Viisas Raha ,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha 7 2009 9,50"

Transkriptio

1 Viisas Raha ,

2 TOIMITUS TOIMITTAJALTA Viisas Raha Kriisin opit Kirjoitin tähän lehteen jutun siitä, mitä sijoittaja voisi finanssikriisistä oppia. Aloitin kirjoituspöytätutkimuksella. Aika nopeasti ilmeni, että akateemisessa maailmassa on käynnissä melkoinen myrsky. Rahoitusalan ajattelua ja toimintatapoja pitkään ohjanneet teoriat näyttivät saavan kyytiä monelta taholta. Parahiksi brittimarkkinavalvojakin ehti ilmoittaa epäilevänsä, että sääntelyn purkaminen ja markkinoiden tehokkuuteen luottaminen oli paha virhe. Tämä antoi hyvän syyn jatkaa jutun työstämistä. Halusin tietää, mitä tämä kaikki yksityissijoittajalle käytännössä merkitsee? Ovatko sijoitusmarkkinoiden peruslainalaisuudet enää voimassa? Voiko nytkin odottaa, että osakkeet tuottavat pitkän ajan kuluessa omaisuuslajeista parhaiten? Näitä kyselin Valtion Eläkerahaston toimitusjohtajalta Timo Löyttyniemeltä ja Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professorilta Vesa Puttoselta. Heidän vastauksensa olivat pääosin rauhoittavia. Jonkin verran uutta auringon alla on, mutta ei sijoittajan maailma järkkynyt ole. Vaikutelma vahvistui, kun kokosin kaksikon evästykset sijoittajille huoneentauluksi. Aika tuttuja ohjeet onneksi ovat. Tässä lehdessä kerrotaan myös varainhoitajien allokaatiosuosituksista. Niitä lukiessa kannattaa muistaa ennustamisen haasteet. Vastaava selvitys tehtiin tammikuussa Silloiset vastaajat pohtivat, vaikuttaisiko Yhdysvaltain subprime-kriisi myös Eurooppaan. VIISAS RAHA

3 VIISAS RAHA

4 Pääkirjoitus Tutkija Peter Nyberg ja professori Mika Vaihekoski ovat selvittäneet Helsingin Pörssin tuottoa koko pörssin toiminta-ajalta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa luvut on laskettu Pörssin perustamisvuodesta 1912 alkaen. Keskimääräinen vuosituotto sisältäen osakkeiden hintojen nousun sekä osinkotuoton aikavälillä on ollut 18,7 prosenttia. Tämä on kansainvälisesti vertaillen keskimääräistä parempi tuottoprosentti. Lisäksi tulos osoittaa sen, minkä jo kaikki tiesimmekin, osakesäästäminen kannattaa. Pörssisäätiön nettisivustolla nimimerkki Petteri Numminen laskee, että vuonna 1912 sijoitettu 10 euroa olisi 18 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton perusteella nyt 80 miljoonaa euroa. Myönnettäköön, että 10 euroa olisi ollut vuonna 1912 melko suuri summa sijoitettavaksi, vaikka nyt pieneltä kuulostaakin. Silti tulos houkuttelee sijoittamaan pieniäkin summia lap- sille ja lapsenlapsille. Inflaatiosta puhdistettu vuosituotto olisi tutkimuksen perusteella ollut 10 prosenttia. Edelleen hyvä luku sekin. Osakkeiden tuottojen vuosiheilahtelut ovat yllättävän suuria, sekä tutkimuksen perusteella että todellisessa elämässä. Ei siis ole täysin yhdentekevää, milloin sijoituksen tekee ja milloin sen realisoi. Viime vuosina heilahtelut ovat olleet aikaisempaa äärimmäisempiä. On saavutettu uusia huippuja ja uusia pohjia. Tätä kirjoittaessa viimeisin pohja oli maaliskuussa. Kuitenkin arvopapereita omistavien kotitalouksien määrä on pysynyt vakaana ja ilmeisesti useat kotimaiset piensijoittajat ovat kevään aikana lisänneet osakeomistuksiaan. Vaikuttaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Kerrankin yksityiset ihmiset ovat onnistuneet ostamaan osakkeita markkinoiden ollessa pohjalla ja suurten instituutioiden myydessä omistuksiaan. Toivottavasti näin on. Reaalitalouden vaikeudet jatkuvat, vaikka positiivisiakin uutisia on kuultu. Sitä oikeaa veturia ei maailmantaloudelle kuitenkaan tunnu löytyvän. Valtiot toki idässä ja lännessä elvyttävät parhaansa mukaan. Pörssikurssien sanotaan ennakoivan reaalitalouden muutoksia. Kunpa osakemarkkinoilla jo orastava positiivinen vire ennakoisi hyviä uutisia muussakin taloudessa. Helsingin Pörssin kehitys kuvastaa hyvin koko maatamme. Aikanaan täysin itsenäinen Pörssi on eri vaiheiden kautta yhdistynyt osaksi kansainvälistä laajempaa kokonaisuutta. Silti oma pörssi tuntuu tärkeältä. Sen kautta pientenkin yritysten on helpompi hakea rahoitusta. Ehkä siitä tulevien listautujien joukosta löytyy niitä uusia tähtiä, jotka osaltaan jatkossakin nostavat keskimääräisen vuosituoton lähelle kahtakymmentä prosenttia. Oman Pörssimme yhtiöiden osakkeita ostaessamme meillä on myös sijoittajina kotikenttäetu hyödynnettävänä. Puhumme johdon kanssa samaa kieltä ja meillä on mahdollisuus ensimmäisinä vastaanottaa ja tulkita heiltä tulevia sanallisia ja sanattomia viestejä. Toivotan meille kaikille onnea kyseisessä tehtävässä. Viimeistään lapsenlapsenlapset iloitsevat osakeharrastuksestamme ensi vuosisadalla. VIISAS RAHA

