Viisas Raha ,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viisas Raha 7 2009 9,50"

Transkriptio

1 Viisas Raha ,

2 TOIMITUS TOIMITTAJALTA Viisas Raha Kriisin opit Kirjoitin tähän lehteen jutun siitä, mitä sijoittaja voisi finanssikriisistä oppia. Aloitin kirjoituspöytätutkimuksella. Aika nopeasti ilmeni, että akateemisessa maailmassa on käynnissä melkoinen myrsky. Rahoitusalan ajattelua ja toimintatapoja pitkään ohjanneet teoriat näyttivät saavan kyytiä monelta taholta. Parahiksi brittimarkkinavalvojakin ehti ilmoittaa epäilevänsä, että sääntelyn purkaminen ja markkinoiden tehokkuuteen luottaminen oli paha virhe. Tämä antoi hyvän syyn jatkaa jutun työstämistä. Halusin tietää, mitä tämä kaikki yksityissijoittajalle käytännössä merkitsee? Ovatko sijoitusmarkkinoiden peruslainalaisuudet enää voimassa? Voiko nytkin odottaa, että osakkeet tuottavat pitkän ajan kuluessa omaisuuslajeista parhaiten? Näitä kyselin Valtion Eläkerahaston toimitusjohtajalta Timo Löyttyniemeltä ja Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professorilta Vesa Puttoselta. Heidän vastauksensa olivat pääosin rauhoittavia. Jonkin verran uutta auringon alla on, mutta ei sijoittajan maailma järkkynyt ole. Vaikutelma vahvistui, kun kokosin kaksikon evästykset sijoittajille huoneentauluksi. Aika tuttuja ohjeet onneksi ovat. Tässä lehdessä kerrotaan myös varainhoitajien allokaatiosuosituksista. Niitä lukiessa kannattaa muistaa ennustamisen haasteet. Vastaava selvitys tehtiin tammikuussa Silloiset vastaajat pohtivat, vaikuttaisiko Yhdysvaltain subprime-kriisi myös Eurooppaan. VIISAS RAHA

3 VIISAS RAHA

4 Pääkirjoitus Tutkija Peter Nyberg ja professori Mika Vaihekoski ovat selvittäneet Helsingin Pörssin tuottoa koko pörssin toiminta-ajalta. Tutkimus on ensimmäinen, jossa luvut on laskettu Pörssin perustamisvuodesta 1912 alkaen. Keskimääräinen vuosituotto sisältäen osakkeiden hintojen nousun sekä osinkotuoton aikavälillä on ollut 18,7 prosenttia. Tämä on kansainvälisesti vertaillen keskimääräistä parempi tuottoprosentti. Lisäksi tulos osoittaa sen, minkä jo kaikki tiesimmekin, osakesäästäminen kannattaa. Pörssisäätiön nettisivustolla nimimerkki Petteri Numminen laskee, että vuonna 1912 sijoitettu 10 euroa olisi 18 prosentin keskimääräisen vuotuisen tuoton perusteella nyt 80 miljoonaa euroa. Myönnettäköön, että 10 euroa olisi ollut vuonna 1912 melko suuri summa sijoitettavaksi, vaikka nyt pieneltä kuulostaakin. Silti tulos houkuttelee sijoittamaan pieniäkin summia lap- sille ja lapsenlapsille. Inflaatiosta puhdistettu vuosituotto olisi tutkimuksen perusteella ollut 10 prosenttia. Edelleen hyvä luku sekin. Osakkeiden tuottojen vuosiheilahtelut ovat yllättävän suuria, sekä tutkimuksen perusteella että todellisessa elämässä. Ei siis ole täysin yhdentekevää, milloin sijoituksen tekee ja milloin sen realisoi. Viime vuosina heilahtelut ovat olleet aikaisempaa äärimmäisempiä. On saavutettu uusia huippuja ja uusia pohjia. Tätä kirjoittaessa viimeisin pohja oli maaliskuussa. Kuitenkin arvopapereita omistavien kotitalouksien määrä on pysynyt vakaana ja ilmeisesti useat kotimaiset piensijoittajat ovat kevään aikana lisänneet osakeomistuksiaan. Vaikuttaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Kerrankin yksityiset ihmiset ovat onnistuneet ostamaan osakkeita markkinoiden ollessa pohjalla ja suurten instituutioiden myydessä omistuksiaan. Toivottavasti näin on. Reaalitalouden vaikeudet jatkuvat, vaikka positiivisiakin uutisia on kuultu. Sitä oikeaa veturia ei maailmantaloudelle kuitenkaan tunnu löytyvän. Valtiot toki idässä ja lännessä elvyttävät parhaansa mukaan. Pörssikurssien sanotaan ennakoivan reaalitalouden muutoksia. Kunpa osakemarkkinoilla jo orastava positiivinen vire ennakoisi hyviä uutisia muussakin taloudessa. Helsingin Pörssin kehitys kuvastaa hyvin koko maatamme. Aikanaan täysin itsenäinen Pörssi on eri vaiheiden kautta yhdistynyt osaksi kansainvälistä laajempaa kokonaisuutta. Silti oma pörssi tuntuu tärkeältä. Sen kautta pientenkin yritysten on helpompi hakea rahoitusta. Ehkä siitä tulevien listautujien joukosta löytyy niitä uusia tähtiä, jotka osaltaan jatkossakin nostavat keskimääräisen vuosituoton lähelle kahtakymmentä prosenttia. Oman Pörssimme yhtiöiden osakkeita ostaessamme meillä on myös sijoittajina kotikenttäetu hyödynnettävänä. Puhumme johdon kanssa samaa kieltä ja meillä on mahdollisuus ensimmäisinä vastaanottaa ja tulkita heiltä tulevia sanallisia ja sanattomia viestejä. Toivotan meille kaikille onnea kyseisessä tehtävässä. Viimeistään lapsenlapsenlapset iloitsevat osakeharrastuksestamme ensi vuosisadalla. VIISAS RAHA

5 Nordea Pankki Suomi Oyj Suomen parasta varallisuudenhoitoa jo viitenä vuonna peräkkäin* Tarjoamme sinulle ensiluokkaista palvelua ja otamme tarkasti huomioon yksilöllisen tilanteesi. Käytössäsi on oman varallisuudenhoitajasi ammattitaito hän tuntee tarpeesi ja tavoitteesi. Tukenaan hänellä on laaja ja monipuolinen asiantuntijaverkosto. Kun haluat saada parasta vastinetta rahoillesi, luota varallisuudenhoitosi Suomen parhaiden käsiin. Kuinka sinä voisit hyödyntää vahvan ammattitaitomme? Varaa aika tapaamiseen numerosta tai tutustu palveluihimme osoitteessa nordea.fi /privatebanking. *Lähde: Euromoney-lehden Annual Private Banking and Wealth Management -tutkimukset vuosina 2005, 2006, 2007, 2008 ja Merja Nurmi, sijoitusjohtaja, Nordea Private Banking

6 VIISAS RAHA MARKKINOILTA Vastuullisen sijoittajan vaihtoehdot

7 VIISAS RAHA Mitä vastuullisuus on? Rahan tuhatvuotiset tiet Lukemisen arvoinen

8 VIISAS RAHA

9 Ihmiset eivät voi kuvitellakaan, kuinka vähän me talouden toiminnasta lopulta ymmärrämme. Suunnilleen näin sanoi eräs eurooppalainen, nyt jo eläkkeelle jäänyt huipputason keskuspankkiiri muutama vuosi sitten. Siis hyvän aikaa ennen finanssikriisiä. Pari viikkoa sitten brittien finanssimarkkinoita valvovan vaikutusvaltaisen Financial Services Authorityn (FSA) hallituksen puheenjohtaja Adair Turner totesi uskovansa yhä vahvemmin, että länsimaiset markkinavalvojat ovat olleet hakoteillä luottaessaan markkinoiden tehokkuuteen ja siihen, että markkinoiden pitää antaa toimia mahdollisimman vapaasti. Turner saattaa olla väärässä, mutta hänen lausuntonsa ilmentää finanssikriisiä seurannutta porua. Teorioita, malleja ja toimintatapoja kyseenalaistetaan rankemmin ja laajemmin kuin pitkään aikaan. Finanssikriisi on vaikuttanut sijoittajienkin ajatteluun kautta linjan. Mutta saattaa olla, ettei muutos ole pysyvä. Voi olla, että vuoden kuluttua nykyiset uskomukset ovat osoittautuneet vääriksi, pohtii Valtion Eläkerahaston toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi. Hänen vastuullaan on 11 miljardin euron eläkevarat. Yhden pysyvän muutoksen hän kuitenkin markkinoilta löytää: Uutta on ainakin se, että finanssivarallisuuden määrä on maailmassa moninkertaistunut ja sen arvon kehitys vaikuttaa kulutukseen. Tähän asti tästä varallisuusvaikutuksesta on puhuttu lähinnä Yhdysvalloissa. Tulevaisuuden kriisit saattavat hyvin olla finanssikriisejä. Sijoitusmaailman jättiläisiä ovat erilaiset eläkerahastot, joiden toimet näkyvät ja tuntuvat markkinoilla. Ne ja niiden valvojat, VIISAS RAHA

10 miettivät paraikaa, kuinka suuri osuus eläkevaroista on järkevää sijoittaa osakkeisiin. On- ko enää itsestään selvää, että osakkeet tarjoavat pitkän ajan kuluessa omaisuuslajeista parhaan tuoton? Taustalla vaikuttaa finanssikriisi, joka johti monissa maissa poikkeustoimiin. Esimerkiksi Suomessa työeläkevaroja hoitavien yhteisöjen vakavaraisuusvaatimuksia höllennettiin väliaikaisesti, jotta osakkeita ei olisi jouduttu myymään pakon edessä. Pysyvämpää ratkaisua etsitään paraikaa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä, jolta odotetaan ensi vuonna ehdotusta vakavaraisuussäännösten uudistamisesta. Löyttyniemi kuitenkin uskoo historian toistavan itseään markkinoilla, vaikka kymmenen viime vuoden aikana osakkeet ja joukkolainat ovat tuottaneet suunnilleen saman verran: Minusta tämä ei ole ollut vain osakkeiden huonoutta vaan bondien hyvyyttä. Inflaatio on tullut alas ja pitkät korot ovat pudonneet kymmenestä prosentista kolmeen, minkä vuoksi bondien arvot ovat nousseet ja sijoittaja on saanut niistä hyvän tuoton. Nyt pitää kysyä, onko korkojen nousu todennäköisempää tulevina vuosina kuin niiden lasku. Löyttyniemi luottaa siihen, että talous kääntyy kasvuun ja korot nousuun, mutta muistuttaa, että myös ikävämpi vaihtoehto on mahdollinen. Voi olla, että vuosikymmenet talouskasvua etsinyt Japani saa seuraa Euroopasta. Sijoittajan pitää valmistautua sekä hyvään että huonoon skenaarioon. Osakepainon pitää olla sellainen, että myös huonomman vaihtoehdon kanssa pystyy elämään, Löyttyniemi neuvoo. Yritysten ja valtioiden menestyksen väliin ei Löyttyniemen mielestä pidä vetää yhtäläisyysmerkkejä: Euroopan valtiot eivät ehkä menesty kovin hyvin, mutta yritykset voivat menestyä. Ne kykenevät hakemaan kasvun maailmalta. Pohjimmiltaan osakkeiden positiivinen tuotto-odotus perustuukin odotukseen yritysten kannattavasta kasvusta. Se edellyttää, että yritysten johto osaa käyttää yrityksen pääomia järkevästi: investoida sinne, missä on kasvua, vetäytyä sieltä missä sitä ole. Tätä perusasetelmaa finanssikriisi ei muuttanut miksikään. Ennallaan on myös oppi hajautuksen hyödyistä: sijoittaja voi vähentää salkkunsa heiluntaa, jos sijoittaa varansa useisiin arvopapereihin tai omaisuuslajeihin, joiden arvot kehittyvät ainakin jossain määrin eri tahtiin. Sijoittajan riski pienenee, jos salkussa olevien arvopapereiden keskinäinen korrelaatio on pienempi kuin yksi. Finanssikriisissä kävi kuitenkin niin kuin kriiseissä yleensä käy: markkinat, joiden keskinäinen korrelaatio on tavallisissa oloissa pieni, kehittyivätkin yhtäkkiä samaa tahtia. Helsingin kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen huomauttaa, että maantieteellisessä hajautuksessa suomalaisten sijoittajien ajoitus on ennenkin ollut onneton: Suomalaiset instituutiot lähtivät euroalueelle juuri, kun euroalueen sisäinen korrelaatio kasvoi. Nyt nähtiin osa kaksi. Suomalaiset yksityissijoittajat lähtivät maailmalle, kun globalisoitumisen ja integroitumisen vaikutukset alkoivat näkyä todenteolla, sen vuoksi maantieteellinen hajauttaminen suojasi sijoittajia finanssikriisissä aikaisempaa huonommin. Keveimmin tappioiden kriisistä selvisivät sijoittajat, jotka olivat hajauttaneet säästönsä eri omaisuuslajeihin eli ne, joilla oli osakkeiden lisäksi salkuissaan korko- ja kiinteistösijoituksia. Tuttu mekanismi toimi: Kun osakkeiden hinnat romahtivat ja korot laskivat, joukkolainojen arvot nousivat. Yhdysvalloissa kiinteistöt sukelsivat, mutta monissa muissa maissa, esimerkiksi Suomessa, kiinteistöt pitivät pintansa vähintään kohtuullisesti. Kanttia kaivataan VIISAS RAHA

11 VIISAS RAHA Kriisin opetukset

12 Nyt monet sijoitusneuvojat kannustavat asiakkaitaan entistä laajempaan omaisuuslajihajautukseen. Yksityissijoittajille kaupataan muun muassa raaka-ainesijoituksia ja sijoituksia pääomarahastoihin. On hyvin tärkeää, että oikeasti ymmärtää, mihin sijoittaa. Hajautuksen nimissä ei missään nimessä pidä tinkiä tästä periaatteesta, Puttonen varoittaa. Luultavasti finanssikriisikin iski ilkeimmin sijoittajiin, jotka eivät täysin tienneet, mihin olivat rahansa pistäneet. Jos esimerkiksi korkorahasto oli tuottanut selvästi enemmän kuin vertailukelpoiset kilpailijat, olisi ollut hyvä selvittää miksi. Yleensä selitys on keskimääräistä korkeampi riski. Jos taas kehittyvien markkinoiden rahastoa Nyt pitää kysyä, onko korkojen lasku todennäköisempää kuin niiden nousu. kaupataan lupaavilla kasvunäkymillä ja hajautushyödyllä, jäitä on viisasta lapioida hattuun ainakin sen verran että malttaa selvittää perusasiat: Usein käy niin, että sijoittajat innostuvat esimerkiksi Kiina-rahastosta, eivätkä sen kummemmin selvitä, mihin heidän rahansa päätyvät ja millä hinnalla he rahasto-osuuksia ostavat. Meillä tehtyjen tutkimusten mukaan sijoittajien odotuksetkin ovat usein täysin epärealistisia. Rahastolta saatetaan odottaa 20 prosentin vuosituottoa täältä ikuisuuteen, sanoo Puttonen. Harva muistaa, että kasvumarkkinoille on toinenkin reitti. Se kulkee niillä operoivien länsimaisten yhtiöiden kautta. Finanssikriisi oli ankara myös niin sanotuille absoluuttisen tuoton rahastoille. Siis niille, joiden piti kaikissa markkinaolosuhteissa yltää hieman riskitöntä tuottoa parempaan tuottoon. Absoluuttisen tuoton rahastot olivat pettymys, koska niiden korrelaatio osakkeiden kanssa oli yllättävän suuri. Tässä on varmasti uudelleen ajattelun paikka sekä sijoittajien että palveluntarjoajien keskuudessa, sanoo Löyttyniemi. Ihan varmasti kuplii VIISAS RAHA

13 VIISAS RAHA V Puheenjohtajan palsta

14 Kun Viisas Raha -lehti kysyi tammikuussa 2008 yksityissijoittajia palvelevien varainhoitajien mielipidettä osakemarkkinoista, näkemykset markkinoiden suunnasta menivät ristiin. Yksi kehotti ostamaan osakkeita, toinen myymään. Sijoittajat pohtivat tuolloin, vaikuttaisiko Yhdysvaltain subprime-kriisi myös Eurooppaan. Jotkut pitivät tammikuun 2008 kurssinotkahdusta oivana ostotilaisuutena. Kukaan ei kuvitellut, että runsas puoli vuotta myöhemmin koko finanssimaailma olisi täydessä kaaoksessa. Lopulta vuodesta 2008 tuli yksi historian heikoimmista pörssivuosista. Osakemarkkinoiden alamäki jatkui aina maaliskuuhun 2009 asti. Synkän talven keskellä useimmat ammattilaiset kehottivat varovaisuuteen. Muutamaa kuukautta myöhemmin suositukset ovat muuttuneet selvästi rohkeammiksi. Ammattisijoittajat pelaavat ymmärrettävästi varman päälle. On uskaliasta neuvoa ostamaan osakkeita, kun markkinoiden pohjakosketuksesta ei ole tietoa. Nousumarkkinassa ostosuosituksen antaminen on huomattavasti helpompaa. Keväällä sijoittajat pelkäsivät niin sanottua karhumarkkinarallia pientä nousupyrähdystä laskun keskellä. Nyt kukaan ei halua jäädä kyydistä, jos talous taas elpyy. Pankkien sijoitusstrategit kehottavat lähes yhteen ääneen nostamaan osakepainoja ja laskemaan korkosijoitusten painoja. Riski ei pelota enää samalla tavoin kuin puolisen vuotta sitten. Sampo Pankin varallisuudenhoito: Osakkeissa riittää nousuvoimaa VIISAS RAHA

15 VIISAS RAHA Varaudu volatiiliin syksyyn Pohjola Private:

16 VIISAS RAHA Tulokset yllättivät Sofian Lisää osakkeita varovasti Handelsbanken varainhoito:

17 Kolumni 1930-luvun jälkeen pahin lama alkaa olla ohi. Konkursseja, työttömyyttä ja muita kärsimyksiä on vielä edessä erityisesti hitaasti lamaan joutuneilla aloilla. Rahoitusmarkkinat kuitenkin toimivat taas, pörssikurssit kohoavat ehkä liiallisella vauhdilla hyvää odottaen. Isänmaa ehkä kärsii muita enemmän, kun lamaa myötäillyt rakennemuutos vie täältä suurteollisuutta. Metalliteollisuuteenkin on alkanut tulla hintatietoisia tilauksia toteutettaviksi yritystemme halvempien maiden toimipaikoissa. Kaikesta huolimatta moni kysyy: mikä lama, näinkö helppoa se oli. Sitten edellisen laman yhteiskunnalliset päätöksentekijät ovat oppineet paljon itse asiassa vallassa ovat uudet päättäjät. On nähty kaikkien aikojen yleismaailmallinen korko- (ja seteli) elvytys. Miten siitä selvitään? Yhteiskunnan voimakas panostaminen voidaan jälkihoitaa ainakin kolmella tavalla: kurinalaisella talouspolitiikalla rahanarvo säilyttäen ja siirtämällä velkataakkaa seuraavallekin polvelle, inflatoimalla tai panemalla nykyiset säästäjät maksajiksi. Tähän saakka on käytetty vain viimeisenä mainittua keinoa. Ensimmäisestä puhutaan ja toiseen ei pääse käsiksi ilman nousukautta. Suomalaiset ovat pankkisäästäjäkansaa. Osakemarkkinoiden heilahdukset lisäävät turvallisten pankkitalletusten tekemistä. Itsekin näen, että nyt on hyvä olla käteistä odottamassa tilaisuuksia, varsinaisten sijoitusmarkkinoiden paniikkiheilahduksia. Miten tässä tilanteessa menettelevät pankkimme? Uusia asiakkaita houkutellaan erikoistarjouksilla, vanhat talletukset on pyritty eristämään lähellä nollakorkoa olevak- si lamanmaksajaluokaksi. Koska tämä on onnistunut kohtalaisen hyvin, on todistettu, etteivät markkinamme ainakaan tältä osin ole erityisen tehokkaat. Jos konsti onnistuu vielä inflaatiovaiheessakin, saatetaan nähdä 30-luvun jälkimaininkien tavoin joukko katkeria rahansa ostovoiman menettäneitä entisiä tallettajia. Työttömyys ja sen odote ovat nyt niin suuret, ettei merkittävää koronnostoa odoteta pitkään aikaan. Teollisuuden ja kaupan puolitehoisuus, vajaa kapasiteetti, pitää inflaation toistaiseksi loitolla. Oli kuitenkin odotettavissa, ettei nytkään löydy niitä poliitikkoja, jotka nostaisivat korkoa ajoissa ja tarpeeksi rahan ostovoiman säilyttämiseksi. Ei laman maksajaksi tule (taloutensa pystyssä pitävä) velallinen, vaan tallettaja. Siksi meidän tulee oppia tallettajinakin kriittisiksi ja riittävän itsekkäiksi ja viitsiviksi. VIISAS RAHA

18 SIJOITUSDEBATTI Pitääkö sijoitta Tuloksenteon keinoilta ei saa ummistaa silmiä Yhteiskuntavastuuraportit ovat arkipäivää useimmissa julkisesti listatuissa yhtiöissä. Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala kehottaa sijoittajia tutustumaan vastuuraportteihin huolellisesti: Taloudelliset tulokset eivät saa olla itseisarvo. Sijoittaja ei saisi ummistaa silmiään tuloksen teon keinoilta. Vastuullinen yritystoiminta kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla tulos on ansaittu. Tavanomaisten tulosjulkistusten tavoite on pääomamarkkinoiden palveleminen. Sijoittajien tulisi katsoa myös numeroiden taakse ja analysoida yrityksen toiminnan taustoja. Tämä auttaa arvioimaan paremmin yrityksen kehitystä. Vastuuraporttien lukeminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Myös vastuun määritteleminen on joskus vaikeaa: onko esimerkiksi kustannusten karsiminen työntekijöitä irtisanomalla oikein vai ei. Kalpala myöntää, että vaikeassa taloudellisessa tilassa johdon velvollisuus on karsia yrityksen kuluja. Mutta säästötkin voi toteuttaa monella tavalla. Vastuullisuutta on tarkastella päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia: Vastuullisuus on sitä, miten herkästi irtisanomisiin turvaudutaan. Joskus irtisanomisliipaisinta käytetään hyvin herkästi sen sijaan, että panostettaisiin yrityksen pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Hyvien kestävien ratkaisujen löytyminen ei ole yksinkertaista. Kalpala kavahtaa väitettä, jonka mukaan yrityksillä ei ole moraalia. Yritykset koostuvat ihmisistä, samoin asiakkaat ja muut sidosryhmät. Vastuukysymykset ovat tärkeitä koko markkinatalousjärjestelmän toimivuuden kannalta. Lyhyen tähtäimen voiton maksimointi aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta, jos- VIISAS VIISAS RAHA RAHA

19 jan kantaa vastuuta? Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. The business of business is business, lausui Milton Friedman aikanaan. Kuuluisa amerikkalainen ekonomisti huomautti, että yritysten tehtävä on tuottaa voittoa, eikä voiton tekemistä tarvitse hävetä. Yhtä vähän sijoittajan tarvitsee hävetä sitä, että hän hakee sijoitukselleen tuottoa. Etenkään kun sijoituksen tuotto ja yrityksen vastuullisuus eivät sulje toisiaan pois. Päinvastoin, tuotto ja vastuukysymykset kulkevat käsi kädessä. Yhteiskuntavastuun hoitaminen vahvistaa yrityksen mainetta, mikä puolestaan lisää sen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana ja sijoituskohteena. Tämä vahvistaa jälleen yrityksen mainetta, tiivistää Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartström. Sijoittajat hakevat markkinoilta parasta tuottoa mahdollisimman pienellä riskillä. Yksi riskitekijä on yrityksen imago. Yhteiskuntavastuun laiminlyönti voi aiheuttaa valtavia imagotappiota ja sitä kautta myös sijoitustappioita. Siksi on sijoittajienkin edun mukaista, että yrityksen suhteet muihin sidosryhmiin ovat kunnossa. Varsinkin pitkän ajan kuluessa yhteiskuntavastuunsa hyvin hoitava yhtiö todennäköisesti tarjoaa sijoittajalle paremman ja tasaisemman tuoton. On hyvä myös muistaa, että sijoittaja on vallankäyttäjä, joka voi omilla valinnoillaan vaikuttaa yrityksen toimintaan, Svartström toteaa. Yhteiskuntavastuusta on tullut muotia, koska vastuukysymykset kiinnostavat kuluttajia ja asiakkaita. Vastuukysymykset nousevat esiin myös yritysten yhtiökokouksissa. Tavallisesti yhteiskuntavastuulla ymmär- VIISAS RAHA VIISAS RAHA

20 SIJOITUSDEBATTI ta kärsii koko talous. Finanssikriisi on tästä karmea esimerkki. Sijoittajat ovat perinteisesti kiinnostuneet yrityksen taloudellisesta suorituskyvystä. Yritysjohto ja sijoittajat eivät voi kuitenkaan vetäytyä yhteiskunnallisesta vastuustaan vetoamalla osakeyhtiölakiin, jonka mukaan yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Kalpala kaipaa yritysjohtajiksi enemmän humanisteja rahoitusteoreetikkojen sijaan. Humanistijohtajan tapa ajatella on laaja-alaisempi. Hän myös ymmärtää, että ihmiskunnan kehitys on aina edellyttänyt yhteistyötä. Yksityiselämässäkin pärjäävät parhaiten ne, jotka ovat huomaavaisia toisia kohtaan. Sama koskee yrityksiä. Vastuullinen sijoittaminen on Kalpalan mielestä pitkäjännitteistä ja vakautta luovaa toimintaa. Yrityksen arvoista ja periaatteista on jaksettava ottaa selvää. Hän paheksuu kvartaalikapitalismia, jossa yrityksen kannustinjärjestelmät on sidottu yrityksen lyhyen ajan tulostavoitteisiin. On vastuutonta yrittää hyötyä kriiseistä ja pahentaa niitä. Näin toimivat esimerkiksi hedgerahastot velkavipua hyödyntäen ja osakkeita lyhyeksi myymällä. Kalpala huomauttaa olevansa vapaan markkinatalouden kannattaja. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota talousjärjestelmän heikkouksiin, jotta se eläisi ja kukoistaisi. Itsekkyydestä ja häikäilemättömästä voitontavoittelusta on päästävä eroon. Sijoituksissa Kalpala haluaa noudattaa kestäviä periaatteita. Hyvä sijoitus tuottaa lisäarvoa yhteisölle. Esimerkiksi ase- ja tupakkateollisuus eivät Tapiolan salkkuihin kuulu. Ihmisiä voi vähän aikaa pettää ja vastuuton yritystoiminta voi ainakin lyhyen aikaa olla kannattavaa. Yhteiskuntavastuussa on kysymys siitä, ettei vapauta itseään ajattelemasta omien tekemisiensä vaikutuksesta toisiin. retään sitä, miten yritys huolehtii toimintansa sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista, ja noudattaako yritys toiminnassaan hyvää hallintotapaa. Svartström huomauttaa, että vastuun määritteleminen on viime kädessä henkilökohtainen asia. Jokainen sijoittaja tekee omat arvovalintansa. Yksi sijoittaja saattaa luopua omistuksestaan yhtiössä siksi, että se irtisanoo työntekijöitään. Toinen sijoittaja puolestaan katsoo samassa tilanteessa, että irtisanomiset ovat välttämättömiä muiden työpaikkojen ja yrityksen elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Ulkopuolisen on vaikea mennä sanomaan, kumpi sijoittaja toimii vastuullisesti. Yleispätevää määritelmää vastuullisuudesta ei ole. Svartström ei pidä paheksuttavana tuoton tavoittelua lyhyellä tähtäimellä. Esimerkiksi kvartaaliraportointi lisää yrityksen läpinäkyvyyttä ja luottamusta, mikä on kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Toki voi olla niin, ettei sijoittaja kovin herkästi tartu yhteiskuntavastuuraporttiin, jos kyse on lyhytaikaisesta sijoittamisesta, Svartström toteaa. Mutta vastuullisesti toimivat yritykset voivat yhtä lailla olla hyviä tuoton lähteitä lyhytaikaiselle sijoittajalle. Voidaan jopa ajatella, että ne ovat matalariskisempiä, jos ne ovat hoitaneet yhteiskuntavastuunsa hyvin. Piensijoittajat eivät Svartströmin mukaan vielä ajattele yritysten vastuullisuutta kovinkaan paljon. Tuotto on edelleen tärkein sijoituskriteeri. Uskon, että tässä tullaan näkemään sama ilmiö kuin reilun kaupan tuotteissa, Svartström sanoo. Niiden myynti lisääntyy sadoilla prosenteilla vuodessa. Mutta ennen kuin suuri yleisö ryhtyy syömään reilun kaupan banaaneja, niiden täytyy olla samanhintaisia kuin muidenkin. Sama pätee sijoittamiseen. Vastuullisen yrityksen on oltava myös tuottava sijoitus. Tuotto vaikuttaa sijoituspäätöksiin yhtä vahvasti kuin hinta kuluttajien ostopäätöksiin. VIISAS RAHA

21 Tekninen analyysi eroaa perusteanalyysista kuin yö päivästä. Siinä missä perusteanalyysiin tukeutuva sijoittaja perehtyy talouden ja toimialan näkymiin ja pyrkii arvioimaan yrityksen tulevia kassavirtoja, hänen tekniseen analyysiin luottava kollegansa tutkii mennyttä kurssikehitystä sekä tilastoja, jotka kertovat miten vilkkaasti häntä kiinnostavalla osakkeella on käyty kauppaa. Ääripäiden väliin asettuvat sijoittajat, jotka pyrkivät poimimaan rusinat pullasta. He käyttävät perusteanalyysin työkaluja pohtiessaan, mille toimialoille ja mihin yrityksiin he ylipäätään haluavat sijoittaa, ja käyttävät teknistä analyysia apunaan, kun he pohtivat kaupankäynnin ajoitusta. Innokkaimmin teknisen analyysin työkaluja käyttävät kuitenkin aktiiviset kaupankävijät. Siis ne, jotka tekevät osakkeilla kauppoja päivittäin. Aktiivinen voi tietysti olla rauhallisemmassakin tempossa. Sijoittaja voi esimerkiksi yrittää hyödyntää tyypillisesti muutamia viikkoja tai kuukausia kestäviä jaksoja markkinoilla, jolloin kurssit laskevat tai nousevat voimakkaasti. Jos ajoitus osuu nappiin, sijoittaja on markkinoilla, kun kurssit pääsääntöisesti nousevat ja poistuu, kun pääsuunta kääntyy laskuun ja tienaa sijoituksillaan kadehdittavan hyvin. Hankaluus piilee tietysti siinä, että trendin kääntymisen voi todeta varmasti vasta jälkikäteen. Periaatteessa teknisen analyysin juju on yksinkertainen. Perusoletuksena on, että historia jollain lailla ennakoitavasti toistaa itseään ja että markkinoille syntyy trendejä, joiden aikana kurssit liikkuvat yleisesti samaan suuntaan. Näin ollen markkinoiden menneiden liikkeiden perusteella yritetään arvioida, mitä muut sijoittajat tekevät tulevaisuudessa. Onko syytä olettaa, että nousutrendi kääntyy laskuun vai päinvastoin? Näyttääkö kenties siltä, että kurssit polkevat paikoillaan? Teknisessä analyysissa ajatellaan myös, että kaupankäynnin volyymi eli arvopapereiden vaihdon määrä ja sen arvo vaikuttavat siihen, kuinka pysyviä hintojen muutokset ovat. Kasvava volyymi ja arvopaperin nouseva kurssi ovat usein merkkejä siitä, että rahaa virtaa arvopaperiin, sen kysyntä ylittää tarjonnan ja hintojen nousu voi jatkua. Vastaavasti kasvava volyymi yhdistettynä laskeviin kursseihin ennakoi paineita kurssilaskun jatkumiseen. Volyymin liikkuessa vastakkaiseen suuntaan hinnan kanssa, uskotaan trendikäänteen olevan lähellä. Helsingin pörssissä johtopäätösten tekemistä tosin vaikeuttaa se, että monien yhtiöiden osakkeilla käydään kauppaa niukasti. Käytännössä tekninen analyysi tarkoittaa sitä, että erilaisten työkalujen avulla historiadatasta etsitään osto- ja myyntisignaaleja eli merkkejä tulevista trendikäänteistä. Niinpä analyysissä hyödynnetään yleisesti kvantitatiivisia malleja ja tilastomatematiikkaa. Alkuun pääsee kuitenkin ilman laajoja tietoja matematiikasta. Tarjolla on runsaasti yksinkertaisia analyysityökaluja. Usein käy kuitenkin niin, että signaalit ovat ristiriitaisia. Sen vuoksi teknisen analyysin käyttäjät yleensä odottavat, että yksittäinen vihje saa vahvistusta muista erityyppisistä indikaattoreista. Vihjettä pidetään yleensä sitä luotettavampana mitä useampi indikaattori osoittaa samaan suuntaan. Teknisen analyysin keskeisiin ja suosituimpiin työkaluihin kuuluvat liukuvat keskiarvot. Yksinkertaisimmillaan liukuva keskiarvo lasketaan esimerkiksi 20 tai 50 kaupantekopäivän päätöskursseista. Liuku syntyy, kun havaintoja pudotetaan vanhimmasta päästä pois ja otetaan tilalle tuoreempia havaintoja. Liukuva keskiarvo rauhoittaa kurssien lyhytaikaista sahausta, minkä ansiosta sijoittajan on helpompi tarkastella kurssikehityksen suuntaa. Mitä pidempi liukuva keskiarvo on, sitä vähemmän taustahälyä esiintyy. Lyhytaikaista näkemyksenottoa varten sijoittaja valitsee usein viiden tai 50 päivän liukuvan keskiarvon, kun taas pitkäjännitteisempi sijoittaja tekee päätöksensä usein 200 päivän liukuvan keskiarvon perusteella. Kyse on myös siitä, mitä pitää tärkeänä: haluaako antaa tuoreemmille kurssitiedoille suuremman painoarvon kuin vanhemmalle kurssitiedolle? Teknisen analyysin taitajat ovat kehittäneet lukuisia versioita liukuvista keskiarvoista. Tarjolla on eksponentiaalista, painotettua, aikasarjoitettua, volyymikorjattua, muuttuvaa ja kolmiomaista liukuvaa keskiarvoa. Yksinkertaisimmillaan liukuvia keskiarvoja tulkitaan näin: Kun osakkeen kurssikäyrä puhkaisee liukuvaa keskiarvoa kuvaavan käyrän alhaaltapäin, on saatu ostosignaali. Ostosignaali vahvistuu, jos liukuva keskiarvokin nousee ja päinvastoin. Vastaavasti myyntisignaali syntyy, kun kurssikäyrä tippuu liukuvan keskiarvon alapuolelle. Tällä tavalla voidaan tutkia myös osakeindeksejä ja etsiä suuntaa vaikkapa tietyn maan osakemarkkinoille. Hieman sofistikoituneemmassa menetelmässä käytetään kahta tai kolmea liukuvaa keskiarvoa. Kahden liukuvan keskiarvon tekniikassa käytetään lyhyttä ja pitkää indikaattoria trendien paljastamiseen. Pitkäaikainen sijoittaja voi käyttää esimerkiksi 50 ja 200 päivän keskiarvoja. Ostosignaali on tällöin saatu, kun 50 päivän liukuva leikkaa 200 päivän liukuvan keskiarvon alhaalta päin. Myyntisignaali syntyy, kun käy päinvastoin. Kolmea liukuvaa keskiarvoa tutkittaessa ostosignaali saadaan, kun lyhin valittu liukuva keskiarvo on ylimpänä ja pisin liukuva keskiarvo alimpana. Myyntisignaali tulee, kun käyrät ovat toisin päin. Liukuvia keskiarvoja voi myös vaimentaa tai herkistää. Se tapahtuu lyhentämällä tai pidentämällä annettuja päiviä, joista keskiarvot lasketaan. Mitä lyhyempi keskiarvo, sitä herkemmin indikaattoria reagoi ja antaa osto- ja myyntisuosituksia. Usein on kuitenkin niin, että kurssit polkevat pitkiä aikoja paikoillaan. Väliin mennään hieman ylös ja sitten taas suunnilleen saman verran alaspäin. Tällaista tilannetta nimitetään sivuttaistrendiksi. Tällöin liukuvia keskiarvoja hyödyllisempää on käyttää matemaattisiin malleihin pohjautuvia oskillaattoreita, jotka mittaavat osakkeiden VIISAS RAHA

22 hinnanmuutosten nopeutta eli momentumia. Usein puhutaankin momentum-sijoittajista, jotka yrittävät haistaa markkinoiden suunnan mahdollisimman varhain. Oskillaattoreita on useita erityyppisiä ja niitä käytettäessä tutkitaan aina muutosta suhteessa keskilinjaan. Keskilinjalla tarkoitetaan valitulle os T T milj T 7 T 3 T Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Osakkeiden päivävaihto Nouseva kurssi Laskeva kurssi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Relative Strenght Index (RSI)(14) Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 50 pv/keskiarvo Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 Osakkeiden päivävaihto Nouseva kurssi Laskeva kurssi Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 Relative Strenght Index (RSI)(14) Hurjasti heiluva Outokumpu Kurssikehitys sekä 50 ja 200 päivän liukuvat keskiarvot 200 pv/keskiarvo 50 pv/keskiarvo Ristiriitainen UPM Kurssikehitys sekä 20 ja 50 päivän liukuvat keskiarvot 20 pv/keskiarvo Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo 2009 killaattorille mitattua neutraalia, pitkältä aikaväliltä laskettua keskiarvotilannetta markkinoilla. Oskillaattorin antama lukema voi kertoa voimakkaasta yliosto- tai ylimyyntitilanteesta. Yliostotilanteella tarkoitetaan sitä, että arvopaperin hinta on noussut lyhyessä ajassa rajusti. Ylimyynnillä tarkoitetaan markkinatilannetta, jossa osakkeen hinta on painunut kiivaan myynnin ansiosta niin alas, että oskillaattorit ilmoittavat mahdollisen ostohetken koittaneen. Voimakkaan epätasapainon ajatellaan ennakoivan kurssikorjausta. Trendin kääntymistä ennustaa myös tilanne, jossa osakkeen hinta ja siitä johdettu oskillaattorikäyrä divergoituvat eli liikkuvat eri suuntiin. Käytetyin oskillaattori on RSI (Relative Strength Index), joka voi saavuttaa lukuarvoja RSI mittaa osakkeen kurssikehitystä suhteessa markkinan yleisindeksiin. Käytetyimpiä tarkasteluvälejä ovat 9, 14 ja 25 päivää. RSI:lle annetaan ylä- ja alarajat, joiden perusteella päätellään onko arvopaperi ylimyydyssä tai -ostetussa tilassa. Tyypillisesti RSI:n tulkitaan olevan huipussaan, kun sen arvo ylittää 70. Näin korkean arvon ajatellaan kertovan selvästä yliostotilanteesta. Vastaavasti kun RSI alittaa 30:n, indikoi se ylimyyntiä. Perinteisesti ostosignaali syntyy, kun RSI:n arvo leikkaa annetun alarajansa alhaalta ylöspäin. Myyntisignaalina pidetään sitä, kun RSI:n arvo leikkaa yliostorajan yläpuolelta. Muita suosittuja oskillaattoreita ovat MACD (Moving Average Convergence Divergence), Momentum, ROC, stokastinen indikaattori, CCI-indikaattori ja Williams % R. Tekninen analyysi kuulostaa monin tavoin melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta. Teknisen analyysin perusoletuksia kritisoidaankin ankarasti. Akateemisten tutkimusten valtavirta osoittaa, että kurssihistorialla ei voida juurikaan ennustaa tulevaa. Osakemarkkinoilla ei siis ole muistia, vaan kurssit liikkuvat satunnaisesti. Länsimaisten osakemarkkinoiden on todettu myös toimivan suhteellisen tehokkaasti, minkä vuoksi ajoittamisella on äärimmäisen vaikeaa saavuttaa jatkuvasti ylisuuria tuottoja. Epäilijät huomauttavat myös, että teknisellä analyysilla tienaaminen on sitä vaikeampaa, mitä useampi sijoittaja käyttää samoja työkaluja ja pyrkii samoille apajille. Ajoittaminen edellyttää myös aktiivista ostamista ja myymistä, jolloin verot ja kaupankäyntikulut vähentävät sijoittajalle jäävää tuottoa. Moni onkin sitä mieltä, että teknisestä analyysistä hyötyvät eniten arvopaperivälittäjät ja analyysissa tarvittavien apuvälineiden myyjät. Totta on myös se, että markkinoilla aika ajoin syntyvät kuplat ja syvät kuopat todistavat, etteivät markkinat läheskään aina toimi tehokkaasti ja että psykologisilla tekijöillä on aika ajoin uskomattoman suurin merkitys sille, minkä arvoisina arvopapereita markkinoilla pidetään. Voi olla, että tekninen analyysi on parhaimmillaan, kun järki on markkinoilla taka-alalla. VIISAS RAHA

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013

Markkinakatsaus. Muuttuva maailma. Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Lähde: ThomsonReuters Taloudet piristymässä, mutta tuskaisen hitaasti 65 Teollisuuden

Lisätiedot

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja

- Kuinka erotan jyvät akanoista. Petri Kärkkäinen salkunhoitaja - Kuinka erotan jyvät akanoista Petri Kärkkäinen salkunhoitaja eq Suomiliiga eq Suomiliiga on Suomeen sijoittava osakerahasto Rahasto sijoittaa varansa suomalaisiin ja Suomessa noteerattujen yhtiöiden

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Suomi -indeksirahasto

Sijoitusrahasto Seligson & Co Suomi -indeksirahasto Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Suomi -indeksirahasto Puolivuosikatsaus 30.6.2009 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO SUOMI -INDEKSIRAHASTO Rahastotyyppi: Osakerahasto, Suomi Rekisteröimisvuosi:

Lisätiedot

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin,

ennustaminen Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ja Managerial Economics Sata ikivihreää pörssivihjettä Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sijoitusstrategiat ja suhdanteiden ennustaminen Kirjat: Miten sijoitan pörssiosakkeisiin, Sata ikivihreää pörssivihjettä ja Managerial Economics Sisällys 1 Yleistä sijoittamisesta 2 Kaupankäynnin ajoitus

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012

Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Osakemarkkinoiden näkymät Oulu 21.11.2012 Markus Sourander Nordea Investment Strategy & Advice Sijoittajilla haastava vuosituhat 2 mutta viime aikoina parempaa Lähde: ThomsonReuters 3 Osinkotuotto houkuttelee

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR

SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR Verotusarvon kohteena Verotusarvo olevien osuuksien lkm Beskattnings- ISIN-koodi Nimi Antalet andelar som värde ISIN kod Namn beskattningsvärdet gäller

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR

SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR SIJOITUSRAHASTO-OSUUDET - PLACERINGSFOND ANDELAR Verotusarvon kohteena Verotusarvo olevien osuuksien lkm Beskattnings- ISIN-koodi Nimi Antalet andelar som värde ISIN kod Namn beskattningsvärdet gäller

Lisätiedot

PROFIILI TASAPAINOINEN Salkkukatsaus

PROFIILI TASAPAINOINEN Salkkukatsaus 9/2005 6/2006 3/2007 12/2007 9/2008 6/2009 3/2010 12/2010 9/2011 6/2012 3/2013 12/2013 9/2014 6/2015 3/2016 12/2016 9/2017 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 54,8 % 50 % Korkosijoitukset 45,2

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

PROFIILI KASVU Salkkukatsaus

PROFIILI KASVU Salkkukatsaus 3/2005 12/2005 9/2006 6/2007 3/2008 12/2008 9/2009 6/2010 3/2011 12/2011 9/2012 6/2013 3/2014 12/2014 9/2015 6/2016 3/2017 12/2017 9/2018 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 80,0 % 75 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

PROFIILI TASAPAINOINEN Salkkukatsaus

PROFIILI TASAPAINOINEN Salkkukatsaus 9/2005 6/2006 3/2007 12/2007 9/2008 6/2009 3/2010 12/2010 9/2011 6/2012 3/2013 12/2013 9/2014 6/2015 3/2016 12/2016 9/2017 6/2018 PROFIILI TASAPAINOINEN OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Arvo osuutta Verotusarvo Verotusarvo kohden Beskattnings- Beskattnings- Värdet per värde värde andel Euro Mk 3C Alpha 72.83 433.03 Aktia Capital A /100 os.

Lisätiedot

NASDAQ OMX Helsinki. Julkistamisajankohdat 2009 Disclosure Dates 2009 5.10.2009. Yhtiökokous Interim Reports/Summaries of Performance**

NASDAQ OMX Helsinki. Julkistamisajankohdat 2009 Disclosure Dates 2009 5.10.2009. Yhtiökokous Interim Reports/Summaries of Performance** Tilinpäätöstiedot Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet** Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual General Interim Reports/Summaries of Performance** Affecto Oyj Small cap 7 12.2. 12 14 3.4.

Lisätiedot

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar

Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Sijoitusrahasto-osuudet Placeringsfond andelar Verotusarvon kohteena Verotusarvo olevien osuuksien lkm Beskattningsvärde Antalet andelar som Euro beskattningsvärdet gäller 3C Alpha 1 75,17 3C Gamma 1 70,92

Lisätiedot

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl.

Elina Pankkiiriliike. 5. huhtikuuta 2008. Elina Pankkiiriliike Oy, Uudenmaankatu 7, 00120 Helsinki, p. 09 6120 750, www.elinapl.fi, info@elinapl. Varainhoito Rahastot Pääomaturvatut Elina Pankkiiriliike 5. huhtikuuta 2008 Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö Elina toimii Rahoitustarkastuksen myöntämällä toimiluvalla

Lisätiedot

NASDAQ OMX Helsinki. Julkistamisajankohdat 2010 Disclosure Dates 2010 11.3.2010. Yhtiökokous Interim Reports/Summaries of Performance**

NASDAQ OMX Helsinki. Julkistamisajankohdat 2010 Disclosure Dates 2010 11.3.2010. Yhtiökokous Interim Reports/Summaries of Performance** Tilinpäätöstiedot Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet** Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual General Interim Reports/Summaries of Performance** Affecto Oyj Small cap 7 17.2. 10 12 25.3.

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki. OMX Nordic Exchange Helsinki. Julkistamisajankohdat 2008 Disclosure Dates 2008 29.10.2008

OMX Pohjoismainen Pörssi Helsinki. OMX Nordic Exchange Helsinki. Julkistamisajankohdat 2008 Disclosure Dates 2008 29.10.2008 Affecto Oyj Small cap 7 14.2. 11 14 31.3. 3 19 6.5. 32 7.8. 45 3.11. Ahlstrom Corporation Oyj Mid cap 5 1.2. 12 14 2.4. 3 17 25.4. 30 25.7. 44 28.10. x Aldata Solution Oyj Small cap 8 21.2. 13 3 19 8.5.

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014)

Sijoittajabarometri. Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 (julkaistu 6.11.2014) Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q1 2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus Q1 2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Ensimmäinen vuosineljännes oli vahva Liikevaihto kasvoi 21,5 (15,7) miljoonaan euroon eli 37,5 prosenttia verrattuna vuoden 2010

Lisätiedot

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito

Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Markkinakatsaus Jatkuvatko juhlat? Lippo Suominen Maaliskuu 2014 Nordea Varallisuudenhoito Sijoittajilla jo viiden vuoden juhlat! 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus 3 Tulokset ja talous edelleen ylämäessä

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013

Markkinakatsaus Muuttuva maailma. Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Markkinakatsaus Muuttuva maailma Lippo Suominen Päästrategi, Nordea Varallisuudenhoito Lokakuu 2013 Lehmanin romahduksesta viisi vuotta Keskuspankeilla iso rooli Taloudet piristymässä 65 Teollisuuden luottamus,

Lisätiedot

Talouden näkymät Viiden vuoden ralli takana, jatkuvatko juhlat? Toni Teppala Maaliskuu 2014

Talouden näkymät Viiden vuoden ralli takana, jatkuvatko juhlat? Toni Teppala Maaliskuu 2014 Talouden näkymät Viiden vuoden ralli takana, jatkuvatko juhlat? Toni Teppala Maaliskuu 2014 Jo viiden vuoden ralli Lähde: ThomsonReuters 2 Kriiseillä vähenevä markkinavaikutus Lähde: ThomsonReuters Talous

Lisätiedot

RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus

RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus 7/2010 1/2011 7/2011 1/2012 7/2012 1/2013 7/2013 1/2014 7/2014 1/2015 7/2015 1/2016 7/2016 1/2017 7/2017 RAHASTO MALTILLINEN OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 29,2 % 25 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj

Tammi maaliskuu 2007. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj Tammi maaliskuu 2007 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja Outotec Oyj, aiemmin Outokumpu Technology Oyj 2 Uusi nimi sama osaaminen Uusi nimi Outotec otettiin käyttöön 24.4.2007 Hyvä maine ja imago asiakkaiden

Lisätiedot

Ti 10.02. Ixonos: ylimääräinen yhtiökokous, asialistalla osakeanti ja optio-oikeudet (klo 09.00)

Ti 10.02. Ixonos: ylimääräinen yhtiökokous, asialistalla osakeanti ja optio-oikeudet (klo 09.00) Yhtiökokoukset 2015 Viikko 6/2015 To 05.02. Takoma: varsinainen yhtiökokous (klo 10.00) To 05.02. Panostaja: varsinainen yhtiökokous (klo 13.00) Viikko 7/2015 Ti 10.02. Ixonos: ylimääräinen yhtiökokous,

Lisätiedot

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2007 Disclosure Dates

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2007 Disclosure Dates Large Cap Helsinki OBS = Tarkkailulistalla / On Surveillance lis Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet* * Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual Genera Interim Reports/Summaries of Performance*

Lisätiedot

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G.

Älä tee näin x 10... Fisher nyt... Helsingin kovimmat kasvajat... Osinkoaristokraatteja New Yorkista... Kasvu ja Gordonin kaava... Burton G. Sisältö Esipuhe... Alkusanat... Benjamin Graham Osta halvalla!... Omaperäisyydellä tuottoihin... Sijoittaminen vastaan spekulaatio... Defensiivinen sijoittaja... Tarmokas sijoittaja... Suhteellisen epäsuositut

Lisätiedot

Ke 28.01. Nordea Bank: tilinpäätöstiedote 2014 (n. klo 8.00), tiedotustilaisuus (klo 10.30), puhelinkonferenssi (klo 15.30)

Ke 28.01. Nordea Bank: tilinpäätöstiedote 2014 (n. klo 8.00), tiedotustilaisuus (klo 10.30), puhelinkonferenssi (klo 15.30) Tulostiedot 2015 Viikko 4/2015 Pe 23.01. Basware: tilinpäätöstiedote 2014 (n. klo 13.00) Viikko 5/2015 Ke 28.01. Nordea Bank: tilinpäätöstiedote 2014 (n. klo 8.00), tiedotustilaisuus (klo 10.30), puhelinkonferenssi

Lisätiedot

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen

Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti. 27.9.2007 Vesa Ollikainen Syksyn 2007 sijoitusnäkymät Arvopaperilehti 27.9.2007 Vesa Ollikainen Osakkeissa jälleen parhaat tuotot 124 120 Euroopan osakkeet 116 112 108 Maailman osakkeet 104 Euro-rahamarkkina 100 Euro-valtionobligaatiot

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 12/2014 3/2015 6/2015 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 79,6 % 75 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

Pohjoismaista potkua portfolioon

Pohjoismaista potkua portfolioon Arvopaperi Sijoitusristeily 2007 Toni Teppala Equities Finland 24.3.2007 Ms Galaxy Esityksen sisältö Nordean tuki pohjoismaiseen osakekaupankäyntiin Pohjoismaisten osakemarkkinoiden näkymät Nordic 10 -suosituslista

Lisätiedot

ALLOKAATIOPALVELU KASVU SUOMI-PAINOTUKSELLA Salkkukatsaus

ALLOKAATIOPALVELU KASVU SUOMI-PAINOTUKSELLA Salkkukatsaus 9/2008 3/2009 9/2009 3/2010 9/2010 3/2011 9/2011 3/2012 9/2012 3/2013 9/2013 3/2014 9/2014 3/2015 9/2015 3/2016 9/2016 3/2017 9/2017 ALLOKAATIOPALVELU KASVU SUOMI-PAINOTUKSELLA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino

Lisätiedot

Allokaatiomuutos Alexandria

Allokaatiomuutos Alexandria Allokaatiomuutos 3.6.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 28.5.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,12 Suomi 5,87 SEB Finlandia SEB 4,39 SEB Finland Small Cap SEB 1,48 Eurooppa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018 Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -

Lisätiedot

ALLOKAATIO MALTTI MAAILMA Salkkukatsaus

ALLOKAATIO MALTTI MAAILMA Salkkukatsaus 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017 4/2017 7/2017 10/2017 1/2018 ALLOKAATIO MALTTI MAAILMA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 29,4 % 25 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010. Toimitusjohtaja Harri Takanen VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 8.4.2010 Toimitusjohtaja Harri Takanen Vuosi 2009 Scanfil Oyj Scanfil EMS Oy:n ylimääräinen yhtiökokous 30.9.2009 päätti 65 milj. euron pääoman palautuksesta emoyhtiö Scanfil Oyj:lle.

Lisätiedot

ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017 4/2017 7/2017 ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 79,2 % 75 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

ALLOKAATIOPALVELU TASAPAINOINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

ALLOKAATIOPALVELU TASAPAINOINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017 4/2017 7/2017 ALLOKAATIOPALVELU TASAPAINOINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 54,5 % 50 %

Lisätiedot

ALLOKAATIOPALVELU MALTILLINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

ALLOKAATIOPALVELU MALTILLINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017 4/2017 7/2017 10/2017 ALLOKAATIOPALVELU MALTILLINEN ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 30,5

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 24.11.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 24.11.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 21.11.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 23,53 Suomi 5,02 SEB Finlandia SEB 5,02 Eurooppa 8,06 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö

Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Vacon Oyj Kestävä kasvuyhtiö Sijoitus Invest messut 2013 Helsinki 13.-14.11.2013 Vesa Laisi, Vacon Oyj:n toimitusjohtaja Vacon 1 Huomautus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin tietoihin. Esitys sisältää

Lisätiedot

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2006 Disclosure Dates

Large Cap Helsinki. Julkistamisajankohdat 2006 Disclosure Dates Large Cap Helsinki OBS = Tarkkailulistalla / On Surveillance lis X = Muutokset /Changes Tilinpäätöstiedot Yhtiökokous Osavuosikatsaukset/Tulostiedotteet* * Ennakkotietoja Financial Vuosikertomus Annual

Lisätiedot

ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 10/2014 1/2015 4/2015 7/2015 10/2015 1/2016 4/2016 7/2016 10/2016 1/2017 4/2017 7/2017 10/2017 ALLOKAATIOPALVELU KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 75,4 % 75 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011. Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Osavuosikatsaus 1.1.- 30.6.2011 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Huhti-kesäkuu 2011 lyhyesti Vahva kasvu jatkui Liikevaihto kasvoi 23,4 (19,2) milj. euroon toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet

Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet Osakemarkkinoiden näkymät loppuvuonna parhaat suomalaiset osakkeet Rahapäivä 20.9.2007 Jukka Hemmi, johtaja Varainhoito Puh. 010 444 2573, jukka.hemmi@handelsbanken.fi Sijoittajilla mielessä: Yhdysvaltain

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 29.9.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 29.9.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 29.9.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 26.9.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 4,83 SEB Finlandia SEB 4,00 SEB Finland Small Cap SEB 0,83 Eurooppa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 22.10.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 22.10.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 22.10.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 20.10.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 4,90 SEB Finlandia SEB 4,90 Eurooppa 5,48 BGF European Fund Blackrock

Lisätiedot

INSTITUUTIO RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus

INSTITUUTIO RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 3/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 30,5 % 25 % Korkosijoitukset 69,5 % Joukkolainat

Lisätiedot

Reinforcing your business

Reinforcing your business Reinforcing your business Osavuosikatsaus tammimaaliskuu 2010 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Q1 2010 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto oli 15,7 (18,5) M ollen 15,4 % alempi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Arvopaperin Sijoittajakysely Yhteenvetoraportti, N=1827, Julkaistu: 25.2.2009. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Arvopaperin Sijoittajakysely Yhteenvetoraportti, N=1827, Julkaistu: 25.2.2009. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Arvopaperin Sijoittajakysely Yhteenvetoraportti, N=1827, Julkaistu: 25.2.2009 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Miksi sijoitat? (Valitse vaihtoehdoista se, joka parhaiten kuvaa tämänhetkisiä tavoitteitasi)

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 11.8.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 11.8.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Alexandria Cautious 8.8.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 20,00 Suomi 5,03 SEB Finlandia SEB 4,17 SEB Finland Small Cap SEB 0,86 Eurooppa

Lisätiedot

RAHASTO KASVU Salkkukatsaus

RAHASTO KASVU Salkkukatsaus 8/2010 2/2011 8/2011 2/2012 8/2012 2/2013 8/2013 2/2014 8/2014 2/2015 8/2015 2/2016 8/2016 2/2017 8/2017 2/2018 8/2018 2/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 80,1 % 75 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

RAHASTO TASAPAINOINEN Salkkukatsaus

RAHASTO TASAPAINOINEN Salkkukatsaus 8/2010 2/2011 8/2011 2/2012 8/2012 2/2013 8/2013 2/2014 8/2014 2/2015 8/2015 2/2016 8/2016 2/2017 8/2017 2/2018 8/2018 2/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 49,3 % 50 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus

RAHASTO MALTILLINEN Salkkukatsaus 7/2010 1/2011 7/2011 1/2012 7/2012 1/2013 7/2013 1/2014 7/2014 1/2015 7/2015 1/2016 7/2016 1/2017 7/2017 1/2018 7/2018 1/2019 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 24,5 % 25 % Korkosijoitukset

Lisätiedot

Talouden näkymät Vieläkö tuottoja on jäljellä? Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2014

Talouden näkymät Vieläkö tuottoja on jäljellä? Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2014 Talouden näkymät Vieläkö tuottoja on jäljellä? Toni Teppala Nordea Varallisuudenhoito Marraskuu 2014 Sijoittajan onnenpäivät Lähde: ThomsonReuters kriiseistä huolimatta! USA:n valtion toimintojen sulkeminen

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija

Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Tuottavan osinkosijoittamisen asiantuntija Osinkosijoittaminen epävarmassa Presentaation sisältö: markkinatilanteessa Dividend House lyhesti Osingon merkitys sijoittamisessa Laadukkaiden osingonmaksajien

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

DANSKE VARAINHOITO 25

DANSKE VARAINHOITO 25 DANSKE VARAINHOITO 25 KUUKAUSIKATSAUS MAALISKUU 31.3.2018 Osakemarkkinat olivat maaliskuussa laskussa kautta linjan. Puheet tuontitulleista herättivät pelkoja kauppasodasta ja siten aiheuttivat laskupaineita

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist

Sentimentti. Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist Sentimentti Hämeen osakesäästäjien kevätkokous Jarno Lönnqvist 14.4.2011 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain lausujan omia mielipiteitä. Viittaukset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Oletko Bull, Bear vai Chicken?

Oletko Bull, Bear vai Chicken? www.handelsbanken.fi/bullbear Handelsbankenin bull & Bear -sertifikaatit Oletko Bull, Bear vai Chicken? Bull Valmiina hyökkäykseen sarvet ojossa uskoen markkinan nousuun. Mikäli olet oikeassa, saat nousun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

INSTITUUTIO RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

INSTITUUTIO RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 12/2018 OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset 75,8 % 75 % Korkosijoitukset 24,2 % Joukkolainat 19,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus

RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA Salkkukatsaus 12/2014 3/2015 6/2015 9/2015 12/2015 3/2016 6/2016 9/2016 12/2016 3/2017 6/2017 9/2017 12/2017 3/2018 6/2018 9/2018 RAHASTO KASVU ILMAN SUOMI-PAINOTUSTA OMAISUUSLAJIJAKAUMA Peruspaino Osakesijoitukset

Lisätiedot

Allokaatiomuutos 10.3.2014. Alexandria

Allokaatiomuutos 10.3.2014. Alexandria Allokaatiomuutos 10.3.2014 Alexandria Alexandria Cautious Manager Fund Osakemarkkinat ylipainossa Alexandria Cautious 10.3.2014 OSAKKEET Salkunhoitaja 24,11 Suomi 7,01 Finlandia 5,40 Finland Small Cap

Lisätiedot

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä

3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä 3.4.2014 Tehokas sijoittaminen TERVETULOA! Hannu Huuskonen, perustajayrittäjä Sijoittamisen rakenteellinen murros rantautumassa myös Suomeen Sijoitustoimialan kehitystä Suomessa helppo ennustaa: innovaatiot

Lisätiedot

Vastuullinen Sijoittaminen

Vastuullinen Sijoittaminen Vastuullinen Sijoittaminen Mikko Koskela 3/2018 Agenda Mitä vastuullisuus tarkoittaa? Vastuullisuuden valintoja Ovatko trendit sijoittajalle uhkia vai mahdollisuuksia? 2 Mitä vastuullisuus on? Jostakin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

OSAVUOSIKATSAUS Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2017 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo VAHVA ENSIMMÄINEN KVARTAALI Sijoitusten markkina-arvo oli 22,4 miljardia euroa kasvua vuoden alusta lähes miljardi. Sijoitukset tuottivat

Lisätiedot

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja

Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Sijoittajatapaaminen 6.9.2011 Matti Hyytiäinen, toimitusjohtaja Keskeiset asiat 1-6/2011 Suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu jatkui. Liikevaihto jatkoi kasvuaan. Liikevoitto oli vertailukauden tasolla

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( )

Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille ( ) Kimmo Vehkalahti: Osinkoja kolmelle kurssille (24.2.2016) Facebookin uutisvirrasta osui silmiini Timo Harakan päivitys, jossa käsiteltiin pörssiyhtiöiden jakamia osinkoja. Linkkinä oli Selvitys 50 pörssiyhtiöstä,

Lisätiedot