Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti syksy 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson taistelee aikuiskoulutuksen puolesta Työssäoppimisen arvostus kasvaa Rakentavasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet Osaaminen on aina tiedon, taidon ja tunteen liitto

2 Pääkirjoitus Miten aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta kehitetään? Kannen kuva: Opetusministeri Jukka Gustafsson. Kuva: Veikko Ollila Tässä lehdessä opetusministeri Jukka Gustafsson antaa aikuiskouluttajille haasteen kohottaa koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Osaltaan hän lupaa taistella koulutukseen tarvittavien varojen puolesta, ettei merkittäviä leikkauksia tulisi nykyisen hallituksen aikana. Kuinka aikuiskouluttajat hoitavat tässä työnjaossa oman osuutensa? Koulutus on säilynyt perusasetelmaltaan samanlaisena. Oppilaat kokoontuvat opettajan luokse hankkimaan uutta osaamista. Tekniikan kehittymisen mukana tulleet ja joskus kovastikin rummutetut video- ja verkko-opetukset eivät ole lyöneet itseään läpi suuressa mittakaavassa. Sen sijaan ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on voimallisesti tullut esille työssä oppimisen mahdollisuus ja haaste. Työssä oppimiselle asetetaan kaikissa ammatillisissa koulutusmuodoissa suuria Kuva: Marko Kivistö odotuksia. Voidaanko työpaikoilla vastata niihin? Yrittäjät ja yhteiskunta eivät suinkaan palkkaa ihmisiä töihin sitä varten, että he opastaisivat työnään tai edes sen osana työssäoppijoita. Erehdysten kautta oppimiseen menee aikaa ja se voi tulla myös kalliiksi. Siispä työssäoppija tarvitsee opastusta, nimetyn työpaikkaohjaajan tai työpaikkakouluttajan. Henkilön nimitys riippuu koulutusmuodosta. Työpaikkaohjaaja tai -kouluttaja tutustuu ihmiseen ja hänen ammatilliseen taustaansa, oppimistyyliinkin. Parhaimmillaan ohjaaja voi sopia työnjohdon kanssa siitä, että oppijan työt valitaan ammattitaidon kehittämisen näkökulmasta. Ohjaaja tukee vielä oppimista sanallisesti sekä omalla esimerkillään. Maassamme on julkisin varoin koulutettu runsaasti työpaikkaohjaajia. Joillakin aloilla ja työpaikoissa heidän työtään arvostetaan jopa palkanlisän muodossa. Toisaalta en ole varma siitä, ovatko kaikki koulutuksen järjestäjät tiedostaneet työpaikkaohjaajien roolin oppilaitoksen perustehtävän, ammattitaidon lisäämisen, osatoteuttajana. Näyttötutkintotodistus saadaan osoitetun ammattitaidon perusteella. Kun oppilaitos tai oppisopimustoimisto evästää opiskelijoitaan työssäoppimiseen, tulisi varmistaa, että työpaikalla on myös ohjauksen suhteen mahdollisimman hyvät edellytykset. Oppijan ja ohjaajan tehdessä yhteistyötä ammattitaidon lisäämiseksi, tutkinnossa tarvittava osaaminen saavutetaan varmemmin, ja ehkä samassa ajassa päästään tavoitteitakin pitemmälle. Työnantaja sekä tutkintotodistuksen saaja voivat olla tyytyväisiä. Koulutuksen järjestäjä voi saada kiitoksensa lisäkoulutuksen tulospalkkiona. Työnantajien parissa on käyty keskustelua siitä, kuinka pätevää työvoimaa on vaikea saada. Yhä useampi työnantaja kertoo siitä, kuinka he joutuvat itse kouluttamaan. Näyttää siltä, että tämä suunta vahvistuu jatkossa. Työnantajien ei tarvitse kouluttaa kokonaan itse, mikäli seutukunnalla on työelämäyhteistyötä tekevä aikuisoppilaitos. Sen kanssa voi suunnitella koulutusta, huolehtia työpaikkaohjaajien koulutuksista ja aikanaan myös antaa uusille ammattilaisille todistuksen suoritetusta näyttötutkinnosta. Kun koulutus on tutkintotavoitteista, yhteiskunta osallistuu myös kustannuksiin, mm. työpaikkaohjaajien koulutukseen. Käsitykseni mukaan ammatillisen aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta voitaisiin nostaa työssäoppimista kehittämällä. Paljon puhuttu henkilökohtaistaminen täytyy saada todella toimimaan. Työpaikkaohjaajia pitää kouluttaa ja heille pitää osata kertoa, mihin asioihin työssäoppimisessa pitää kiinnittää erityistä huomiota. Yhteistyötä työpaikan kanssa kuitenkin tarvitaan, koska työpaikkaohjaajan työ on saatava kiinnostavaksi. Silloin tehtävään hakeutuvat asiasta kiinnostuneet ihmiset, jotka jaksavat oikeasti tehdä ohjaustyötä arjen ja kiireen keskellä. Veikko Ollila Työpaikkaohjaajan todistus elokuussa 2011 Päätoimittaja, johtaja ALVAR 2

3 Sisällysluettelo 2 Miten aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta kehitetään? 4 Näyttötutkintojärjestelmä tarvitsee parempaa laadunvarmistusta 6 Koulutuksen järjestäjän näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaan 9 Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen suunnitellusta yhteensovittamisesta oppisopimuksessa 12 Aikuiskoulutuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa 14 Oppimisen tukeminen on henkilökohtaistamisen ydintä 16 Työssäoppimisen arvostus kasvaa 17 Työpaikkaohjaajan tärkeä rooli yrityksen perehdyttämisprosessissa 18 Palkittuja työssäoppimisen käytäntöjä 21 Näytön paikka 23 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatu ja työympäristöjen hyödyntäminen oppimisympäristöinä 25 Tutkintotoimikunnat valvovat 28 Kieli- ja viestintätaidot tutkintoon valmistavassa koulutuksessa 30 Helkama Bica kouluttaa monitaitoisia kaapelinvalmistajia 32 Opastin-palvelu ohjaa opintojen ja yrityspalvelujen ääreen 33 Onnea vuoden 2011 näyttötutkintomestarille! 34 Koulutustehtaat syntyivät yritysten tiloihin 36 Kiinteistöalalle huhkimaan 38 Pallen vikinä: Näyttötutkintoon valmistava koulutus 39 Hyvä tietää Anna palautetta lehdestä osoitteessa Julkaisija Lähde liikkeelle lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaisista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila johtaja ALVAR Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Marja Koivunen Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Tarja Raninen, Texthouse Ulkoasu ja taitto Asser Jaaro Painopaikka Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Yhteystiedot puh (09) ALVAR, Jälsitie 3, Helsinki ISSN X (painettu) ISSN (netti) 3

4 TEKSTI: MIKKO KOSKINEN, KOULUTUSPOLIITTINEN ASIANTUNTIJA, PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM RY KUVA: SATU TUPPURAINEN Näyttötutkintojärjestelmä tarvitsee parempaa laadunvarmistusta Eivätpä tainneet näyttötutkintojärjestelmän arkkitehdit tietää 1990-luvun alkuvuosina, millaisen ammatillisen lisäkoulutuksen väylän he tulivat luoneeksi. Näyttötutkintomuotoiseen koulutukseen osallistuu vuosittain lähes suomalaista, kun ensimmäisenä toimintavuonna 1995 osallistuneita oli pari tuhatta 1. Lisäksi aiemmin hankitun osaamisen arviointi henkilökohtaistamisessa ja osaamisen osoittaminen nimenomaan näyttötilaisuudessa olivat vallankumouksellisia ideoita, joita nyt yritetään soveltaa muuhunkin koulutukseen. 4 Suomalainen koulutusjärjestelmä on perustunut sen eri toimijoiden väliseen luottamukseen. Koulutuksen järjestämistä valvova viranomainen luottaa koulutuksen järjestäjään ja vastaavasti tutkinnon suorittaja luottaa siihen, että hän saa koulutuksen järjestäjältä laadukasta ohjausta ja opetusta. Näyttötutkintojen laadun keskeisimmäksi haasteeksi on muodostunut juuri niiden suuri suosio. Näyttötutkintojärjestelmä toimii edelleen rakenteella, joka 1990-luvulla rakennettiin paljon pienempää tutkintojen vuosittaista suoritusmäärää varten. Suurimmat tutkintotoimikunnat käsittelevät vuosittain tuhansia tutkintoja, minkä lisäksi niiden tulisi valvoa kymmeniä tutkintojen järjestämissopimuksia ja tehdä muut niille osoitetut tehtävät. Näyttötutkintojärjestelmän kipukohdista Tutkintotoimikuntien jäsenten kertomukset omasta työstään toimikunnassa valottavat järjestelmän toimintaa käytännössä ja auttavat hahmottamaan, mitkä ovat näyttötutkintojärjestelmän kipukohdat. Monen mielestä tutkintotoimikunnan työmäärä on kohtuuton, ja heitä hirvittää tutkintotoimikunnan valvontavastuun lisääminen osana TUT- KE-hanketta. Toisaalta yleisesti koetaan, ettei tutkintotoimikunnalla ole aidosti mahdollisuutta puuttua tutkinnon suorituksessa ilmenneisiin ongelmiin. Eräs tutkintotoimikunnan jäsen kertoi minulle tutkintosuorituksesta, jonka arviota hän oli lukenut. Kävi ilmi, että tutkinnon arvioijana oli toiminut tutkinnon suorittajan oma äiti. Toisessa tapauksessa arvioijaksi kaupallisen alan tutkintoon oli kiireessä pyydetty oppilaitoksen talonmiestä, koska muuta sopivaa arvioijaa ei ollut saatavilla. Tällaisia virheitä arvioinnissa on vaikea korjata jälkikäteen. Yleinen oikeustaju sotii sitä vastaan, että tutkinnon suorittaja joutuisi kärsimään siitä, että tutkinnon järjestäjä on käyttänyt arvioijina jäävejä tai asiaa osaamattomia henkilöitä. suorittajalle, olisi rakennettava näyttötutkintojärjestelmään laadunvarmistuksen lukkoja. Näillä lukoilla pyrittäisiin etukäteen poistamaan niitä ongelmia, joita näyttötutkintojärjestelmän laatua valvovat tahot kohtaavat. Näyttötutkintojen laadun keskeisimmäksi haasteeksi on muodostunut juuri niiden suuri suosio. Sekä arvioijapankki että tutkintovaatimus arvioijilta edellyttäisivät lisää resursseja Opetushallitukselta näyttötutkintotoiminnan järjestämiseen. Toisaalta pitää muistaa, että nykyisin viranomaisvastuuta on siirretty tutkintotoimikuntiin ja oppilaitoksille, joten kyseessä olisi ennen kaikkea resurssien ja toimintojen uudelleenjärjestely. 1. Arvioijien arviointiosaamisen ja riippumattomuuden varmistaminen Arvioijatoiminnassa tulisi tunnustaa se, että näyttötutkintotilaisuuden arviointi ja suorituksen vertaaminen 2. Näyttötutkintoaineiston tutkinnon perusteiden yhteismitallisuus vaatimuksiin on työtä, joka vaatii Näyttötutkintoaineistojen tuotannossa omaa ammattitaitoa. Toisin sanoen on annettu ns. kaikki- pelkkä oman alan osaaminen en kukkien kukkia. Toisilla aloilla ei riitä, vaan pitäisi olla myös näyttötutkintoaineistot tilataan arviointiosaamista. Voitaisiinko ALVARilta keskitetysti ja toisilla tulevaisuudessa vaatia, että näyttötutkintotilaisuuden aloilla tutkintotoimikunnat ovat arvioijalla antaneet aineiston tuotannon olisi suoritettuna näyttötutkintomestarin oppilaitoksille. Tämä sekamalli erikoisammattitutkinto on saattanut toimia historiassa, tai joku muu arviointiosaamisen kun järjestelmää on rakennettu. opintosuorite? Tulevaisuuden malliksi siitä ei ole. Näyttötutkintojärjestelmään Jääviysongelmien ja arvioinnin Pitää valita, kumpi vaihtoehto laadunvarmistuksen yhdenvertaisuuden vuoksi arvioijista pitäisi ylläpitää keskitettyä repia tuloksia. Oma näkemykseni tuottaa pitkällä aikavälillä parem- lukkoja Koska laadunvarmistuksen jälkikäteisvalvonta kisteriä, josta osoitettaisiin sopivat on, että keskitetty näyttötutkin- ei toimi tai tuottaisi kolmikantaiset arvioijat ilmoitettoaineiston tuotanto on paitsi kohtuuttomia tilanteita tutkinnon tuun näyttötutkintotilaisuuteen. kustannustehokkaampaa, myös 1 Näyttötutkintoihin osallistuneet ja tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaneet tutkinnoittain (2008), Tilastokeskus

5 yhdenvertaisempaa kuin se, että kaikissa oppilaitoksissa tutkintoaineisto tehdään itse. 3. Tutkintotoimikuntien rooli koulutuksen kehittämiseen Edellä mainitut laadunvarmistuksen lukot varmistaisivat ennalta sen, että tutkinnon suorittajat ympäri Suomen olisivat samalla viivalla näyttötutkintotilaisuudessa. Tutkinnon perusteista kumpuavat näyttötutkintotehtävät olisi suunniteltu kaikille alan tutkintoa suorittaville yhteisesti. Näyttöä olisivat arvioimassa kaikkialla oppilaitoksesta tai tutkinnon suorittajasta riippumattomat työelämän ja arviointitoiminnan ammattilaiset. Tutkintotoimikunnan valvontarooli pienenisi näillä toimenpiteillä merkittävästi. Toimikunnan vastuulle jäisi edelleen järjestämissopimusten tekeminen ja niiden valvonta sekä tutkintotodistusten myöntäminen. Tosin todistusten myöntämisen tulisi olla ennen muuta seremoniallinen tehtävä. Tutkintotoimikuntien pitäisi entistä enemmän keskittyä oman alansa tutkintojen kehitystyöhön, johon ne kolmikantaisina toimieliminä ovat jo nykyisin valmiita. Viranomaisroolin kaventaminen ja kehittäjäroolin vahvistaminen tarjoaisivat tutkintotoimikunnan jäsenille mielekkäämpää tekemistä. Näin koko järjestelmästä saataisiin enemmän irti. Näyttötutkintojärjestelmällä on takanaan lyhyt, mutta menestyksekäs historia. Tulevaisuus voi olla mennyttä pidempi ja entistä menestyksellisempi. PAM on valmis tekemään tätä kehitystyötä yhdessä muiden ammatillisen koulutuksen kehittäjien kanssa. Mikko Koskinen työskentelee koulutuspoliittisena asiantuntijana Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:ssä. Palvelualojen ammattiliitto ja sen edeltäjäliitot ovat osallistuneet alusta asti näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen. Pamilaisia oman alansa ammattilaisia on 21 eri tutkintotoimikunnissa mm. myyntityön ja markkinointiviestinnän, hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkintojen sekä puhdistusalan tutkintotoimikunnissa. PAM on edustettuna myös golfkentänhoidon sekä fl oristisen alan tutkintotoimikunnissa. PAMin edustajat eri tutkintotoimikunnissa ovat oman alansa rautaisia ammattilaisia, jotka tuovat tärkeää kokemustietoa työelämästä toimikunnan käyttöön. PAMin tavoitteena näyttötutkintojärjestelmää kehitettäessä on turvata laadukkaat tutkinnot ja suoritusten yhdenvertaisuus. Haluamme, että tutkinnon suorittaja voi luottaa siihen, että hänen suorittamallaan tutkinnolla on merkitystä työmarkkinoilla, joko töissä pärjäämisen tai uudelleentyöllistymisen kannalta. 5

6 TEKSTI: VIRPI PIKKUAHO, AIKUISKOULUTUSJOHTAJA, OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO AIKUIS- JA TYÖPAIKKAKOULUTUSYKSIKKÖ KUVAT: OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Koulutuksen järjestäjän näkemyksiä oppisopimuskoulutuksen laadunhallintaan Vuonna 2010 toteutettiin Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke. Laatuhankkeessa syntynyt prosessikuvaus on oiva laatutyön työkalu koulutuksen järjestäjille. Vaikka malli on ideaalinen kuvaus oppisopimuskoulutuksesta, se avaa mahdollisuuden tunnistaa prosessin hallinnan ja koulutuksen onnistumisen kannalta kriittisiä vaiheita ja tekijöitä. Kehittämishankkeen taustalla olevat AKKU-johtoryhmän linjaukset korostavat työpaikalla tapahtuvan opiskelun merkitystä ja siihen liittyvien kehittämishankkeiden toteuttamista oppisopimuskoulutuksessa. Erityisesti oppisopimuskoulutuksessa tulee kehittää koulutuksen järjestämisen kysyntälähtöisyyttä ja vastata siten entistä tehokkaammin ja ajantasaisemmin työnantajien ja opiskelijoiden tarpeisiin. Koska työpaikat sijoittuvat yhä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, työpaikalla tapahtuvan opiskelun järjestämisessä tarvitaan enemmän joustavuutta ja monipuolisuutta. Samalla on kuitenkin varmistuttava koulutuksen laadun ja oppimisedellytysten valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen viesti koulutuksen järjestäjille Vastuu oppisopimuskoulutuksen laadusta on koulutuksen järjestäjillä. Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla ja siten oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä ovat lisääntyneet erilaiset käytännöt ja toimintamallit. Laatuhankkeen loppuraportin mukaan koulutuksen järjestäjätasolla laadun kehittämisen lähtökohtana on, että oppisopimuskoulutus on osa koulutuksen järjestäjän koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa ja oppisopimuskoulutus sekä sen erityispiirteet otetaan huomioon koulutuksen järjestäjän strategioissa. Toinen keskeinen lähtökohta on, että koulutuksen järjestäjän organisaatiossa määritetään toimintamenettelyt tai toimintamalli, resurssit, hallinto, johtamisjärjestelmät ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen ovat mahdollisia. Laadunhallinnan näkökulmasta on keskeistä hahmottaa oppisopimuskoulutus ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona. Oppisopimuskoulutuksen erottaa oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta työsuhdeperusteisuus, vaatimus koulutuksen toteutuksesta pääosin työpaikalla työtehtävien yhteydessä sekä johto- ja valvontavastuun monipuolisuus. Koulutuksen järjestäjän kannalta oppisopimuskoulutuksen keskeinen piirre on pedagogisen ja hallinnollisen prosessin verkostomaisuus. Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteinä ovat myös koulutuksen viranomaisvelvoitteisiin liittyvien asiakirjojen yksityiskohtaiset ja laajat sisältövaatimukset. Koulutuksen järjestäjätason laadunhallinnan puitteet sisältyvät oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden mukaiseen laadukkaan toiminnan kuvaukseen ja kriteereihin. Laatuhankkeen loppuraportissa on kuvattu laadukkaan oppisopimusprosessin kulku ja siihen liittyvät laatukriteerit. Oppisopimuskoulutuksen laadukas toteutusprosessi jakautuu neljään päävaiheeseen; 1) yrityksen ja työpaikan edellytysten selvittäminen oppisopimuskoulutuspaikkana ja oppisopimusopiskelijan opiskeluedellytysten varmistaminen, 2) oppisopimuskoulutuksen suunnittelu, jossa painottuu oppisopimusopiskelijan henkilökohtaistetun oppisopimuskoulutuksen suunnittelu, 3) oppisopimuskoulutuksen toteuttaminen ja seuranta sekä osaamisen kehittymisen arviointi sekä 4) oppisopimuskoulutuksen päättäminen. Varsinaisen oppisopimuskoulutusprosessin jälkeisinä toimenpiteinä ovat vaikuttavuuden arvioiminen ja saadun palautetiedon käyttö kehittämistyössä. 6

7 Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö palvelee Oulun seudun ammattiopistossa kaikissa oppisopimuskoulutukseen liittyvissä tehtävissä ja koordinoi aikuiskoulutusta. Virpi Pikkuaho on työskennellyt yli 10 vuotta oppisopimuskoulutuksen parissa erilaisissa tehtävissä. Hän osallistui opetus- ja kulttuuriministeriön Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeeseen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:n edustajana. Hän toimii Pohjoisen Suomen oppisopimuskoulutuksen toimijoiden verkoston koollekutsujana ja edustajana yhdistyksen hallituksessa. Kansallisen tason toimenpiteet Kansallisen tason toimenpiteiksi esitetään laadunhallinnan oppaan ja muiden tukimuotojen kehittämistä. Oppaaseen sisällytettäisiin keskitetysti oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva ohjeistus koulutusprosessin toteuttamisen osalta sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä tarvittavat lomakkeet. Myös oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten toimijoiden osaamisen lisäämistä esitetään toteutettavaksi valtakunnallisella koulutusohjelmalla. Valtakunnallisen toimenpiteiden toteuttamiselle on tilausta, koska lähivuosina eri puolilla Suomea on eläköitymässä melkoinen joukko oppisopimuskoulutuksen osaajia. Uusia vastuullisia toimijoita varten tarvitaan selkeitä ohjeita ja periaatteiden kuvausta koulutusmuodon laadun ylläpitämiseksi. Laadun kehittäminen ja ylläpitäminen koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä Koulutuksen järjestäjien välinen keskinäinen yhteistyö, hyvien käytäntöjen jakaminen sekä toimintamallien yhtenäistäminen ovat keskeinen keino ylläpitää esitettyä laatutasoa. Koulutuksen järjestäjän tulee omalta osaltaan edistää laadun ylläpitämistä osallistumalla aktiivisesti kansallisella tasolla sovittuihin laatua edistäviin ja ylläpitäviin toimenpiteisiin, kuten koulutuksiin, seminaareihin ja yhtenäisten toimintatapojen käyttöä edistäviin tilaisuuksiin. Koulutuksen järjestäjän tulee toiminnallaan tukea myös oppisopimuskoulutusjärjestelmän valtakunnallista läpinäkyvyyttä huolehtimalla valtakunnan tason tiedonkeruujärjestelmiin toimitettavan tiedon oikeellisuudesta rahoitusjärjestelmän ja muun tiedonkeruun yhteydessä. Suomen Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kannustaa oppisopimustoimijoita ylläpitämään koulutuksen laatua keskinäisen yhteistyön avulla, vaikkakin jokainen koulutuksen järjestäjä vastaa omasta toiminnastaan. Yhdistys pyrkii myös edistämään toimintatapojen yhtenäistämistä osallistumalla aktiivisesti kansallisiin kehittämisfoorumeihin ja mm. oppisopimuksen tietojärjestelmien kehittämiseen. Maakuntien suurimmat veturiyksiköt ovat myös verkostoituneet kehittäjäverkostoksi, joka käy keskustelua koulutusmuotoon liittyvistä haasteista ja kehittämistarpeista pyrkien yhteisiin näkemyksiin, alueelliset erot huomioiden. Lisäksi useissa maakunnissa toimii koulutuksen järjestäjien välisiä asiantuntijaverkostoja. Pohjoisen Suomen koulutuksen järjestäjät ovat toimineet keskinäisessä verkostossa jo useiden vuosien ajan. Kokoontumisissa käsitellään ajankohtaisten asioiden lisäksi koulutusten toteutusprosesseihin liittyviä haasteita. Verkostokokous toimii myös tiedottamisen foorumina ja keskinäinen yhteydenpito on luontevaa myös kokoontumisten välillä. Verkosto aloitti yhteistuumin oppisopimustoiminnan arvioinnin laatuhankkeen raportin pohjalta kesäkuussa. Seuraavaan tapaamiseen mennessä koulutuksen järjestäjät arvioivat omia toteutusprosessejaan ja tekevät tarvittavia muutoksia ja parannuksia. Kesäkuun tapaamisen tulok- 7

8 sena koulutuksen järjestäjien edustajat ovat pohtineet prosessin vaiheiden laatutekijöitä ja erityisesti sitä, kuinka koulutuksen aloittamisvaiheen toimilla on merkitystä koko koulutusprosessin onnistumisen kannalta. Valmisteluvaiheessa neuvonnan ja ohjauksen laatu on tärkeää Koulutuksen tarpeellisuus ja koulutusmuodon ja tutkinnon soveltuvuus tulee arvioida sekä yrityksen että opiskelijan kannalta. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota siihen, jos työtehtävät eivät ole oppisopimuskoulutuksen ja myös tutkinnon suorittamisen kannalta soveltuvat. Esille nostettiin myös se, kuka vastaa henkilökohtaistamisesta tulevista kustannuksista, kun hankintasopimusta ei ole vielä tehty ja mikä on riittävä taso valmisteluvaiheessa aiemmin hankitun osaamisen kartoittamiseen. Toisinaan palkkatukipäätös ohjaa koulutusajan pituutta, kun laadukkaassa toiminnassa koulutusajan pituus tulisi määrittää henkilökohtaistamisen pohjalta. Riittävän tietopuolisen opetuksen minimimäärän määrittely todetaan myös haastavaksi. Ohjaavatko oppilaitoksen tarjonta tai opiskelijan toiveet ajoittain tietopuolisen opetuksen suunnittelua? Työnantajia ja opiskelijoita sekä tietopuolisen opetuksen edustajia tulee perehdyttää oppisopimuskoulutukseen. Opiskelijan tulee ymmärtää, että tutkinnon suorittaminen vaatii opiskelua ja panostamista sekä myös vapaaaikana opiskelua. Valmisteluvaiheessa tulisi myös käyttää riittävästi aikaa työpaikkakouluttajan sitoutumisen varmistamiseen. Maakuntien veturiyksiköiden edustajat verkostokokouksessa, jossa he pohtivat oppisopimuskoulutuksen kehittämishaasteita. Verkostoituminen ja yhdessä oppiminen on tärkeää koulutusmuodon kehittämisen kannalta. Oppisopimuskoulutuksen suunnitteluvaihe hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Koulutuksen järjestäjän ja tietopuolisen opetuksen ja/tai tutkinnon järjestäjän toimesta tehdään monesti vielä päällekkäistä suunnittelua kuten mm. osaamiskartoituksia. Vaikka opiskelijan opiskeluedellytysten arviointi toteutetaankin koulutuksen alkaessa, ei se välttämättä kuitenkaan takaa onnistunutta lopputulosta, vaan koulutukseen voi heijastua aikuisopiskeluun ja työelämätilanteisiin liittyviä muutoksia. Tärkeäksi nähdään se, että työnantajayrityksessä nähtäisiin osaamisen kehittäminen osana oppisopimukseen määritellyn työn sisältöä, johon tietopuolinen opetus liittyy saumattomasti. Oppisopimuskoulutuksen toteuttamisvaiheessa laatua työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ja ohjaukseen Laadukkaan suunnittelun jälkeenkin haasteeksi koetaan työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja työpaikalla oppimisen yhdistäminen tietopuoliseen opetukseen. Koeaikana tapahtuva ohjaus vaatii erityispanostusta. Huomiota on jatkossakin kiinnitettävä oppisopimuksen etenemiseen ja seurataan mm. työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointien, talouden seurannan ja läsnäolojen seurannan kautta. Kun yhteistyöverkoston toimivuuteen kiinnitetään huomiota, hahmottuvat yhteistyön käytännöt. Oppilaitosjohdon ja -toimijoiden kanssa on käytävä jatkuvaa vuoropuhelua. Sopimusmuutosten toteuttamisessa voitaisiin vahvistaa yhteisiä linjauksia ja menettelyjä. Henkilökohtaistamiseen kohdistuvien muutosten toteuttamisessa on säilytettävä työelämälähtöisyys. Oppisopimuskoulutuksen päättämisvaihe lopussa kiitos seisoo Toimiva prosessin ohjaus ja muutoksiin reagointi johtaa todennäköisesti laadukkaaseen prosessiin ja tavoiteltuun tulokseen. Osoittaako osallistumistodistus riittävästi sen, miten opinnot ovat edenneet ja henkilökohtaistettu? Vastuu oppisopimuskoulutuksen laadusta on koulutuksen järjestäjillä. Vaikka paljon on jo tehty, pitävät osaamistarpeiden muutokset ja laatuvaatimukset koulutuksen järjestäjiä valppaina. Koulutuksen laadun arviointi, dokumentointi ja palautetiedon hyödyntäminen ovat osa koulutusmuodon kehittämistä sekä kansallisella että koulutuksenjärjestäjätasolla. 8

9 TEKSTI: JASMIN BERTELL, HELSINGIN KAUPUNKI STARA KONEPAJA KUVAT: HARRI SUOMI JA JASMIN BERTELL Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen suunnitellusta yhteensovittamisesta oppisopimuksessa Yhteistyö oppilaitosten kanssa on toiminut hyvin. Hyviä toimintamalleja on kehitetty oppilaitosten ja työpaikkojen välillä pitkäaikaisen kokemuksen myötä. Staran Konepajalla on ollut oppisopimusoppilaita vuodesta Silloin taloon astui Pertti Nurmela, jo kymmenen vuotta työmailla oppilaita opastanut työnjohtaja. Silloinen Konepajan päällikkö Reijo Mattson toivoi, että Pertti alkaisi pyörittää talossa oppisopimustoimintaa, minkä kautta taloon saataisiin uutta nuorta väkeä nostamaan liikevaihtoa ja laskemaan keski-ikää, joka läheni jo 50 ikävuotta. Näin alkoi pajan nuorennusleikkaus. Konepajan sekä Helsingin kaupungin Opetusviraston oppisopimustoimiston välinen hedelmällinen taival sai alkunsa. Hyvä yhteistyö oppilaitosten kanssa erittäin tärkeää Samalla käynnistyi myös yhteistyö useiden eri oppilaitosten kanssa. Se on osoittautunut erittäin hedelmälliseksi, ei pelkästään opiskelijan kannalta, vaan myös työnantajille. Työnantajal- Esko Lähde AEL:stä käy läpi työnopastaja Ari Lötjösen ja Konepajan oppisopimusvastaavan Jasmin Bertellin kanssa työnopastajan huomioitavia asioita oppilaan opastuksessa. le asiansa osaava oppilaitos on painonsa arvoista kultaa. Silloin voi turvallisesti lähettää oppilaat teoriajaksoille pelkäämättä, että mitähän he taas tämänkin viikon tekevät. Onkohan pelkkiä kalvosulkeisia ja videoesityksiä koko viikon (näinkin on joskus käynyt, tosin teoriakoulutus loppui siellä opinahjossa), että opettaja saa keskittyä suurempiin linjoihin? Opettajan omalla osaamisella, kokemuksella ja persoonalla on tietysti erittäin suuri vaikutus. Oppilaitoksella on oppilaan valmis- 9

10 tumisen kannalta suuri merkitys. Kehitys on kiihtyvää alalla kuin alalla, ja näin ollen on tärkeää, että oppilaitoksessa ollaan tietoisia uusista suunnista. Nykyaikainen konekanta, tietotekniikan lisääntyminen koneiden ohjaamisessa, uusien materiaalien käyttö, materiaalien uusiokäyttö ja ekologisuus ovat asioita, joista olisi hyvä saada jo koulunpenkillä päivitettyä tietoa, koska työelämässä ne ovat jokapäiväisiä asioita muuttuvassa maailmassa. Tässä opettajan motivaatio pitää omat tietonsa ajan tasalla on ensiarvoisen tärkeä ja tietysti myös esimerkillistä. Oppiminenhan ei lopu koulun päätyttyä, ei edes kantapään kautta oppiminen. Siksi olisi tärkeää, että oppilas omaksuisi jo koulussa tiedonhankinnan tärkeyden. Staran Konepajan oppisopimushistoriaa Staran Konepajalla on tehty eriasteisia tutkinnon suorituksia yli 280 kappaletta ja lisäksi työelämän näyttöjä hieman alle sata. On päästy tekemään useamman oppilaitoksen kanssa Etelä-Suomessa yhteistyötä ammattilaisia koulutettaessa. Lisäksi olemme vastaanottaneet oppisopimusopiskelijoita työssäoppimisjaksolle Skotlannista, Saksasta, Itävallasta ja Irlannista. Osa irlantilaisista suoritti meillä viimeisen osion, ammattiin valmistavan näytön, hyväksytysti. Kansainvälistä kokemustakin siis löytyy. Kaiken kaikkiaan koulutustaso Suomessa on kansainvälisesti kilpailutasoista. Konekantoja on uusittu, opetussuunnitelmia tehdessä on otettu huomioon myös työnantajapuolen näkökantoja ja useassa oppilaitoksessa on alettu käydä kansainvälistä yhteistyötä eri maiden kanssa, ja näin on saatu uusia malleja opetukseen ja työtapoihin. Tämä luo myös oppilaille mahdollisuuden luoda jo koulussa suhteita ulkomaille, mikä on hänelle hyvä valtti tulevaisuudessa erottua muista työnhakijoista. Laki oppilaitosten velvollisuudesta näyttötutkintosuorituksien järjestämisestä ja tutkinnon suorittajan läpäisemisestä ennen rahoituksen myöntämistä on osaltaan vaikuttanut oppilaitosten kiinnostukseen oppilaan tuen ja ohjauksen tarpeesta ennen kunkin tutkinnonosan suoritusta kohti päättötodistusta. Työpaikan sisälläkin monia vaikuttavia tekijöitä oppilaan koulutukseen Työpaikkakouluttajan roolia ei voi kuitenkaan väheksyä. Kiinnostus oppilaan kehityksestä, pärjäämisestä, niin työpaikalla kuin oppilaitoksessa, täytyy olla aitoa ei vain työnantajan näkökantaista, lähitulevaisuuteen katsovaa ja taloudelliselta kannalta punnitsevaa. Oppilaan henkilökoh- 10

11 Työnopastaja Lauri Ilmiö (vas.), Ilari Wester Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistosta, levytekniikan ammattitutkinto-oppilas Kalle Mälkönen sekä levytyömestarin erikoisammattitutkintoa suorittava Kari Kallio keskustelevat kunkin oppilaan tulevien osanäyttöjen valmisteluista. taistamislomake on myös tullut hyvänä työkaluna työpaikoille, kouluille ja koulutustarkastajille. Siinä tulee käytyä läpi oppilaan koulutushistoriaa, mahdollista työkokemusta, koulutustarpeita ja perhetietoja eli tutustutaan häneen hieman paremmin. Se on antanut hyvän mahdollisuuden luoda avoimet ja luotettavat välit oppilaan, kouluttajan ja työnantajan välille heti alkuvaiheessa. Työnopastajan valinnassa on työpaikkakouluttajan ja työpäällikön hyvä tiedustella mielipidettä molemmilta osapuolilta, sekä oppilaalta että opastajalta, sillä opastajan rooli varsinkin perustutkintoa suorittavien kohdalla on mittaamattoman tärkeä. Mikäli työnopastajan ja tutkintoa suorittavan välillä ei ole luottoa, on epätodennäköistä, että oppilaalla on edellytyksiä itse saada ongittua tarvitsemansa tietotaito, minkä tutkinnon suoritus vaatisi. Työpaikka on kuitenkin pääasiallinen oppimispaikka aikuiskoulutuksessa. Harvoin myöskään oppilaalla on suoraan rohkeutta kyseenalaistaa työnjohdolle saamaansa ohjausta, peläten luonnollisesti työnopastajansa ja muun työyhteisön reaktioita. Oppilas ei välttämättä tiedä, mitä hän on oikeutettu saamaan tietopuoliselta jaksolta. Siksi onkin hyvä käytäntö teorian jälkeen istahtaa yhdessä vaikka pullakahville ja selvittää, mitä oppilas on tietopuolisen koulutuksen aikana oppinut. Työpaikkakouluttaja voi silloin heti olla yhteydessä opettajaan epäkohtien ilmettyä ja selvittää ne. Työnopastajille järjestetään myös hyvä koulutus esim. AEL:ssä, missä meiltäkin on paljon käyty monilla eri kursseilla. Työnopastajakurssilla paneudutaan opastajan rooliin hieman syvemmin, työnopastuksessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmatilanteisiin ja annetaan hyviä neuvoja työnopastajan työhön. Molemminpuolinen arvostus luo oppivan ilmapiirin ja usein oppijoita ovat sekä oppilas että työnopastaja. Käytännössä: Vanha Patu saa nuoren Kossin oppipojakseen. Kossi miettii: Onhan sitä tullut mopoja rassattua ja muuta tehtyä. Kyllä mä nää hommat osaan, ja alkaa tehdä töitä vauhdikkaasti. Patu katsoo pojan puuhia ja tuumii: Kossihan meinaa pröystäillä! Patu tekee homman kädenkäänteessä valmiiksi. Kossi katsoo ja miettii: Oho, en kyllä tuohon pysty. Sitten Kossi tulee teoriajaksolta ja kyselee: Tiedätkös sinä Patu, kuinka tommonen CNC-ohjelma tehdään? Siihen Patu vastaa: En tiedä kyllä siitä, ja Kossi selittää samalla, kun Patu taas laittaa seuraavan koneen kuntoon hetkessä. Näin Kossi huomaamattaan omaksuu ammattilaisen työnjoutuisuuden ja työnopastaja Patu saa päivitettyä teoriatietonsa. Näin tapahtui meilläkin. Monen kymmenen vuoden työkokemuksen omaavalta duunarilta kysyttiin, mitä hän nyt ajattelee ryhtyessään työnopastajaksi mestaritutkintoon tähtäävälle levysepälle: Musta tuntuu, että me opitaan tässä molemmat! Vuorovaikutusta, josta kaikki osapuolet hyötyvät Pitkäaikaisella kokemuksella on voitu kehittää hyväksi todettuja toimintamalleja oppilaitoksien ja työpaikan välillä. Myös opettajien tullessa tutuiksi yhteistyö oppilaitoksien kanssa on mutkattomampaa kuin alussa, jolloin yhteisiä linjoja on haettu. Kun vielä vuosi vuodelta teoriajaksolta saapuu pääosin tyytyväisiä oppilaita, on luottamus lähiopetukseen silloin ansaittu. Opetuksen laatu on oppilaitosten ja koulutuskeskuksien tärkein myyntivaltti. Työpaikalla oppiminen on kuitenkin mahdotonta sovittaa aikataulullisesti yhteen oppilaitoksen Oppilaitoksen ja työpaikan saumattomasta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. lukujärjestyksen kanssa. Jotkut aiheet tulevat vastaan ensin. Tähän oppilaan on vain sopeuduttava. Sopeutumista pystyy kuitenkin helpottamaan, kun työnopastaja käy teoriaa läpi työtä tehdessä ja ennen teoriajaksolle lähtöä keskustellaan tulevasta lukujärjestyksessä olevasta teoriaosuudesta. Joskus nuoren opiskelut kaikesta huolimatta takkuavat. Silloin työnohjaajan tehtäviin kuuluu selvittää syy, tarvittaessa olla yhteydessä oppilaitokseen ja auttaa häntä takaisin muiden tasolle. Siinä voi auttaa myös kurssikaveri, jos yrityksestä on lähetetty useampi oppilas teoriajaksolle. Kun työpaikkakouluttajan ja opettajan välillä on jatkuvaa kanssakäymistä, asia tulee jo riittävän ajoissa esille. Oppilaitoksen ja työpaikan saumattomasta yhteistyöstä ei hyödy pelkästään oppilas. Opettajien on ahkerasti seurattava työelämän kiihtyviä muutoksia osatakseen pitää opetuksensa ajan tasalla. Siksi opettajan käydessä ahkerasti katsomassa oppilaidensa pärjäämistä yrityksissä ja vastaanottamassa heidän näyttöjään, hän voi samalla päivittää omia tietojaan uusimmista koneista, välineistä ja työtekniikoista. Opettajien lisäksi hyötyvät myös työpaikkakouluttajat ja työnjohto. Aina, kun jostakin ammattiasiasta käydään keskustelua, tuovat opettajat aivan huomaamattaan myös työnjohdon tasolla olevaa teoriatietoa esille. Rakentavasta yhteistyöstä hyötyvät siis kaikki osapuolet. 11

12 TEKSTI JA KUVA: VEIKKO OLLILA Aikuiskoulutuksella on tärkeä tehtävä yhteiskunnassa Opetusministeri Jukka Gustafsson haluaa edistää kansalaisten tasa-arvoa ammatillisen ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen avulla. Samalla hän haastaa koulutuksen toteuttajat uusiin innovaatioihin sekä laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen. Päätavoitteena koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus Opetusministeri Jukka Gustafsson korostaa hallitusohjelmassa olevaa aikuiskoulutuksen tasaarvoisen saatavuuden tavoitetta. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat mm. kolmikantaisesti suunniteltavat kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit sekä sähköinen sivistyskeskus. Alkaneella hallituskaudella on myös luvassa tavoitteita edistäviä koulutusten rahoitusmallien uudistamisia. Esimerkiksi tutkintoa vailla olevien pienyrittäjien ja muiden aliedustettujen ryhmien osallistumismahdollisuuksia halutaan parantaa. Vapaassa sivistystyössä on tarkoitus kohdentaa rahoituksen avulla koulutuspalveluja nykyistä enemmän erityisesti niille, jotka normaalisti jäävät ulkopuolelle. Onko nuoret unohdettu? Suomessa on noin iältään vuotiasta nuorta, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Heistä enemmistö on nuoria miehiä. Gustafsson kertoo, kuinka yhteiskunnassa käydään puuduttavaa keskustelua eläkeiän nostamisesta. Hän haluaakin herättää kysymyksen siitä, käydäänkö meillä nyt oikeista asioista yhteiskunnallista keskustelua. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat haaste aikuis- ja työvoimakoulutukselle. Gustafsson oli aikoinaan kehittämässä Noste-ohjelmaa. Vastaavaa aikuiskoulutusta tulisi ministerin mielestä jatkossakin järjestää. Näyttötutkintoja vahvistetaan Jukka Gustafsson kuvaa näyttötutkintoja erinomaiseksi ja ainutlaatuiseksi työelämän tarpeisiin kehitetyksi järjestelmäksi. Tutkintomuoto on jäänyt kuitenkin koulutuspoliittisessa keskustelussa ja mediassakin liian vähälle huomiolle ja jossain määrin myös aliarvostetuksi. Gustafsson haluaakin ministerinä nostaa näyttötutkintoja enemmän esille. Hän pitää erinomaisena sitä, että yhä useammat työnantajat huomioivat myös palkassa työntekijän tutkintosuorituksen. Näyttötutkintojen merkitys on kasvanut nopeasti. Nykyisin niihin osallistuu vuosittain jopa henkilöä. Järjestelmän vahva suosio on aiheuttanut sen, että monet tutkintotoimikuntien jäsenet joutuvat tekemään runsaasti viranomaistyötä omalla ajallaan. On keskusteltu myös siitä, voisivatko jäsenet saada kohtuullisen tulonmenetyskorvauksen työhön käytetystä ajasta. Rahoitusjärjestelmästä poistetaan tarpeettoman opetuksen järjestämiseen kannustava ominaisuus. Gustafsson pitää tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö toiminnallaan huolehtii toimijaverkon toimivuudesta ja hallinnon riittävistä resursseista. Hallitusohjelmassa mainitaan, että näyttötutkintoja vahvistetaan työelämässä hankitun osaamisen osoittamisen välineenä. Samalla kerrotaan, että rahoitusjärjestelmästä poistetaan tarpeettoman opetuksen järjestämiseen kannustava ominaisuus. Valmistelut eivät ole vielä niin pitkällä, että ministeri osaisi kertoa, mitä nämä tekstit tarkoittavat käytännössä. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti syyskuun lopussa hallituskautta koskevan luonnoksen koulutuksen tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaksi. Hallitusohjelman kirjaukset muodostavat kehittämisen perussuunnan, mutta ministeri toivoo saavansa käytännön koulutuksen parissa toimivilta uusia näkemyksiä aikuiskoulutuksen edelleen kehittämiseksi. Aikuiskoulutus taantuman aikana Hallitusohjelmassa on jouduttu tekemään kohtuullisen merkittäviä säästöjä lähes kaikkien koulutusmuotojen varoista. Aikuiskoulutuksen varoista leikkauksia ei ole tehty samassa mittakaavassa. Syynä on hallitusohjelmassa oleva ammatillisen aikuiskoulutuksen tasa-arvoiseen saatavuuteen liittyvä tavoite. Sen toteutuksessa ministeri mainitsee tärkeiksi myös työvoimapolitiikan toimet. Vaikka aikuiskoulutukselle asetetaan suuria haasteita, lisävoimavarojen hankinta ei ole realistista. Paine on päinvastoin toiseen suuntaan. Ministeri lupaa taistella kynsin hampain sen puolesta, että mitään merkittäviä heikennyksiä ei tulisikaan ammatillisen aikuiskoulutukseen eikä vapaaseen sivistystyöhön. Päinvastoin nyt pitäisi pystyä vahvistamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Sen vuoksi Gustafsson odottaakin, että kentän toimijoilta tulisi runsaasti luovia ehdotuksia aikuiskoulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseksi. Aikuiskoulutuksen tulevaisuus Aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa entisestään. Pitää pyrkiä siihen, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen. Opetusministeri korostaa tasa-arvon näkökulmaa. Koulutusmahdollisuudet ovat yhteiskunnan, kansanvallan ja demokratian kannalta tärkeä asia. Ihmisillä pitää olla työelämävalmiuksien lisäksi kyky seurata yhteiskunnan asioita. Monet asiat ovat nykypäivänä vaikeita 12

13 Ammatillinen aikuiskoulutus on opetusministerille rakas lapsi. Polku työmiehestä maisteriksi ja ministeriksi ymmärtää. Esimerkiksi hän ottaa EU:n rahoituskriisin, josta on hyvin vaikea hahmottaa, mistä kaikesta on pohjimmiltaan kysymys. Ammatillisen aikuiskoulutuksen pitää tukea työelämän ja työntekijän osaamistarpeita, mutta myös elinikäistä oppimista. Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen, jossa räätälöidään henkilöstökoulutusta yhteistyössä pienyritysten kanssa. Ministeri arvostaa opettajien työtä Jukka Gustafsson kertoo, kuinka ammatillinen aikuiskoulutus on hänelle pateettisesti ilmaistuna rakas lapsi, onhan kyse hänen aiemmasta työstään. Toisaalta hän muistelee arvostaen omia kouluttajiaan kansankorkeakoulussa ja yliopistossa. Opetusministeri Jukka Gustafsson lähettää yleissivistävän sekä ammatillisen aikuiskoulutuksen opettajille terveiset ja kiitokset. Opetushenkilöstö on upeasti suoriutunut tehtävistään. He ovat hienosti vastanneet ajan haasteisiin. Ilman opettajia, avainhenkilöitään, koulutusjärjestelmä ei toimisi näin hyvin. Gustafsson toivoo, että henkilöstö jaksaa myös tulevaisuudessa panostaa omaan työhönsä, osaamiseensa ja sen kehittämiseen. Näin Suomi turvaa jatkossakin kansallisen asemansa ja kansalaisten hyvinvoinnin. Kansainvälisessä kilpailussa selviäminen ei ole koskaan itsestäänselvyys. Se vaatii kovaa työtä ja ponnistelua. Kouluttajilla on tässä yhteydessä suuri rooli. Jukka Tapani Gustafsson on kotoisin Turusta. Keskikoulun jälkeen hän aloitti työuransa laivatelakalla levysepän apulaisena. Myöhemmin tuleva ministeri teki konepuusepän ja liimaajan töitä. 6 7 työvuoden jälkeen hän lähti kansankorkeakouluun Kiljavan ay-opistolle. Sieltä on jäänyt mieleen oma opinnäytetyö Ihmiskeskeisyyden ja tehokkuuden ristiriita modernissa yhteiskunnassa. Tämän asian parissa hän kertoo tehneensäkin töitä viimeiset 40 vuotta, tähän päivään saakka. Kansankorkeakoulun jälkeen Jukka Gustafsson pääsi Tampereen yliopistoon. Sieltä hän valmistui 5 vuodessa työmiehestä maisteriksi Aikuiskasvatuksen ja sosiaalipolitiikan osastolta. Vuonna 1947 syntynyt Gustafsson valittiin Metallityöväen liittoon koulutussuunnittelijaksi 28-vuotiaana. Kesäkuussa 1977 ura edistyi Opetusministeri Jukka Gustafsson Tampereelle perustetun Murikka-opiston rehtoriksi. Tästä tehtävästä hän lähti 1987 eduskuntavaaleihin ja tuli heti valituksi. Kevään 2011 hallitusneuvotteluissa Jukka Gustafsson valittiin opetusministeriksi. Opetusalan asiantuntemus on vahva oman rehtoritaustan ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajakokemuksen ansiosta. Gustafsson on silminnähden innostunut ministerin työstä. Kiinnostus yhteiskuntaan, tapahtumiin osallistumiset ja lukeminen ovat aina kuuluneet Gustafssonin harrastuksiin. Muista harrastuksista hän mainitsee elokuvat, jalkapallon sekä uusimpana kilpatanssin. Tanssia hän harrastaa kansan keskuudessa myös tanssilavoilla. Kestävyysliikunnasta on ansiona yksi maaliin saakka, hyvissä voimissa, juostu maraton. 13

14 TEKSTI: JOUNI KYLLÖNEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, AEL Oppimisen tukeminen on henkilökohtaistamisen ydintä Meidän äiti tekee teidän äitien ruoat, on tuttu elintarviketeollisuuden mainoslause, joka osoittaa, että perustarpeitamme voidaan tyydyttää ulkoistamalla ruokatuotanto. Koulutuksenkin voi ulkoistaa, muttei oppimista. Pelkkä koulutukseen osallistuminenkaan ei tyydytä oppimisen nälkää, etenkin jos tutkinnon suorittajalla itsellään on tavoite hakusessa. Vain tutkinnon suorittajan omat teot takaavat oppimisen. Olen vahvasti liputtanut sen puolesta, että hakeutumisen henkilökohtaistaminen on koko tutkinto- ja oppimisprosessin kannalta keskeisin kokonaisuus, ja olen edelleen sitä mieltä. Kuitenkin olen törmännyt usein konkreettisesti siihen, että tutkinnon suorittaja ei tiedosta tai ymmärrä omaa rooliaan ja vastuutaan tutkinnon suorittamisessa sekä tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, vaikka hakeutumisen henkilökohtaistaminen on toiminnallisesti tapahtunut suunnitelman mukaan. Tämä on saanut minut miettimään, miksi sinällään oikeat toimenpiteet eivät tuota haluttua tulosta. Tämä ristiriita on saanut minut entistä enemmän uskomaan, ettei henkilökohtaistamisen ydin saa olla sarjassa toimenpiteitä, eikä tutkinnon suorittaja ole toimintojen kohde. Olen selitellyt tutkinnon suorittajan mahdollista tietämättömyyttä itselleni mm. tutkinnon ja koulutuksen järjestäjän vähäisillä ajallisilla resursseilla tai tutkinnon suorittajan kokemattomuudella näyttötutkintojärjestelmän omaleimaisuudesta. Näin sanoessani olen havainnut perustelevani ja selittäväni henkilökohtaistamisen toimintoja oikeiksi ennen kaikkea oman etuni kannalta. On ollut pakko tunnustaa itselleni, ettei toimiva henkilökohtaistaminen voi olla tätä. Onhan näissä tehdyissä henkilökohtaistamisen toiminnoissa järkeäkin, mutta oleellisin jää helposti uupumaan eli tutkinnon suorittajan oma herääminen ja panostus. Tutkinnon suorittajan matka itseensä Olipa kyseessä hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen tai tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen, kaikki perustuu tutkinnon suorittajan tietoiseen havahtumiseen siitä, että vain hän voi oppimiskokemuksillaan vaikuttaa tuloksiin ja vain hän voi omilla teoillaan synnyttää muutoksia. Se, miten otan huomioon tutkinnon suorittajan, on oleellisempaa kuin, mitä toimenpiteitä ja välineitä käytän henkilökohtaistamiseen. Tutkinnon suorittajalle oleellisin kysymys on - mitä varten? Häntä kiinnostaa, mitä hyötyä hänelle tästä on. Jos tutkinnon suorittaja on yksioikoisesti henkilökohtaistamisen toimenpiteiden kohteena, hän ei pysty ymmärtämään sen ydintä. Oleellista on mielestäni tehdä tutkinnon suorittajalle ymmärrettäväksi, mitä varten tarkastelemme yhdessä hänen jo saavuttamaansa osaamista, mikä hyöty siitä on ja mitä tavoitteena oleva osaaminen edellyttää häneltä. Kyse on yhteisestä valmennussuhteesta, jossa tavoitteena on tutkinto. Henkilökohtaistamista ei tule selittää tutkinnon suorittajalle ammatillisen aikuiskoulutuksen säädösten kannalta. Oppimisen henkilökohtaistaminen Lähestyn tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamista oppimisen kautta. Koulutus on tukimuoto, joka tarjoaa tutkinnon suorittajalle palvelua. Mutta vasta oppimisen henkilökohtaistamisen kautta tutkinnon suorittajalle muodostuu yhtymäkohta hakeutumisen johtopäätöksissä nimettyihin osaamisvajeisiin, jotka ovat samalla oppimisen kohteita ja niistä johdetaan edelleen henkilökohtaisia oppimistavoitteita. Ellei tutkinnon suorittaja löydä ja tiedosta tätä yhteyttä, on erittäin haastavaa ohjata tutkinnon suorittajaa tai luoda ajatustakaan itseohjautuvan oppimisen suuntaan, sillä vain tutkinnon suorittajan omat teot takaavat oppimisen. Oppimisen kannalta on siis välttämätöntä, että tutkinnon suorittaja arvioi omaa elämäntilannettaan, voimavarojaan ja puuttuvan osaamisen hankkimiseen tarvittavaa aikaa sekä miettii, mitkä oppimismenetelmät ovat hänelle luontevimmat. Tässä tutkinnon suorittaja tarvitsee lisätietoja oppimista tukevista toimista, kuten tukipalveluista, oppimistyyleistä, oppimisen vahvuuksista ja esteistä. Koulut- 14

15 tajana keskityn erityisesti siihen, että liitän oppimisen tukitoimet itse ammattiin, työhön ja työtehtäviin. Näin pyrin vahvistamaan tutkinnon suorittajan itseluottamusta työtä tekemällä oppimiseen ja löytämään kullekin henkilölle juuri hänelle soveltuvat oppimisen muodot. Pyrin tietoisesti välttämään tilannetta, jossa tutkinnon suorittaja saattaisi kokea tukitoimet irrallisina, vain koulutukseen kuuluvina, teknisinä hoitotoimenpiteinä. Kun oppimisen tukipalvelut ovat kiinteä osa tavoitteena olevaa ammattityön tekemistä, ne nimensä mukaan tukevat tuottavaa tekemistä, ja niiden hyödyt on tutkinnon suorittajan konkreettisesti nähtävissä ja koettavissa, sillä oppiminen muuttuu osaamiseksi työn tekemisen kautta. Itse määritetyt tavoitteet Jotta oppimiselle syntyy mielekkyys, on tutkinnon suorittajan itse asetettava tavoitteensa, jotka hän haluaa saavuttaa. Ulkokohtaisesti asetettuihin päämääriin on huomattavasti vaikeampi sitoutua, vaikka ne olisivat ymmärrettäviä. Tavoiteltavia niistä saa ainoastaan oman tahdon kautta. Siksi pelkät tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset tai työnantajan käsky suorittaa tutkinto tai koulutus on varsin heikko porkkana, jos tutkinnon suorittaja ei itse tiedosta tavoitetta omakseen. Oppimisen henkilökohtaistaminen on tutkinnon suorittajan omakohtaistumista yhteisesti sovituille osaamistavoitteille. Kouluttajana minun haasteeni on uskaltaa luottaa tutkinnon suorittajan kykyyn tunnistaa omat resurssinsa, tukea hänen valintojaan, rohkaista häntä toimimaan Kyse on yhteisestä valmennussuhteesta, jossa tavoitteena on tutkinto. oman oppimisensa aktiivisena kehittäjänä. Kouluttajana minun tavoitteeni on rakentaa tutkintoon valmistavasta koulutuksesta mahdollisuuksien oppimisympäristö. Työstä henkilökohtaistuminen Isot haasteet ammatillisessa aikuiskoulutuksessa liittyvät siihen, etteivät eri oppimisympäristöt (mm. työelämä, oppilaitos) ja oppimismuodot (mm. verkkoopiskelu) muodosta toisistaan irrallisia oppimispolkuja ilman kiinnekohtaa tavoitteisiin. Erilaisten oppimis- ja opetusmuotojen tulee olla opiskelijan korvien välissä ymmärrettävä kokonaisuus. On yksiulotteista määritellä, että tietyt ammattitaitovaatimukset opitaan tietopuolisessa koulutuksessa ja tietyt työssä oppimalla. Väitän, että osaaminen on aina tiedon, taidon ja tunteen liitto. Olisiko siis perusteltua oppimisen kannalta löytää ja tunnustaa tämä näkökulma? Onko mahdollista työtä tekemällä oppia teoriaa, harjaannuttaa käytännön ammattiteknisiä taitoja ja asennetta? Mitä muuta työtä tekemällä voi oppia? Ehkäpä olisi parempi kysyä, mitä ei voi oppia työtä tekemällä? Työpaikalla tapahtuvan oppimisen onnistumisen kannalta pidän hyvänä kehityssuuntana, että mm. oppisopimuskoulutuksessa on tietoisesti aloitettu listaamaan työtehtäviä tutkinnon osittain. Menettely helpottaa tutkintoon hakeutuvan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon soveltuvuuden arviointia. Työtehtävät ovat sitä yhteistä kieltä, jota tarvitaan yhteisen ymmärryksen muodostamisessa työelämän toimijoiden kanssa, millä konkreettisilla työtehtävillä tutkinnon suorittaja voi saavuttaa juuri hänelle oppimistavoitteiksi määritetyt tutkinnon perusteiden osaamistavoitteet. Opetuksesta oppimisen mahdollistamiseen Tunnustan, että minulle kouluttajana on helpompi suunnitella koulutusta kuin oppimisen mahdollistamista, etenkin jos oppimisympäristönä on työelämä. Jos minä kouluttajana ajattelen vain sitä, miten selviän helpoiten kouluttajan tehtävistäni, voinko vaatia tutkinnon suorittajalta panostusta ja sitoutumista oman osaamisen kehittämiseen, jos en ole itsekään siihen valmis? Oppimisen ehtona on tutkinnon suorittajan oma aktiivisuus, panostus ja tahto kehittyä sekä kasvaa ammatillisesti. Tutkinnon suorittajan oman tahdon herättämiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan tukijoita, joita ovat kaikki tutkinnon ja koulutuksen parissa työskentelevät, unohtamatta tutkinnon suorittajan läheisiä. Onnistumisen edellytyksenä on tutkinnon suorittajan luottamuksen luominen tähän sosiaaliseen oppimisympäristöön ja ennen kaikkea vahvistaa hänen tietoisuuttaan omasta tilastaan suhteessa omaan osaamiseensa. Tässä on tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisen ydin tukea ohjatusti ja yhdessä tutkinnon suorittajan ammatillista kasvua. 15

16 TEKSTI: ESKO LÄHDE, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, OSAAJAKSI-HANKE, AEL Työssäoppimisen arvostus kasvaa Työpaikkaohjaajakoulutusten tarve yrityksissä on edelleen suuri. Hiljaisen tiedon siirtoa kokeneilta konkareilta nuorille arvostetaan entistä enemmän. Yritykset hyötyvät myös rekrytointiprosessin tehostumisesta. Osaajaksi-hankkeen projektipäällikkönä puhun työkseni työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen puolesta. Teollisuudesta siirtyneenä teknikkona kokemusta on nuorten kanssa toimimisesta teollisuudessa olevien opiskelijoiden kautta sekä työskentelystä nuorten parissa jalkapallovalmentajana. Koulutettaessa työelämän henkilöstöä luodaan samalla hyviä työssäoppimisen paikkoja nuorille. Koulutuksen saaneille työpaikkaohjaajille on muodostunut ymmärrys siitä, miten tärkeä tehtävä heillä on siirtää nuorelle omaa ammatillista osaamistaan. Työssäoppiminen ja sen yhteydessä toteutettavat ammattiosaamisen näytöt ovat hyvä tilaisuus opiskelijalle näyttää käytännön työtehtävissä omaa oppimistaan ja osaamistaan. Tämä antaa hyvää tietoa opiskelijan ammatillisesta kehityksestä sekä opetuksen tasosta niin opiskelijalle itselleen, yritykselle kuin oppilaitoksellekin. Työelämässä tiedostetaan, että alat ukkoutuvat ja akkautuvat. Viiden vuoden kuluessa tarvitaan uusia tekijöitä, ja paljon. Nyt on korkea aika saada näiltä kokeneilta ammattilaisilta heidän koko osaamisensa, ns. hiljainen tieto, siirrettyä tuleville ammattilaisille. Toisaalta nuoret näkevät, että työssäoppimis- jaksollaan he myyvät omaa ammatillista osaamistaan. ESR:n tukemat hankkeet ovat toteuttaneet työpaikkaohjaajakoulutusta vuodesta 2001 asti, mutta tarve on vielä suuri. Olen kiertänyt useammassa sadassa yrityksessä ja laitoksessa kertomassa työssäoppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Näillä käynneillä kartoitetaan tarvetta koulutuksille ja haetaan työpaikkaohjaajaksi koulutettavia vapaaehtoisia ammattiosaajia. Koulutuksen kautta pyritään saamaan oppilaitoksen, ammattiin opiskelevan opiskelijan ja työelämän henkilöstön yhteistyötä paremmaksi, jotta se sujuisi hyvin sekä kantaisi hedelmää. Eri kokoisille ja tyyppisille yrityksille on kehitetty omat toimivat mallinsa. Työelämälle tämä on yksi tärkeä rekrytointikanava ja nuorille mahdollisuus saada asiantuntevaa ohjausta omaan tulevaan ammattiinsa. Nuoret pääsevät tutustumaan yrityskulttuuriin, oikeisiin töihin ja tuotantokäytössä olevaan koneja laitekantaan. Samalla pystytään kouluttamaan nuoria niin, että he ovat valmiimpia tullessaan koulusta työelämään. Ehkä vasta työssäoppimisen yhteydessä nuori huomaa, miten kansainvälinen nykyinen työelämä on, ja miten tärkeää on hankkia myös kielitaitoa, jota esim. hitsarit ja asentajat tarvitsevat komennuksillaan. Myös teknologian suuri osuus tulee työssä pian vastaan. Työpaikkaohjaajilla on tärkeä tehtävä siirtää nuorelle omaa ammatillista osaamistaan. Työnopastukseen oma profiili Hankkeessa on koulutettu työpaikkaohjaajiksi erittäin kovia ammattimiehiä. Kun heitä valmennetaan jakamaan osaamistaan nuorille, tapahtuu samalla hiljaisen tiedon siirtoa, jota viime vuosina yrityksissä on opittu entistä enemmän arvostamaan. Työnopastukseen tulee oma profi ilinsa, nämä ovat koulutettuja ammattilaisia. He alkavat itse miettiä niitä selkäytimestä nousevia olennaisia asioita sekä tiedostavat paremmin oman osaamisensa ja sen, miten tämä taito opetetaan nuorelle. Voin sanoa luottavani nykynuorisoon. Kouluista on valmistumassa päteviä nuoria, kun he vain pääsevät tekemään ja käyttämään ja kehittämään osaamistaan. Ulkoiseen olemukseen ei kannata kiinnittää huomiota. Ei pidä hätkähtää, jos kaverilla onkin kirkkaan vihreä harjas päälaella tai miekka selässä. On huomioitava, millainen asenne ja motivaatio nuorella on. Jos asenne ja motivaatio on kunnossa, niin työpaikkaohjaajan on helppo ohjata ja opastaa hänet tulevaan ammattiin. Koulumenestys ei ratkaise menestystä käytännön töissä. Työssäoppiminen voi sopia erityisen hyvin niillekin, jotka eivät erityisesti viihdy koulunpenkillä. Kun nuori lähtee työelämään, hän on aivan eri henkilö kuin koulussa. Hän tietää, että työpaikalla kaikki ovat ammattihenkilöitä, ja heidän ammattitaitoaan kunnioitetaan. Ensimmäiset hetket ratkaisevat, millainen kontakti nuoreen syntyy ja miten hyvin työssäoppimisjakso onnistuu. Työpaikkaohjaajan on esimerkiksi tärkeää ymmärtää, että nuori on usein epävarma ja pelkää epäonnistumista, mutta pelkoja voi murtaa keskustelemalla ja antaa epäonnistumiselle mahdollisuus. Tämä rohkaisee nuorta uskomaan omaan kykyynsä oppia työtehtäviä, kun ei tarvitse pelätä haukkumisia. Työssäoppiminen on suuri mahdollisuus kaikille osapuolille oppia uusia asioita omissa tehtävissään, kun ollaan vastaanottavaisia ja avoimin mielin mukana asiassa. 16

17 Työpaikkaohjaajan tärkeä rooli yrityksen perehdyttämisprosessissa Korsisaari-yhtiöt huolehtii työpaikkaohjaajansa koulutuksesta. Näin taataan uusille työntekijöille ja tutkintoa suorittaville henkilökohtainen ja ammattitaitoinen perehdytys. TEKSTI: SAMPO PIHL, KORSISAARI-YHTIÖT KUVAT: KORSISAARI-YHTIÖT Korsisaari-yhtiöt on kouluttanut yhdessä AEL:n kanssa kaksi ryhmää työpaikkaohjaajia. Samana vuonna järjestetyillä kursseilla koulutettiin yhteensä 27 työpaikkaohjaajaa. Koulutuksiin kuului neljä erillistä lähikoulutuspäivää sekä muutama etätehtävä. Koulutuksen jälkeen työpaikkaohjaajat ovat perehdyttäneet uusia työntekijöitä hyvällä menestyksellä. Korsisaari-yhtiöissä sisäistettiin perehdyttämisen tärkeys ja perehdyttämisen yhdenmukaisuuden hyödyt. Työpaikkaohjaajan tärkein ominaisuus on halu kouluttaa ja opastaa uusia työntekijöitä. Työpaikkaohjaajakoulutuksessa käytiin läpi perehdytykseen liittyviä vastuita, hyviä perehdyttämistekniikoita, yksilöllisyyden tärkeyttä perehdyttämisessä sekä päivitettiin vanha perehdyttämissuunnitelma vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Kurssilla työpaikkaohjaajat omaksuivat tärkeitä kouluttamisen ja oppimisen perusteita. Työpaikkaohjaajan työtä helpottaa, kun hän sisäistää oppimisen yksilöllisyyden sekä ymmärtää Työpaikkaohjaajan tärkein ominaisuus on halu kouluttaa ja opastaa uusia työntekijöitä. ihmisten erilaiset tavat oppia ja sisäistää asioita. Ensimmäisen kurssin tuotoksena päivitettiin työpaikkaohjaajille perehdyttämisen runko sekä tuotettiin perehdyttämisessä tarpeellista materiaalia. Ensimmäisessä ryhmässä oli pääasiassa linja-auto- ja pienoislinja-autokuljettajia. Toisessa ryhmässä koulutettiin kuljettajia kaikista Korsisaari-yhtiöiden kuljettajien ryhmistä, kuten linja-autoista, takseista, pienoislinja-autoista ja ambulansseista. Uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden perehdyttäminen on pyritty pitämään mahdollisimman henkilökohtaisena ja räätälöitynä prosessina. Perehdyttäminen alkaa yleiskatsauksella yrityksen liiketoimintaan, reitistöön, lipputuotteisiin sekä toimintatapoihin. Tämän jälkeen koulutuspäällikkö arvioi kahdenkeskisissä keskusteluissa perehdytettävän henkilökohtaisen osaamisen sekä valmiuden toimia tulevissa työtehtävissä. Koulutuspäällikkö pyrkii valitsemaan työpaikkaohjaajan perehdytettävän osaamistason ja tulevien työtehtävien mukaan henkilökemiaa kuitenkaan unohtamatta. Pääasiallinen perehdyttäminen tapahtuu työn ohessa. Perehdyttämisjakson pituus riippuu hyvin pitkälti perehdytettävän henkilökohtaisesta osaamistasosta sekä työnkuvasta. Keskimäärin perehdyttäminen kestää noin 2 3 viikkoa. Perehdyttämisjakson pituus selkiytyy työpaikkaohjaajan ja perehdytettävän välisissä palautekeskusteluissa sekä työpaikkaohjaajan arviosta perehdytettävän henkilökohtaisen osaamisen kehittymisestä. Perehdyttäjille riittää tekemistä Korsisaari-yhtiöissä, joka kouluttaa ja kurssittaa uusia työntekijöitä yhteistyössä useiden eri oppilaitosten kanssa. Lisäksi yritys tarjoaa työharjoittelupaikkoja logistiikan perustutkinnon oppisopimusopiskelijoille sekä aikuiskoulutuskeskusten linjaautokuljettajan koulutusta suorittaville. Perehdytystä kaipaavat tämän lisäksi muista kuljetusalan yrityksistä Korsisaari-yhtiöihin töihin tulevat työntekijät. Pyörätuolin käsittely ja oikea sitominen on invataksi- ja palveluliikenteen kuljetuksissa tärkeä taito niin turvallisuuden kuin oikean työergonomian takia. Korsisaari-yhtiöiden toiminta on aloitettu Nurmijärvellä vuonna Korsisaari-yhtiöiden perustaja Emil Korsisaari ajoi tuolloin ensimmäisen linja-autovuoronsa vapunpäivänä Nurmijärveltä Helsinkiin. Matka kesti puolitoista tuntia suuntaansa. Vuosi vuodelta vuoromäärä on lisääntynyt ja yritys laajentunut merkittäväksi liiketoiminnaksi. Yhtiöt hoitavat muun muassa linja-, tilaus- ja taksiliikennettä sekä matkojen yhdistely- ja ambulanssipalveluita. Myös joukkoliikenteen hoitamiseen liittyvä konsultointi ja joukkoliikenteen tuotannonohjausjärjestelmät ovat osa Korsisaari-yhtiöiden liiketoimintaa. Yhtiöiden toimipisteet sijaitsevat Nurmijärvellä, Hyrylässä, Helsingissä, Espoossa, Konnevedellä ja Lohjalla. Pääasiallisina toiminta-alueina ovat Keski-Uusimaa ja pääkaupunkiseutu. 17

18 TEKSTI: TARJA RANINEN KUVAT: GÖRAN TORNAEUS Palkittuja työssäoppimisen käytäntöjä TAO:n rehtori Jarmo Kumpula kertoo, että maalarimestari Samuel Koskisen testamentti, jolla varat oppilaitoksen perustamiseen saatiin, on voimassa edelleen. Testamentti määrää, että ammattikoulutusta on annettava käsityövaltaisilla aloilla, erityisesti maalausalalla. Opintoaloista maalarikoulutus on edelleen tärkeä, termit vain ovat vaihtuneet. Nyt suoritetaan pintakäsittelyalan perustutkinto, jossa on ryhmät lattianpäällystykseen, teolliseen pintakäsittelyyn ja maalariksi. Rekrytointitarve ratkaisee Tärkein TAO:n ja paikallisten yritysten välinen yhteistyömuoto on opiskelijoiden työssäoppiminen. Hyvässä työssäoppimispaikassa on Kumpulan mukaan rekrytointitarve nyt tai tulevaisuudessa. Jos työssäoppimista järjestetään millään muulla perusteella, ollaan vaarallisella tiellä. Sellaisessa yhteistoiminnassa, jossa raha ei liiku, kaikkien osapuolien täytyy tuntea hyötyvänsä jollain muulla tavoin. Terve lähtökohta on se, että yritys ajattelee omaa tulevaisuuttaan: me tulemme tarvitsemaan työntekijöitä; haluamme nähdä, millaista porukkaa koulutuksesta on tulossa ja päästä poimimaan heistä parhaat. Emme anna opiskelijoiden juosta yrityksissä Kun kunnallisissa oppilaitoksissa opiskelijat pääsääntöisesti hake- On vuosi 1925 Suomen Turussa. Saksaan kisällimatkan tehnyt maalarimestari Samuel Koskinen katselee Hämeenkadulta asuntonsa ikkunasta vastapäistä tupakkatehdasta. Tehtailija Rettigillä on varaa kouluttaa omat työntekijänsä, mutta maalareille ja muille käsityöläisille ei ole tarjolla lainkaan koulutusta. Samuel päättää testamentata koko yritystoiminnalla ansaitsemansa omaisuuden oppilaitoksen perustamiseen. Samuel kuolee vuonna 1925 ja Turun ammattiopisto/ Åbo yrkeinstitut perustetaan vuonna Välillä maalariammattikoulun nimellä tunnettu, nyt taas Turun ammattiopisto (TAO) jatkaa käsityöammattien koulutusta Samuelin testamentin hengessä. (kuvassa Samuel Koskinen) vat itse työssäoppimispaikkansa, TAO:ssa on päinvastoin. Opettajat hakevat paikat ja neuvottelevat kaiken valmiiksi yhden yhteyshenkilön kanssa. Päädyimme tähän siksi, että alamme on pieni ja yritykset niin pieniä, että suhteemme kärsivät, jos annamme opiskelijoiden juoksennella Jarmo Kumpula on toiminut jo 25 vuotta Turun ammattiopiston rehtorina. Tärkein TAO:n ja paikallisten yritysten välinen yhteistyömuoto on opiskelijoiden työssäoppiminen. yrityksissä kyselemässä milloin mitäkin. Meillä on sekä nuoriso- että aikuiskoulutuspuolella opiskelijoita, joita me tarjoamme työntekijöiksi yrityksiin. Suhteidemme ansiosta opettajat tuntevat yritysten tarpeet ja työtilanteet niin hyvin, että yritykset saavat meiltä juuri sopivaa koulutettua työvoimaa. Ne voivat myös lähettää meille henkilöitä jatkokoulutettavaksi tosin käsityöaloilla koulutusvimma ei ole kovin suuri. Opiskelupaikat eivät ainakaan lopu kesken. Oppipaikka-kokeilu TAO:ssa on ollut kahden vuoden ajan Oppipaikka-kokeilu, jossa nuorisopuolen tutkintoon johtavan koulutuksen opintoaikoja pyritään lyhentämään ja työssäoppimista lisäämään. Tämä on tulevaisuudessa iso asia. Tässä on kyseessä työssäoppimisen laajentaminen oppisopimuksen menetelmin, ns. kolmannen vuoden vaihtoehto. Opiskelija on viimeisen opintovuoden työpaikalla, mutta pysyy meidän opiskelijanamme. Hän ei saa opintososiaalisia etuja, koska hänelle maksetaan palkkaa, mutta opiskelijasuhdettaan hän ei menetä. Kokeilu ei vähennä kustannuksia, mutta opiskelija saadaan työelämään aiemmin. Asiassa on myös moraalinen 18

19 Julkisivumaalauksen näytöt on helpoin tehdä oppilaitoksen tiloissa. Työnantajan edustaja Mika Aaltonen arvioi Essi Heimon kädenjälkeä Julkisivujen pintakäsittelyt -näytössä. näkökulma: työssäoppiminen on pääsääntöisesti palkatonta, mutta on olemassa joku raja, miten paljon yrityksiin voidaan antaa työvoimaa maksamatta mitään työnantajalle tai opiskelijalle. Oppisopimus on työsuhde, joten se ratkaisee ongelman ainakin osittain. Työelämän arki on yllätyksiä täynnä Jos työssäoppimisjakso alkaa maanantaina, edellisenä maanantaina tiedämme ehkä noin 10 prosenttia siitä, mitä opiskelijat tulevat jakson aikana tekemään. Perjantaihin mennessä prosentti on noussut jo 90:een. Loppujen 10 prosentin kanssa sovimme, että he tulevat maanantaiaamuna koululle ja täältä heidät kuljetetaan työmaalle. Urakoivissa yrityksissä on erilaisia työtilanteita, eikä kaikille opiskelijoille aina ole tarjolla sitä kaikkein parasta työtä. Nykyisessä pedagogiikassa keskitytään vähän liikaa taitoon. Nuorten kohdalla pitäisi keskittyä enemmän asenteeseen. Työssäoppimisjaksolla pitää toki oppia oikeita asioita, mutta pienellä yrityksellä ei ole aina samanlaista keikkaa. Kaikkien työntekijöiden pitää olla valmiita oppimaan uutta ja tekemään jotain ihan muutakin. Oppilaitoksissa joudutaan tasapainottelemaan yrityselämän ja yhteiskunnan vaatimusten välillä. Yritykset haluavat vain kilpailukykyisiä työntekijöitä. Kilpailutilanne on useimmilla aloilla niin tiukka, että yritykset eivät selviä, jos työntekijät eivät ole hyviä. Ihminen on parhaimmillaan, kun työ vaatii sopivan ponnistelun. Jo nuorillakin työelämään valmistautuvilla henkilöillä on hyvin erilaisia ominaisuuksia; toinen pitää stabiileista työolosuhteista, toinen nauttii vaihtelusta ja tylsistyy samanlaisena toistuvissa tehtävissä. Uskon rehellisyyteen. Jos ihminen ei kelpaa töihin näillä eväillä, hänelle pitäisi järjestää jotain muuta. Siksi kannatan sosiaalisia työpaikkoja, perustelee Kumpula. Minun alkuperäisellä alallani eli veneenrakennuksessa on ollut yritys, joka käytti pääsääntöisesti entisiä vankeja. Työpaikalle koulutetaan yhteyshenkilö TAO:ssa ei kouluteta työpaikkaohjaajia, vaan työpaikan yhteyshenkilö nimikkeellä työpaikkakouluttaja. Alun perin termi oli vahinko. Käytimme omissa papereissamme kouluttaja-termiä, vaikka määräysten mukaan olisi Olemme onnellisimmillamme toimiessamme omien äärirajojemme lähellä, mutta kohtuullisia aikoja kerrallaan. pitänyt puhua ohjaajista. Kun aikaa kului, huomasimme tarkoittavamme eri asiaakin. Päätimme, että emme vaihdakaan omaa termiämme, kertoo Kumpula. Työpaikkakouluttajien koulutus on osa TAO:n erilaista lähestymistapaa työelämäyhteyksiin, ja opetusministeriö palkitsi sen vuonna 2010 Laatupalkinnolla. Työpaikkakouluttaja ei välttämättä ole se henkilö, joka on opiskelijan työkaverina tai ohjaa opiskelijaa, vaan se henkilö, jonka yritys on nimennyt yhteyshenkilöksi. Isossa yrityksessä heitä on monta, pienessä yrityksessä yhteyshenkilö on omistaja itse tai työnjohtaja. Hoidamme kaikki asiat sen yhden ihmisen kautta. Hän suo- 19

20 Oli koulutustaso mikä tahansa, ei ole helppoa arvioida toisia eikä tulla itse arvioiduksi. rittaa arvioinnit, hoitaa asiat organisaation sisällä ja ottaa myös reklamaatiot vastaan. Emme mene koskaan organisaatioon sisään. Yhteyshenkilö on meidän rajapintamme. Sääntönä on se, että jokainen työpaikkakouluttaja on meidän kouluttamamme. Yritys, jossa ei ole koulutettua yhteyshenkilöä, voi yhden kerran olla työssäoppimispaikkana. Sen jälkeen se ei ole mahdollista. Yksi koulutuspäivä vuodessa Kouluttajan ei tarvitse olla käynyt koko koulutusta ensimmäisen työssäoppijan tullessa yritykseen. Koulutus on neljä- tai oikeastaan viisiosainen, ja osia pitää suorittaa yksi per vuosi. Koulutus kestää yhden päivän. Ensimmäisen osan nimi on Pelin säännöt. Se on ihan pakko suorittaa; se on kynnyskysymys. Siinä käydään läpi vastuunjaot, työssäoppimisen tarkoitus ja hyödyt. Toinen osa on Arviointi. Ykkösosan jälkeen koulutettava huomaa, että hän pääsee helpommalla, jos käy kakkososan mahdollisimman nopeasti. Arviointi kuuluu kauppaan eli kun tekee oppilaitoksen kanssa sopimuksen, sitoutuu samalla arvioimaan. Kolmas osa on Opettamisen perusteet ja nelososa on Näytöt. Kolmas osa menee Kumpulan mukaan sopivasti siinä välissä, ja näytöthän ovat sitten taas arviointia, joka aina kiinnostaa. Yrityksissä koetaan, että he ovat samanarvoisia, kun pelisäännöt ovat samat kaikille ja ne kuullaan yhtaikaa. Yrittäjät pitävät näistä tilaisuuksista myös siksi, Pintakäsittelyalalla tekniikka ei muutu nopeasti, maali levitetään edelleen siveltimellä ja laasti tasoitetaan lastalla. Maalariksi opiskeleva Niina Sormunen keksi helpon tavan poistaa ylimääräiset maalit ikkunanpokista. TAO:ssa voi suorittaa veneenrakentajan tutkinnon ja rakentaa vaikkapa perinteisen soutuveneen tai intiaanikanootin. että he tapaavat saman alan ihmisiä. Viides osa on nimeltään Klubi, joka on vapaaehtoinen. Kaikki neljä osaa suorittaneet kuuluvat automaattisesti Klubiin. Klubeja on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Me käytämme Klubia mielipiteiden kysymiseen työnantajilta. Tämä TAO:n malli on yksi niistä hyvistä työssäoppimisen käytännöistä, joita opetusministeriö on käyttänyt kansainvälisillä foorumeilla esimerkkinä Suomesta. Mallia saa vapaasti käyttää, mutta kaikille se ei ole kopioitavissa. Olemme lähteneet vuoden 1999 lakiuudistuksen jälkeen niin eri poluille. Ratkaisevan tärkeää on se, mitä asioita opiskelija, opettaja, ohjaaja ja työpaikan yhteyshenkilö hoitavat. Kuulostaa pieneltä asialta, mutta se vie polut paljon kauemmas toisistaan kuin ensin uskoisi. 20

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat...

1. Yleistä... 2. 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2. 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus... 2. 4. Tutkintosuoritusten arvioijat... Pysyväisohjeet tutkintojen järjestäjille Hyväksytty suntion tutkintotoimikunnan kokouksessa 19.3.2012 SISÄLLYS 1. Yleistä... 2 2. Näyttötutkinnon järjestämisedellytykset... 2 3. Tiedotus, neuvonta ja ohjaus...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusprosessin käynnistämisen lähtökohdat sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tietopuolisten opintojen laadukas järjestäminen

Oppisopimuskoulutusprosessin käynnistämisen lähtökohdat sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tietopuolisten opintojen laadukas järjestäminen Oppisopimuskoulutusprosessin käynnistämisen lähtökohdat sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tietopuolisten opintojen laadukas järjestäminen Jouni Kyllönen Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998,

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO

KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO KOHTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISIÄ MALLEJA Virpi Pikkuaho Aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö / OSAO Pohjoinen Suomi VEDOssa Vertaisarviointikumppanit (5 koulutuksenjärjestäjää ) ovat

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajoitus ja mittarin valinta oppisopimuskoulutuksessa

Laadunvarmistuksen ajoitus ja mittarin valinta oppisopimuskoulutuksessa Laadunvarmistuksen ajoitus ja mittarin valinta oppisopimuskoulutuksessa yhteys henkilökohtaistamiseen apulaisrehtori Aiheen käsittely Esimerkki laadunvarmistuksesta, alustus 40 min Pohdintatehtävät, ryhmätyö

Lisätiedot

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat

Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat November 16, 2011 Tavoitteena laadukkaat järjestämissuunnitelmat Näyttötutkintomestarin koulutusohjelma 25 op Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu 1 2 Tavoitteena laadukkaat

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus

Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen. Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkintojen järjestämisen laadun kehittäminen Markku Kokkonen Opetushallitus Ammatillinen aikuiskoulutus Näyttötutkinnot laadunhallintajärjestelmänä Rahoittajat Koulutuksen järjestäjät, yhteisöt

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot