai tutkinnon järjestäjän toimesta tehdään monesti vielä päällekkäistä suunnittelua kuten mm. osaamiskartoituksia. Vaikka opiskelijan opiskeluedellytysten arviointi toteutetaankin koulutuksen alkaessa, ei se välttämättä kuitenkaan takaa onnistunutta lopputulosta, vaan koulutukseen voi heijastua aikuisopiskeluun ja työelämätilanteisiin liittyviä muutoksia. Tärkeäksi nähdään se, että työnantajayrityksessä nähtäisiin osaamisen kehittäminen osana oppisopimukseen määritellyn työn sisältöä, johon tietopuolinen opetus liittyy saumattomasti. Oppisopimuskoulutuksen toteuttamisvaiheessa laatua työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaukseen Laadukkaan suunnittelun jälkeenkin haasteeksi koetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja työpaikalla oppimisen yhdistäminen tietopuoliseen opetukseen. Koeaikana tapahtuva ohjaus vaatii erityispanostusta. Huomiota on jatkossakin kiinnitettävä oppisopimuksen etenemiseen ja seurataan mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointien, talouden seurannan ja läsnäolojen seurannan kautta. Kun yhteistyöverkoston toimivuuteen kiinnitetään huomiota, hahmottuvat yhteistyön käytännöt. Oppilaitosjohdon ja -toimijoiden kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua. Sopimusmuutosten toteuttamisessa voitaisiin vahvistaa yhteisiä linjauksia ja menettelyjä. Henkilökohtaistamiseen kohdistuvien muutosten toteuttamisessa on säilytettävä työelämälähtöisyys. Oppisopimuskoulutuksen päättämisvaihe lopussa kiitos seisoo Toimiva prosessin ohjaus ja muutoksiin reagointi johtaa todennäköisesti laadukkaaseen prosessiin ja tavoiteltuun tulokseen. Osoittaako osallistumistodistus riittävästi sen, miten opinnot ovat edenneet ja henkilökohtaistettu? Vastuu oppisopimuskoulutuksen laadusta on koulutuksen järjestäjillä. Vaikka paljon on jo tehty, pitävät osaamistarpeiden muutokset ja laatuvaatimukset koulutuksen järjestäjiä valppaina. Koulutuksen laadun arviointi, dokumentointi ja palautetiedon hyödyntäminen ovat osa koulutusmuodon kehittämistä sekä kansallisella että koulutuksenjärjestäjätasolla. 8

9 TEKSTI: JASMIN BERTELL, HELSINGIN KAUPUNKI STARA KONEPAJA KUVAT: HARRI SUOMI JA JASMIN BERTELL Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen suunnitellusta yhteensovittamisesta oppisopimuksessa Yhteistyö oppilaitosten kanssa on toiminut hyvin. Hyviä toimintamalleja on kehitetty oppilaitosten ja työpaikkojen välillä pitkäaikaisen kokemuksen myötä. Staran Konepajalla on ollut oppisopimusoppilaita vuodesta Silloin taloon astui Pertti Nurmela, jo kymmenen vuotta työmailla oppilaita opastanut työnjohtaja. Silloinen Konepajan päällikkö Reijo Mattson toivoi, että Pertti alkaisi pyörittää talossa oppisopimustoimintaa, minkä kautta taloon saataisiin uutta nuorta väkeä nostamaan liikevaihtoa ja laskemaan keski-ikää, joka läheni jo 50 ikävuotta. Näin alkoi pajan nuorennusleikkaus. Konepajan sekä Helsingin kaupungin Opetusviraston oppisopimustoimiston välinen hedelmällinen taival sai alkunsa. Hyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa erittäin tärkeää Samalla käynnistyi myös yhteistyö useiden eri oppilaitosten kanssa. Se on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi, ei pelkästään opiskelijan kannalta, vaan myös työnantajille. Työnantajal- Esko Lähde AEL:stä käy läpi työnopastaja Ari Lötjösen ja Konepajan oppisopimusvastaavan Jasmin Bertellin kanssa työnopastajan huomioitavia asioita oppilaan opastuksessa. le asiansa osaava oppilaitos on painonsa arvoista kultaa. Silloin voi turvallisesti lähettää oppilaat teoriajaksoille pelkäämättä, että mitähän he taas tämänkin viikon tekevät. Onkohan pelkkiä kalvosulkeisia ja videoesityksiä koko viikon (näinkin on joskus käynyt, tosin teoriakoulutus loppui siellä opinahjossa), että opettaja saa keskittyä suurempiin linjoihin? Opettajan omalla osaamisella, kokemuksella ja persoonalla on tietysti erittäin suuri vaikutus. Oppilaitoksella on oppilaan valmis- 9

10 tumisen kannalta suuri merkitys. Kehitys on kiihtyvää alalla kuin alalla, ja näin ollen on tärkeää, että oppilaitoksessa ollaan tietoisia uusista suunnista. Nykyaikainen konekanta, tietotekniikan lisääntyminen koneiden ohjaamisessa, uusien materiaalien käyttö, materiaalien uusiokäyttö ja ekologisuus ovat asioita, joista olisi hyvä saada jo koulunpenkillä päivitettyä tietoa, koska työelämässä ne ovat jokapäiväisiä asioita muuttuvassa maailmassa. Tässä opettajan motivaatio pitää omat tietonsa ajan tasalla on ensiarvoisen tärkeä ja tietysti myös esimerkillistä. Oppiminenhan ei lopu koulun päätyttyä, ei edes kantapään kautta oppiminen. Siksi olisi tärkeää, että oppilas omaksuisi jo koulussa tiedonhankinnan tärkeyden. Staran Konepajan oppisopimushistoriaa Staran Konepajalla on tehty eriasteisia tutkinnon suorituksia yli 280 kappaletta ja lisäksi työelämän näyttöjä hieman alle sata. On päästy tekemään useamman oppilaitoksen kanssa Etelä-Suomessa yhteistyötä ammattilaisia koulutettaessa. Lisäksi olemme vastaanottaneet oppisopimusopiskelijoita työssäoppimisjaksolle Skotlannista, Saksasta, Itävallasta ja Irlannista. Osa irlantilaisista suoritti meillä viimeisen osion, ammattiin valmistavan näytön, hyväksytysti. Kansainvälistä kokemustakin siis löytyy. Kaiken kaikkiaan koulutustaso Suomessa on kansainvälisesti kilpailutasoista. Konekantoja on uusittu, opetussuunnitelmia tehdessä on otettu huomioon myös työnantajapuolen näkökantoja ja useassa oppilaitoksessa on alettu käydä kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kanssa, ja näin on saatu uusia malleja opetukseen ja työtapoihin. Tämä luo myös oppilaille mahdollisuuden luoda jo koulussa suhteita ulkomaille, mikä on hänelle hyvä valtti tulevaisuudessa erottua muista työnhakijoista. Laki oppilaitosten velvollisuudesta näyttötutkintosuorituksien järjestämisestä ja tutkinnon suorittajan läpäisemisestä ennen rahoituksen myöntämistä on osaltaan vaikuttanut oppilaitosten kiinnostukseen oppilaan tuen ja ohjauksen tarpeesta ennen kunkin tutkinnonosan suoritusta kohti päättötodistusta. Työpaikan sisälläkin monia vaikuttavia tekijöitä oppilaan koulutukseen Työpaikkakouluttajan roolia ei voi kuitenkaan väheksyä. Kiinnostus oppilaan kehityksestä, pärjäämisestä, niin työpaikalla kuin oppilaitoksessa, täytyy olla aitoa ei vain työnantajan näkökantaista, lähitulevaisuuteen katsovaa ja taloudelliselta kannalta punnitsevaa. Oppilaan henkilökoh- 10

11 Työnopastaja Lauri Ilmiö (vas.), Ilari Wester Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta, levytekniikan ammattitutkinto-oppilas Kalle Mälkönen sekä levytyömestarin erikoisammattitutkintoa suorittava Kari Kallio keskustelevat kunkin oppilaan tulevien osanäyttöjen valmisteluista. taistamislomake on myös tullut hyvänä työkaluna työpaikoille, kouluille ja koulutustarkastajille. Siinä tulee käytyä läpi oppilaan koulutushistoriaa, mahdollista työkokemusta, koulutustarpeita ja perhetietoja eli tutustutaan häneen hieman paremmin. Se on antanut hyvän mahdollisuuden luoda avoimet ja luotettavat välit oppilaan, kouluttajan ja työnantajan välille heti alkuvaiheessa. Työnopastajan valinnassa on työpaikkakouluttajan ja työpäällikön hyvä tiedustella mielipidettä molemmilta osapuolilta, sekä oppilaalta että opastajalta, sillä opastajan rooli varsinkin perustutkintoa suorittavien kohdalla on mittaamattoman tärkeä. Mikäli työnopastajan ja tutkintoa suorittavan välillä ei ole luottoa, on epätodennäköistä, että oppilaalla on edellytyksiä itse saada ongittua tarvitsemansa tietotaito, minkä tutkinnon suoritus vaatisi. Työpaikka on kuitenkin pääasiallinen oppimispaikka aikuiskoulutuksessa. Harvoin myöskään oppilaalla on suoraan rohkeutta kyseenalaistaa työnjohdolle saamaansa ohjausta, peläten luonnollisesti työnopastajansa ja muun työyhteisön reaktioita. Oppilas ei välttämättä tiedä, mitä hän on oikeutettu saamaan tietopuoliselta jaksolta. Siksi onkin hyvä käytäntö teorian jälkeen istahtaa yhdessä vaikka pullakahville ja selvittää, mitä oppilas on tietopuolisen koulutuksen aikana oppinut. Työpaikkakouluttaja voi silloin heti olla yhteydessä opettajaan epäkohtien ilmettyä ja selvittää ne. Työnopastajille järjestetään myös hyvä koulutus esim. AEL:ssä, missä meiltäkin on paljon käyty monilla eri kursseilla. Työnopastajakurssilla paneudutaan opastajan rooliin hieman syvemmin, työnopastuksessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmatilanteisiin ja annetaan hyviä neuvoja työnopastajan työhön. Molemminpuolinen arvostus luo oppivan ilmapiirin ja usein oppijoita ovat sekä oppilas että työnopastaja. Käytännössä: Vanha Patu saa nuoren Kossin oppipojakseen. Kossi miettii: Onhan sitä tullut mopoja rassattua ja muuta tehtyä. Kyllä mä nää hommat osaan, ja alkaa tehdä töitä vauhdikkaasti. Patu katsoo pojan puuhia ja tuumii: Kossihan meinaa pröystäillä! Patu tekee homman kädenkäänteessä valmiiksi. Kossi katsoo ja miettii: Oho, en kyllä tuohon pysty. Sitten Kossi tulee teoriajaksolta ja kyselee: Tiedätkös sinä Patu, kuinka tommonen CNC-ohjelma tehdään? Siihen Patu vastaa: En tiedä kyllä siitä, ja Kossi selittää samalla, kun Patu taas laittaa seuraavan koneen kuntoon hetkessä. Näin Kossi huomaamattaan omaksuu ammattilaisen työnjoutuisuuden ja työnopastaja Patu saa päivitettyä teoriatietonsa. Näin tapahtui meilläkin. Monen kymmenen vuoden työkokemuksen omaavalta duunarilta kysyttiin, mitä hän nyt ajattelee ryhtyessään työnopastajaksi mestaritutkintoon tähtäävälle levysepälle: Musta tuntuu, että me opitaan tässä molemmat! Vuorovaikutusta, josta kaikki osapuolet hyötyvät Pitkäaikaisella kokemuksella on voitu kehittää hyväksi todettuja toimintamalleja oppilaitoksien ja työpaikan välillä. Myös opettajien tullessa tutuiksi yhteistyö oppilaitoksien kanssa on mutkattomampaa kuin alussa, jolloin yhteisiä linjoja on haettu. Kun vielä vuosi vuodelta teoriajaksolta saapuu pääosin tyytyväisiä oppilaita, on luottamus lähiopetukseen silloin ansaittu. Opetuksen laatu on oppilaitosten ja koulutuskeskuksien tärkein myyntivaltti. Työpaikalla oppiminen on kuitenkin mahdotonta sovittaa aikataulullisesti yhteen oppilaitoksen Oppilaitoksen ja työpaikan saumattomasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. lukujärjestyksen kanssa. Jotkut aiheet tulevat vastaan ensin. Tähän oppilaan on vain sopeuduttava. Sopeutumista pystyy kuitenkin helpottamaan, kun työnopastaja käy teoriaa läpi työtä tehdessä ja ennen teoriajaksolle lähtöä keskustellaan tulevasta lukujärjestyksessä olevasta teoriaosuudesta. Joskus nuoren opiskelut kaikesta huolimatta takkuavat. Silloin työnohjaajan tehtäviin kuuluu selvittää syy, tarvittaessa olla yhteydessä oppilaitokseen ja auttaa häntä takaisin muiden tasolle. Siinä voi auttaa myös kurssikaveri, jos yrityksestä on lähetetty useampi oppilas teoriajaksolle. Kun työpaikkakouluttajan ja opettajan välillä on jatkuvaa kanssakäymistä, asia tulee jo riittävän ajoissa esille. Oppilaitoksen ja työpaikan saumattomasta yhteistyöstä ei hyödy pelkästään oppilas. Opettajien on ahkerasti seurattava työelämän kiihtyviä muutoksia osatakseen pitää opetuksensa ajan tasalla. Siksi opettajan käydessä ahkerasti katsomassa oppilaidensa pärjäämistä yrityksissä ja vastaanottamassa heidän näyttöjään, hän voi samalla päivittää omia tietojaan uusimmista koneista, välineistä ja työtekniikoista. Opettajien lisäksi hyötyvät myös työpaikkakouluttajat ja työnjohto. Aina, kun jostakin ammattiasiasta käydään keskustelua, tuovat opettajat aivan huomaamattaan myös työnjohdon tasolla olevaa teoriatietoa esille. Rakentavasta yhteistyöstä hyötyvät siis kaikki osapuolet. 11

12 TEKSTI JA KUVA: VEIKKO OLLILA Aikuiskoulutuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa Opetusministeri Jukka Gustafsson haluaa edistää kansalaisten tasa-arvoa ammatillisen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen avulla. Samalla hän haastaa koulutuksen toteuttajat uusiin innovaatioihin sekä laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Päätavoitteena koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus Opetusministeri Jukka Gustafsson korostaa hallitusohjelmassa olevaa aikuiskoulutuksen tasaarvoisen saatavuuden tavoitetta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat mm. kolmikantaisesti suunniteltavat kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit sekä sähköinen sivistyskeskus. Alkaneella hallituskaudella on myös luvassa tavoitteita edistäviä koulutusten rahoitusmallien uudistamisia. Esimerkiksi tutkintoa vailla olevien pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuksia halutaan parantaa. Vapaassa sivistystyössä on tarkoitus kohdentaa rahoituksen avulla koulutuspalveluja nykyistä enemmän erityisesti niille, jotka normaalisti jäävät ulkopuolelle. Onko nuoret unohdettu? Suomessa on noin iältään vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä enemmistö on nuoria miehiä. Gustafsson kertoo, kuinka yhteiskunnassa käydään puuduttavaa keskustelua eläkeiän nostamisesta. Hän haluaakin herättää kysymyksen siitä, käydäänkö meillä nyt oikeista asioista yhteiskunnallista keskustelua. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat haaste aikuis- ja työvoimakoulutukselle. Gustafsson oli aikoinaan kehittämässä Noste-ohjelmaa. Vastaavaa aikuiskoulutusta tulisi ministerin mielestä jatkossakin järjestää. Näyttötutkintoja vahvistetaan Jukka Gustafsson kuvaa näyttötutkintoja erinomaiseksi ja ainutlaatuiseksi työelämän tarpeisiin kehitetyksi järjestelmäksi. Tutkintomuoto on jäänyt kuitenkin koulutuspoliittisessa keskustelussa ja mediassakin liian vähälle huomiolle ja jossain määrin myös aliarvostetuksi. Gustafsson haluaakin ministerinä nostaa näyttötutkintoja enemmän esille. Hän pitää erinomaisena sitä, että yhä useammat työnantajat huomioivat myös palkassa työntekijän tutkintosuorituksen. Näyttötutkintojen merkitys on kasvanut nopeasti. Nykyisin niihin osallistuu vuosittain jopa henkilöä. Järjestelmän vahva suosio on aiheuttanut sen, että monet tutkintotoimikuntien jäsenet joutuvat tekemään runsaasti viranomaistyötä omalla ajallaan. On keskusteltu myös siitä, voisivatko jäsenet saada kohtuullisen tulonmenetyskorvauksen työhön käytetystä ajasta. Rahoitusjärjestelmästä poistetaan tarpeettoman opetuksen järjestämiseen kannustava ominaisuus. Gustafsson pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö toiminnallaan huolehtii toimijaverkon toimivuudesta ja hallinnon riittävistä resursseista. Hallitusohjelmassa mainitaan, että näyttötutkintoja vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Samalla kerrotaan, että rahoitusjärjestelmästä poistetaan tarpeettoman opetuksen järjestämiseen kannustava ominaisuus. Valmistelut eivät ole vielä niin pitkällä, että ministeri osaisi kertoa, mitä nämä tekstit tarkoittavat käytännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti syyskuun lopussa hallituskautta koskevan luonnoksen koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaksi. Hallitusohjelman kirjaukset muodostavat kehittämisen perussuunnan, mutta ministeri toivoo saavansa käytännön koulutuksen parissa toimivilta uusia näkemyksiä aikuiskoulutuksen edelleen kehittämiseksi. Aikuiskoulutus taantuman aikana Hallitusohjelmassa on jouduttu tekemään kohtuullisen merkittäviä säästöjä lähes kaikkien koulutusmuotojen varoista. Aikuiskoulutuksen varoista leikkauksia ei ole tehty samassa mittakaavassa. Syynä on hallitusohjelmassa oleva ammatillisen aikuiskoulutuksen tasa-arvoiseen saatavuuteen liittyvä tavoite. Sen toteutuksessa ministeri mainitsee tärkeiksi myös työvoimapolitiikan toimet. Vaikka aikuiskoulutukselle asetetaan suuria haasteita, lisävoimavarojen hankinta ei ole realistista. Paine on päinvastoin toiseen suuntaan. Ministeri lupaa taistella kynsin hampain sen puolesta, että mitään merkittäviä heikennyksiä ei tulisikaan ammatillisen aikuiskoulutukseen eikä vapaaseen sivistystyöhön. Päinvastoin nyt pitäisi pystyä vahvistamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Sen vuoksi Gustafsson odottaakin, että kentän toimijoilta tulisi runsaasti luovia ehdotuksia aikuiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Aikuiskoulutuksen tulevaisuus Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Pitää pyrkiä siihen, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Opetusministeri korostaa tasa-arvon näkökulmaa. Koulutusmahdollisuudet ovat yhteiskunnan, kansanvallan ja demokratian kannalta tärkeä asia. Ihmisillä pitää olla työelämävalmiuksien lisäksi kyky seurata yhteiskunnan asioita. Monet asiat ovat nykypäivänä vaikeita 12

13 Ammatillinen aikuiskoulutus on opetusministerille rakas lapsi. Polku työmiehestä maisteriksi ja ministeriksi ymmärtää. Esimerkiksi hän ottaa EU:n rahoituskriisin, josta on hyvin vaikea hahmottaa, mistä kaikesta on pohjimmiltaan kysymys. Ammatillisen aikuiskoulutuksen pitää tukea työelämän ja työntekijän osaamistarpeita, mutta myös elinikäistä oppimista. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, jossa räätälöidään henkilöstökoulutusta yhteistyössä pienyritysten kanssa. Ministeri arvostaa opettajien työtä Jukka Gustafsson kertoo, kuinka ammatillinen aikuiskoulutus on hänelle pateettisesti ilmaistuna rakas lapsi, onhan kyse hänen aiemmasta työstään. Toisaalta hän muistelee arvostaen omia kouluttajiaan kansankorkeakoulussa ja yliopistossa. Opetusministeri Jukka Gustafsson lähettää yleissivistävän sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajille terveiset ja kiitokset. Opetushenkilöstö on upeasti suoriutunut tehtävistään. He ovat hienosti vastanneet ajan haasteisiin. Ilman opettajia, avainhenkilöitään, koulutusjärjestelmä ei toimisi näin hyvin. Gustafsson toivoo, että henkilöstö jaksaa myös tulevaisuudessa panostaa omaan työhönsä, osaamiseensa ja sen kehittämiseen. Näin Suomi turvaa jatkossakin kansallisen asemansa ja kansalaisten hyvinvoinnin. Kansainvälisessä kilpailussa selviäminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Se vaatii kovaa työtä ja ponnistelua. Kouluttajilla on tässä yhteydessä suuri rooli. Jukka Tapani Gustafsson on kotoisin Turusta. Keskikoulun jälkeen hän aloitti työuransa laivatelakalla levysepän apulaisena. Myöhemmin tuleva ministeri teki konepuusepän ja liimaajan töitä. 6 7 työvuoden jälkeen hän lähti kansankorkeakouluun Kiljavan ay-opistolle. Sieltä on jäänyt mieleen oma opinnäytetyö Ihmiskeskeisyyden ja tehokkuuden ristiriita modernissa yhteiskunnassa. Tämän asian parissa hän kertoo tehneensäkin töitä viimeiset 40 vuotta, tähän päivään saakka. Kansankorkeakoulun jälkeen Jukka Gustafsson pääsi Tampereen yliopistoon. Sieltä hän valmistui 5 vuodessa työmiehestä maisteriksi Aikuiskasvatuksen ja sosiaalipolitiikan osastolta. Vuonna 1947 syntynyt Gustafsson valittiin Metallityöväen liittoon koulutussuunnittelijaksi 28-vuotiaana. Kesäkuussa 1977 ura edistyi Opetusministeri Jukka Gustafsson Tampereelle perustetun Murikka-opiston rehtoriksi. Tästä tehtävästä hän lähti 1987 eduskuntavaaleihin ja tuli heti valituksi. Kevään 2011 hallitusneuvotteluissa Jukka Gustafsson valittiin opetusministeriksi. Opetusalan asiantuntemus on vahva oman rehtoritaustan ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajakokemuksen ansiosta. Gustafsson on silminnähden innostunut ministerin työstä. Kiinnostus yhteiskuntaan, tapahtumiin osallistumiset ja lukeminen ovat aina kuuluneet Gustafssonin harrastuksiin. Muista harrastuksista hän mainitsee elokuvat, jalkapallon sekä uusimpana kilpatanssin. Tanssia hän harrastaa kansan keskuudessa myös tanssilavoilla. Kestävyysliikunnasta on ansiona yksi maaliin saakka, hyvissä voimissa, juostu maraton. 13

14 TEKSTI: JOUNI KYLLÖNEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, AEL Oppimisen tukeminen on henkilökohtaistamisen ydintä Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat, on tuttu elintarviketeollisuuden mainoslause, joka osoittaa, että perustarpeitamme voidaan tyydyttää ulkoistamalla ruokatuotanto. Koulutuksenkin voi ulkoistaa, muttei oppimista. Pelkkä koulutukseen osallistuminenkaan ei tyydytä oppimisen nälkää, etenkin jos tutkinnon suorittajalla itsellään on tavoite hakusessa. Vain tutkinnon suorittajan omat teot takaavat oppimisen. Olen vahvasti liputtanut sen puolesta, että hakeutumisen henkilökohtaistaminen on koko tutkinto- ja oppimisprosessin kannalta keskeisin kokonaisuus, ja olen edelleen sitä mieltä. Kuitenkin olen törmännyt usein konkreettisesti siihen, että tutkinnon suorittaja ei tiedosta tai ymmärrä omaa rooliaan ja vastuutaan tutkinnon suorittamisessa sekä tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, vaikka hakeutumisen henkilökohtaistaminen on toiminnallisesti tapahtunut suunnitelman mukaan. Tämä on saanut minut miettimään, miksi sinällään oikeat toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta. Tämä ristiriita on saanut minut entistä enemmän uskomaan, ettei henkilökohtaistamisen ydin saa olla sarjassa toimenpiteitä, eikä tutkinnon suorittaja ole toimintojen kohde. Olen selitellyt tutkinnon suorittajan mahdollista tietämättömyyttä itselleni mm. tutkinnon ja koulutuksen järjestäjän vähäisillä ajallisilla resursseilla tai tutkinnon suorittajan kokemattomuudella näyttötutkintojärjestelmän omaleimaisuudesta. Näin sanoessani olen havainnut perustelevani ja selittäväni henkilökohtaistamisen toimintoja oikeiksi ennen kaikkea oman etuni kannalta. On ollut pakko tunnustaa itselleni, ettei toimiva henkilökohtaistaminen voi olla tätä. Onhan näissä tehdyissä henkilökohtaistamisen toiminnoissa järkeäkin, mutta oleellisin jää helposti uupumaan eli tutkinnon suorittajan oma herääminen ja panostus. Tutkinnon suorittajan matka itseensä Olipa kyseessä hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen tai tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen, kaikki perustuu tutkinnon suorittajan tietoiseen havahtumiseen siitä, että vain hän voi oppimiskokemuksillaan vaikuttaa tuloksiin ja vain hän voi omilla teoillaan synnyttää muutoksia. Se, miten otan huomioon tutkinnon suorittajan, on oleellisempaa kuin, mitä toimenpiteitä ja välineitä käytän henkilökohtaistamiseen. Tutkinnon suorittajalle oleellisin kysymys on - mitä varten? Häntä kiinnostaa, mitä hyötyä hänelle tästä on. Jos tutkinnon suorittaja on yksioikoisesti henkilökohtaistamisen toimenpiteiden kohteena, hän ei pysty ymmärtämään sen ydintä. Oleellista on mielestäni tehdä tutkinnon suorittajalle ymmärrettäväksi, mitä varten tarkastelemme yhdessä hänen jo saavuttamaansa osaamista, mikä hyöty siitä on ja mitä tavoitteena oleva osaaminen edellyttää häneltä. Kyse on yhteisestä valmennussuhteesta, jossa tavoitteena on tutkinto. Henkilökohtaistamista ei tule selittää tutkinnon suorittajalle ammatillisen aikuiskoulutuksen säädösten kannalta. Oppimisen henkilökohtaistaminen Lähestyn tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista oppimisen kautta. Koulutus on tukimuoto, joka tarjoaa tutkinnon suorittajalle palvelua. Mutta vasta oppimisen henkilökohtaistamisen kautta tutkinnon suorittajalle muodostuu yhtymäkohta hakeutumisen johtopäätöksissä nimettyihin osaamisvajeisiin, jotka ovat samalla oppimisen kohteita ja niistä johdetaan edelleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita. Ellei tutkinnon suorittaja löydä ja tiedosta tätä yhteyttä, on erittäin haastavaa ohjata tutkinnon suorittajaa tai luoda ajatustakaan itseohjautuvan oppimisen suuntaan, sillä vain tutkinnon suorittajan omat teot takaavat oppimisen. Oppimisen kannalta on siis välttämätöntä, että tutkinnon suorittaja arvioi omaa elämäntilannettaan, voimavarojaan ja puuttuvan osaamisen hankkimiseen tarvittavaa aikaa sekä miettii, mitkä oppimismenetelmät ovat hänelle luontevimmat. Tässä tutkinnon suorittaja tarvitsee lisätietoja oppimista tukevista toimista, kuten tukipalveluista, oppimistyyleistä, oppimisen vahvuuksista ja esteistä. Koulut- 14

15 tajana keskityn erityisesti siihen, että liitän oppimisen tukitoimet itse ammattiin, työhön ja työtehtäviin. Näin pyrin vahvistamaan tutkinnon suorittajan itseluottamusta työtä tekemällä oppimiseen ja löytämään kullekin henkilölle juuri hänelle soveltuvat oppimisen muodot. Pyrin tietoisesti välttämään tilannetta, jossa tutkinnon suorittaja saattaisi kokea tukitoimet irrallisina, vain koulutukseen kuuluvina, teknisinä hoitotoimenpiteinä. Kun oppimisen tukipalvelut ovat kiinteä osa tavoitteena olevaa ammattityön tekemistä, ne nimensä mukaan tukevat tuottavaa tekemistä, ja niiden hyödyt on tutkinnon suorittajan konkreettisesti nähtävissä ja koettavissa, sillä oppiminen muuttuu osaamiseksi työn tekemisen kautta. Itse määritetyt tavoitteet Jotta oppimiselle syntyy mielekkyys, on tutkinnon suorittajan itse asetettava tavoitteensa, jotka hän haluaa saavuttaa. Ulkokohtaisesti asetettuihin päämääriin on huomattavasti vaikeampi sitoutua, vaikka ne olisivat ymmärrettäviä. Tavoiteltavia niistä saa ainoastaan oman tahdon kautta. Siksi pelkät tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset tai työnantajan käsky suorittaa tutkinto tai koulutus on varsin heikko porkkana, jos tutkinnon suorittaja ei itse tiedosta tavoitetta omakseen. Oppimisen henkilökohtaistaminen on tutkinnon suorittajan omakohtaistumista yhteisesti sovituille osaamistavoitteille. Kouluttajana minun haasteeni on uskaltaa luottaa tutkinnon suorittajan kykyyn tunnistaa omat resurssinsa, tukea hänen valintojaan, rohkaista häntä toimimaan Kyse on yhteisestä valmennussuhteesta, jossa tavoitteena on tutkinto. oman oppimisensa aktiivisena kehittäjänä. Kouluttajana minun tavoitteeni on rakentaa tutkintoon valmistavasta koulutuksesta mahdollisuuksien oppimisympäristö. Työstä henkilökohtaistuminen Isot haasteet ammatillisessa aikuiskoulutuksessa liittyvät siihen, etteivät eri oppimisympäristöt (mm. työelämä, oppilaitos) ja oppimismuodot (mm. verkkoopiskelu) muodosta toisistaan irrallisia oppimispolkuja ilman kiinnekohtaa tavoitteisiin. Erilaisten oppimis- ja opetusmuotojen tulee olla opiskelijan korvien välissä ymmärrettävä kokonaisuus. On yksiulotteista määritellä, että tietyt ammattitaitovaatimukset opitaan tietopuolisessa koulutuksessa ja tietyt työssä oppimalla. Väitän, että osaaminen on aina tiedon, taidon ja tunteen liitto. Olisiko siis perusteltua oppimisen kannalta löytää ja tunnustaa tämä näkökulma? Onko mahdollista työtä tekemällä oppia teoriaa, harjaannuttaa käytännön ammattiteknisiä taitoja ja asennetta? Mitä muuta työtä tekemällä voi oppia? Ehkäpä olisi parempi kysyä, mitä ei voi oppia työtä tekemällä? Työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistumisen kannalta pidän hyvänä kehityssuuntana, että mm. oppisopimuskoulutuksessa on tietoisesti aloitettu listaamaan työtehtäviä tutkinnon osittain. Menettely helpottaa tutkintoon hakeutuvan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon soveltuvuuden arviointia. Työtehtävät ovat sitä yhteistä kieltä, jota tarvitaan yhteisen ymmärryksen muodostamisessa työelämän toimijoiden kanssa, millä konkreettisilla työtehtävillä tutkinnon suorittaja voi saavuttaa juuri hänelle oppimistavoitteiksi määritetyt tutkinnon perusteiden osaamistavoitteet. Opetuksesta oppimisen mahdollistamiseen Tunnustan, että minulle kouluttajana on helpompi suunnitella koulutusta kuin oppimisen mahdollistamista, etenkin jos oppimisympäristönä on työelämä. Jos minä kouluttajana ajattelen vain sitä, miten selviän helpoiten kouluttajan tehtävistäni, voinko vaatia tutkinnon suorittajalta panostusta ja sitoutumista oman osaamisen kehittämiseen, jos en ole itsekään siihen valmis? Oppimisen ehtona on tutkinnon suorittajan oma aktiivisuus, panostus ja tahto kehittyä sekä kasvaa ammatillisesti. Tutkinnon suorittajan oman tahdon herättämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan tukijoita, joita ovat kaikki tutkinnon ja koulutuksen parissa työskentelevät, unohtamatta tutkinnon suorittajan läheisiä. Onnistumisen edellytyksenä on tutkinnon suorittajan luottamuksen luominen tähän sosiaaliseen oppimisympäristöön ja ennen kaikkea vahvistaa hänen tietoisuuttaan omasta tilastaan suhteessa omaan osaamiseensa. Tässä on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen ydin tukea ohjatusti ja yhdessä tutkinnon suorittajan ammatillista kasvua. 15

16 TEKSTI: ESKO LÄHDE, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, OSAAJAKSI-HANKE, AEL Työssäoppimisen arvostus kasvaa Työpaikkaohjaajakoulutusten tarve yrityksissä on edelleen suuri. Hiljaisen tiedon siirtoa kokeneilta konkareilta nuorille arvostetaan entistä enemmän. Yritykset hyötyvät myös rekrytointiprosessin tehostumisesta. Osaajaksi-hankkeen projektipäällikkönä puhun työkseni työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen puolesta. Teollisuudesta siirtyneenä teknikkona kokemusta on nuorten kanssa toimimisesta teollisuudessa olevien opiskelijoiden kautta sekä työskentelystä nuorten parissa jalkapallovalmentajana. Koulutettaessa työelämän henkilöstöä luodaan samalla hyviä työssäoppimisen paikkoja nuorille. Koulutuksen saaneille työpaikkaohjaajille on muodostunut ymmärrys siitä, miten tärkeä tehtävä heillä on siirtää nuorelle omaa ammatillista osaamistaan. Työssäoppiminen ja sen yhteydessä toteutettavat ammattiosaamisen näytöt ovat hyvä tilaisuus opiskelijalle näyttää käytännön työtehtävissä omaa oppimistaan ja osaamistaan. Tämä antaa hyvää tietoa opiskelijan ammatillisesta kehityksestä sekä opetuksen tasosta niin opiskelijalle itselleen, yritykselle kuin oppilaitoksellekin. Työelämässä tiedostetaan, että alat ukkoutuvat ja akkautuvat. Viiden vuoden kuluessa tarvitaan uusia tekijöitä, ja paljon. Nyt on korkea aika saada näiltä kokeneilta ammattilaisilta heidän koko osaamisensa, ns. hiljainen tieto, siirrettyä tuleville ammattilaisille. Toisaalta nuoret näkevät, että työssäoppimis- jaksollaan he myyvät omaa ammatillista osaamistaan. ESR:n tukemat hankkeet ovat toteuttaneet työpaikkaohjaajakoulutusta vuodesta 2001 asti, mutta tarve on vielä suuri. Olen kiertänyt useammassa sadassa yrityksessä ja laitoksessa kertomassa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Näillä käynneillä kartoitetaan tarvetta koulutuksille ja haetaan työpaikkaohjaajaksi koulutettavia vapaaehtoisia ammattiosaajia. Koulutuksen kautta pyritään saamaan oppilaitoksen, ammattiin opiskelevan opiskelijan ja työelämän henkilöstön yhteistyötä paremmaksi, jotta se sujuisi hyvin sekä kantaisi hedelmää. Eri kokoisille ja tyyppisille yrityksille on kehitetty omat toimivat mallinsa. Työelämälle tämä on yksi tärkeä rekrytointikanava ja nuorille mahdollisuus saada asiantuntevaa ohjausta omaan tulevaan ammattiinsa. Nuoret pääsevät tutustumaan yrityskulttuuriin, oikeisiin töihin ja tuotantokäytössä olevaan koneja laitekantaan. Samalla pystytään kouluttamaan nuoria niin, että he ovat valmiimpia tullessaan koulusta työelämään. Ehkä vasta työssäoppimisen yhteydessä nuori huomaa, miten kansainvälinen nykyinen työelämä on, ja miten tärkeää on hankkia myös kielitaitoa, jota esim. hitsarit ja asentajat tarvitsevat komennuksillaan. Myös teknologian suuri osuus tulee työssä pian vastaan. Työpaikkaohjaajilla on tärkeä tehtävä siirtää nuorelle omaa ammatillista osaamistaan. Työnopastukseen oma profiili Hankkeessa on koulutettu työpaikkaohjaajiksi erittäin kovia ammattimiehiä. Kun heitä valmennetaan jakamaan osaamistaan nuorille, tapahtuu samalla hiljaisen tiedon siirtoa, jota viime vuosina yrityksissä on opittu entistä enemmän arvostamaan. Työnopastukseen tulee oma profi ilinsa, nämä ovat koulutettuja ammattilaisia. He alkavat itse miettiä niitä selkäytimestä nousevia olennaisia asioita sekä tiedostavat paremmin oman osaamisensa ja sen, miten tämä taito opetetaan nuorelle. Voin sanoa luottavani nykynuorisoon. Kouluista on valmistumassa päteviä nuoria, kun he vain pääsevät tekemään ja käyttämään ja kehittämään osaamistaan. Ulkoiseen olemukseen ei kannata kiinnittää huomiota. Ei pidä hätkähtää, jos kaverilla onkin kirkkaan vihreä harjas päälaella tai miekka selässä. On huomioitava, millainen asenne ja motivaatio nuorella on. Jos asenne ja motivaatio on kunnossa, niin työpaikkaohjaajan on helppo ohjata ja opastaa hänet tulevaan ammattiin. Koulumenestys ei ratkaise menestystä käytännön töissä. Työssäoppiminen voi sopia erityisen hyvin niillekin, jotka eivät erityisesti viihdy koulunpenkillä. Kun nuori lähtee työelämään, hän on aivan eri henkilö kuin koulussa. Hän tietää, että työpaikalla kaikki ovat ammattihenkilöitä, ja heidän ammattitaitoaan kunnioitetaan. Ensimmäiset hetket ratkaisevat, millainen kontakti nuoreen syntyy ja miten hyvin työssäoppimisjakso onnistuu. Työpaikkaohjaajan on esimerkiksi tärkeää ymmärtää, että nuori on usein epävarma ja pelkää epäonnistumista, mutta pelkoja voi murtaa keskustelemalla ja antaa epäonnistumiselle mahdollisuus. Tämä rohkaisee nuorta uskomaan omaan kykyynsä oppia työtehtäviä, kun ei tarvitse pelätä haukkumisia. Työssäoppiminen on suuri mahdollisuus kaikille osapuolille oppia uusia asioita omissa tehtävissään, kun ollaan vastaanottavaisia ja avoimin mielin mukana asiassa. 16

17 Työpaikkaohjaajan tärkeä rooli yrityksen perehdyttämisprosessissa Korsisaari-yhtiöt huolehtii työpaikkaohjaajansa koulutuksesta. Näin taataan uusille työntekijöille ja tutkintoa suorittaville henkilökohtainen ja ammattitaitoinen perehdytys. TEKSTI: SAMPO PIHL, KORSISAARI-YHTIÖT KUVAT: KORSISAARI-YHTIÖT Korsisaari-yhtiöt on kouluttanut yhdessä AEL:n kanssa kaksi ryhmää työpaikkaohjaajia. Samana vuonna järjestetyillä kursseilla koulutettiin yhteensä 27 työpaikkaohjaajaa. Koulutuksiin kuului neljä erillistä lähikoulutuspäivää sekä muutama etätehtävä. Koulutuksen jälkeen työpaikkaohjaajat ovat perehdyttäneet uusia työntekijöitä hyvällä menestyksellä. Korsisaari-yhtiöissä sisäistettiin perehdyttämisen tärkeys ja perehdyttämisen yhdenmukaisuuden hyödyt. Työpaikkaohjaajan tärkein ominaisuus on halu kouluttaa ja opastaa uusia työntekijöitä. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa käytiin läpi perehdytykseen liittyviä vastuita, hyviä perehdyttämistekniikoita, yksilöllisyyden tärkeyttä perehdyttämisessä sekä päivitettiin vanha perehdyttämissuunnitelma vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Kurssilla työpaikkaohjaajat omaksuivat tärkeitä kouluttamisen ja oppimisen perusteita. Työpaikkaohjaajan työtä helpottaa, kun hän sisäistää oppimisen yksilöllisyyden sekä ymmärtää Työpaikkaohjaajan tärkein ominaisuus on halu kouluttaa ja opastaa uusia työntekijöitä. ihmisten erilaiset tavat oppia ja sisäistää asioita. Ensimmäisen kurssin tuotoksena päivitettiin työpaikkaohjaajille perehdyttämisen runko sekä tuotettiin perehdyttämisessä tarpeellista materiaalia. Ensimmäisessä ryhmässä oli pääasiassa linja-auto- ja pienoislinja-autokuljettajia. Toisessa ryhmässä koulutettiin kuljettajia kaikista Korsisaari-yhtiöiden kuljettajien ryhmistä, kuten linja-autoista, takseista, pienoislinja-autoista ja ambulansseista. Uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehdyttäminen on pyritty pitämään mahdollisimman henkilökohtaisena ja räätälöitynä prosessina. Perehdyttäminen alkaa yleiskatsauksella yrityksen liiketoimintaan, reitistöön, lipputuotteisiin sekä toimintatapoihin. Tämän jälkeen koulutuspäällikkö arvioi kahdenkeskisissä keskusteluissa perehdytettävän henkilökohtaisen osaamisen sekä valmiuden toimia tulevissa työtehtävissä. Koulutuspäällikkö pyrkii valitsemaan työpaikkaohjaajan perehdytettävän osaamistason ja tulevien työtehtävien mukaan henkilökemiaa kuitenkaan unohtamatta. Pääasiallinen perehdyttäminen tapahtuu työn ohessa. Perehdyttämisjakson pituus riippuu hyvin pitkälti perehdytettävän henkilökohtaisesta osaamistasosta sekä työnkuvasta. Keskimäärin perehdyttäminen kestää noin 2 3 viikkoa. Perehdyttämisjakson pituus selkiytyy työpaikkaohjaajan ja perehdytettävän välisissä palautekeskusteluissa sekä työpaikkaohjaajan arviosta perehdytettävän henkilökohtaisen osaamisen kehittymisestä. Perehdyttäjille riittää tekemistä Korsisaari-yhtiöissä, joka kouluttaa ja kurssittaa uusia työntekijöitä yhteistyössä useiden eri oppilaitosten kanssa. Lisäksi yritys tarjoaa työharjoittelupaikkoja logistiikan perustutkinnon oppisopimusopiskelijoille sekä aikuiskoulutuskeskusten linjaautokuljettajan koulutusta suorittaville. Perehdytystä kaipaavat tämän lisäksi muista kuljetusalan yrityksistä Korsisaari-yhtiöihin töihin tulevat työntekijät. Pyörätuolin käsittely ja oikea sitominen on invataksi- ja palveluliikenteen kuljetuksissa tärkeä taito niin turvallisuuden kuin oikean työergonomian takia. Korsisaari-yhtiöiden toiminta on aloitettu Nurmijärvellä vuonna Korsisaari-yhtiöiden perustaja Emil Korsisaari ajoi tuolloin ensimmäisen linja-autovuoronsa vapunpäivänä Nurmijärveltä Helsinkiin. Matka kesti puolitoista tuntia suuntaansa. Vuosi vuodelta vuoromäärä on lisääntynyt ja yritys laajentunut merkittäväksi liiketoiminnaksi. Yhtiöt hoitavat muun muassa linja-, tilaus- ja taksiliikennettä sekä matkojen yhdistely- ja ambulanssipalveluita. Myös joukkoliikenteen hoitamiseen liittyvä konsultointi ja joukkoliikenteen tuotannonohjausjärjestelmät ovat osa Korsisaari-yhtiöiden liiketoimintaa. Yhtiöiden toimipisteet sijaitsevat Nurmijärvellä, Hyrylässä, Helsingissä, Espoossa, Konnevedellä ja Lohjalla. Pääasiallisina toiminta-alueina ovat Keski-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. 17

18 TEKSTI: TARJA RANINEN KUVAT: GÖRAN TORNAEUS Palkittuja työssäoppimisen käytäntöjä TAO:n rehtori Jarmo Kumpula kertoo, että maalarimestari Samuel Koskisen testamentti, jolla varat oppilaitoksen perustamiseen saatiin, on voimassa edelleen. Testamentti määrää, että ammattikoulutusta on annettava käsityövaltaisilla aloilla, erityisesti maalausalalla. Opintoaloista maalarikoulutus on edelleen tärkeä, termit vain ovat vaihtuneet. Nyt suoritetaan pintakäsittelyalan perustutkinto, jossa on ryhmät lattianpäällystykseen, teolliseen pintakäsittelyyn ja maalariksi. Rekrytointitarve ratkaisee Tärkein TAO:n ja paikallisten yritysten välinen yhteistyömuoto on opiskelijoiden työssäoppiminen. Hyvässä työssäoppimispaikassa on Kumpulan mukaan rekrytointitarve nyt tai tulevaisuudessa. Jos työssäoppimista järjestetään millään muulla perusteella, ollaan vaarallisella tiellä. Sellaisessa yhteistoiminnassa, jossa raha ei liiku, kaikkien osapuolien täytyy tuntea hyötyvänsä jollain muulla tavoin. Terve lähtökohta on se, että yritys ajattelee omaa tulevaisuuttaan: me tulemme tarvitsemaan työntekijöitä; haluamme nähdä, millaista porukkaa koulutuksesta on tulossa ja päästä poimimaan heistä parhaat. Emme anna opiskelijoiden juosta yrityksissä Kun kunnallisissa oppilaitoksissa opiskelijat pääsääntöisesti hake- On vuosi 1925 Suomen Turussa. Saksaan kisällimatkan tehnyt maalarimestari Samuel Koskinen katselee Hämeenkadulta asuntonsa ikkunasta vastapäistä tupakkatehdasta. Tehtailija Rettigillä on varaa kouluttaa omat työntekijänsä, mutta maalareille ja muille käsityöläisille ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Samuel päättää testamentata koko yritystoiminnalla ansaitsemansa omaisuuden oppilaitoksen perustamiseen. Samuel kuolee vuonna 1925 ja Turun ammattiopisto/ Åbo yrkeinstitut perustetaan vuonna Välillä maalariammattikoulun nimellä tunnettu, nyt taas Turun ammattiopisto (TAO) jatkaa käsityöammattien koulutusta Samuelin testamentin hengessä. (kuvassa Samuel Koskinen) vat itse työssäoppimispaikkansa, TAO:ssa on päinvastoin. Opettajat hakevat paikat ja neuvottelevat kaiken valmiiksi yhden yhteyshenkilön kanssa. Päädyimme tähän siksi, että alamme on pieni ja yritykset niin pieniä, että suhteemme kärsivät, jos annamme opiskelijoiden juoksennella Jarmo Kumpula on toiminut jo 25 vuotta Turun ammattiopiston rehtorina. Tärkein TAO:n ja paikallisten yritysten välinen yhteistyömuoto on opiskelijoiden työssäoppiminen. yrityksissä kyselemässä milloin mitäkin. Meillä on sekä nuoriso- että aikuiskoulutuspuolella opiskelijoita, joita me tarjoamme työntekijöiksi yrityksiin. Suhteidemme ansiosta opettajat tuntevat yritysten tarpeet ja työtilanteet niin hyvin, että yritykset saavat meiltä juuri sopivaa koulutettua työvoimaa. Ne voivat myös lähettää meille henkilöitä jatkokoulutettavaksi tosin käsityöaloilla koulutusvimma ei ole kovin suuri. Opiskelupaikat eivät ainakaan lopu kesken. Oppipaikka-kokeilu TAO:ssa on ollut kahden vuoden ajan Oppipaikka-kokeilu, jossa nuorisopuolen tutkintoon johtavan koulutuksen opintoaikoja pyritään lyhentämään ja työssäoppimista lisäämään. Tämä on tulevaisuudessa iso asia. Tässä on kyseessä työssäoppimisen laajentaminen oppisopimuksen menetelmin, ns. kolmannen vuoden vaihtoehto. Opiskelija on viimeisen opintovuoden työpaikalla, mutta pysyy meidän opiskelijanamme. Hän ei saa opintososiaalisia etuja, koska hänelle maksetaan palkkaa, mutta opiskelijasuhdettaan hän ei menetä. Kokeilu ei vähennä kustannuksia, mutta opiskelija saadaan työelämään aiemmin. Asiassa on myös moraalinen 18

19 Julkisivumaalauksen näytöt on helpoin tehdä oppilaitoksen tiloissa. Työnantajan edustaja Mika Aaltonen arvioi Essi Heimon kädenjälkeä Julkisivujen pintakäsittelyt -näytössä. näkökulma: työssäoppiminen on pääsääntöisesti palkatonta, mutta on olemassa joku raja, miten paljon yrityksiin voidaan antaa työvoimaa maksamatta mitään työnantajalle tai opiskelijalle. Oppisopimus on työsuhde, joten se ratkaisee ongelman ainakin osittain. Työelämän arki on yllätyksiä täynnä Jos työssäoppimisjakso alkaa maanantaina, edellisenä maanantaina tiedämme ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä opiskelijat tulevat jakson aikana tekemään. Perjantaihin mennessä prosentti on noussut jo 90:een. Loppujen 10 prosentin kanssa sovimme, että he tulevat maanantaiaamuna koululle ja täältä heidät kuljetetaan työmaalle. Urakoivissa yrityksissä on erilaisia työtilanteita, eikä kaikille opiskelijoille aina ole tarjolla sitä kaikkein parasta työtä. Nykyisessä pedagogiikassa keskitytään vähän liikaa taitoon. Nuorten kohdalla pitäisi keskittyä enemmän asenteeseen. Työssäoppimisjaksolla pitää toki oppia oikeita asioita, mutta pienellä yrityksellä ei ole aina samanlaista keikkaa. Kaikkien työntekijöiden pitää olla valmiita oppimaan uutta ja tekemään jotain ihan muutakin. Oppilaitoksissa joudutaan tasapainottelemaan yrityselämän ja yhteiskunnan vaatimusten välillä. Yritykset haluavat vain kilpailukykyisiä työntekijöitä. Kilpailutilanne on useimmilla aloilla niin tiukka, että yritykset eivät selviä, jos työntekijät eivät ole hyviä. Ihminen on parhaimmillaan, kun työ vaatii sopivan ponnistelun. Jo nuorillakin työelämään valmistautuvilla henkilöillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia; toinen pitää stabiileista työolosuhteista, toinen nauttii vaihtelusta ja tylsistyy samanlaisena toistuvissa tehtävissä. Uskon rehellisyyteen. Jos ihminen ei kelpaa töihin näillä eväillä, hänelle pitäisi järjestää jotain muuta. Siksi kannatan sosiaalisia työpaikkoja, perustelee Kumpula. Minun alkuperäisellä alallani eli veneenrakennuksessa on ollut yritys, joka käytti pääsääntöisesti entisiä vankeja. Työpaikalle koulutetaan yhteyshenkilö TAO:ssa ei kouluteta työpaikkaohjaajia, vaan työpaikan yhteyshenkilö nimikkeellä työpaikkakouluttaja. Alun perin termi oli vahinko. Käytimme omissa papereissamme kouluttaja-termiä, vaikka määräysten mukaan olisi Olemme onnellisimmillamme toimiessamme omien äärirajojemme lähellä, mutta kohtuullisia aikoja kerrallaan. pitänyt puhua ohjaajista. Kun aikaa kului, huomasimme tarkoittavamme eri asiaakin. Päätimme, että emme vaihdakaan omaa termiämme, kertoo Kumpula. Työpaikkakouluttajien koulutus on osa TAO:n erilaista lähestymistapaa työelämäyhteyksiin, ja opetusministeriö palkitsi sen vuonna 2010 Laatupalkinnolla. Työpaikkakouluttaja ei välttämättä ole se henkilö, joka on opiskelijan työkaverina tai ohjaa opiskelijaa, vaan se henkilö, jonka yritys on nimennyt yhteyshenkilöksi. Isossa yrityksessä heitä on monta, pienessä yrityksessä yhteyshenkilö on omistaja itse tai työnjohtaja. Hoidamme kaikki asiat sen yhden ihmisen kautta. Hän suo- 19

20 Oli koulutustaso mikä tahansa, ei ole helppoa arvioida toisia eikä tulla itse arvioiduksi. rittaa arvioinnit, hoitaa asiat organisaation sisällä ja ottaa myös reklamaatiot vastaan. Emme mene koskaan organisaatioon sisään. Yhteyshenkilö on meidän rajapintamme. Sääntönä on se, että jokainen työpaikkakouluttaja on meidän kouluttamamme. Yritys, jossa ei ole koulutettua yhteyshenkilöä, voi yhden kerran olla työssäoppimispaikkana. Sen jälkeen se ei ole mahdollista. Yksi koulutuspäivä vuodessa Kouluttajan ei tarvitse olla käynyt koko koulutusta ensimmäisen työssäoppijan tullessa yritykseen. Koulutus on neljä- tai oikeastaan viisiosainen, ja osia pitää suorittaa yksi per vuosi. Koulutus kestää yhden päivän. Ensimmäisen osan nimi on Pelin säännöt. Se on ihan pakko suorittaa; se on kynnyskysymys. Siinä käydään läpi vastuunjaot, työssäoppimisen tarkoitus ja hyödyt. Toinen osa on Arviointi. Ykkösosan jälkeen koulutettava huomaa, että hän pääsee helpommalla, jos käy kakkososan mahdollisimman nopeasti. Arviointi kuuluu kauppaan eli kun tekee oppilaitoksen kanssa sopimuksen, sitoutuu samalla arvioimaan. Kolmas osa on Opettamisen perusteet ja nelososa on Näytöt. Kolmas osa menee Kumpulan mukaan sopivasti siinä välissä, ja näytöthän ovat sitten taas arviointia, joka aina kiinnostaa. Yrityksissä koetaan, että he ovat samanarvoisia, kun pelisäännöt ovat samat kaikille ja ne kuullaan yhtaikaa. Yrittäjät pitävät näistä tilaisuuksista myös siksi, Pintakäsittelyalalla tekniikka ei muutu nopeasti, maali levitetään edelleen siveltimellä ja laasti tasoitetaan lastalla. Maalariksi opiskeleva Niina Sormunen keksi helpon tavan poistaa ylimääräiset maalit ikkunanpokista. TAO:ssa voi suorittaa veneenrakentajan tutkinnon ja rakentaa vaikkapa perinteisen soutuveneen tai intiaanikanootin. että he tapaavat saman alan ihmisiä. Viides osa on nimeltään Klubi, joka on vapaaehtoinen. Kaikki neljä osaa suorittaneet kuuluvat automaattisesti Klubiin. Klubeja on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Me käytämme Klubia mielipiteiden kysymiseen työnantajilta. Tämä TAO:n malli on yksi niistä hyvistä työssäoppimisen käytännöistä, joita opetusministeriö on käyttänyt kansainvälisillä foorumeilla esimerkkinä Suomesta. Mallia saa vapaasti käyttää, mutta kaikille se ei ole kopioitavissa. Olemme lähteneet vuoden 1999 lakiuudistuksen jälkeen niin eri poluille. Ratkaisevan tärkeää on se, mitä asioita opiskelija, opettaja, ohjaaja ja työpaikan yhteyshenkilö hoitavat. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta se vie polut paljon kauemmas toisistaan kuin ensin uskoisi. 20

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila

Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta. Veikko Ollila Kouluttajan ja tutkintojen järjestäjän vastuu tutkintojen laadusta Tehtävä? Mikä on ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävä nykyisessä yhteiskunnassamme? Entä näyttötutkintojen tehtävä? Yhteiskunta sekä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS

OPPISOPIMUSKOULUTUS. Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET. Työelämä. 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPIMINEN JA OHJAUS Oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuusjaksot ja ECVET 14.10.2014 Virpi Spangar ECVET expert OPPISOPIMUSKOULUTUS OPPIMINEN JA OHJAUS AMMATTIALAN TYÖPAIKASSA OPPIMINEN JA OHJAUS KOULUSSA PALKKA Työelämä OPINTOSOSIAALISET

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla

Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla OPPISOPIMUS Oppisopimusopiskelijan arviointi työpaikalla Palaute jokapäiväisessä työssä Työssä oppimisen arviointi - työpaikkakouluttaja Tutkinnon suorittaminen Aikuisilla tutkintotilaisuudet Nuorilla

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita

Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä periaatteita Näyttötutkintojärjestelmän yksi keskeisistä periaatteista on kolmikantaisuus Missä kolmikantaisuus näkyy tutkintojen perusteiden laadinnassa koulutustoimikunnissa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013

Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Oppisopimuskoulutus ja tarkastukset - käytännön esimerkkejä ja mitä niistä olisi opittavaa? Tuija Laukkanen Syksy 2013 Käytännön esimerkit ja mitä niistä olisi opittavaa? Tarkastuskohteet ja päätökset;

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa?

Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet miten niihin vastataan perustutkinnon toimeenpanossa? Prosessiteollisuuden tutkintotoimikunta Riku Silván 2.9.2011 Sisältö Näyttötutkinnot Tutkintotoimikunta

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki

Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille. Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon infotilaisuus 9.3.2012 Tullin asiakkaille Munkkiniemen koulutustalo/ Tullin koulutus Hollantilaisentie 11, Helsinki Tullialan ammattitutkinnon kohderyhmä (lähde: OPH/ Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

AJANKOHTAISTA 14.11.2014. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos AJANKOHTAISTA 14.11.2014 Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Näyttötutkinnon suorittaneet 1995-2013 Ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat

Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Osaamisperustaisuus todeksi ammatilliset tutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuvat Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos Näyttötutkinnot: tilastotietoja

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli. Vastuut toimijoiden kesken Jyväskylän koulutuskuntayhtymän 2+1 -malli Vastuut toimijoiden kesken 2 + 1 malliin siirtymisen edellytykset Opiskelijalla tulee olla: ammattitaito täydentävät opinnot (20 ov) suoritettu 18 v ikä, pääsääntöisesti

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO

KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO Pohjoinen Suomi VEDOssa Vertaisarviointikumppanit (5 koulutuksenjärjestäjää ) ovat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Näyttötutkintojen järjestämisestä sopiminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus Säädökset ja ohjeet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 7 ) Koulutuksen järjestäjä

Lisätiedot

Oppisopimuksia ammattikoululaisille

Oppisopimuksia ammattikoululaisille Oppisopimuksia ammattikoululaisille Jaakko Lainio 20.3.2014 Viimeinen vuosi oppisopimuksella Erinomainen yhdistelmämahdollisuus! Opiskellaan ensin perustaidot koulussa ja siirrytään välillä oppisopimuksella

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola

Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus. 25.3.2010 Pasi Rentola Logistiikan koulutuksen kehittämispäivät Näyttötutkinnon ja oppisopimuksen rahoitus 25.3.2010 Pasi Rentola 1 Ammatillisen koulutuksen volyymit Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 144 000 Opetussuunnitelmaperusteinen

Lisätiedot

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus

AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014. Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus AmKesu-aluetilaisuus Kokkola 5.11.2014 Arto Pekkala Ammatillinen aikuiskoulutus NÄYTTÖTUTKINNOT 20 VUOTTA AJANKOHTAISTA AIKUISKOULUTUKSESTA Tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen (TUTKE 2) voimaan

Lisätiedot

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI LÄHIHOITAJA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO OPAS TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU JA NÄYTTÖTUTKINNON ARVIOINTI SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA YLEISTÄ Tämä opas on tarkoitettu - tutkintotilaisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti

Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti TUTKINTOTILAISUUDEN SUUNNITTELU NÄYTTÖTUTKINNOISSA/ARVIOINTI VAIHE 1. Näyttötutkinnossa osaamista osoitetaan ja arvioidaan tutkintotilaisuudessa tutkinnonsuorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman

Lisätiedot