5 Nordea Pankki Suomi Oyj Suomen parasta varallisuudenhoitoa jo viitenä vuonna peräkkäin* Tarjoamme sinulle ensiluokkaista palvelua ja otamme tarkasti huomioon yksilöllisen tilanteesi. Käytössäsi on oman varallisuudenhoitajasi ammattitaito hän tuntee tarpeesi ja tavoitteesi. Tukenaan hänellä on laaja ja monipuolinen asiantuntijaverkosto. Kun haluat saada parasta vastinetta rahoillesi, luota varallisuudenhoitosi Suomen parhaiden käsiin. Kuinka sinä voisit hyödyntää vahvan ammattitaitomme? Varaa aika tapaamiseen numerosta tai tutustu palveluihimme osoitteessa nordea.fi /privatebanking. *Lähde: Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset vuosina 2005, 2006, 2007, 2008 ja Merja Nurmi, sijoitusjohtaja, Nordea Private Banking

6 VIISAS RAHA MARKKINOILTA Vastuullisen sijoittajan vaihtoehdot

7 VIISAS RAHA Mitä vastuullisuus on? Rahan tuhatvuotiset tiet Lukemisen arvoinen

8 VIISAS RAHA

9 Ihmiset eivät voi kuvitellakaan, kuinka vähän me talouden toiminnasta lopulta ymmärrämme. Suunnilleen näin sanoi eräs eurooppalainen, nyt jo eläkkeelle jäänyt huipputason keskuspankkiiri muutama vuosi sitten. Siis hyvän aikaa ennen finanssikriisiä. Pari viikkoa sitten brittien finanssimarkkinoita valvovan vaikutusvaltaisen Financial Services Authorityn (FSA) hallituksen puheenjohtaja Adair Turner totesi uskovansa yhä vahvemmin, että länsimaiset markkinavalvojat ovat olleet hakoteillä luottaessaan markkinoiden tehokkuuteen ja siihen, että markkinoiden pitää antaa toimia mahdollisimman vapaasti. Turner saattaa olla väärässä, mutta hänen lausuntonsa ilmentää finanssikriisiä seurannutta porua. Teorioita, malleja ja toimintatapoja kyseenalaistetaan rankemmin ja laajemmin kuin pitkään aikaan. Finanssikriisi on vaikuttanut sijoittajienkin ajatteluun kautta linjan. Mutta saattaa olla, ettei muutos ole pysyvä. Voi olla, että vuoden kuluttua nykyiset uskomukset ovat osoittautuneet vääriksi, pohtii Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi. Hänen vastuullaan on 11 miljardin euron eläkevarat. Yhden pysyvän muutoksen hän kuitenkin markkinoilta löytää: Uutta on ainakin se, että finanssivarallisuuden määrä on maailmassa moninkertaistunut ja sen arvon kehitys vaikuttaa kulutukseen. Tähän asti tästä varallisuusvaikutuksesta on puhuttu lähinnä Yhdysvalloissa. Tulevaisuuden kriisit saattavat hyvin olla finanssikriisejä. Sijoitusmaailman jättiläisiä ovat erilaiset eläkerahastot, joiden toimet näkyvät ja tuntuvat markkinoilla. Ne ja niiden valvojat, VIISAS RAHA

10 miettivät paraikaa, kuinka suuri osuus eläkevaroista on järkevää sijoittaa osakkeisiin. On- ko enää itsestään selvää, että osakkeet tarjoavat pitkän ajan kuluessa omaisuuslajeista parhaan tuoton? Taustalla vaikuttaa finanssikriisi, joka johti monissa maissa poikkeustoimiin. Esimerkiksi Suomessa työeläkevaroja hoitavien yhteisöjen vakavaraisuusvaatimuksia höllennettiin väliaikaisesti, jotta osakkeita ei olisi jouduttu myymään pakon edessä. Pysyvämpää ratkaisua etsitään paraikaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jolta odotetaan ensi vuonna ehdotusta vakavaraisuussäännösten uudistamisesta. Löyttyniemi kuitenkin uskoo historian toistavan itseään markkinoilla, vaikka kymmenen viime vuoden aikana osakkeet ja joukkolainat ovat tuottaneet suunnilleen saman verran: Minusta tämä ei ole ollut vain osakkeiden huonoutta vaan bondien hyvyyttä. Inflaatio on tullut alas ja pitkät korot ovat pudonneet kymmenestä prosentista kolmeen, minkä vuoksi bondien arvot ovat nousseet ja sijoittaja on saanut niistä hyvän tuoton. Nyt pitää kysyä, onko korkojen nousu todennäköisempää tulevina vuosina kuin niiden lasku. Löyttyniemi luottaa siihen, että talous kääntyy kasvuun ja korot nousuun, mutta muistuttaa, että myös ikävämpi vaihtoehto on mahdollinen. Voi olla, että vuosikymmenet talouskasvua etsinyt Japani saa seuraa Euroopasta. Sijoittajan pitää valmistautua sekä hyvään että huonoon skenaarioon. Osakepainon pitää olla sellainen, että myös huonomman vaihtoehdon kanssa pystyy elämään, Löyttyniemi neuvoo. Yritysten ja valtioiden menestyksen väliin ei Löyttyniemen mielestä pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä: Euroopan valtiot eivät ehkä menesty kovin hyvin, mutta yritykset voivat menestyä. Ne kykenevät hakemaan kasvun maailmalta. Pohjimmiltaan osakkeiden positiivinen tuotto-odotus perustuukin odotukseen yritysten kannattavasta kasvusta. Se edellyttää, että yritysten johto osaa käyttää yrityksen pääomia järkevästi: investoida sinne, missä on kasvua, vetäytyä sieltä missä sitä ole. Tätä perusasetelmaa finanssikriisi ei muuttanut miksikään. Ennallaan on myös oppi hajautuksen hyödyistä: sijoittaja voi vähentää salkkunsa heiluntaa, jos sijoittaa varansa useisiin arvopapereihin tai omaisuuslajeihin, joiden arvot kehittyvät ainakin jossain määrin eri tahtiin. Sijoittajan riski pienenee, jos salkussa olevien arvopapereiden keskinäinen korrelaatio on pienempi kuin yksi. Finanssikriisissä kävi kuitenkin niin kuin kriiseissä yleensä käy: markkinat, joiden keskinäinen korrelaatio on tavallisissa oloissa pieni, kehittyivätkin yhtäkkiä samaa tahtia. Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomauttaa, että maantieteellisessä hajautuksessa suomalaisten sijoittajien ajoitus on ennenkin ollut onneton: Suomalaiset instituutiot lähtivät euroalueelle juuri, kun euroalueen sisäinen korrelaatio kasvoi. Nyt nähtiin osa kaksi. Suomalaiset yksityissijoittajat lähtivät maailmalle, kun globalisoitumisen ja integroitumisen vaikutukset alkoivat näkyä todenteolla, sen vuoksi maantieteellinen hajauttaminen suojasi sijoittajia finanssikriisissä aikaisempaa huonommin. Keveimmin tappioiden kriisistä selvisivät sijoittajat, jotka olivat hajauttaneet säästönsä eri omaisuuslajeihin eli ne, joilla oli osakkeiden lisäksi salkuissaan korko- ja kiinteistösijoituksia. Tuttu mekanismi toimi: Kun osakkeiden hinnat romahtivat ja korot laskivat, joukkolainojen arvot nousivat. Yhdysvalloissa kiinteistöt sukelsivat, mutta monissa muissa maissa, esimerkiksi Suomessa, kiinteistöt pitivät pintansa vähintään kohtuullisesti. Kanttia kaivataan VIISAS RAHA

11 VIISAS RAHA Kriisin opetukset

12 Nyt monet sijoitusneuvojat kannustavat asiakkaitaan entistä laajempaan omaisuuslajihajautukseen. Yksityissijoittajille kaupataan muun muassa raaka-ainesijoituksia ja sijoituksia pääomarahastoihin. On hyvin tärkeää, että oikeasti ymmärtää, mihin sijoittaa. Hajautuksen nimissä ei missään nimessä pidä tinkiä tästä periaatteesta, Puttonen varoittaa. Luultavasti finanssikriisikin iski ilkeimmin sijoittajiin, jotka eivät täysin tienneet, mihin olivat rahansa pistäneet. Jos esimerkiksi korkorahasto oli tuottanut selvästi enemmän kuin vertailukelpoiset kilpailijat, olisi ollut hyvä selvittää miksi. Yleensä selitys on keskimääräistä korkeampi riski. Jos taas kehittyvien markkinoiden rahastoa Nyt pitää kysyä, onko korkojen lasku todennäköisempää kuin niiden nousu. kaupataan lupaavilla kasvunäkymillä ja hajautushyödyllä, jäitä on viisasta lapioida hattuun ainakin sen verran että malttaa selvittää perusasiat: Usein käy niin, että sijoittajat innostuvat esimerkiksi Kiina-rahastosta, eivätkä sen kummemmin selvitä, mihin heidän rahansa päätyvät ja millä hinnalla he rahasto-osuuksia ostavat. Meillä tehtyjen tutkimusten mukaan sijoittajien odotuksetkin ovat usein täysin epärealistisia. Rahastolta saatetaan odottaa 20 prosentin vuosituottoa täältä ikuisuuteen, sanoo Puttonen. Harva muistaa, että kasvumarkkinoille on toinenkin reitti. Se kulkee niillä operoivien länsimaisten yhtiöiden kautta. Finanssikriisi oli ankara myös niin sanotuille absoluuttisen tuoton rahastoille. Siis niille, joiden piti kaikissa markkinaolosuhteissa yltää hieman riskitöntä tuottoa parempaan tuottoon. Absoluuttisen tuoton rahastot olivat pettymys, koska niiden korrelaatio osakkeiden kanssa oli yllättävän suuri. Tässä on varmasti uudelleen ajattelun paikka sekä sijoittajien että palveluntarjoajien keskuudessa, sanoo Löyttyniemi. Ihan varmasti kuplii VIISAS RAHA

13 VIISAS RAHA V Puheenjohtajan palsta

14 Kun Viisas Raha -lehti kysyi tammikuussa 2008 yksityissijoittajia palvelevien varainhoitajien mielipidettä osakemarkkinoista, näkemykset markkinoiden suunnasta menivät ristiin. Yksi kehotti ostamaan osakkeita, toinen myymään. Sijoittajat pohtivat tuolloin, vaikuttaisiko Yhdysvaltain subprime-kriisi myös Eurooppaan. Jotkut pitivät tammikuun 2008 kurssinotkahdusta oivana ostotilaisuutena. Kukaan ei kuvitellut, että runsas puoli vuotta myöhemmin koko finanssimaailma olisi täydessä kaaoksessa. Lopulta vuodesta 2008 tuli yksi historian heikoimmista pörssivuosista. Osakemarkkinoiden alamäki jatkui aina maaliskuuhun 2009 asti. Synkän talven keskellä useimmat ammattilaiset kehottivat varovaisuuteen. Muutamaa kuukautta myöhemmin suositukset ovat muuttuneet selvästi rohkeammiksi. Ammattisijoittajat pelaavat ymmärrettävästi varman päälle. On uskaliasta neuvoa ostamaan osakkeita, kun markkinoiden pohjakosketuksesta ei ole tietoa. Nousumarkkinassa ostosuosituksen antaminen on huomattavasti helpompaa. Keväällä sijoittajat pelkäsivät niin sanottua karhumarkkinarallia pientä nousupyrähdystä laskun keskellä. Nyt kukaan ei halua jäädä kyydistä, jos talous taas elpyy. Pankkien sijoitusstrategit kehottavat lähes yhteen ääneen nostamaan osakepainoja ja laskemaan korkosijoitusten painoja. Riski ei pelota enää samalla tavoin kuin puolisen vuotta sitten. Sampo Pankin varallisuudenhoito: Osakkeissa riittää nousuvoimaa VIISAS RAHA

15 VIISAS RAHA Varaudu volatiiliin syksyyn Pohjola Private:

16 VIISAS RAHA Tulokset yllättivät Sofian Lisää osakkeita varovasti Handelsbanken varainhoito:

17 Kolumni 1930-luvun jälkeen pahin lama alkaa olla ohi. Konkursseja, työttömyyttä ja muita kärsimyksiä on vielä edessä erityisesti hitaasti lamaan joutuneilla aloilla. Rahoitusmarkkinat kuitenkin toimivat taas, pörssikurssit kohoavat ehkä liiallisella vauhdilla hyvää odottaen. Isänmaa ehkä kärsii muita enemmän, kun lamaa myötäillyt rakennemuutos vie täältä suurteollisuutta. Metalliteollisuuteenkin on alkanut tulla hintatietoisia tilauksia toteutettaviksi yritystemme halvempien maiden toimipaikoissa. Kaikesta huolimatta moni kysyy: mikä lama, näinkö helppoa se oli. Sitten edellisen laman yhteiskunnalliset päätöksentekijät ovat oppineet paljon itse asiassa vallassa ovat uudet päättäjät. On nähty kaikkien aikojen yleismaailmallinen korko- (ja seteli) elvytys. Miten siitä selvitään? Yhteiskunnan voimakas panostaminen voidaan jälkihoitaa ainakin kolmella tavalla: kurinalaisella talouspolitiikalla rahanarvo säilyttäen ja siirtämällä velkataakkaa seuraavallekin polvelle, inflatoimalla tai panemalla nykyiset säästäjät maksajiksi. Tähän saakka on käytetty vain viimeisenä mainittua keinoa. Ensimmäisestä puhutaan ja toiseen ei pääse käsiksi ilman nousukautta. Suomalaiset ovat pankkisäästäjäkansaa. Osakemarkkinoiden heilahdukset lisäävät turvallisten pankkitalletusten tekemistä. Itsekin näen, että nyt on hyvä olla käteistä odottamassa tilaisuuksia, varsinaisten sijoitusmarkkinoiden paniikkiheilahduksia. Miten tässä tilanteessa menettelevät pankkimme? Uusia asiakkaita houkutellaan erikoistarjouksilla, vanhat talletukset on pyritty eristämään lähellä nollakorkoa olevak- si lamanmaksajaluokaksi. Koska tämä on onnistunut kohtalaisen hyvin, on todistettu, etteivät markkinamme ainakaan tältä osin ole erityisen tehokkaat. Jos konsti onnistuu vielä inflaatiovaiheessakin, saatetaan nähdä 30-luvun jälkimaininkien tavoin joukko katkeria rahansa ostovoiman menettäneitä entisiä tallettajia. Työttömyys ja sen odote ovat nyt niin suuret, ettei merkittävää koronnostoa odoteta pitkään aikaan. Teollisuuden ja kaupan puolitehoisuus, vajaa kapasiteetti, pitää inflaation toistaiseksi loitolla. Oli kuitenkin odotettavissa, ettei nytkään löydy niitä poliitikkoja, jotka nostaisivat korkoa ajoissa ja tarpeeksi rahan ostovoiman säilyttämiseksi. Ei laman maksajaksi tule (taloutensa pystyssä pitävä) velallinen, vaan tallettaja. Siksi meidän tulee oppia tallettajinakin kriittisiksi ja riittävän itsekkäiksi ja viitsiviksi. VIISAS RAHA

18 SIJOITUSDEBATTI Pitääkö sijoitta Tuloksenteon keinoilta ei saa ummistaa silmiä Yhteiskuntavastuuraportit ovat arkipäivää useimmissa julkisesti listatuissa yhtiöissä. Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala kehottaa sijoittajia tutustumaan vastuuraportteihin huolellisesti: Taloudelliset tulokset eivät saa olla itseisarvo. Sijoittaja ei saisi ummistaa silmiään tuloksen teon keinoilta. Vastuullinen yritystoiminta kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tulos on ansaittu. Tavanomaisten tulosjulkistusten tavoite on pääomamarkkinoiden palveleminen. Sijoittajien tulisi katsoa myös numeroiden taakse ja analysoida yrityksen toiminnan taustoja. Tämä auttaa arvioimaan paremmin yrityksen kehitystä. Vastuuraporttien lukeminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Myös vastuun määritteleminen on joskus vaikeaa: onko esimerkiksi kustannusten karsiminen työntekijöitä irtisanomalla oikein vai ei. Kalpala myöntää, että vaikeassa taloudellisessa tilassa johdon velvollisuus on karsia yrityksen kuluja. Mutta säästötkin voi toteuttaa monella tavalla. Vastuullisuutta on tarkastella päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia: Vastuullisuus on sitä, miten herkästi irtisanomisiin turvaudutaan. Joskus irtisanomisliipaisinta käytetään hyvin herkästi sen sijaan, että panostettaisiin yrityksen pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Hyvien kestävien ratkaisujen löytyminen ei ole yksinkertaista. Kalpala kavahtaa väitettä, jonka mukaan yrityksillä ei ole moraalia. Yritykset koostuvat ihmisistä, samoin asiakkaat ja muut sidosryhmät. Vastuukysymykset ovat tärkeitä koko markkinatalousjärjestelmän toimivuuden kannalta. Lyhyen tähtäimen voiton maksimointi aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta, jos- VIISAS VIISAS RAHA RAHA

19 jan kantaa vastuuta? Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. The business of business is business, lausui Milton Friedman aikanaan. Kuuluisa amerikkalainen ekonomisti huomautti, että yritysten tehtävä on tuottaa voittoa, eikä voiton tekemistä tarvitse hävetä. Yhtä vähän sijoittajan tarvitsee hävetä sitä, että hän hakee sijoitukselleen tuottoa. Etenkään kun sijoituksen tuotto ja yrityksen vastuullisuus eivät sulje toisiaan pois. Päinvastoin, tuotto ja vastuukysymykset kulkevat käsi kädessä. Yhteiskuntavastuun hoitaminen vahvistaa yrityksen mainetta, mikä puolestaan lisää sen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana ja sijoituskohteena. Tämä vahvistaa jälleen yrityksen mainetta, tiivistää Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström. Sijoittajat hakevat markkinoilta parasta tuottoa mahdollisimman pienellä riskillä. Yksi riskitekijä on yrityksen imago. Yhteiskuntavastuun laiminlyönti voi aiheuttaa valtavia imagotappiota ja sitä kautta myös sijoitustappioita. Siksi on sijoittajienkin edun mukaista, että yrityksen suhteet muihin sidosryhmiin ovat kunnossa. Varsinkin pitkän ajan kuluessa yhteiskuntavastuunsa hyvin hoitava yhtiö todennäköisesti tarjoaa sijoittajalle paremman ja tasaisemman tuoton. On hyvä myös muistaa, että sijoittaja on vallankäyttäjä, joka voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yrityksen toimintaan, Svartström toteaa. Yhteiskuntavastuusta on tullut muotia, koska vastuukysymykset kiinnostavat kuluttajia ja asiakkaita. Vastuukysymykset nousevat esiin myös yritysten yhtiökokouksissa. Tavallisesti yhteiskuntavastuulla ymmär- VIISAS RAHA VIISAS RAHA

20 SIJOITUSDEBATTI ta kärsii koko talous. Finanssikriisi on tästä karmea esimerkki. Sijoittajat ovat perinteisesti kiinnostuneet yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä. Yritysjohto ja sijoittajat eivät voi kuitenkaan vetäytyä yhteiskunnallisesta vastuustaan vetoamalla osakeyhtiölakiin, jonka mukaan yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Kalpala kaipaa yritysjohtajiksi enemmän humanisteja rahoitusteoreetikkojen sijaan. Humanistijohtajan tapa ajatella on laaja-alaisempi. Hän myös ymmärtää, että ihmiskunnan kehitys on aina edellyttänyt yhteistyötä. Yksityiselämässäkin pärjäävät parhaiten ne, jotka ovat huomaavaisia toisia kohtaan. Sama koskee yrityksiä. Vastuullinen sijoittaminen on Kalpalan mielestä pitkäjännitteistä ja vakautta luovaa toimintaa. Yrityksen arvoista ja periaatteista on jaksettava ottaa selvää. Hän paheksuu kvartaalikapitalismia, jossa yrityksen kannustinjärjestelmät on sidottu yrityksen lyhyen ajan tulostavoitteisiin. On vastuutonta yrittää hyötyä kriiseistä ja pahentaa niitä. Näin toimivat esimerkiksi hedgerahastot velkavipua hyödyntäen ja osakkeita lyhyeksi myymällä. Kalpala huomauttaa olevansa vapaan markkinatalouden kannattaja. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota talousjärjestelmän heikkouksiin, jotta se eläisi ja kukoistaisi. Itsekkyydestä ja häikäilemättömästä voitontavoittelusta on päästävä eroon. Sijoituksissa Kalpala haluaa noudattaa kestäviä periaatteita. Hyvä sijoitus tuottaa lisäarvoa yhteisölle. Esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuus eivät Tapiolan salkkuihin kuulu. Ihmisiä voi vähän aikaa pettää ja vastuuton yritystoiminta voi ainakin lyhyen aikaa olla kannattavaa. Yhteiskuntavastuussa on kysymys siitä, ettei vapauta itseään ajattelemasta omien tekemisiensä vaikutuksesta toisiin. retään sitä, miten yritys huolehtii toimintansa sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, ja noudattaako yritys toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Svartström huomauttaa, että vastuun määritteleminen on viime kädessä henkilökohtainen asia. Jokainen sijoittaja tekee omat arvovalintansa. Yksi sijoittaja saattaa luopua omistuksestaan yhtiössä siksi, että se irtisanoo työntekijöitään. Toinen sijoittaja puolestaan katsoo samassa tilanteessa, että irtisanomiset ovat välttämättömiä muiden työpaikkojen ja yrityksen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Ulkopuolisen on vaikea mennä sanomaan, kumpi sijoittaja toimii vastuullisesti. Yleispätevää määritelmää vastuullisuudesta ei ole. Svartström ei pidä paheksuttavana tuoton tavoittelua lyhyellä tähtäimellä. Esimerkiksi kvartaaliraportointi lisää yrityksen läpinäkyvyyttä ja luottamusta, mikä on kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Toki voi olla niin, ettei sijoittaja kovin herkästi tartu yhteiskuntavastuuraporttiin, jos kyse on lyhytaikaisesta sijoittamisesta, Svartström toteaa. Mutta vastuullisesti toimivat yritykset voivat yhtä lailla olla hyviä tuoton lähteitä lyhytaikaiselle sijoittajalle. Voidaan jopa ajatella, että ne ovat matalariskisempiä, jos ne ovat hoitaneet yhteiskuntavastuunsa hyvin. Piensijoittajat eivät Svartströmin mukaan vielä ajattele yritysten vastuullisuutta kovinkaan paljon. Tuotto on edelleen tärkein sijoituskriteeri. Uskon, että tässä tullaan näkemään sama ilmiö kuin reilun kaupan tuotteissa, Svartström sanoo. Niiden myynti lisääntyy sadoilla prosenteilla vuodessa. Mutta ennen kuin suuri yleisö ryhtyy syömään reilun kaupan banaaneja, niiden täytyy olla samanhintaisia kuin muidenkin. Sama pätee sijoittamiseen. Vastuullisen yrityksen on oltava myös tuottava sijoitus. Tuotto vaikuttaa sijoituspäätöksiin yhtä vahvasti kuin hinta kuluttajien ostopäätöksiin. VIISAS RAHA

21 Tekninen analyysi eroaa perusteanalyysista kuin yö päivästä. Siinä missä perusteanalyysiin tukeutuva sijoittaja perehtyy talouden ja toimialan näkymiin ja pyrkii arvioimaan yrityksen tulevia kassavirtoja, hänen tekniseen analyysiin luottava kollegansa tutkii mennyttä kurssikehitystä sekä tilastoja, jotka kertovat miten vilkkaasti häntä kiinnostavalla osakkeella on käyty kauppaa. Ääripäiden väliin asettuvat sijoittajat, jotka pyrkivät poimimaan rusinat pullasta. He käyttävät perusteanalyysin työkaluja pohtiessaan, mille toimialoille ja mihin yrityksiin he ylipäätään haluavat sijoittaa, ja käyttävät teknistä analyysia apunaan, kun he pohtivat kaupankäynnin ajoitusta. Innokkaimmin teknisen analyysin työkaluja käyttävät kuitenkin aktiiviset kaupankävijät. Siis ne, jotka tekevät osakkeilla kauppoja päivittäin. Aktiivinen voi tietysti olla rauhallisemmassakin tempossa. Sijoittaja voi esimerkiksi yrittää hyödyntää tyypillisesti muutamia viikkoja tai kuukausia kestäviä jaksoja markkinoilla, jolloin kurssit laskevat tai nousevat voimakkaasti. Jos ajoitus osuu nappiin, sijoittaja on markkinoilla, kun kurssit pääsääntöisesti nousevat ja poistuu, kun pääsuunta kääntyy laskuun ja tienaa sijoituksillaan kadehdittavan hyvin. Hankaluus piilee tietysti siinä, että trendin kääntymisen voi todeta varmasti vasta jälkikäteen. Periaatteessa teknisen analyysin juju on yksinkertainen. Perusoletuksena on, että historia jollain lailla ennakoitavasti toistaa itseään ja että markkinoille syntyy trendejä, joiden aikana kurssit liikkuvat yleisesti samaan suuntaan. Näin ollen markkinoiden menneiden liikkeiden perusteella yritetään arvioida, mitä muut sijoittajat tekevät tulevaisuudessa. Onko syytä olettaa, että nousutrendi kääntyy laskuun vai päinvastoin? Näyttääkö kenties siltä, että kurssit polkevat paikoillaan? Teknisessä analyysissa ajatellaan myös, että kaupankäynnin volyymi eli arvopapereiden vaihdon määrä ja sen arvo vaikuttavat siihen, kuinka pysyviä hintojen muutokset ovat. Kasvava volyymi ja arvopaperin nouseva kurssi ovat usein merkkejä siitä, että rahaa virtaa arvopaperiin, sen kysyntä ylittää tarjonnan ja hintojen nousu voi jatkua. Vastaavasti kasvava volyymi yhdistettynä laskeviin kursseihin ennakoi paineita kurssilaskun jatkumiseen. Volyymin liikkuessa vastakkaiseen suuntaan hinnan kanssa, uskotaan trendikäänteen olevan lähellä. Helsingin pörssissä johtopäätösten tekemistä tosin vaikeuttaa se, että monien yhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa niukasti. Käytännössä tekninen analyysi tarkoittaa sitä, että erilaisten työkalujen avulla historiadatasta etsitään osto- ja myyntisignaaleja eli merkkejä tulevista trendikäänteistä. Niinpä analyysissä hyödynnetään yleisesti kvantitatiivisia malleja ja tilastomatematiikkaa. Alkuun pääsee kuitenkin ilman laajoja tietoja matematiikasta. Tarjolla on runsaasti yksinkertaisia analyysityökaluja. Usein käy kuitenkin niin, että signaalit ovat ristiriitaisia. Sen vuoksi teknisen analyysin käyttäjät yleensä odottavat, että yksittäinen vihje saa vahvistusta muista erityyppisistä indikaattoreista. Vihjettä pidetään yleensä sitä luotettavampana mitä useampi indikaattori osoittaa samaan suuntaan. Teknisen analyysin keskeisiin ja suosituimpiin työkaluihin kuuluvat liukuvat keskiarvot. Yksinkertaisimmillaan liukuva keskiarvo lasketaan esimerkiksi 20 tai 50 kaupantekopäivän päätöskursseista. Liuku syntyy, kun havaintoja pudotetaan vanhimmasta päästä pois ja otetaan tilalle tuoreempia havaintoja. Liukuva keskiarvo rauhoittaa kurssien lyhytaikaista sahausta, minkä ansiosta sijoittajan on helpompi tarkastella kurssikehityksen suuntaa. Mitä pidempi liukuva keskiarvo on, sitä vähemmän taustahälyä esiintyy. Lyhytaikaista näkemyksenottoa varten sijoittaja valitsee usein viiden tai 50 päivän liukuvan keskiarvon, kun taas pitkäjännitteisempi sijoittaja tekee päätöksensä usein 200 päivän liukuvan keskiarvon perusteella. Kyse on myös siitä, mitä pitää tärkeänä: haluaako antaa tuoreemmille kurssitiedoille suuremman painoarvon kuin vanhemmalle kurssitiedolle? Teknisen analyysin taitajat ovat kehittäneet lukuisia versioita liukuvista keskiarvoista. Tarjolla on eksponentiaalista, painotettua, aikasarjoitettua, volyymikorjattua, muuttuvaa ja kolmiomaista liukuvaa keskiarvoa. Yksinkertaisimmillaan liukuvia keskiarvoja tulkitaan näin: Kun osakkeen kurssikäyrä puhkaisee liukuvaa keskiarvoa kuvaavan käyrän alhaaltapäin, on saatu ostosignaali. Ostosignaali vahvistuu, jos liukuva keskiarvokin nousee ja päinvastoin. Vastaavasti myyntisignaali syntyy, kun kurssikäyrä tippuu liukuvan keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla voidaan tutkia myös osakeindeksejä ja etsiä suuntaa vaikkapa tietyn maan osakemarkkinoille. Hieman sofistikoituneemmassa menetelmässä käytetään kahta tai kolmea liukuvaa keskiarvoa. Kahden liukuvan keskiarvon tekniikassa käytetään lyhyttä ja pitkää indikaattoria trendien paljastamiseen. Pitkäaikainen sijoittaja voi käyttää esimerkiksi 50 ja 200 päivän keskiarvoja. Ostosignaali on tällöin saatu, kun 50 päivän liukuva leikkaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alhaalta päin. Myyntisignaali syntyy, kun käy päinvastoin. Kolmea liukuvaa keskiarvoa tutkittaessa ostosignaali saadaan, kun lyhin valittu liukuva keskiarvo on ylimpänä ja pisin liukuva keskiarvo alimpana. Myyntisignaali tulee, kun käyrät ovat toisin päin. Liukuvia keskiarvoja voi myös vaimentaa tai herkistää. Se tapahtuu lyhentämällä tai pidentämällä annettuja päiviä, joista keskiarvot lasketaan. Mitä lyhyempi keskiarvo, sitä herkemmin indikaattoria reagoi ja antaa osto- ja myyntisuosituksia. Usein on kuitenkin niin, että kurssit polkevat pitkiä aikoja paikoillaan. Väliin mennään hieman ylös ja sitten taas suunnilleen saman verran alaspäin. Tällaista tilannetta nimitetään sivuttaistrendiksi. Tällöin liukuvia keskiarvoja hyödyllisempää on käyttää matemaattisiin malleihin pohjautuvia oskillaattoreita, jotka mittaavat osakkeiden VIISAS RAHA

22 hinnanmuutosten nopeutta eli momentumia. Usein puhutaankin momentum-sijoittajista, jotka yrittävät haistaa markkinoiden suunnan mahdollisimman varhain. Oskillaattoreita on useita erityyppisiä ja niitä käytettäessä tutkitaan aina muutosta suhteessa keskilinjaan. Keskilinjalla tarkoitetaan valitulle os T T milj T 7 T 3 T Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Osakkeiden päivävaihto Nouseva kurssi Laskeva kurssi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Relative Strenght Index (RSI)(14) Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 50 pv/keskiarvo Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 Osakkeiden päivävaihto Nouseva kurssi Laskeva kurssi Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 Relative Strenght Index (RSI)(14) Hurjasti heiluva Outokumpu Kurssikehitys sekä 50 ja 200 päivän liukuvat keskiarvot 200 pv/keskiarvo 50 pv/keskiarvo Ristiriitainen UPM Kurssikehitys sekä 20 ja 50 päivän liukuvat keskiarvot 20 pv/keskiarvo Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 killaattorille mitattua neutraalia, pitkältä aikaväliltä laskettua keskiarvotilannetta markkinoilla. Oskillaattorin antama lukema voi kertoa voimakkaasta yliosto- tai ylimyyntitilanteesta. Yliostotilanteella tarkoitetaan sitä, että arvopaperin hinta on noussut lyhyessä ajassa rajusti. Ylimyynnillä tarkoitetaan markkinatilannetta, jossa osakkeen hinta on painunut kiivaan myynnin ansiosta niin alas, että oskillaattorit ilmoittavat mahdollisen ostohetken koittaneen. Voimakkaan epätasapainon ajatellaan ennakoivan kurssikorjausta. Trendin kääntymistä ennustaa myös tilanne, jossa osakkeen hinta ja siitä johdettu oskillaattorikäyrä divergoituvat eli liikkuvat eri suuntiin. Käytetyin oskillaattori on RSI (Relative Strength Index), joka voi saavuttaa lukuarvoja RSI mittaa osakkeen kurssikehitystä suhteessa markkinan yleisindeksiin. Käytetyimpiä tarkasteluvälejä ovat 9, 14 ja 25 päivää. RSI:lle annetaan ylä- ja alarajat, joiden perusteella päätellään onko arvopaperi ylimyydyssä tai -ostetussa tilassa. Tyypillisesti RSI:n tulkitaan olevan huipussaan, kun sen arvo ylittää 70. Näin korkean arvon ajatellaan kertovan selvästä yliostotilanteesta. Vastaavasti kun RSI alittaa 30:n, indikoi se ylimyyntiä. Perinteisesti ostosignaali syntyy, kun RSI:n arvo leikkaa annetun alarajansa alhaalta ylöspäin. Myyntisignaalina pidetään sitä, kun RSI:n arvo leikkaa yliostorajan yläpuolelta. Muita suosittuja oskillaattoreita ovat MACD (Moving Average Convergence Divergence), Momentum, ROC, stokastinen indikaattori, CCI-indikaattori ja Williams % R. Tekninen analyysi kuulostaa monin tavoin melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta. Teknisen analyysin perusoletuksia kritisoidaankin ankarasti. Akateemisten tutkimusten valtavirta osoittaa, että kurssihistorialla ei voida juurikaan ennustaa tulevaa. Osakemarkkinoilla ei siis ole muistia, vaan kurssit liikkuvat satunnaisesti. Länsimaisten osakemarkkinoiden on todettu myös toimivan suhteellisen tehokkaasti, minkä vuoksi ajoittamisella on äärimmäisen vaikeaa saavuttaa jatkuvasti ylisuuria tuottoja. Epäilijät huomauttavat myös, että teknisellä analyysilla tienaaminen on sitä vaikeampaa, mitä useampi sijoittaja käyttää samoja työkaluja ja pyrkii samoille apajille. Ajoittaminen edellyttää myös aktiivista ostamista ja myymistä, jolloin verot ja kaupankäyntikulut vähentävät sijoittajalle jäävää tuottoa. Moni onkin sitä mieltä, että teknisestä analyysistä hyötyvät eniten arvopaperivälittäjät ja analyysissa tarvittavien apuvälineiden myyjät. Totta on myös se, että markkinoilla aika ajoin syntyvät kuplat ja syvät kuopat todistavat, etteivät markkinat läheskään aina toimi tehokkaasti ja että psykologisilla tekijöillä on aika ajoin uskomattoman suurin merkitys sille, minkä arvoisina arvopapereita markkinoilla pidetään. Voi olla, että tekninen analyysi on parhaimmillaan, kun järki on markkinoilla taka-alalla. VIISAS RAHA

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2007 Disclosure Dates

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2007 Disclosure Dates Large Cap Helsinki OBS = Tarkkailulistalla / On Surveillance lis Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet* * Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual Genera Interim Reports/Summaries of Performance*

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Allokaatiomuutos Alexandria

Allokaatiomuutos Alexandria Allokaatiomuutos 3.6.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 28.5.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,12 Suomi 5,87 SEB Finlandia SEB 4,39 SEB Finland Small Cap SEB 1,48 Eurooppa

Lisätiedot

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2006 Disclosure Dates

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2006 Disclosure Dates Large Cap Helsinki OBS = Tarkkailulistalla / On Surveillance lis X = Muutokset /Changes Tilinpäätöstiedot Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet* * Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 11.8.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 8.8.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 5,03 SEB Finlandia SEB 4,17 SEB Finland Small Cap SEB 0,86 Eurooppa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( )

Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( ) Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille (24.2.2016) Facebookin uutisvirrasta osui silmiini Timo Harakan päivitys, jossa käsiteltiin pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja. Linkkinä oli Selvitys 50 pörssiyhtiöstä,

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 24.11.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 21.11.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 23,53 Suomi 5,02 SEB Finlandia SEB 5,02 Eurooppa 8,06 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist Sentimentti Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist 14.4.2011 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain lausujan omia mielipiteitä. Viittaukset

Lisätiedot

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani

Smart way to smart products. Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Etteplan Q2/2014: Kannattavuus parani Toimitusjohtaja Juha Näkki 13.8.2014 Toimintaympäristö 4-6/2014 Teknisten suunnittelupalveluiden ja teknisen dokumentoinnin ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa alkanut

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Mihin kannattaa sijoittaa voiko menneisyydestä oppia? Lippo Suominen Huhtikuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito 2 Suomalainen pitää osakesijoittamista lottoamisena Professori Vesa Puttonen, Helsingin kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj

Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj Osavuosikatsaus tammi kesäkuu Tapani Järvinen toimitusjohtaja, Outotec Oyj 2 Kannattava kasvu jatkui tammi-kesäkuussa milj. EUR Q1-/ Q1-/2006 Muutos-% Liikevaihto 438,8 320,9 + 37 Liikevoitto 37,1 14,1

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit kuukausisäästö Merkintäpalkkio n vaihto Säilytyspalkkio Päivän kurssia sovelletaan säästötili Aktia America 50 / 20 euroa 1,0 % 1,0 % 0,5 % 1,80 % 0,05 % ennen

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit kuukausisäästö Merkintäpalkkio n vaihto Säilytyspalkkio Päivän kurssia sovelletaan säästötili POP Suomi 20 / 20 euroa 1,0 % 1,0 % 0,5 % 1,80 % 0,00 % ennen klo

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Arvo osuutta Verotusarvo Verotusarvo kohden Beskattnings- Beskattnings- Värdet per värde värde andel Euro Mk 3C Alpha 72,83 433,03 Aktia Capital A /100 os.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja

Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2011 Exel Composites Oyj Vesa Korpimies, toimitusjohtaja Tammi-syyskuu 2011 lyhyesti: Markkinaolosuhteet paranivat edelleen Tammi-syyskuu 2011 Liikevaihto tammi-syyskuussa 2011

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy

Pohjola-konserni. Aamiaistilaisuus 9.5.2008 Enskilda. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy Pohjola-konserni Aamiaistilaisuus 9.5.28 Enskilda Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, Pohjola Vakuutus Oy 2 Pohjola-konserni Kasvu jatkui vahvana Kannattavuus parani asiakasliiketoiminnoissa Maksuvalmiusreservin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2009

TOIMINTAKERTOMUS 2009 Erikoissijoitusrahasto UBGlobe toimintakertomus 2009 Erikoissijoitusrahasto UBGloben arvo nousi vuoden 2009 aikana 33,2 %, kun samaan aikaan MSCI World Small Cap -indeksi nousi noin 37,8 % ja OMX Helsinki

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2015 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 29.4.2015 1 Keskeiset tapahtumat Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi hieman ja kannattavuus säilyi hyvällä tasolla Rauta- ja

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Katsaus vuoden 2015 keskeisiin teemoihin Informaation arvo kasvaa Oikea-aikaisen tiedon hyödyntäminen elintärkeää jokaisella toimialalla Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Liikevaihto 1985-2004

Liikevaihto 1985-2004 Liikevaihto 1985-24 5 4 Infrastruktuuri & ympäristö 3 Energia 2 Metsäteollisuus 1 1985 1991 1997 23 24 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 2 Liikevaihto markkina-alueittain 23 411,6 milj.

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla

Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla Selvitys 50 pörssiyhtiöstä: Osingot ennätystasolla Author : albert Erilaiset analyytikot ovat viime kuukausina ennustaneet jo usein tälle vuodelle osinkojen reipasta kasvua. Jo viime marraskuussa Danske

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät

OKO. I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Yhtiökokous 31.3.2004 I Strategia II Markkina-asema III Vuoden 2003 tärkeimpiä tapahtumia IV Taloudellinen analyysi V Osakkeen tuotto VI Näkymät Visio Asiakkaat Henkilöstö Sijoittajat Suomen vetovoimaisin

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen 29.9.2014 Inflaatio hidastuu lisää saako se EKP:n toimimaan? Tulevaa Yhdysvallat: Työmarkkinat palautuvat EKP:n osto-ohjelma kiinnostaa Euroalue: Inflaatio

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011

Tervetuloa 1 Q3 2011 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki 26.10.2011 Tervetuloa 1 Konsernijohtoryhmä uudistuu Pääjohtaja Rautakeskon toimitusjohtajaksi ja Keskon rautakaupasta vastaavaksi konsernijohtoryhmän jäseneksi on 1.11.2011 alkaen nimitetty Arja Talma 49-vuotias

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki

E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa. Juha Näkki E tteplan Q3: Tas ais ta kehitys tä epävarmassa markkinatilanteessa Juha Näkki 31.10.2012 K es keis et as iat Q3/2012 Liikevaihto kasvoi 9,5 % ja oli 28,9 (7-9/2011: 26,4) miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO

Kuukausikommentti elokuu 2015 JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM SILKKITIE -SIJOITUSRAHASTO JOM Silkkitie -sijoitusrahaston arvo oli elokuun lopussa 214,50 eli kuukauden aikana rahaston arvo laski -16,41 %. 12 kuukauden tuotto oli elokuun lopussa -15,02 % ja kuuden

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit

Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit Aktian rahastojen kulut ja merkintätilit kuukausisäästö Merkintäpalkkio n vaihto Päivän kurssia sovelletaan POP Suomi 20 / 20 euroa 1,0 % 1,0 % 0,5 % 1,80 % *) 0,00 % *) ennen klo 15:00 FI35 4055 1120

Lisätiedot

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan?

Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Kallista vai halpaa? Myynkö vielä - vai joko ostan? Hämeen Osakesäästäjät Toiminnanjohtaja, Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu yritysten tulosodotukset kasvun riskit markkinoiden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005

Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 1 Kemiran osavuosikatsaus Tammi - kesäkuu 2005 Lasse Kurkilahti, Pääjohtaja 28.7.2005 IR: Päivi Antola, paivi.antola@kemira.com, puh. 010 86 21140 Sisältö Kemiran tammi - kesäkuu Liiketoiminta-alueet tammi

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari

Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta. Pörssin avoimet ovet , Miikka Kuusi, Meklari Viputuotteet yksityissijoittajan näkökulmasta Pörssin avoimet ovet 31.8.2016, Miikka Kuusi, Meklari 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014

Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet ja 2014 Työttömyyden kehityksestä 2014 (syyskuun loppu) Vuodet 2007-2013 ja 2014 Työttömyyden kehitys vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 vertaillen 11-12-13-14 Työttömyys kehittymässä kyllä huonompaan suuntaan Tilanne

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot