MUsTarinda Keynes 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUsTarinda Keynes 2013"

Transkriptio

1 Mustar inda Keynes 2013

2 sisältö Päätoimittajalta 4 Keynesin käsitys hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta Teppo Eskelinen 11 Vaihtokaupasta rahatalouteen Lauri Holappa 20 Bloomsburyn Maynard Keynes Craufurd Goodwin 23 Hyvän elämän politiikka niukkojen resurssien maailmassa Paavo Järvensivu 31 Kun raha ei riitä antti majava 40 Harmaantuva maalaiskirjailija muistelee: Kestävän kehityksen silminnäkijänä HEIKKI TURUNEN 43 Väistyykö kapitalistinen realismi? Mark Fisherin haastattelu 54 Mustarinda 2013 Talouselämä Mustarinda Paljakantie Hyrynsalmi > available in English online PÄÄTOIMITTAJA Paavo Järvensivu TOIMITTAJA Antti Majava ULKOASU Pauliina Leikas KANSI Etukansi: Laura Wesamaa: 'Halko', kipsi, tempera, puu Takakansi: Alma Heikkilä: ' ', lasku, muste kankaalle, cm, 2011 JULKAISIJA Mustarinda-seura ry PAINOS kappaletta PAINO Juvenes Print, Tampere ISSN-L ISSN (print) ISSN (online)

3 Päätoimittajalta P o l i i t i k o t j a m e d i a tarjoavat epätoivoa monessa muodossa. Kulman takana odottaa milloin eläkepommi, milloin julkisen velan syöksykierre. Emme ole tarpeeksi kilpailukykyisiä, meidän on tultava tehokkaammiksi. Taustavireen tälle epätoivolle muodostaa yhä paheneva ympäristökriisi jota emme muiden ongelmien täyttäessä mielen ja palstatilan kykene oikein edes ottamaan ajattelun kohteeksi. Talouden kieli on vallannut kollektiivisen mielikuvituksen, ja talousteorian abstraktiot, kuten kilpailukyky ja talouskasvu, ovat ottaneet paikan kansakuntien ylimpinä tavoitteina. Paradoksaalisesti yhteiskunnan toiminta on samaan aikaan muuttunut yhä epätaloudellisemmaksi, jos miellämme taloudellisuuden resurssien järkeväksi käytöksi. Yhteiskuntaa ohjaavat kaksi suurta, erilleen ajautunutta tarinaa: yhtäältä on kasvatettava kulutusta ja toisaalta pienennettävä luonnonjärjestelmiin kohdistuvaa kuormitusta. Vallitseva taloudellis-poliittinen kehys ei toimi paikoin yltäkylläisessä mutta niukkeneviin resursseihin totuttelevassa maailmassa. Se avaa näkymän, joka on synkkä, kapea ja tarkentumaton. Jotta voimme edes teoriassa nähdä tulevaisuudessa jotakin tavoiteltavaa, ei vain välteltävää, yhteiskunta on kehystettävä uudestaan. Kyse ei ole silmänkääntötempusta vaan sellaisten teorioiden valinnasta, jotka kestävät sekä eletyn elämän että ympäristötieteellisten tulosten tarkastelun. John Maynard Keynes ( ) oli brittiläinen moraalifilosofi ja taloustieteilijä. Nykykatsannossa hänen tutkimuksensa oli vahvasti poikkitieteellistä. Lisäksi hän eli läheisessä suhteessa taiteisiin. Hänen näkemyksensä taloudesta ja yhteiskunnasta ovat edelleen uskottavia myös muiden kuin talouden tutkijoiden parissa, mikä kertoo onnistuneesta pyrkimyksestä perustella ja rakentaa teorioita monista eri lähtökohdista. Kun ortodoksisen taloustieteen ihminen on kaikkitietävä ja erehtymätön optimoija, Keynesin ihminen elää perustavanlaatuisessa epävarmuudessa tulevasta. Vaikka ihmisiä kuinka ahdettaisiin koneenomaisesti pääomaa kerryttävän huippusuorittajan muottiin, valtaosin ihmisyys koostuu aivan toisen- laisista aineksista. Politiikassa on otettava huomioon, että taloudellisessakin toiminnassa ihmiset ovat kulttuurisia olentoja ja nojaavat kalkyloivan järjen sijasta pikemminkin tottumuksiin ja esteettisiin arvioihin. Keynes myös kannusti valtioita luopumaan rahan ankkuroinnista kultakantaan. Lopullisesti näin tehtiin 1970-luvulla, mutta vallitseva taloudellis-poliittinen kehys ei ole ollut valmis hyväksymään tämän päätöksen ilmeisiä seurauksia. Ei nimittäin ole huomioitu, että kullan määrän asettamat rajoitukset julkisten palveluiden rahoitukselle poistuivat modernin rahan myötä. Muutoksen avaamia rahoitusmahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää. Kenties tärkeintä on silti Keynesin ja hänen työtään jatkaneiden jälkikeynesiläisten kyky nähdä talouden tuolle puolen. Kulttuuri ei ole taloutta vaan talous kulttuuria varten. Keynesin avulla on mahdollista nähdä tulevaisuudessa jotakin positiivista. Kasvukriitikoiden sanoma kasvutavoitteeseen liittyvistä valtavista ekologisista, kulttuurisista ja sosiaalisista ongelmista on koettu pääosin oikeaan osuvaksi mutta voimaltaan negatiiviseksi. Keynesiläisestä kehyksestä käsin nämä ongelmat voidaan ottaa vakavasti ja samalla muodostaa tulevaisuudenkuva, jossa markkinataloutta rajataan ja ohjataan poliittisin päätöksin ja jossa työtehtävät ja elämäntavat ovat nykyistä mielekkäämpiä ja monimuotoisempia. Pohjoisilla hyvinvointivaltioilla on vielä mahdollisuus valmistautua vähentyvän energian ja materian käytön aikakauteen, joka seuraa pari sataa vuotta kestänyttä fossiilikapitalismia. Poliittiset ristiriidat eivät tietysti katoa mihinkään, mutta ainakin voimme käydä monitahoisia keskusteluja hyvästä elämästä ja luonnon läsnäolosta sen sijaan, että uuvuttaisimme itsemme kapean ymmärryksen talousteoreettisessa käsiteverkostossa, joka vain harvoin viittaa muuhun kuin itseensä. d d d Tämän numeron avaa Teppo Eskelisen kirjoitus Keynesistä, ei taloustieteilijänä vaan filosofina ja utooppisena ajattelijana. Artikkeli luo pohjan yhteiskunnassa tapahtuvan ei-taloudellisen toiminnan hahmottamiseen. Jälkikeynesiläistä tutkimusta Mustarinda d 1

4 "El Pais Rehn julistautuu keynesiläiseksi [EU:n talouskomissaari Olli] Rehnin kääntymys ei vakuuta ekonomisteja. Euroopassa on tyypillisesti kahdenlaisia keynesiläisiä: heitä, jotka eivät ole lukeneet Keynesiä, ja heitä, jotka eivät ole ymmärtäneet mitään mitä Keynes kirjoitti. En tiedä kumpaan kategoriaan Rehn kuuluu, mutta ehdottomasti jompaan kumpaan, Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau lataa. Suomessa vahvasti edistänyt Lauri Holappa puolestaan selvittää miten keynesiläinen talousteoria kumoaa ortodoksisen talousteorian tunnetuksi tekemän talouden logiikan, johon kuuluu jatkuva tehostaminen ja kurjistaminen. Julkaisemme myös professori Craufurd Goodwinin vuonna 2009 pitämän puheen Keynesin taiteilijoiden parissa viettämän ajan vaikutuksista hänen talousteoreettiseen ajatteluunsa. Näiden artikkelien jälkeen Paavo Järvensivu tarkastelee keynesiläistä ajattelua kasvukriittisestä näkökulmasta ja esittää minkälaisia poliittisia mahdollisuuksia se tarjoaa matkalla niukkojen resurssien maailmaan. Antti Majava täydentää teoreettisesti suuntautuneita tekstejä nykyhistoriallisilla kuvauksilla huvittelukeskuksen ja mielisairaalan kehityksestä vääristyneen talouslogiikan ohjaamina. Heikki Turunen taas muistelee todistamaansa 50-luvun maalais-suomea, jota voidaan syystä kutsua esikapitalistiseksi. Vaikka aika kultainen ei koskaan palaa, voinemme ottaa tekstistä jotakin mukaan myös fossiilikapitalismin jälkeiselle ajalle. Erinomaisen Capitalist Realism -esseen vuonna 2008 kirjoittanut Mark Fisher kuvaa haastattelussa brittiyhteiskunnan kulttuurista kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana. Suomen tulevaisuutta onkin hedelmällistä pohtia nimenomaan suhteessa Britanniaan, yhteen uusliberalistisen maailmankuvan kehdoista ja paikkaan, jossa maailmantalouden virtaukset nousevat pintaan usein ensimmäisenä. Numeron päättää kesällä järjestetyn Mustarinda 2013 Talouselämä -näyttelyn esittely, joka osaltaan nivoo numeron teksti- ja kuva-aineistoa yhteen. d d d Lehteä julkaisevan Mustarinda-seuran vuosi on ollut vilkas. Perustoiminnan ovat jälleen muodostaneet kriittinen taide ja yhteiskuntatutkimus, vuosittaisen näyttelyn ja erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä taiteilijoille ja tutkijoille tarkoitetun residenssitoiminnan ylläpitäminen Mustarinda-talolla, Paljakan ikimetsän laidalla Hyrynsalmella. Vuoden aikana talon energiajärjestelmä on suunniteltu uusiksi: tavoitteena on muokata siitä omavarainen ja saasteeton. Samalla uudistetaan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä käytäntöjä talossa ja sitä ympäröivässä yhteisössä. Kesän aikana käynnistyi lisäksi HIAP:n (Helsinki International Artist-in-Residence Program) organisoima, EU-rahoitteinen Frontiers in Retreat -projekti, jossa ekologisia kysymyksiä käsitellään nykytaiteen keinoin. Viisivuotisen projektin aikana kansain - väliset taiteilijat työskentelevät valituissa residensseissä ympäri Eurooppaa. Suomessa residenssiverkostoon kuuluu HIAP:n lisäksi Mustarinda. Mustarinda kutsuttiin myös kehittämään ihmisen ja luonnon välisten syy seuraussuhteiden teemaa ensi vuoden Helsinki Photography Biennial -tapahtumaan. Rakennamme biennaaliin näyttelyosion, joka tarkastelee luonto suhteidemme kehittymistä valo kuvien kautta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama kolmivuotinen Kriittinen taide kriittisessä tilassa -projekti, joka on mahdollistanut myös tämän julkaisun tekemisen, jatkuu suunnitelmien mukaisesti. 2 d Mustarinda

5 Duncan Grant ja John Maynard Keynes, (1900-luku), kuva: englantilainen valokuvaaja, yksityinen kokoelma, The Bridgeman Art Library Mustarinda d 3

6 Keynesin k äsit ys h yvästä elämästä ja yhteiskunnasta Teppo Eskelinen Yh t e i s k u n n a l l i n e n a j a t t e l u on aina pohjimmiltaan päämäärään tai ihanteeseen pyrkivää, mutta taloudelliseen ajatteluun harvoin liitetään ajatusta talouden uto piois ta. Tämä on erikoista ja kertoo itsessään nykytalous tieteen ongelmallisuudesta. Kun taloustieteen lähtökohta on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, eikö taloustieteen ydinkysymyksiä ole esimerkiksi, minkälaisen maailman haluaisimme nähdä sadan vuoden päästä? Tai minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilaan talouden toiminta lupaa ja uhkaa saattaa meidät? Ja mikä on tarkalleen se hyvä, mihin taloudella pyritään? Kyse on kuitenkin vain viimeaikaisen, uusklassisen ajattelun hallitseman taloustieteen henkisestä tilasta. Taloustieteen pitkässä historiassa on ollut itsestäänselvyys ajatella taloutta välineenä tärkeämpien inhimillisten ja kulttuuristen päämäärien tavoitteluun. Taloudella on sopiva paikkansa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Kukaan taloustieteen perustajista ei ollut taloustieteilijä nykykriteereillä. Esimerkiksi Adam Smith oli moraalifilosofian professori, jonka teksteistä on hyvin valikoiden poimittu markkinatalousajattelun kanonisiksi käsityksiksi muuttuneita fraaseja. Keynes, moraalifilosofi John Maynard Keynesin kirjoitusten lukeminen ei ole kiinnostavaa ainoastaan siksi, että hän oli 1900-luvun merkittävin taloustieteilijä. Se on kiinnostavaa myös siksi, että Keynes oli kenties viimeinen suuri ajattelija taloustieteen pitkässä traditiossa, jossa talous sijoitettiin sille kuuluvalle yhteiskunnalliselle paikalleen: välineelliseksi opiksi eräistä hyvään elämään pyrkimisen keinoista. Keynes opiskeli filosofiaa Cambridgessä, erityisesti G. E. Mooren opissa, ja sai runsaasti vaikutteita esimerkiksi James Millin ajattelusta. Hänelle vaikuttaa olleen suorastaan itsestään selvää, että taloustiede ja moraali- filosofia etsivät vastauksia samanlaisiin kysymyksiin, eikä ensimmäistä ole mielekästä ajatella irrallaan jälkimmäisestä. Paljon puhuttua Keynesin paluuta tulee ymmärtää tästä näkökulmasta. Mitä tarkoittaa, että Keynesin ajatukset saavat jälleen jalansijaa uusklassisen taloustieteen kustannuksella? Keynesin tekstejä on usein luettu ainoastaan teoriana järkevästä talouspolitiikasta. Useimmiten keynesiläisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan kysymyksiä siitä, miten hallitaan kokonaiskysyntää, miten luodaan täystyöllisyys ja suhteellisen vakaat rahoitusmarkkinat, ja miten huolehditaan makrotaloudellisesta tasapainosta. Näissä asioissa keynesiläisyydestä kiinni pitäminen olisikin säästänyt ihmiskunnan monelta ongelmalta. Keynesin paluu tarkoittaa kuitenkin myös jonkinlaista merkityksen paluuta, sellaisten kysymysten kysymisen uudelleen opettelua, kuten miten talous tukee hyvää elämää? Talous ei ole vain transaktioiden joukko, vaan talousinstituutioiden toimintaa ylläpidetään ja ohjataan jostakin syystä ja joidenkin periaatteiden ja ihanteiden nojalla. Klassikkoajattelijoiden teksteistä pyritään aina löytämään jonkinlainen aikaa kestävä ydin, jolla on relevanssia ja sovellettavuutta nykykeskusteluihin. Loput unohdetaan aikansa tuotteina. Taloustieteen itseymmär - ryksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi Keynesin teorian ytimeksi on tulkittu teorian tiukasti taloustieteellinen osuus. Tämä ei kuitenkaan sovellu erityisen hyvin Keynesin oman ajatusmaailman kuvaamiseen. On tarpeetonta siivota Keynesin ajatuksista pois normatiivista ja utooppista osuutta. Keynes viittasi usein teksteissään merkitykselliseen tai päämäärähakuiseen (purposeful) ajatteluun. Hän kuvasi merkityksellistä ajattelua näin: Merkityksellisesti ajatteleva ihminen ei rakasta niinkään kissaansa, vaan kissansa pentuja; eikä oikeastaan 4 d Mustarinda

7 pentujakaan, vaan näiden pentujen pentuja, ja näin eteenpäin kunnes on tavoitettu kissan olemus. Tämä on helppo ymmärtää analo giak si talouden ja hyvän elämän suhteista. Samassa esseessä Keynes kirjoittaa rahasta näin: Rakkaus rahaa kohtaan omaisuutena erotettuna rahasta välineenä elämän todellisuudesta nauttimiseksi tunnistetaan [tulevaisuudessa] siksi mitä se on, jokseenkin vastenmieliseksi häiriöksi. Taloudelliselle toiminnalle ja talouden ohjaukselle on siis oltava syy. Syy on yksinkertainen: halu elää hyvää elämää. Keynesin maailma Millaisesta maailmasta Keynes haaveili? Voidaan huomata, että Keynesin näkemystä toivottavankaltaisesta maailmasta määritti jonkinlainen antiglobalistinen katsomus. Hän piti ihanteellisena sellaista maailmantaloutta, jossa pienet poliittis-taloudelliset yksiköt toimisivat verkostona. Ennen kaikkea tällaisten yksiköiden ja alueiden tulisi säilyttää omaleimainen identiteettinsä. Keynesin nihkeys kansain välisten taloudellisten suhteiden syventämistä kohtaan näytti kumpuavan tämänkaltaisesta visioista. Hän ei kannattanut esimerkiksi ulkomaan kaupan kiihdyttämistä ja kaupallisten riippuvuussuhteiden syventämistä ehdoitta tai minkäänlaisena itseisarvoisena tavoitteena. Kansainväliseen lainaamiseen hän suhtautui kielteisesti. Keynes selvästi olisi vastustanut jyrkästi sellaisia kansainvälisten keskinäisriippuvuuksien muotoja, jotka johtavat jonkin valtakeskuksen monokulttuurin leviämiseen. Identiteettien rikkaus ja omaleimaisuus oli eräs pohjimmaisista moraalisista syistä, miksi Keynes halusi puuttua makrotaloudellisiin epätasapainoihin. Toki deflaatioriski ja ylisäästäminen kolikon kääntöpuolina johtavat monenlaisiin talou dellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Maailmanlaajuisena visiona tasapainotettu maailman talous kuitenkin myös antaisi olla kuka on, kun yhteistyö ei johtaisi ongelmallisiin epätasapainoihin ja riippuvuussuhteisiin. Keynes oli aikansa lapsi siinä mielessä, että kysymys kansainvälisestä vakaudesta oli hyvin vakava: sota tai sodan uhka olivat Euroopan yllä jatkuvasti. On olennaista, että hän näki juuri makrotaloudellisesti tasapainoisen ja vähempiin kansainvälisiin pääomaliikkeisiin perustuvan maailmantalouden olevan vakautta ja tasapainoa tuottavaa politiikkaa. Nykyään useimmat valtavirtaiset ajattelijat perustelevat rauhalla juuri markkinaliberalismia. Finanssikriisien ja kiihtyvien resurssisotien olo suhteissa asiaa joudutaan pohtimaan uudestaan. Ehkä omaleimaisemmat ja kevyemmin rahataloudellisesti integroituneet kansantaloudet olisivat sittenkin tuottaneet vakaamman maailman ainakin jos niiden välisistä makrotasapainoista olisi pidetty huolta. Tällainen globaali talousjärjestely saattaa toki olla tulevaisuudessa välttämätön; se ei kuitenkaan synny helposti, koska talousintegraation purkaminen on aina paljon vaikeampaa kuin integraation luominen. Samankaltainen autenttisuuden ihanne taloutta ohjaavana periaatteena näkyy Keynesin kirjoituksissa laajemminkin. Keynes kirjoitti, että halusi asioida kaupassa, joka oli todellinen kauppa eikä kertotaulun ilmentymä. Tämä tarkoitti että ta lou dellisten toimijoiden tulisi olla ihmisiä kohtaavia, lähellä olevia ja jossakin mielessä aitoja. Jos ne muuttuisivat pelkiksi hallinnollisiksi ja puhtaasti talousrationaalisiksi järjestelmiksi, talous olisi huonolla tiellä. Se ei enää tuottaisi sellaista elämän kokemusta, mitä sen pitäisi tuottaa. Keynesin näkökulmasta siis nykymaailman talous on mennyt todella epätoivottavaan suuntaan: organisaatioiden tehostaminen, ulkoistaminen ja yhdenmukaistava macdonaldisaatio ovat ilmiöitä, joita Keynes olisi varmasti pitänyt vastenmielisenä. Se, mikä erottaa kaupan kertotaulusta, on muuttunut pelkäksi kustannuseräksi. Rakkaus rahaan Keynesin utopian dynamiikkaa hallitsee eräs perusristiriita. Tämä on ristiriita vaurastumisen merkityksen ja rahafetissin välillä. Toisaalta Keynes uskoi, että taloudellisen tuottavuuden kehitys auttaisi ihmiskuntaa nousemaan ikuisesta vit sauk sestaan, köyhyydestä. Toisaalta taloudellisen tuottavuuden kehitys kärjistäisi rahatalouden moraalisesti vahingollisia piirteitä, joista keskeisin on rakkaus rahaan. Rakkaus rahaan oli Keynesin mukaan piirre, jota on tavattu kaikissa talousjärjestelmissä joissa ylipäänsä käytettiin rahaa, mutta kapitalismi kärjisti sitä. Kapitalismi on rahan luomiseen perustuva järjestelmä; jo kapitalismin ymmärtäminen edellytti sitä oivallusta, että kyse ei ollut tuotannon muodosta vaan rahajärjestelmästä. Rakkaus rahaan merkitsi tilaa, jossa ihminen oli menettänyt ymmärryksensä rahasta välineenä ja tehnyt siitä itseisarvoisen asian. Rahan tehtävänä on tulla käytetyksi (väline), ei varastoiduksi (fetissi). (Keynes ei tosin itse käyttänyt rahafetissin käsitettä.) Tässä Keynes tuli varsin lähelle nuorta Marxia. Esimerkiksi Juutalaiskysymyksestä-esseessä Marx käsitteli varsin samansävyisesti rahan palvontaa moraalisena ongelmana. Hyvä uutinen kuitenkin oli, että rakkautta rahaan voitiin jossakin määrin rajoittaa hallitsemalla ja ohjaamalla taloudellista järjestelmää. Järjestelmän hallinta oli sikälikin välttämätöntä, että dynamiikkansa rahan luomiseen eikä tuotantoon perustava kapitalismi myös häiritsi ihmisten käsitystä siitä, kuinka paljon on tarpeeksi. Uhkakuvana oli, että tämä vaurautta (ja sikäli potentiaalisesti myös hyvinvointia) luova järjestelmä sairastut taisi ihmiset niin pahaan rahafetissiin, että nämä eivät ymmärtäisi saavuttaneensa sitä pistettä, jossa heillä olisi tarpeeksi materiaalisia hyviä ja he voisivat luopua Mustarinda d 5

8 Brussels Pulp: Talouskomissaari, 3D-tulosteet kipsistä, Mustarinda 2013 Talouselämä, kuva: Emmy Maruta 6 d Mustarinda

9 "Helsingin Sanomat Rehn tyrmää saamansa torakka-arvostelun Minulle on jäänyt epäselväksi, mistä ihmeestä nuo elvytysrahat olisivat tulleet. kilpailusta ja ahneudesta ja keskittyä hyvään elämään. Näin kapitalismi ei tuottaisi sitä hyötyä ihmiselämälle, minkä se voisi tuottaa. Tärkeää kapitalismin hallinnassa olisikin se, että kapitalismi pidetään mahdollisimman pitkälti tavaroita tuottavana järjestelmänä, mitä, kuten todettua, se ei automaattisesti luonteeltaan ole. Vauraus ja sen oikea käyttö Rahafetissi ei kuitenkaan ole ainoa pseudomoraali, josta ihmiset kärsivät. Toinen pseudomoraalin muoto on köyhyydestä johtuva omaneduntavoittelu. Tämä on Keynesin mukaan toistaiseksi estänyt ihmiselämän hyveiden nousemisen niille kuuluvaan rooliin. Riittävä vaurastuminen on hyvän elämän kannalta välttämätöntä. Esseessään Economic possibilities for our grandchildren Keynes katsoi talouden tulevaisuutta sadan vuoden päähän. (Tyylilaji itsessään on kiinnostava; taloustieteilijöillä on hyvin harvoin tapana pohtia sadan vuoden päästä tapahtuvia asioita). Keynes katsoi, että on nähtävissä aika, jolloin ihmiskunta on riittävän vauras nauttiakseen elämästä ilman taloudellista raadannan pakkoa, joka on ollut ihmisten osa koko historian ajan: Ihmiskunta on ratkaisemassa taloudellisen ongelman. Kun ihmiset ratkaisevat taloudellisen ongelman, he vapautuvat raadannasta. Tällöin ihmiset voivat työnteon sijaan keskittyä asioihin, jotka ovat aidosti merkityksellisiä. Vanhana yläluokkaisena brittinä Keynes itse katsoi, että todella merkityksellisiä asioita ovat maanviljelys ja taide, mutta tietysti ihmiset voivat antaa elämälle omia merkityksiään. Tässä Keynes osoitti kuuluvansa pitkään länsimaisen historian ajattelun traditioon, jossa ihmisyhteisöjen ajatellaan kehittyvän evolutiivista reittiä. Taustalla on hobbesilainen ajatus siitä, että ihmiskunta on alkuperäisessä tilassaan sotaisessa luonnontilassa, ja rikastumalla pystyy pikku hiljaa sivistyneempään yhteiseloon. Keynesille oli vielä luontevaa nähdä valoa talouden tunnelin päässä: kapitalismin lopussa koittaisi todellisen moraalin tila. Ihmiskunta voisi hylätä köyhyyden ja kapitalismin tuottamat pseudomoraalit, joiden vuoksi jotkut Mustarinda d 7

10 ihmisten inhottavimmista piirteistä on nostettu korkeimpien hyveiden asemaan. Näillä piirteillä Keynes tarkoittaa erityisesti ahneutta. Kapitalismia tarvittaisiin köyhyyden ylittämiseen, mutta sen tulisi olla tarkoin hallittua. Jo nyt osa ihmisistä on valmiimpia elämään tässä uudes sa yhteiskunnassa. Rahamotiivin keskeisyys hidastaa riittävän vauraan elämän saavuttamista. Olisi tarpeellista kehittää ymmärrystä elämästä ja siitä nauttimisesta, jotta nämä elämisen taidot eivät katoaisi pseudomoraalin alle. Ne ihmiset, jotka voivat pitää hengissä ja jalostaa täyteen muotoonsa elämän taiteen, myymättä itseään elämän edellytyksille, ovat niitä jotka kykenevät nauttimaan runsaudesta silloin kun sen aika tulee. Lopuksi Näitä ajatuksia yhdistävä ydinkäsite Keynesillä oli tasapainoinen talous. Tämä tarkoitti taloutta, jossa paitsi vallitsee täystyöllisyys, on myös varaa tärkeisiin asioihin. Keynes halusi nähdä yhteiskunnan, jossa rahan merkitys on järkevässä suhteessa muihin asioihin. Esimerkiksi jos jollain yhteiskunnalla ei ollut varaa omaan maanviljelykseen, ei sillä ollut varaa elää. Moraaliset ongelmat uhkaavat Keynesin mukaan ihmisiä kahdelta suunnalta. Toisaalta ihmiset eivät voisi tehdä hyviä tekoja äärimmäisen köyhyyden tilassa, ja kärsivät siksi pseudomoraalista joka johtuu kilpailun ja ahneuden pakosta puutteen vallitessa. Toisaalta vaurastumisen välineet tuottivat rahafetissin pseudomoraalina. Ihmiskunnan tehtävä olisi hallita kapitalisminimistä moraalisia paheita ja vaurautta tuottavaa rahantekojärjestelmää, jotta se voisi johdattaa ihmiskunnan tilaan, jossa riittävä vauraus mahdollistaisi hyvän elämän ja lopulta aidon moraalin. Järjestelmän hallinta, huolellinen ja järkevä talouspolitiikka, olisi välttämätöntä tämän päämäärän saavuttamiseksi. Keynesin taloustieteelliset teoriat muodostavat tänäkin päivänä pohjan edistykselliselle talousajattelulle. Niiden lukeminen on kuitenkin kiinnostavinta, kun ne luetaan kokonaisen maailmankatsomuksen kontekstissa. Tämän maailmankatsomuksen olennainen osa on moraalikäsitys, joka lähtee tietynlaisesta autenttisuuden arvosta, elämän taidon nostamisesta keskiöön, ja talouden katsomisesta välineenä utooppisten yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseksi. << Kirjallisuutta Ac h t e r h u i s, Ha n s (2000) Scarcity and sustainability. Teoksessa Wo l f g a n g Sa c h s (toim.) Planet dialectics. Zed books, Lontoo. (Keynesin utopiasta köyhyydestä nousemisesta.) K e y n e s, Jo h n Me y n a r d (2010 [1931]) Essays in persuasion. Palgrave MacMillan, Lontoo. (Sisältää Keynesin keskeisiä pohdiskelevia esseitä, eritoten esseen Economic possibilities for our grandchildren.) (1970 [1936]) The general theory of employment, interest and money. MacMillan, Lontoo. Sk i d e l s k y, Ro b e r t (2009) Keynes. Return of the master. Allen Lane, Lontoo. (Hyvä tiivis elämäkerta ja esitys Keynesin relevanssista tänä päivänä, paljon asiaa Keynesin moraalikäsityksistä.) Sk i d e l s k y, Ro b e r t & Sk i d e l s k y, Ed w a r d (2012) How much is enough? The love of money and the case for the good life. Other press, New York. (Keynesin elämäkerturin pohdintaa talouden rajoista.) M a r x, Ka r l (1978 [1843]) Juutalaiskysymyksestä. Teoksessa M a r x & En g e l s. Valitut teokset, osa 1. Edistys, Moskova. (Marx rahafetissistä.) Sm i t h, Ad a m (1995 [1776]) An inquiry into the nature and causes of the wealth of nations. William Pickering, Lontoo. (Smithin klassikkoteos.) Se n, Am a r t y a (1991) On ethics and economics. Wiley-Blackwell, Lontoo. (Hyvä nykyteksti taloustieteen eri itseymmärryksen mahdollisuuksista.) 8 d Mustarinda

11 Brussels Pulp: Talouskomissaari, yläkuva: Emmy Maruta, alakuva: Michaela Casková K eynesin vallankumous: Mustarinda d 9

12 10 d Mustarinda

13 vaihtok aupasta r ahatalouteen Lauri Holappa Olemme tottuneet ajattelemaan, että yhteiskunnan taloudellinen menestys edellyttää markkinalogiikan jatkuvaa syventämistä ja tiukkaa talouskuria julkisella sektorilla. Tämä on kuitenkin vain uusklassisen talousteorian mukainen tulkinta talouden toiminnasta. John Maynard Keynesin tuotannon rahateoria tarjoaa systemaattisen, uskottavan ja inhimillisen vaihtoehdon talousortodoksialle. Keynesin mukaan jatkuvasta säästö- ja leikkauspolitiikasta on taloudellekin pelkkää haittaa. V i i m e i s t ä ä n 1980-luvulta lähtien kaikkialla länsimaissa on yleistynyt käsitys, jonka mukaan yhteiskuntaa kehitetään vain talouden ehdoilla. Harva miettii sen kummemmin, mikä tämä talous oikeastaan on ja miksi yhteiskunta polvistuu sen edessä. Sen sijaan taloudesta tulevista vaatimuksista ja talouden logiikasta ihmisillä on usein paljon selkeämpi näkemys. Suomeen nykyisenkaltainen talouden logiikka rantautui lopullisesti laman jälkeen 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen talouspolitiikkaa ohjaavaksi periaatteeksi on noussut budjetin tasapainottaminen keskipitkällä aikavälillä. Julkinen keskustelu talouspolitiikasta on pyörinyt jatkuvasti menoleikkausten ja veronkorotusten ympärillä. Kansainvälisen verokilpailun kontekstissa tämä on tarkoittanut luopumista kunnianhimoisista julkisista hankkeista ja kehityssuunnitelmista. Toisinaan puhe hyvinvointivaltion rapautumisesta saattaa olla hiukan liioittelevaa, sillä useimmissa tulonsiirroissa tai palveluissa ei ole tapahtunut radikaalia heikentymistä esimerkiksi 1980-luvun alkuun verrattuna. Talouden logiikka ei välttämättä kovin nopeasti tuhoakaan hyvinvointivaltion vakiintuneita instituutioita, mutta se synkistää tulevaisuuden näkymiä sekä tappaa keskustelun julkisen ja markkinoista vapaan tilan laajentamisesta ja 70-luvuilla hyvinvointivaltio oli vasta rakennusvaiheessaan, ja monet palvelut toimivat huonommin ja tulonsiirrot olivat pienempiä kuin nykyään. Siitä huolimatta tuolloin nuoruuttaan eläneillä sukupolvilla oli syytä optimismiin: hyvinvointivaltio kehittyi jatkuvasti, elintaso parani ja valtio huolehti aktiivisella talouspolitiikallaan siitä, että hyviä työpaikkoja riitti kaikille. Nyt tuo optimismi on kadonnut. Julkisuudessa saarnataan toistuvasti vaikeista valinnoista, vastuullisesta talouspolitiikasta sekä tehokkuudesta ja rationalisoinneista. Todellinen hyvinvointivaltion kriisi ei liity kään kelvolliseen nykyhetkeen, vaan lohduttomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen jossa utopiat entistä tasa- Viereisellä sivulla: Plootu (4 taaleria 1721), nykyaikainen sirukortti, suolapussi, Suomen Pankin rahamuseon näyttelystä. Kuva: Alma Heikkilä Mustarinda d 11

14 " Tukholman kuninkaallinen rahamuseo Mitä raha on? Kautta aikojen ihmiset ovat vaihtaneet asioita keskenään. Suolaa, tupakkaa, karjaa, riisiä, kaakaopapuja ja muita arvokkaita varoja on käytetty suurin piirtein samoin kuin nykyään käytämme rahaa ja luottokortteja. arvoisemmasta ja demokraattisemmasta valtiosta ovat joko vastuuttomia tai vain pelkästään lapsellisia. Talouden logiikka ei ilmene ainoastaan tiukkaan talouskuriin perustuvassa talouspolitiikassa. Eräs leimallinen piirre on myös pyrkimys tehostaa julkista rahankäyttöä. Julkista hallintoa on jo pitkään yritetty kehittää uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti imitoimaan yritysten toimintaperiaatteita. Samalla henkilöstöä on vähennetty julkisella sektorilla määrätietoisesti. Tästä ehkä selvimpänä esimerkkinä on Suomen valtion tuottavuusohjelma, jolla on valitettavan menestyksekkäästi tavoiteltu noin työpaikan vähentämistä valtiolta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi talouden logiikkaa on tuotu myös sellaisille elämänalueille, joissa kapitalistisia periaatteita ei ole aiemmin noudatettu. Esimerkiksi tieteen ja taiteen maailmoja on aiempina vuosikymmeninä totuttu pitämään dekommodifioituina eli ei-hyödykkeistettyinä alueina. Nyt kuitenkin juuri näiden alueiden on haluttu valmistelevan uusia vientituotteita ja on jopa ajateltu, että niiden olisi toimittava markkinaehtoisesti. Talouden logiikan mukaanhan hyvälle taiteelle tai koulutukselle löytyy markkinoilta aina kysyntää kunhan hinnasta sovitaan. Talouden logiikan synnystä Talouden logiikan määräävää asemaa on viime vuosikymmenten kehityksessä kuvattu useimmiten uusliberalismin käsitteellä. Uusliberalismi on kuitenkin niin epäselvä käsite, että sen todellinen selitysvoima jää väistämättä vähäiseksi. Uusliberalismilla useimmiten viitataan 1980-luvulla alkaneeseen poliittiseen muutokseen, joka nosti Margaret Thatcherin, Ronald Reaganin ja monet muut vapaamarkkinaideologian kannattajat valtaan eripuolilla globaalia pohjoista. Talouden logiikassa ja sen leviämisessä ei kuitenkaan ole kyse näin viimeaikaisesta ilmiöstä. Meidän on mentävä paljon kauemmas historiassa ymmärtääksemme syvällisesti, miten nykyisenkaltainen käsitys talouden lainalaisuuksista on syntynyt. Mielekkään lähtökohdan tarkastelulle tarjoaa modernin taloustieteen syntyprosessi. Vaikka termiä talous oltiin käytetty vaihtelevissa merkityksissä jo vähintään useita satoja vuosia ennen modernin taloustieteen kehitystä, sai se nykyisen merkityssisältönsä vasta David Humen ja Adam Smithin teoretisoinnista. Hume ja Smith alkoivat kehittää teoriaa siitä, kuinka yhteiskunta pystyy tuottamaan tarvittavat resurssit, palvelut ja taidot absoluuttista monarkiaa seuranneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa luvun lopun mainio vallankumous oli mullistanut brittiläistä yhteiskuntaa syvällisesti ja rajannut suvereenin hallitsijan valtaoikeuksia. Uudessa tilanteessa yksilöiden turvana olivat entistä laajemmat perus- ja omistusoikeudet. Kruunu oli nyt ensimmäisen kerran alistettu oikeuslaitoksen ja parlamentin valvontaan. Uusi yhteiskunnallinen tilanne herätti kuitenkin epäilyksiä, miten järjestys ja hyvinvointi pystyttäisiin 12 d Mustarinda

15 turvaamaan tilanteessa, jossa yhdelläkään taholla ei ollut enää absoluuttista yhteiskunnallista valtaa. Juuri tämän ongelman selättämiseksi Hume ja Smith alkoivat kehittää teoriaa, joka 1800-luvulla vakiintui klassiseksi poliittiseksi taloustieteeksi ja 1900-luvulla edelleen uusklassiseksi taloustieteeksi. Hume ja Smith halusivat todistaa, että rationaalinen oman edun tavoittelu johtaa oikeissa institutionaalisissa olosuhteissa harmoniseen yhteiskunnalliseen kehitykseen eikä kaikkien sotaan kaikkia vastaan, kuten aiemmin oli pelätty. Heidän mielestään kapitalistisessa ta lou dessa oli kyse yhdestä isosta vaihtokauppojen verkostosta. Tuottajat ja ostajat kohtaavat markkinoilla, jossa kysynnän ja tarjonnan lait asettavat myytäville hyödykkeille, palveluille ja työvoimalle sopivan hinnan. Tuottajat tuottavat juuri sellaisia hyödykkeitä, joita ostajat kysyvät saadakseen voittoja. Markkinakilpailu ajaa kuitenkin voitot kohtuullisiksi ja alentaa hyödykkeiden markkinahinnan reilulle tasolle. Siinä missä Adam Smithin vuoden 1776 Kansakuntien varallisuudesta tuli mikrotalousteorian perusteos, nousi ranskalaisen liikemiehen Jean-Baptiste Sayn vuonna 1803 kirjoittama Traité d économie politique makrotalousteorian kulmakiveksi. Tämän teoksen pohjalta vakiintui ortodoksisen talousteorian keskeiseksi lähtökohdaksi niin sanottu Sayn laki, jonka mukaan tarjonta luo aina oman kysyntänsä. Käytännössä tällä viitataan Sayn esittämään väittämään, jonka mukaan taloudessa ei koskaan voi vallita kokonaistasolla vajaakysyntää: yksilöt haluavat aina tyydyttää omat tarpeensa ja kuluttaa saamansa tulot. Näin ollen sellaisille hyödykkeille, jotka ovat ihmisten mielestä tarpeellisia, riittää aina kysyntää. Työvoimaa tarvitaan jatkuvasti näiden hyödykkeiden tuotantoon ja talous pysyy aina täystyöllisyydessä. Juuri Sayn laki on saanut uusklassisetkin taloustieteilijät ajattelemaan, että pitkällä aikavälillä talous toimii aina kulloisenkin institutionaalisen järjestyksen sallimalla maksimikapasiteetilla. Näin ollen taloudessa voi ilmetä pääasiassa kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin työntekijät saattavat vaatia liikaa palkkaa. Jos työntekijät vaativat palkkaa, joka ylittää heidän tuottavuutensa, ei yritysten kannata palkata työntekijöitä. Toiseksi työntekijät saattavat tehdä liian vähän töitä tai olla liian tuottamattomia, jolloin kokonaistuotanto jää toivottua alemmalle tasolle. Näin ollen valtavirtaisten ekonomistien mielestä pitkällä aikavälillä työttömyyden vähentäminen on mahdollista vain, jos reaalipalkkoja leikataan. Parantunut työllisyystilanne lisää kokonaistuotantoa, mutta jos kokonaistuotanto jää edelleen toivottua alemmalle tasolle on sitä yritettävä kohentaa lisäämällä tehtyjä työtunteja tai parantamalla työn tuottavuutta. Käytännössä ensimmäinen tarkoittaa yleensä esimerkiksi työurien pidennystä tai vapaapäivien vähentämistä. Tuottavuudella taas tarkoitetaan panos/tuotos-suhdetta, joten sen lisääminen voi yksinkertaisesti tarkoittaa joko yhä suuremman työmäärän sälyttämistä työntekijöiden harteille tai työntekijöiden suorituskyvyn parantumista esimerkiksi koulutuksen tai teknologisen kehityksen myötä. Voidaankin sanoa, että nimenomaan Sayn laki on monesti kohtaamamme talouspuheen ja talouden logiikan taustalla. Juuri Sayn laista kumpuavat vaatimukset alentaa palkkoja, helpottaa irtisanomisia tai kaventaa ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Toisaalta myös vaatimukset pidentää työuria tai tehostaa julkista sektoria pienentämällä sen kokoa liittyvät olennaisesti Sayn lakiin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että Sayn laki on vain yksi muunnelma Humen ja Smithin teoriasta, jonka taustalla oli ajatus kapitalistisesta taloudesta vaihtokauppana. Vaihtokauppametaforan avulla Hume ja Smith pystyivät aikanaan perustelemaan, että vapaa kansalaisyhteiskunta pystyy uusintamaan itsensä ilman absoluuttisen monarkin pakkovaltaa. Samalla he kuitenkin ummistivat silmänsä kapitalistiselta todellisuudelta: tosi asiassa kapitalismi ei ole vaihtokauppajärjestelmä vaan rahatalousjärjestelmä. Keynes ja rahatalous Jos käsittelemme kapitalismia rahatalousjärjestelmänä vaihtokauppajärjestelmän sijaan, asettuu koko talouden logiikka päälaelleen. Aiemmin itsestään selvältä vaikuttaneet talouden pakot näyttäytyvätkin nyt tarpeettomina esteinä, jotka rajoittavat niin onnellisen ja vapaan elämän kuin taloudellisen vauraudenkin tavoittelua. Juuri tämä havainto on brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin talousteorian keskiössä. Keynes oli 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut aristokraatti, jolla oli keskeinen asema brittiläisessä kulttuuri elämässä, etenkin sitä voimakkaasti ravistelleessa Bloomsbury-ryhmässä. Keynesin rakkaus taidetta, filosofiaa ja estetiikkaa kohtaan näkyvät yllättävän suoraan myös hänen kehittämässään talousteoriassa. Keynesin mielestä elämän todellinen tarkoitus löytyikin näistä asioista eikä päämäärättömästä materian tai rahan kasaamisesta. Keynes kuitenkin katsoi, että yhteiskunta ei voisi keskittyä näiden korkeiden hyveiden edistämiseen ennen kuin taloudellinen ongelma olisi ratkaistu. Keynesin tieteellisen aktiiviajan taloudellinen tilanne muistutti paljon nykyistä finanssikriisin jälkeistä maailmaa. Vuoden 1929 pörssiromahdus oli ajanut maailmantalouden suureen lamaan ja saanut aikaiseksi suurtyöttömyyden ympäri maailmaa. Valtiot pyrkivät korottamaan veroja ja leikkaamaan menoja tasapainottaakseen budjettinsa ja puolustaakseen valuuttojensa kultasidosta. Kaikki näkivät jo tuolloin, että veronkorotukset ja menoleikkaukset vain kurjistivat jo ennestään vaikeaa taloustilannetta. Muutakaan vaihtoehtoa ei kuitenkaan osattu nähdä, koska valtio nähtiin kuin yhtenä suurena kotitaloutena. Tuolloin Keynes ymmärsi, että kapitalistisen talouden kriisit liittyvät ensisijaisesti rahajärjestelmään. Yhtäältä vanhakantainen ymmärrys rahasta pakotti valtiot taantumaa vahvistavaan politiikkaan. Toi - saal ta koko taantuma liittyi siihen, että kotitalouk sien ja Mustarinda d 13

16 Tuotteet ovat myynnissä. Yksi rahoista on maalattu, yksi appelsiineista veistetty. Laura Wesamaa: Kahvia Teetä -näyttely, Galleri Anders Bergman 14 d Mustarinda

17 yritysten halukkuus käyttää rahaa yllättäen väheni. Taantuman oloissa ihmiset alkoivat lisätä säästämistä, mikä vähensi yritysten tuloja ja johti irtisanomisiin, jotka taas entisestään vähensivät kokonaiskulutusta. Sayn lakiin nojaava valtavirtainen talousteoria ei kyennyt selittämään suurta lamaa tai aiempiakaan taantumia. Sayn lain mukaan kaikki saadut tulot aina kulutetaan, koska lopulta taloudessa on aina kyse hyödykkeiden vaihtamisesta toisiin hyödykkeisiin. Sayn lakiin nojaavassa teoriassa raha on pelkkä vaihdon väline, joka sujuvoittaa hyödykevaihtoja. Rahaa itseään ei kenenkään kannata hamstrata. Tällaisessa ajattelussa pitkäaikaista hyödykkeiden ja työvoiman kysyntävajetta ei pääse syntymään, vaan talous on aina tasapainotilanteessa. Keynes ottikin vuonna 1936 ilmestyneen pääteoksensa Yleisen teorian tavoitteeksi Sayn lain kumoamisen. Keynesin mielestä Sayn laki ja sen taustalla oleva vaihtokauppametafora eivät tavoita modernin rahajärjestelmän olennaisia piirteitä. Keynesin kehittämän tuotannon rahateorian lähtökohtana oli ajatus epävarmuudesta. Keynes oli tullut siihen tulokseen, että ihmisillä ei voi koskaan olla luotettavaa tietoa talouden pitkän aikavälin kehityksestä. Siihen vaikuttavat lukuisat yllättävät ja monimutkaiset tekijät, kuten poliittiset ja ideologiset muutokset, luonnonilmiöt, teknologinen kehitys tai kulttuuriset seikat. Näin ollen emme voi esittää talouden pitkän aikavälin kehityksestä edes todennäköisyyksiin perustuvia arvioita. Juuri tämän vuoksi Keynes halusi korostaa epävarmuuden käsitteen eroa riskin käsitteeseen. Riski viittaa johonkin ilmiöön, jonka toteutumisesta me voimme antaa jonkin todennäköisyysarvion. Esimerkiksi meteorologit voivat sanoa luotettavasti, että huomenna Helsingissä sataa 90 prosentin todennäköisyydellä. Sen sijaan epävarmuus on silkkaa epätietoisuutta: emme kerta kaikkiaan tiedä, millä todennäköisyydellä Suomen talous kasvaa yli kahden prosentin vauhtia kolmen vuoden kuluttua. Keynes yhdisti näkemyksensä epävarmuudesta rahan funktioihin. Keynesin mielestä raha toimii modernissa talousjärjestelmässä niin maksuvälineenä, kirjanpitoyksikkönä kuin arvon säilyttäjänäkin. Erityisesti Keynesiä kiinnosti rahan rooli arvon säilyttäjänä, sillä se liittyi olennaisesti Sayn lakiin ja epävarmuuteen. Koska emme voi tietää, miten talous kehittyy tulevaisuudessa, nojaamme kulutus- ja investointipäätöksissämme yleensä nykyhetkeen. Jos juuri tällä hetkellä talous kehittyy suotuisasti, kotitaloudet ja yritykset ottavat todennäköisesti huoletta velkaa ja säästävät vain pienen osan tuloistaan. Sen sijaan jos elämme taantumassa, suurin osa kotitalouksista ja yrityksistä välttää merkittävää velkarasitusta ja alkaa lisätä säästämistään. Koska raha toimii arvon säilyttäjänä, kotitalouksien ei ole aina välttämätöntä tai mielekästä kuluttaa sitä, vaan osa tuloista kannattaa aina hamstrata pahan päivän varalle. Keynes korosti, että rahatalousjärjestelmässä kotitalouksien ja yritysten on kaikin keinoin pystyttävä ylläpitämään maksukykyään. Maksukyvyttömyys johtaa helposti esimerkiksi luottotietojen menetykseen, jonka jälkeen yrityksen toiminta käy mahdottomaksi ja kotitaloudenkin elämä vaikeutuu huomattavasti. Tämän vuoksi osa varallisuudesta kannattaa aina pitää mahdollisimman likvidissä muodossa eli käteissäästöinä. Jos negatiivinen ilmapiiri taloudessa voimistuu esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen vuoksi, on yksityisen sektorin järkevää vähentää kulutustaan ja lisätä säästämistään. Epävarmuus ja rahan asema arvon säilyttäjänä johtavat siis siihen, että kotitaloudet ja yritykset eivät koskaan kuluta kaikkia tulojaan. Tällä ei kuitenkaan ole työllisyyden ja kokonaistuotannon kehityksen kannalta merkitystä, jos investointiaste kasvaa riittävästi. Tulevaisuuden odotusten kääntyessä negatiivisiksi uusia investointejakin kuitenkin vältetään, koska yksityisen sektorin kulutushalukkuuden uskotaan vähentyvän. Jos investointiaste laskee samalla kun yksityisen sektorin säästämishalukkuus kasvaa, on tästä väistämättä seurauksena irtisanomisia ja kokonaiskysynnän voimakas vähentyminen, jotka syventävät talouden syöksykierrettä entisestään. Laman syventyessä ja työttömyyden kasvaessa työntekijöiden palkkataso yleensä heikkenee, minkä pitäisi ortodoksisen talousteorian mukaan parantaa työllisyystilannetta. Näin ei kuitenkaan yleensä käy, koska alentunut palkkataso vähentää kysyntää ja lisää säästämishalukkuutta edelleen. Periaatteessa kapitalistinen talous voi jäädä loputtoman pitkäksi ajaksi lamaan, sillä siihen ei sisälly Keynesin mukaan minkäänlaisia tasapainottavia rakenteita. Näin ollen rahatalousjärjestelmän vakaa kehitys edellyttää valtiolta aktiivista talouspolitiikkaa. Keynesin mielestä valtion ei pidä dogmaattisesti tavoitella tasapainotettua budjettia, vaan sovittaa budjettialijäämänsä tai -ylijäämänsä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Käytännössä Keynes katsoi, että valtion budjettialijäämän pitäisi aina vastata yksityisen sektorin säästämishalukkuutta. Alijäämäisellä budjetoinnilla valtio lisää yksityiselle sektorille enemmän tuloja kuin se sieltä verottamalla poistaa. Näin ollen lisääntynyt säästämishalukkuus voidaan kompensoida lisäämällä yksityisen sektorin tuloja elvytyspolitiikan avulla. Niinpä negatiivisten tulevaisuuden odotusten oloissa valtion pitäisi antaa budjettivajeen sekä tehdä merkittäviä työllistäviä investointeja. Myös veronalennuksia ja tulonsiirtoja voidaan lisätä ostovoiman tukemiseksi. Kaikkein tuhoisinta toimintaa olisi tällaisessa tilanteessa leikkauspolitiikka, sillä silloin valtio vähentäisi yksityisen sektorin tuloja tilanteessa, jossa yksityinen sektori olisi jo ennestään huolissaan tilanteestaan. Jos talous taas on lähellä ylikuumentumista, eli yksityisen sektorin säästämishalukkuus on voimakkaan negatiivista, on ylijäämäisten budjettien tekeminen mielekästä. Silloin valtio kerää yksityiseltä sektorilta enemmän veroja kuin se sille palauttaa kulutuksellaan. On kuitenkin olennaista ymmärtää, että valtiolla ei ole Mustarinda d 15

18 * stagflaatiolla tarkoitetaan korkean työttömyysasteen ja korkean inflaatioasteen samanaikaista esiintymistä. edes pitkällä aikavälillä mitään teknistä tarvetta tasapainottaa budjettiaan. Budjetin ylijäämäisyydestä tai alijäämäisyydestä on Keynesin oppien mukaan päätettävä ainoastaan kulloisenkin suhdannetilanteen mukaan. Keynesiläistä politiikkaa vastustavat kommentaattorit kuitenkin kiistävät tällaisen politiikkaohjeen, sillä heidän mukaansa pitkällä aikavälillä budjettivajeet ajavat minkä tahansa valtion väistämättä Kreikan tielle. Heidän mukaansa globaalit luottomarkkinat saattavat menettää luottamuksensa pitkäaikaisia alijäämiä kasanneen valtion kykyyn tasapainottaa budjettinsa pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi tällainen valtio ei lopulta enää pystyisi rahoittamaan alijäämiään. Kreikka on kuitenkin erityistapaus, sillä se on eurojäsenyytensä myötä luopunut rahapoliittisesta suvereniteetistaan. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla ei ole velkaa vieraassa valuutassa ja niillä on oma keskuspankki, joka laskee liikkeelle kaiken kierrossa olevan valuutan. Näin ollen ne voivat tarpeen tullen rahoittaa alijäämänsä suoraan omasta keskuspankistaan, joten tällaisia valtioita luottomarkkinat eivät voi määrätä talouskurilinjalle. Jotkut keynesiläisyyden kriitikot kuitenkin pelkäävät, että keskuspankkirahoitus johtaisi väistämättä tuhoisaan hyperinflaatioon. Myös tällaiset pelot ovat aiheettomia, sillä taantumatilanteessa uusien tulovirtojen synnyttäminen parantaa pikemminkin työllisyyttä kuin aiheuttaa inflaatiota. Jos valtio tekee keskuspankin rahoitustuen avulla alijäämäisiä budjetteja, jotka kasvattavat yksityisen sektorin kulutusvoimaa, voivat yritykset reagoida tähän joko laajentamalla tuotantoaan tai nostamalla tuotteiden hintoja. Suurin osa yrityksistä valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, koska hinnankorotukset heikentäisivät yrityksen kilpailuasemaa. Näin ollen taantumatilanteessa harjoitettu ekspansiivinen talouspolitiikka ei ole kovin inflatorista, vaikka se rahoitettaisiinkin keskuspankkiluotoilla. Mihin Keynes katosi? Keynesiläinen ajattelu mullisti taloustieteen noin 30 vuodeksi. Toisesta maailmansodasta 1970-luvun alkuun maailmantaloudessa elettiinkin keynesiläistä aikakautta. Tänä aikana rakennettiin nykyisenkaltaiset hyvinvointivaltiot: niin sosiaalipolitiikan, tiedepolitiikan kuin kulttuuripolitiikankin rahoitus lisääntyi kaikkialla dramaattisesti. Työttömyys oli käytännössä olematonta eikä merkittäviä finanssikriisejä ollut. Herääkin kysymys, mihin keynesiläisyys yllättäen hävisi? Entä olisiko se mahdollista vielä nykyäänkin? Keynes itse uskoi optimistisesti, että hänen teoriansa mullistaisi taloustieteen ja talouspolitiikan pysyvästi. Kävi kuitenkin toisin: vanha vaihtokauppateoria ei kadonnut minnekään, vaan Keynesin näkemyksiä integroitiin uusklassiseen teoriaan. Uusklassiset taloustieteilijät puolustivat Sayn lakia väittämällä, että lisääntynyt säästäminen väistämättä alentaa korkotasoa, kun pankkeihin jää enemmän rahaa lainattavaksi ulospäin. Alentunut korkotaso taas kannustaa investoimaan lisää ja palauttaa kokonaiskysynnän entiselle tasolleen. Näin ollen Keynesin merkitys rajoittui uusklassisessa teoriassa ainoastaan erityistapauksiin. Uusklassisen teorian mukaan yksityisen sektorin lisääntynyt säästämishalukkuus voi aiheuttaa ongelman vain sellaisessa tilanteessa, jossa korko taso on tippunut jo nollaan. Tällai ses sa tilanteessa korko ei voi enää alentua enempää, joten tarvitaan ekspansiivista finanssipolitiikkaa tukemaan talouden elpymistä. Kaikissa muissa tilanteissa talous politiikassa on kuitenkin uusklassisen ohjekirjan mukaan nojattava lähinnä tarjontapuolen tekijöihin: eli kannustamaan ihmisiä tekemään töitä entistä enemmän entistä pienemmällä korvauksella. Jo pian toisen maailmansodan jälkeen valtavirtaisen taloustieteen piirissä keynesiläisyys oli mielletty pelkäksi erityistilanteiden politiikaksi. Talouspolitiikassa Keynesin vaikutus oli kuitenkin pitkäkestoisempi. Koska keynesiläisyys toimi käytännössä erinomaisesti ja ortodoksisesta politiikasta seurannut suuri lama oli vielä hyvin kaikkien muistissa, nojautui toisen maailman sodan jälkeinen talouspolitiikka kaikkialla länsimaissa aktiiviseen kysynnänsäätelyyn. Keynesiläisen talouspolitiikan harjoittaminen oli kuitenkin jatkuvasti vaikeampaa ideologisesti vihamielisessä ympäristössä. Kun lopulta ortodoksiset taloustieteilijät Chicagon yli opistosta alkoivat syyttää keynesiläisyyttä 1970-luvun stagflaatiokriisistä*, alkoi keynesiläisyyden aika olla lopullisesti ohi. Tästä lähtien kapitalistisessa lännessä on vallinnut konsensus talouden logiikasta: siitä että taloudesta huolehtiminen edellyttää jatkuvaa kurjistamista: leikkauk sia, palkanalennuksia ja jokaiselle elämänalueelle työntyvää markkinalogiikkaa. Tästä lähtien meille on luotu tarinaa, jossa talouden ja sosiaalisen sekä kulttuurisen välillä vallitsee ylittämätön ristiriita. Vasemmisto on yrittänyt toisinaan puolustaa sosiaalisen ja kulttuurisenkin oikeutta olemassaoloon, mutta useimmiten nämä kamppailut ovat päättyneet onnettomasti. Jos rahat on loppu, ei ole varaa sosiaaliturvaan, apurahoihin tai yliopistoihin, on vastaus yleensä kuulunut. Keynesin tulkinnan mukaan kapitalistisesti organisoitunut talousjärjestelmä ei ole tasapaino- vaan kriisihakuinen. Kapitalistisen rahatalouden mekanismit tuottavat toistuvasti prosesseja, joiden seurauksena ihmiset menettävät niin työpaikkansa kuin toimeentulonsakin. Näiden torjumiseksi tarvitaan Keynesin työn jatkajan Hyman P. Minskyn sanojen mukaisesti isoa valtiota ja isoa pankkia. Tarvitsemme siis laajaa julkista sektoria tasaamaan kapitalistisen talouden suhdannevaihteluita ja aktiivista keskuspankkia rahoittamaan valtion talouspolitiikkaa. Keynesiläisesti ajateltuna kapitalismin syventäminen ja laajentaminen on haitallista paitsi inhimilliselle toiminnalle yleensä myös kapitalismille it - selleen. Kapitalistiset markkinat tuottavat yhteiskuntaan valinnanvapautta ja riippumattomuutta, mutta vain jos niiden toiminta-ala on rajattu riittävän kapeaksi. 16 d Mustarinda

19 "Helsingin Sanomat Niinistö ei ymmärrä rahanpainajia Hänen mielestään yli varojensa eläneiden valtioiden taloutta ei voi pelastaa sillä, että seuraavaksi keskuspankki elää yli varojen eli painaa rahaa. Tämä tietoinen itsepetos tulisi tunnistaa, [istuva presidentti Sauli] Niinistö sanoi. Jos seuraamme Keynesin tuotannon rahateoriaa, vastakkainasettelu talouden ja sosiaalisen sekä kulttuurisen välillä ei käy yhtä epätoivoiseksi, kuin jos käsityksemme taloudesta perustuisi uusklassiseen vaihtokauppa teoriaan. Tuotannon rahateoriassa julkista kulutusta tarvitaan pitämään talous suotuisalla uralla. Yhä uusien elämänalueiden siirtäminen kapitalistisen toiminnan piiriin ei näin ollen ole tarpeellista, vaan talouden perusongelmat liittyvät keynesiläisen tulkinnan mukaan liian vähäiseen kokonaiskysyntään. Sitä voidaan ruokkia parhaiten turvaamalla kaikille työpaikka ja hyvä toimeentulo. Keynesiläisen politiikan toteuttaminen olisi myös edelleen mahdollista. Uusklassisten taloustieteilijöiden yritykset uudelleenelvyttää Sayn lakia korkomekanismin kautta ovat olleet epäonnistuneita. Tosiasiassa pankit eivät lainaa eteenpäin säästöjämme, kuten uusklassisessa teoriassa oletetaan. Pikemminkin pankit luovat kokonaan uutta rahavarallisuutta myöntäessään lainoja. Näin ollen säästämisen lisääntyminen ei alenna korkotasoa ja palauta kokonaiskysyntää takaisin optimitasolle. Jos kotitalouksien ja yritysten säästämishalukkuus lisääntyy, on tästä yksinkertaisesti seurauksena kokonaistuotannon supistuminen ja työllisyyden heikentyminen. Yleensä tällainen taantuma jatkuu niin pitkään, kunnes valtio on valmis lisäämään kulutusta ja näin palauttamaan kokonaiskysynnän entiselle tasolleen. Tietenkään keynesiläisen politiikan toteuttaminen avoimessa maailmantaloudessa ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi globaalit valuuttakurssi markkinat saattavat joissain tilanteissa rangaista keynesiläistä politiikkaa noudattavia maita. Tämän vuoksi kansallisen keynesiläisen käänteen lisäksi tarvittaisiin myös globaaleja tai vähintään alueellisia toimenpiteitä, joilla rahoitusmarkkinoiden toimintaa voitaisiin rajoittaa ja niiden kokoa pienentää. Olemme nähneet, että nykyinen ortodoksinen talouspolitiikka johtaa niin syvenevään taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen kuin ekologiseenkin kriisiin. Ortodoksisen talousajattelun asemaa on silti hankala murtaa, koska se palvelee hallitsevien luokkien asemaa ja vaikutusvaltaisia ideo logisia intressejä. Keynesin tuotannon rahateoria tarjoaisi kuitenkin uskottavimman ja pisimmälle kehitetyn vaihtoehdon sille. Siksi siihen on tar tuttava. << Kirjallisuutta A h o k a s, Ju s s i & La u r i Ho l a p p a (2012) Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyten. Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarja. [http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/ luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/] (Tuore jälkikeynesiläinen analyysi Suomen työttömyysongelmasta.) Da v i d s o n Pa u l (2009) The Keynes Solution. The Path to Global Economic Prosperity. New York: Palgrave Macmillan. (Journal of Post Keynesian Economics -aikakauskirjan perustajan melko uusi ja helppotajuinen johdatus Keynesin teorian pääkohtiin. Sopii hyvin Keynesin vasta-alkajille.) K e y n e s, Jo h n Ma y n a r d (1936) The General Theory of Employment, Interest, and Money. London: Macmillan. (Keynesin pääteos. Kirja ei ole helppotajuinen, joten Keynesiin perehtymistä ei kannata aloittaa tästä.) Wr a y, L. Ra n d a l l (2012) Modern Money Theory. A Primer on Macroeconomics for Sovereign Monetary Systems. London: Palgrave Macmillan. (Hyvä johdatus jälkikeynesiläiseen, erityisesti uuschartalistiseen rahateoriaan. Teos kuvaa kattavasti ja yksinkertaisesti modernin rahajärjestelmän perusoperaatiot.) Raha ja talous -blogi: Mustarinda d 17

20 18 d Mustarinda

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013

Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 Luoko tarjonta oman kysyntänsä? Lauri Holappa Sayn laki 210 vuotta juhlaseminaari 20.11.2013 1 Sayn laki modernissa uusklassisessa talousteoriassa Sayn laki: tarjonta luo oman kysyntänsä Moderni versio:

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014

Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Kysynnänsäätelypolitiikka 2010- luvulla Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 18.11.2014 Luennon sisältö 1. Talouspolitiikan tavoitteet 2. Funktionaalinen rahoitus ja investoinnit 3.

Lisätiedot

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014

Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Euroopan rahoitusmarkkinat talouskasvun edellytysten luojina Erkki Liikanen Pääjohtaja /Suomen Pankki Oikea suunta -seminaari. 30.3.2007 Säätytalo 1 Suomen Pankki 2 Pyrkimys vakaisiin rahaoloihin 1865

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015

Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 Kuinka tarjontalinjasta tuli ainoa linja? Lauri Holappa 9.2.2015 5.2.2015 1 Tarjontalinja ainoana linjana Nykyinen 8-9 prosentin työttömyys on painettava 5 prosenttiin, ja kaikkien työhön kykenevien osallistumista

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta

Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastojen kehittämistarpeet aluetalouden ja politiikan näkökulmasta Tilastokeskus 19.4.2007 Paavo Okko Kansantaloustieteen professori paavo.okko@tse.fi Näkökulmia aluetietoon Tutkimus Aluekehittäminen/alueintressin

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.

Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10. Kunnanhallitus 103 14.03.2011 Kunnanhallitus 398 12.12.2011 Kunnanhallitus 301 23.09.2013 Kunnanhallitus 264 14.09.2015 Valtuusto 78 07.10.2015 Kuntatodistusohjelmien enimmäismäärän korottaminen 106/03.035/2007

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Funktionaalinen rahoitus ja työtakuu

Funktionaalinen rahoitus ja työtakuu Funktionaalinen rahoitus ja työtakuu Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Luennon sisältö 1. Rahatalous ja kysynnänsäätelyn välttämättömyys 2. Kysynnänsäätely

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta?

Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Mistä puhutaan kun puhutaan hyvinvointitaloudesta? Kunta-järjestö yhteistyöseminaari, 23.9.2015 Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous-tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys 1. Mitä on hyvinvointitalous?

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki

Talous ja oikeus. - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros. 30.1.2015 Martti Hetemäki Talous ja oikeus - Talouden murros - Hallinnon murros - Virkamiehen murros 30.1.2015 Martti Hetemäki Suomen BKT:n kuukausikuvaaja Lähde: Tilastokeskus 16.12.2014 BKT:n ennen finanssikriisiä oletettu trendi

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot