MUsTarinda Keynes 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUsTarinda Keynes 2013"

Transkriptio

1 Mustar inda Keynes 2013

2 sisältö Päätoimittajalta 4 Keynesin käsitys hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta Teppo Eskelinen 11 Vaihtokaupasta rahatalouteen Lauri Holappa 20 Bloomsburyn Maynard Keynes Craufurd Goodwin 23 Hyvän elämän politiikka niukkojen resurssien maailmassa Paavo Järvensivu 31 Kun raha ei riitä antti majava 40 Harmaantuva maalaiskirjailija muistelee: Kestävän kehityksen silminnäkijänä HEIKKI TURUNEN 43 Väistyykö kapitalistinen realismi? Mark Fisherin haastattelu 54 Mustarinda 2013 Talouselämä Mustarinda Paljakantie Hyrynsalmi > available in English online PÄÄTOIMITTAJA Paavo Järvensivu TOIMITTAJA Antti Majava ULKOASU Pauliina Leikas KANSI Etukansi: Laura Wesamaa: 'Halko', kipsi, tempera, puu Takakansi: Alma Heikkilä: ' ', lasku, muste kankaalle, cm, 2011 JULKAISIJA Mustarinda-seura ry PAINOS kappaletta PAINO Juvenes Print, Tampere ISSN-L ISSN (print) ISSN (online)

3 Päätoimittajalta P o l i i t i k o t j a m e d i a tarjoavat epätoivoa monessa muodossa. Kulman takana odottaa milloin eläkepommi, milloin julkisen velan syöksykierre. Emme ole tarpeeksi kilpailukykyisiä, meidän on tultava tehokkaammiksi. Taustavireen tälle epätoivolle muodostaa yhä paheneva ympäristökriisi jota emme muiden ongelmien täyttäessä mielen ja palstatilan kykene oikein edes ottamaan ajattelun kohteeksi. Talouden kieli on vallannut kollektiivisen mielikuvituksen, ja talousteorian abstraktiot, kuten kilpailukyky ja talouskasvu, ovat ottaneet paikan kansakuntien ylimpinä tavoitteina. Paradoksaalisesti yhteiskunnan toiminta on samaan aikaan muuttunut yhä epätaloudellisemmaksi, jos miellämme taloudellisuuden resurssien järkeväksi käytöksi. Yhteiskuntaa ohjaavat kaksi suurta, erilleen ajautunutta tarinaa: yhtäältä on kasvatettava kulutusta ja toisaalta pienennettävä luonnonjärjestelmiin kohdistuvaa kuormitusta. Vallitseva taloudellis-poliittinen kehys ei toimi paikoin yltäkylläisessä mutta niukkeneviin resursseihin totuttelevassa maailmassa. Se avaa näkymän, joka on synkkä, kapea ja tarkentumaton. Jotta voimme edes teoriassa nähdä tulevaisuudessa jotakin tavoiteltavaa, ei vain välteltävää, yhteiskunta on kehystettävä uudestaan. Kyse ei ole silmänkääntötempusta vaan sellaisten teorioiden valinnasta, jotka kestävät sekä eletyn elämän että ympäristötieteellisten tulosten tarkastelun. John Maynard Keynes ( ) oli brittiläinen moraalifilosofi ja taloustieteilijä. Nykykatsannossa hänen tutkimuksensa oli vahvasti poikkitieteellistä. Lisäksi hän eli läheisessä suhteessa taiteisiin. Hänen näkemyksensä taloudesta ja yhteiskunnasta ovat edelleen uskottavia myös muiden kuin talouden tutkijoiden parissa, mikä kertoo onnistuneesta pyrkimyksestä perustella ja rakentaa teorioita monista eri lähtökohdista. Kun ortodoksisen taloustieteen ihminen on kaikkitietävä ja erehtymätön optimoija, Keynesin ihminen elää perustavanlaatuisessa epävarmuudessa tulevasta. Vaikka ihmisiä kuinka ahdettaisiin koneenomaisesti pääomaa kerryttävän huippusuorittajan muottiin, valtaosin ihmisyys koostuu aivan toisen- laisista aineksista. Politiikassa on otettava huomioon, että taloudellisessakin toiminnassa ihmiset ovat kulttuurisia olentoja ja nojaavat kalkyloivan järjen sijasta pikemminkin tottumuksiin ja esteettisiin arvioihin. Keynes myös kannusti valtioita luopumaan rahan ankkuroinnista kultakantaan. Lopullisesti näin tehtiin 1970-luvulla, mutta vallitseva taloudellis-poliittinen kehys ei ole ollut valmis hyväksymään tämän päätöksen ilmeisiä seurauksia. Ei nimittäin ole huomioitu, että kullan määrän asettamat rajoitukset julkisten palveluiden rahoitukselle poistuivat modernin rahan myötä. Muutoksen avaamia rahoitusmahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää. Kenties tärkeintä on silti Keynesin ja hänen työtään jatkaneiden jälkikeynesiläisten kyky nähdä talouden tuolle puolen. Kulttuuri ei ole taloutta vaan talous kulttuuria varten. Keynesin avulla on mahdollista nähdä tulevaisuudessa jotakin positiivista. Kasvukriitikoiden sanoma kasvutavoitteeseen liittyvistä valtavista ekologisista, kulttuurisista ja sosiaalisista ongelmista on koettu pääosin oikeaan osuvaksi mutta voimaltaan negatiiviseksi. Keynesiläisestä kehyksestä käsin nämä ongelmat voidaan ottaa vakavasti ja samalla muodostaa tulevaisuudenkuva, jossa markkinataloutta rajataan ja ohjataan poliittisin päätöksin ja jossa työtehtävät ja elämäntavat ovat nykyistä mielekkäämpiä ja monimuotoisempia. Pohjoisilla hyvinvointivaltioilla on vielä mahdollisuus valmistautua vähentyvän energian ja materian käytön aikakauteen, joka seuraa pari sataa vuotta kestänyttä fossiilikapitalismia. Poliittiset ristiriidat eivät tietysti katoa mihinkään, mutta ainakin voimme käydä monitahoisia keskusteluja hyvästä elämästä ja luonnon läsnäolosta sen sijaan, että uuvuttaisimme itsemme kapean ymmärryksen talousteoreettisessa käsiteverkostossa, joka vain harvoin viittaa muuhun kuin itseensä. d d d Tämän numeron avaa Teppo Eskelisen kirjoitus Keynesistä, ei taloustieteilijänä vaan filosofina ja utooppisena ajattelijana. Artikkeli luo pohjan yhteiskunnassa tapahtuvan ei-taloudellisen toiminnan hahmottamiseen. Jälkikeynesiläistä tutkimusta Mustarinda d 1

4 "El Pais Rehn julistautuu keynesiläiseksi [EU:n talouskomissaari Olli] Rehnin kääntymys ei vakuuta ekonomisteja. Euroopassa on tyypillisesti kahdenlaisia keynesiläisiä: heitä, jotka eivät ole lukeneet Keynesiä, ja heitä, jotka eivät ole ymmärtäneet mitään mitä Keynes kirjoitti. En tiedä kumpaan kategoriaan Rehn kuuluu, mutta ehdottomasti jompaan kumpaan, Eurointelligencen johtaja Wolfgang Münchau lataa. Suomessa vahvasti edistänyt Lauri Holappa puolestaan selvittää miten keynesiläinen talousteoria kumoaa ortodoksisen talousteorian tunnetuksi tekemän talouden logiikan, johon kuuluu jatkuva tehostaminen ja kurjistaminen. Julkaisemme myös professori Craufurd Goodwinin vuonna 2009 pitämän puheen Keynesin taiteilijoiden parissa viettämän ajan vaikutuksista hänen talousteoreettiseen ajatteluunsa. Näiden artikkelien jälkeen Paavo Järvensivu tarkastelee keynesiläistä ajattelua kasvukriittisestä näkökulmasta ja esittää minkälaisia poliittisia mahdollisuuksia se tarjoaa matkalla niukkojen resurssien maailmaan. Antti Majava täydentää teoreettisesti suuntautuneita tekstejä nykyhistoriallisilla kuvauksilla huvittelukeskuksen ja mielisairaalan kehityksestä vääristyneen talouslogiikan ohjaamina. Heikki Turunen taas muistelee todistamaansa 50-luvun maalais-suomea, jota voidaan syystä kutsua esikapitalistiseksi. Vaikka aika kultainen ei koskaan palaa, voinemme ottaa tekstistä jotakin mukaan myös fossiilikapitalismin jälkeiselle ajalle. Erinomaisen Capitalist Realism -esseen vuonna 2008 kirjoittanut Mark Fisher kuvaa haastattelussa brittiyhteiskunnan kulttuurista kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana. Suomen tulevaisuutta onkin hedelmällistä pohtia nimenomaan suhteessa Britanniaan, yhteen uusliberalistisen maailmankuvan kehdoista ja paikkaan, jossa maailmantalouden virtaukset nousevat pintaan usein ensimmäisenä. Numeron päättää kesällä järjestetyn Mustarinda 2013 Talouselämä -näyttelyn esittely, joka osaltaan nivoo numeron teksti- ja kuva-aineistoa yhteen. d d d Lehteä julkaisevan Mustarinda-seuran vuosi on ollut vilkas. Perustoiminnan ovat jälleen muodostaneet kriittinen taide ja yhteiskuntatutkimus, vuosittaisen näyttelyn ja erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä taiteilijoille ja tutkijoille tarkoitetun residenssitoiminnan ylläpitäminen Mustarinda-talolla, Paljakan ikimetsän laidalla Hyrynsalmella. Vuoden aikana talon energiajärjestelmä on suunniteltu uusiksi: tavoitteena on muokata siitä omavarainen ja saasteeton. Samalla uudistetaan energian tuotantoon ja kulutukseen liittyviä käytäntöjä talossa ja sitä ympäröivässä yhteisössä. Kesän aikana käynnistyi lisäksi HIAP:n (Helsinki International Artist-in-Residence Program) organisoima, EU-rahoitteinen Frontiers in Retreat -projekti, jossa ekologisia kysymyksiä käsitellään nykytaiteen keinoin. Viisivuotisen projektin aikana kansain - väliset taiteilijat työskentelevät valituissa residensseissä ympäri Eurooppaa. Suomessa residenssiverkostoon kuuluu HIAP:n lisäksi Mustarinda. Mustarinda kutsuttiin myös kehittämään ihmisen ja luonnon välisten syy seuraussuhteiden teemaa ensi vuoden Helsinki Photography Biennial -tapahtumaan. Rakennamme biennaaliin näyttelyosion, joka tarkastelee luonto suhteidemme kehittymistä valo kuvien kautta. Suomen kulttuurirahaston rahoittama kolmivuotinen Kriittinen taide kriittisessä tilassa -projekti, joka on mahdollistanut myös tämän julkaisun tekemisen, jatkuu suunnitelmien mukaisesti. 2 d Mustarinda

5 Duncan Grant ja John Maynard Keynes, (1900-luku), kuva: englantilainen valokuvaaja, yksityinen kokoelma, The Bridgeman Art Library Mustarinda d 3

6 Keynesin k äsit ys h yvästä elämästä ja yhteiskunnasta Teppo Eskelinen Yh t e i s k u n n a l l i n e n a j a t t e l u on aina pohjimmiltaan päämäärään tai ihanteeseen pyrkivää, mutta taloudelliseen ajatteluun harvoin liitetään ajatusta talouden uto piois ta. Tämä on erikoista ja kertoo itsessään nykytalous tieteen ongelmallisuudesta. Kun taloustieteen lähtökohta on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen, eikö taloustieteen ydinkysymyksiä ole esimerkiksi, minkälaisen maailman haluaisimme nähdä sadan vuoden päästä? Tai minkälaiseen yhteiskunnalliseen tilaan talouden toiminta lupaa ja uhkaa saattaa meidät? Ja mikä on tarkalleen se hyvä, mihin taloudella pyritään? Kyse on kuitenkin vain viimeaikaisen, uusklassisen ajattelun hallitseman taloustieteen henkisestä tilasta. Taloustieteen pitkässä historiassa on ollut itsestäänselvyys ajatella taloutta välineenä tärkeämpien inhimillisten ja kulttuuristen päämäärien tavoitteluun. Taloudella on sopiva paikkansa yhteiskunnan kokonaisuudessa. Kukaan taloustieteen perustajista ei ollut taloustieteilijä nykykriteereillä. Esimerkiksi Adam Smith oli moraalifilosofian professori, jonka teksteistä on hyvin valikoiden poimittu markkinatalousajattelun kanonisiksi käsityksiksi muuttuneita fraaseja. Keynes, moraalifilosofi John Maynard Keynesin kirjoitusten lukeminen ei ole kiinnostavaa ainoastaan siksi, että hän oli 1900-luvun merkittävin taloustieteilijä. Se on kiinnostavaa myös siksi, että Keynes oli kenties viimeinen suuri ajattelija taloustieteen pitkässä traditiossa, jossa talous sijoitettiin sille kuuluvalle yhteiskunnalliselle paikalleen: välineelliseksi opiksi eräistä hyvään elämään pyrkimisen keinoista. Keynes opiskeli filosofiaa Cambridgessä, erityisesti G. E. Mooren opissa, ja sai runsaasti vaikutteita esimerkiksi James Millin ajattelusta. Hänelle vaikuttaa olleen suorastaan itsestään selvää, että taloustiede ja moraali- filosofia etsivät vastauksia samanlaisiin kysymyksiin, eikä ensimmäistä ole mielekästä ajatella irrallaan jälkimmäisestä. Paljon puhuttua Keynesin paluuta tulee ymmärtää tästä näkökulmasta. Mitä tarkoittaa, että Keynesin ajatukset saavat jälleen jalansijaa uusklassisen taloustieteen kustannuksella? Keynesin tekstejä on usein luettu ainoastaan teoriana järkevästä talouspolitiikasta. Useimmiten keynesiläisyydestä puhuttaessa tarkoitetaan kysymyksiä siitä, miten hallitaan kokonaiskysyntää, miten luodaan täystyöllisyys ja suhteellisen vakaat rahoitusmarkkinat, ja miten huolehditaan makrotaloudellisesta tasapainosta. Näissä asioissa keynesiläisyydestä kiinni pitäminen olisikin säästänyt ihmiskunnan monelta ongelmalta. Keynesin paluu tarkoittaa kuitenkin myös jonkinlaista merkityksen paluuta, sellaisten kysymysten kysymisen uudelleen opettelua, kuten miten talous tukee hyvää elämää? Talous ei ole vain transaktioiden joukko, vaan talousinstituutioiden toimintaa ylläpidetään ja ohjataan jostakin syystä ja joidenkin periaatteiden ja ihanteiden nojalla. Klassikkoajattelijoiden teksteistä pyritään aina löytämään jonkinlainen aikaa kestävä ydin, jolla on relevanssia ja sovellettavuutta nykykeskusteluihin. Loput unohdetaan aikansa tuotteina. Taloustieteen itseymmär - ryksessä tapahtuneiden muutosten vuoksi Keynesin teorian ytimeksi on tulkittu teorian tiukasti taloustieteellinen osuus. Tämä ei kuitenkaan sovellu erityisen hyvin Keynesin oman ajatusmaailman kuvaamiseen. On tarpeetonta siivota Keynesin ajatuksista pois normatiivista ja utooppista osuutta. Keynes viittasi usein teksteissään merkitykselliseen tai päämäärähakuiseen (purposeful) ajatteluun. Hän kuvasi merkityksellistä ajattelua näin: Merkityksellisesti ajatteleva ihminen ei rakasta niinkään kissaansa, vaan kissansa pentuja; eikä oikeastaan 4 d Mustarinda

7 pentujakaan, vaan näiden pentujen pentuja, ja näin eteenpäin kunnes on tavoitettu kissan olemus. Tämä on helppo ymmärtää analo giak si talouden ja hyvän elämän suhteista. Samassa esseessä Keynes kirjoittaa rahasta näin: Rakkaus rahaa kohtaan omaisuutena erotettuna rahasta välineenä elämän todellisuudesta nauttimiseksi tunnistetaan [tulevaisuudessa] siksi mitä se on, jokseenkin vastenmieliseksi häiriöksi. Taloudelliselle toiminnalle ja talouden ohjaukselle on siis oltava syy. Syy on yksinkertainen: halu elää hyvää elämää. Keynesin maailma Millaisesta maailmasta Keynes haaveili? Voidaan huomata, että Keynesin näkemystä toivottavankaltaisesta maailmasta määritti jonkinlainen antiglobalistinen katsomus. Hän piti ihanteellisena sellaista maailmantaloutta, jossa pienet poliittis-taloudelliset yksiköt toimisivat verkostona. Ennen kaikkea tällaisten yksiköiden ja alueiden tulisi säilyttää omaleimainen identiteettinsä. Keynesin nihkeys kansain välisten taloudellisten suhteiden syventämistä kohtaan näytti kumpuavan tämänkaltaisesta visioista. Hän ei kannattanut esimerkiksi ulkomaan kaupan kiihdyttämistä ja kaupallisten riippuvuussuhteiden syventämistä ehdoitta tai minkäänlaisena itseisarvoisena tavoitteena. Kansainväliseen lainaamiseen hän suhtautui kielteisesti. Keynes selvästi olisi vastustanut jyrkästi sellaisia kansainvälisten keskinäisriippuvuuksien muotoja, jotka johtavat jonkin valtakeskuksen monokulttuurin leviämiseen. Identiteettien rikkaus ja omaleimaisuus oli eräs pohjimmaisista moraalisista syistä, miksi Keynes halusi puuttua makrotaloudellisiin epätasapainoihin. Toki deflaatioriski ja ylisäästäminen kolikon kääntöpuolina johtavat monenlaisiin talou dellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Maailmanlaajuisena visiona tasapainotettu maailman talous kuitenkin myös antaisi olla kuka on, kun yhteistyö ei johtaisi ongelmallisiin epätasapainoihin ja riippuvuussuhteisiin. Keynes oli aikansa lapsi siinä mielessä, että kysymys kansainvälisestä vakaudesta oli hyvin vakava: sota tai sodan uhka olivat Euroopan yllä jatkuvasti. On olennaista, että hän näki juuri makrotaloudellisesti tasapainoisen ja vähempiin kansainvälisiin pääomaliikkeisiin perustuvan maailmantalouden olevan vakautta ja tasapainoa tuottavaa politiikkaa. Nykyään useimmat valtavirtaiset ajattelijat perustelevat rauhalla juuri markkinaliberalismia. Finanssikriisien ja kiihtyvien resurssisotien olo suhteissa asiaa joudutaan pohtimaan uudestaan. Ehkä omaleimaisemmat ja kevyemmin rahataloudellisesti integroituneet kansantaloudet olisivat sittenkin tuottaneet vakaamman maailman ainakin jos niiden välisistä makrotasapainoista olisi pidetty huolta. Tällainen globaali talousjärjestely saattaa toki olla tulevaisuudessa välttämätön; se ei kuitenkaan synny helposti, koska talousintegraation purkaminen on aina paljon vaikeampaa kuin integraation luominen. Samankaltainen autenttisuuden ihanne taloutta ohjaavana periaatteena näkyy Keynesin kirjoituksissa laajemminkin. Keynes kirjoitti, että halusi asioida kaupassa, joka oli todellinen kauppa eikä kertotaulun ilmentymä. Tämä tarkoitti että ta lou dellisten toimijoiden tulisi olla ihmisiä kohtaavia, lähellä olevia ja jossakin mielessä aitoja. Jos ne muuttuisivat pelkiksi hallinnollisiksi ja puhtaasti talousrationaalisiksi järjestelmiksi, talous olisi huonolla tiellä. Se ei enää tuottaisi sellaista elämän kokemusta, mitä sen pitäisi tuottaa. Keynesin näkökulmasta siis nykymaailman talous on mennyt todella epätoivottavaan suuntaan: organisaatioiden tehostaminen, ulkoistaminen ja yhdenmukaistava macdonaldisaatio ovat ilmiöitä, joita Keynes olisi varmasti pitänyt vastenmielisenä. Se, mikä erottaa kaupan kertotaulusta, on muuttunut pelkäksi kustannuseräksi. Rakkaus rahaan Keynesin utopian dynamiikkaa hallitsee eräs perusristiriita. Tämä on ristiriita vaurastumisen merkityksen ja rahafetissin välillä. Toisaalta Keynes uskoi, että taloudellisen tuottavuuden kehitys auttaisi ihmiskuntaa nousemaan ikuisesta vit sauk sestaan, köyhyydestä. Toisaalta taloudellisen tuottavuuden kehitys kärjistäisi rahatalouden moraalisesti vahingollisia piirteitä, joista keskeisin on rakkaus rahaan. Rakkaus rahaan oli Keynesin mukaan piirre, jota on tavattu kaikissa talousjärjestelmissä joissa ylipäänsä käytettiin rahaa, mutta kapitalismi kärjisti sitä. Kapitalismi on rahan luomiseen perustuva järjestelmä; jo kapitalismin ymmärtäminen edellytti sitä oivallusta, että kyse ei ollut tuotannon muodosta vaan rahajärjestelmästä. Rakkaus rahaan merkitsi tilaa, jossa ihminen oli menettänyt ymmärryksensä rahasta välineenä ja tehnyt siitä itseisarvoisen asian. Rahan tehtävänä on tulla käytetyksi (väline), ei varastoiduksi (fetissi). (Keynes ei tosin itse käyttänyt rahafetissin käsitettä.) Tässä Keynes tuli varsin lähelle nuorta Marxia. Esimerkiksi Juutalaiskysymyksestä-esseessä Marx käsitteli varsin samansävyisesti rahan palvontaa moraalisena ongelmana. Hyvä uutinen kuitenkin oli, että rakkautta rahaan voitiin jossakin määrin rajoittaa hallitsemalla ja ohjaamalla taloudellista järjestelmää. Järjestelmän hallinta oli sikälikin välttämätöntä, että dynamiikkansa rahan luomiseen eikä tuotantoon perustava kapitalismi myös häiritsi ihmisten käsitystä siitä, kuinka paljon on tarpeeksi. Uhkakuvana oli, että tämä vaurautta (ja sikäli potentiaalisesti myös hyvinvointia) luova järjestelmä sairastut taisi ihmiset niin pahaan rahafetissiin, että nämä eivät ymmärtäisi saavuttaneensa sitä pistettä, jossa heillä olisi tarpeeksi materiaalisia hyviä ja he voisivat luopua Mustarinda d 5

8 Brussels Pulp: Talouskomissaari, 3D-tulosteet kipsistä, Mustarinda 2013 Talouselämä, kuva: Emmy Maruta 6 d Mustarinda

9 "Helsingin Sanomat Rehn tyrmää saamansa torakka-arvostelun Minulle on jäänyt epäselväksi, mistä ihmeestä nuo elvytysrahat olisivat tulleet. kilpailusta ja ahneudesta ja keskittyä hyvään elämään. Näin kapitalismi ei tuottaisi sitä hyötyä ihmiselämälle, minkä se voisi tuottaa. Tärkeää kapitalismin hallinnassa olisikin se, että kapitalismi pidetään mahdollisimman pitkälti tavaroita tuottavana järjestelmänä, mitä, kuten todettua, se ei automaattisesti luonteeltaan ole. Vauraus ja sen oikea käyttö Rahafetissi ei kuitenkaan ole ainoa pseudomoraali, josta ihmiset kärsivät. Toinen pseudomoraalin muoto on köyhyydestä johtuva omaneduntavoittelu. Tämä on Keynesin mukaan toistaiseksi estänyt ihmiselämän hyveiden nousemisen niille kuuluvaan rooliin. Riittävä vaurastuminen on hyvän elämän kannalta välttämätöntä. Esseessään Economic possibilities for our grandchildren Keynes katsoi talouden tulevaisuutta sadan vuoden päähän. (Tyylilaji itsessään on kiinnostava; taloustieteilijöillä on hyvin harvoin tapana pohtia sadan vuoden päästä tapahtuvia asioita). Keynes katsoi, että on nähtävissä aika, jolloin ihmiskunta on riittävän vauras nauttiakseen elämästä ilman taloudellista raadannan pakkoa, joka on ollut ihmisten osa koko historian ajan: Ihmiskunta on ratkaisemassa taloudellisen ongelman. Kun ihmiset ratkaisevat taloudellisen ongelman, he vapautuvat raadannasta. Tällöin ihmiset voivat työnteon sijaan keskittyä asioihin, jotka ovat aidosti merkityksellisiä. Vanhana yläluokkaisena brittinä Keynes itse katsoi, että todella merkityksellisiä asioita ovat maanviljelys ja taide, mutta tietysti ihmiset voivat antaa elämälle omia merkityksiään. Tässä Keynes osoitti kuuluvansa pitkään länsimaisen historian ajattelun traditioon, jossa ihmisyhteisöjen ajatellaan kehittyvän evolutiivista reittiä. Taustalla on hobbesilainen ajatus siitä, että ihmiskunta on alkuperäisessä tilassaan sotaisessa luonnontilassa, ja rikastumalla pystyy pikku hiljaa sivistyneempään yhteiseloon. Keynesille oli vielä luontevaa nähdä valoa talouden tunnelin päässä: kapitalismin lopussa koittaisi todellisen moraalin tila. Ihmiskunta voisi hylätä köyhyyden ja kapitalismin tuottamat pseudomoraalit, joiden vuoksi jotkut Mustarinda d 7

10 ihmisten inhottavimmista piirteistä on nostettu korkeimpien hyveiden asemaan. Näillä piirteillä Keynes tarkoittaa erityisesti ahneutta. Kapitalismia tarvittaisiin köyhyyden ylittämiseen, mutta sen tulisi olla tarkoin hallittua. Jo nyt osa ihmisistä on valmiimpia elämään tässä uudes sa yhteiskunnassa. Rahamotiivin keskeisyys hidastaa riittävän vauraan elämän saavuttamista. Olisi tarpeellista kehittää ymmärrystä elämästä ja siitä nauttimisesta, jotta nämä elämisen taidot eivät katoaisi pseudomoraalin alle. Ne ihmiset, jotka voivat pitää hengissä ja jalostaa täyteen muotoonsa elämän taiteen, myymättä itseään elämän edellytyksille, ovat niitä jotka kykenevät nauttimaan runsaudesta silloin kun sen aika tulee. Lopuksi Näitä ajatuksia yhdistävä ydinkäsite Keynesillä oli tasapainoinen talous. Tämä tarkoitti taloutta, jossa paitsi vallitsee täystyöllisyys, on myös varaa tärkeisiin asioihin. Keynes halusi nähdä yhteiskunnan, jossa rahan merkitys on järkevässä suhteessa muihin asioihin. Esimerkiksi jos jollain yhteiskunnalla ei ollut varaa omaan maanviljelykseen, ei sillä ollut varaa elää. Moraaliset ongelmat uhkaavat Keynesin mukaan ihmisiä kahdelta suunnalta. Toisaalta ihmiset eivät voisi tehdä hyviä tekoja äärimmäisen köyhyyden tilassa, ja kärsivät siksi pseudomoraalista joka johtuu kilpailun ja ahneuden pakosta puutteen vallitessa. Toisaalta vaurastumisen välineet tuottivat rahafetissin pseudomoraalina. Ihmiskunnan tehtävä olisi hallita kapitalisminimistä moraalisia paheita ja vaurautta tuottavaa rahantekojärjestelmää, jotta se voisi johdattaa ihmiskunnan tilaan, jossa riittävä vauraus mahdollistaisi hyvän elämän ja lopulta aidon moraalin. Järjestelmän hallinta, huolellinen ja järkevä talouspolitiikka, olisi välttämätöntä tämän päämäärän saavuttamiseksi. Keynesin taloustieteelliset teoriat muodostavat tänäkin päivänä pohjan edistykselliselle talousajattelulle. Niiden lukeminen on kuitenkin kiinnostavinta, kun ne luetaan kokonaisen maailmankatsomuksen kontekstissa. Tämän maailmankatsomuksen olennainen osa on moraalikäsitys, joka lähtee tietynlaisesta autenttisuuden arvosta, elämän taidon nostamisesta keskiöön, ja talouden katsomisesta välineenä utooppisten yhteiskunnallisten päämäärien saavuttamiseksi. << Kirjallisuutta Ac h t e r h u i s, Ha n s (2000) Scarcity and sustainability. Teoksessa Wo l f g a n g Sa c h s (toim.) Planet dialectics. Zed books, Lontoo. (Keynesin utopiasta köyhyydestä nousemisesta.) K e y n e s, Jo h n Me y n a r d (2010 [1931]) Essays in persuasion. Palgrave MacMillan, Lontoo. (Sisältää Keynesin keskeisiä pohdiskelevia esseitä, eritoten esseen Economic possibilities for our grandchildren.) (1970 [1936]) The general theory of employment, interest and money. MacMillan, Lontoo. Sk i d e l s k y, Ro b e r t (2009) Keynes. Return of the master. Allen Lane, Lontoo. (Hyvä tiivis elämäkerta ja esitys Keynesin relevanssista tänä päivänä, paljon asiaa Keynesin moraalikäsityksistä.) Sk i d e l s k y, Ro b e r t & Sk i d e l s k y, Ed w a r d (2012) How much is enough? The love of money and the case for the good life. Other press, New York. (Keynesin elämäkerturin pohdintaa talouden rajoista.) M a r x, Ka r l (1978 [1843]) Juutalaiskysymyksestä. Teoksessa M a r x & En g e l s. Valitut teokset, osa 1. Edistys, Moskova. (Marx rahafetissistä.) Sm i t h, Ad a m (1995 [1776]) An inquiry into the nature and causes of the wealth of nations. William Pickering, Lontoo. (Smithin klassikkoteos.) Se n, Am a r t y a (1991) On ethics and economics. Wiley-Blackwell, Lontoo. (Hyvä nykyteksti taloustieteen eri itseymmärryksen mahdollisuuksista.) 8 d Mustarinda

11 Brussels Pulp: Talouskomissaari, yläkuva: Emmy Maruta, alakuva: Michaela Casková K eynesin vallankumous: Mustarinda d 9

12 10 d Mustarinda

13 vaihtok aupasta r ahatalouteen Lauri Holappa Olemme tottuneet ajattelemaan, että yhteiskunnan taloudellinen menestys edellyttää markkinalogiikan jatkuvaa syventämistä ja tiukkaa talouskuria julkisella sektorilla. Tämä on kuitenkin vain uusklassisen talousteorian mukainen tulkinta talouden toiminnasta. John Maynard Keynesin tuotannon rahateoria tarjoaa systemaattisen, uskottavan ja inhimillisen vaihtoehdon talousortodoksialle. Keynesin mukaan jatkuvasta säästö- ja leikkauspolitiikasta on taloudellekin pelkkää haittaa. V i i m e i s t ä ä n 1980-luvulta lähtien kaikkialla länsimaissa on yleistynyt käsitys, jonka mukaan yhteiskuntaa kehitetään vain talouden ehdoilla. Harva miettii sen kummemmin, mikä tämä talous oikeastaan on ja miksi yhteiskunta polvistuu sen edessä. Sen sijaan taloudesta tulevista vaatimuksista ja talouden logiikasta ihmisillä on usein paljon selkeämpi näkemys. Suomeen nykyisenkaltainen talouden logiikka rantautui lopullisesti laman jälkeen 1990-luvun alussa. Tämän jälkeen talouspolitiikkaa ohjaavaksi periaatteeksi on noussut budjetin tasapainottaminen keskipitkällä aikavälillä. Julkinen keskustelu talouspolitiikasta on pyörinyt jatkuvasti menoleikkausten ja veronkorotusten ympärillä. Kansainvälisen verokilpailun kontekstissa tämä on tarkoittanut luopumista kunnianhimoisista julkisista hankkeista ja kehityssuunnitelmista. Toisinaan puhe hyvinvointivaltion rapautumisesta saattaa olla hiukan liioittelevaa, sillä useimmissa tulonsiirroissa tai palveluissa ei ole tapahtunut radikaalia heikentymistä esimerkiksi 1980-luvun alkuun verrattuna. Talouden logiikka ei välttämättä kovin nopeasti tuhoakaan hyvinvointivaltion vakiintuneita instituutioita, mutta se synkistää tulevaisuuden näkymiä sekä tappaa keskustelun julkisen ja markkinoista vapaan tilan laajentamisesta ja 70-luvuilla hyvinvointivaltio oli vasta rakennusvaiheessaan, ja monet palvelut toimivat huonommin ja tulonsiirrot olivat pienempiä kuin nykyään. Siitä huolimatta tuolloin nuoruuttaan eläneillä sukupolvilla oli syytä optimismiin: hyvinvointivaltio kehittyi jatkuvasti, elintaso parani ja valtio huolehti aktiivisella talouspolitiikallaan siitä, että hyviä työpaikkoja riitti kaikille. Nyt tuo optimismi on kadonnut. Julkisuudessa saarnataan toistuvasti vaikeista valinnoista, vastuullisesta talouspolitiikasta sekä tehokkuudesta ja rationalisoinneista. Todellinen hyvinvointivaltion kriisi ei liity kään kelvolliseen nykyhetkeen, vaan lohduttomaan tulevaisuuteen. Tulevaisuuteen jossa utopiat entistä tasa- Viereisellä sivulla: Plootu (4 taaleria 1721), nykyaikainen sirukortti, suolapussi, Suomen Pankin rahamuseon näyttelystä. Kuva: Alma Heikkilä Mustarinda d 11

14 " Tukholman kuninkaallinen rahamuseo Mitä raha on? Kautta aikojen ihmiset ovat vaihtaneet asioita keskenään. Suolaa, tupakkaa, karjaa, riisiä, kaakaopapuja ja muita arvokkaita varoja on käytetty suurin piirtein samoin kuin nykyään käytämme rahaa ja luottokortteja. arvoisemmasta ja demokraattisemmasta valtiosta ovat joko vastuuttomia tai vain pelkästään lapsellisia. Talouden logiikka ei ilmene ainoastaan tiukkaan talouskuriin perustuvassa talouspolitiikassa. Eräs leimallinen piirre on myös pyrkimys tehostaa julkista rahankäyttöä. Julkista hallintoa on jo pitkään yritetty kehittää uuden julkisjohtamisen oppien mukaisesti imitoimaan yritysten toimintaperiaatteita. Samalla henkilöstöä on vähennetty julkisella sektorilla määrätietoisesti. Tästä ehkä selvimpänä esimerkkinä on Suomen valtion tuottavuusohjelma, jolla on valitettavan menestyksekkäästi tavoiteltu noin työpaikan vähentämistä valtiolta vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi talouden logiikkaa on tuotu myös sellaisille elämänalueille, joissa kapitalistisia periaatteita ei ole aiemmin noudatettu. Esimerkiksi tieteen ja taiteen maailmoja on aiempina vuosikymmeninä totuttu pitämään dekommodifioituina eli ei-hyödykkeistettyinä alueina. Nyt kuitenkin juuri näiden alueiden on haluttu valmistelevan uusia vientituotteita ja on jopa ajateltu, että niiden olisi toimittava markkinaehtoisesti. Talouden logiikan mukaanhan hyvälle taiteelle tai koulutukselle löytyy markkinoilta aina kysyntää kunhan hinnasta sovitaan. Talouden logiikan synnystä Talouden logiikan määräävää asemaa on viime vuosikymmenten kehityksessä kuvattu useimmiten uusliberalismin käsitteellä. Uusliberalismi on kuitenkin niin epäselvä käsite, että sen todellinen selitysvoima jää väistämättä vähäiseksi. Uusliberalismilla useimmiten viitataan 1980-luvulla alkaneeseen poliittiseen muutokseen, joka nosti Margaret Thatcherin, Ronald Reaganin ja monet muut vapaamarkkinaideologian kannattajat valtaan eripuolilla globaalia pohjoista. Talouden logiikassa ja sen leviämisessä ei kuitenkaan ole kyse näin viimeaikaisesta ilmiöstä. Meidän on mentävä paljon kauemmas historiassa ymmärtääksemme syvällisesti, miten nykyisenkaltainen käsitys talouden lainalaisuuksista on syntynyt. Mielekkään lähtökohdan tarkastelulle tarjoaa modernin taloustieteen syntyprosessi. Vaikka termiä talous oltiin käytetty vaihtelevissa merkityksissä jo vähintään useita satoja vuosia ennen modernin taloustieteen kehitystä, sai se nykyisen merkityssisältönsä vasta David Humen ja Adam Smithin teoretisoinnista. Hume ja Smith alkoivat kehittää teoriaa siitä, kuinka yhteiskunta pystyy tuottamaan tarvittavat resurssit, palvelut ja taidot absoluuttista monarkiaa seuranneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa luvun lopun mainio vallankumous oli mullistanut brittiläistä yhteiskuntaa syvällisesti ja rajannut suvereenin hallitsijan valtaoikeuksia. Uudessa tilanteessa yksilöiden turvana olivat entistä laajemmat perus- ja omistusoikeudet. Kruunu oli nyt ensimmäisen kerran alistettu oikeuslaitoksen ja parlamentin valvontaan. Uusi yhteiskunnallinen tilanne herätti kuitenkin epäilyksiä, miten järjestys ja hyvinvointi pystyttäisiin 12 d Mustarinda

15 turvaamaan tilanteessa, jossa yhdelläkään taholla ei ollut enää absoluuttista yhteiskunnallista valtaa. Juuri tämän ongelman selättämiseksi Hume ja Smith alkoivat kehittää teoriaa, joka 1800-luvulla vakiintui klassiseksi poliittiseksi taloustieteeksi ja 1900-luvulla edelleen uusklassiseksi taloustieteeksi. Hume ja Smith halusivat todistaa, että rationaalinen oman edun tavoittelu johtaa oikeissa institutionaalisissa olosuhteissa harmoniseen yhteiskunnalliseen kehitykseen eikä kaikkien sotaan kaikkia vastaan, kuten aiemmin oli pelätty. Heidän mielestään kapitalistisessa ta lou dessa oli kyse yhdestä isosta vaihtokauppojen verkostosta. Tuottajat ja ostajat kohtaavat markkinoilla, jossa kysynnän ja tarjonnan lait asettavat myytäville hyödykkeille, palveluille ja työvoimalle sopivan hinnan. Tuottajat tuottavat juuri sellaisia hyödykkeitä, joita ostajat kysyvät saadakseen voittoja. Markkinakilpailu ajaa kuitenkin voitot kohtuullisiksi ja alentaa hyödykkeiden markkinahinnan reilulle tasolle. Siinä missä Adam Smithin vuoden 1776 Kansakuntien varallisuudesta tuli mikrotalousteorian perusteos, nousi ranskalaisen liikemiehen Jean-Baptiste Sayn vuonna 1803 kirjoittama Traité d économie politique makrotalousteorian kulmakiveksi. Tämän teoksen pohjalta vakiintui ortodoksisen talousteorian keskeiseksi lähtökohdaksi niin sanottu Sayn laki, jonka mukaan tarjonta luo aina oman kysyntänsä. Käytännössä tällä viitataan Sayn esittämään väittämään, jonka mukaan taloudessa ei koskaan voi vallita kokonaistasolla vajaakysyntää: yksilöt haluavat aina tyydyttää omat tarpeensa ja kuluttaa saamansa tulot. Näin ollen sellaisille hyödykkeille, jotka ovat ihmisten mielestä tarpeellisia, riittää aina kysyntää. Työvoimaa tarvitaan jatkuvasti näiden hyödykkeiden tuotantoon ja talous pysyy aina täystyöllisyydessä. Juuri Sayn laki on saanut uusklassisetkin taloustieteilijät ajattelemaan, että pitkällä aikavälillä talous toimii aina kulloisenkin institutionaalisen järjestyksen sallimalla maksimikapasiteetilla. Näin ollen taloudessa voi ilmetä pääasiassa kahdenlaisia ongelmia. Ensinnäkin työntekijät saattavat vaatia liikaa palkkaa. Jos työntekijät vaativat palkkaa, joka ylittää heidän tuottavuutensa, ei yritysten kannata palkata työntekijöitä. Toiseksi työntekijät saattavat tehdä liian vähän töitä tai olla liian tuottamattomia, jolloin kokonaistuotanto jää toivottua alemmalle tasolle. Näin ollen valtavirtaisten ekonomistien mielestä pitkällä aikavälillä työttömyyden vähentäminen on mahdollista vain, jos reaalipalkkoja leikataan. Parantunut työllisyystilanne lisää kokonaistuotantoa, mutta jos kokonaistuotanto jää edelleen toivottua alemmalle tasolle on sitä yritettävä kohentaa lisäämällä tehtyjä työtunteja tai parantamalla työn tuottavuutta. Käytännössä ensimmäinen tarkoittaa yleensä esimerkiksi työurien pidennystä tai vapaapäivien vähentämistä. Tuottavuudella taas tarkoitetaan panos/tuotos-suhdetta, joten sen lisääminen voi yksinkertaisesti tarkoittaa joko yhä suuremman työmäärän sälyttämistä työntekijöiden harteille tai työntekijöiden suorituskyvyn parantumista esimerkiksi koulutuksen tai teknologisen kehityksen myötä. Voidaankin sanoa, että nimenomaan Sayn laki on monesti kohtaamamme talouspuheen ja talouden logiikan taustalla. Juuri Sayn laista kumpuavat vaatimukset alentaa palkkoja, helpottaa irtisanomisia tai kaventaa ammattiyhdistysliikkeen valtaa. Toisaalta myös vaatimukset pidentää työuria tai tehostaa julkista sektoria pienentämällä sen kokoa liittyvät olennaisesti Sayn lakiin. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että Sayn laki on vain yksi muunnelma Humen ja Smithin teoriasta, jonka taustalla oli ajatus kapitalistisesta taloudesta vaihtokauppana. Vaihtokauppametaforan avulla Hume ja Smith pystyivät aikanaan perustelemaan, että vapaa kansalaisyhteiskunta pystyy uusintamaan itsensä ilman absoluuttisen monarkin pakkovaltaa. Samalla he kuitenkin ummistivat silmänsä kapitalistiselta todellisuudelta: tosi asiassa kapitalismi ei ole vaihtokauppajärjestelmä vaan rahatalousjärjestelmä. Keynes ja rahatalous Jos käsittelemme kapitalismia rahatalousjärjestelmänä vaihtokauppajärjestelmän sijaan, asettuu koko talouden logiikka päälaelleen. Aiemmin itsestään selvältä vaikuttaneet talouden pakot näyttäytyvätkin nyt tarpeettomina esteinä, jotka rajoittavat niin onnellisen ja vapaan elämän kuin taloudellisen vauraudenkin tavoittelua. Juuri tämä havainto on brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin talousteorian keskiössä. Keynes oli 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut aristokraatti, jolla oli keskeinen asema brittiläisessä kulttuuri elämässä, etenkin sitä voimakkaasti ravistelleessa Bloomsbury-ryhmässä. Keynesin rakkaus taidetta, filosofiaa ja estetiikkaa kohtaan näkyvät yllättävän suoraan myös hänen kehittämässään talousteoriassa. Keynesin mielestä elämän todellinen tarkoitus löytyikin näistä asioista eikä päämäärättömästä materian tai rahan kasaamisesta. Keynes kuitenkin katsoi, että yhteiskunta ei voisi keskittyä näiden korkeiden hyveiden edistämiseen ennen kuin taloudellinen ongelma olisi ratkaistu. Keynesin tieteellisen aktiiviajan taloudellinen tilanne muistutti paljon nykyistä finanssikriisin jälkeistä maailmaa. Vuoden 1929 pörssiromahdus oli ajanut maailmantalouden suureen lamaan ja saanut aikaiseksi suurtyöttömyyden ympäri maailmaa. Valtiot pyrkivät korottamaan veroja ja leikkaamaan menoja tasapainottaakseen budjettinsa ja puolustaakseen valuuttojensa kultasidosta. Kaikki näkivät jo tuolloin, että veronkorotukset ja menoleikkaukset vain kurjistivat jo ennestään vaikeaa taloustilannetta. Muutakaan vaihtoehtoa ei kuitenkaan osattu nähdä, koska valtio nähtiin kuin yhtenä suurena kotitaloutena. Tuolloin Keynes ymmärsi, että kapitalistisen talouden kriisit liittyvät ensisijaisesti rahajärjestelmään. Yhtäältä vanhakantainen ymmärrys rahasta pakotti valtiot taantumaa vahvistavaan politiikkaan. Toi - saal ta koko taantuma liittyi siihen, että kotitalouk sien ja Mustarinda d 13

16 Tuotteet ovat myynnissä. Yksi rahoista on maalattu, yksi appelsiineista veistetty. Laura Wesamaa: Kahvia Teetä -näyttely, Galleri Anders Bergman 14 d Mustarinda

17 yritysten halukkuus käyttää rahaa yllättäen väheni. Taantuman oloissa ihmiset alkoivat lisätä säästämistä, mikä vähensi yritysten tuloja ja johti irtisanomisiin, jotka taas entisestään vähensivät kokonaiskulutusta. Sayn lakiin nojaava valtavirtainen talousteoria ei kyennyt selittämään suurta lamaa tai aiempiakaan taantumia. Sayn lain mukaan kaikki saadut tulot aina kulutetaan, koska lopulta taloudessa on aina kyse hyödykkeiden vaihtamisesta toisiin hyödykkeisiin. Sayn lakiin nojaavassa teoriassa raha on pelkkä vaihdon väline, joka sujuvoittaa hyödykevaihtoja. Rahaa itseään ei kenenkään kannata hamstrata. Tällaisessa ajattelussa pitkäaikaista hyödykkeiden ja työvoiman kysyntävajetta ei pääse syntymään, vaan talous on aina tasapainotilanteessa. Keynes ottikin vuonna 1936 ilmestyneen pääteoksensa Yleisen teorian tavoitteeksi Sayn lain kumoamisen. Keynesin mielestä Sayn laki ja sen taustalla oleva vaihtokauppametafora eivät tavoita modernin rahajärjestelmän olennaisia piirteitä. Keynesin kehittämän tuotannon rahateorian lähtökohtana oli ajatus epävarmuudesta. Keynes oli tullut siihen tulokseen, että ihmisillä ei voi koskaan olla luotettavaa tietoa talouden pitkän aikavälin kehityksestä. Siihen vaikuttavat lukuisat yllättävät ja monimutkaiset tekijät, kuten poliittiset ja ideologiset muutokset, luonnonilmiöt, teknologinen kehitys tai kulttuuriset seikat. Näin ollen emme voi esittää talouden pitkän aikavälin kehityksestä edes todennäköisyyksiin perustuvia arvioita. Juuri tämän vuoksi Keynes halusi korostaa epävarmuuden käsitteen eroa riskin käsitteeseen. Riski viittaa johonkin ilmiöön, jonka toteutumisesta me voimme antaa jonkin todennäköisyysarvion. Esimerkiksi meteorologit voivat sanoa luotettavasti, että huomenna Helsingissä sataa 90 prosentin todennäköisyydellä. Sen sijaan epävarmuus on silkkaa epätietoisuutta: emme kerta kaikkiaan tiedä, millä todennäköisyydellä Suomen talous kasvaa yli kahden prosentin vauhtia kolmen vuoden kuluttua. Keynes yhdisti näkemyksensä epävarmuudesta rahan funktioihin. Keynesin mielestä raha toimii modernissa talousjärjestelmässä niin maksuvälineenä, kirjanpitoyksikkönä kuin arvon säilyttäjänäkin. Erityisesti Keynesiä kiinnosti rahan rooli arvon säilyttäjänä, sillä se liittyi olennaisesti Sayn lakiin ja epävarmuuteen. Koska emme voi tietää, miten talous kehittyy tulevaisuudessa, nojaamme kulutus- ja investointipäätöksissämme yleensä nykyhetkeen. Jos juuri tällä hetkellä talous kehittyy suotuisasti, kotitaloudet ja yritykset ottavat todennäköisesti huoletta velkaa ja säästävät vain pienen osan tuloistaan. Sen sijaan jos elämme taantumassa, suurin osa kotitalouksista ja yrityksistä välttää merkittävää velkarasitusta ja alkaa lisätä säästämistään. Koska raha toimii arvon säilyttäjänä, kotitalouksien ei ole aina välttämätöntä tai mielekästä kuluttaa sitä, vaan osa tuloista kannattaa aina hamstrata pahan päivän varalle. Keynes korosti, että rahatalousjärjestelmässä kotitalouksien ja yritysten on kaikin keinoin pystyttävä ylläpitämään maksukykyään. Maksukyvyttömyys johtaa helposti esimerkiksi luottotietojen menetykseen, jonka jälkeen yrityksen toiminta käy mahdottomaksi ja kotitaloudenkin elämä vaikeutuu huomattavasti. Tämän vuoksi osa varallisuudesta kannattaa aina pitää mahdollisimman likvidissä muodossa eli käteissäästöinä. Jos negatiivinen ilmapiiri taloudessa voimistuu esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden kriisiytymisen vuoksi, on yksityisen sektorin järkevää vähentää kulutustaan ja lisätä säästämistään. Epävarmuus ja rahan asema arvon säilyttäjänä johtavat siis siihen, että kotitaloudet ja yritykset eivät koskaan kuluta kaikkia tulojaan. Tällä ei kuitenkaan ole työllisyyden ja kokonaistuotannon kehityksen kannalta merkitystä, jos investointiaste kasvaa riittävästi. Tulevaisuuden odotusten kääntyessä negatiivisiksi uusia investointejakin kuitenkin vältetään, koska yksityisen sektorin kulutushalukkuuden uskotaan vähentyvän. Jos investointiaste laskee samalla kun yksityisen sektorin säästämishalukkuus kasvaa, on tästä väistämättä seurauksena irtisanomisia ja kokonaiskysynnän voimakas vähentyminen, jotka syventävät talouden syöksykierrettä entisestään. Laman syventyessä ja työttömyyden kasvaessa työntekijöiden palkkataso yleensä heikkenee, minkä pitäisi ortodoksisen talousteorian mukaan parantaa työllisyystilannetta. Näin ei kuitenkaan yleensä käy, koska alentunut palkkataso vähentää kysyntää ja lisää säästämishalukkuutta edelleen. Periaatteessa kapitalistinen talous voi jäädä loputtoman pitkäksi ajaksi lamaan, sillä siihen ei sisälly Keynesin mukaan minkäänlaisia tasapainottavia rakenteita. Näin ollen rahatalousjärjestelmän vakaa kehitys edellyttää valtiolta aktiivista talouspolitiikkaa. Keynesin mielestä valtion ei pidä dogmaattisesti tavoitella tasapainotettua budjettia, vaan sovittaa budjettialijäämänsä tai -ylijäämänsä kulloisenkin tilanteen mukaiseksi. Käytännössä Keynes katsoi, että valtion budjettialijäämän pitäisi aina vastata yksityisen sektorin säästämishalukkuutta. Alijäämäisellä budjetoinnilla valtio lisää yksityiselle sektorille enemmän tuloja kuin se sieltä verottamalla poistaa. Näin ollen lisääntynyt säästämishalukkuus voidaan kompensoida lisäämällä yksityisen sektorin tuloja elvytyspolitiikan avulla. Niinpä negatiivisten tulevaisuuden odotusten oloissa valtion pitäisi antaa budjettivajeen sekä tehdä merkittäviä työllistäviä investointeja. Myös veronalennuksia ja tulonsiirtoja voidaan lisätä ostovoiman tukemiseksi. Kaikkein tuhoisinta toimintaa olisi tällaisessa tilanteessa leikkauspolitiikka, sillä silloin valtio vähentäisi yksityisen sektorin tuloja tilanteessa, jossa yksityinen sektori olisi jo ennestään huolissaan tilanteestaan. Jos talous taas on lähellä ylikuumentumista, eli yksityisen sektorin säästämishalukkuus on voimakkaan negatiivista, on ylijäämäisten budjettien tekeminen mielekästä. Silloin valtio kerää yksityiseltä sektorilta enemmän veroja kuin se sille palauttaa kulutuksellaan. On kuitenkin olennaista ymmärtää, että valtiolla ei ole Mustarinda d 15

18 * stagflaatiolla tarkoitetaan korkean työttömyysasteen ja korkean inflaatioasteen samanaikaista esiintymistä. edes pitkällä aikavälillä mitään teknistä tarvetta tasapainottaa budjettiaan. Budjetin ylijäämäisyydestä tai alijäämäisyydestä on Keynesin oppien mukaan päätettävä ainoastaan kulloisenkin suhdannetilanteen mukaan. Keynesiläistä politiikkaa vastustavat kommentaattorit kuitenkin kiistävät tällaisen politiikkaohjeen, sillä heidän mukaansa pitkällä aikavälillä budjettivajeet ajavat minkä tahansa valtion väistämättä Kreikan tielle. Heidän mukaansa globaalit luottomarkkinat saattavat menettää luottamuksensa pitkäaikaisia alijäämiä kasanneen valtion kykyyn tasapainottaa budjettinsa pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi tällainen valtio ei lopulta enää pystyisi rahoittamaan alijäämiään. Kreikka on kuitenkin erityistapaus, sillä se on eurojäsenyytensä myötä luopunut rahapoliittisesta suvereniteetistaan. Rahapoliittisesti suvereeneilla valtioilla ei ole velkaa vieraassa valuutassa ja niillä on oma keskuspankki, joka laskee liikkeelle kaiken kierrossa olevan valuutan. Näin ollen ne voivat tarpeen tullen rahoittaa alijäämänsä suoraan omasta keskuspankistaan, joten tällaisia valtioita luottomarkkinat eivät voi määrätä talouskurilinjalle. Jotkut keynesiläisyyden kriitikot kuitenkin pelkäävät, että keskuspankkirahoitus johtaisi väistämättä tuhoisaan hyperinflaatioon. Myös tällaiset pelot ovat aiheettomia, sillä taantumatilanteessa uusien tulovirtojen synnyttäminen parantaa pikemminkin työllisyyttä kuin aiheuttaa inflaatiota. Jos valtio tekee keskuspankin rahoitustuen avulla alijäämäisiä budjetteja, jotka kasvattavat yksityisen sektorin kulutusvoimaa, voivat yritykset reagoida tähän joko laajentamalla tuotantoaan tai nostamalla tuotteiden hintoja. Suurin osa yrityksistä valitsee ensimmäisen vaihtoehdon, koska hinnankorotukset heikentäisivät yrityksen kilpailuasemaa. Näin ollen taantumatilanteessa harjoitettu ekspansiivinen talouspolitiikka ei ole kovin inflatorista, vaikka se rahoitettaisiinkin keskuspankkiluotoilla. Mihin Keynes katosi? Keynesiläinen ajattelu mullisti taloustieteen noin 30 vuodeksi. Toisesta maailmansodasta 1970-luvun alkuun maailmantaloudessa elettiinkin keynesiläistä aikakautta. Tänä aikana rakennettiin nykyisenkaltaiset hyvinvointivaltiot: niin sosiaalipolitiikan, tiedepolitiikan kuin kulttuuripolitiikankin rahoitus lisääntyi kaikkialla dramaattisesti. Työttömyys oli käytännössä olematonta eikä merkittäviä finanssikriisejä ollut. Herääkin kysymys, mihin keynesiläisyys yllättäen hävisi? Entä olisiko se mahdollista vielä nykyäänkin? Keynes itse uskoi optimistisesti, että hänen teoriansa mullistaisi taloustieteen ja talouspolitiikan pysyvästi. Kävi kuitenkin toisin: vanha vaihtokauppateoria ei kadonnut minnekään, vaan Keynesin näkemyksiä integroitiin uusklassiseen teoriaan. Uusklassiset taloustieteilijät puolustivat Sayn lakia väittämällä, että lisääntynyt säästäminen väistämättä alentaa korkotasoa, kun pankkeihin jää enemmän rahaa lainattavaksi ulospäin. Alentunut korkotaso taas kannustaa investoimaan lisää ja palauttaa kokonaiskysynnän entiselle tasolleen. Näin ollen Keynesin merkitys rajoittui uusklassisessa teoriassa ainoastaan erityistapauksiin. Uusklassisen teorian mukaan yksityisen sektorin lisääntynyt säästämishalukkuus voi aiheuttaa ongelman vain sellaisessa tilanteessa, jossa korko taso on tippunut jo nollaan. Tällai ses sa tilanteessa korko ei voi enää alentua enempää, joten tarvitaan ekspansiivista finanssipolitiikkaa tukemaan talouden elpymistä. Kaikissa muissa tilanteissa talous politiikassa on kuitenkin uusklassisen ohjekirjan mukaan nojattava lähinnä tarjontapuolen tekijöihin: eli kannustamaan ihmisiä tekemään töitä entistä enemmän entistä pienemmällä korvauksella. Jo pian toisen maailmansodan jälkeen valtavirtaisen taloustieteen piirissä keynesiläisyys oli mielletty pelkäksi erityistilanteiden politiikaksi. Talouspolitiikassa Keynesin vaikutus oli kuitenkin pitkäkestoisempi. Koska keynesiläisyys toimi käytännössä erinomaisesti ja ortodoksisesta politiikasta seurannut suuri lama oli vielä hyvin kaikkien muistissa, nojautui toisen maailman sodan jälkeinen talouspolitiikka kaikkialla länsimaissa aktiiviseen kysynnänsäätelyyn. Keynesiläisen talouspolitiikan harjoittaminen oli kuitenkin jatkuvasti vaikeampaa ideologisesti vihamielisessä ympäristössä. Kun lopulta ortodoksiset taloustieteilijät Chicagon yli opistosta alkoivat syyttää keynesiläisyyttä 1970-luvun stagflaatiokriisistä*, alkoi keynesiläisyyden aika olla lopullisesti ohi. Tästä lähtien kapitalistisessa lännessä on vallinnut konsensus talouden logiikasta: siitä että taloudesta huolehtiminen edellyttää jatkuvaa kurjistamista: leikkauk sia, palkanalennuksia ja jokaiselle elämänalueelle työntyvää markkinalogiikkaa. Tästä lähtien meille on luotu tarinaa, jossa talouden ja sosiaalisen sekä kulttuurisen välillä vallitsee ylittämätön ristiriita. Vasemmisto on yrittänyt toisinaan puolustaa sosiaalisen ja kulttuurisenkin oikeutta olemassaoloon, mutta useimmiten nämä kamppailut ovat päättyneet onnettomasti. Jos rahat on loppu, ei ole varaa sosiaaliturvaan, apurahoihin tai yliopistoihin, on vastaus yleensä kuulunut. Keynesin tulkinnan mukaan kapitalistisesti organisoitunut talousjärjestelmä ei ole tasapaino- vaan kriisihakuinen. Kapitalistisen rahatalouden mekanismit tuottavat toistuvasti prosesseja, joiden seurauksena ihmiset menettävät niin työpaikkansa kuin toimeentulonsakin. Näiden torjumiseksi tarvitaan Keynesin työn jatkajan Hyman P. Minskyn sanojen mukaisesti isoa valtiota ja isoa pankkia. Tarvitsemme siis laajaa julkista sektoria tasaamaan kapitalistisen talouden suhdannevaihteluita ja aktiivista keskuspankkia rahoittamaan valtion talouspolitiikkaa. Keynesiläisesti ajateltuna kapitalismin syventäminen ja laajentaminen on haitallista paitsi inhimilliselle toiminnalle yleensä myös kapitalismille it - selleen. Kapitalistiset markkinat tuottavat yhteiskuntaan valinnanvapautta ja riippumattomuutta, mutta vain jos niiden toiminta-ala on rajattu riittävän kapeaksi. 16 d Mustarinda

19 "Helsingin Sanomat Niinistö ei ymmärrä rahanpainajia Hänen mielestään yli varojensa eläneiden valtioiden taloutta ei voi pelastaa sillä, että seuraavaksi keskuspankki elää yli varojen eli painaa rahaa. Tämä tietoinen itsepetos tulisi tunnistaa, [istuva presidentti Sauli] Niinistö sanoi. Jos seuraamme Keynesin tuotannon rahateoriaa, vastakkainasettelu talouden ja sosiaalisen sekä kulttuurisen välillä ei käy yhtä epätoivoiseksi, kuin jos käsityksemme taloudesta perustuisi uusklassiseen vaihtokauppa teoriaan. Tuotannon rahateoriassa julkista kulutusta tarvitaan pitämään talous suotuisalla uralla. Yhä uusien elämänalueiden siirtäminen kapitalistisen toiminnan piiriin ei näin ollen ole tarpeellista, vaan talouden perusongelmat liittyvät keynesiläisen tulkinnan mukaan liian vähäiseen kokonaiskysyntään. Sitä voidaan ruokkia parhaiten turvaamalla kaikille työpaikka ja hyvä toimeentulo. Keynesiläisen politiikan toteuttaminen olisi myös edelleen mahdollista. Uusklassisten taloustieteilijöiden yritykset uudelleenelvyttää Sayn lakia korkomekanismin kautta ovat olleet epäonnistuneita. Tosiasiassa pankit eivät lainaa eteenpäin säästöjämme, kuten uusklassisessa teoriassa oletetaan. Pikemminkin pankit luovat kokonaan uutta rahavarallisuutta myöntäessään lainoja. Näin ollen säästämisen lisääntyminen ei alenna korkotasoa ja palauta kokonaiskysyntää takaisin optimitasolle. Jos kotitalouksien ja yritysten säästämishalukkuus lisääntyy, on tästä yksinkertaisesti seurauksena kokonaistuotannon supistuminen ja työllisyyden heikentyminen. Yleensä tällainen taantuma jatkuu niin pitkään, kunnes valtio on valmis lisäämään kulutusta ja näin palauttamaan kokonaiskysynnän entiselle tasolleen. Tietenkään keynesiläisen politiikan toteuttaminen avoimessa maailmantaloudessa ei ole ongelmatonta. Esimerkiksi globaalit valuuttakurssi markkinat saattavat joissain tilanteissa rangaista keynesiläistä politiikkaa noudattavia maita. Tämän vuoksi kansallisen keynesiläisen käänteen lisäksi tarvittaisiin myös globaaleja tai vähintään alueellisia toimenpiteitä, joilla rahoitusmarkkinoiden toimintaa voitaisiin rajoittaa ja niiden kokoa pienentää. Olemme nähneet, että nykyinen ortodoksinen talouspolitiikka johtaa niin syvenevään taloudelliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen kuin ekologiseenkin kriisiin. Ortodoksisen talousajattelun asemaa on silti hankala murtaa, koska se palvelee hallitsevien luokkien asemaa ja vaikutusvaltaisia ideo logisia intressejä. Keynesin tuotannon rahateoria tarjoaisi kuitenkin uskottavimman ja pisimmälle kehitetyn vaihtoehdon sille. Siksi siihen on tar tuttava. << Kirjallisuutta A h o k a s, Ju s s i & La u r i Ho l a p p a (2012) Luonnollisesta työttömyydestä täystyöllisyyten. Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarja. [http://sorsafoundation.fi/2012/11/30/ luonnollisesta-tyottomyydesta-taystyollisyyteen/] (Tuore jälkikeynesiläinen analyysi Suomen työttömyysongelmasta.) Da v i d s o n Pa u l (2009) The Keynes Solution. The Path to Global Economic Prosperity. New York: Palgrave Macmillan. (Journal of Post Keynesian Economics -aikakauskirjan perustajan melko uusi ja helppotajuinen johdatus Keynesin teorian pääkohtiin. Sopii hyvin Keynesin vasta-alkajille.) K e y n e s, Jo h n Ma y n a r d (1936) The General Theory of Employment, Interest, and Money. London: Macmillan. (Keynesin pääteos. Kirja ei ole helppotajuinen, joten Keynesiin perehtymistä ei kannata aloittaa tästä.) Wr a y, L. Ra n d a l l (2012) Modern Money Theory. A Primer on Macroeconomics for Sovereign Monetary Systems. London: Palgrave Macmillan. (Hyvä johdatus jälkikeynesiläiseen, erityisesti uuschartalistiseen rahateoriaan. Teos kuvaa kattavasti ja yksinkertaisesti modernin rahajärjestelmän perusoperaatiot.) Raha ja talous -blogi: Mustarinda d 17

20 18 d Mustarinda

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen

Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan Pentti Hakkarainen Risto Ryti -seura 17.2.2015 Viisi näkökulmaa rahapolitiikkaan 1. Rahapolitiikka kaupunkikuvassa 2. Risto Rytin aika Suomen Pankissa 3. Suuren laman

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä

18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 18 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien rahoitusylijäämät Suomessa 4. Rahoitusjärjestelmä

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan?

Mikä on taloustieteilijän kuva alastaan? Talous ja talouspolitiikka: luento 2, ma 8.9.2008 Onko taloushistoria erilaista? Klassinen taloustiede ja taloushistoria Taloustieteellisen ajattelun perusta Suhde poliittiseen ajatteluun Klassisen taloustieteen

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta.

Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. TALOUSPOLITIIKKA Talouspolitiikka on politiikkaa Päätöksiä tekee eduskunta ja kunnan valtuusto Tarkoittaa kaikkia sellaisia toimia, joilla julkinen valta yrittää ohjata kansantaloutta. Valtio ja kunnat

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.

a) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista. Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén

Talous. kasvun. jälkeen. Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén Talous kasvun jälkeen Maria JouT senvirta Tuuli HirvilaMMi Marko ulvila kristoffer Wilén ja Suomen tietokirjailijat ry. ovat tukeneet teoksen kirjoittamista Copyright 2016 Tekijät & Gaudeamus Helsinki

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66).

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66). BLOGI Filosofit ja taloustieteilijät ovat kautta aikojen pohtineet rahan olemusta. Yleensä tällainen keskustelu on voimistunut murrosaikoina, sotien ja kriisien jälkeen. Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander

EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ. TELA Jaakko Kiander EUROOPAN KRIISIT, TIIVISTYVÄ KOORDINAATIO JA TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄ TELA 24.01.2014 Jaakko Kiander W-TAANTUMA JA SUOMEN JULKINEN TALOUS Finanssikriisi ja suuri taantuma 2008-2009 Suomessa jyrkkä viennin ja

Lisätiedot

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)

9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu) 9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia

Lisätiedot

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016

Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016 tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE

SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE SOSIAALITYÖN YHTEISVALINTA VALINTAKOE 2.6.2010 OSIO IA Kirjaan perustuva koe Valintakoe on yhteinen seuraaviin yliopistoihin sosiaalityön oppiaineeseen hakeville: Helsingin yliopisto Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä)

Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssisuunnitelma YH 25/ Jakso V 4.4.-30.05.2014 Taloustieto Joensuun normaalikoulu Eeva Pekkala Kurssilla käytetään kirjaa: Forum 2: Uusi taloustieto. Otava. (Kohi Liuskari Päivärinta Vihervä) Kurssin

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot