POHJOIS-SAVON NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 1 nuorelle järjestetään MIKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 1 nuorelle järjestetään MIKSI?"

Transkriptio

1 Khall : 225r liite nro 3 takuu PHJIS-SAVN NURISTAKUUN TIMEENPANSUUNNITELMA Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 7 n TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon 1 nuorelle järjestetään TYÖPAIKKA B PISKELUPAIKKA HARJITTELUPAIKKA MUU TARVITTAVA TUKIPALVELU -I MIKSI? Nuorten hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus alueellisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta - 1 saava ja hyvinvoiva työvoima on tärkeä menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa Nuorten osaaminen syntyy koulutuksen ja työn kautta Nuorten hyvinvointi syntyy mielekkään tekemisen, osallisuuden ja toimivien palveluiden kautta Elinkeino-, liikenne- ja nuoriso t a ku U ympäristökeskus Ewoepan E ift Euroopan sonlaalirahasta LJ : [t a

2 LUKIJALLE Hallitusohjelman mukainen nuorisotakuu astui voimaan Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25 vuotiaalle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Pääpaino nuorisotakuun toteuttamisessa tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja palvelujen tulee näyttäytyä myös nuorelle selkeänä kokonaisuutena. Erityisen tärkeää on hahmottaa ja tietää se, millaisia palveluita toimijat tarjoavat nuorille ja mikä on heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus koordinoi nuorisotakuuta maakuntatasolla. Tämä toimeenpanosuunnitelma nimeä kantava selvitystyö on osa koordinointia, jolla hahmotetaan toimijakenttää, sen palveluita sekä haasteita. Toimeenpanosuunnitelma on laadittu yhteistyössä keskeisimpien pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen edustajia, oppilaitosten edustajia, valtion virastojen edustajia sekä muita merkittäviä toimijoita kolmannelta sektorilta. Yhteistyötä on tehty workshopien ja suunnittelukokousten myötä. Toimeenpanosuunnitelmassa esitellään Pohjois- Savon ELY-keskuksen suositukset nuorisotakuun toteuttamiseksi paikallistasolla. Ehdotukset tukevat paikallisen nuorisotakuun toimeenpanon eteenpäinviemistä ja toteuttamista. Maakuntatason toimeenpanosuunnitelma nostaa esiin myös joitakin esimerkkejä paikallistason toimijoista ja toimenpiteistä. Nuorisotakuun koordinointia varten ELYyn on perustettu työryhmä, joka tulee kehittämään nuorisotakuun maakunnallista koordinointia myös jatkossa. Maakunnalliseen koordinointiin kuuluu myös ajankohtaisen ja ajantasaisen tiedon kerääminen sekä levittäminen alueen toimijoille. Nuorisotakuuta toteuttaa jo usea taho ja asian edistämiseksi tehdään jo paljon tärkeää työtä. Pohjois-Savossa on 20 kuntaa, useita eriasteisia oppilaitoksia, useita STE-alueita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista osa tuottaa myös kunnille ostopalveluita. Näiden jokaisen kohdalla on omanlainen, paikallinen toiminta- ja palveluympäristö nuorisotakuun toteuttamiseksi. TE-toimiston palvelut ja jatko-ohjaus ulkopuolisiin palveluihin ovat avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa. Kuntien rooli on merkittävä nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun toteutumisessa. Kuntien palveluista nousevat esille etenkin nuorten työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön, oppilaanohjauksen, oppilashuollon ja joustavien opintopolkujen merkitys, mutta myös sosiaali- ja aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö sekä kuntouttava työtoiminta. ppilaitosten tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja joustavat opintopolut ovat tärkeässä roolissa nuorisotakuussa, johon kuuluu myös koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorten vastavalmistuneiden parempi työelämään pääsy ei onnistu ilman oppilaitosten toimivia työelämäyhteyksiä. Nuorten työelämään pääsyn ja sinne kiinnittymisen haasteet löytyvät työpaikkojen puuttumisen lisäksi myös työllistävien tahojen tietämättömyydestä nuoren palkkaamiseen tarkoitetuista tukimuodoista. Nuorten palveluita ja ohjausta tulee jatkuvasti kehittää. Tietoa tulee välittää, tietoa tulee olla saatavilla ja vastuiden tulee olla selkeitä. Toimintojen ja tiedonvälityksen sirpaleisuus hankaloittaa vastuun rajojen ja jakamisen selvitettävyyttä. Nuori ihminen tarvitsee aina ohjausta, olipa hän työsuhteessa, opiskelemassa tai työkokeilussa. Keskustelua, yhteistyötä ja selkeää vastuunjakoa nuorisotakuuseen liittyen tarvitaan vielä lisää. Toivon sinulle kehittämismyönteisiä jatkoaskeleita nuorten palveluiden parissa sekä paikallisessa nuorisotakuun toimeenpanossa ja toteutustyössä. Projektipäällikkö, Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma nuoriso I Ehnkeino-, liikenne- ja Euroopan unioru a U U yrnpäristokeskus Euroopan sonraaurahasto Vipaivoima E 1.J : [ta

3 SISÄLLYSLUETTEL 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA Pohjois-Savon ELY-keskus suosittaa tämän toimeenpanosuunnitelman myöta 4 2. MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J Pohjois-Savon TE-toimiston palvelut Kansaneläkelaitokset palvelut Kuntien nuorisotoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut nuorille ppilaitosten palvelut nuorille Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, palvelualojen ammattiliitto PAM, korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA Elinkeinoelämä, työllistävät yritykset ja organisaatiot Muut keskeiset toimijat NURTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEET JA KEHITTÄMISKHTEET Haasteita ja kehittämiskohteita: työn organisointi Haasteita ja kehittämiskohteita: nuoret palveluissa HANKKEITA JA HYVIÄ KÄrrÄNTÖJÄ TIMIJAKENTÄLTÄ KEVÄÄLLÄ LPUKSI LÄHTEET LIITTEET L Elinkeino-, liikenne-ja oso t a k U U ympäristökeskus E 1...J : [ta EurEuroopanunon

4 4 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA? TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon nuorelle järjestetään Työpaikka piskelupaikka Harjoittelupaikka Muu tarvittava tukipalvelu Nuorisotakuun onnistunut toimeenpano ja toteuttaminen tarvitsevat nuorten palveluita tarjoavilta ja nuoria työllistäviltä tahoilta positiivisen tahtotilan vaikuttaa asioihin. Pohjoissavolaiset nuoret rakentavat osaltaan maakunnan tulevaisuutta, mieluiten hyvinvoivaa ja positiivista sellaista. Motivoitunut asenne ajaa eteenpäin, askel askeleelta. Yhteisen arvomaailman ja tahtotilan jakaminen nuorisotakuun toteuttamisessa on tärkeää. Yhtenä tavoitteena on edellä mainitun lisäksi avoimen keskustelun ja yhteistyön jatkaminen sekä lisääminen. Yhteinen keskustelu nuorisotakuusta ja sen toteutuksesta on tämän projektin myötä avattu ja sitä tulee jatkaa. Tämän projektin edetessä selvisi, että monia kysymyksiä on ollut ja on edelleen avoinna eikä valmiita vastauksia ole olemassa. Vastaukset tulee kehittää ja luoda, mikä vaatii työtä myös jatkossa jokaiselta nuorten palveluita tarjoavalta ja nuoria työllistävältä taholta. Tämän selvityksen idea on selkeyttää eri toimijoiden palveluita ja vastuualueita, joita paikallistasolla tulee syventää, tarkentaa ja avata enemmän. Nuorten palveluita tarjoavien toimijoiden on hyvä tarkastella sitä, miten eri palvelut toimivat ja miten niihin vaikutetaan paikallisella tasolla. Lisäksi on mietittävä, kuinka jokainen omassa organisaatiossaan ja yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa vastaa nuorisotakuun ja nuorten palvelujärjestelmän haasteisiin ja kehittämiskohteisiin, sekä kuinka nuorisotakuun toteuttamista ja seuraamista kehitetään, toteutetaan ja seurataan jatkossa. 1.1 PHJIS-SAVN ELY-KESKUS SUSITTAA TÄMÄN TIMEENPANSUUNNITELMAN MYÖTÄ JKAISTA PHJIS-SAVN KUNTAA toimimaan paikallisen tason nuorisotakuun vastuutahona ja nimeämään kunnan vastuuhenkilön koordinoimaan nuorisotakuuta paikailisella tasolla. Vastuuhenkilö toimii myös paikallisen tason yhteyshenkilönä maakunnallisen tason yhteydenpidossa. laatimaan kuntakohtaisten nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän, TE-toimiston, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa mennessä. tarjoamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteellisesti työmahdollisuuksia nuorille, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa (työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, harjoittelupaikat). nuoriso EIinkeno-, hikenne- ja t 1< till Euroopan unan yrnpänstökeskus Euroopan sosiaatirahasto E Li : [ta

5 luomaan ja kehittämään aktiivisesti nuorille mahdollisuuksia sekä nuorten tarvitsemia tukipalveluita yhdessä nuorten kanssa. järjestämään ja kehittämään etsivää nuorisotyötä. muodostamaan lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpanon niin, että verkoston jäsenenä on myös päätäntävaltaisia henkilöitä. SUSITUKSEN TAVITTEET Nuorisotakuun paikallisen ja maakunnallisen tason vastuu, toimeenpano ja toteutus selkenevät. Toimijoiden palvelut, vastuut ja työnjako nuorisotakuun toteutuksessa ovat selkeät. Toimijat saavat tietoa paikallisesta nuorisotakuun toteutumisesta paikallistasolla ja voivat suunnata omaa osaamistaan ja tekemistään oikealla tavalla. Yhteiset tavoitteet ja paikallinen yhteistyö lisää nuorisotakuun toteutumisen todennäköisyyttä. Nuoret työllistyvät paremmin, nuorten pääsevät harjoitteluihin, koulutustakuu toteutuu, nuoret saavat tarvitsemansa tukipalvelut. Nuoret, kunnat, työnantajat ja oppilaitokset hyötyvät joko suoraan tai välillisesti. Kysymyksiä nuorisotakuun toteuttamisesta paikallisen kehittämisen ja nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman laadinnan tueksi: Miten koulutustakuu toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden (oppilaitokset, TE-toimisto, työpajat) kanssa? l<uka vastaa koulutustakuun toteutumisesta kunnassa? Miten paikallistasolla varmistetaan, että koulutustakuu peruskoulun päättäneille nuorille toteutuu syksystä 2013 alkaen ja nuori aloittaa opinnot? Miten aktiivisesti kunta työllistää nuoria työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön? Voisiko työllistää enemmän, tulisiko laatia erillinen suunnitelma ja toimintamalli yhdessä TE-toimiston kanssa? Miten nuori pääsee tarvittaessa kuntouttavaan työtoimintaan, työpajalle tai muuhun tarvittavaan kunnalliseen palveluun kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta? Miten paikallisten nuorten työttömien määriä sekä pääsyä kunnallisiin palveluihin, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan seurataan? Miten erilaisia nuorten palveluihin liittyviä suunnitelmia ja niihin sisältyvää seurantaa hyödynnetään tai voisi hyödyntää myös nuorisotakuun toteuttamisessa ja seurannassa? Miten paikallinen elinkeinoelämä ja työnantajat saadaan mukaan nuorisotakuun toteuttamiseen ja ottamaan nuoria työhön tai harjoitteluun? TE-TIMISTA etsimään nuorille ja vastavalmistuneille aktiivisesti työnantajien kanssa työ- ja työkokeilumahdollisuuksia. lisäämään työnantajakäyntejä ja markkinoimaan nuorten työllistymistä tukevia palveluita työnantajille (palvelujen käyttö ja hyödyntäminen, ml. Sanssi-kortti). oriso t a k U U Vipuvoirnaa Elinkeino-, liikenne- ja E 1J : a ympänstökeskus

6 6 tarjoamaan nuorille heti työnhaun alussa aktiivista työnhaun tukea sekä asiantuntevaa ja työmarkkinalähtöistä koulutukseen ohjaamista. tarjoamaan nuorille tietoa yrittäjyydestä yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. osallistumaan paikallisten (kuntavetoisten) toimeenpanosuunnitelmien laatimiseen ja osallistumaan aktiivisesti monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. tiivistämään yhteistyötä ja tiedon vaihtoa TE-toimiston ja oppilaitosten välillä. 1 SUSITUKSEN TAVITTEET Nuoret työllistyvät ja kerryttävät arvokasta työkokemusta. TE-toimisto tekee enemmän työelämä/yrityskäyntejä ja vie tietoa nuorisotakuusta, palveluiden käytöstä ja hyödyntämisestä. Nuorten yrittäjyys saa enemmän tukea. Elinkeinoelämän toimijoiden tietämys nuorten työllistämistä edistävistä palveluista, kuten palkkatuesta (Sanssi-kortti) tai työkokeilusta lisääntyy. Kynnys palkata nuori työsuhteeseen tai ottaa nuori työkokeiluun madaltuu. TE-toimisto hyödyntää työvoimakoulutusten suunnittelussa elinkeinoelämän koulutustarpeita ja intressejä tehokkaammin. TE-toimistossa nuorten parissa työskentelevien ja nuoria ohjaavien tietämys ja osaaminen palveluista sekä opiskelumahdollisuuksista lisääntyy. Nuoret ohjautuvat nykyistä nopeammin opiskeluun ja työelämään PPILAITKSIA kehittämään toimivia koulutusketjuja (esimerkiksi edistämään nuorten siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle nopeasti). kehittämään koulutustakuun toimivuutta. ennaltaehkäisemään koulutuksen keskeyttämisiä ja keskeyttämistilanteissa varmistamaan, että nuori ei jää ilman tukea ja palveluita. panostamaan nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen ja edistämään työelämään siirtymistä yhteistyössä työnantajatahojen kanssa. SUSITUKSEN TAVITTEET L Erilaiset joustavat opiskelupolut, työelämäjaksot, työharjoittelut ja oppitunnit yrityksissä mahdollistuvat entistä tehokkaammin. Ajantasainen tieto elinkeinoelämän osaajatarpeista välittyy oppilaitoksille ja opiskelijoille entistä paremmin. ppilaitosten urapalvelut kehittävät toimintaansa palvelemaan opiskelijoita ja elinkeinoelämän toimijoita entistä laadukkaammin. Työelämälähtöiset koulutusmallit lisääntyvät. piskelijahuollon resurssit ovat riittävät ja laadukkaat. rfzioriso ta k U U Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus iiu Vipuv&maa E LJ : [ta

7 TYÖNANTAJIA tarjoamaan työmahdollisuuksia nuorille (palkkatyö, harjoittelut), erityisesti nuorten ensimmäisten työpaikkojen suhteen. Tutkinnon suorittaneille palkkatöitä, ammattiin kouluttamattomille myös työkokeilu ja harjoittelumahdollisuuksia. tarjoamaan oppisopimuspaikkoja nuorille aktiivisesti. osallistumaan paikalliseen nuorisotakuutyöhön ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. SUSITUKSEN TAVITTEET Työelämä ja työnantajat saavat uusia kehittyviä osaajia ja taitajia palvelukseensa. Nuoret kerryttävät arvokasta työkokemusta. Nuorten työelämään pääsy ja sinne kiinnittyminen tehostuu. Tieto nuorten työllistämiseen suunnatuista tukimuodoista työnantajille lisääntyy ja tukimuotoja hyödynnetään laajemmin NURTEN PALVELUITA TARJAVIA TIMIJITA JA NURIA TYÖLLISTÄVIÄ TIMIJITA toimimaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. luomaan yhteisiä toimintatapoja ja tekemään aktiivista yhteistyötä. tiedottamaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimista, yhteistyön tekemisen tarpeesta, nuorisotakuun paikallisesta toimeenpanosta ja siihen sisältyvistä paikallisista kokonaisuuksista, toimenpiteistä ja hyvistä esimerkeistä. Kriittisen tarkastelun rinnalle tarvitaan myös positiivisia kokemuksia ja tuloksia. SUSITUKSEN TAVITTEET Tieto nuorisotakuusta, sen toteuttamisesta sekä toteuttamisen tilasta leviää paikallisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille, väestölle ja nuorille. Tieto aktivoi eri toimijoita, lisää keskustelua ja lisää konkreettisia toimenpiteitä nuorisotakuun toteuttamiseksi, jolloin nuorisotakuu alkaa vaikuttaa tehokkaammin. Positiivisuus ja halu vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lisääntyvät. Nuorten tietämys nuorisotakuusta ja siitä mitä se heille merkitsee, lisääntyy. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja E LJ [ta.. ympäristökeskus

8 8 ata aa, ar ar c t - r MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J at t r Jtt «TILAN N EKATSAUS N URISTYÖTTÖMYYTEEN Pohjois-Savossa työttömyys on kasvanut koko talven Työttömyyden nousuvauhti hidastui hieman huhtikuun aikana. Voimakkaimmin työttömyyden nousu kohdistuu lomautettujen ohella muun muassa nuoriin. Vuoden 2013 maaliskuussa alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1784 henkilöä, huhtikuussa 1565 henkilöä. Muutos maaliskuusta huhtikuuhun on -12,3 %. Muutos vuoden takaisesta, huhtikuusta 2012 on puolestaan %. Vastavalmistuneita vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 maaliskuussa 120 henkilöä, huhtikuussa 115 henkilöä. Muutos vuoden takaisesta on +40 % +49 %. Vastavalmistuneiden tilastointitapa on muuttunut, mikä osaltaan selittää huimaa prosentuaalista kasvulukua, mutta TE-toimiston mukaan luku on kuitenkin suuntaa antava. Vastavalmistuneiden vuotiaiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen, eli työttömyys kestää yli kolme kuukautta, oli maaliskuussa 2013 Pohjois-Savossa 41.7 %, huhtikuussa 31,7 % eli 10 prosentin muutos positiiviseen suuntaan. (Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 3/2013 & 4/2013; Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2013 & huhtikuu 2013.) YHTEISTYÖ NURTEN PALVELUITA TARJAVIEN JA NURIA TYÖLLISTÄVIEN TIMIJIDEN VÄLILLÄ i4., ESIM: NURI ILMITTAUTUU TYöTröMÄKSI TE-TIMISTN \ 7 / A TARVITTAESSA PALVELUTARVEKARTITUS JA YHTEYDENTT JA KUNNAN SSIAALI TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA. HJAUS ETEENPÄIN 1 JA TE-TIMISTN TE-TIMISTN / TERVEYDENHULL TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVÄT ULKPULISILLE / N PALVELUT /. 1 / 1 PALVELUT KÄYTTÖÖN TIMIJILLE / / PPILAITKSET / 1 / 1 1, / NURISTAKUUN AIKAJANA, KLME KUUKAUTTA tior1so takuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unloni Euroopan sosiaatirahanto EU:[ta

9 2.1 PHJIS-SAVN TE-TIMISTN PALVELUT Nuorisotakuu astuu voimaan nuoren ilmoittautuessa työttömäksi TE-toimistoon. TEtoimiston virkailijat ohjaavat nuoria työttömiä työnhakijoita suoraan työelämään, työllistämistä edistäviin palveluihin tai muihin nuoren tarvitsemiin TE-toimiston ulkopuolisiin palveluihin. Uravalmennus: Tavoitteena auttaa nuorta selvittämään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja Kuopio, Siilinjärvi ja Varkaus: lisänä Uraohjaamo* hanke. Työnhakuvalmennus: hjataan ja tuetaan nuorta työn hakemisessa, esimerkiksi työnhakukiubilla. Työhönvalmennus: Nuorille, joilla vaikeuksia itsenäisesti hakea ja löytää töitä. Erityisesti tukemaan osatyökykyisiä nuoria. Työkokeilu: Tullut työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tilalle. Työkokeilu ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle: tavoitteena selvittää nuorelle sopiva työala. Työkokeilu ammatillisen koulutuksen suorittaneille: Vain jos henkilö ollut pitkään poissa työelämästä, jolloin työkokeilun tarkoitus arvioida onko henkilön osaaminen ja työelämävalmiudet ajan tasalla. Työkokeilu voidaan myös järjestää, jos tavoitteena on selvittää nuoren uravaihtoehtona yrittäjyyttä. Kuntoutus: TE-toimisto voi ohjata nuoren työttömän terveystarkastukseen. Nuoren terveydentilan selvittää ensisijaisesti kunnan terveydenhuolto. Epäselvissä kuntoutuskysymyksissä asian ottaa hoitaakseen Kela. Palkkatuki ja Sanssi kortti: Tukikannusteet työnantajalle nuoren palkkaamiseen. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen myöntämisestä. Palkkatukea voidaan käyttää myös oppisopimuksen mahdollistajana tai yhdistettynä ammatillisen työvoimakoulutuksen kanssa. Lisäksi koulutuskokeilun maksusitoumus, työttömyysturva, matkakulukorvaus ja yhteys kuntouttavaan työtoimintaan työpajoilla. Kotoutumiskoulutukset maahanmuuttajille ostopalveluna** [Fior1so t a k U U EIinkeno- liikenne- ja ympänstökeskus Eurpan Vipu 01 maa E L.J : [fa

10 Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu. Työvoimakoulutus yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutus ja ammatinvalinta: TE-toimiston psykologit auttavat löytämään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Koulutusneuvonnan asiantuntijoilta saa tietoa koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta sekä aloista ja ammateista. Starttiraha ja yrittäjyyskoulutus: Startti yrittäjäksi monimuotokoulutus (Siilinjärvi, Iisalmi, Varkaus), Startti yrittäjäksi iltamonimuotokoulutus (Kuopio, Siilinjärvi). *Hankkeista lisää sivuilta **Alkukartoituspalvelua järjestetään Pohjois-Savon TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaille Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Nuoren palvelupolku 1. Nuori ilmoittautuu TE toimistoon työnhakijaksi netissä sivulla www. te palvelut.fi 2. Nuori tulee ensimmäiselle henkilökohtainen käynnille TE toimistoon. Käynnillä nuorta ohjataan TE palveluiden käyttöön ja hänelle varataan aika palvelutarvekartoituksen jälkeen TE toimiston asiantuntijalle. Työttömyysturva asiat laitetaan vireille. 3. Nuori tapaa TE toimiston asiantuntijan varatulla ajalla kahden viikon sisällä ensimmäisestä henkilökohtaisesta käynnistään TE toimistossa. Tapaamisessa tarkennetaan nuoren tavoitteita ja laaditaan yhdessä työllistymissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimia, jotka tukevat nuoren pääsyä työelämään tai opiskelemaan. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan esimerkiksi seuraavista palveluista: Työnhakuklubi ( työnhakuvalmennusta ryhmässä + yksilöllisesti), henkiökohtaiset työtarjoukset, Sanssi- kortti, työhönvalmennus, työkokeilu, ohjaus terveystarkastukseen, kuntouttava työtoiminta, avustus työnhakumatkoihin. Nuoren työelämään siirtymisen kannalta voi joskus olla ensisijaista ohjautuminen ensin muiden palveluiden piiriin, kuten esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on, että nuori voi myöhemmin palata TE palveluihin. 4. Nuori toteuttaa yhdessä laadittua työllistymissuunitelmaa ja TE toimisto tukee sen toteuttamista. Työllistymissuunnitelmaa tarkennetaan vähintään kuukauden välein yhdessä oso Elinkeino-, liikenne- ja t a k U U ympäristökeskus Eurpan E IJ : [ta

11 sovitulla tavalla. Yhteydenpito suunnitelman tarkentamiseksi/tueksi nuoren ja TE toimiston asiantuntijan välillä voi tapahtua kasvotusten, puhelimitse tai sähköisesti. Jos nuori ns. katoaa palveluiden piiristä, eikä häneen saada yhteyttä, TE toimistosta otetaan yhteys etsivään nuorisotyöntekijään. Etsivän nuorisotyön avulla varmistetaan, että nuori saa tarvitsemiaan palveluita. 5. Nuorelle tarjotaan TE toimistosta työ, työkokeilu, työpaja, opiskelu, tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. SEURANTA Nuorisotakuun toteutumisen mittarina käytetään nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten työttömyyden kestoa ja virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, työttömyysastetta sekä nuoria aktivointitoimissa (työkokeilu, palkkatuettu ynnä muut). Vastavalmistuneiden (valmistunut edellisen 12 kuukauden aikana) vuotiaiden työttömyyden keston laskenta on aloitettu vuoden 2013 alusta. ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Pohjois-Savon ELY-keskus on osoittanut alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin viimevuotista enemmän määrärahoja. Työllistymistä edistävien määrärahojen lisäksi Pohjois-Savon TE-toimistoon on palkattu keväällä 2013 määräajaksi lisäresurssina viisi asiantuntijaa nuorten ohjauspalveluihin tukemaan nuorten työllistymistä ja nuorten palveluita. Suunnitelmassa on palkata vielä yksi lisää. L 2.2 KANSANELÄKELAITKSEN PALVELUT Kansaneläkelaitos eli KELA ohjaa asiakkaat ja yhteistyökumppanit hakemaan tiedon palveluista ensisijaisesti internetistä. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on selvittää terveydenhuollosta ohjautuneiden vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen tarve. Nuoret voivat olla vailla ammatillista koulutusta, koulutuksen keskeyttäneitä tai koulutettuja nuoria, joilla on terveydellisistä syistä johtuen heikot työnsaantimahdollisuudet. Mukana on myös nuoria, jotka ovat joko määräaikaisella tai toistaiseksi myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä. Kela myös räätälöi palvelujaan asiakkaan palvelutarpeen mukaan ja näihin palveluihin asiakkaat ohjautuvat tiettyjen kriteerin kautta. Kyky neuvonta on suunnattu erityisesti jo työssä oleville tior1so III i maa Elinkeino-, liikenne- ja t Euroopan a I( Ii Ii yrnpärstökeskus,,,,, VIPU)U:[ta

12 12 henkilöille, joilla työkyvyttömyyden uhka on ilmeinen. Kela neuvonta, joka alkaa , on suunnattu henkilöille, joilla on erityisen vaativa elämäntilanne. Palvelukanavaohjauksella että kohdennetulla palvelulla pystytään vastaamaan myös nuorten asioihin mahdollisemman hyvin. Näihin ohjauksiin liittyy oleellisesti myös TYP* toiminta ja kuntakokeilut. *Typ eli työvoiman palvelukeskus: Työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän sekä tarvittaessa sosiaalityön palveluohjaajan tai työ- ja elinkeinohallinnon palveluohjaajan palvelut. Mahdollisuus myös terveystarkastukseen sekä terveydenhoitajan ohjaukseen ja neuvontaan koko asiakkuuden ajan. Tarvittaessa myös Kelan kuntoutussihteerin ja ammatinvalinta / kuntoutuspsykologin palvelut. Ammatillinen kuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus: Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi myös julkinen terveydenhuolto, kuten terveyskeskukset sekä sairaalat. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös työeläkelaitokset ja TE-toimistot. Kuntoutuksesta voi tiedustella hoitavalta lääkäriltä tai Kelasta. Kela ohjaa hakijan muuhun asianmukaiseen kuntoutukseen, jos tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen ei kuulu Kelalle. Ensisijainen vastuu nuorten kuntoutuksesta on kotikunnalla. Kuntoutusraha: Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen aikana ei pysty tekemään työtä. Muita kuntoutuksen ajan etuuksia ovat ylläpitokorvaus ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Hakija voi saada kuntoutusrahaa, jos on vuotias ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi hakijalla tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta tai työterveyshuollosta. Lisäksi Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Kuntoutusrahaa ei voi saada, jos saa: - vanhuuseläkettä - pakollisen tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella. tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella myönnettyä täyttä ansionmenetyskorvausta. nuoriso Elinkeino-, liikenne-ja t a k U U ympäristökeskus Euran Vipuvoirnaa j Li : [ta.

13 Asumistuki: Yleensä voi saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Kun hakee Kelalta tukea asumiseen, tulee tarkistaa ensin, mikä on oikea tuki hakijalle ja hänen perheelle. - Yleinen - pintotuen - Sotilasavustuksen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoissa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. asumislisä on tarkoitettu lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Jos hakijalla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään, voi hakea yleistä asumistukea, esimerkiksi jos asuu lapsen kanssa tai omistusasunnossa. asumisavustus on tarkoitettu asevelvolliselle. Asumisavusta voidaan maksaa myös hakijan omaiselle. Sosiaaliturva Suomeen muuttaneelle: Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko hakija Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki (1573/1993). Muutettaessa ulkomaille alle vuodeksi, säilyy henkilö yleensä Suomen sosiaaliturvassa ja voi saada Kelan etuuksia. Jos taas tarkoitus on asua ulkomailla yli vuosi, menettää useimmissa tapauksissa oikeuden Suomen sosiaaliturvaan. Kun muuttaa Suomeen, tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Vammaistuet: Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Työttömyysturva: peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisen koulutuksen koulutustuki. nuoriso Ehnkeino-, iikenne- Ja t a k U U yrnpänstökeskus Eurpan Vipuvomaa,,,, E LJ : [ta

14 pintoraha ja asumislisä (ks. edellä kohta Asumistuki). SEURANTA Läpimenoaikoja seurataan kokonaisuutena. Tavoiteajat ovat kaikkien nähtävillä sivustolla. Pohjois-Savossa pystytään vastaamaan tavoiteaikoihin erittäin hyvin etuudesta riippumatta. Kelassa työn organisointi ja ohjaus perustuu siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun mahdollisemman nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Kuntoutuksen osalta 30 päivän tavoiteaika toteutuu tällä hetkellä hyvin. 2.3 KUNTIEN NURISTIMEN, SIVISTYSTIMEN JA SSIAALI- JA TERVEYSTIMEN PALVELUT NURILLE Kuntien tarjoamat laadukkaat peruspalvelut ehkäisevät nuorten syrjäytymistä ja edistävät paikallista hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi kunnat työllistävät nuoria tarjoten tärkeää työkokemusta. sa nuorisotakuun piiriin kuuluvista palveluista, joihin nuorta TE-toimistosta ohjataan, kuuluvat kunnan järjestämiin tai ostamiin palveluihin. Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu koskee peruskoulun päättäneitä. Koulutustakuun toteutuminen kunnassa linkittyy vahvasti opetustoimen, sosiaalitoimen, työpajojen ja oppilaitosten yhteistyöhön. Nuorisolain mukaan kunnassa on oltava nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat (7 a ). Jokainen toimialansa edustaja huomioi lakisääteiset tehtävänsä kunnan palvelujen toimeenpanossa ja toimii sen mukaisesti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on valmis 18 kunnassa ja kahdessa kunnassa (Keitele, Tervo) verkosto on valmisteilla. Lakisääteinen nuorten ohjaus-ja palveluverkosto: 1. Kokoaa tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioi niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3. Suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. 4. Edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. nuoriso Elinkeino-, liikenne- ja t Eu,opanunioni a k U U ympänsiökeskus E Euroopan sosaaiirahasto VipLfvoimaa LJ :

15 2.3.1 NURISTIMI Nuorisotoimen palvelut liittyvät olennaisesti nuorisotakuun syrjäytymistä ennaltaehkäisevään painotukseen. Nuorten työpajapalvelut ovat lähes kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Etsivä nuorisotyö on vuoden 2013 aikana luultavasti jo kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. Nuorisotalotoiminta: Nuorten yhteisöt, avoin toiminta ja yhdessä tekeminen. Aluetyö: Eri kaupunginosien nuorisotalot tekevät yhteistyötä mm. koulujen, sosiaalitoimen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Nuorisotyöntekijä käy kouluilla, kaduilla ja kokouksissa tapaamassa nuoria ja aikuisia. sallisuuden edistäminen: Nuorten vaikuttajaryhmät. Järjestötoiminta ja kulttuurinen nuorisotyö: Harrastustoiminnan tukeminen, tilojen tarjoaminen, erilaisten tapahtuminen, kurssien tai kerhojen järjestäminen. Kulttuurisessa nuorisotyössä avainsana on nuorten oma toiminta. Nuorten työpajatoiminta: Työpajoilla pyritään työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö: Etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria heidän omissa elinympäristöissään. He tarjoavat kohdennettua ja tarpeisiin mitoitettua tukea ja toimintaa nuorille kaikissa elämäntilanteissa. Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut: Tarkoituksena välittää tietoa nuoren elämään kuuluvista asioista kuten opiskelusta, asunnon hankinnasta, harrastuksista, tai työelämästä. Tiedon lähteinä ovat internet, kirjallinen materiaali ja kampanjat. Päävastuun nuorisotiedotusasioissa hoitaa Polnt - Savon nuorisotiedotusportaali. [FZioriso t k U U Ehnkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus E Li : [ta

16 PETUSTIMI Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu ja sen onnistuminen liittyy vahvasti kunnan opetustoimen palveluihin. Joustavaa perusopetusta tarjolla lähes kaikissa kunnissa Pohjois-Savossa, perusopetuksen lisäopetusta vaihtelevasti. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. ppilaanohjaus: hjauksessa käsitellään opiskelutaitoja ja koulunkäyntiä, itsetuntemusta, jatko opintomahdollisuuksia, ammatteja ja ammattialoja sekä työelämää. ppilaille järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. ppilashuolto: Koulukuraattorin, -psykologin ja terveystoimella). terveydenhoitajan palvelut (vastuu sosiaali- ja Perusopetuksen lisäopetus (1.Iuokka), ammattikymppi ja siltakymppi. Joustava perusopetus: Tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Lukio-opetus SSIAALI- JA TERVEYSTIMI Kunnat voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja toisilta toimijoilta. Nuorisotakuuseen kuuluu lupaus muun muassa nuorten kuntoutuspalvelujen saatavuudesta. Nuorisotakuun toteuttamisessa korostetaan myös nuorten mahdollisuutta saada tarvittavia mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluja. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita on yleisesti ottaen niukasti tarjolla Pohjois-Savon alueella. Joissakin kunnissa on myös vähennetty päihdekuntoutuksen rahoitusta. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen, Anne. Itä-Suomen Aluehallintovirasto nuoriso Ehnkeno-, hikenne-ja t a k U U impäristökeskus Euroopan so5iaaliha5to Vipuvoirnaa E Li : [ta

17 etuuksien etuuksien Perusterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (oppilashuolto). Sosiaalityö ja aikuissosiaalityö: Neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluiden ja hakemisessa. Erilaisten sosiaalipalvelujen ja myöntämistä sekä asiakkaiden tukemista erilaisissa kriiseissä. Lisäksi sosiaalityö on keskeistä koulun psykososiaalisessa työssä oppilashuollossa, päihde- ja mielenterveystyössä, vammaishuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä maahanmuuttajatyössä. Aikuissosiaalityö keskittyy yli 18-vuotiaille asiakkaille tarjottaviin palveluihin: toimeentulotuki, sosiaaliturvatyö, päihdepalvelut, sosiaalinen kuntoutus, kumppanuustyö, asumispalvelut, kotouttamistyö, työllistämispalvelutja vammaispalvelu. Mielenterveys-ja päihdetyö: Mielenterveyspalveluissa alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Päihdepalveluja järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintayksiköissä. Päihdepalveluiden avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Kuntouttava työtoiminta: Kuntoutustarpeen arvioinnissa velvoite tehdä yhteistyötä kaikkien kuntoutuksen järjestämiseen liittyvien tahojen kanssa. MATALANKYNNYKSEN MIELENTERVEYS-JAPÄIHDEPALVELUT Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon osana tai lisänä. KUPI, SIHTI: vuotiaille nuorille. Voi hakeutua esimerkiksi koulunkäyntiin, opiskeluun, aikuistumiseen ja ihmissuhteisiin sekä mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Aika varataan puhelimitse. Käyntikertoja on 1-5 ja ne ovat maksuttomia. KUPI, PÄIHDEPALVELUSÄÄTIÖ: Avohoitopalveluja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Avohoitopalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. IISALMI, STPPI: Tarjoaa tukea ja neuvontaa nuorille päihteiden käyttäjille, perheenjäsenille ja viranomaisille. Tavoitteena on edistää nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuprosessia ja elämänhallintaa. Stoppiin voi tulla virka-aikana ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. VARKAUS, NIKULA: Mielenterveyspalvelut alle 22-vuotiaille. Vastaa lisäksi kasvatus ja perheneuvonnasta sekä kou lupsykologisesta työstä. Asiakkaaksi hakeudutaan puhelimitse. VARKAUS, PYSÄKKI: Kuntoutusta ja ohjausta päihteistä aiheutuneiden haittojen hoidossa ja korjaamisessa. Hakeutuminen asiakkaaksi suoraan. L Ehnkeino-, iikenne-ja tioriso t a k Euroopan unoni U U ympänsiökeskus Euroopan sosaaurahasto E L.J : [ta

18 - Lasten - Nuorten - Päihdetyöntekijät - KYS: - KYS: - Nuorisopsykiatrian - Välimaaston SSIAALI- JA TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄT PHJIS-SAVSSA YLÄ-SAVN STE: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä. Nuorten palvelut: ja nuorten palvelut (Iisalmi, Kiuruvesi): Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muodostavat lasten-, nuorten ja perheneuvolan sekä puheterapian työryhmät sekä nuorten matalan kynnyksen päihdehoitopiste Stoppi. Työryhmiin sijoittuvat myös päihdetyöntekijät. työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita nuoria, joilla on nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Palveluun lähetteellä. vastaavat lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä päihteiden käytön ja pelaamisen aiheuttamien ongelmien selvittelystä ja hoidosta. SISÄ-SAVN TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄ: Rautalampi, Suonenjoki. PHJIS-SAVN SAIRAANHITPIIRIN (PSSHP) KUNTAYHTYMÄ JA KYSTERI LII KELAITS: PSSHP: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi. Nuorten palvelut: - KYS: Puijon sairaala Kuopio: kaikki erikoisalat (paitsi lastenpsykiatria). Alavan sairaala Kuopio: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria. Tarinan sairaala Siilinjärvi: kirurgia, kuntoutus, psykiatria. Lisäksi yhteistyötä tehdään Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden kanssa (psykiatrian poliklinikka, päihdeklinikka). poliklinikat, Kuopio ja Siilinjärvi: Avohoidon yksiköt palvelevat vuotiaita nuoria, joilla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Polikliininen tutkimusjakso alkaa usein nuoren ja vanhempien yhteistapaamisella. Tutkimus sisältää yleensä 1-5 tapaamista. Poliklinikalle lähetteellä. työryhmä/jalkautuva työ: Jalkautuva työ ja tehostettu päivätoiminta auttavat nuorta silloin, kun perinteiset avohoidon keinot katsotaan epätarkoituksenmukaisiksi tai riittämättömiksi. Kohderyhmä vuotiaat nuoret, joilla vakava psyykkinen sairaus ja/tai syrjäytymisuhka sekä toimintakyvyn alenema. KYSTERI LIIKELAITS: Leppävirta, Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ottanut vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unon E Li : {t a

19 - Ehkäisevän - Ehkäisevän - Ehkäisevän SEURANTA NURISTIMI: Etsivät nuorisotyöntekijät seuraavat minne nuoret lähtevät etsivien nuorisotyötekijöiden piiristä. Pääsääntöisesti nuorten työpajoilla seurataan minne nuoret sijoittuvat pajoilta. Suositus seurantaan on noin vuoden ajan pajalta lähdön jälkeen. Tästä valtakunnallinen kysely, josta tulokset kuntien nuorisotoimelle (Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Erik Häggman). SIVISTYSTIMI: Lukion ja peruskoulun päättäneiden seurannassa ajantasaisen tiedon tai tilastokeskuksen kokoaman tiedon seuranta kuntakohtaista (ks Liite 2. Kuntamatriisi).Tilastokeskuksen tilastointi; Koulutus ja koulutukseen hakeutuminen. SSIAALI- JA TERVEYSTIMI: Seuranta kunta- ja STE-kohtaista, ei tiedossa tarkempia paikallisia käytäntöjä tai tilannetta seurannan suhteen. Kunnissa oltava muun muassa lakisääteiset päihdestrategiat sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, joihin sisältyy seurantaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat löytyvät jokaisesta kunnasta. Ylä-Savon kuntien STE:n alueella yksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa seurataan keskeisimpiä indikaattoreita ja tilastotietoja alueen nuorten tilanteesta. Päihdepalvelut: Maaninkaa lukuun ottamatta kunnissa toimii nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden tila kunnissa: päihdetyön rakenteet kunnossa: Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti ja Leppävirta. päihdetyön rakenteet haavoittuvat: Vieremä, Vesanto, Tuusniemi, Tervo, Sonkajärvi, Pielavesi, Rautalampi, Kiuruvesi, Keitele, Kaavi, Juankoski ja Iisalmi. päihdetyön rakenteet heikot: Maaninka, Suonenjoki ja Rautavaara. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen,Ann ItäSuornenAluehalHntovi:asto 2011 nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus E LJ : [ta

20 20 KUNTIEN ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Kunnat alkavat viedä nuorisotakuun koordinointia ja toimeenpanoa eteenpäin paikallisesti. Nuorisotakuu ja sen paikallinen koordinointi on tullut tai tulee useissa monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa käsittelyyn kevään 2013 aikana. n siis todennäköistä, että useassa kunnassa nuorisotakuuta alkaa koordinoida nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. sa kunnista on jo määritellyt nuorisotakuuta paikallisesti koordinoivat tahot, lisätietoja Liite 2. Kuntamatriisi. Esimerkiksi Varkaudessa on perustettu oma nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä. Sovittiin 16.4 projektin yhteistyökokouksessa, että monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa panostetaan, jos tarpeellista, sosiaali- ja terveystoimen aktivointiin myös nuorisotakuussa. Näin siksi, että sosiaali- ja terveystoimella on vahva rooli nuorisotakuun toteuttamisessa kunnassa. Aktivointi tarkoittaa nuorisotakuusta kertomista ja sosiaali- ja terveystoimen roolin vahvista mista verkostoyhteistyössä ja nuorisotakuun yhtenä paika Ilisena toteuttajana. Projektissa mukana olleet nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kokevat tarvetta maakunnalliselle nuorisotakuun koordinoinnille, yhtenäiselle sapluunalle tietojen keräämistä ja seuraamista varten sekä tiedon siirtymisestä nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta eteenpäin. Tämä tarve on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen nuorisotakuun maakunnallisessa koordinaatiotyössä ja sen kehittämisessä. STE-uudistus ja Asiakaspalvelu 2014 hanke tuovat osaltaan kunnissa epäselvyyttä tiettyjen palveluiden organisoimisen tulevaisuudesta. Kunnat duunittaa: kesätyöt kunnissa Pohjois-Savon kunnat palkkaavat oman kuntansa nuoria kesätöihin kunnan palvelukseen tai maksavat palkkaustukea yrityksille nuoren pal kkaamiseen. Kuntien tarjoamat kesätyöpaikat sekä palkkaustukien määrät ovat pysyneet viimevuosien tasolla tai lisääntyneet vuonna Näin Iisalmessa: Kesällä 2013 tavoitteena työllistää noin 300 nuorta. Kesätyötuki työnantajalle porrastettu (Peruskoulun päättävät 360 euroa, muut 280 euroa. Lisäksi 400e miniyritystuki oman miniyrityksen kesän ajaksi työllistävälle) luokkalaista TWIST kesätyöhön nuorisopalveluihin. Tavoitteena opetella käytännön työelämän pelisääntöjä, työnä nuoriso- ja liikunta-alueiden siivousta ja kunnossapitoa. Kaikki töitä hakeneet haastatellaan ja haastattelusta annetaan rakentavaa palautetta. Kesätyötoiminta hoitaa myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöpaikan saantia yhteistyössä Iisalmen sosiaalitoimen kanssa. Elinkeino-, liikenne-ja nuoriso t a 1<. liii ympäristökeskus Euroopan 1*1 E Li : [ta

Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma

Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! TAVOITE: Jokaiselle Pohjois-Savon nuorelle järjestetään TYÖPAIKKA OPISKELUPAIKKA HARJOITTELUPAIKKA MUU TARVITTAVA

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kotkassa

Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuu Kotkassa Nuorisotakuun toteutumista seurataan seuraavien mittareiden kautta (Tem -raportti 8/2012): Ammatillisen peruskoulutuksen taso (paikkojen) suhteessa alueen toiselle asteelle siirtyvän

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Uudenmaan TE-toimisto

Uudenmaan TE-toimisto Uudenmaan TE-toimisto Nuorten palvelut 1 Uudenmaan TE-toimiston toimipaikat Helsinki (Pasila, Keskusta ja Itäkeskus) Espoo (Leppävaara) Vantaa (Tikkurila) Hyvinkää Järvenpää Lohja Porvoo Raasepori (Tammisaari)

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek

Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella. KASELY/ek Nuorisotakuu 2013 ELYn alueella 20.2.2013 Hallituksen linjaukset Yksi hallituksen kärkihankkeista Tavoitteena on nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumisen edistäminen, työttömyyden pitkittymisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014

Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen. Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projekti Nuorten työllistymisen tukeminen Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Hankevastaava Annukka Jamisto 14.5.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013 Petra Nuoret

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto

TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa. 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto TE-palvelujen vaikuttavuus Varsinais-Suomessa 23.10.2014 Maarit Nurmi Varsinais-Suomen TE-toimisto Hallituksen ja TEM:n kärkihanke Malli ollut voimassa v:sta 2005 (yhteiskuntatakuu), mutta v. 2013 alusta

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Ylijohtaja Kari Virranta Siilinjärvi 22.1.2013

Nuorisotakuu. Ylijohtaja Kari Virranta Siilinjärvi 22.1.2013 Nuorisotakuu Ylijohtaja Kari Virranta Siilinjärvi 22.1.2013 Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Nuorisotakuu 2013. Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012. Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö

Nuorisotakuu 2013. Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012. Ylijohtaja Tuija Oivo Työ- ja elinkeinoministeriö Nuorisotakuu 2013 Osallisena Suomessa -neuvottelupäivä 7.11.2012 Ylijohtaja Tuija Oivo Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta,

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014

Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite työpaikkojen avaamisesta nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville

Lisätiedot

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI

TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI TE-TOIMISTON UUDISTETTU PALVELUMALLI Muutoksia 1.1.2013 alkaen 1.1.2013 lähtien 15 TE-toimistoa, 1/ELY-keskus Uudet tehtävänkuvat henkilöstöllä Uudet TE-toimistojohtajat & palvelulinjajohtajat Monikanavaisuuden

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kauniaisissa

Nuorisotakuu Kauniaisissa Nuorisotakuu Kauniaisissa KV hyväksynyt..2016 KV godkänt..2016 Sisällysluettelo Tausta... 2 Määritelmä... 2 Strateginen ohjaus ja prosessi... 2 Tilannekatsaus... 3 Koordinointi... 4 Toimijoiden työnjako...

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään.

Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Suunto projektin matka vuodesta 2013 tähän päivään. Tulosten levittäminen ja juurruttaminen Tuotekehitystyön kautta rakentuu Suunto projektin tuetun työvoimakoulutuksen malli Vahva alku tuen ja ohjauksen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut työllistymisen tukena. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut työllistymisen tukena Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11.2013 TE-palvelut Vuoden 2013 alusta TE-toimiston palvelut ovat nimeltään työ- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) TE-palvelut määritellään

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Suomessa 15 Työ- ja elinkeinotoimistoa (2013-) TE-toimistojen tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot