On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja"

Transkriptio

1 On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten kokemuksia työllistymisestä Hytti Olga Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hytti, Olga. On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja. Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten kokemuksia työllistymisestä. Helsinki, kevät 2009, 70 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö käsittelee venäläisten naisten työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Tavoitteena oli selvittää naisten asemaa työmarkkinoilla, työllistymismahdollisuuksia ja esteitä työn saannissa. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata työttömyyden vaikutuksia venäläisten naisten elämässä. Opinnäytetyö on empiirinen tutkimus, jossa lähestymistapa on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimukseen sisältyvät tiedot ovat kokemusperäisiä ja havainnot ovat tiedon perustana. Aineiston analyysimenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi. Tutkimuksen kohderyhmänä on kahdeksan vuotiasta venäläistä työtöntä naista. Haastattelut toteutettiin syys-joulukuussa 2008 ja tammikuussa Tutkimustulokset osoittivat, että venäläisten naisten työllistyminen on erittäin vaikeaa. Naisten osaamispääomaa, heidän tietojaan ja taitojaan, suomalainen yhteiskunta ei ole voinut hyödyntää. Venäläisten naisten pitkittynyt työttömyys on lisännyt epävarmuutta heidän oman osaamisensa suhteen ja toivottomuutta työn saannista. Seurauksena on heidän henkisten voimavarojensa ja sosiaalisten suhteidensa väheneminen ja perheelämän häiriintyminen. Työllistymiseen on ensisijaisesti vaikuttanut suomen kielen riittämätön taito ja suomalaisen koulutuksen puute. Lähes kenenkään haastatellun venäläisen naisen suomen kielen taito ei ole kehittynyt tarpeeksi edes pitkän Suomessa asumisajan kuluessa. Sukupuoli ja perhemuoto ovat myös vaikuttaneet työn saantiin: yksinhuoltajaäidit kuuluvat etnisesti suljettuihin verkostoihin. Myös työkulttuurin eroavuus, alhainen aktiivisuus, ikä, etninen tausta sekä valtaväestön ja työnantajien ennakkoluuloinen asennoituminen venäläisiä kohtaan ja tähän liittyvä syrjintä työmarkkinoilla ovat esteinä työllistymiselle. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naiset eivät usko työvoimatoimiston palveluiden tehokkuuteen. Kotoutumisen prosessi on jäänyt pinnalliseksi eli irralliseksi työelämästä. Kurssit, koulutukset ja työharjoittelut on toteutettu työvoimatoimiston määräyksestä, ei ole keskitytty maahanmuuttajanaisten osaamiseen eikä ole otettu huomioon naisten todellisia pyrkimyksiä ja tarpeita. Naiset ovat kokeneet työvalmennuksen heikoksi eivätkä ole päässeet koulutustaan vastaavaan työhön. Silti suomalaisen koulutuksen ja työharjoittelun käyneet naiset ovat työllistyneet joskus vaikkapa määräaikaisesti. Naiset tarvitsevat työkohtaista ymmärrystä ja positiivista asennoitumista heihin voidakseen hyödyntää osaamistaan, kehittääkseen suomen kielen taitoaan ja sosiaalisia kontaktejaan. Asiasanat: venäjänkieliset naiset, työllistyminen, työttömyys, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Hytti Olga It s time to ring bells to fight unemployment. Difficulties of employment among unemployed Russian immigrant women in East Helsinki. 70p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The study deals with the employment difficulties among Russian immigrant women. The purpose is to clarify the position of these women in the labour market, their opportunities to secure employment and their obstacles in obtaining a job. Furthermore my aim was to depict the influence unemployment has on the daily lives of Russian women. The thesis is an empiric study with an approach of qualitative method. The data used in the study is based on experience and on observations. The material was analysed according to qualitative content analysis. The object of the study was a group of eight unemployed Russian women aged 25 to 30. The interviews were conducted between September 2008 and January The study results showed that employment of Russian women is extremely difficult. The Finnish society was not able to utilize their capital, their knowledge and skills. Long-term unemployment of Russian women has increased insecurity with regard to their own know-how and hopelessness in obtaining a job. As a result, a decrease was observed in their mental resource and social relation capacities in addition to disturbance in their family lives. Employment was primarily affected by insufficient knowledge of the Finnish language and a lack of studies completed in Finland. Hardly any interviewees have developed their Finnish well enough despite long-term residence in Finland. Gender and marital status also have an impact on obtaining work; single mothers primarily belong to closed ethnic networks. Also differences in work culture, low activity, age, ethnic background as well as prejudices of the Finnish people and the employers toward the Russians and discrimination in the labour market all obstacles to employment. According to the results, it seems that women do not believe in the efficiency of the services provided by the employment agency. The process of integration has been left superficial and separate from working life. Courses, education and internships organised by the employment offices were not focused on the know-how of immigrant women; their real aspirations and needs were not taken into account. Women have experienced this work training as low-grade and have not obtained jobs consistent with their educations. Still women who have participated in education and internships in Finland have gained employment sometimes, at least temporarily. Women need understanding at the workplace and a positive attitude toward them in order to make use of their know-how, and to develop their Finnish and social contacts. Keywords: Russian women, employment, unemployment, qualitative study.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Työn keskeinen merkitys kotoutumisessa Suomen kieli ja koulutus työn avaimia MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA Maahanmuuttajien työmarkkina-asema nykypäivänä Venäläiset maahanmuuttajat ja työ Venäläiset naiset työelämässä TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat Laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä Aineiston kerääminen Teemahaastattelujen toteuttaminen Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Venäläisten naisten taustatiedot Naisten käsitys työelämästä ennen muuttoa Suomeen Kotoutumisen merkitys työllistymisessä Suomen kielen merkitys työllistymisessä Koulutuksen merkitys työllistymisessä Työharjoittelun rooli työllistymisessä Työllistymisen polut Työn merkitys Halu päästä työelämään Työn etsiminen Määräaikaiset työsuhteet Työllistymisen muut esteet (työllisyystilanne, maahanmuuttoikä, ammattitaidon erilaisuus, yksinhuoltajuus, ikä) Työttöminä oleminen Työttömyys naisten elämässä...38

5 5.6.2 Syrjintäkokemukset Työttömyyden vaikutus itsetuntoon, perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin Tämän hetkinen tilanne Naisten omia ehdotuksia työllistymiseksi JOHTOPÄÄTÖKSET Kotoutumisesta työelämään Työllistymisen esteet ja edistävät tekijät Naisten työttömyyden kohtaamishaasteet POHDINTA Kehittämisehdotuksia ja jatkotutkimuksien aiheita Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Opinnäyteprosessi Ammatillinen kasvu...60 LÄHTEET...62 LIITE: Teemahaastattelurunko, Вопросы для интервью

6 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien työvoimakysyntä on saanut nykypäivinä uuden käänteen. Hiljaisten aikojen jälkeen vihdoinkin kiinnitetään vakavasti huomiota maahanmuuttajien työllistymiseen. Tutkija Annika Forsanderin mukaan maahanmuuttajat nähdään taloudellisena voimavarana ensi kertaa Suomen historiassa. (Forsander 2004, 6.) Taustalla on se, että vuoteen 2030 mennessä suuret ikäluokat (yhteensä 1,7 miljoonaa) ovat jäämässä eläkkeelle ja työikäisiä tulee olemaan henkeä vähemmän kuin nyt. Poistuman huippu on vuosina , jolloin työelämästä poistuu henkilöä vuodessa. (Wärn 2008.) Jaakkola (2005) toteaa, että maahanmuuttajat voivat helpottaa työvoiman saatavuusongelmaa, laajentaa osaamispohjaa ja lisätä innovatiivisuutta. Maahanmuuttajia ei tarvita vain osaavaksi työvoimaksi Suomessa toimivien yritysten palvelukseen, vaan myös uuden yritystoiminnan käynnistäjiksi, työllistäjiksi ja globaalien verkostojen ylläpitäjiksi. (Jaakkola 2005, 2.) Siirtolaisinstituutin julkaisema tutkimus ennustaa, että maahanmuuttajien osuus Suomen työelämässä kaksinkertaistuu lähivuosina. Vuonna 2015 Suomessa asuisi vajaat työikäistä maahanmuuttajaa. Lisääntyvä maahanmuutto ja muuttajien nykyistä parempi integroituminen työmarkkinoille voisi tarjota verrattain merkittävän lisän työvoiman tarjontaan jo vuoden aikavälillä. Korkeimman ja matalimman laskelman tuottama erotus vuoden 2020 työvoiman tarjonnassa on runsaat henkeä, noin 5,6 % tuolle vuodelle. (Torvi 2007, 17.) Mahanmuuttajat on alettu nähdä tärkeänä työvoimaresurssina, mutta ulkomaalaisten kotouttamista käsittelevissä tutkimuksissa maahanmuuttajien työllistyminen edelleen lähes poikkeuksellisesti on nimetty keskeisimmäksi ongelmaksi. Uusia haasteita yhteiskunnalle on tuonut vuoden 2008 lopussa alkanut taantuma. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen työllisyys heikkenee kahdessa vuodessa hengellä ja työttömyysaste lähestyy 9:ää prosenttia. (Palkansaajien tutkimuslaitos 2009.) Tämä tilanne taas heikentää maahanmuuttajien jo ennestään vaikeaa työllistymisasemaa. Varsinkin naiset ovat myös hyvin merkittävä ryhmä, koska heitä on puolet maahanmuuttajaväestöstä. Vuonna 2002 naisten osuus maahanmuuttajista oli 50,1 %. (Siirtolaisuusinstituutti 2003.)

7 7 Kiinnostuin erityisesti venäläisten naisten työllistymisestä ja heidän integroitumisestaan Suomen työmarkkinoille lähinnä henkilökohtaisista syistä. Miksi parhaassa työiässä olevat naiset ovat työttöminä ja miten he kokevat työttömyyden ja sen vaikutuksen elämässä? Millaiset asiat ovat esteenä työllistymiselle ja miten naiset voisivat työllistyä? Mielestäni suomalaisista tutkimuksista ei ole ilmennyt riittävästi vastauksia edellisiin kysymyksiin. Venäjältä kotoisin olevana voisin käsitellä tätä asiaa syvällisemmin, koska venäläisyys-käsite on minulle tuttu ja sen kautta voisin tuoda uusia näkökantoja naisten työllistymiseen. Venäläisillä naisilla on tällä hetkellä vain marginaalinen asema Suomen työelämässä ja heidän potentiaalinsa jää usein hyödyntämättä. Monien kurssien ja koulutuksien jälkeen he eivät ole löytäneet työtä eivätkä paikkaansa yhteiskunnassa. Jos tämä ryhmä ei työllisty, heidän lapsiaan voi pahimmassa tapauksessa odottaa sama kohtalo. Kaikista haasteista huolimatta, venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat halukkaita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan kulttuurisesti, kielellisesti ja sosiaalisesti. Vuonna 2002 valtaosa heistä oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien menestyminen Suomen työelämässä riippuu heistä itsestään. Puolet heistä oli myös sitä mieltä, että heillä on samanlaiset mahdollisuudet saada töitä kuin suomalaisilla, jos he opettelevat kunnolla suomea. (Jasinskaja- Lahti 2007, ) Valitsemani aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen ja vahvasti uskon, että tulosten osalta mielenkiintoa herättävä. Opinnäytetyölläni on yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys, koska edelleenkään ei ole olemassa olennaiseen keskittyviä ja kyllin sopivia menetelmiä ja toimenpiteitä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Tutkimukseni tulokset voisivat selventää venäläisten naisten suhtautumista työhön ja työllistymismahdollisuuksia Suomessa. Maahanmuuttajaperheet elävät tässä ja nyt, ja heidän elinolosuhteensa (esimerkiksi työttömyys, turvattomuus ja yksinäisyys) vaikuttavat heihin yhtä paljon kuin lähtömaan elämäntapa tai arvomaailma. Vastaanottavan yhteiskunnan tulisikin luoda hallintokäytännöt ja toimintamallit sellaisiksi, että maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden omatoimisuuteen ja elämänsä todelliseen ohjaamiseen jo kotoutumisen avulla. (Alitolppa- Niitamo 2005, 39.)

8 8 2 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuttajien määrä Suomessa nousi nopeasti lukujen vaihteessa. Suomeen kohdistunut maahanmuutto koostui ennen 1990-lukua lähinnä paluumuuttajista ja suomalaisten aviopuolisoista. Neuvostoliiton romahdus aloitti maastamuuton ja erityisesti inkerinsuomalaisten maahanmuuton Suomeen. Muut yleisimmät syyt tulla Suomeen ovat pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen. Maahanmuuttajia saapuu myös työvoimamuuttajina oman tai perheenjäsenen työpaikan perässä. (Liebkind, Mannila, Jasinskaja-Lahti, Jaakkola, Kyntäjä & Reuter 2004, 17 18; Munter 2005, ) Se, että maahanmuuttajat ovat muuttaneet Suomeen pääasiallisesti muista syistä kuin työn vuoksi, merkitsee sitä, että työllistymisestä muodostuu toimeentulon ja kotoutumisen kynnyskysymys. Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat työsidonnaisia ja individualistisia yhteiskuntia, joissa ihmisen asema yhteiskunnassa määräytyy hänen työmarkkina-asemansa kautta, eikä suvun, omaisuuden tai lapsiluvun kautta. (Forsander 2003, ) Voimakkaan muuton seurauksena ulkomaalaisten lukumäärä viisinkertaistui ja maahanmuuttajien määrä kasvoi 43 prosenttia. Kyse on varsin heterogeenisestä ryhmästä, joka kostuu mm. Venäjältä, Virosta, Ruotsista, entisen Jugoslavian alueelta, Lähi-idästä sekä Somaliasta tulleista henkilöistä. (Uusikylä, Tuominen, Reuter & Mäkinen 2005, 9; Hämäläinen, Kangasharju, Pekkala & Sarvimäki 2005, 22; Alitolppa-Niitamo 2005, 17.) Huolimatta maahanmuuton voimakkaasta lisääntymisestä Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalaisväestö on edelleen kansainvälisesti vertailtuna pieni. Suomen koko väestöstä 2,1 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Nämä luvut ovat Euroopan pienimpiä. Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui tuhatta ulkomaan kansalaista, joista noin 77 % työikäisiä. (Hämäläinen ym. 2005, 23; Jasinskaja- Lahti, Liebkind & Vesala 2002, 17 19; Maahanmuuttovirasto 2009.) Suomen maahanmuuttajaväestö on asettunut asumaan suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2002 ulkomaalaisista 43 % asui pääkaupunkiseudulla ja joka toinen Uudellamaalla. Uudenmaalla maahanmuuttajat ovat keskittyneet

9 9 erityisesti Helsinkiin ja suurin osa maahanmuuttajista asuu Itä-Helsingissä. Kaupunkiin muutto on perustunut erityisesti niiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja ulkomaalaismyönteiseen ilmapiiriin. Muuttovoitto ulkomailta Helsingin seudulle on ollut voimakasta etenkin vuoden 2007 puolivälistä lähtien. Vuonna 2008 Helsinki sai ulkomailta muuttovoittoa 910 henkilöä, joka oli 320 henkilöä enemmän kuin vuosi aiemmin. Suurin osa maahanmuuttajista oli tullut etsimään töitä, mutta jäänyt työttömäksi, vaikka Helsingissä työttömyysaste oli matalampi kuin muissa kunnissa. (Helsingin kaupungin tilastokeskus 2008; Söderling 2005, 16; Joronen 2005b, 59; Liebkind ym.2004, ) Maahanmuuttajaväestöstä valtaosa on työikäisiä ja suurin ikäryhmä on vuotiaat. Työmarkkinoiden kannalta se on ollut hyvin edullinen tilanne. Maahanmuuton ikärakenne poikkeaakin olennaisesti koko väestöstä. Maahanmuuttajien ikärakenne on suomalaisia huomattavasti nuorempi, maahanmuuttajat ovat tavanomaisesti parhaassa työja synnytysiässä, mikä selittää synnyttäjien suurta määrää maahanmuuttajien joukossa sekä naisten kiinnittymistä lastenhoitoon. (Forsander 2003, 67.) Eri maahanmuuttajaryhmistä naisten ja miesten osuudet vaihtelevat huomattavasti. Koko Helsingin kaupungin väestöstä naisia on enemmän kuin miehiä, eli 53 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa naisten pidemmästä eliniästä. Naisten osuus maahanmuuttajista oli vuonna 2000 jopa 59 prosenttia. (Forsander & Ekholm 2001, 58; Helsingin kaupungin tilastokeskus 2007.) 2.1 Työn keskeinen merkitys kotoutumisessa Työtä pidetään tärkeänä kotoutumisessa. (Joronen 2005b, 59.) Työ tuo mukanaan monta keskeistä asiaa: taloudellisen riippumattomuuden, sosiaalisia suhteita, itsetunnon kohoamisen. Mitä paremmin maahanmuuttaja on integroitunut yhteiskuntaan, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on päästä myös kiinni työelämään. (Jasinskaja-Lahti ym.2002, 22.) Martikaisen ja Tiilikaisen (2007) mukaan työn rooli on erityisen keskeinen Suomessa, jossa yhteiskunta on rakennettu kahden palkkatyössä olevan aikuisen mallille. Työ on keskeinen osa identiteettiä. (Martikainen ja Tiilikainen 2007, 29.) Maahanmuuttajien elinolot tutkimuksen perusteella työ on maahanmuuttajille tärkeämpää kuin työkeskeisinä pidetyille kantasuomalaisille. Suomalaisista 58 % pitää ansiotyötä

10 10 erittäin tärkeänä elämänsisältönä, sen koki samoin virolaisista 69 %, venäläisistä ja vietnamilaisista 72 % ja somalialaisista peräti 90 %. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, ) Työ on keskeinen yhteiskuntaan integroiva tekijä kaikkien ihmisten kannalta, on sitten kysymys työvoimaan kuuluvasta väestöstä tai työvoimaan välillisesti kosketuksissa olevasta väestöstä. (Forsander 2001, 59.) Päästäkseen kiinni työelämään on tärkeää kotoutua. Kotoutumislaissa (493/1999) kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Jasinskaja-Lahti (2002) näkee kotoutumisen yhtenä tärkeänä tavoitteena parantaa työikäisten maahanmuuttajien sijoittumista työmarkkinoille ja kotoutumisen yhtenä tärkeimpänä edellytyksenä on työllistää heitä. (Jasinskaja-Lahti 2002, 22.) Suomessa on käynnissä näkökulman muutos: kotoutuminen työn kautta on noussut tutkimuksessa ja viranomaiskannanotoissa viime aikoina yhä keskeisemmäksi kysymykseksi. Monelle uusi kotimaa tarkoittaa uuden kielen lisäksi uuteen ammattiin kouluttautumista. (Forsander 2001, 59.) Forsanderin (2001) mukaan kotoutuminen määritelmässä on mukana yleensä kaksi tekijää: isompi kokonaisuus, tavallisesti valtayhteisö tai osa siitä, ja maahanmuuttajaosapuoli joko yksilö- tai yhteisötasolla. Yhteistä integraatiomääritelmille on yhä lisääntyvän osallistumisen tai osaksi tulemisen korostaminen. Maahanmuuttajat siis liikkuvat reunoilta lähemmäs yhteiskunnan keskiötä osallistumalla keskiön normien mukaiseen toimintaan. Useimmat määrittelijät ovat halunneet korostaa integraation prosessiluonnetta: integraatio nähdään jatkuvana liikkeenä kohti yhteiskunnan keskiötä. (Forsander 2001, 38.) Jasinskaja-Lahti (2007) näkee kotoutumisen moniulotteisena prosessina, joka kattaa muun muassa taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja psykologisen sopeutumisen ja toiminnan. Esimerkiksi taloudellinen sopeutuminen edellyttää aikuisilla maahanmuuttajilla yleensä työn löytämistä. Sosiaalinen ja kulttuurinen sopeutuminen puolestaan edellyttää maahanmuuttajilta uuden ja vanhan elämäntavan yhdistelyä. Heidän on samanaikaisesti opeteltava uusia taitoja, omaksuttava joitakin uusia tapoja ja luotava yhteyksiä valtaväestöön, toisaalta myös pystyttävä säilyttämään sosiaaliset suhteet omaan etniseen

11 11 ryhmäänsä ja säilyttämään ryhmälle tärkeitä tapoja. Näihin elämänmuutoksiin on myös sopeuduttava henkisesti. (Jasnskaja-Lahti 2007, 52.) Tutkimukset osoittavat, että kotoutumiseen liittyy paljon haasteita ja sen merkitys työllistymisessä näyttää olevan tärkeää. Forsander (2001) toteaa, että maahanmuuttajien vaikeuksissa päästä työmarkkinoille on kyse usein alkuvaiheen vaikeuksista maahanmuuttajien kotoutumisessa. Se voi olla kuitenkin merkkinä joidenkin maahanmuuttajaryhmien pysyvämmästä ajautumisesta työmarkkinoiden ulkopuolelle. (Forsander 2001, 59.) Ratkaiseeko kotoutumiskoulutus tämän ongelman? Työpoliittisen tutkimuksen (2005) mukaan nykyisellään yhteiskunnalliset rakenteet ja suomalainen mielipideilmasto eivät parhaalla mahdollisella tavalla edistä maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Syntyneet ongelmat johtuvat usein luonnollisen vuorovaikutuksen vähäisyydestä kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. (Uusikylä ym.2005, 11.) Paanasen (2005) mielestä kotoutumiskoulutuksen ponnisteluista huolimatta maahanmuuttajien integrointi työmarkkinoiden avulla ei ole onnistunut, vaan lähes 30 prosenttia maahanmuuttajista on työttöminä. Tästä on seurauksena se, että suuri osa integroimisesta jää yhteiskunnan sosiaalisektorin varaan. (Paananen 2005, ) Joidenkin tutkijoiden mielestä kotoutumista on mahdollista kuitenkin edistää. Forsanderin (2001) mukaan esimerkiksi etnisen yhteisön paikallinen sisäinen integraatio helpottaa integroitumista rakenteellisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan. Vahva paikallinen, integroitunut etninen yhteisö voikin tarjota paitsi henkistä tukea myös konkreettisia sisääntuloväyliä uuteen yhteiskuntaan, kuten kontakteja ja informaatiota esimerkiksi työmarkkinoille pääsyä edesauttamaan. (Forsander 2001, ) 2.2 Suomen kieli ja koulutus työn avaimia Maahanmuuttajien integraation eli kotouttamisen onnistumisen edellytyksenä on tehokas ja monimuotoinen suomen kielen opetus. Maahanmuuttajien kieliasiat lävistävät koko kotoutumisprosessin: ne vaikuttavat koulutus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työllistymiseen, palvelujen käyttöön, yhteyksiin valtaväestön kanssa. Pohjanpää ym. (2003) korostavat, että kielitaito on osa maahanmuuttajan hyvinvointia, jopa sen edelly-

12 12 tys, jos hyvinvoinnilla ymmärretään sosioekonomiseen taustaan liittyviä tekijöitä: työllistymistä, asumista, koulutusta ja sosiaalisia verkostoja. (Pohjanpää ym.2003, 87.) Suomalaisilla työmarkkinoilla nimenomaan suomen kielen taito on ensiarvoisen tärkeää. Kielen osaaminen auttaa työllistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita. Liebkindin ym.(2004) mukaan kieliongelmat estävät maahanmuuttajia yleensä aluksi hyödyntämästä lähtömaassa hankkimaansa muuta inhimillistä pääomaa, kuten koulutusta, ammattitaitoa ja työkokemusta uudessa ympäristössä. (Liebkind ym.2004, ) Kielitaidolla ei ole työmarkkinoilla vain väline- vaan myös symboliarvoa. Kieli paljastaa usein henkilön taustan ja tekee syrjinnän mahdolliseksi: työnantajat eivät ehkä mielellään kutsu työhaastatteluun henkilöitä, joiden nimi on vierasperäinen tai jotka puhuvat suomea vieraalla korostuksella. (Jasinskaja-Lahti 2007, 54.) Kielitaidon lisäksi työllistyminen edellyttää koulutusta ja kulttuuri- ja sosiaalikompetenssia, joilla tarkoitetaan sosiaalisten eli kulttuuristen käytänteiden hallitsemista. (Forsander 2001, 32.) Koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisestä yhteydestä antaa kuvan maahanmuuttajien elinolotutkimuksen toinen (2005) päätulos. Aineiston mukaan Suomessa hankittu koulutus ennakoi vakainta työmarkkina-asemaa, mutta myös muualla kuin Suomessa hankittu koulutus takasi vakavamman aseman. Heikoimmalta näytti niiden tutkittujen työmarkkina-asema, joilla ei ollut mitään tutkintoa. (Joronen 2005b, 69.) Sen sijaan Forsander (2002) väittää, että hyväkään koulutus ei takaa työpaikkaa, mutta sopiva koulutus parantaa maahanmuuttajan kykyä päästä työhön ja selviytyä työmarkkinoilla. ( Forsander 2002, 156.) 3 MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen ja turvapaikan hakijoiden määrän yllättävä kasvu 1990-luvun alkuvuosina osui nimittäin huonoon ajankohtaan. Suomi on syöksynyt lamaan ja suurtyöttömyyteen 1980-luvun korkeasuhdanteen jälkeen, ja työttömyys oli nelinkertaistunut vuoden 1987 viidestä vuoden 1993 yhdeksääntoista prosenttiin. (Jaakkola 2000, 29.) Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla oli hyvin heikko vielä 1990-

13 13 luvulla. Laman seurauksena osa maahanmuuttajista ei ole päässyt lainkaan työmarkkinoille tai he ovat sijoittuneet ainoastaan lyhytaikaisiin tehtäviin. Maahanmuuttajien keskuuteen on muodostunut ns. työttömyyden kova ydin. Työttömyyden kesto on pitkittynyt erityisesti ikääntyneillä ja heikosti koulutetuilla, lähinnä pakolaisina maahan muuttaneilla. (Työministeriö 2003, 9.) Rakennemuutos on tapahtunut, kun maahanmuuttajatyövoima on tullut palvelualoille luvulla selvästi suurin osa Suomen maahanmuuttajista työskenteli palvelualoilla, erityisesti ravintola- ja siivousaloilla, mutta myös jonkun verran teollisuusaloilla. Toiminnan tehostamisen ja tukitoimintojen ulkoistumisen myötä osa-aikaisen ja väliaikaisen työvoiman määrä näillä aloilla on kasvanut suhteessa ydintyövoimaan. (Joronen 2005b, 60.) Maahanmuuttajien työttömyys alkoi vähitellen kääntyä laskuun viime vuosikymmenen puolessa välissä. Työttömyyden vähentyminen on ennen kaikkea parantuneen taloudellisen tilanteen ansiota, mutta myös työvoimapoliittisilla toimilla, kuten koulutuksella ja tuetuilla työelämän kontakteilla on tärkeä merkitys. (Forsander 2001, 62.) 3.1 Maahanmuuttajien työmarkkina-asema nykypäivänä Suomessa on tutkittu maahanmuuttajia työelämässä jo varsin paljon. (Forsander ym.2001; Forsander 2002; Joronen 2005; Pohjanpää ym.2003; Paananen 2005; Martikainen & Tiilikainen 2007.) Työllistymisvaikeudet ovat maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevissä tutkimuksissa lähes poikkeuksetta nimetty keskeisiksi ongelmiksi. Tutkimukset (esim. Forsander 2001; Forsander 2002; Joronen 2005) osoittavat, että maahanmuuttajien työttömyys on todellinen ongelma ja juuri siitä syystä tukikeinot työllisyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työ- ja elinkeinoministeriön (2009) mukaan työttömiä Suomessa oli vuoden 2009 alussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys kasvoi ja työttömyysaste oli helmikuussa ,6 prosenttia, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu johtui suurimmaksi osaksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden lomautettujen

14 14 määrän nopeasta lisääntymisestä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009; Tilastokeskus 2009.) Työttömyys maahanmuuttajien kohdalla myös vuoden 2008 lopussa on kasvanut. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysluku on kantaväestöön verrattuna kolminkertainen. Työ ja elinkeinoministeriön (2009) mukaan vuoden 2008 lopussa oli noin työtöntä maahanmuuttajaa ja heidän keskimääräinen työttömyysasteensa oli 17,7 %. Naisten työttömyysaste oli 25,2 % ja miesten 15,8 %. Erityisen korkea työttömyysaste on Somalian, Irakin, Iranin, Afganistanin ja Marokon kansalaisilla. Kun yleinen työttömyysaste taantuman seurauksena nousee, vaarana on, että maahanmuuttajien työttömyys lisääntyy entisestään. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009.) Maahanmuuttajien työllisyystilanne on edelleen heikko kantaväestöön verrattuna riippumatta siitä, mihin osaan Suomea he ovat asettuneet asumaan. Maahanmuuttajista parhaiten työmarkkinoilla ovat menestyneet pääkaupunkiseudulle asumaan asettuneet. (Joronen 2005b, 60.) Vakaimpaan työmarkkina-asemaan ovat päässeet virolaiset. Somalialaisten asema on heikoin; heistä juuri kukaan ei ole edennyt työurallaan vakaisiin työsuhteisiin. Keskimääräistä epävarmempi oli venäläisten työmarkkina-asema. Pääkaupunkiseudun venäläiset ovat yleisemmin epävakaassa suhteessa kuin vietnamilaiset, jotka puolestaan ovat venäläisiä yleisemmin kokonaan työvoiman ulkopuolella. Muuten venäläiset ja vietnamilaiset ovat suurin piirtein yhtä vakaissa työmarkkina-asemissa. (Joronen 2005b, ) Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asema työmarkkinoilla auttaa tulkitsemaan heidän asemaansa yhteiskunnassa laajemminkin. Forsanderin (2001) mukaan mikäli tietty väestöryhmä on yli- tai aliedustettu jollain työmarkkinoiden osa-alueella, tämä heijastaa laajemminkin ryhmän yhteiskunnallista asemaa ja vaikuttaa ryhmän elinoloihin niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Esimerkiksi maahanmuuttaja- perheessä yhden perheenjäsenen työttömyys vaikuttaa koko perheen kotoutumiseen uuteen yhteiskuntaan. (Forsander 2001, 59.) Maahanmuuttajia ei voi nähdä vain työvoimaresurssina. Nykyinen näkemys maahanmuuttajista ikääntyvässä yhteiskunnassa tuo uuden näkökulman keskusteluun, jossa maahanmuuttajat on aiemmin nähty pääasiassa uhkana ja ongelmana. Alitolppa-

15 15 Niitamon (2005) mielestä riskinä on, että jos maahanmuuttajat nähdään vain työvoimana, unohdetaan heidän inhimilliset tarpeensa. Näihin kuuluu muun muassa oikeus tasaarvoon, hyvinvointiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. (Alitolppa-Niitamo 2005, 37.) Forsander (2000) kannattaa edellisiä ajatuksia. Hänen mielestään maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä arvioidessa voi päätellä, että soveltuvuudella, asenteellisilla ja persoonallisilla valmiuksilla, eli inhimillisellä pääomalla on yhtä keskeinen merkitys työllistymisessä kuin muodollisella pätevyydellä, koulutuksella ja työkokemuksella. Inhimillinen pääoma on osin työtehtävä- ja ammattialankohtaista, osin kulttuurisidonnaista liittyen suomalaisen työelämän erityispiirteisiin. (Forsander 2000, 49.) 3.2 Venäläiset maahanmuuttajat ja työ Entisen Neuvostoliiton alueen kansalaiset muodostavat runsaan kolmanneksen(38 %) ulkomaan kansalaisista Suomessa. Vuoden 2008 lopussa tilastojen mukaan Suomessa asui kaiken kaikkiaan Venäjän kansalaista. Venäjästä onkin tullut Suomessa yleisin vieras kieli. Tilastojen mukaan 0,75 prosenttia Suomen väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään. (Jasinskaja-Lahti 2007, 46; Jaakkola & Reuter 2007, 336; Maahanmuuttovirasto 2009.) Venäläisten elinoloja, koulutusta, työtä ja henkistä sopeutumista tarkastellaan hyvin laajasti, esimerkiksi Pohjanpään, Paanasen & Niemisen (2003) Maahanmuuttajien elinolot ; Liebkindin, Jasinskaja-Lahden, Jaakkolan, Mannila & Reuterin (2004) Venäläinen, virolainen, suomalainen: kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen ; Paanasen (2005) Maahanmuuttajien elämä Suomessa ja Korhosen (2005) Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa tutkimuksissa. Näiden tutkimuksien perusteella voidaan todeta, että ylivoimaisesti suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä yli puolet on työttömänä, vaikka noin kolmasosalla on kotimaassaan suoritettu korkeakoulututkinto ja ammatillista koulutusta sekä kotimaassa että Suomessa. Työnhakijoiden ja työllistyneiden suhteellisia määriä vertailtaessa erityisesti entisen Neuvostoliiton maiden kansalaiset ovat työllistyneiden joukossa reilusti aliedustettuna. Kaikista työnhakijoista heitä oli yli kolmannes, työllistyneistä ainoastaan neljännes.

16 16 Entisen Neuvostoliiton kansalaisten huono työllistyneisyys on lukumääräisesti jo niin merkittävä, että sillä on vaikutuksensa jo koko maahanmuuttajien työllisyystilanteeseenkin. (Forsander 2000, 11.) Venäläisten keskuudessa kasautuvasti työttömänä oli lähes joka kolmas (32 %), kun virolaisista kasautuvasti työttömänä oli noin joka kahdeksas. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomessa tutkimuksen tulosten mukaan työmarkkina-asemaan liittyvä syrjäytymisriski eli kasautuva työttömyys oli venäläisten keskuudessa yleisempää kuin virolaisten ja etnisesti suomalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. (Liebkind ym.2004, 145, 248.) Venäläisten maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy monia haasteita. Työllistymisen esteinä ovat niin puutteellinen kielitaito, erilainen ammatillinen osaaminen kuin asenteet maahanmuuttajia kohtaan. Työvoiman kysyntä, työmarkkinoiden toimintamekanismit ja syrjintä selittävät ainakin osittain venäjäkielisten maahanmuuttajien työttömyyttä. Jasinskaja-Lahden (2007) tutkimuksessa ilmeni, että venäjäkielisten maahanmuuttajien suurimpia haasteita näyttääkin olevan edelleen suomalaisten hyvin kielteinen suhtautuminen heihin. Vaikkakin asenteet lähes kaikkia muita etnisiä ryhmiä kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi vuoteen 2003 mennessä, suomalaisten suhtautuminen venäläisiin on vuonna 2003 ollut kielteisempää kuin ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna (Jasinskaja-Lahti 2007, 55.) Liebkind työtovereineen (2004) omassa tutkimuksessaan viittaa siihen, että työtä hakeneista maahanmuuttajista venäläiset olivat kokeneet työtä hakiessaan eniten syrjintää ulkomaalaistaustansa vuoksi. (Liebkind ym.2004, ) Jaakkolan (2005) tutkimuksen tuloksien mukaan venäläiset olivat kolmanneksi alimpana 24 kansallisuusryhmän muodostamassa etnisessä hierarkiassa. He olivat ainoa ulkonäöltään suomalaisia muistuttava maahanmuuttajaryhmä, joka kuului ryhmistä ns. torjuttuihin. (Jaakkola 2005, 37.)

17 Venäläiset naiset työelämässä Naisiin kohdistuu usein miehiä enemmän paineita kulttuurisen yhteisön ylläpitämiseen. Joronen (2005) toteaa, että maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmässä. (Joronen 2005, 66.) Jaakkola & Reuter (2007) omassa tutkimuksessaan totesivat, että venäjän- ja kaksikieliset naiset olivat useammin myös kasautuvasti työttömiä kuin vironkieliset naiset. Venäjänkielisten naisten työttömyys oli lähes yhtä yleistä kuin miesten ja suunnilleen yhtä yleistä kuin kaksikielisten naisten. Peräti joka kolmas heistä oli ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta viimeisten 24 kuukauden aikana. (Jaakkola & Reuter 2007, 341.) Naisten heikkoon työllistymiseen vaikuttavat monet tekijät kuten koulutus, kielitaito, syrjintä, kulttuuriset seikat ja ikä. (Forsander ym.2001, 62.) Liebkindin ym.(2004) tutkimus osoittaa, että venäläisten naisten työttömyys on yllä mainittujen tekijöiden lisäksi yhteydessä maassa asuttuun aikaan. Suomessa enintään viisi vuotta olleista venäläisistä naisista lähes joka toisella oli kasautuvaa työttömyyttä. (Liebkind ym.2004, 14.) Venäläisten naisten sosioekonominen tilanne oli sekä etnisesti hierarkkinen että sukupuolittunut. Naiset tekivät yleisemmin osapäivätyötä ja opiskelivat. Se johtui siitä, että joka kymmenes nainen hoiti päätoimisesti lapsia, miehistä ei kukaan. (Jaakkola & Reuter 2007, 340.) Keskustelu perhemuuton vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan ja taloudelliseen tilanteeseen on tuonut esille naisten aseman sidottuina muuttajina, jotka joustavat puolison edun vuoksi ja joutuvat usein luopumaan omasta urastaan ja taloudellisesta riippumattomuudestaan. (Jaakkola & Reuter 2007, 337.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Seuraavassa kuvailen tutkimusprosessin toteuttamista. Ensin esitän tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat. Opinnäytetyössäni käytin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Työprosessiin kuului teemahaastattelu, aineiston kerääminen ja analyysi.

18 Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten asemaa työmarkkinoilla ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tutkimuksen tärkeänä tavoitteena oli myös selvittää esteitä, jotka ovat haittana työhön pääsemisessä. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata kokemuksia työttömyydestä ja sen vaikutuksista naisten elämässä. Opinnäytetyön lähtökohtana olivat venäläisten naisten omat kokemukset työstään, työttömyydestä, työllistymisen epäonnistumisesta tai onnistumisesta ja heidän näkemyksensä työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen ongelmina olivat venäläisten naisten työllistymisen esteet ja työttömyyden vaikutukset heidän arkielämäänsä. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten kotimaassa ja Suomessa saatu koulutus ja työharjoittelut ovat vaikuttaneet työmahdollisuuksiin. 4.2 Laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tutkimuksessa on otettava huomioon, että todellisuutta ei voi pirstoa mielivaltaisesti osiin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja löytämään tai paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia(totuus) väittämiä. (Hirsjärvi 1996, 152.) Opinnäytetyössäni naisten kertomukset olivat todellisia tapauksia ja heidän tarinoistaan sain laajahkon näkemyksen aiheestani. Laadullisen menetelmän avulla tarkastelin naisten omin sanoin kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa aineistoa. Lisäksi tein haastattelutilanteessa omia havaintoja.

19 Aineiston kerääminen Kvalitatiivinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Tutkimukseni aineistokeruumenetelmiä olivat haastattelut ja havainnointi. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua. Toin esille naisten omia kokemuksia työttömyydestä haastattelun avulla. Hirsijärven (2008) mukaan avoimuudessaan teemahaastattelu on lähellä syvähaastattelua. Teemahaastattelussa edetään tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Metodologisesti teemahaastattelussa korostetaan ihmisten tulkintoja asioista, heidän asioille antamiaan merkityksiä sekä sitä, miten merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi 2008, 48.) Haastattelut olivat henkilökohtaisia ja niiden avulla sain mahdollisimman paljon tietoja aiheestani. Kysymykset olin miettinyt tarkasti ja laatinut haastattelurungon. Yleisten kysymysten lisäksi käsittelin syvällisempiä teemoja työttömyyden ilmiöstä ja sen vaikutuksesta perheeseen, elämään ja psyykkiseen hyvinvointiin. Haastattelujen avulla pyrin pääsemään aitoon vuorovaikutukseen tutkittavien naisten kanssa. Aineiston yksittäishaastattelukysymykset jakautuivat toisistaan eroaviin luokkiin. Kysymyksiä oli kahdeksan ja ne löytyvät opinnäytetyön liitteestä. Kysymykset esitin venäjän kielellä, koska osalla on suomen kielen ymmärtämisessä puutteita. Jouduin muokkaamaan myös venäjänkielisiä kysymyksiä helpommiksi, jotta haastateltavat ymmärtäisivät ne paremmin. Teemahaastattelun rungon olin jakanut kahdeksaan teemaosaan. Osat käsittelivät venäläisten naisten taustaa, koulutusta, työkokemusta, työttömyyttä, kokemuksia työttömyydestä ja sen vaikutuksesta, tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden näkemyksiä. Haastattelun ja havainnoinnin yhdistäminen on monesti hedelmällistä. Havainnoinnissa tarvitaan ajattelukykyä, jossa yhdistellään havaitsemia asioita ja kerätään johtolankoja. Havainnoinnin avulla saadaan tietoa, toimivatko ihmiset niin kuin he sanovat toimivansa. (Hirsjärvi 2000, 170.) Tutkimuksessani käytän havainnointia tiedonkeruumenetelmänä voidakseni monipuolistaa tutkittavasta ilmiöstä saatuja tietoja. Osallistuvan ha-

20 20 vainnoinnin metodi perustuu haastattelun havainnointiin, jossa olen tarkastellut vastauksia. Havainnointi on subjektiivista ja vastauksia havainnoin etukäteen tehdyn havainnointisuunnitelman pohjalta. Osallistuva havainnointi perustuu toimintatutkimukselliseen muutokseen tähtäävään ajatteluun ja yksinkertaiseen psykologiseen totuuteen: vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet voivat laajentaa ajatteluaan ja jokaiseen asiaan on enemmän kuin yksi näkökulma ja ne kaikki ovat tärkeitä. (Tuomi 2003, ) 4.4 Teemahaastattelujen toteuttaminen Haastattelin kahdeksaa venäjänkielistä naista, jotka olivat kokeneet pitkäaikaistyöttömyyden ja olivat edelleen työttömiä. Tutkimukseen valittujen kriteerit olivat seuraavat: kohderyhmä rajoittui yli kolme vuotta Suomessa asuneisiin naisiin; iältään vuotiaisiin naisiin, jotka olivat jääneet kotoutumistoimenpiteiden ulkopuolelle; kaikki he asuvat Itä-Helsingissä. Tällä alueella asuu nykyään eniten maahanmuuttajia ja työttömyysaste on korkea. Haastatteluun olin saanut henkilöitä, joilla oli kokemusta tutkittavasta ilmiöstä tai tietoa aiheesta. Haastateltavia ei tarvinnut etsiä pitkään. Venäjällä syntyneenä minä tunnen monia venäjää puhuvia naisia ja siksi oli helpompaa saada kontakti heihin. Moniin heistä olin tutustunut kursseilla, koulutuksissa ja työharjoitteluissa. Joidenkin tiedot sain tuttavien kautta. Tiedän omasta kokemuksestani, että venäjänkieliset maahanmuuttajat häpeävät puhua avoimesti työttömyydestään suomalaisille ja tämän koin tutkimuksessa etuna. Kaikki naiset toivoivat, että haastattelut tehdään heidän kotonaan tai minun luonani. Naiset halusivat olla turvallisessa ja rentouttavassa tilassa ja saada kiireetöntä aikaa luottamukselliselle keskustelulle. Venäläisille on tyypillistä, että vakavia keskusteluita ei käydä kahviloissa, joissa keskittyminen on vaikeaa. Kaksi viikkoa ennen haastattelua otin heihin puhelimitse yhteyttä, kerroin aiheesta ja lähetin heille haastattelukysymykset. Haastattelun onnistumisen kannalta oli olennaista, että he saivat tutustua paremmin haastattelun aiheeseen ja miettiä omia vastauksiaan.

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016)

OSAAVAT NAISET HEIDI HIRVONEN. FM, Projektivastaava (2011-2016) OSAAVAT NAISET (2011-2016) HEIDI HIRVONEN FM, Projektivastaava VÄKIVALLAN VASTAINEN TYÖ P. 09 692 2304 24H VOIMAVARAKESKUS MONIKA TURVAKOTI MONA KOTOUTTAVA TOIMINTA MONINAISTEN TILA OSAAVAT NAISET monikanaiset.fi

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi

Työperäisen maahanmuuton monet kasvot. Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Työperäisen maahanmuuton monet kasvot Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija, SAK eve.kyntaja@sak.fi Suurimmat kansalaisuusryhmät Suomessa 2011 (pysyvästi maassa asuvat) Maa Henkilöitä Osuus ulkomaiden

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2528 Nuorisobarometri kevät 1999 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 22.7.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 22.7.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi

Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi. Tiina Rinta-Jouppi Monikulttuurisuus käsitteestä käytännöksi Tiina Rinta-Jouppi Taustatietoja Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2009 lopulla 1839 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on pienin Suomessa,

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012

MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 MUISTIINPANOT Maahanmuuttaja-asiantuntijoiden yhteistyötapaamisesta Helsingissä 29.5.2012 PAIKKA: Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki OSALLISTUJAT: suomen kieltä puhuvat maahanmuuttajataustaiset

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 12.11.2014 Tilastot: Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin 13.11.2014 140 HAASTEELLINEN tilanne: Suomen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 26.8.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 26.8.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 2009 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 21.7.2009 klo 9. TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 29 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.7.29 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 21 '2 '3 '4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 22.1.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot