POHJOIS-SAVON NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 1 nuorelle järjestetään MIKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 1 nuorelle järjestetään MIKSI?"

Transkriptio

1 Khall : 225r liite nro 3 takuu PHJIS-SAVN NURISTAKUUN TIMEENPANSUUNNITELMA Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! 7 n TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon 1 nuorelle järjestetään TYÖPAIKKA B PISKELUPAIKKA HARJITTELUPAIKKA MUU TARVITTAVA TUKIPALVELU -I MIKSI? Nuorten hyvinvoinnilla on merkittävä vaikutus alueellisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kannalta - 1 saava ja hyvinvoiva työvoima on tärkeä menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa Nuorten osaaminen syntyy koulutuksen ja työn kautta Nuorten hyvinvointi syntyy mielekkään tekemisen, osallisuuden ja toimivien palveluiden kautta Elinkeino-, liikenne- ja nuoriso t a ku U ympäristökeskus Ewoepan E ift Euroopan sonlaalirahasta LJ : [t a

2 LUKIJALLE Hallitusohjelman mukainen nuorisotakuu astui voimaan Nuorisotakuulla tarkoitetaan, että jokaiselle alle 25 vuotiaalle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle nuorelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, työpaja-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi jäämisestä. Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Pääpaino nuorisotakuun toteuttamisessa tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa ja palvelujen tulee näyttäytyä myös nuorelle selkeänä kokonaisuutena. Erityisen tärkeää on hahmottaa ja tietää se, millaisia palveluita toimijat tarjoavat nuorille ja mikä on heidän roolinsa nuorisotakuun toteuttamisessa ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus koordinoi nuorisotakuuta maakuntatasolla. Tämä toimeenpanosuunnitelma nimeä kantava selvitystyö on osa koordinointia, jolla hahmotetaan toimijakenttää, sen palveluita sekä haasteita. Toimeenpanosuunnitelma on laadittu yhteistyössä keskeisimpien pohjoissavolaisten toimijoiden kanssa. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut kuntien monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen edustajia, oppilaitosten edustajia, valtion virastojen edustajia sekä muita merkittäviä toimijoita kolmannelta sektorilta. Yhteistyötä on tehty workshopien ja suunnittelukokousten myötä. Toimeenpanosuunnitelmassa esitellään Pohjois- Savon ELY-keskuksen suositukset nuorisotakuun toteuttamiseksi paikallistasolla. Ehdotukset tukevat paikallisen nuorisotakuun toimeenpanon eteenpäinviemistä ja toteuttamista. Maakuntatason toimeenpanosuunnitelma nostaa esiin myös joitakin esimerkkejä paikallistason toimijoista ja toimenpiteistä. Nuorisotakuun koordinointia varten ELYyn on perustettu työryhmä, joka tulee kehittämään nuorisotakuun maakunnallista koordinointia myös jatkossa. Maakunnalliseen koordinointiin kuuluu myös ajankohtaisen ja ajantasaisen tiedon kerääminen sekä levittäminen alueen toimijoille. Nuorisotakuuta toteuttaa jo usea taho ja asian edistämiseksi tehdään jo paljon tärkeää työtä. Pohjois-Savossa on 20 kuntaa, useita eriasteisia oppilaitoksia, useita STE-alueita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista osa tuottaa myös kunnille ostopalveluita. Näiden jokaisen kohdalla on omanlainen, paikallinen toiminta- ja palveluympäristö nuorisotakuun toteuttamiseksi. TE-toimiston palvelut ja jatko-ohjaus ulkopuolisiin palveluihin ovat avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa. Kuntien rooli on merkittävä nuorisotakuun ja siihen kuuluvan koulutustakuun toteutumisessa. Kuntien palveluista nousevat esille etenkin nuorten työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön, oppilaanohjauksen, oppilashuollon ja joustavien opintopolkujen merkitys, mutta myös sosiaali- ja aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö sekä kuntouttava työtoiminta. ppilaitosten tarjoamat opiskelumahdollisuudet ja joustavat opintopolut ovat tärkeässä roolissa nuorisotakuussa, johon kuuluu myös koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma. Nuorten vastavalmistuneiden parempi työelämään pääsy ei onnistu ilman oppilaitosten toimivia työelämäyhteyksiä. Nuorten työelämään pääsyn ja sinne kiinnittymisen haasteet löytyvät työpaikkojen puuttumisen lisäksi myös työllistävien tahojen tietämättömyydestä nuoren palkkaamiseen tarkoitetuista tukimuodoista. Nuorten palveluita ja ohjausta tulee jatkuvasti kehittää. Tietoa tulee välittää, tietoa tulee olla saatavilla ja vastuiden tulee olla selkeitä. Toimintojen ja tiedonvälityksen sirpaleisuus hankaloittaa vastuun rajojen ja jakamisen selvitettävyyttä. Nuori ihminen tarvitsee aina ohjausta, olipa hän työsuhteessa, opiskelemassa tai työkokeilussa. Keskustelua, yhteistyötä ja selkeää vastuunjakoa nuorisotakuuseen liittyen tarvitaan vielä lisää. Toivon sinulle kehittämismyönteisiä jatkoaskeleita nuorten palveluiden parissa sekä paikallisessa nuorisotakuun toimeenpanossa ja toteutustyössä. Projektipäällikkö, Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma nuoriso I Ehnkeino-, liikenne- ja Euroopan unioru a U U yrnpäristokeskus Euroopan sonraaurahasto Vipaivoima E 1.J : [ta

3 SISÄLLYSLUETTEL 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA Pohjois-Savon ELY-keskus suosittaa tämän toimeenpanosuunnitelman myöta 4 2. MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J Pohjois-Savon TE-toimiston palvelut Kansaneläkelaitokset palvelut Kuntien nuorisotoimen, sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palvelut nuorille ppilaitosten palvelut nuorille Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, palvelualojen ammattiliitto PAM, korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA Elinkeinoelämä, työllistävät yritykset ja organisaatiot Muut keskeiset toimijat NURTEN PALVELUJÄRJESTELMÄN HAASTEET JA KEHITTÄMISKHTEET Haasteita ja kehittämiskohteita: työn organisointi Haasteita ja kehittämiskohteita: nuoret palveluissa HANKKEITA JA HYVIÄ KÄrrÄNTÖJÄ TIMIJAKENTÄLTÄ KEVÄÄLLÄ LPUKSI LÄHTEET LIITTEET L Elinkeino-, liikenne-ja oso t a k U U ympäristökeskus E 1...J : [ta EurEuroopanunon

4 4 1. MITÄ PITÄISI DUUNAILLA? TAVITE: Jokaiselle Pohjois-Savon nuorelle järjestetään Työpaikka piskelupaikka Harjoittelupaikka Muu tarvittava tukipalvelu Nuorisotakuun onnistunut toimeenpano ja toteuttaminen tarvitsevat nuorten palveluita tarjoavilta ja nuoria työllistäviltä tahoilta positiivisen tahtotilan vaikuttaa asioihin. Pohjoissavolaiset nuoret rakentavat osaltaan maakunnan tulevaisuutta, mieluiten hyvinvoivaa ja positiivista sellaista. Motivoitunut asenne ajaa eteenpäin, askel askeleelta. Yhteisen arvomaailman ja tahtotilan jakaminen nuorisotakuun toteuttamisessa on tärkeää. Yhtenä tavoitteena on edellä mainitun lisäksi avoimen keskustelun ja yhteistyön jatkaminen sekä lisääminen. Yhteinen keskustelu nuorisotakuusta ja sen toteutuksesta on tämän projektin myötä avattu ja sitä tulee jatkaa. Tämän projektin edetessä selvisi, että monia kysymyksiä on ollut ja on edelleen avoinna eikä valmiita vastauksia ole olemassa. Vastaukset tulee kehittää ja luoda, mikä vaatii työtä myös jatkossa jokaiselta nuorten palveluita tarjoavalta ja nuoria työllistävältä taholta. Tämän selvityksen idea on selkeyttää eri toimijoiden palveluita ja vastuualueita, joita paikallistasolla tulee syventää, tarkentaa ja avata enemmän. Nuorten palveluita tarjoavien toimijoiden on hyvä tarkastella sitä, miten eri palvelut toimivat ja miten niihin vaikutetaan paikallisella tasolla. Lisäksi on mietittävä, kuinka jokainen omassa organisaatiossaan ja yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa vastaa nuorisotakuun ja nuorten palvelujärjestelmän haasteisiin ja kehittämiskohteisiin, sekä kuinka nuorisotakuun toteuttamista ja seuraamista kehitetään, toteutetaan ja seurataan jatkossa. 1.1 PHJIS-SAVN ELY-KESKUS SUSITTAA TÄMÄN TIMEENPANSUUNNITELMAN MYÖTÄ JKAISTA PHJIS-SAVN KUNTAA toimimaan paikallisen tason nuorisotakuun vastuutahona ja nimeämään kunnan vastuuhenkilön koordinoimaan nuorisotakuuta paikailisella tasolla. Vastuuhenkilö toimii myös paikallisen tason yhteyshenkilönä maakunnallisen tason yhteydenpidossa. laatimaan kuntakohtaisten nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä paikallisen elinkeinoelämän, TE-toimiston, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa mennessä. tarjoamaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteellisesti työmahdollisuuksia nuorille, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille on haastavaa (työpajatoiminta, kuntouttava työtoiminta, harjoittelupaikat). nuoriso EIinkeno-, hikenne- ja t 1< till Euroopan unan yrnpänstökeskus Euroopan sosiaatirahasto E Li : [ta

5 luomaan ja kehittämään aktiivisesti nuorille mahdollisuuksia sekä nuorten tarvitsemia tukipalveluita yhdessä nuorten kanssa. järjestämään ja kehittämään etsivää nuorisotyötä. muodostamaan lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoonpanon niin, että verkoston jäsenenä on myös päätäntävaltaisia henkilöitä. SUSITUKSEN TAVITTEET Nuorisotakuun paikallisen ja maakunnallisen tason vastuu, toimeenpano ja toteutus selkenevät. Toimijoiden palvelut, vastuut ja työnjako nuorisotakuun toteutuksessa ovat selkeät. Toimijat saavat tietoa paikallisesta nuorisotakuun toteutumisesta paikallistasolla ja voivat suunnata omaa osaamistaan ja tekemistään oikealla tavalla. Yhteiset tavoitteet ja paikallinen yhteistyö lisää nuorisotakuun toteutumisen todennäköisyyttä. Nuoret työllistyvät paremmin, nuorten pääsevät harjoitteluihin, koulutustakuu toteutuu, nuoret saavat tarvitsemansa tukipalvelut. Nuoret, kunnat, työnantajat ja oppilaitokset hyötyvät joko suoraan tai välillisesti. Kysymyksiä nuorisotakuun toteuttamisesta paikallisen kehittämisen ja nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelman laadinnan tueksi: Miten koulutustakuu toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden (oppilaitokset, TE-toimisto, työpajat) kanssa? l<uka vastaa koulutustakuun toteutumisesta kunnassa? Miten paikallistasolla varmistetaan, että koulutustakuu peruskoulun päättäneille nuorille toteutuu syksystä 2013 alkaen ja nuori aloittaa opinnot? Miten aktiivisesti kunta työllistää nuoria työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön? Voisiko työllistää enemmän, tulisiko laatia erillinen suunnitelma ja toimintamalli yhdessä TE-toimiston kanssa? Miten nuori pääsee tarvittaessa kuntouttavaan työtoimintaan, työpajalle tai muuhun tarvittavaan kunnalliseen palveluun kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta? Miten paikallisten nuorten työttömien määriä sekä pääsyä kunnallisiin palveluihin, työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan seurataan? Miten erilaisia nuorten palveluihin liittyviä suunnitelmia ja niihin sisältyvää seurantaa hyödynnetään tai voisi hyödyntää myös nuorisotakuun toteuttamisessa ja seurannassa? Miten paikallinen elinkeinoelämä ja työnantajat saadaan mukaan nuorisotakuun toteuttamiseen ja ottamaan nuoria työhön tai harjoitteluun? TE-TIMISTA etsimään nuorille ja vastavalmistuneille aktiivisesti työnantajien kanssa työ- ja työkokeilumahdollisuuksia. lisäämään työnantajakäyntejä ja markkinoimaan nuorten työllistymistä tukevia palveluita työnantajille (palvelujen käyttö ja hyödyntäminen, ml. Sanssi-kortti). oriso t a k U U Vipuvoirnaa Elinkeino-, liikenne- ja E 1J : a ympänstökeskus

6 6 tarjoamaan nuorille heti työnhaun alussa aktiivista työnhaun tukea sekä asiantuntevaa ja työmarkkinalähtöistä koulutukseen ohjaamista. tarjoamaan nuorille tietoa yrittäjyydestä yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. osallistumaan paikallisten (kuntavetoisten) toimeenpanosuunnitelmien laatimiseen ja osallistumaan aktiivisesti monialaisten ohjaus- ja palveluverkostojen toimintaan. tiivistämään yhteistyötä ja tiedon vaihtoa TE-toimiston ja oppilaitosten välillä. 1 SUSITUKSEN TAVITTEET Nuoret työllistyvät ja kerryttävät arvokasta työkokemusta. TE-toimisto tekee enemmän työelämä/yrityskäyntejä ja vie tietoa nuorisotakuusta, palveluiden käytöstä ja hyödyntämisestä. Nuorten yrittäjyys saa enemmän tukea. Elinkeinoelämän toimijoiden tietämys nuorten työllistämistä edistävistä palveluista, kuten palkkatuesta (Sanssi-kortti) tai työkokeilusta lisääntyy. Kynnys palkata nuori työsuhteeseen tai ottaa nuori työkokeiluun madaltuu. TE-toimisto hyödyntää työvoimakoulutusten suunnittelussa elinkeinoelämän koulutustarpeita ja intressejä tehokkaammin. TE-toimistossa nuorten parissa työskentelevien ja nuoria ohjaavien tietämys ja osaaminen palveluista sekä opiskelumahdollisuuksista lisääntyy. Nuoret ohjautuvat nykyistä nopeammin opiskeluun ja työelämään PPILAITKSIA kehittämään toimivia koulutusketjuja (esimerkiksi edistämään nuorten siirtymistä perusopetuksesta toiselle asteelle nopeasti). kehittämään koulutustakuun toimivuutta. ennaltaehkäisemään koulutuksen keskeyttämisiä ja keskeyttämistilanteissa varmistamaan, että nuori ei jää ilman tukea ja palveluita. panostamaan nuorten työelämävalmiuksien parantamiseen ja edistämään työelämään siirtymistä yhteistyössä työnantajatahojen kanssa. SUSITUKSEN TAVITTEET L Erilaiset joustavat opiskelupolut, työelämäjaksot, työharjoittelut ja oppitunnit yrityksissä mahdollistuvat entistä tehokkaammin. Ajantasainen tieto elinkeinoelämän osaajatarpeista välittyy oppilaitoksille ja opiskelijoille entistä paremmin. ppilaitosten urapalvelut kehittävät toimintaansa palvelemaan opiskelijoita ja elinkeinoelämän toimijoita entistä laadukkaammin. Työelämälähtöiset koulutusmallit lisääntyvät. piskelijahuollon resurssit ovat riittävät ja laadukkaat. rfzioriso ta k U U Elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus iiu Vipuv&maa E LJ : [ta

7 TYÖNANTAJIA tarjoamaan työmahdollisuuksia nuorille (palkkatyö, harjoittelut), erityisesti nuorten ensimmäisten työpaikkojen suhteen. Tutkinnon suorittaneille palkkatöitä, ammattiin kouluttamattomille myös työkokeilu ja harjoittelumahdollisuuksia. tarjoamaan oppisopimuspaikkoja nuorille aktiivisesti. osallistumaan paikalliseen nuorisotakuutyöhön ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. SUSITUKSEN TAVITTEET Työelämä ja työnantajat saavat uusia kehittyviä osaajia ja taitajia palvelukseensa. Nuoret kerryttävät arvokasta työkokemusta. Nuorten työelämään pääsy ja sinne kiinnittyminen tehostuu. Tieto nuorten työllistämiseen suunnatuista tukimuodoista työnantajille lisääntyy ja tukimuotoja hyödynnetään laajemmin NURTEN PALVELUITA TARJAVIA TIMIJITA JA NURIA TYÖLLISTÄVIÄ TIMIJITA toimimaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. luomaan yhteisiä toimintatapoja ja tekemään aktiivista yhteistyötä. tiedottamaan aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävistä toimista, yhteistyön tekemisen tarpeesta, nuorisotakuun paikallisesta toimeenpanosta ja siihen sisältyvistä paikallisista kokonaisuuksista, toimenpiteistä ja hyvistä esimerkeistä. Kriittisen tarkastelun rinnalle tarvitaan myös positiivisia kokemuksia ja tuloksia. SUSITUKSEN TAVITTEET Tieto nuorisotakuusta, sen toteuttamisesta sekä toteuttamisen tilasta leviää paikallisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille, väestölle ja nuorille. Tieto aktivoi eri toimijoita, lisää keskustelua ja lisää konkreettisia toimenpiteitä nuorisotakuun toteuttamiseksi, jolloin nuorisotakuu alkaa vaikuttaa tehokkaammin. Positiivisuus ja halu vaikuttaa nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi lisääntyvät. Nuorten tietämys nuorisotakuusta ja siitä mitä se heille merkitsee, lisääntyy. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja E LJ [ta.. ympäristökeskus

8 8 ata aa, ar ar c t - r MITEN NURTEN PALVELUITA JA NURISTAKUUTA TTEUTETAAN J at t r Jtt «TILAN N EKATSAUS N URISTYÖTTÖMYYTEEN Pohjois-Savossa työttömyys on kasvanut koko talven Työttömyyden nousuvauhti hidastui hieman huhtikuun aikana. Voimakkaimmin työttömyyden nousu kohdistuu lomautettujen ohella muun muassa nuoriin. Vuoden 2013 maaliskuussa alle 25- vuotiaita työttömiä oli 1784 henkilöä, huhtikuussa 1565 henkilöä. Muutos maaliskuusta huhtikuuhun on -12,3 %. Muutos vuoden takaisesta, huhtikuusta 2012 on puolestaan %. Vastavalmistuneita vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 maaliskuussa 120 henkilöä, huhtikuussa 115 henkilöä. Muutos vuoden takaisesta on +40 % +49 %. Vastavalmistuneiden tilastointitapa on muuttunut, mikä osaltaan selittää huimaa prosentuaalista kasvulukua, mutta TE-toimiston mukaan luku on kuitenkin suuntaa antava. Vastavalmistuneiden vuotiaiden virta yli kolmen kuukauden työttömyyteen, eli työttömyys kestää yli kolme kuukautta, oli maaliskuussa 2013 Pohjois-Savossa 41.7 %, huhtikuussa 31,7 % eli 10 prosentin muutos positiiviseen suuntaan. (Pohjois-Savon työllisyyskatsaus 3/2013 & 4/2013; Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2013 & huhtikuu 2013.) YHTEISTYÖ NURTEN PALVELUITA TARJAVIEN JA NURIA TYÖLLISTÄVIEN TIMIJIDEN VÄLILLÄ i4., ESIM: NURI ILMITTAUTUU TYöTröMÄKSI TE-TIMISTN \ 7 / A TARVITTAESSA PALVELUTARVEKARTITUS JA YHTEYDENTT JA KUNNAN SSIAALI TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA. HJAUS ETEENPÄIN 1 JA TE-TIMISTN TE-TIMISTN / TERVEYDENHULL TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVÄT ULKPULISILLE / N PALVELUT /. 1 / 1 PALVELUT KÄYTTÖÖN TIMIJILLE / / PPILAITKSET / 1 / 1 1, / NURISTAKUUN AIKAJANA, KLME KUUKAUTTA tior1so takuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unloni Euroopan sosiaatirahanto EU:[ta

9 2.1 PHJIS-SAVN TE-TIMISTN PALVELUT Nuorisotakuu astuu voimaan nuoren ilmoittautuessa työttömäksi TE-toimistoon. TEtoimiston virkailijat ohjaavat nuoria työttömiä työnhakijoita suoraan työelämään, työllistämistä edistäviin palveluihin tai muihin nuoren tarvitsemiin TE-toimiston ulkopuolisiin palveluihin. Uravalmennus: Tavoitteena auttaa nuorta selvittämään ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja Kuopio, Siilinjärvi ja Varkaus: lisänä Uraohjaamo* hanke. Työnhakuvalmennus: hjataan ja tuetaan nuorta työn hakemisessa, esimerkiksi työnhakukiubilla. Työhönvalmennus: Nuorille, joilla vaikeuksia itsenäisesti hakea ja löytää töitä. Erityisesti tukemaan osatyökykyisiä nuoria. Työkokeilu: Tullut työharjoittelun ja työelämävalmennuksen tilalle. Työkokeilu ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle: tavoitteena selvittää nuorelle sopiva työala. Työkokeilu ammatillisen koulutuksen suorittaneille: Vain jos henkilö ollut pitkään poissa työelämästä, jolloin työkokeilun tarkoitus arvioida onko henkilön osaaminen ja työelämävalmiudet ajan tasalla. Työkokeilu voidaan myös järjestää, jos tavoitteena on selvittää nuoren uravaihtoehtona yrittäjyyttä. Kuntoutus: TE-toimisto voi ohjata nuoren työttömän terveystarkastukseen. Nuoren terveydentilan selvittää ensisijaisesti kunnan terveydenhuolto. Epäselvissä kuntoutuskysymyksissä asian ottaa hoitaakseen Kela. Palkkatuki ja Sanssi kortti: Tukikannusteet työnantajalle nuoren palkkaamiseen. Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että nuoren kanssa on sovittu palkkatuen myöntämisestä. Palkkatukea voidaan käyttää myös oppisopimuksen mahdollistajana tai yhdistettynä ammatillisen työvoimakoulutuksen kanssa. Lisäksi koulutuskokeilun maksusitoumus, työttömyysturva, matkakulukorvaus ja yhteys kuntouttavaan työtoimintaan työpajoilla. Kotoutumiskoulutukset maahanmuuttajille ostopalveluna** [Fior1so t a k U U EIinkeno- liikenne- ja ympänstökeskus Eurpan Vipu 01 maa E L.J : [fa

10 Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu. Työvoimakoulutus yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutus ja ammatinvalinta: TE-toimiston psykologit auttavat löytämään ratkaisuja ammatinvalintaan, työhön tai koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Koulutusneuvonnan asiantuntijoilta saa tietoa koulutusmahdollisuuksista, opintojen rahoituksesta sekä aloista ja ammateista. Starttiraha ja yrittäjyyskoulutus: Startti yrittäjäksi monimuotokoulutus (Siilinjärvi, Iisalmi, Varkaus), Startti yrittäjäksi iltamonimuotokoulutus (Kuopio, Siilinjärvi). *Hankkeista lisää sivuilta **Alkukartoituspalvelua järjestetään Pohjois-Savon TE-toimiston maahanmuuttaja-asiakkaille Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Nuoren palvelupolku 1. Nuori ilmoittautuu TE toimistoon työnhakijaksi netissä sivulla www. te palvelut.fi 2. Nuori tulee ensimmäiselle henkilökohtainen käynnille TE toimistoon. Käynnillä nuorta ohjataan TE palveluiden käyttöön ja hänelle varataan aika palvelutarvekartoituksen jälkeen TE toimiston asiantuntijalle. Työttömyysturva asiat laitetaan vireille. 3. Nuori tapaa TE toimiston asiantuntijan varatulla ajalla kahden viikon sisällä ensimmäisestä henkilökohtaisesta käynnistään TE toimistossa. Tapaamisessa tarkennetaan nuoren tavoitteita ja laaditaan yhdessä työllistymissuunnitelma, joka sisältää konkreettisia toimia, jotka tukevat nuoren pääsyä työelämään tai opiskelemaan. Työllistymissuunnitelmassa sovitaan esimerkiksi seuraavista palveluista: Työnhakuklubi ( työnhakuvalmennusta ryhmässä + yksilöllisesti), henkiökohtaiset työtarjoukset, Sanssi- kortti, työhönvalmennus, työkokeilu, ohjaus terveystarkastukseen, kuntouttava työtoiminta, avustus työnhakumatkoihin. Nuoren työelämään siirtymisen kannalta voi joskus olla ensisijaista ohjautuminen ensin muiden palveluiden piiriin, kuten esimerkiksi sosiaali ja terveydenhuollon palveluihin. Tavoitteena on, että nuori voi myöhemmin palata TE palveluihin. 4. Nuori toteuttaa yhdessä laadittua työllistymissuunitelmaa ja TE toimisto tukee sen toteuttamista. Työllistymissuunnitelmaa tarkennetaan vähintään kuukauden välein yhdessä oso Elinkeino-, liikenne- ja t a k U U ympäristökeskus Eurpan E IJ : [ta

11 sovitulla tavalla. Yhteydenpito suunnitelman tarkentamiseksi/tueksi nuoren ja TE toimiston asiantuntijan välillä voi tapahtua kasvotusten, puhelimitse tai sähköisesti. Jos nuori ns. katoaa palveluiden piiristä, eikä häneen saada yhteyttä, TE toimistosta otetaan yhteys etsivään nuorisotyöntekijään. Etsivän nuorisotyön avulla varmistetaan, että nuori saa tarvitsemiaan palveluita. 5. Nuorelle tarjotaan TE toimistosta työ, työkokeilu, työpaja, opiskelu, tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työnhakijaksi ilmoittautumisesta. SEURANTA Nuorisotakuun toteutumisen mittarina käytetään nuorisotakuun piiriin kuuluvien nuorten työttömyyden kestoa ja virtaa yli kolmen kuukauden työttömyyteen, työttömyysastetta sekä nuoria aktivointitoimissa (työkokeilu, palkkatuettu ynnä muut). Vastavalmistuneiden (valmistunut edellisen 12 kuukauden aikana) vuotiaiden työttömyyden keston laskenta on aloitettu vuoden 2013 alusta. ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Pohjois-Savon ELY-keskus on osoittanut alueen TE-toimiston käyttöön nuorten työllistämiseen ja muihin nuorten työvoima- ja yrityspalveluihin viimevuotista enemmän määrärahoja. Työllistymistä edistävien määrärahojen lisäksi Pohjois-Savon TE-toimistoon on palkattu keväällä 2013 määräajaksi lisäresurssina viisi asiantuntijaa nuorten ohjauspalveluihin tukemaan nuorten työllistymistä ja nuorten palveluita. Suunnitelmassa on palkata vielä yksi lisää. L 2.2 KANSANELÄKELAITKSEN PALVELUT Kansaneläkelaitos eli KELA ohjaa asiakkaat ja yhteistyökumppanit hakemaan tiedon palveluista ensisijaisesti internetistä. Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on selvittää terveydenhuollosta ohjautuneiden vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen tarve. Nuoret voivat olla vailla ammatillista koulutusta, koulutuksen keskeyttäneitä tai koulutettuja nuoria, joilla on terveydellisistä syistä johtuen heikot työnsaantimahdollisuudet. Mukana on myös nuoria, jotka ovat joko määräaikaisella tai toistaiseksi myönnetyllä työkyvyttömyyseläkkeellä. Kela myös räätälöi palvelujaan asiakkaan palvelutarpeen mukaan ja näihin palveluihin asiakkaat ohjautuvat tiettyjen kriteerin kautta. Kyky neuvonta on suunnattu erityisesti jo työssä oleville tior1so III i maa Elinkeino-, liikenne- ja t Euroopan a I( Ii Ii yrnpärstökeskus,,,,, VIPU)U:[ta

12 12 henkilöille, joilla työkyvyttömyyden uhka on ilmeinen. Kela neuvonta, joka alkaa , on suunnattu henkilöille, joilla on erityisen vaativa elämäntilanne. Palvelukanavaohjauksella että kohdennetulla palvelulla pystytään vastaamaan myös nuorten asioihin mahdollisemman hyvin. Näihin ohjauksiin liittyy oleellisesti myös TYP* toiminta ja kuntakokeilut. *Typ eli työvoiman palvelukeskus: Työvoimaohjaajan ja sosiaalityöntekijän sekä tarvittaessa sosiaalityön palveluohjaajan tai työ- ja elinkeinohallinnon palveluohjaajan palvelut. Mahdollisuus myös terveystarkastukseen sekä terveydenhoitajan ohjaukseen ja neuvontaan koko asiakkuuden ajan. Tarvittaessa myös Kelan kuntoutussihteerin ja ammatinvalinta / kuntoutuspsykologin palvelut. Ammatillinen kuntoutus ja lääkinnällinen kuntoutus: Vaikeavammaisten lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vaikeavammaista kuntoutujaa mahdollisimman itsenäiseen ja täysipainoiseen toimintaan ja osallistumiseen. Sairausryhmäkohtaiset kuntoutuskurssit tukevat sairastuneita tai vammautuneita henkilöitä sekä heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kuntoutuksena voidaan myöntää myös apuvälineitä, jotka helpottavat opiskelua tai työtä. Yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle voidaan myöntää kuntoutuksena elinkeinotukea. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi myös julkinen terveydenhuolto, kuten terveyskeskukset sekä sairaalat. Ammatillista kuntoutusta järjestävät myös työeläkelaitokset ja TE-toimistot. Kuntoutuksesta voi tiedustella hoitavalta lääkäriltä tai Kelasta. Kela ohjaa hakijan muuhun asianmukaiseen kuntoutukseen, jos tarvittavan kuntoutuksen järjestäminen ei kuulu Kelalle. Ensisijainen vastuu nuorten kuntoutuksesta on kotikunnalla. Kuntoutusraha: Kela maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jos kuntoutukseen osallistuminen aiheuttaa kuntoutujalle ansionmenetystä. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kelan järjestämä kuntoutus on yleensä maksutonta. Kuntoutusraha turvaa toimeentulon kuntoutukseen osallistumisen ajalta, kun kuntoutuksen aikana ei pysty tekemään työtä. Muita kuntoutuksen ajan etuuksia ovat ylläpitokorvaus ja harkinnanvarainen kuntoutusavustus. Hakija voi saada kuntoutusrahaa, jos on vuotias ja kuntoutuksen tavoitteena on työelämässä pysyminen, työelämään palaaminen tai työelämään pääsy. Lisäksi hakijalla tulee olla hyväksyttävä kuntoutuspäätös esimerkiksi Kelasta tai työterveyshuollosta. Lisäksi Kela voi maksaa nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Kuntoutusrahaa ei voi saada, jos saa: - vanhuuseläkettä - pakollisen tai varhennettua vanhuuseläkettä kansaneläkelain tai työeläkelakien perusteella. tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutuksen tai sotilasvamma- tai sotilastapaturmalain perusteella myönnettyä täyttä ansionmenetyskorvausta. nuoriso Elinkeino-, liikenne-ja t a k U U ympäristökeskus Euran Vipuvoirnaa j Li : [ta.

13 Asumistuki: Yleensä voi saada kerralla vain yhtä asumisen tukea. Kun hakee Kelalta tukea asumiseen, tulee tarkistaa ensin, mikä on oikea tuki hakijalle ja hänen perheelle. - Yleinen - pintotuen - Sotilasavustuksen asumistuki on tarkoitettu helpottamaan pienituloisten ruokakuntien asumismenoissa. Yleistä asumistukea voi saada vuokra- tai omistusasuntoon. asumislisä on tarkoitettu lapsettomalle opiskelijalle, joka asuu vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa. Jos hakijalla ei ole oikeutta opintotuen asumislisään, voi hakea yleistä asumistukea, esimerkiksi jos asuu lapsen kanssa tai omistusasunnossa. asumisavustus on tarkoitettu asevelvolliselle. Asumisavusta voidaan maksaa myös hakijan omaiselle. Sosiaaliturva Suomeen muuttaneelle: Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko hakija Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki (1573/1993). Muutettaessa ulkomaille alle vuodeksi, säilyy henkilö yleensä Suomen sosiaaliturvassa ja voi saada Kelan etuuksia. Jos taas tarkoitus on asua ulkomailla yli vuosi, menettää useimmissa tapauksissa oikeuden Suomen sosiaaliturvaan. Kun muuttaa Suomeen, tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Vammaistuet: Vammaisetuudet tukevat vammaisten ja pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Vaikeasti sairas tai vammainen voi myös saada Kelan tukemaa kuntoutusta. Myös apuvälineitä myönnetään osana kuntoutusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta ja/tai erityiskustannuksia. Työttömyysturva: peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Työvoimapoliittisen koulutuksen koulutustuki. nuoriso Ehnkeino-, iikenne- Ja t a k U U yrnpänstökeskus Eurpan Vipuvomaa,,,, E LJ : [ta

14 pintoraha ja asumislisä (ks. edellä kohta Asumistuki). SEURANTA Läpimenoaikoja seurataan kokonaisuutena. Tavoiteajat ovat kaikkien nähtävillä sivustolla. Pohjois-Savossa pystytään vastaamaan tavoiteaikoihin erittäin hyvin etuudesta riippumatta. Kelassa työn organisointi ja ohjaus perustuu siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun mahdollisemman nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Kuntoutuksen osalta 30 päivän tavoiteaika toteutuu tällä hetkellä hyvin. 2.3 KUNTIEN NURISTIMEN, SIVISTYSTIMEN JA SSIAALI- JA TERVEYSTIMEN PALVELUT NURILLE Kuntien tarjoamat laadukkaat peruspalvelut ehkäisevät nuorten syrjäytymistä ja edistävät paikallista hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi kunnat työllistävät nuoria tarjoten tärkeää työkokemusta. sa nuorisotakuun piiriin kuuluvista palveluista, joihin nuorta TE-toimistosta ohjataan, kuuluvat kunnan järjestämiin tai ostamiin palveluihin. Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu koskee peruskoulun päättäneitä. Koulutustakuun toteutuminen kunnassa linkittyy vahvasti opetustoimen, sosiaalitoimen, työpajojen ja oppilaitosten yhteistyöhön. Nuorisolain mukaan kunnassa on oltava nuorten monialainen ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat (7 a ). Jokainen toimialansa edustaja huomioi lakisääteiset tehtävänsä kunnan palvelujen toimeenpanossa ja toimii sen mukaisesti. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on valmis 18 kunnassa ja kahdessa kunnassa (Keitele, Tervo) verkosto on valmisteilla. Lakisääteinen nuorten ohjaus-ja palveluverkosto: 1. Kokoaa tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioi niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi. 2. Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. 3. Suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. 4. Edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. nuoriso Elinkeino-, liikenne- ja t Eu,opanunioni a k U U ympänsiökeskus E Euroopan sosaaiirahasto VipLfvoimaa LJ :

15 2.3.1 NURISTIMI Nuorisotoimen palvelut liittyvät olennaisesti nuorisotakuun syrjäytymistä ennaltaehkäisevään painotukseen. Nuorten työpajapalvelut ovat lähes kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Etsivä nuorisotyö on vuoden 2013 aikana luultavasti jo kaikissa Pohjois-Savon kunnissa. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. Nuorisotalotoiminta: Nuorten yhteisöt, avoin toiminta ja yhdessä tekeminen. Aluetyö: Eri kaupunginosien nuorisotalot tekevät yhteistyötä mm. koulujen, sosiaalitoimen ja vanhempainyhdistysten kanssa. Nuorisotyöntekijä käy kouluilla, kaduilla ja kokouksissa tapaamassa nuoria ja aikuisia. sallisuuden edistäminen: Nuorten vaikuttajaryhmät. Järjestötoiminta ja kulttuurinen nuorisotyö: Harrastustoiminnan tukeminen, tilojen tarjoaminen, erilaisten tapahtuminen, kurssien tai kerhojen järjestäminen. Kulttuurisessa nuorisotyössä avainsana on nuorten oma toiminta. Nuorten työpajatoiminta: Työpajoilla pyritään työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Erityisnuorisotyö ja etsivä nuorisotyö: Etsivät nuorisotyöntekijät kohtaavat nuoria heidän omissa elinympäristöissään. He tarjoavat kohdennettua ja tarpeisiin mitoitettua tukea ja toimintaa nuorille kaikissa elämäntilanteissa. Nuorten tieto-ja neuvontapalvelut: Tarkoituksena välittää tietoa nuoren elämään kuuluvista asioista kuten opiskelusta, asunnon hankinnasta, harrastuksista, tai työelämästä. Tiedon lähteinä ovat internet, kirjallinen materiaali ja kampanjat. Päävastuun nuorisotiedotusasioissa hoitaa Polnt - Savon nuorisotiedotusportaali. [FZioriso t k U U Ehnkeino-, liikenne-ja ympäristökeskus E Li : [ta

16 PETUSTIMI Nuorisotakuuseen kuuluva koulutustakuu ja sen onnistuminen liittyy vahvasti kunnan opetustoimen palveluihin. Joustavaa perusopetusta tarjolla lähes kaikissa kunnissa Pohjois-Savossa, perusopetuksen lisäopetusta vaihtelevasti. Kuntakohtaisia tietoja palveluista: Liite 2. Kuntamatriisi. ppilaanohjaus: hjauksessa käsitellään opiskelutaitoja ja koulunkäyntiä, itsetuntemusta, jatko opintomahdollisuuksia, ammatteja ja ammattialoja sekä työelämää. ppilaille järjestetään työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. ppilashuolto: Koulukuraattorin, -psykologin ja terveystoimella). terveydenhoitajan palvelut (vastuu sosiaali- ja Perusopetuksen lisäopetus (1.Iuokka), ammattikymppi ja siltakymppi. Joustava perusopetus: Tavoitteena on tukea oppilaita, jotka ovat vaarassa jäädä ilman perusopetuksen päättötodistusta. Samalla pyritään ehkäisemään toisen asteen koulutuksesta pois jäämistä ja koulutuksen keskeyttämistä. Lukio-opetus SSIAALI- JA TERVEYSTIMI Kunnat voivat tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yksin tai muodostaa kuntayhtymiä. Kunta voi myös ostaa sosiaali- ja terveyspalveluja toisilta toimijoilta. Nuorisotakuuseen kuuluu lupaus muun muassa nuorten kuntoutuspalvelujen saatavuudesta. Nuorisotakuun toteuttamisessa korostetaan myös nuorten mahdollisuutta saada tarvittavia mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluja. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita on yleisesti ottaen niukasti tarjolla Pohjois-Savon alueella. Joissakin kunnissa on myös vähennetty päihdekuntoutuksen rahoitusta. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen, Anne. Itä-Suomen Aluehallintovirasto nuoriso Ehnkeno-, hikenne-ja t a k U U impäristökeskus Euroopan so5iaaliha5to Vipuvoirnaa E Li : [ta

17 etuuksien etuuksien Perusterveydenhuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (oppilashuolto). Sosiaalityö ja aikuissosiaalityö: Neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluiden ja hakemisessa. Erilaisten sosiaalipalvelujen ja myöntämistä sekä asiakkaiden tukemista erilaisissa kriiseissä. Lisäksi sosiaalityö on keskeistä koulun psykososiaalisessa työssä oppilashuollossa, päihde- ja mielenterveystyössä, vammaishuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä maahanmuuttajatyössä. Aikuissosiaalityö keskittyy yli 18-vuotiaille asiakkaille tarjottaviin palveluihin: toimeentulotuki, sosiaaliturvatyö, päihdepalvelut, sosiaalinen kuntoutus, kumppanuustyö, asumispalvelut, kotouttamistyö, työllistämispalvelutja vammaispalvelu. Mielenterveys-ja päihdetyö: Mielenterveyspalveluissa alle 23-vuotiaiden hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on tehtävä kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta. Päihdepalveluja järjestetään sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintayksiköissä. Päihdepalveluiden avopalveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti, laitoshoitoon tarvitaan useimmiten lähete. Kuntouttava työtoiminta: Kuntoutustarpeen arvioinnissa velvoite tehdä yhteistyötä kaikkien kuntoutuksen järjestämiseen liittyvien tahojen kanssa. MATALANKYNNYKSEN MIELENTERVEYS-JAPÄIHDEPALVELUT Kuntien järjestämän perusterveydenhuollon osana tai lisänä. KUPI, SIHTI: vuotiaille nuorille. Voi hakeutua esimerkiksi koulunkäyntiin, opiskeluun, aikuistumiseen ja ihmissuhteisiin sekä mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa. Aika varataan puhelimitse. Käyntikertoja on 1-5 ja ne ovat maksuttomia. KUPI, PÄIHDEPALVELUSÄÄTIÖ: Avohoitopalveluja päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Avohoitopalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. IISALMI, STPPI: Tarjoaa tukea ja neuvontaa nuorille päihteiden käyttäjille, perheenjäsenille ja viranomaisille. Tavoitteena on edistää nuoren henkilökohtaista ja sosiaalista kasvuprosessia ja elämänhallintaa. Stoppiin voi tulla virka-aikana ilman lähetettä ja ajanvarausta tai ottaa yhteyttä puhelimitse. VARKAUS, NIKULA: Mielenterveyspalvelut alle 22-vuotiaille. Vastaa lisäksi kasvatus ja perheneuvonnasta sekä kou lupsykologisesta työstä. Asiakkaaksi hakeudutaan puhelimitse. VARKAUS, PYSÄKKI: Kuntoutusta ja ohjausta päihteistä aiheutuneiden haittojen hoidossa ja korjaamisessa. Hakeutuminen asiakkaaksi suoraan. L Ehnkeino-, iikenne-ja tioriso t a k Euroopan unoni U U ympänsiökeskus Euroopan sosaaurahasto E L.J : [ta

18 - Lasten - Nuorten - Päihdetyöntekijät - KYS: - KYS: - Nuorisopsykiatrian - Välimaaston SSIAALI- JA TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄT PHJIS-SAVSSA YLÄ-SAVN STE: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä. Nuorten palvelut: ja nuorten palvelut (Iisalmi, Kiuruvesi): Lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden muodostavat lasten-, nuorten ja perheneuvolan sekä puheterapian työryhmät sekä nuorten matalan kynnyksen päihdehoitopiste Stoppi. Työryhmiin sijoittuvat myös päihdetyöntekijät. työryhmä tutkii ja hoitaa vuotiaita nuoria, joilla on nuoruusiän kehitystä uhkaavaa tai toimintakykyä alentavaa vakavaa psyykkistä oireilua tai epäilyä siitä. Palveluun lähetteellä. vastaavat lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä päihteiden käytön ja pelaamisen aiheuttamien ongelmien selvittelystä ja hoidosta. SISÄ-SAVN TERVEYDENHULLN KUNTAYHTYMÄ: Rautalampi, Suonenjoki. PHJIS-SAVN SAIRAANHITPIIRIN (PSSHP) KUNTAYHTYMÄ JA KYSTERI LII KELAITS: PSSHP: Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Iisalmi. Nuorten palvelut: - KYS: Puijon sairaala Kuopio: kaikki erikoisalat (paitsi lastenpsykiatria). Alavan sairaala Kuopio: lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria. Tarinan sairaala Siilinjärvi: kirurgia, kuntoutus, psykiatria. Lisäksi yhteistyötä tehdään Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden kanssa (psykiatrian poliklinikka, päihdeklinikka). poliklinikat, Kuopio ja Siilinjärvi: Avohoidon yksiköt palvelevat vuotiaita nuoria, joilla on vakavia psyykkisiä ongelmia. Polikliininen tutkimusjakso alkaa usein nuoren ja vanhempien yhteistapaamisella. Tutkimus sisältää yleensä 1-5 tapaamista. Poliklinikalle lähetteellä. työryhmä/jalkautuva työ: Jalkautuva työ ja tehostettu päivätoiminta auttavat nuorta silloin, kun perinteiset avohoidon keinot katsotaan epätarkoituksenmukaisiksi tai riittämättömiksi. Kohderyhmä vuotiaat nuoret, joilla vakava psyykkinen sairaus ja/tai syrjäytymisuhka sekä toimintakyvyn alenema. KYSTERI LIIKELAITS: Leppävirta, Juankoski, Kaavi, Rautavaara, Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on ottanut vastuulleen näiden kuntien perusterveydenhuollon. nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan unon E Li : {t a

19 - Ehkäisevän - Ehkäisevän - Ehkäisevän SEURANTA NURISTIMI: Etsivät nuorisotyöntekijät seuraavat minne nuoret lähtevät etsivien nuorisotyötekijöiden piiristä. Pääsääntöisesti nuorten työpajoilla seurataan minne nuoret sijoittuvat pajoilta. Suositus seurantaan on noin vuoden ajan pajalta lähdön jälkeen. Tästä valtakunnallinen kysely, josta tulokset kuntien nuorisotoimelle (Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Erik Häggman). SIVISTYSTIMI: Lukion ja peruskoulun päättäneiden seurannassa ajantasaisen tiedon tai tilastokeskuksen kokoaman tiedon seuranta kuntakohtaista (ks Liite 2. Kuntamatriisi).Tilastokeskuksen tilastointi; Koulutus ja koulutukseen hakeutuminen. SSIAALI- JA TERVEYSTIMI: Seuranta kunta- ja STE-kohtaista, ei tiedossa tarkempia paikallisia käytäntöjä tai tilannetta seurannan suhteen. Kunnissa oltava muun muassa lakisääteiset päihdestrategiat sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat, joihin sisältyy seurantaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat löytyvät jokaisesta kunnasta. Ylä-Savon kuntien STE:n alueella yksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa seurataan keskeisimpiä indikaattoreita ja tilastotietoja alueen nuorten tilanteesta. Päihdepalvelut: Maaninkaa lukuun ottamatta kunnissa toimii nimetty ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden tila kunnissa: päihdetyön rakenteet kunnossa: Varkaus, Siilinjärvi, Kuopio, Lapinlahti ja Leppävirta. päihdetyön rakenteet haavoittuvat: Vieremä, Vesanto, Tuusniemi, Tervo, Sonkajärvi, Pielavesi, Rautalampi, Kiuruvesi, Keitele, Kaavi, Juankoski ja Iisalmi. päihdetyön rakenteet heikot: Maaninka, Suonenjoki ja Rautavaara. Lisätietoja päihdetyön rakenteista: Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Itä-Suomen alueen kunnissa. Kejonen,Ann ItäSuornenAluehalHntovi:asto 2011 nuoriso t a k U U Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus E LJ : [ta

20 20 KUNTIEN ASKELEITA ETEENPÄIN NURISTAKUUSSA Kunnat alkavat viedä nuorisotakuun koordinointia ja toimeenpanoa eteenpäin paikallisesti. Nuorisotakuu ja sen paikallinen koordinointi on tullut tai tulee useissa monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa käsittelyyn kevään 2013 aikana. n siis todennäköistä, että useassa kunnassa nuorisotakuuta alkaa koordinoida nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. sa kunnista on jo määritellyt nuorisotakuuta paikallisesti koordinoivat tahot, lisätietoja Liite 2. Kuntamatriisi. Esimerkiksi Varkaudessa on perustettu oma nuorisotakuuta koordinoiva ryhmä. Sovittiin 16.4 projektin yhteistyökokouksessa, että monialaisissa ohjaus- ja palveluverkostoissa panostetaan, jos tarpeellista, sosiaali- ja terveystoimen aktivointiin myös nuorisotakuussa. Näin siksi, että sosiaali- ja terveystoimella on vahva rooli nuorisotakuun toteuttamisessa kunnassa. Aktivointi tarkoittaa nuorisotakuusta kertomista ja sosiaali- ja terveystoimen roolin vahvista mista verkostoyhteistyössä ja nuorisotakuun yhtenä paika Ilisena toteuttajana. Projektissa mukana olleet nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kokevat tarvetta maakunnalliselle nuorisotakuun koordinoinnille, yhtenäiselle sapluunalle tietojen keräämistä ja seuraamista varten sekä tiedon siirtymisestä nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta eteenpäin. Tämä tarve on huomioitu Pohjois-Savon ELY-keskuksen nuorisotakuun maakunnallisessa koordinaatiotyössä ja sen kehittämisessä. STE-uudistus ja Asiakaspalvelu 2014 hanke tuovat osaltaan kunnissa epäselvyyttä tiettyjen palveluiden organisoimisen tulevaisuudesta. Kunnat duunittaa: kesätyöt kunnissa Pohjois-Savon kunnat palkkaavat oman kuntansa nuoria kesätöihin kunnan palvelukseen tai maksavat palkkaustukea yrityksille nuoren pal kkaamiseen. Kuntien tarjoamat kesätyöpaikat sekä palkkaustukien määrät ovat pysyneet viimevuosien tasolla tai lisääntyneet vuonna Näin Iisalmessa: Kesällä 2013 tavoitteena työllistää noin 300 nuorta. Kesätyötuki työnantajalle porrastettu (Peruskoulun päättävät 360 euroa, muut 280 euroa. Lisäksi 400e miniyritystuki oman miniyrityksen kesän ajaksi työllistävälle) luokkalaista TWIST kesätyöhön nuorisopalveluihin. Tavoitteena opetella käytännön työelämän pelisääntöjä, työnä nuoriso- ja liikunta-alueiden siivousta ja kunnossapitoa. Kaikki töitä hakeneet haastatellaan ja haastattelusta annetaan rakentavaa palautetta. Kesätyötoiminta hoitaa myös toimeentulotukea hakevien opiskelijoiden kesätyöpaikan saantia yhteistyössä Iisalmen sosiaalitoimen kanssa. Elinkeino-, liikenne-ja nuoriso t a 1<. liii ympäristökeskus Euroopan 1*1 E Li : [ta

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma

Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Savon nuorisotakuun toimeenpanosuunnitelma Duunataan porukalla nuorten asioita kuntoon! TAVOITE: Jokaiselle Pohjois-Savon nuorelle järjestetään TYÖPAIKKA OPISKELUPAIKKA HARJOITTELUPAIKKA MUU TARVITTAVA

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes Nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Nuorisotakuu Kauniaisissa

Nuorisotakuu Kauniaisissa Nuorisotakuu Kauniaisissa KV hyväksynyt..2016 KV godkänt..2016 Sisällysluettelo Tausta... 2 Määritelmä... 2 Strateginen ohjaus ja prosessi... 2 Tilannekatsaus... 3 Koordinointi... 4 Toimijoiden työnjako...

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen

ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen ELYT ja alueelliset ELO-ryhmät -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen (TNO) kehittäminen Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Faktoja nuorisotakuusta

Faktoja nuorisotakuusta Julkinen 9.4.2014 klo 9.00 Faktoja nuorisotakuusta Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti valmistui 1.4.2014. Tässä esitetyt asiat perustuvat monilta osin edellä mainittuun raporttiin. Raportin

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalla Hannele Koivumäki TE-toimisto

Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalla Hannele Koivumäki TE-toimisto Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Etelä-Pohjanmaalla 24.9.2015 Hannele Koivumäki TE-toimisto Nuorisotakuun rahoituksen painopisteet Hallitusohjelmassa linjattu (60 M /vuosi): Valmistelutyöryhmän analyysin

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Oma asiointi palvelu

Oma asiointi palvelu Oma asiointi palvelu 1.1. 2017 1 Oma asiointi palvelu henkilöasiakkaan asioinnissa Päivityksiä tehty 1.1. 2017 ja seuraavat tulossa loppukeväästä 2017 Palvelussa henkilöasiakkaalle mm.: yhteystiedot, työttömyysturvatiedot,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot