TODELLA PALJON 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TODELLA PALJON 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT"

Transkriptio

1 TAMMIKUU 2015 KUN ASIAT MUUTTUVAT TODELLA PALJON 24 KASVUA ODOTETTAESSA 4 Päästrategi: Uusia bear-markkinoita ei ole luvassa 9 Infrastruktuuri 13 Trendit juuri nyt 15 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? 18 MIHIN SUUNTAAN TALOUSMAAILMA ON MENOSSA? 30 NAISET JA SIJOITTAMINEN KUIN LUOTUJA TOISILLEEN 46 INNOVAATIOT EIVÄT OLE AINA HYVÄKSI 48

2 SISÄLTÖ 4 KASVUA ODOTETTAESSA 9 PÄÄSTRATEGI: UUSIA BEAR-MARKKINOITA EI OLE LUVASSA 13 INFRASTRUKTUURI VIIMEINEN OLJENKORSI 15 TRENDIT JUURI NYT 18 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT TODELLA PALJON 30 KONFERENSSI: MIHIN SUUNTAAN TALOUSMAAILMA ON MENOSSA? 32 Nousu ei jatku loputtomiin 34 Uusi Smart Beta 38 Japani matkalla oikeaan suuntaan 42 Professori Siegel: Osakkeet nousevat pitkällä aikavälillä 46 NAISET JA SIJOITTAMINEN KUIN LUOTUJA TOISILLEEN 48 INNOVAATIOT EIVÄT OLE AINA HYVÄKSI Pääkirjoituksen ja muut lehden artikkelit kirjoittaa yleensä päätoimittaja Flemming Østergaard. Lehti tarjoaa pankin sijoitusasiakkaille tietoa sijoitusmarkkinoiden näkymistä ja näkökulmia sijoitusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja teemoista. Lehden voi ladata maksuttomana ipad-versiona Julkaisija Danske Bank, Holmens Kanal 2-12, 1092 København K, Puh , SWIFT DABADKK, Päätoimittaja Flemming Østergaard Ulkoasu ja sivutuotanto Jesper Simonsen Idea Danske Capital, Group Investment Services Kommentteja, kysymyksiä, kehuja ja rakentavaa kritiikkiä voi lähettää osoitteeseen Toimituskunta Päätoimittaja Flemming Østergaard Jesper Simonsen Lars Skovgaard Andersen Henrik Hansen Jesper Heeager Tämä numero on valmistunut 12. joulukuu 2014 Kansikuvassa Marx Brothers Vastuuvarauma Esitetty tieto on yleistä esittelyä markkinoista. Esitetyt tiedot perustuvat pankin tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki taikka sen palveluksessa olevat henkilöt eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivät vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita esitettyjen tietojen käyttö voi aiheuttaa. Markkina- ja muissa olosuhteissa voi tapahtua muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa esitetyn tiedon sisältöön. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, eikä markkinoiden tulevasta kehityksestä ole takeita. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Esitetty tieto edustaa arvioita julkaisuhetkellä ja sitä voidaan ilmoittamatta muuttaa.

3 PÄÄKIRJOITUS MATKALLA KOHTI UUTTA MAAILMAA Finanssikriisi osoitti, että vapaat markkinat ja liian heikosti säädelty finanssisektori, joka oli kasvanut suhteettoman suureksi osaksi taloutta, voivat saada aikaan pahaa epätasapainoa. Tämä kokemus on tullut länsimaiden talouksille ja yhteiskunnille kalliiksi, ja sen seurauksena rahapolitiikalla on tehty ennennäkemättömiä kokeita. Maailman murheissa ei kuitenkaan ole kyse vain virheistä oppimisesta. Tulevaisuudessa kamppaillaan aivan toisen mittaluokan maailmanlaajuisten epätasapainojen kanssa. Teollistumisen alimpien oksien hedelmät monine innovaatioineen, jotka mullistivat yhteiskuntaa ja paransivat ihmisten elinehtoja merkittävästi, on poimittu ajat sitten luvun puolivälissä puhaltanut voimakas demografian myötätuuli on nyt kääntynyt vastaiseksi. Odotettavissa on heikompia kasvulukuja. Epätasa-arvo on valtava. Maailman väestön köyhin puolikas omistaa tällä hetkellä 1 %:n kokonaishyvinvoinnista ja rikkain kymmenys huimat 87 %. Sadasta maailman suurimmasta talousyksiköstä 37 ei ole maita vaan yrityksiä, joilla on erittäin paljon poliittista vaikutusvaltaa. Vastaan tulevat myös kasvun rajat, kuten Rooman Klubi varoitti jo 70-luvulla. Alamme nyt maksaa hintaa fossiilisten polttoaineiden löytämisestä ja teollistumisesta, jotka ovat tuoneet meidät tähän päivään. Resurssien kulutus, saastuminen ja luonnon pilaantuminen on valtavaa, vedestä tulee pula, ilmasto lämpenee entistä enemmän ja nälänhätä koettelee yhä useampaa. Uusien ennusteiden mukaan nälkää näkee vuonna 2100 jopa 12 miljardia ihmistä. Jos tästä päivästä lukien otettaisiin käyttöön yhden lapsen politiikka, luku voisi olla tämänhetkiset 7,3 miljardia 85 vuoden kuluttua. Teknologiset innovaatiot antavat jo nyt paljon mahdollisuuksia kohdata haasteita. Tuleva kehitys tuo tullessaan ratkaisuja, joita ei vielä tunneta aivan kuten maailma ei olisi tuntenut Marxin veljeksiä (kannessa), ellei elokuvaa olisi keksitty. Teknologia ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa poliittista riittävän tavoitehakuista tukea voidakseen selvittää monia ongelmista. Päätavoite on liikevoitto ja työpaikkojen luominen loputtomassa kilpajuoksussa muita maita vastaan. Tulevat epätasapainot vaativat erilaista ajattelutapaa Apollo-tyyliin ja muiden yhteiskunnallisen kehityksen virstanpylväiden mukaan kuin riittämättömän bruttokansantuotteen. Kuten Einstein sanoi: We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them. Onneksi nuoret sukupolvet ajattelevat juuri toisella tavalla. Internetin ansiosta maailmanlaajuinen epätasapaino saa enemmän huomiota kuin koskaan kun sekä verkko että sosiaaliset mediat tekevät digisukupolven maailmasta rajattoman. Sillä on muun muassa se vaikutus, että tämän päivän nuoret ovat huomattavasti sosiaalisempia ja ympäristövastuullisempia kuin vanhemmat sukupolvet myös sijoittaessaan, tutkimukset osoittavat. Meidän tulee oppia historiasta mutta katsoa eteenpäin, ei taaksepäin. Maailmaa ei saa eteen kannettuna tarjottimella, ja tämä koskee sekä osakemarkkinoiden suunnan arviointia että uusien kapitalismin kestävien versioiden pohtimista. Siinä on tulevaisuus. Tämän numeron myötä INVESTMENT-lehdestä tulee historiaa. Alkaneena vuotena remmiin astuvat uudet voimat ja uusi lehti. Kiitos seurastasi. Hyvää uutta vuotta FLEMMING ØSTERGAARD Päätoimittaja, Danske Bank

4 KASVUA ODOTTAESSA Maailmanlaajuinen käänne parempaan ontuu, mutta päästrategi Frank Øland vakuuttaa, että NYT se on tulossa. Ehkä. 4

5 HAASTATTELUSSA PÄÄSTRATEGI FRANK ØLAND HANSEN Näytelmässä Huomenna hän tulee odotetaan Godot ta, joka ei koskaan tule. Tämä analogia ei täysin sovi maailmanlaajuiseen talouden kohenemisen odottamiseen, sillä kasvua tapahtuu koko ajan. Kuitenkin talouden jatkuvissa vahvisteluissa siitä, että nousu on aivan kulman takana, on jotakin Godot-maista. Kasvun tuloa on toitotettu vuosia, ja kun katsotaan talouden kasvulukuja viime vuosilta ja niihin yhdistetään ekonomistien yleiset odotukset, saadaan jääkiekkomailaa muistuttava kuvaaja. Juuri nyt kierrokset ovat pienet, mutta käänne on tulossa, ekonomistit sanovat rauhoittavasti. Viime aikoina on jälleen nähty heikkoja avainlukuja eri puolilta maailmaa, ja IMF on laskenut maailman talousennustetta kolme kertaa tänä vuonna. Näin ennätysalhaisista koroista huolimatta ja huolimatta siitä, että monet keskuspankit ovat vuosien ajan tehneet suuria obligaatio-ostoja. Mikä talousanalyyseissä on mennyt pieleen? Ensin on todettava, että vaikka luvut ovat olleet heikkoja, jatkuvasti nähdään myös vahvoja lukuja. Yhdysvalloissa uusien työttömyyskorvausten viikkoluvut ovat alhaisimmat sitten vuoden University of Michiganin selvitys kertoo, että amerikkalaisten kuluttajien luottamus on nyt korkeimmillaan sitten vuoden Yhdysvaltain työttömyysaste on nyt vain 5,8 %. Sen sijaan monet ekonomistit ovat ennustaneet Euroopan talouden väärin. Monet odottivat, että kasvu lähtisi käyntiin, kunhan velkakriisi on saatu aisoihin. Näin on käynytkin muutaman kerran mutta ei kunnolla. Voidaankin kysyä, mitä olemme aliarvioineet, toteaa Frank Øland Hansen, Danske Bankin päästrategi. Olemme ainakin aliarvioineet Etelä-Euroopan kokonaisvelkatilanteen kyse ei ole vain valtionvelasta, vaan maissa myös yksityispuoli on ollut ahtaalla, ja lisäksi on tehty suuria uudistuksia. Olemme myös aliarvioineet Euroopan toiseksi suurimman talousmaan Ranskan ongelmat. Maa on heikommassa tilanteessa kuin useimmat osasivat odottaa. Korjaustoimet ontuvat muutosvastarinta on suurta, vaikka tarve on ilmeinen. Toinen tärkeä tekijä Euroopan heikkoa kasvua selittämisessä on se, että vastauksena finanssikriisiin on syntynyt merkittävä finanssisektorin sääntely toistuvine pankkien stressitesteineen. Ne ovat saaneet pankit keskittymään siihen, miten ne saisivat oman toimintansa näyttämään terveemmältä. Se on merkinnyt kolmen vuoden ajan laskusuuntausta antolainauksessa Euroopassa, erityisesti euroalueella. Olemme siis ajaneet käsijarru päällä. Olemme jatkuvasti nähneet merkkejä paremmasta, että tilanne kohenisi ensi vuonna, mutta ei sitä kuitenkaan ole tapahtunut. Syy on siinä, että pankit supistavat yhä antolainaustaan. Stressitestien tulokset on julkaistu, eivätkä ne ole niin huonoja kuin pelättiin. Tarkoittaako se, että pankit alkavat myöntää luottoja enemmän? 5

6 Se, että 25 pankkia 130:sta, mm. 9 italialaista, reputti testin, saattaa kuulostaa huolestuttavalta. Kun tarkastellaan tietoja tarkemmin, tulokset ovat pääasiassa myönteisiä. 12 pankkia näistä 25:stä ovat jo keränneet pääomaa, joten ne selviäisivät testistä nyt. Testi perustui vuoden 2013 lopun tasetietoihin. Loput 13 pankkia saivat 14 päivää aikaa laatia suunnitelmansa lisäpääoman hankkimiselle, jolle aikaa annettiin yhdeksän kuukautta. Osa näistä pankeista oli jo laatinut suunnitelmat, joten todellisuudessa vain 4 5 pankilta puuttui suunnitelma ja yhteensä noin 4 miljardia euroa pääomaa, mikä on melko pieni summa. Lainsäädännöllinen heiluri heilahtaa pankkien osalta nyt hitaasti toiselle puolelle. Tämä ja se, että useimmilla pankeilla on melko runsaasti pääomaa, saavat aikaan sen, että pankit pystyvät pian myöntämään enemmän luottoja. Sitä tukee myös Euroopan keskuspankin pankeille tähän tarkoitukseen myöntämät luotot sekä EKP:n aloittamat obligaatioiden osto-ohjelma Euroopan markkinoilla. Samalla sekä kotitalouksien että yritysten luottokysyntä kasvaa. Nyt siis uskomme, että kasvu tulee. Nyt ei puhuta merkittävästä kasvusta. Viime vuodelle odotimme 1,5 %:n kasvua, ja se näyttää jäävän alle 1 %:iin. Kasvua siis tapahtuu, se vain on erittäin heikkoa. Tulevaisuus on kiinni siitä, saammeko Euroopan deflaatioriskin kuriin. Jos deflaatio tulee ja tulee jäädäkseen, tilanne on aivan toinen.

7 ...TARKOITTAAKO SE, ETTÄ PANKIT ALKAVAT MYÖNTÄÄ LUOTTOJA ENEMMÄN? Sanoit itsekin, että ekonomistit olivat aliarvioineet Etelä-Euroopan maiden talouskriisin. Muutama vuosi sitten ongelmissa oli Kreikka, jonka tilanteesta kirjoitettiin lehdissä kaikkialla Euroopassa. Lehtikirjoittelu on laantunut, mutta Kreikan velka on yhä kasvussa. Onko maalla minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia maksaa sitä takaisin? En usko, että Kreikka maksaa koko velkaa takaisin koskaan. Ennemmin tai myöhemmin EU ja IMF ilmoittavat antavansa anteeksi osan lainasta. Se ei ole helppo asia. Finanssimarkkinat ottavat tiedon vastaan myönteisesti, sillä sen jälkeen on yksi huoli vähemmän. Kreikan laina on jo kerran uudelleenjärjestelty, joten maan lainat yksityisiltä ovat aiempaa huomattavasti pienemmät. Siksi en odota, että yksityisiä sijoittajia pyydetään hyväksymään luottotappioita. Jos vain EU ja IMF painavat saatavansa villaisella, en usko, että se laukaisee uutta velkakriisiä. Kun huoli lainojen koronnoususta kasvaa, Kreikka vetää kuitenkin muut Etelä-Euroopan maat mukanaan, mutta vaikutus jää aiempaa pienemmäksi. Viime vuonna Portugalin 10-vuotisen valtionobligaation korko nousi 3,5 %:iin, kun se vuosi sitten oli 6 %. Öljyn hinta on laskenut voimakkaasti tänä vuonna. Tällä hetkellä Brent-tynnyrin hinta on 85 dollaria, 25 % vähemmän kuin kesäkuussa (lehden mennessä painoon hinta oli laskenut 70 dollariin). Sillä on lähtökohtaisesti myönteinen vaikutus talouteen mutta myös kielteisiä vaikutuksia, sillä öljyn hinnan lasku laskee yleistä hintakehitystä ja kasvattaa deflaation riskiä. Mitä mieltä meidän pitäisi olla öljyn hinnan laskusta? Pitää paikkansa, että öljyn hinnan lasku nostaa deflaatiopelkoa Euroopassa ja voi synnyttää lyhytkestoisen deflaation. Se saa aikaan kielteisen vaikutuksen kuluttajissa, liike-elämässä ja finanssimarkkinoilla. Muuten sanoisin, että laskeva öljyn hinta on myönteinen asia, sillä se tuo kuluttajien rahatilanteeseen väljyyttä. Yhdysvalloissa öljyn hinnanlasku vaikuttaa enemmän kuin Euroopassa. Syynä ovat maksut. Euroopassa maksut ovat suhteellisen suuret, joten öljyn ja bensiinin hinnanlasku ei näy kuluttajahinnassa yhtä paljon. Yhdysvalloissa energiaa kulutetaan Eurooppaa enemmän, kun taas Euroopassa keskitytään ympäristöön ja energiansäästötoimiin. 25 %:n hinnanlaskun öljyn hinnassa arvioidaan vaikuttavan Yhdysvaltain BKT:hen vähintään puolen prosentin verran ja Euroopassa noin neljännesprosentin verran. Euroopassa vaikutus on kuitenkin suuri, jos BKT:n kasvu on vain 1 %. Täällä jokerina on deflaatio, joten odotusten toteutuminen on ratkaisevaa. Jos laajalti odotetaan pitkää deflaatiokautta, vaikutus talouteen on kielteinen ja itseään vahvistava. Öljyn hinnanlasku on myös itsessään kielteinen osoitus siitä, että kysyntä ei ole yhtä suurta kuin ennen. Kyllä, se huolestuttaa siinä määrin, että voidaan ajatella maailmanlaajuisen kasvun laskeneen. Kun öljyn hinta laskee näin paljon, syynä on uusi tarjontatilanne, johon ennen kaikkea Yhdysvaltain suuri liuskekiviöljyn tuotanto vaikuttaa. Tarjontashokki on myönteistä taloudelle. Tilanne on siis monen tekijän summa. Heikko kysyntä, kasvanut tarjonta ja OPECin aseman muutos suhteessa muuhun maailmaan. Kun markkinoilla on useita tarjoajia, OPECin valta on aiempaa pienempi. siksi OPEC-maat eivät enää pysty ohjaamaan maailmanlaajuista tarjontaa ja nostamaan hintoja samassa määrin kuin ennen tuotantoa supistamalla. Tarkastellaanpa Yhdysvaltoja. Mainitsit, että Yhdysvaltain työttömyysaste on laskenut alle 6 %:n, mutta kuten olemme aiemmin kertoneet, osa työpaikoista on osa-aikaisia. Lisäksi työvoimaan osallistuminen on alhaisimmalla tasolla lähes 40 vuoteen. Niinpä 5,8 %:n työttömyysaste tänään on aivan eri asia kuin vastaava luku vuonna 7

8 ...KIINASSA KASVU ON LASKUSUUNTAISTA Siksi minua ihmetyttää, että markkinat tuijottavat sokeasti työttömyyslukuja. Yhdysvaltain keskuspankki on toki tästä tietoinen. Siitä huolimatta, että työttömyys on lähellä tasapainotasoa 5,4 prosenttia tilanne ei tarkalleen ottaen ole tällainen, sillä suuri osa töistä on osa-aikaisia. Olemme kuitenkin matkalla kohti tiukempia työmarkkinoita, joilla voi syntyä palkkapainetta. Tästä Federal Reserve on tietoinen. Fed on asettanut omat tavoitteensa työmarkkinoiden tiukkuudelle. Ne perustuvat 19 indikaattoriin. Tavoitteiden viesti on suunnilleen sama kuin työttömyyden. Työmarkkinat ovat selkeästi tervehtymässä. Mutta jos Yhdysvaltain työttömyys on hieman harhaanjohtava, eikö kuluttajien ostovoiman pitäisi olla pienempi kuin vastaavan työttömyysasteen aikana ennen kriisiä? Kyllä, kun osa-aikatöitä on paljon ja työvoiman määrä on laskenut, kulutus on pienempää kuin tietyllä työttömyysasteella. Samalla rikkaimpien osuus kasvaa entisestään, ja heidän kulutuskiintiönsä ovat normaalisti pienemmät, joten se hillitsee yksityistä kulutusta. Tästä huolimatta yksityisen kulutuksen suunta on oikea. Ja tähän suuntaan sijoittajan tulee keskittyä. Entä sitten Kiina ja Japani, maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimmat taloudet Yhdysvaltain jälkeen? Kiinassa kasvu on laskusuuntaista ja asuntojen hinnat putoavat 1 %:n kuukausitahtia. Tällä hetkellä tilanne on mielestämme hallinnassa, ja odotamme kasvun laskevan vuoden 2014 reilusta 7 %:sta 6 7 %:iin vuonna Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että Kiinan asuntomarkkinoiden jatkuva lasku on yksi riskitekijä. Jos asuntojen hintojen lasku jatkuu, rakentaminen hidastuu, infrastruktuuriin sijoitetaan vähemmän ja kuluttajien kuluttaminen supistuu. Jos asuntomarkkinat laskevat rajusti muutaman kuukauden ajan, huolta saattaa syntyä, vaikka viranomaiset elvyttäisivätkin markkinoita jossakin vaiheessa. Finanssimarkkinoilla se aiheuttaisi silti merkittävää hermostuneisuutta. Kiina on tärkeässä asemassa, eikä suinkaan vähiten suhteessa muihin kehittyviin maihin. Japanin keskuspankki on kiihdyttänyt obligaatio-ostoja entisestään: nyt pankki ostaa obligaatioita noin 60 miljardilla dollarilla kuukaudessa. Summa on erittäin suuri, kun sitä verrataan maan talouden kokoon. Toimet ovat myös huomattavasti aggressiivisempia kuin Euroopan keskuspankin. Se on nostanut osakekursseja ja johtanut jenin heikkenemiseen. Samalla Japanin eläkekassat nostavat japanilaisosakkeiden osuutta salkussaan 12 %:sta 25 %:iin. Japanin talousnäkymät ovatkin epävarmat. Maa on onnistunut saamaan aikaan hieman kasvua ja inflaatiota, mutta talouden vastustuskyky on yhä heikko. Siksi nyt keskustellaan arvonlisäveron suunnitellun korotuksen siirtämisestä vuodesta 2015 vuoteen

9 PÄÄSTRATEGI: UUSIA BEAR-MARKKINOITA EI OLE ODOTETTAVISSA Markkinatilanne on kääntynyt epävakaammaksi kuin moneen vuoteen, mutta se tuskin on merkki pitkäkestoisesta laskusuhdanteesta. E uroopasta on saatu joukko heikkoja avainlukuja, ja kasvu on heikkoa. On kuitenkin varottava pahentamasta tilannetta entisestään. Markkinat reagoivat kielteisesti, kun Euroopan perinteisellä talousveturilla Saksalla menee huonosti. Saksan teollisuustuotanto putosi elokuussa 3,4 %. Minusta kyse on ylireagoinnista, sillä tänä vuonna teollisuudessa lomailtiin myöhään: esimerkiksi Saksan autotehtaat olivat kiinni lähes koko elokuun. Autojen myynti kasvoi heti syyskuussa, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan tulevina kuukausina, sanoo Frank Øland, Danske Bankin päästrategi. Saksan teollisuuden lomakausi on ollut markkinoiden tiedossa. Miksi ne sitten reagoivat tällä tavoin? Jos kasvunäkymät ovat useimpien ekonomien arvioiden mukaan melko lailla ennallaan, ovatko Yhdysvaltain taloustiedot luoneet hämmennystä? Eivät, Yhdysvaltain talous on ollut järkevissä kantimissa, ja nyt näyttää siltä, että kyse on nimenomaan Saksan luvuista. Ne vain sattuivat olemaan korsi, joka katkaisi kamelin selän. Markkinoilla vallitsi hermostunut ilmapiiri, ja markkinat toimivat suuren korjauksen pelossa, sillä talouskasvu on kuitenkin pettänyt odotukset vuonna Olemme sanoneet koko korjausprosessin läpi, että se on pikemminkin osto- kuin myyntitilaisuus. Osakemarkkinat ovat sittemmin palautuneet normaalitilaan ja Yhdysvaltain osakeindeksi on noussut uusiin ennätyslukemiin, Eurooppa laahaa hieman perässä. Euroopassa syynä ovat huoli deflaatiosta, matalasta kasvusta ja kasvaneesta huolesta. Mitä neuvoisit ihmisiä tekemään tässä tilanteessa? On valittava, ostaako vahvan amerikkalaisen kasvuhistorian perusteella, jolloin osakkeita myydään historiallista keskiarvoa kalliimmalla, vai ostaako edullisempia eurooppalaisia osakkeita ja odottaa talouden vauhdittumista. Amerikkalaiset osakkeet tuottavat todennäköisimmin vakaamman tuoton ilman suuria yllätyksiä, kun taas eurooppalaisten osakkeiden kurssit voivat vaihdella paljon, mutta pitkällä aikavälillä voi tulla hyvä tuottokin. Emme odota merkittäviä kurssinousuja lyhyellä aikavälillä, ja olemassa on riski, että sijoittajat eivät jaksa odottaa käänteen tapahtumista Euroopassa, koska se on siirtynyt monta kertaa. Siksi osakeosuutta kannattaa nostaa hieman, jos uusia mahdollisuuksia ilmenee. 9

10

11 Koska kasvua tapahtuu pääasiassa Yhdysvalloissa, eivätkö kiinnostavimmat osakkeet ole silloin siellä? Amerikkalaisosakkeet houkuttelevat, koska kasvu on voimakkaampaa ja dollarin odotetaan vahvistuvan kiristyvän rahapolitiikan ansiosta. Suosittelemmekin osakkeita, jotka keskittyvät voimakkaasti kotimarkkinoihin. Euroopan osakemarkkinat tarjoavat myös mahdollisuuksia. Valinnanhan ei tarvitse olla joko tai. Euroopasta suosittelemme melko valikoivaa lähestymistapaa. Voi olla järkevää ostaa esimerkiksi sellaisten yritysten osakkeita, jotka ovat perinteisesti maksaneet hyviä osinkoja. Korkeaa osinkoa maksavat osakkeet ovat hyvä vaihtoehto yritysobligaatioille, tuottavat melko vakaan tuoton ja ovat kohtuuhintaisia. Sovellettava rahapolitiikka ja euron heikkeneminen parantavat myös eurooppalaisten vientiyritysten kilpailutilannetta. Myös pankkien osakkeet ovat kohtuullisen hyviä. Erityisesti tämä koskee Etelä-Euroopan pankkeja. Syynä ei ole se, että alueen pankit olisivat vahvimpia, vaan se, että niiden osakkeet on arvostettu hyvin maltillisesti osakemarkkinoilla, erityisesti Portugalissa ja Espanjassa. Näistä maista odotan jatkuvasti vahvistuvaa talouskasvua. Lopuksi: Onko ebola todellinen riski? Ebola aiheuttaa huolta erityisesti Yhdysvalloissa. Huolena on, että tilanne ei ole täysin hallinnassa. Meidän arviomme mukaan huoli on hieman liioiteltua. Esimerkiksi Nigeria ilmoitti äskettäin nujertaneensa ebolan kahdeksan kuolemantapauksen jälkeen. Se, että tilanne saadaan hallintaan keskitetyillä toimilla, on hyvä merkki. Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että tarinat ebolasta ja taudin pelko voivat vaikuttaa finanssimarkkinoihin. Voi hyvin olla, että yritykset siirtyvät enenevässä määrin videoneuvotteluihin ja varovat matkustamista, mikä saattaa heikentää lento-, hotelli- ja ravintola-aloja. Ebola on hyvä kasvualusta erilaisille kauhutarinoille.

12 MITÄ DEFLAATIO TARKOITTAA? Yksi tämän hetken merkittävimmistä riskeistä Euroopassa on deflaatio, mutta mitä se tarkoittaa? Deflaatio tarkoittaa hintojen laskua. Kyse ei ole vain parista kuukaudesta vaan pidemmästä jaksosta, mikä alkaa jo olla vakavaa. Alkuun edullisemmat hinnat voivat tuntua mukavalta, sillä kukapa ei haluaisi säästää rahaa. Olemme itse asiassa jo tottuneet siihen, että kuluttajaelektroniikan hinnat kannettavista tietokoneista televisioihin laskevat jatkuvasti. Voimme luottaa siihen, että samalla hinnalla saa puolen vuoden tai vuoden kuluttua paremman tuotteen. Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun kehityksestä tulee pysyvä ja se koskee laajaa kirjoa tuotteita ja palveluja. Silloin alamme siirtää hankintojen tekoa hinnathan laskevat jatkuvasti. Jos tästä tulee käytäntö, kulutus romahtaa. Se vaikuttaa yrityksiin, joiden on irtisanottava työntekijöitä, sillä rahat eivät riitä. Suuri työttömien määrä saa yhteiskunnan kuluttajat kokonaisuutena kuluttamaan vähemmän, yritykset irtisanomaan entistä enemmän ihmisiä, lopettamaan investoinnit, palkat laskemaan, kuluttajien ostovoiman heikkenemään entisestään, yrityksiä hakeutumaan konkurssiin jne. Kaikki hinnat laskevat: tuotteiden, palveluiden, asuntojen ja työvoiman. Ihmisten lainat kuitenkin pysyvät samana, nyt niiden takaisinmaksu vain vaikeutuu. Noidankehä on valmis. Sitä on vaikea katkaista, Japanilla on tästä kokemusta: Maa on nyt 20 vuoden ajan kärsinyt deflaatiosta, mikä sai valtion käynnistämään erittäin ekspansiivisen rahapolitiikan pari vuotta sitten ja jota laajennettiin entisestään hiljattain. Talousasiantuntijat käyttävät tilanteesta myös nimitystä likviditeettiansa. Kun keskuspankki on asettanut ohjauskoron nollaan tai sen tuntumaan, kuten EKP ja Federal Reserve, matalan korkotason vaikutukset ovat odotettua pienemmät. Siksi Fed käynnisti aikaa sitten QE-ohjelmansa, kuukausittaisen valtion- ja reaaliluotto-obligaatioiden osto-ohjelman, kun taas EKP on vasta nyt käynnistelemässä vastaavaa. Yhdysvallat on päässyt deflaatiovaarasta, sillä maa pyrki kaikin keinoin saamaan talouden nousuun finanssikriisin jälkeen. Siihen auttoivat ekspansiivinen finanssipolitiikka, rahapolitiikka ja QE-ohjelma. Osittain tilannetta selittää myös se, että Yhdysvalloilla on kokemusta deflaatiosta, joka teki 1930-luvun lamasta niin vaikean. Euroopassa asennoituminen on ollut lähes päinvastaista. Julkinen velka ja budjettialijäämät olivat suuria, joten finanssipolitiikkaa kiristettiin ja toivottiin, että kasvu lähtisi käyntiin suhteellisen matalan korkotason ja muun maailman kiihtyvän toiminnan vauhdittamana. Erityisesti Saksa puhuu tämän puolesta. Saksa vastusti myös voimakkaasti matalia korkoja ja QE-ohjelmia. Saksalla taas on kokemusta hyperinflaatiosta 1920-luvulta. Se johtui vuosia jatkuneesta aivan liian höllästä rahapolitiikasta. Nyt toiveena on, ettei EKP:n versio QE-ohjelmasta tule liian myöhään. Toiveissa on myös, että elinkeinoelämän ja kuluttajien asenteet muuttuisivat optimistisemmiksi, kun EKP on hyväksynyt löyhemmän toimintatavan.

13 INFRASTRUKTUURI VIIMEINEN OLJENKORSI Monilla mailla on taakkanaan valtava velka, budjettialijäämä ja rahapolitiikka, jonka kaikki kytkimet ovat jo valmiiksi OFF-asennossa. Siksi sijoittaminen infrastruktuuriin on niiden viimeinen valttikortti. Eikä rahaa tarvitse välttämättä löytyä valtion kassasta. Monissa maissa on tullut aika tehdä suuria investointeja, toteaa IMF viimeisimmässä World Economic Outlook -raportissaan. Rahoituskustannukset ovat pienet ja kysyntä heikkoa monissa kehittyvissä maissa, ja juuri infrastruktuuri on monen kehittyvän maan kasvun pullonkaula. Julkinen infrastruktuuri on välttämätön tekijä tuotannossa. Nostamalla investointeja julkiseen infrastruktuuriin voidaan nostaa tuotantoa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, erityisesti heikon taloustilanteen aikana ja kun investointiteho on suuri, IMF argumentoi. Raportissa korostetaan, että luotolla rahoitetuilla hankkeilla voi olla suuria vaikutuksia tuotantoon, ilman että luoton määrä suhteessa BKT:hen kasvaa, mikäli selkeästi tunnistetut tarpeet täytetään tehokkailla investoinneilla. Toisin sanoen: Investoinnit julkiseen infrastruktuuriin voivat maksaa itsensä takaisin, jos ne toteutetaan oikein. IMF:n lausunnot eivät yllätä. G20-maissa infrastruktuuri on ollut kuuma puheenaihe jo jonkin aikaa, ja myös Maailmanpankki on argumentoinut sen puolesta ja viitannut mm. erityisesti köyhien maiden tarpeisiin. Maailmanpankki arvioikin, että tämänhetkisten trendien aikana useimmissa Afrikan maissa perusasioiden, kuten veden, puhtaanapidon, sähkön ja teiden saatavuus kaikissa sääolosuhteissa laahaa yhä 50 vuotta länsimaita perässä. Rikkaiden maiden ajatushautomo OECD huomautti jo vuonna 2012 raportissaan, että tarve investoida maailmanlaajuisesti infrastruktuuriin, kuten teihin, rautateihin, televiestintään, sähköön ja veteen nousee vuodesta 2010 vuoteen 2030 peräti miljardiin dollariin. Konsulttiyritys McKinsey pääsi samaan lukuun raportissaan vuonna Vuosina , 18 vuoden jaksolla, maailmanlaajuiset investoinnit infrastruktuuriin olivat miljardia dollaria, kun taas tulevien 18 vuoden tarve vuoteen 2030 on miljardia. Tässä ei ole otettu huomioon sosiaalista infrastruktuuria, kuten kouluja ja sairaaloita. Konsulttiyritys argumentoi, että mikäli investoinnit purevat oikein, myös olemassa olevasta infrastruktuurista saadaan enemmän hyötyä, joten tuotanto voi kasvaa jopa 60 %. Infrastruktuurista saadaan siis irti enemmän kuin tavallisesti ja tämä vastaa historiatietoja, jonka mukaan maailmanlaajuisesti voidaan säästää miljardia dollaria vuodessa. Erityisesti Euroopassa suuremmat investoinnit infrastruktuuriin voisivat olla keino vauhdittaa erittäin heikkoa kasvua. Ennen kaikkea tämä koskee Saksaa, joka on viime vuosina ollut loistava kasvupoikkeus 13

14 muun Euroopan heikon kasvun keskellä, mutta joka nyt näyttää menettäneen tehonsa. Vuodesta 2003 julkiset investoinnit eivät ole seuranneet infrastruktuurin kulumista, mistä Merkelin hallitusta on kritisoitu enenevässä määrin. Hallitus puolestaan on hankalassa tilanteessa, sillä se on luvannut, että vuosi 2015 on ensimmäinen vuosi sitten vuoden 1969, jona valtion budjetti on tasapainoinen. Hallitus on kuitenkin ottanut kantaa infrastruktuuriongelmaan ja pohti hiljattain mahdollisuutta myydä valtion osuus Deutsche Telekomista. Myynnin odotetaan tuovan 24 miljardia euroa. Apua on myös toisella puolella. Eläke- ja vakuutusyhtiöt ovat vuosien ajan kärsineet obligaatiomarkkinoiden heikosta tuotosta ja historiallisen alhaisista koroista. Siksi ne etsivät nyt vaihtoehtoisia investointikohteita kaikin keinoin, ja viime vuosina monet yhtiöt ovatkin kääntäneet katseensa juuri julkiseen infrastruktuuriin investoimiseen. Saksalaiset vakuutusyhtiöt esittivät Merkelin hallitukselle elokuussa esityksen, jonka mukaan ne ovat halukkaita tukemaan investointihalukasta pääomaa. Se kuitenkin vaatii tiettyjä vakuuksia ja Merkelin halukkuutta muuttaa Solvency II -sääntöjä. Solvency II on vakuutusalan uusi säännöstö, joka tulee voimaan vuonna 2015 ja jossa on tiukemmat vaatimukset pääomakatteelle ja riskeille. Vakuutusala esittää, että investoinnit infrastruktuuriin tulisi luokitella uudelleen matalan riskin investoinneiksi verrattuna moniin muihin investointeihin, mikä pienentäisi investointisuojaksi vaaditun pääoman määrää. IMF-RAPORTTI VAROITTAA LIIAN SUURISTA ODOTUKSISTA IMF:n ekonomisti Andrew Warner on laatinut raportin, joka osoittaa, että on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että mittavat julkiset investoinnit infrastruktuuriin kiihdyttävät talouskasvua. Hän on analyysissään tarkastellut matalan tuoton maiden infrastruktuuri-investointeja. Investointien ja kasvun välillä on saman vuoden aikana keskimäärin vain heikko myönteinen yhteys. Todisteita pitkäkestoisista myönteisistä vaikutuksista ei juuri ole. Kokemukset osoittavat, että kasvussa tapahtuu notkahdus juuri ennen kasvun kiihtymistä sen jälkeen, kun infrastruktuuriin on tehty julkisia investointeja. Andrew Warner huomauttaa, että tämä johtuu siitä, että julkiset investoinnit sen lisäksi, että ne tyypillisesti ovat lainarahoitettuja pääsääntöisesti perustuvat heikkoihin analyyseihin ajankohdasta, jolloin investointien kohteena olevat hankkeet valittiin. Tämä liittyy siihen, että investointivalintoihin vaikuttavat erilaiset sidosryhmät. Warner on sitä mieltä, että tätä taustaa vasten, jos investointisuunnitelmien halutaan vaikuttavan myönteisesti kasvua kiihdyttäen, vaatimuksena on, että hallitukset painottavat analyyttista puolta ja suojaavat päätöksentekoa vaikuttimilta, jotka voivat haitata päätöksiä ja julkisia investointeja. Muutoin julkishallinnossa viime vuosina syntyneet velkaongelmat saattavat paheta. 14

15 TRENDIT JUURI NYT ANALYYTIKKO LARS SKOVGAARD ANDERSEN NOSTAA ESIIN TÄRKEITÄ TRENDEJÄ DIGITAALISESTA MAAILMASTA JA KULJETUSSEKTORILTA.

16 TÄRKEITÄ TRENDEJÄ DIGITAALISESTA MAAILMASTA JA KULJETUSSEKTORILTA. Kuluttajat tottuvat yhä enemmän ostamaan kaikenlaisia tuotteita verkosta, mitä jotkut yritykset ovat pystyneet hyödyntämään menestyksekkäästi. Esimerkkinä voidaan mainita Amazon, joka nykyään myy paljon muutakin kuin kirjoja, tai brittiläinen ASOS, joka on viime vuosina kasvanut nopeasti ja tarjoaa verkossa yli tuotetta monilta eri valmistajilta ja kuljetus on ilmainen moniin maihin. Mutta menestys kääntyy nyt yrityksiä vastaan bumerangin tavoin. ASOS on ollut laajentamassa verkkokauppaa luomalla alustan, jolla yritys on myynyt monia eri brändejä. Paradoksina on se, että kun olemme nyt tottuneet verkkokauppaan, ASOS on auttanut lisäämään näiden merkkien myyntivolyymejä ja merkit ovat alkaneet vetäytyä muilta alustoilta ja myydä itse. Siten ASOS joutuu kärsimään. Myös yhtiön osake on heikentynyt, kun uusien verkkokauppojen tarjonta kasvaa ja alalle tuleva pääoma hajautuu. Lisääntyvän verkkokaupan varmoja voittajia ovat luottokorttiyritykset, kuten Visa ja Mastercard, mutta myös kuljetusala, joka hyötyy tuotteiden toimituksista yksityisasiakkaille. Alan tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi DSV ja UPS, sanoo Lars Skovgaard Andersen, Danske Bankin Group Investment Services -yksikön vanhempi analyytikko. Toinen trendi, jossa analyytikko näkee kasvua, on ns. wearable-tuotteet. Wearable-tuotteisiin lasketaan monia älytuotteita, joiden avulla voimme kertoa elämästämme muille. Niitä syntyy jatkuvasti lisää. Applen iwatch sai kilpailijat nopeasti tuomaan vastaavia tuotteita markkinoille. GoPro on amerikkalaisyritys, joka myös hyödyntää haluamme kertoa toisille tekemisistämme. Yritys valmistaa laadukkaita videokameroita, jotka käyttäjä voi kiinnittää itseensä dokumentoidakseen vaikkapa konsertteja, vuorikiipeilyä, base-hyppyjä tai hiihtoretkiä. Halu jakaa elämämme toisten kanssa näkyy luonnollisesti myös sosiaalisissa verkostoissa. Esimerkiksi Facebook kuuluu yrityksiin, joihin on kiinnostavaa sijoittaa." Osakemarkkinoihin on viime kuukausina vaikuttanut pettymys maailmantalouden avainlukuihin. Sijoittajat ovat olleet varovaisia ja miettineet, olemmeko matkalla kohtia pitkäaikaista stagnaatiota tai jopa markkinoiden laskua. Vaikka jälkimmäiselle löytyy argumentteja, Lars Skovgaard Andersen uskoo, että osakemarkkinoiden tärkeät signaalit osoittavat päinvastaiseen suuntaan. Dow Jones Transportation Index kertoo mielenkiintoista tarinaa. Kun osakemarkkinat kokonaisuudessaan laskivat lokakuussa, kuljetusalan indeksi nousi. Lyhyen ajanjakson seurannalle ei tietenkään voi antaa liian suurta arvoa, mutta se kertoo kuljetusalaan luotettavan. Se kertoo myös jotain yhteiskunnan taloudellisen aktiviteetin luottamuksesta kokonaisuudessaan. Mitä enemmän taloudellista aktiviteettia, sitä enemmän tuotteita kuljetetaan. Dow Jones Transportation Index on siksi tärkeä talouden indikaattori, joka ei siis nyt tue laskuun liittyviä pelkoja. Mutta osakeindeksille ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta painoarvoa, sillä siinäkin voi näkyä irrationaalisia odotuksia. Siksi on kiinnostavampaa tutkia Transportation Services Indexin (TSI) todellisia tietoja. Indeksin takana on Bureau of Transportation Statistics, US Department of Transportation. Näiden tietojen analyysi vuodesta 1979 alkaen osoittaa, että indeksin rahtikomponentti on tärkeä talouden indikaattori. Analyysijaksolla tämä TSI:n komponentti on kertonut talouskasvun hidastumisesta noin 4-5 kuukautta etukäteen. Tämän komponentin kehitys ei nyt viittaa talouden laskuun." 16

17 VARTEENOTETTAVIA OSAKKEITA Ota yhteyttä sijoitusneuvojaasi saadaksesi lisätietoja mainituista osakkeista ja niihin liittyvistä riskeistä. VERKKOKAUPPA, KORTTIMAKSUT Visa, Mastercard KULJETUSALA, US TRANSPORTATION INDEX Fedex, UPS, Old Dominion Freight Line, Delta Airlines KULJETUSALA DSV VERKKOKAUPAT Amazon, ASOS WEARABLE-TUOTTEET Apple, Garmin, GoPro, Nike

18

19 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? Kyse ei ole vain maailmantalouden heikosta tilasta ja useammista öljyn lähteistä. Hintaan vaikuttavat myös Saudi-Arabia, Venäjä, Iran, Syyria, poliittiset strategiat ja maailmanlaajuisen taantuman riski.

20 Suurimman osan 1990-luvusta öljytynnyrin (Brent Crude) hinta oli 15 ja 35 USD:n välillä. Vuosina se oli useita kertoja jopa alle 10 USD:n. Mutta 2000-luvun aikana globalisaatio pääsi todelliseen vauhtiin länsimaiden uuden vuosituhannen alussa kokeman kriisin myötä. Monet yritykset joutuivat ulkoistamaan paljon toimintojaan kasvumarkkinoille, kuten Kiinaan. Se auttoi osaltaan saamaan maailmantalouden uudelleen käyntiin ja kehitystä tuki erittäin ekspansiivinen raha- ja luottopolitiikka rikkaissa maissa. Öljyn hinta nousi pilviin. Korkeimmillaan se oli 140 USD tynnyriltä kesällä Sitten tuli finanssikriisi ja taantuma, ja öljyn hinta laski 40 USD:n tietämille, mutta vuoden 2009 jälkeen hinta ei ole ollut alle 70 USD:n. Viime vuosina olemme itse asiassa tottuneet noin 100 USD:n hintoihin tai sitä korkeampiin. Mutta tilanne on muuttunut tämän vuoden toisella puoliskolla. Öljyn hinta on nyt 70 USD:n tasolla kun vuoden korkein lukema oli 115 USD kesäkuussa. Mistä se johtuu? ENEMMÄN ÖLJYÄ JA HEIKOMPI KASVU Syitä on useita. Yksi syy on se, että öljykenttien kehitys on hidasta toimintaa luvun korkeampien öljyn hintojen myötä alettiin hyödyntää esiintymiä, jotka eivät aiemmin olisi olleet kannattavia. Samalla teknologian kehityksen ansiosta on voitu porata paljon aiempaa syvemmältä. Irak on jälleen mukana ja Nigeria, Saudi-Arabia ja Libya ovat lisänneet tuotantoaan tänä vuonna. OPECin tuotanto on nyt korkeimmalla tasolla kahteen vuoteen. Lisäksi liuskeöljy vaikuttaa osaltaan. Liuskeöljy ja uudet perinteiset öljylähteet ovat mahdollistaneet 9 miljoonan tynnyrin päivätuotannon Yhdysvalloissa. Se on lähellä kahta maailman suurinta öljyntuottajaa, Venäjää ja Saudi-Arabiaa. Lisäksi Meksiko on antanut ensimmäistä kertaa ulkopuolisille yrityksille mahdollisuuden öljyvarantojen hyödyntämiseen ja niitä on varsin paljon Meksikossa ja sen merialueilla, noin 60 miljardia tynnyriä. Samalla vuoden 2014 talouskasvu on ollut odotettua heikompaa. Lokakuussa IMF laski vuoden 2014 maailmanlaajuisen kasvuennusteen 3,3 prosenttiin kolmas kerta kun arviota tarkistettiin alaspäin tänä vuonna. Kun öljyä on odotettavissa enemmän, hinta laskee. Heikompi kasvu merkitsee myös heikompaa öljyn kysyntää mikä laskee hintaa. Lisäksi maailmalla panostetaan entistä enemmän energiatehokkuuteen ja vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämiseen. ENITEN LISÄTUOTANTOA OPECIN ULKOPUOLELLA Suurin osa öljytarjonnan kasvusta tulee maista, jotka eivät ole OPECin jäseniä. Mutta Saudi-Arabia jolla on maailman suurimmat öljyvarannot on myös lisännyt tuotantoaan. Se on johtanut spekulaatioihin, sillä kuten muutkaan Lähi-idän öljyntuottajamaat Saudi-Arabia ei ole pystynyt hyödyntämään korkeampien öljyn hintojen vuosia varmistaakseen vakaamman talouden, joka olisi vähemmän riippuvainen öljystä. Useimmat alueen maat tarvitsisivat vähintään 90 USD:n öljyn hinnan pitääkseen budjettinsa tasapainossa. Saudi-Arabian tapauksessa IMF arvioi sen olevan 86 USD tynnyriltä ja 80 prosenttia maan tuloista tulee öljystä, joka kattaa 90 prosenttia kokonaisviennistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Saudi-Arabia selviytyisi alemmista öljyn hinnoista jonkin aikaa. Robert McNally, George W. Bushin entinen neuvonantaja "KUN ÖLJYÄ ON ODO- TETTAVISSA ENEMMÄN, HINTA LASKEE."

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä

Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Suomen Pankki Rahapolitiikasta ja talouden näkymistä Euro ja talous 1 Euroalueen talousnäkymistä ja EKP:n neuvoston rahapoliittisista päätöksistä viime torstaina 2 Euroalueen kasvunäkymät Euroalueen kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa

Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Samu Kurri Suomen Pankki Kasvua poikkeuksellisten riskien varjossa Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/216 29.9.216 Julkinen 1 Esityksen teemat Muutokset maailmantalouden kasvuennusteessa

Lisätiedot

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi

Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Finanssikriisin pitkä jälki ja Suomi Pääjohtaja Erkki Liikanen 20.5.2011 Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma

Lisätiedot

Digitaalinen talous ja kilpailukyky

Digitaalinen talous ja kilpailukyky Digitaalinen talous ja kilpailukyky Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Industrialismi + nationalismi => Suomen vaurastuminen 64"000" Bkt$asukasta$kohden$(euroa$vuoden$2010$hinnoin)$ 32"000"

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Makrokatsaus. Joulukuu 2016

Makrokatsaus. Joulukuu 2016 Makrokatsaus Joulukuu 2016 Hyvä kuukausi osakemarkkinoilla Joulukuu oli hyvä kuukausi useimmilla osakemarkkinoilla, ja monet laajat eurooppalaiset osakeindeksit nousivat 7 8 prosenttia. Myös Yhdysvalloissa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015

Nordea Markets. Raaka-ainemarkkinakatsaus. Rami Palin 22.5.2015 Nordea Markets Raaka-ainemarkkinakatsaus Rami Palin Nordea Markets 22.5.2015 Öljy Öljyn hinta on monen tekijän tulos Lyhyen aikavälin kysyntä/tarjonta Varastotasot Kysyntä OPECin tavoitteet ja tuotantokuri

Lisätiedot

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen

Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen Inflaatio hidastuu innostuuko EKP? Pasi Sorjonen 29.9.2014 Inflaatio hidastuu lisää saako se EKP:n toimimaan? Tulevaa Yhdysvallat: Työmarkkinat palautuvat EKP:n osto-ohjelma kiinnostaa Euroalue: Inflaatio

Lisätiedot

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013

Fed kertoo taaperostaan. Pasi Sorjonen 16/12/2013 Fed kertoo taaperostaan Pasi Sorjonen 16/12/2013 Alkaako Fed taapertaa nyt vai kuukauden kuluttua? Viime viikon antia: Yhdysvalloissa sopu budjetista Tulevaa: Tavallista tärkeämpi keskuspankkien viikko

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin

Tampereen Osakesäästäjät Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Tampereen Osakesäästäjät 18.5.2016 Pasi Hagman, Susanna Miekk-oja, Johannes Salin Suomalaisilla on realistinen käsitys lakisääteisen eläkkeen riittävyydestä Miten hyvin uskot lakisääteisen eläkkeesi aikanaan

Lisätiedot

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä

Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Markkinakatsaus: - riittävän hyvä Juha Kettinen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2016 Viimeinen vuosi nousujohteista kautta linjan Source: ThomsonReuters 2 Osakkeet yhä 2015 huippujen alapuolella Lähde:ThomsonReuters/Nordea

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen

Inflaatio ratkaisee. Viikkokatsaus. Suvi Kosonen Inflaatio ratkaisee Viikkokatsaus Suvi Kosonen 24.2.2014 Euroalueelta inflaatio, jenkkidata heikkoa Tulevaa: Euroalueen inflaatio, rahan määrä ja talouselämän luottamus USA:sta asuntomarkkinadataa, luottamuslukuja,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016

Markkinakatsaus. Marraskuu 2016 Markkinakatsaus Marraskuu 2016 Talouskehitys Donald Trump voitti yllättäen presidenttivaalit Yhdysvalloissa Trump sanoi mm. uudelleenrakentavansa maan infrastruktuurin ja on aiemmin puhunut verojen leikkaamisesta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016

Markkinakatsaus. Lokakuu 2016 Markkinakatsaus Lokakuu 2016 Talouskehitys IMF nosti euroalueen kasvuennustettaan 1,7 prosenttiin kuluvalle vuodelle, ensi vuoden kasvun kuitenkin ennustetaan hidastuvan 1,5 prosenttiin. Euroalueella Brexit

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä

Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Suomen ja Itä-Suomen kasvun mahdollisuudet globaalissa ympäristössä Itä-Suomen huippukokous 30.8.2010 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Suomen ja Itä-Suomen hyvinvointi Myyntiä muualle;

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito

Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta. Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito Mitä metsänomistajan on hyvä tietää hajauttamisesta Risto Kuoppamäki, Nordea Varallisuudenhoito 3.9.2016 Sisältö Metsä sijoituskohteena: hyvät puolet ja riskit Eri sijoitusvaihtoehdot ja niiden pääpiirteet

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014

Fed alkaa haukkailla. Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014 Fed alkaa haukkailla Pasi Sorjonen 15. joulukuuta 2014 Fed alkaa haukkailla Tulevaa Yhdysvallat: Haukkamaisempi Fed Euroalue: Luottamus palailee hieman Suomi: Inflaatio hidastuu Mennyttä Euroalue: TLTRO

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot