TODELLA PALJON 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TODELLA PALJON 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT"

Transkriptio

1 TAMMIKUU 2015 KUN ASIAT MUUTTUVAT TODELLA PALJON 24 KASVUA ODOTETTAESSA 4 Päästrategi: Uusia bear-markkinoita ei ole luvassa 9 Infrastruktuuri 13 Trendit juuri nyt 15 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? 18 MIHIN SUUNTAAN TALOUSMAAILMA ON MENOSSA? 30 NAISET JA SIJOITTAMINEN KUIN LUOTUJA TOISILLEEN 46 INNOVAATIOT EIVÄT OLE AINA HYVÄKSI 48

2 SISÄLTÖ 4 KASVUA ODOTETTAESSA 9 PÄÄSTRATEGI: UUSIA BEAR-MARKKINOITA EI OLE LUVASSA 13 INFRASTRUKTUURI VIIMEINEN OLJENKORSI 15 TRENDIT JUURI NYT 18 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? 24 KUN ASIAT MUUTTUVAT TODELLA PALJON 30 KONFERENSSI: MIHIN SUUNTAAN TALOUSMAAILMA ON MENOSSA? 32 Nousu ei jatku loputtomiin 34 Uusi Smart Beta 38 Japani matkalla oikeaan suuntaan 42 Professori Siegel: Osakkeet nousevat pitkällä aikavälillä 46 NAISET JA SIJOITTAMINEN KUIN LUOTUJA TOISILLEEN 48 INNOVAATIOT EIVÄT OLE AINA HYVÄKSI Pääkirjoituksen ja muut lehden artikkelit kirjoittaa yleensä päätoimittaja Flemming Østergaard. Lehti tarjoaa pankin sijoitusasiakkaille tietoa sijoitusmarkkinoiden näkymistä ja näkökulmia sijoitusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja teemoista. Lehden voi ladata maksuttomana ipad-versiona Julkaisija Danske Bank, Holmens Kanal 2-12, 1092 København K, Puh , SWIFT DABADKK, Päätoimittaja Flemming Østergaard Ulkoasu ja sivutuotanto Jesper Simonsen Idea Danske Capital, Group Investment Services Kommentteja, kysymyksiä, kehuja ja rakentavaa kritiikkiä voi lähettää osoitteeseen flste@danskebank.dk Toimituskunta Päätoimittaja Flemming Østergaard Jesper Simonsen Lars Skovgaard Andersen Henrik Hansen Jesper Heeager Tämä numero on valmistunut 12. joulukuu 2014 Kansikuvassa Marx Brothers Vastuuvarauma Esitetty tieto on yleistä esittelyä markkinoista. Esitetyt tiedot perustuvat pankin tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki taikka sen palveluksessa olevat henkilöt eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivät vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita esitettyjen tietojen käyttö voi aiheuttaa. Markkina- ja muissa olosuhteissa voi tapahtua muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa esitetyn tiedon sisältöön. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, eikä markkinoiden tulevasta kehityksestä ole takeita. Tavoiteltu tuotto voi jäädä saamatta ja sijoitetun pääoman voi menettää osittain tai kokonaan. Esitetty tieto edustaa arvioita julkaisuhetkellä ja sitä voidaan ilmoittamatta muuttaa.

3 PÄÄKIRJOITUS MATKALLA KOHTI UUTTA MAAILMAA Finanssikriisi osoitti, että vapaat markkinat ja liian heikosti säädelty finanssisektori, joka oli kasvanut suhteettoman suureksi osaksi taloutta, voivat saada aikaan pahaa epätasapainoa. Tämä kokemus on tullut länsimaiden talouksille ja yhteiskunnille kalliiksi, ja sen seurauksena rahapolitiikalla on tehty ennennäkemättömiä kokeita. Maailman murheissa ei kuitenkaan ole kyse vain virheistä oppimisesta. Tulevaisuudessa kamppaillaan aivan toisen mittaluokan maailmanlaajuisten epätasapainojen kanssa. Teollistumisen alimpien oksien hedelmät monine innovaatioineen, jotka mullistivat yhteiskuntaa ja paransivat ihmisten elinehtoja merkittävästi, on poimittu ajat sitten luvun puolivälissä puhaltanut voimakas demografian myötätuuli on nyt kääntynyt vastaiseksi. Odotettavissa on heikompia kasvulukuja. Epätasa-arvo on valtava. Maailman väestön köyhin puolikas omistaa tällä hetkellä 1 %:n kokonaishyvinvoinnista ja rikkain kymmenys huimat 87 %. Sadasta maailman suurimmasta talousyksiköstä 37 ei ole maita vaan yrityksiä, joilla on erittäin paljon poliittista vaikutusvaltaa. Vastaan tulevat myös kasvun rajat, kuten Rooman Klubi varoitti jo 70-luvulla. Alamme nyt maksaa hintaa fossiilisten polttoaineiden löytämisestä ja teollistumisesta, jotka ovat tuoneet meidät tähän päivään. Resurssien kulutus, saastuminen ja luonnon pilaantuminen on valtavaa, vedestä tulee pula, ilmasto lämpenee entistä enemmän ja nälänhätä koettelee yhä useampaa. Uusien ennusteiden mukaan nälkää näkee vuonna 2100 jopa 12 miljardia ihmistä. Jos tästä päivästä lukien otettaisiin käyttöön yhden lapsen politiikka, luku voisi olla tämänhetkiset 7,3 miljardia 85 vuoden kuluttua. Teknologiset innovaatiot antavat jo nyt paljon mahdollisuuksia kohdata haasteita. Tuleva kehitys tuo tullessaan ratkaisuja, joita ei vielä tunneta aivan kuten maailma ei olisi tuntenut Marxin veljeksiä (kannessa), ellei elokuvaa olisi keksitty. Teknologia ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa poliittista riittävän tavoitehakuista tukea voidakseen selvittää monia ongelmista. Päätavoite on liikevoitto ja työpaikkojen luominen loputtomassa kilpajuoksussa muita maita vastaan. Tulevat epätasapainot vaativat erilaista ajattelutapaa Apollo-tyyliin ja muiden yhteiskunnallisen kehityksen virstanpylväiden mukaan kuin riittämättömän bruttokansantuotteen. Kuten Einstein sanoi: We cannot solve our problems with the same thinking we used when we created them. Onneksi nuoret sukupolvet ajattelevat juuri toisella tavalla. Internetin ansiosta maailmanlaajuinen epätasapaino saa enemmän huomiota kuin koskaan kun sekä verkko että sosiaaliset mediat tekevät digisukupolven maailmasta rajattoman. Sillä on muun muassa se vaikutus, että tämän päivän nuoret ovat huomattavasti sosiaalisempia ja ympäristövastuullisempia kuin vanhemmat sukupolvet myös sijoittaessaan, tutkimukset osoittavat. Meidän tulee oppia historiasta mutta katsoa eteenpäin, ei taaksepäin. Maailmaa ei saa eteen kannettuna tarjottimella, ja tämä koskee sekä osakemarkkinoiden suunnan arviointia että uusien kapitalismin kestävien versioiden pohtimista. Siinä on tulevaisuus. Tämän numeron myötä INVESTMENT-lehdestä tulee historiaa. Alkaneena vuotena remmiin astuvat uudet voimat ja uusi lehti. Kiitos seurastasi. Hyvää uutta vuotta FLEMMING ØSTERGAARD Päätoimittaja, Danske Bank

4 KASVUA ODOTTAESSA Maailmanlaajuinen käänne parempaan ontuu, mutta päästrategi Frank Øland vakuuttaa, että NYT se on tulossa. Ehkä. 4

5 HAASTATTELUSSA PÄÄSTRATEGI FRANK ØLAND HANSEN Näytelmässä Huomenna hän tulee odotetaan Godot ta, joka ei koskaan tule. Tämä analogia ei täysin sovi maailmanlaajuiseen talouden kohenemisen odottamiseen, sillä kasvua tapahtuu koko ajan. Kuitenkin talouden jatkuvissa vahvisteluissa siitä, että nousu on aivan kulman takana, on jotakin Godot-maista. Kasvun tuloa on toitotettu vuosia, ja kun katsotaan talouden kasvulukuja viime vuosilta ja niihin yhdistetään ekonomistien yleiset odotukset, saadaan jääkiekkomailaa muistuttava kuvaaja. Juuri nyt kierrokset ovat pienet, mutta käänne on tulossa, ekonomistit sanovat rauhoittavasti. Viime aikoina on jälleen nähty heikkoja avainlukuja eri puolilta maailmaa, ja IMF on laskenut maailman talousennustetta kolme kertaa tänä vuonna. Näin ennätysalhaisista koroista huolimatta ja huolimatta siitä, että monet keskuspankit ovat vuosien ajan tehneet suuria obligaatio-ostoja. Mikä talousanalyyseissä on mennyt pieleen? Ensin on todettava, että vaikka luvut ovat olleet heikkoja, jatkuvasti nähdään myös vahvoja lukuja. Yhdysvalloissa uusien työttömyyskorvausten viikkoluvut ovat alhaisimmat sitten vuoden University of Michiganin selvitys kertoo, että amerikkalaisten kuluttajien luottamus on nyt korkeimmillaan sitten vuoden Yhdysvaltain työttömyysaste on nyt vain 5,8 %. Sen sijaan monet ekonomistit ovat ennustaneet Euroopan talouden väärin. Monet odottivat, että kasvu lähtisi käyntiin, kunhan velkakriisi on saatu aisoihin. Näin on käynytkin muutaman kerran mutta ei kunnolla. Voidaankin kysyä, mitä olemme aliarvioineet, toteaa Frank Øland Hansen, Danske Bankin päästrategi. Olemme ainakin aliarvioineet Etelä-Euroopan kokonaisvelkatilanteen kyse ei ole vain valtionvelasta, vaan maissa myös yksityispuoli on ollut ahtaalla, ja lisäksi on tehty suuria uudistuksia. Olemme myös aliarvioineet Euroopan toiseksi suurimman talousmaan Ranskan ongelmat. Maa on heikommassa tilanteessa kuin useimmat osasivat odottaa. Korjaustoimet ontuvat muutosvastarinta on suurta, vaikka tarve on ilmeinen. Toinen tärkeä tekijä Euroopan heikkoa kasvua selittämisessä on se, että vastauksena finanssikriisiin on syntynyt merkittävä finanssisektorin sääntely toistuvine pankkien stressitesteineen. Ne ovat saaneet pankit keskittymään siihen, miten ne saisivat oman toimintansa näyttämään terveemmältä. Se on merkinnyt kolmen vuoden ajan laskusuuntausta antolainauksessa Euroopassa, erityisesti euroalueella. Olemme siis ajaneet käsijarru päällä. Olemme jatkuvasti nähneet merkkejä paremmasta, että tilanne kohenisi ensi vuonna, mutta ei sitä kuitenkaan ole tapahtunut. Syy on siinä, että pankit supistavat yhä antolainaustaan. Stressitestien tulokset on julkaistu, eivätkä ne ole niin huonoja kuin pelättiin. Tarkoittaako se, että pankit alkavat myöntää luottoja enemmän? 5

6 Se, että 25 pankkia 130:sta, mm. 9 italialaista, reputti testin, saattaa kuulostaa huolestuttavalta. Kun tarkastellaan tietoja tarkemmin, tulokset ovat pääasiassa myönteisiä. 12 pankkia näistä 25:stä ovat jo keränneet pääomaa, joten ne selviäisivät testistä nyt. Testi perustui vuoden 2013 lopun tasetietoihin. Loput 13 pankkia saivat 14 päivää aikaa laatia suunnitelmansa lisäpääoman hankkimiselle, jolle aikaa annettiin yhdeksän kuukautta. Osa näistä pankeista oli jo laatinut suunnitelmat, joten todellisuudessa vain 4 5 pankilta puuttui suunnitelma ja yhteensä noin 4 miljardia euroa pääomaa, mikä on melko pieni summa. Lainsäädännöllinen heiluri heilahtaa pankkien osalta nyt hitaasti toiselle puolelle. Tämä ja se, että useimmilla pankeilla on melko runsaasti pääomaa, saavat aikaan sen, että pankit pystyvät pian myöntämään enemmän luottoja. Sitä tukee myös Euroopan keskuspankin pankeille tähän tarkoitukseen myöntämät luotot sekä EKP:n aloittamat obligaatioiden osto-ohjelma Euroopan markkinoilla. Samalla sekä kotitalouksien että yritysten luottokysyntä kasvaa. Nyt siis uskomme, että kasvu tulee. Nyt ei puhuta merkittävästä kasvusta. Viime vuodelle odotimme 1,5 %:n kasvua, ja se näyttää jäävän alle 1 %:iin. Kasvua siis tapahtuu, se vain on erittäin heikkoa. Tulevaisuus on kiinni siitä, saammeko Euroopan deflaatioriskin kuriin. Jos deflaatio tulee ja tulee jäädäkseen, tilanne on aivan toinen.

7 ...TARKOITTAAKO SE, ETTÄ PANKIT ALKAVAT MYÖNTÄÄ LUOTTOJA ENEMMÄN? Sanoit itsekin, että ekonomistit olivat aliarvioineet Etelä-Euroopan maiden talouskriisin. Muutama vuosi sitten ongelmissa oli Kreikka, jonka tilanteesta kirjoitettiin lehdissä kaikkialla Euroopassa. Lehtikirjoittelu on laantunut, mutta Kreikan velka on yhä kasvussa. Onko maalla minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia maksaa sitä takaisin? En usko, että Kreikka maksaa koko velkaa takaisin koskaan. Ennemmin tai myöhemmin EU ja IMF ilmoittavat antavansa anteeksi osan lainasta. Se ei ole helppo asia. Finanssimarkkinat ottavat tiedon vastaan myönteisesti, sillä sen jälkeen on yksi huoli vähemmän. Kreikan laina on jo kerran uudelleenjärjestelty, joten maan lainat yksityisiltä ovat aiempaa huomattavasti pienemmät. Siksi en odota, että yksityisiä sijoittajia pyydetään hyväksymään luottotappioita. Jos vain EU ja IMF painavat saatavansa villaisella, en usko, että se laukaisee uutta velkakriisiä. Kun huoli lainojen koronnoususta kasvaa, Kreikka vetää kuitenkin muut Etelä-Euroopan maat mukanaan, mutta vaikutus jää aiempaa pienemmäksi. Viime vuonna Portugalin 10-vuotisen valtionobligaation korko nousi 3,5 %:iin, kun se vuosi sitten oli 6 %. Öljyn hinta on laskenut voimakkaasti tänä vuonna. Tällä hetkellä Brent-tynnyrin hinta on 85 dollaria, 25 % vähemmän kuin kesäkuussa (lehden mennessä painoon hinta oli laskenut 70 dollariin). Sillä on lähtökohtaisesti myönteinen vaikutus talouteen mutta myös kielteisiä vaikutuksia, sillä öljyn hinnan lasku laskee yleistä hintakehitystä ja kasvattaa deflaation riskiä. Mitä mieltä meidän pitäisi olla öljyn hinnan laskusta? Pitää paikkansa, että öljyn hinnan lasku nostaa deflaatiopelkoa Euroopassa ja voi synnyttää lyhytkestoisen deflaation. Se saa aikaan kielteisen vaikutuksen kuluttajissa, liike-elämässä ja finanssimarkkinoilla. Muuten sanoisin, että laskeva öljyn hinta on myönteinen asia, sillä se tuo kuluttajien rahatilanteeseen väljyyttä. Yhdysvalloissa öljyn hinnanlasku vaikuttaa enemmän kuin Euroopassa. Syynä ovat maksut. Euroopassa maksut ovat suhteellisen suuret, joten öljyn ja bensiinin hinnanlasku ei näy kuluttajahinnassa yhtä paljon. Yhdysvalloissa energiaa kulutetaan Eurooppaa enemmän, kun taas Euroopassa keskitytään ympäristöön ja energiansäästötoimiin. 25 %:n hinnanlaskun öljyn hinnassa arvioidaan vaikuttavan Yhdysvaltain BKT:hen vähintään puolen prosentin verran ja Euroopassa noin neljännesprosentin verran. Euroopassa vaikutus on kuitenkin suuri, jos BKT:n kasvu on vain 1 %. Täällä jokerina on deflaatio, joten odotusten toteutuminen on ratkaisevaa. Jos laajalti odotetaan pitkää deflaatiokautta, vaikutus talouteen on kielteinen ja itseään vahvistava. Öljyn hinnanlasku on myös itsessään kielteinen osoitus siitä, että kysyntä ei ole yhtä suurta kuin ennen. Kyllä, se huolestuttaa siinä määrin, että voidaan ajatella maailmanlaajuisen kasvun laskeneen. Kun öljyn hinta laskee näin paljon, syynä on uusi tarjontatilanne, johon ennen kaikkea Yhdysvaltain suuri liuskekiviöljyn tuotanto vaikuttaa. Tarjontashokki on myönteistä taloudelle. Tilanne on siis monen tekijän summa. Heikko kysyntä, kasvanut tarjonta ja OPECin aseman muutos suhteessa muuhun maailmaan. Kun markkinoilla on useita tarjoajia, OPECin valta on aiempaa pienempi. siksi OPEC-maat eivät enää pysty ohjaamaan maailmanlaajuista tarjontaa ja nostamaan hintoja samassa määrin kuin ennen tuotantoa supistamalla. Tarkastellaanpa Yhdysvaltoja. Mainitsit, että Yhdysvaltain työttömyysaste on laskenut alle 6 %:n, mutta kuten olemme aiemmin kertoneet, osa työpaikoista on osa-aikaisia. Lisäksi työvoimaan osallistuminen on alhaisimmalla tasolla lähes 40 vuoteen. Niinpä 5,8 %:n työttömyysaste tänään on aivan eri asia kuin vastaava luku vuonna 7

8 ...KIINASSA KASVU ON LASKUSUUNTAISTA Siksi minua ihmetyttää, että markkinat tuijottavat sokeasti työttömyyslukuja. Yhdysvaltain keskuspankki on toki tästä tietoinen. Siitä huolimatta, että työttömyys on lähellä tasapainotasoa 5,4 prosenttia tilanne ei tarkalleen ottaen ole tällainen, sillä suuri osa töistä on osa-aikaisia. Olemme kuitenkin matkalla kohti tiukempia työmarkkinoita, joilla voi syntyä palkkapainetta. Tästä Federal Reserve on tietoinen. Fed on asettanut omat tavoitteensa työmarkkinoiden tiukkuudelle. Ne perustuvat 19 indikaattoriin. Tavoitteiden viesti on suunnilleen sama kuin työttömyyden. Työmarkkinat ovat selkeästi tervehtymässä. Mutta jos Yhdysvaltain työttömyys on hieman harhaanjohtava, eikö kuluttajien ostovoiman pitäisi olla pienempi kuin vastaavan työttömyysasteen aikana ennen kriisiä? Kyllä, kun osa-aikatöitä on paljon ja työvoiman määrä on laskenut, kulutus on pienempää kuin tietyllä työttömyysasteella. Samalla rikkaimpien osuus kasvaa entisestään, ja heidän kulutuskiintiönsä ovat normaalisti pienemmät, joten se hillitsee yksityistä kulutusta. Tästä huolimatta yksityisen kulutuksen suunta on oikea. Ja tähän suuntaan sijoittajan tulee keskittyä. Entä sitten Kiina ja Japani, maailman toiseksi ja kolmanneksi suurimmat taloudet Yhdysvaltain jälkeen? Kiinassa kasvu on laskusuuntaista ja asuntojen hinnat putoavat 1 %:n kuukausitahtia. Tällä hetkellä tilanne on mielestämme hallinnassa, ja odotamme kasvun laskevan vuoden 2014 reilusta 7 %:sta 6 7 %:iin vuonna Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että Kiinan asuntomarkkinoiden jatkuva lasku on yksi riskitekijä. Jos asuntojen hintojen lasku jatkuu, rakentaminen hidastuu, infrastruktuuriin sijoitetaan vähemmän ja kuluttajien kuluttaminen supistuu. Jos asuntomarkkinat laskevat rajusti muutaman kuukauden ajan, huolta saattaa syntyä, vaikka viranomaiset elvyttäisivätkin markkinoita jossakin vaiheessa. Finanssimarkkinoilla se aiheuttaisi silti merkittävää hermostuneisuutta. Kiina on tärkeässä asemassa, eikä suinkaan vähiten suhteessa muihin kehittyviin maihin. Japanin keskuspankki on kiihdyttänyt obligaatio-ostoja entisestään: nyt pankki ostaa obligaatioita noin 60 miljardilla dollarilla kuukaudessa. Summa on erittäin suuri, kun sitä verrataan maan talouden kokoon. Toimet ovat myös huomattavasti aggressiivisempia kuin Euroopan keskuspankin. Se on nostanut osakekursseja ja johtanut jenin heikkenemiseen. Samalla Japanin eläkekassat nostavat japanilaisosakkeiden osuutta salkussaan 12 %:sta 25 %:iin. Japanin talousnäkymät ovatkin epävarmat. Maa on onnistunut saamaan aikaan hieman kasvua ja inflaatiota, mutta talouden vastustuskyky on yhä heikko. Siksi nyt keskustellaan arvonlisäveron suunnitellun korotuksen siirtämisestä vuodesta 2015 vuoteen

9 PÄÄSTRATEGI: UUSIA BEAR-MARKKINOITA EI OLE ODOTETTAVISSA Markkinatilanne on kääntynyt epävakaammaksi kuin moneen vuoteen, mutta se tuskin on merkki pitkäkestoisesta laskusuhdanteesta. E uroopasta on saatu joukko heikkoja avainlukuja, ja kasvu on heikkoa. On kuitenkin varottava pahentamasta tilannetta entisestään. Markkinat reagoivat kielteisesti, kun Euroopan perinteisellä talousveturilla Saksalla menee huonosti. Saksan teollisuustuotanto putosi elokuussa 3,4 %. Minusta kyse on ylireagoinnista, sillä tänä vuonna teollisuudessa lomailtiin myöhään: esimerkiksi Saksan autotehtaat olivat kiinni lähes koko elokuun. Autojen myynti kasvoi heti syyskuussa, ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan tulevina kuukausina, sanoo Frank Øland, Danske Bankin päästrategi. Saksan teollisuuden lomakausi on ollut markkinoiden tiedossa. Miksi ne sitten reagoivat tällä tavoin? Jos kasvunäkymät ovat useimpien ekonomien arvioiden mukaan melko lailla ennallaan, ovatko Yhdysvaltain taloustiedot luoneet hämmennystä? Eivät, Yhdysvaltain talous on ollut järkevissä kantimissa, ja nyt näyttää siltä, että kyse on nimenomaan Saksan luvuista. Ne vain sattuivat olemaan korsi, joka katkaisi kamelin selän. Markkinoilla vallitsi hermostunut ilmapiiri, ja markkinat toimivat suuren korjauksen pelossa, sillä talouskasvu on kuitenkin pettänyt odotukset vuonna Olemme sanoneet koko korjausprosessin läpi, että se on pikemminkin osto- kuin myyntitilaisuus. Osakemarkkinat ovat sittemmin palautuneet normaalitilaan ja Yhdysvaltain osakeindeksi on noussut uusiin ennätyslukemiin, Eurooppa laahaa hieman perässä. Euroopassa syynä ovat huoli deflaatiosta, matalasta kasvusta ja kasvaneesta huolesta. Mitä neuvoisit ihmisiä tekemään tässä tilanteessa? On valittava, ostaako vahvan amerikkalaisen kasvuhistorian perusteella, jolloin osakkeita myydään historiallista keskiarvoa kalliimmalla, vai ostaako edullisempia eurooppalaisia osakkeita ja odottaa talouden vauhdittumista. Amerikkalaiset osakkeet tuottavat todennäköisimmin vakaamman tuoton ilman suuria yllätyksiä, kun taas eurooppalaisten osakkeiden kurssit voivat vaihdella paljon, mutta pitkällä aikavälillä voi tulla hyvä tuottokin. Emme odota merkittäviä kurssinousuja lyhyellä aikavälillä, ja olemassa on riski, että sijoittajat eivät jaksa odottaa käänteen tapahtumista Euroopassa, koska se on siirtynyt monta kertaa. Siksi osakeosuutta kannattaa nostaa hieman, jos uusia mahdollisuuksia ilmenee. 9

10

11 Koska kasvua tapahtuu pääasiassa Yhdysvalloissa, eivätkö kiinnostavimmat osakkeet ole silloin siellä? Amerikkalaisosakkeet houkuttelevat, koska kasvu on voimakkaampaa ja dollarin odotetaan vahvistuvan kiristyvän rahapolitiikan ansiosta. Suosittelemmekin osakkeita, jotka keskittyvät voimakkaasti kotimarkkinoihin. Euroopan osakemarkkinat tarjoavat myös mahdollisuuksia. Valinnanhan ei tarvitse olla joko tai. Euroopasta suosittelemme melko valikoivaa lähestymistapaa. Voi olla järkevää ostaa esimerkiksi sellaisten yritysten osakkeita, jotka ovat perinteisesti maksaneet hyviä osinkoja. Korkeaa osinkoa maksavat osakkeet ovat hyvä vaihtoehto yritysobligaatioille, tuottavat melko vakaan tuoton ja ovat kohtuuhintaisia. Sovellettava rahapolitiikka ja euron heikkeneminen parantavat myös eurooppalaisten vientiyritysten kilpailutilannetta. Myös pankkien osakkeet ovat kohtuullisen hyviä. Erityisesti tämä koskee Etelä-Euroopan pankkeja. Syynä ei ole se, että alueen pankit olisivat vahvimpia, vaan se, että niiden osakkeet on arvostettu hyvin maltillisesti osakemarkkinoilla, erityisesti Portugalissa ja Espanjassa. Näistä maista odotan jatkuvasti vahvistuvaa talouskasvua. Lopuksi: Onko ebola todellinen riski? Ebola aiheuttaa huolta erityisesti Yhdysvalloissa. Huolena on, että tilanne ei ole täysin hallinnassa. Meidän arviomme mukaan huoli on hieman liioiteltua. Esimerkiksi Nigeria ilmoitti äskettäin nujertaneensa ebolan kahdeksan kuolemantapauksen jälkeen. Se, että tilanne saadaan hallintaan keskitetyillä toimilla, on hyvä merkki. Emme voi kuitenkaan jättää huomiotta sitä, että tarinat ebolasta ja taudin pelko voivat vaikuttaa finanssimarkkinoihin. Voi hyvin olla, että yritykset siirtyvät enenevässä määrin videoneuvotteluihin ja varovat matkustamista, mikä saattaa heikentää lento-, hotelli- ja ravintola-aloja. Ebola on hyvä kasvualusta erilaisille kauhutarinoille.

12 MITÄ DEFLAATIO TARKOITTAA? Yksi tämän hetken merkittävimmistä riskeistä Euroopassa on deflaatio, mutta mitä se tarkoittaa? Deflaatio tarkoittaa hintojen laskua. Kyse ei ole vain parista kuukaudesta vaan pidemmästä jaksosta, mikä alkaa jo olla vakavaa. Alkuun edullisemmat hinnat voivat tuntua mukavalta, sillä kukapa ei haluaisi säästää rahaa. Olemme itse asiassa jo tottuneet siihen, että kuluttajaelektroniikan hinnat kannettavista tietokoneista televisioihin laskevat jatkuvasti. Voimme luottaa siihen, että samalla hinnalla saa puolen vuoden tai vuoden kuluttua paremman tuotteen. Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun kehityksestä tulee pysyvä ja se koskee laajaa kirjoa tuotteita ja palveluja. Silloin alamme siirtää hankintojen tekoa hinnathan laskevat jatkuvasti. Jos tästä tulee käytäntö, kulutus romahtaa. Se vaikuttaa yrityksiin, joiden on irtisanottava työntekijöitä, sillä rahat eivät riitä. Suuri työttömien määrä saa yhteiskunnan kuluttajat kokonaisuutena kuluttamaan vähemmän, yritykset irtisanomaan entistä enemmän ihmisiä, lopettamaan investoinnit, palkat laskemaan, kuluttajien ostovoiman heikkenemään entisestään, yrityksiä hakeutumaan konkurssiin jne. Kaikki hinnat laskevat: tuotteiden, palveluiden, asuntojen ja työvoiman. Ihmisten lainat kuitenkin pysyvät samana, nyt niiden takaisinmaksu vain vaikeutuu. Noidankehä on valmis. Sitä on vaikea katkaista, Japanilla on tästä kokemusta: Maa on nyt 20 vuoden ajan kärsinyt deflaatiosta, mikä sai valtion käynnistämään erittäin ekspansiivisen rahapolitiikan pari vuotta sitten ja jota laajennettiin entisestään hiljattain. Talousasiantuntijat käyttävät tilanteesta myös nimitystä likviditeettiansa. Kun keskuspankki on asettanut ohjauskoron nollaan tai sen tuntumaan, kuten EKP ja Federal Reserve, matalan korkotason vaikutukset ovat odotettua pienemmät. Siksi Fed käynnisti aikaa sitten QE-ohjelmansa, kuukausittaisen valtion- ja reaaliluotto-obligaatioiden osto-ohjelman, kun taas EKP on vasta nyt käynnistelemässä vastaavaa. Yhdysvallat on päässyt deflaatiovaarasta, sillä maa pyrki kaikin keinoin saamaan talouden nousuun finanssikriisin jälkeen. Siihen auttoivat ekspansiivinen finanssipolitiikka, rahapolitiikka ja QE-ohjelma. Osittain tilannetta selittää myös se, että Yhdysvalloilla on kokemusta deflaatiosta, joka teki 1930-luvun lamasta niin vaikean. Euroopassa asennoituminen on ollut lähes päinvastaista. Julkinen velka ja budjettialijäämät olivat suuria, joten finanssipolitiikkaa kiristettiin ja toivottiin, että kasvu lähtisi käyntiin suhteellisen matalan korkotason ja muun maailman kiihtyvän toiminnan vauhdittamana. Erityisesti Saksa puhuu tämän puolesta. Saksa vastusti myös voimakkaasti matalia korkoja ja QE-ohjelmia. Saksalla taas on kokemusta hyperinflaatiosta 1920-luvulta. Se johtui vuosia jatkuneesta aivan liian höllästä rahapolitiikasta. Nyt toiveena on, ettei EKP:n versio QE-ohjelmasta tule liian myöhään. Toiveissa on myös, että elinkeinoelämän ja kuluttajien asenteet muuttuisivat optimistisemmiksi, kun EKP on hyväksynyt löyhemmän toimintatavan.

13 INFRASTRUKTUURI VIIMEINEN OLJENKORSI Monilla mailla on taakkanaan valtava velka, budjettialijäämä ja rahapolitiikka, jonka kaikki kytkimet ovat jo valmiiksi OFF-asennossa. Siksi sijoittaminen infrastruktuuriin on niiden viimeinen valttikortti. Eikä rahaa tarvitse välttämättä löytyä valtion kassasta. Monissa maissa on tullut aika tehdä suuria investointeja, toteaa IMF viimeisimmässä World Economic Outlook -raportissaan. Rahoituskustannukset ovat pienet ja kysyntä heikkoa monissa kehittyvissä maissa, ja juuri infrastruktuuri on monen kehittyvän maan kasvun pullonkaula. Julkinen infrastruktuuri on välttämätön tekijä tuotannossa. Nostamalla investointeja julkiseen infrastruktuuriin voidaan nostaa tuotantoa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, erityisesti heikon taloustilanteen aikana ja kun investointiteho on suuri, IMF argumentoi. Raportissa korostetaan, että luotolla rahoitetuilla hankkeilla voi olla suuria vaikutuksia tuotantoon, ilman että luoton määrä suhteessa BKT:hen kasvaa, mikäli selkeästi tunnistetut tarpeet täytetään tehokkailla investoinneilla. Toisin sanoen: Investoinnit julkiseen infrastruktuuriin voivat maksaa itsensä takaisin, jos ne toteutetaan oikein. IMF:n lausunnot eivät yllätä. G20-maissa infrastruktuuri on ollut kuuma puheenaihe jo jonkin aikaa, ja myös Maailmanpankki on argumentoinut sen puolesta ja viitannut mm. erityisesti köyhien maiden tarpeisiin. Maailmanpankki arvioikin, että tämänhetkisten trendien aikana useimmissa Afrikan maissa perusasioiden, kuten veden, puhtaanapidon, sähkön ja teiden saatavuus kaikissa sääolosuhteissa laahaa yhä 50 vuotta länsimaita perässä. Rikkaiden maiden ajatushautomo OECD huomautti jo vuonna 2012 raportissaan, että tarve investoida maailmanlaajuisesti infrastruktuuriin, kuten teihin, rautateihin, televiestintään, sähköön ja veteen nousee vuodesta 2010 vuoteen 2030 peräti miljardiin dollariin. Konsulttiyritys McKinsey pääsi samaan lukuun raportissaan vuonna Vuosina , 18 vuoden jaksolla, maailmanlaajuiset investoinnit infrastruktuuriin olivat miljardia dollaria, kun taas tulevien 18 vuoden tarve vuoteen 2030 on miljardia. Tässä ei ole otettu huomioon sosiaalista infrastruktuuria, kuten kouluja ja sairaaloita. Konsulttiyritys argumentoi, että mikäli investoinnit purevat oikein, myös olemassa olevasta infrastruktuurista saadaan enemmän hyötyä, joten tuotanto voi kasvaa jopa 60 %. Infrastruktuurista saadaan siis irti enemmän kuin tavallisesti ja tämä vastaa historiatietoja, jonka mukaan maailmanlaajuisesti voidaan säästää miljardia dollaria vuodessa. Erityisesti Euroopassa suuremmat investoinnit infrastruktuuriin voisivat olla keino vauhdittaa erittäin heikkoa kasvua. Ennen kaikkea tämä koskee Saksaa, joka on viime vuosina ollut loistava kasvupoikkeus 13

14 muun Euroopan heikon kasvun keskellä, mutta joka nyt näyttää menettäneen tehonsa. Vuodesta 2003 julkiset investoinnit eivät ole seuranneet infrastruktuurin kulumista, mistä Merkelin hallitusta on kritisoitu enenevässä määrin. Hallitus puolestaan on hankalassa tilanteessa, sillä se on luvannut, että vuosi 2015 on ensimmäinen vuosi sitten vuoden 1969, jona valtion budjetti on tasapainoinen. Hallitus on kuitenkin ottanut kantaa infrastruktuuriongelmaan ja pohti hiljattain mahdollisuutta myydä valtion osuus Deutsche Telekomista. Myynnin odotetaan tuovan 24 miljardia euroa. Apua on myös toisella puolella. Eläke- ja vakuutusyhtiöt ovat vuosien ajan kärsineet obligaatiomarkkinoiden heikosta tuotosta ja historiallisen alhaisista koroista. Siksi ne etsivät nyt vaihtoehtoisia investointikohteita kaikin keinoin, ja viime vuosina monet yhtiöt ovatkin kääntäneet katseensa juuri julkiseen infrastruktuuriin investoimiseen. Saksalaiset vakuutusyhtiöt esittivät Merkelin hallitukselle elokuussa esityksen, jonka mukaan ne ovat halukkaita tukemaan investointihalukasta pääomaa. Se kuitenkin vaatii tiettyjä vakuuksia ja Merkelin halukkuutta muuttaa Solvency II -sääntöjä. Solvency II on vakuutusalan uusi säännöstö, joka tulee voimaan vuonna 2015 ja jossa on tiukemmat vaatimukset pääomakatteelle ja riskeille. Vakuutusala esittää, että investoinnit infrastruktuuriin tulisi luokitella uudelleen matalan riskin investoinneiksi verrattuna moniin muihin investointeihin, mikä pienentäisi investointisuojaksi vaaditun pääoman määrää. IMF-RAPORTTI VAROITTAA LIIAN SUURISTA ODOTUKSISTA IMF:n ekonomisti Andrew Warner on laatinut raportin, joka osoittaa, että on pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että mittavat julkiset investoinnit infrastruktuuriin kiihdyttävät talouskasvua. Hän on analyysissään tarkastellut matalan tuoton maiden infrastruktuuri-investointeja. Investointien ja kasvun välillä on saman vuoden aikana keskimäärin vain heikko myönteinen yhteys. Todisteita pitkäkestoisista myönteisistä vaikutuksista ei juuri ole. Kokemukset osoittavat, että kasvussa tapahtuu notkahdus juuri ennen kasvun kiihtymistä sen jälkeen, kun infrastruktuuriin on tehty julkisia investointeja. Andrew Warner huomauttaa, että tämä johtuu siitä, että julkiset investoinnit sen lisäksi, että ne tyypillisesti ovat lainarahoitettuja pääsääntöisesti perustuvat heikkoihin analyyseihin ajankohdasta, jolloin investointien kohteena olevat hankkeet valittiin. Tämä liittyy siihen, että investointivalintoihin vaikuttavat erilaiset sidosryhmät. Warner on sitä mieltä, että tätä taustaa vasten, jos investointisuunnitelmien halutaan vaikuttavan myönteisesti kasvua kiihdyttäen, vaatimuksena on, että hallitukset painottavat analyyttista puolta ja suojaavat päätöksentekoa vaikuttimilta, jotka voivat haitata päätöksiä ja julkisia investointeja. Muutoin julkishallinnossa viime vuosina syntyneet velkaongelmat saattavat paheta. 14

15 TRENDIT JUURI NYT ANALYYTIKKO LARS SKOVGAARD ANDERSEN NOSTAA ESIIN TÄRKEITÄ TRENDEJÄ DIGITAALISESTA MAAILMASTA JA KULJETUSSEKTORILTA.

16 TÄRKEITÄ TRENDEJÄ DIGITAALISESTA MAAILMASTA JA KULJETUSSEKTORILTA. Kuluttajat tottuvat yhä enemmän ostamaan kaikenlaisia tuotteita verkosta, mitä jotkut yritykset ovat pystyneet hyödyntämään menestyksekkäästi. Esimerkkinä voidaan mainita Amazon, joka nykyään myy paljon muutakin kuin kirjoja, tai brittiläinen ASOS, joka on viime vuosina kasvanut nopeasti ja tarjoaa verkossa yli tuotetta monilta eri valmistajilta ja kuljetus on ilmainen moniin maihin. Mutta menestys kääntyy nyt yrityksiä vastaan bumerangin tavoin. ASOS on ollut laajentamassa verkkokauppaa luomalla alustan, jolla yritys on myynyt monia eri brändejä. Paradoksina on se, että kun olemme nyt tottuneet verkkokauppaan, ASOS on auttanut lisäämään näiden merkkien myyntivolyymejä ja merkit ovat alkaneet vetäytyä muilta alustoilta ja myydä itse. Siten ASOS joutuu kärsimään. Myös yhtiön osake on heikentynyt, kun uusien verkkokauppojen tarjonta kasvaa ja alalle tuleva pääoma hajautuu. Lisääntyvän verkkokaupan varmoja voittajia ovat luottokorttiyritykset, kuten Visa ja Mastercard, mutta myös kuljetusala, joka hyötyy tuotteiden toimituksista yksityisasiakkaille. Alan tärkeitä tekijöitä ovat esimerkiksi DSV ja UPS, sanoo Lars Skovgaard Andersen, Danske Bankin Group Investment Services -yksikön vanhempi analyytikko. Toinen trendi, jossa analyytikko näkee kasvua, on ns. wearable-tuotteet. Wearable-tuotteisiin lasketaan monia älytuotteita, joiden avulla voimme kertoa elämästämme muille. Niitä syntyy jatkuvasti lisää. Applen iwatch sai kilpailijat nopeasti tuomaan vastaavia tuotteita markkinoille. GoPro on amerikkalaisyritys, joka myös hyödyntää haluamme kertoa toisille tekemisistämme. Yritys valmistaa laadukkaita videokameroita, jotka käyttäjä voi kiinnittää itseensä dokumentoidakseen vaikkapa konsertteja, vuorikiipeilyä, base-hyppyjä tai hiihtoretkiä. Halu jakaa elämämme toisten kanssa näkyy luonnollisesti myös sosiaalisissa verkostoissa. Esimerkiksi Facebook kuuluu yrityksiin, joihin on kiinnostavaa sijoittaa." Osakemarkkinoihin on viime kuukausina vaikuttanut pettymys maailmantalouden avainlukuihin. Sijoittajat ovat olleet varovaisia ja miettineet, olemmeko matkalla kohtia pitkäaikaista stagnaatiota tai jopa markkinoiden laskua. Vaikka jälkimmäiselle löytyy argumentteja, Lars Skovgaard Andersen uskoo, että osakemarkkinoiden tärkeät signaalit osoittavat päinvastaiseen suuntaan. Dow Jones Transportation Index kertoo mielenkiintoista tarinaa. Kun osakemarkkinat kokonaisuudessaan laskivat lokakuussa, kuljetusalan indeksi nousi. Lyhyen ajanjakson seurannalle ei tietenkään voi antaa liian suurta arvoa, mutta se kertoo kuljetusalaan luotettavan. Se kertoo myös jotain yhteiskunnan taloudellisen aktiviteetin luottamuksesta kokonaisuudessaan. Mitä enemmän taloudellista aktiviteettia, sitä enemmän tuotteita kuljetetaan. Dow Jones Transportation Index on siksi tärkeä talouden indikaattori, joka ei siis nyt tue laskuun liittyviä pelkoja. Mutta osakeindeksille ei kuitenkaan pidä antaa liian suurta painoarvoa, sillä siinäkin voi näkyä irrationaalisia odotuksia. Siksi on kiinnostavampaa tutkia Transportation Services Indexin (TSI) todellisia tietoja. Indeksin takana on Bureau of Transportation Statistics, US Department of Transportation. Näiden tietojen analyysi vuodesta 1979 alkaen osoittaa, että indeksin rahtikomponentti on tärkeä talouden indikaattori. Analyysijaksolla tämä TSI:n komponentti on kertonut talouskasvun hidastumisesta noin 4-5 kuukautta etukäteen. Tämän komponentin kehitys ei nyt viittaa talouden laskuun." 16

17 VARTEENOTETTAVIA OSAKKEITA Ota yhteyttä sijoitusneuvojaasi saadaksesi lisätietoja mainituista osakkeista ja niihin liittyvistä riskeistä. VERKKOKAUPPA, KORTTIMAKSUT Visa, Mastercard KULJETUSALA, US TRANSPORTATION INDEX Fedex, UPS, Old Dominion Freight Line, Delta Airlines KULJETUSALA DSV VERKKOKAUPAT Amazon, ASOS WEARABLE-TUOTTEET Apple, Garmin, GoPro, Nike

18

19 MIKSI ÖLJYN HINTA LASKEE? Kyse ei ole vain maailmantalouden heikosta tilasta ja useammista öljyn lähteistä. Hintaan vaikuttavat myös Saudi-Arabia, Venäjä, Iran, Syyria, poliittiset strategiat ja maailmanlaajuisen taantuman riski.

20 Suurimman osan 1990-luvusta öljytynnyrin (Brent Crude) hinta oli 15 ja 35 USD:n välillä. Vuosina se oli useita kertoja jopa alle 10 USD:n. Mutta 2000-luvun aikana globalisaatio pääsi todelliseen vauhtiin länsimaiden uuden vuosituhannen alussa kokeman kriisin myötä. Monet yritykset joutuivat ulkoistamaan paljon toimintojaan kasvumarkkinoille, kuten Kiinaan. Se auttoi osaltaan saamaan maailmantalouden uudelleen käyntiin ja kehitystä tuki erittäin ekspansiivinen raha- ja luottopolitiikka rikkaissa maissa. Öljyn hinta nousi pilviin. Korkeimmillaan se oli 140 USD tynnyriltä kesällä Sitten tuli finanssikriisi ja taantuma, ja öljyn hinta laski 40 USD:n tietämille, mutta vuoden 2009 jälkeen hinta ei ole ollut alle 70 USD:n. Viime vuosina olemme itse asiassa tottuneet noin 100 USD:n hintoihin tai sitä korkeampiin. Mutta tilanne on muuttunut tämän vuoden toisella puoliskolla. Öljyn hinta on nyt 70 USD:n tasolla kun vuoden korkein lukema oli 115 USD kesäkuussa. Mistä se johtuu? ENEMMÄN ÖLJYÄ JA HEIKOMPI KASVU Syitä on useita. Yksi syy on se, että öljykenttien kehitys on hidasta toimintaa luvun korkeampien öljyn hintojen myötä alettiin hyödyntää esiintymiä, jotka eivät aiemmin olisi olleet kannattavia. Samalla teknologian kehityksen ansiosta on voitu porata paljon aiempaa syvemmältä. Irak on jälleen mukana ja Nigeria, Saudi-Arabia ja Libya ovat lisänneet tuotantoaan tänä vuonna. OPECin tuotanto on nyt korkeimmalla tasolla kahteen vuoteen. Lisäksi liuskeöljy vaikuttaa osaltaan. Liuskeöljy ja uudet perinteiset öljylähteet ovat mahdollistaneet 9 miljoonan tynnyrin päivätuotannon Yhdysvalloissa. Se on lähellä kahta maailman suurinta öljyntuottajaa, Venäjää ja Saudi-Arabiaa. Lisäksi Meksiko on antanut ensimmäistä kertaa ulkopuolisille yrityksille mahdollisuuden öljyvarantojen hyödyntämiseen ja niitä on varsin paljon Meksikossa ja sen merialueilla, noin 60 miljardia tynnyriä. Samalla vuoden 2014 talouskasvu on ollut odotettua heikompaa. Lokakuussa IMF laski vuoden 2014 maailmanlaajuisen kasvuennusteen 3,3 prosenttiin kolmas kerta kun arviota tarkistettiin alaspäin tänä vuonna. Kun öljyä on odotettavissa enemmän, hinta laskee. Heikompi kasvu merkitsee myös heikompaa öljyn kysyntää mikä laskee hintaa. Lisäksi maailmalla panostetaan entistä enemmän energiatehokkuuteen ja vaihtoehtoisten energianlähteiden kehittämiseen. ENITEN LISÄTUOTANTOA OPECIN ULKOPUOLELLA Suurin osa öljytarjonnan kasvusta tulee maista, jotka eivät ole OPECin jäseniä. Mutta Saudi-Arabia jolla on maailman suurimmat öljyvarannot on myös lisännyt tuotantoaan. Se on johtanut spekulaatioihin, sillä kuten muutkaan Lähi-idän öljyntuottajamaat Saudi-Arabia ei ole pystynyt hyödyntämään korkeampien öljyn hintojen vuosia varmistaakseen vakaamman talouden, joka olisi vähemmän riippuvainen öljystä. Useimmat alueen maat tarvitsisivat vähintään 90 USD:n öljyn hinnan pitääkseen budjettinsa tasapainossa. Saudi-Arabian tapauksessa IMF arvioi sen olevan 86 USD tynnyriltä ja 80 prosenttia maan tuloista tulee öljystä, joka kattaa 90 prosenttia kokonaisviennistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Saudi-Arabia selviytyisi alemmista öljyn hinnoista jonkin aikaa. Robert McNally, George W. Bushin entinen neuvonantaja "KUN ÖLJYÄ ON ODO- TETTAVISSA ENEMMÄN, HINTA LASKEE."

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki

Korot ja suhdanteet. Pasi Kuoppamäki Korot ja suhdanteet Pasi Kuoppamäki 24.4. 2018 Vahvaa talouskasvua 2017 Odotukset ja ennusteet korkealla alkuvuonna 2018 2 Tuoreimmat tilastot kertovat kasvun hidastumisesta euroalueella Yritysten luottamusta

Lisätiedot

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät

Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Samu Kurri Suomen Pankki Maailmantalouden suuret kysymykset Suhdannetilanne ja -näkymät Euro & talous 1/2015 25.3.2015 Julkinen 1 Maailmantalouden suuret kysymykset Kasvun elementit nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Maailmantalous ja Amerikka

Maailmantalous ja Amerikka Maailmantalous ja Amerikka Kauppasota hidastaa globalisaatiota Pasi Kuoppamäki 18.9. 2018 Vahvaa talouskasvua globaalisti Euroalue jäänyt USA:n jälkeen tänä vuonna Kehittyvien talouksien tilanne epäyhtenäinen

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki

Suhdannekatsaus. Pasi Kuoppamäki Suhdannekatsaus Pasi Kuoppamäki 6.10.2015 2 Maailmantalous kasvaa keskiarvovauhtia mutta hitaampaa, mihin ennen kriisiä totuttiin Ennusteita Kehittyvät maat heikko lenkki kaikki on tosin suhteellista 3

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia

Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Hanna Freystätter Vanhempi neuvonantaja, Suomen Pankki Maailmantaloudessa suotuisaa kehitystä ja uusia huolia Euro ja talous 1/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 30.3.2017 Julkinen 1 Teemat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet

Talouden näkymät. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti. Elpymisen edellytykset voimistuneet Talouden näkymät Elpymisen edellytykset voimistuneet Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti 21.11.2013 2 Länsimaat kohti kasvua Kehittyvillä talouksilla hitaampi vaihe Keväällä ja kesällä nousua länsimaissa. Talousluvut

Lisätiedot

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus

Euro & talous 4/2015. Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Kansainvälisen talouden tila ja näkymät Tiedotustilaisuus 24.9.2015 24.9.2015 Julkinen 1 Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikka

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki

Nousukausi yllätti. Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki Nousukausi yllätti Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki 24.10.2017 Talouspoliittinen epävarmuus ja markkinat Rahoitusmarkkinat uskovat tasaisen kasvun jatkumiseen, riskipreemiot laskeneet

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 7.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotetusta 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Kiristystoimet helpottavat

Lisätiedot

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen

Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? Leena Mörttinen Markkinakatsaus raaka-ainemarkkinoilla kupla vai mahdollisuus? 1 Leena Mörttinen Maailmantalous laskusuhdanteeseen kysyntäpaineet hieman helpottamassa 2006 2007 2008E 2009E BKT:n kasvu, % Tammi Huhti Tammi

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät

Euro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa

Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kasvu vahvistunut, mutta inflaatio vaimeaa Euro & talous 4/2017: Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 28.9.2017 Teemat Maailmantalouden ja euroalueen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto

OSAKEMARKKINAKATSAUS. Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto OSAKEMARKKINAKATSAUS Analyytikko Henri Huovinen Osakesäästäjien Keskusliitto 15.3.2017 Osakemarkkinoiden näkymät vuodelle 2017 Näkymät vuodelle 2017 haasteelliset erityisesti Yhdysvalloissa Trumpin valinnan

Lisätiedot

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014

Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja. Pasi Sorjonen 03/02/2014 Tarjolla tuhti kattaus talouslukuja Pasi Sorjonen 03/02/2014 Keskuspankit sekä työllisyys- ja luottamusluvut vievät huomion Viime viikon antia: Fed pienensi odotetusti ostoohjelmaansa Hyviä Q4 BKT-lukuja

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa

Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Talouden näkymät finanssikriisin uudessa vaiheessa Helsingin seudun kauppakamari 16.11.2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 1 Teemat 1. Finanssikriisin uusi vaihe uhkaa katkaista maailmantalouden

Lisätiedot

Taloudellisen tilanteen kehittyminen

Taloudellisen tilanteen kehittyminen #EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja

Lisätiedot

Markkina romuna milloin tämä loppuu?

Markkina romuna milloin tämä loppuu? FIM ON PALANNUT! Olemme jälleen henkilöstön omistama, riippumaton, suomalainen varainhoitotalo - jatkamme työtämme aktiivisena ja kantaaottavana sijoittajan pankkina Vesa Engdahl / 18.11.2008 Markkina

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA

MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA MISSÄ MENNÄÄN SUOMEN JA MAAILMAN TALOUDESSA LähiTapiola Varainhoito Oy Hannu Nummiaro, yksityistalouden ekonomisti Twitter: @HannuNummiaro Sähköposti: hannu.nummiaro@lahitapiola.fi LOKAKUU 2018 TALOUSNÄKYMÄT

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta

Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä. Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta Vuoden 2016 sijoitusteemat sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä OP Varallisuudenhoito Sijoitustoiminta OP Vuosi 2016 sijoitusmarkkinoiden suhdanteet kypsymässä 2 Maailmantalouden kasvu on hidasta

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015

Markkinakatsaus. Joulukuu 2015 Markkinakatsaus Joulukuu 2015 Talouskehitys Suomen viennin arvo laski lokakuussa 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi oli marraskuussa

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2018 Markkinakatsaus Maaliskuu 2018 Talouskasvuennusteet - Talouskasvu piristyy maltillisesti 2018 Talousindikaattorit (Economic Surprise Index) - Kehitys vuodesta 2012 Teollisuuden ostopäällikköindeksit -

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa?

Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Olli Rehn Suomen Pankki Kestääkö Suomen ja euroalueen talouskasvu epävarmuuden maailmassa? Suomen Pankin vuosikertomuksen 2018 julkaisutilaisuus 26.4.2019 26.4.2019 1 Maailmantalouden kasvu on hidastunut

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen

Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Suomen Pankki Keskuspankit finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 1 Kansainvälinen finanssikriisi Vuonna 2007 kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä merkkejä vakavista ongelmista Syksyllä 2008 kriisi:

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014

Keskuspankkeja ja luottamusta. Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014 Keskuspankkeja ja luottamusta Pasi Sorjonen 1. joulukuuta 2014 Keskuspankkeja ja luottamusta Tulevaa Yhdysvallat: Työllisyyslukujen vuoro Keskuspankkikokouksia (EKP, BoE) Luottamuslukuja Mennyttä Yhdysvallat:

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys

Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin

Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin Tuomas Välimäki Suomen Pankki Viitekorkouudistuksesta ja vähän muustakin ACI Forex Finlandin vuosikokous Katajanokan kasino 1 Puheen runko Viitekorot Euroalueen ja Suomen talouskehitys Rahapolitiikan strategia:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu

Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu

Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Mitä talous tuo tullessaan? Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan?

Mitä talous tuo tullessaan? Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Mitä talous tuo tullessaan? Pitkittyneestä taantumasta resurssipulaan? Pasi Kuoppamäki Twitter: https://twitter.com/pasi_kuoppamaki Saldoluku, Maailmantalouden odotukset 6 kk, Sentix, sijoittajien suhdanneodotukset

Lisätiedot

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto

Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Vieläkö ostan -vai myynkö? Osakesäästäjien Sijoitusretki Mustioon 22.05.2015 Tomi Salo Osakesäästäjien Keskusliitto Sisältö markkinat nyt talouskasvu kasvun riskit markkinoiden tunnelmat jatkuuko osakemarkkinoiden

Lisätiedot

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019

Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Olli Rehn Suomen Pankki Maailman ja Suomen talouden näkymät vuonna 2019 Teknologiateollisuuden hallitus 17.1.2019 17.1.2019 1 Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

Lisätiedot

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta

Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel 5. marraskuuta 2013 Syksyn 2013 talousennuste: Asteittaista elpymistä ulkoisista riskeistä huolimatta Viime kuukausina on ollut näkyvissä rohkaisevia merkkejä

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät

Kansainvälisen talouden näkymät Hanna Freystätter Toimistopäällikkö, Suomen Pankki Kansainvälisen talouden näkymät Näkymät heikentyneet nopeasti korjautuuko tilanne? Euro & talous Tiedotustilaisuus 15.3.2019 15.3.2019 1 Näkymät heikentyneet

Lisätiedot

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010

Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 Markkinakatsaus: Mistä tulevaisuuden tuotot? Lippo Suominen Nordea Varallisuudenhoito Syyskuu 2010 2 Taantumapelot heiluttaneet markkinoita 3 Osakkeiden nousu tasaantunut Ristiriitaisia viestejä Taloudesta

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil

Öljymarkkinoiden näkymät. Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljymarkkinoiden näkymät Lauri Kärnä, Senior Advisor, Neste Oil Öljyn hinta näytti olevan asettumassa 100-110 usd/bbl:iin Vuosikymmenen alku oli varsin tasainen, kunnes 2014 alkoi tapahtua 2 Vaikkakin

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

Makrokatsaus. Toukokuu 2016

Makrokatsaus. Toukokuu 2016 Makrokatsaus Toukokuu 2016 Osakkeet nousivat toukokuussa 2 Oslon pörssi kehittyi myönteisesti myös toukokuussa 1,8 prosentin nousulla. Öljyn tynnyrihinta nousi edelleen ja oli kuukauden lopussa noin 50

Lisätiedot

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018

Makrokatsaus. Heinäkuu 2018 Makrokatsaus Heinäkuu 2018 Hyvä kesä myös osakemarkkinoilla 2 Heinäkuu oli hyvä kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja kauppasodan ja "Brexitin" aiheuttamista häiriöistä huolimatta pörssit

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot