On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja"

Transkriptio

1 On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten kokemuksia työllistymisestä Hytti Olga Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi(AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hytti, Olga. On tullut aika hälyttää työllistymiskelloja. Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten kokemuksia työllistymisestä. Helsinki, kevät 2009, 70 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK). Tämä opinnäytetyö käsittelee venäläisten naisten työllistymiseen liittyviä vaikeuksia. Tavoitteena oli selvittää naisten asemaa työmarkkinoilla, työllistymismahdollisuuksia ja esteitä työn saannissa. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata työttömyyden vaikutuksia venäläisten naisten elämässä. Opinnäytetyö on empiirinen tutkimus, jossa lähestymistapa on laadullinen eli kvalitatiivinen. Tutkimukseen sisältyvät tiedot ovat kokemusperäisiä ja havainnot ovat tiedon perustana. Aineiston analyysimenetelmänä on laadullinen aineistolähtöinen sisällön analyysi. Tutkimuksen kohderyhmänä on kahdeksan vuotiasta venäläistä työtöntä naista. Haastattelut toteutettiin syys-joulukuussa 2008 ja tammikuussa Tutkimustulokset osoittivat, että venäläisten naisten työllistyminen on erittäin vaikeaa. Naisten osaamispääomaa, heidän tietojaan ja taitojaan, suomalainen yhteiskunta ei ole voinut hyödyntää. Venäläisten naisten pitkittynyt työttömyys on lisännyt epävarmuutta heidän oman osaamisensa suhteen ja toivottomuutta työn saannista. Seurauksena on heidän henkisten voimavarojensa ja sosiaalisten suhteidensa väheneminen ja perheelämän häiriintyminen. Työllistymiseen on ensisijaisesti vaikuttanut suomen kielen riittämätön taito ja suomalaisen koulutuksen puute. Lähes kenenkään haastatellun venäläisen naisen suomen kielen taito ei ole kehittynyt tarpeeksi edes pitkän Suomessa asumisajan kuluessa. Sukupuoli ja perhemuoto ovat myös vaikuttaneet työn saantiin: yksinhuoltajaäidit kuuluvat etnisesti suljettuihin verkostoihin. Myös työkulttuurin eroavuus, alhainen aktiivisuus, ikä, etninen tausta sekä valtaväestön ja työnantajien ennakkoluuloinen asennoituminen venäläisiä kohtaan ja tähän liittyvä syrjintä työmarkkinoilla ovat esteinä työllistymiselle. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että naiset eivät usko työvoimatoimiston palveluiden tehokkuuteen. Kotoutumisen prosessi on jäänyt pinnalliseksi eli irralliseksi työelämästä. Kurssit, koulutukset ja työharjoittelut on toteutettu työvoimatoimiston määräyksestä, ei ole keskitytty maahanmuuttajanaisten osaamiseen eikä ole otettu huomioon naisten todellisia pyrkimyksiä ja tarpeita. Naiset ovat kokeneet työvalmennuksen heikoksi eivätkä ole päässeet koulutustaan vastaavaan työhön. Silti suomalaisen koulutuksen ja työharjoittelun käyneet naiset ovat työllistyneet joskus vaikkapa määräaikaisesti. Naiset tarvitsevat työkohtaista ymmärrystä ja positiivista asennoitumista heihin voidakseen hyödyntää osaamistaan, kehittääkseen suomen kielen taitoaan ja sosiaalisia kontaktejaan. Asiasanat: venäjänkieliset naiset, työllistyminen, työttömyys, kvalitatiivinen tutkimus.

3 ABSTRACT Hytti Olga It s time to ring bells to fight unemployment. Difficulties of employment among unemployed Russian immigrant women in East Helsinki. 70p., 1 appendix. Language: Finnish. Helsinki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The study deals with the employment difficulties among Russian immigrant women. The purpose is to clarify the position of these women in the labour market, their opportunities to secure employment and their obstacles in obtaining a job. Furthermore my aim was to depict the influence unemployment has on the daily lives of Russian women. The thesis is an empiric study with an approach of qualitative method. The data used in the study is based on experience and on observations. The material was analysed according to qualitative content analysis. The object of the study was a group of eight unemployed Russian women aged 25 to 30. The interviews were conducted between September 2008 and January The study results showed that employment of Russian women is extremely difficult. The Finnish society was not able to utilize their capital, their knowledge and skills. Long-term unemployment of Russian women has increased insecurity with regard to their own know-how and hopelessness in obtaining a job. As a result, a decrease was observed in their mental resource and social relation capacities in addition to disturbance in their family lives. Employment was primarily affected by insufficient knowledge of the Finnish language and a lack of studies completed in Finland. Hardly any interviewees have developed their Finnish well enough despite long-term residence in Finland. Gender and marital status also have an impact on obtaining work; single mothers primarily belong to closed ethnic networks. Also differences in work culture, low activity, age, ethnic background as well as prejudices of the Finnish people and the employers toward the Russians and discrimination in the labour market all obstacles to employment. According to the results, it seems that women do not believe in the efficiency of the services provided by the employment agency. The process of integration has been left superficial and separate from working life. Courses, education and internships organised by the employment offices were not focused on the know-how of immigrant women; their real aspirations and needs were not taken into account. Women have experienced this work training as low-grade and have not obtained jobs consistent with their educations. Still women who have participated in education and internships in Finland have gained employment sometimes, at least temporarily. Women need understanding at the workplace and a positive attitude toward them in order to make use of their know-how, and to develop their Finnish and social contacts. Keywords: Russian women, employment, unemployment, qualitative study.

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Työn keskeinen merkitys kotoutumisessa Suomen kieli ja koulutus työn avaimia MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA Maahanmuuttajien työmarkkina-asema nykypäivänä Venäläiset maahanmuuttajat ja työ Venäläiset naiset työelämässä TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat Laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä Aineiston kerääminen Teemahaastattelujen toteuttaminen Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Venäläisten naisten taustatiedot Naisten käsitys työelämästä ennen muuttoa Suomeen Kotoutumisen merkitys työllistymisessä Suomen kielen merkitys työllistymisessä Koulutuksen merkitys työllistymisessä Työharjoittelun rooli työllistymisessä Työllistymisen polut Työn merkitys Halu päästä työelämään Työn etsiminen Määräaikaiset työsuhteet Työllistymisen muut esteet (työllisyystilanne, maahanmuuttoikä, ammattitaidon erilaisuus, yksinhuoltajuus, ikä) Työttöminä oleminen Työttömyys naisten elämässä...38

5 5.6.2 Syrjintäkokemukset Työttömyyden vaikutus itsetuntoon, perhe-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin Tämän hetkinen tilanne Naisten omia ehdotuksia työllistymiseksi JOHTOPÄÄTÖKSET Kotoutumisesta työelämään Työllistymisen esteet ja edistävät tekijät Naisten työttömyyden kohtaamishaasteet POHDINTA Kehittämisehdotuksia ja jatkotutkimuksien aiheita Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys Opinnäyteprosessi Ammatillinen kasvu...60 LÄHTEET...62 LIITE: Teemahaastattelurunko, Вопросы для интервью

6 1 JOHDANTO Maahanmuuttajien työvoimakysyntä on saanut nykypäivinä uuden käänteen. Hiljaisten aikojen jälkeen vihdoinkin kiinnitetään vakavasti huomiota maahanmuuttajien työllistymiseen. Tutkija Annika Forsanderin mukaan maahanmuuttajat nähdään taloudellisena voimavarana ensi kertaa Suomen historiassa. (Forsander 2004, 6.) Taustalla on se, että vuoteen 2030 mennessä suuret ikäluokat (yhteensä 1,7 miljoonaa) ovat jäämässä eläkkeelle ja työikäisiä tulee olemaan henkeä vähemmän kuin nyt. Poistuman huippu on vuosina , jolloin työelämästä poistuu henkilöä vuodessa. (Wärn 2008.) Jaakkola (2005) toteaa, että maahanmuuttajat voivat helpottaa työvoiman saatavuusongelmaa, laajentaa osaamispohjaa ja lisätä innovatiivisuutta. Maahanmuuttajia ei tarvita vain osaavaksi työvoimaksi Suomessa toimivien yritysten palvelukseen, vaan myös uuden yritystoiminnan käynnistäjiksi, työllistäjiksi ja globaalien verkostojen ylläpitäjiksi. (Jaakkola 2005, 2.) Siirtolaisinstituutin julkaisema tutkimus ennustaa, että maahanmuuttajien osuus Suomen työelämässä kaksinkertaistuu lähivuosina. Vuonna 2015 Suomessa asuisi vajaat työikäistä maahanmuuttajaa. Lisääntyvä maahanmuutto ja muuttajien nykyistä parempi integroituminen työmarkkinoille voisi tarjota verrattain merkittävän lisän työvoiman tarjontaan jo vuoden aikavälillä. Korkeimman ja matalimman laskelman tuottama erotus vuoden 2020 työvoiman tarjonnassa on runsaat henkeä, noin 5,6 % tuolle vuodelle. (Torvi 2007, 17.) Mahanmuuttajat on alettu nähdä tärkeänä työvoimaresurssina, mutta ulkomaalaisten kotouttamista käsittelevissä tutkimuksissa maahanmuuttajien työllistyminen edelleen lähes poikkeuksellisesti on nimetty keskeisimmäksi ongelmaksi. Uusia haasteita yhteiskunnalle on tuonut vuoden 2008 lopussa alkanut taantuma. Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa, että Suomen työllisyys heikkenee kahdessa vuodessa hengellä ja työttömyysaste lähestyy 9:ää prosenttia. (Palkansaajien tutkimuslaitos 2009.) Tämä tilanne taas heikentää maahanmuuttajien jo ennestään vaikeaa työllistymisasemaa. Varsinkin naiset ovat myös hyvin merkittävä ryhmä, koska heitä on puolet maahanmuuttajaväestöstä. Vuonna 2002 naisten osuus maahanmuuttajista oli 50,1 %. (Siirtolaisuusinstituutti 2003.)

7 7 Kiinnostuin erityisesti venäläisten naisten työllistymisestä ja heidän integroitumisestaan Suomen työmarkkinoille lähinnä henkilökohtaisista syistä. Miksi parhaassa työiässä olevat naiset ovat työttöminä ja miten he kokevat työttömyyden ja sen vaikutuksen elämässä? Millaiset asiat ovat esteenä työllistymiselle ja miten naiset voisivat työllistyä? Mielestäni suomalaisista tutkimuksista ei ole ilmennyt riittävästi vastauksia edellisiin kysymyksiin. Venäjältä kotoisin olevana voisin käsitellä tätä asiaa syvällisemmin, koska venäläisyys-käsite on minulle tuttu ja sen kautta voisin tuoda uusia näkökantoja naisten työllistymiseen. Venäläisillä naisilla on tällä hetkellä vain marginaalinen asema Suomen työelämässä ja heidän potentiaalinsa jää usein hyödyntämättä. Monien kurssien ja koulutuksien jälkeen he eivät ole löytäneet työtä eivätkä paikkaansa yhteiskunnassa. Jos tämä ryhmä ei työllisty, heidän lapsiaan voi pahimmassa tapauksessa odottaa sama kohtalo. Kaikista haasteista huolimatta, venäjänkieliset maahanmuuttajat ovat halukkaita kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan kulttuurisesti, kielellisesti ja sosiaalisesti. Vuonna 2002 valtaosa heistä oli sitä mieltä, että maahanmuuttajien menestyminen Suomen työelämässä riippuu heistä itsestään. Puolet heistä oli myös sitä mieltä, että heillä on samanlaiset mahdollisuudet saada töitä kuin suomalaisilla, jos he opettelevat kunnolla suomea. (Jasinskaja- Lahti 2007, ) Valitsemani aihe on ajankohtainen ja merkityksellinen ja vahvasti uskon, että tulosten osalta mielenkiintoa herättävä. Opinnäytetyölläni on yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys, koska edelleenkään ei ole olemassa olennaiseen keskittyviä ja kyllin sopivia menetelmiä ja toimenpiteitä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Tutkimukseni tulokset voisivat selventää venäläisten naisten suhtautumista työhön ja työllistymismahdollisuuksia Suomessa. Maahanmuuttajaperheet elävät tässä ja nyt, ja heidän elinolosuhteensa (esimerkiksi työttömyys, turvattomuus ja yksinäisyys) vaikuttavat heihin yhtä paljon kuin lähtömaan elämäntapa tai arvomaailma. Vastaanottavan yhteiskunnan tulisikin luoda hallintokäytännöt ja toimintamallit sellaisiksi, että maahanmuuttajat saavat mahdollisuuden omatoimisuuteen ja elämänsä todelliseen ohjaamiseen jo kotoutumisen avulla. (Alitolppa- Niitamo 2005, 39.)

8 8 2 MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Maahanmuuttajien määrä Suomessa nousi nopeasti lukujen vaihteessa. Suomeen kohdistunut maahanmuutto koostui ennen 1990-lukua lähinnä paluumuuttajista ja suomalaisten aviopuolisoista. Neuvostoliiton romahdus aloitti maastamuuton ja erityisesti inkerinsuomalaisten maahanmuuton Suomeen. Muut yleisimmät syyt tulla Suomeen ovat pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen. Maahanmuuttajia saapuu myös työvoimamuuttajina oman tai perheenjäsenen työpaikan perässä. (Liebkind, Mannila, Jasinskaja-Lahti, Jaakkola, Kyntäjä & Reuter 2004, 17 18; Munter 2005, ) Se, että maahanmuuttajat ovat muuttaneet Suomeen pääasiallisesti muista syistä kuin työn vuoksi, merkitsee sitä, että työllistymisestä muodostuu toimeentulon ja kotoutumisen kynnyskysymys. Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat työsidonnaisia ja individualistisia yhteiskuntia, joissa ihmisen asema yhteiskunnassa määräytyy hänen työmarkkina-asemansa kautta, eikä suvun, omaisuuden tai lapsiluvun kautta. (Forsander 2003, ) Voimakkaan muuton seurauksena ulkomaalaisten lukumäärä viisinkertaistui ja maahanmuuttajien määrä kasvoi 43 prosenttia. Kyse on varsin heterogeenisestä ryhmästä, joka kostuu mm. Venäjältä, Virosta, Ruotsista, entisen Jugoslavian alueelta, Lähi-idästä sekä Somaliasta tulleista henkilöistä. (Uusikylä, Tuominen, Reuter & Mäkinen 2005, 9; Hämäläinen, Kangasharju, Pekkala & Sarvimäki 2005, 22; Alitolppa-Niitamo 2005, 17.) Huolimatta maahanmuuton voimakkaasta lisääntymisestä Suomessa vakinaisesti asuva ulkomaalaisväestö on edelleen kansainvälisesti vertailtuna pieni. Suomen koko väestöstä 2,1 prosenttia on ulkomaan kansalaisia. Nämä luvut ovat Euroopan pienimpiä. Vuoden 2008 lopussa Suomessa asui tuhatta ulkomaan kansalaista, joista noin 77 % työikäisiä. (Hämäläinen ym. 2005, 23; Jasinskaja- Lahti, Liebkind & Vesala 2002, 17 19; Maahanmuuttovirasto 2009.) Suomen maahanmuuttajaväestö on asettunut asumaan suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2002 ulkomaalaisista 43 % asui pääkaupunkiseudulla ja joka toinen Uudellamaalla. Uudenmaalla maahanmuuttajat ovat keskittyneet

9 9 erityisesti Helsinkiin ja suurin osa maahanmuuttajista asuu Itä-Helsingissä. Kaupunkiin muutto on perustunut erityisesti niiden tarjoamiin työmahdollisuuksiin ja ulkomaalaismyönteiseen ilmapiiriin. Muuttovoitto ulkomailta Helsingin seudulle on ollut voimakasta etenkin vuoden 2007 puolivälistä lähtien. Vuonna 2008 Helsinki sai ulkomailta muuttovoittoa 910 henkilöä, joka oli 320 henkilöä enemmän kuin vuosi aiemmin. Suurin osa maahanmuuttajista oli tullut etsimään töitä, mutta jäänyt työttömäksi, vaikka Helsingissä työttömyysaste oli matalampi kuin muissa kunnissa. (Helsingin kaupungin tilastokeskus 2008; Söderling 2005, 16; Joronen 2005b, 59; Liebkind ym.2004, ) Maahanmuuttajaväestöstä valtaosa on työikäisiä ja suurin ikäryhmä on vuotiaat. Työmarkkinoiden kannalta se on ollut hyvin edullinen tilanne. Maahanmuuton ikärakenne poikkeaakin olennaisesti koko väestöstä. Maahanmuuttajien ikärakenne on suomalaisia huomattavasti nuorempi, maahanmuuttajat ovat tavanomaisesti parhaassa työja synnytysiässä, mikä selittää synnyttäjien suurta määrää maahanmuuttajien joukossa sekä naisten kiinnittymistä lastenhoitoon. (Forsander 2003, 67.) Eri maahanmuuttajaryhmistä naisten ja miesten osuudet vaihtelevat huomattavasti. Koko Helsingin kaupungin väestöstä naisia on enemmän kuin miehiä, eli 53 prosenttia, mikä johtuu pääasiassa naisten pidemmästä eliniästä. Naisten osuus maahanmuuttajista oli vuonna 2000 jopa 59 prosenttia. (Forsander & Ekholm 2001, 58; Helsingin kaupungin tilastokeskus 2007.) 2.1 Työn keskeinen merkitys kotoutumisessa Työtä pidetään tärkeänä kotoutumisessa. (Joronen 2005b, 59.) Työ tuo mukanaan monta keskeistä asiaa: taloudellisen riippumattomuuden, sosiaalisia suhteita, itsetunnon kohoamisen. Mitä paremmin maahanmuuttaja on integroitunut yhteiskuntaan, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on päästä myös kiinni työelämään. (Jasinskaja-Lahti ym.2002, 22.) Martikaisen ja Tiilikaisen (2007) mukaan työn rooli on erityisen keskeinen Suomessa, jossa yhteiskunta on rakennettu kahden palkkatyössä olevan aikuisen mallille. Työ on keskeinen osa identiteettiä. (Martikainen ja Tiilikainen 2007, 29.) Maahanmuuttajien elinolot tutkimuksen perusteella työ on maahanmuuttajille tärkeämpää kuin työkeskeisinä pidetyille kantasuomalaisille. Suomalaisista 58 % pitää ansiotyötä

10 10 erittäin tärkeänä elämänsisältönä, sen koki samoin virolaisista 69 %, venäläisistä ja vietnamilaisista 72 % ja somalialaisista peräti 90 %. (Pohjanpää, Paananen & Nieminen 2003, ) Työ on keskeinen yhteiskuntaan integroiva tekijä kaikkien ihmisten kannalta, on sitten kysymys työvoimaan kuuluvasta väestöstä tai työvoimaan välillisesti kosketuksissa olevasta väestöstä. (Forsander 2001, 59.) Päästäkseen kiinni työelämään on tärkeää kotoutua. Kotoutumislaissa (493/1999) kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Jasinskaja-Lahti (2002) näkee kotoutumisen yhtenä tärkeänä tavoitteena parantaa työikäisten maahanmuuttajien sijoittumista työmarkkinoille ja kotoutumisen yhtenä tärkeimpänä edellytyksenä on työllistää heitä. (Jasinskaja-Lahti 2002, 22.) Suomessa on käynnissä näkökulman muutos: kotoutuminen työn kautta on noussut tutkimuksessa ja viranomaiskannanotoissa viime aikoina yhä keskeisemmäksi kysymykseksi. Monelle uusi kotimaa tarkoittaa uuden kielen lisäksi uuteen ammattiin kouluttautumista. (Forsander 2001, 59.) Forsanderin (2001) mukaan kotoutuminen määritelmässä on mukana yleensä kaksi tekijää: isompi kokonaisuus, tavallisesti valtayhteisö tai osa siitä, ja maahanmuuttajaosapuoli joko yksilö- tai yhteisötasolla. Yhteistä integraatiomääritelmille on yhä lisääntyvän osallistumisen tai osaksi tulemisen korostaminen. Maahanmuuttajat siis liikkuvat reunoilta lähemmäs yhteiskunnan keskiötä osallistumalla keskiön normien mukaiseen toimintaan. Useimmat määrittelijät ovat halunneet korostaa integraation prosessiluonnetta: integraatio nähdään jatkuvana liikkeenä kohti yhteiskunnan keskiötä. (Forsander 2001, 38.) Jasinskaja-Lahti (2007) näkee kotoutumisen moniulotteisena prosessina, joka kattaa muun muassa taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja psykologisen sopeutumisen ja toiminnan. Esimerkiksi taloudellinen sopeutuminen edellyttää aikuisilla maahanmuuttajilla yleensä työn löytämistä. Sosiaalinen ja kulttuurinen sopeutuminen puolestaan edellyttää maahanmuuttajilta uuden ja vanhan elämäntavan yhdistelyä. Heidän on samanaikaisesti opeteltava uusia taitoja, omaksuttava joitakin uusia tapoja ja luotava yhteyksiä valtaväestöön, toisaalta myös pystyttävä säilyttämään sosiaaliset suhteet omaan etniseen

11 11 ryhmäänsä ja säilyttämään ryhmälle tärkeitä tapoja. Näihin elämänmuutoksiin on myös sopeuduttava henkisesti. (Jasnskaja-Lahti 2007, 52.) Tutkimukset osoittavat, että kotoutumiseen liittyy paljon haasteita ja sen merkitys työllistymisessä näyttää olevan tärkeää. Forsander (2001) toteaa, että maahanmuuttajien vaikeuksissa päästä työmarkkinoille on kyse usein alkuvaiheen vaikeuksista maahanmuuttajien kotoutumisessa. Se voi olla kuitenkin merkkinä joidenkin maahanmuuttajaryhmien pysyvämmästä ajautumisesta työmarkkinoiden ulkopuolelle. (Forsander 2001, 59.) Ratkaiseeko kotoutumiskoulutus tämän ongelman? Työpoliittisen tutkimuksen (2005) mukaan nykyisellään yhteiskunnalliset rakenteet ja suomalainen mielipideilmasto eivät parhaalla mahdollisella tavalla edistä maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen. Syntyneet ongelmat johtuvat usein luonnollisen vuorovaikutuksen vähäisyydestä kantaväestön ja maahanmuuttajien kesken. (Uusikylä ym.2005, 11.) Paanasen (2005) mielestä kotoutumiskoulutuksen ponnisteluista huolimatta maahanmuuttajien integrointi työmarkkinoiden avulla ei ole onnistunut, vaan lähes 30 prosenttia maahanmuuttajista on työttöminä. Tästä on seurauksena se, että suuri osa integroimisesta jää yhteiskunnan sosiaalisektorin varaan. (Paananen 2005, ) Joidenkin tutkijoiden mielestä kotoutumista on mahdollista kuitenkin edistää. Forsanderin (2001) mukaan esimerkiksi etnisen yhteisön paikallinen sisäinen integraatio helpottaa integroitumista rakenteellisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan. Vahva paikallinen, integroitunut etninen yhteisö voikin tarjota paitsi henkistä tukea myös konkreettisia sisääntuloväyliä uuteen yhteiskuntaan, kuten kontakteja ja informaatiota esimerkiksi työmarkkinoille pääsyä edesauttamaan. (Forsander 2001, ) 2.2 Suomen kieli ja koulutus työn avaimia Maahanmuuttajien integraation eli kotouttamisen onnistumisen edellytyksenä on tehokas ja monimuotoinen suomen kielen opetus. Maahanmuuttajien kieliasiat lävistävät koko kotoutumisprosessin: ne vaikuttavat koulutus- ja vaikuttamismahdollisuuksiin, työllistymiseen, palvelujen käyttöön, yhteyksiin valtaväestön kanssa. Pohjanpää ym. (2003) korostavat, että kielitaito on osa maahanmuuttajan hyvinvointia, jopa sen edelly-

12 12 tys, jos hyvinvoinnilla ymmärretään sosioekonomiseen taustaan liittyviä tekijöitä: työllistymistä, asumista, koulutusta ja sosiaalisia verkostoja. (Pohjanpää ym.2003, 87.) Suomalaisilla työmarkkinoilla nimenomaan suomen kielen taito on ensiarvoisen tärkeää. Kielen osaaminen auttaa työllistymään ja luomaan sosiaalisia suhteita. Liebkindin ym.(2004) mukaan kieliongelmat estävät maahanmuuttajia yleensä aluksi hyödyntämästä lähtömaassa hankkimaansa muuta inhimillistä pääomaa, kuten koulutusta, ammattitaitoa ja työkokemusta uudessa ympäristössä. (Liebkind ym.2004, ) Kielitaidolla ei ole työmarkkinoilla vain väline- vaan myös symboliarvoa. Kieli paljastaa usein henkilön taustan ja tekee syrjinnän mahdolliseksi: työnantajat eivät ehkä mielellään kutsu työhaastatteluun henkilöitä, joiden nimi on vierasperäinen tai jotka puhuvat suomea vieraalla korostuksella. (Jasinskaja-Lahti 2007, 54.) Kielitaidon lisäksi työllistyminen edellyttää koulutusta ja kulttuuri- ja sosiaalikompetenssia, joilla tarkoitetaan sosiaalisten eli kulttuuristen käytänteiden hallitsemista. (Forsander 2001, 32.) Koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisestä yhteydestä antaa kuvan maahanmuuttajien elinolotutkimuksen toinen (2005) päätulos. Aineiston mukaan Suomessa hankittu koulutus ennakoi vakainta työmarkkina-asemaa, mutta myös muualla kuin Suomessa hankittu koulutus takasi vakavamman aseman. Heikoimmalta näytti niiden tutkittujen työmarkkina-asema, joilla ei ollut mitään tutkintoa. (Joronen 2005b, 69.) Sen sijaan Forsander (2002) väittää, että hyväkään koulutus ei takaa työpaikkaa, mutta sopiva koulutus parantaa maahanmuuttajan kykyä päästä työhön ja selviytyä työmarkkinoilla. ( Forsander 2002, 156.) 3 MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA TYÖMARKKINOILLA Ulkomaalaisten määrän lisääntyminen ja turvapaikan hakijoiden määrän yllättävä kasvu 1990-luvun alkuvuosina osui nimittäin huonoon ajankohtaan. Suomi on syöksynyt lamaan ja suurtyöttömyyteen 1980-luvun korkeasuhdanteen jälkeen, ja työttömyys oli nelinkertaistunut vuoden 1987 viidestä vuoden 1993 yhdeksääntoista prosenttiin. (Jaakkola 2000, 29.) Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla oli hyvin heikko vielä 1990-

13 13 luvulla. Laman seurauksena osa maahanmuuttajista ei ole päässyt lainkaan työmarkkinoille tai he ovat sijoittuneet ainoastaan lyhytaikaisiin tehtäviin. Maahanmuuttajien keskuuteen on muodostunut ns. työttömyyden kova ydin. Työttömyyden kesto on pitkittynyt erityisesti ikääntyneillä ja heikosti koulutetuilla, lähinnä pakolaisina maahan muuttaneilla. (Työministeriö 2003, 9.) Rakennemuutos on tapahtunut, kun maahanmuuttajatyövoima on tullut palvelualoille luvulla selvästi suurin osa Suomen maahanmuuttajista työskenteli palvelualoilla, erityisesti ravintola- ja siivousaloilla, mutta myös jonkun verran teollisuusaloilla. Toiminnan tehostamisen ja tukitoimintojen ulkoistumisen myötä osa-aikaisen ja väliaikaisen työvoiman määrä näillä aloilla on kasvanut suhteessa ydintyövoimaan. (Joronen 2005b, 60.) Maahanmuuttajien työttömyys alkoi vähitellen kääntyä laskuun viime vuosikymmenen puolessa välissä. Työttömyyden vähentyminen on ennen kaikkea parantuneen taloudellisen tilanteen ansiota, mutta myös työvoimapoliittisilla toimilla, kuten koulutuksella ja tuetuilla työelämän kontakteilla on tärkeä merkitys. (Forsander 2001, 62.) 3.1 Maahanmuuttajien työmarkkina-asema nykypäivänä Suomessa on tutkittu maahanmuuttajia työelämässä jo varsin paljon. (Forsander ym.2001; Forsander 2002; Joronen 2005; Pohjanpää ym.2003; Paananen 2005; Martikainen & Tiilikainen 2007.) Työllistymisvaikeudet ovat maahanmuuttajien kotoutumista käsittelevissä tutkimuksissa lähes poikkeuksetta nimetty keskeisiksi ongelmiksi. Tutkimukset (esim. Forsander 2001; Forsander 2002; Joronen 2005) osoittavat, että maahanmuuttajien työttömyys on todellinen ongelma ja juuri siitä syystä tukikeinot työllisyyden edistämiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Työ- ja elinkeinoministeriön (2009) mukaan työttömiä Suomessa oli vuoden 2009 alussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyys kasvoi ja työttömyysaste oli helmikuussa ,6 prosenttia, mikä oli 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Työttömien työnhakijoiden määrän kasvu johtui suurimmaksi osaksi työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden lomautettujen

14 14 määrän nopeasta lisääntymisestä. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009; Tilastokeskus 2009.) Työttömyys maahanmuuttajien kohdalla myös vuoden 2008 lopussa on kasvanut. Tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysluku on kantaväestöön verrattuna kolminkertainen. Työ ja elinkeinoministeriön (2009) mukaan vuoden 2008 lopussa oli noin työtöntä maahanmuuttajaa ja heidän keskimääräinen työttömyysasteensa oli 17,7 %. Naisten työttömyysaste oli 25,2 % ja miesten 15,8 %. Erityisen korkea työttömyysaste on Somalian, Irakin, Iranin, Afganistanin ja Marokon kansalaisilla. Kun yleinen työttömyysaste taantuman seurauksena nousee, vaarana on, että maahanmuuttajien työttömyys lisääntyy entisestään. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2009.) Maahanmuuttajien työllisyystilanne on edelleen heikko kantaväestöön verrattuna riippumatta siitä, mihin osaan Suomea he ovat asettuneet asumaan. Maahanmuuttajista parhaiten työmarkkinoilla ovat menestyneet pääkaupunkiseudulle asumaan asettuneet. (Joronen 2005b, 60.) Vakaimpaan työmarkkina-asemaan ovat päässeet virolaiset. Somalialaisten asema on heikoin; heistä juuri kukaan ei ole edennyt työurallaan vakaisiin työsuhteisiin. Keskimääräistä epävarmempi oli venäläisten työmarkkina-asema. Pääkaupunkiseudun venäläiset ovat yleisemmin epävakaassa suhteessa kuin vietnamilaiset, jotka puolestaan ovat venäläisiä yleisemmin kokonaan työvoiman ulkopuolella. Muuten venäläiset ja vietnamilaiset ovat suurin piirtein yhtä vakaissa työmarkkina-asemissa. (Joronen 2005b, ) Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen asema työmarkkinoilla auttaa tulkitsemaan heidän asemaansa yhteiskunnassa laajemminkin. Forsanderin (2001) mukaan mikäli tietty väestöryhmä on yli- tai aliedustettu jollain työmarkkinoiden osa-alueella, tämä heijastaa laajemminkin ryhmän yhteiskunnallista asemaa ja vaikuttaa ryhmän elinoloihin niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Esimerkiksi maahanmuuttaja- perheessä yhden perheenjäsenen työttömyys vaikuttaa koko perheen kotoutumiseen uuteen yhteiskuntaan. (Forsander 2001, 59.) Maahanmuuttajia ei voi nähdä vain työvoimaresurssina. Nykyinen näkemys maahanmuuttajista ikääntyvässä yhteiskunnassa tuo uuden näkökulman keskusteluun, jossa maahanmuuttajat on aiemmin nähty pääasiassa uhkana ja ongelmana. Alitolppa-

15 15 Niitamon (2005) mielestä riskinä on, että jos maahanmuuttajat nähdään vain työvoimana, unohdetaan heidän inhimilliset tarpeensa. Näihin kuuluu muun muassa oikeus tasaarvoon, hyvinvointiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. (Alitolppa-Niitamo 2005, 37.) Forsander (2000) kannattaa edellisiä ajatuksia. Hänen mielestään maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia tekijöitä arvioidessa voi päätellä, että soveltuvuudella, asenteellisilla ja persoonallisilla valmiuksilla, eli inhimillisellä pääomalla on yhtä keskeinen merkitys työllistymisessä kuin muodollisella pätevyydellä, koulutuksella ja työkokemuksella. Inhimillinen pääoma on osin työtehtävä- ja ammattialankohtaista, osin kulttuurisidonnaista liittyen suomalaisen työelämän erityispiirteisiin. (Forsander 2000, 49.) 3.2 Venäläiset maahanmuuttajat ja työ Entisen Neuvostoliiton alueen kansalaiset muodostavat runsaan kolmanneksen(38 %) ulkomaan kansalaisista Suomessa. Vuoden 2008 lopussa tilastojen mukaan Suomessa asui kaiken kaikkiaan Venäjän kansalaista. Venäjästä onkin tullut Suomessa yleisin vieras kieli. Tilastojen mukaan 0,75 prosenttia Suomen väestöstä puhuu venäjää äidinkielenään. (Jasinskaja-Lahti 2007, 46; Jaakkola & Reuter 2007, 336; Maahanmuuttovirasto 2009.) Venäläisten elinoloja, koulutusta, työtä ja henkistä sopeutumista tarkastellaan hyvin laajasti, esimerkiksi Pohjanpään, Paanasen & Niemisen (2003) Maahanmuuttajien elinolot ; Liebkindin, Jasinskaja-Lahden, Jaakkolan, Mannila & Reuterin (2004) Venäläinen, virolainen, suomalainen: kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomeen ; Paanasen (2005) Maahanmuuttajien elämä Suomessa ja Korhosen (2005) Venäläiset perheet ja seksuaalisuus murroksessa tutkimuksissa. Näiden tutkimuksien perusteella voidaan todeta, että ylivoimaisesti suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä yli puolet on työttömänä, vaikka noin kolmasosalla on kotimaassaan suoritettu korkeakoulututkinto ja ammatillista koulutusta sekä kotimaassa että Suomessa. Työnhakijoiden ja työllistyneiden suhteellisia määriä vertailtaessa erityisesti entisen Neuvostoliiton maiden kansalaiset ovat työllistyneiden joukossa reilusti aliedustettuna. Kaikista työnhakijoista heitä oli yli kolmannes, työllistyneistä ainoastaan neljännes.

16 16 Entisen Neuvostoliiton kansalaisten huono työllistyneisyys on lukumääräisesti jo niin merkittävä, että sillä on vaikutuksensa jo koko maahanmuuttajien työllisyystilanteeseenkin. (Forsander 2000, 11.) Venäläisten keskuudessa kasautuvasti työttömänä oli lähes joka kolmas (32 %), kun virolaisista kasautuvasti työttömänä oli noin joka kahdeksas. Kolmen maahanmuuttajaryhmän kotoutuminen Suomessa tutkimuksen tulosten mukaan työmarkkina-asemaan liittyvä syrjäytymisriski eli kasautuva työttömyys oli venäläisten keskuudessa yleisempää kuin virolaisten ja etnisesti suomalaisten maahanmuuttajien keskuudessa. (Liebkind ym.2004, 145, 248.) Venäläisten maahanmuuttajien työllistymiseen liittyy monia haasteita. Työllistymisen esteinä ovat niin puutteellinen kielitaito, erilainen ammatillinen osaaminen kuin asenteet maahanmuuttajia kohtaan. Työvoiman kysyntä, työmarkkinoiden toimintamekanismit ja syrjintä selittävät ainakin osittain venäjäkielisten maahanmuuttajien työttömyyttä. Jasinskaja-Lahden (2007) tutkimuksessa ilmeni, että venäjäkielisten maahanmuuttajien suurimpia haasteita näyttääkin olevan edelleen suomalaisten hyvin kielteinen suhtautuminen heihin. Vaikkakin asenteet lähes kaikkia muita etnisiä ryhmiä kohtaan muuttuivat myönteisemmiksi vuoteen 2003 mennessä, suomalaisten suhtautuminen venäläisiin on vuonna 2003 ollut kielteisempää kuin ennen Neuvostoliiton hajoamista vuonna (Jasinskaja-Lahti 2007, 55.) Liebkind työtovereineen (2004) omassa tutkimuksessaan viittaa siihen, että työtä hakeneista maahanmuuttajista venäläiset olivat kokeneet työtä hakiessaan eniten syrjintää ulkomaalaistaustansa vuoksi. (Liebkind ym.2004, ) Jaakkolan (2005) tutkimuksen tuloksien mukaan venäläiset olivat kolmanneksi alimpana 24 kansallisuusryhmän muodostamassa etnisessä hierarkiassa. He olivat ainoa ulkonäöltään suomalaisia muistuttava maahanmuuttajaryhmä, joka kuului ryhmistä ns. torjuttuihin. (Jaakkola 2005, 37.)

17 Venäläiset naiset työelämässä Naisiin kohdistuu usein miehiä enemmän paineita kulttuurisen yhteisön ylläpitämiseen. Joronen (2005) toteaa, että maahanmuuttajanaisten työmarkkina-asema on miehiä heikompi lähes kaikissa maahanmuuttajaryhmässä. (Joronen 2005, 66.) Jaakkola & Reuter (2007) omassa tutkimuksessaan totesivat, että venäjän- ja kaksikieliset naiset olivat useammin myös kasautuvasti työttömiä kuin vironkieliset naiset. Venäjänkielisten naisten työttömyys oli lähes yhtä yleistä kuin miesten ja suunnilleen yhtä yleistä kuin kaksikielisten naisten. Peräti joka kolmas heistä oli ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta viimeisten 24 kuukauden aikana. (Jaakkola & Reuter 2007, 341.) Naisten heikkoon työllistymiseen vaikuttavat monet tekijät kuten koulutus, kielitaito, syrjintä, kulttuuriset seikat ja ikä. (Forsander ym.2001, 62.) Liebkindin ym.(2004) tutkimus osoittaa, että venäläisten naisten työttömyys on yllä mainittujen tekijöiden lisäksi yhteydessä maassa asuttuun aikaan. Suomessa enintään viisi vuotta olleista venäläisistä naisista lähes joka toisella oli kasautuvaa työttömyyttä. (Liebkind ym.2004, 14.) Venäläisten naisten sosioekonominen tilanne oli sekä etnisesti hierarkkinen että sukupuolittunut. Naiset tekivät yleisemmin osapäivätyötä ja opiskelivat. Se johtui siitä, että joka kymmenes nainen hoiti päätoimisesti lapsia, miehistä ei kukaan. (Jaakkola & Reuter 2007, 340.) Keskustelu perhemuuton vaikutuksista naisten työmarkkina-asemaan ja taloudelliseen tilanteeseen on tuonut esille naisten aseman sidottuina muuttajina, jotka joustavat puolison edun vuoksi ja joutuvat usein luopumaan omasta urastaan ja taloudellisesta riippumattomuudestaan. (Jaakkola & Reuter 2007, 337.) 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Seuraavassa kuvailen tutkimusprosessin toteuttamista. Ensin esitän tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat. Opinnäytetyössäni käytin laadullista eli kvalitatiivista menetelmää. Työprosessiin kuului teemahaastattelu, aineiston kerääminen ja analyysi.

18 Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja tutkimusongelmat Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Itä-Helsingissä asuvien venäläisten naisten asemaa työmarkkinoilla ja heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tutkimuksen tärkeänä tavoitteena oli myös selvittää esteitä, jotka ovat haittana työhön pääsemisessä. Lisäksi pyrkimyksenä oli kuvata kokemuksia työttömyydestä ja sen vaikutuksista naisten elämässä. Opinnäytetyön lähtökohtana olivat venäläisten naisten omat kokemukset työstään, työttömyydestä, työllistymisen epäonnistumisesta tai onnistumisesta ja heidän näkemyksensä työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen ongelmina olivat venäläisten naisten työllistymisen esteet ja työttömyyden vaikutukset heidän arkielämäänsä. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten kotimaassa ja Suomessa saatu koulutus ja työharjoittelut ovat vaikuttaneet työmahdollisuuksiin. 4.2 Laadullinen eli kvalitatiivinen menetelmä Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tutkimuksessa on otettava huomioon, että todellisuutta ei voi pirstoa mielivaltaisesti osiin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja löytämään tai paljastamaan tosiasioita kuin todentamaan jo olemassa olevia(totuus) väittämiä. (Hirsjärvi 1996, 152.) Opinnäytetyössäni naisten kertomukset olivat todellisia tapauksia ja heidän tarinoistaan sain laajahkon näkemyksen aiheestani. Laadullisen menetelmän avulla tarkastelin naisten omin sanoin kirjallisesti tai suullisesti tuottamaa aineistoa. Lisäksi tein haastattelutilanteessa omia havaintoja.

19 Aineiston kerääminen Kvalitatiivinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineisto kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Tutkimukseni aineistokeruumenetelmiä olivat haastattelut ja havainnointi. Tutkimuksen aineistokeruumenetelmänä käytin teemahaastattelua eli puolistrukturoitua haastattelua. Toin esille naisten omia kokemuksia työttömyydestä haastattelun avulla. Hirsijärven (2008) mukaan avoimuudessaan teemahaastattelu on lähellä syvähaastattelua. Teemahaastattelussa edetään tiettyjen keskeisten etukäteen valittujen teemojen ja niihin liittyvien tarkentavien kysymysten varassa. Metodologisesti teemahaastattelussa korostetaan ihmisten tulkintoja asioista, heidän asioille antamiaan merkityksiä sekä sitä, miten merkitykset syntyvät vuorovaikutuksessa. (Hirsjärvi 2008, 48.) Haastattelut olivat henkilökohtaisia ja niiden avulla sain mahdollisimman paljon tietoja aiheestani. Kysymykset olin miettinyt tarkasti ja laatinut haastattelurungon. Yleisten kysymysten lisäksi käsittelin syvällisempiä teemoja työttömyyden ilmiöstä ja sen vaikutuksesta perheeseen, elämään ja psyykkiseen hyvinvointiin. Haastattelujen avulla pyrin pääsemään aitoon vuorovaikutukseen tutkittavien naisten kanssa. Aineiston yksittäishaastattelukysymykset jakautuivat toisistaan eroaviin luokkiin. Kysymyksiä oli kahdeksan ja ne löytyvät opinnäytetyön liitteestä. Kysymykset esitin venäjän kielellä, koska osalla on suomen kielen ymmärtämisessä puutteita. Jouduin muokkaamaan myös venäjänkielisiä kysymyksiä helpommiksi, jotta haastateltavat ymmärtäisivät ne paremmin. Teemahaastattelun rungon olin jakanut kahdeksaan teemaosaan. Osat käsittelivät venäläisten naisten taustaa, koulutusta, työkokemusta, työttömyyttä, kokemuksia työttömyydestä ja sen vaikutuksesta, tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden näkemyksiä. Haastattelun ja havainnoinnin yhdistäminen on monesti hedelmällistä. Havainnoinnissa tarvitaan ajattelukykyä, jossa yhdistellään havaitsemia asioita ja kerätään johtolankoja. Havainnoinnin avulla saadaan tietoa, toimivatko ihmiset niin kuin he sanovat toimivansa. (Hirsjärvi 2000, 170.) Tutkimuksessani käytän havainnointia tiedonkeruumenetelmänä voidakseni monipuolistaa tutkittavasta ilmiöstä saatuja tietoja. Osallistuvan ha-

20 20 vainnoinnin metodi perustuu haastattelun havainnointiin, jossa olen tarkastellut vastauksia. Havainnointi on subjektiivista ja vastauksia havainnoin etukäteen tehdyn havainnointisuunnitelman pohjalta. Osallistuva havainnointi perustuu toimintatutkimukselliseen muutokseen tähtäävään ajatteluun ja yksinkertaiseen psykologiseen totuuteen: vuorovaikutuksessa molemmat osapuolet voivat laajentaa ajatteluaan ja jokaiseen asiaan on enemmän kuin yksi näkökulma ja ne kaikki ovat tärkeitä. (Tuomi 2003, ) 4.4 Teemahaastattelujen toteuttaminen Haastattelin kahdeksaa venäjänkielistä naista, jotka olivat kokeneet pitkäaikaistyöttömyyden ja olivat edelleen työttömiä. Tutkimukseen valittujen kriteerit olivat seuraavat: kohderyhmä rajoittui yli kolme vuotta Suomessa asuneisiin naisiin; iältään vuotiaisiin naisiin, jotka olivat jääneet kotoutumistoimenpiteiden ulkopuolelle; kaikki he asuvat Itä-Helsingissä. Tällä alueella asuu nykyään eniten maahanmuuttajia ja työttömyysaste on korkea. Haastatteluun olin saanut henkilöitä, joilla oli kokemusta tutkittavasta ilmiöstä tai tietoa aiheesta. Haastateltavia ei tarvinnut etsiä pitkään. Venäjällä syntyneenä minä tunnen monia venäjää puhuvia naisia ja siksi oli helpompaa saada kontakti heihin. Moniin heistä olin tutustunut kursseilla, koulutuksissa ja työharjoitteluissa. Joidenkin tiedot sain tuttavien kautta. Tiedän omasta kokemuksestani, että venäjänkieliset maahanmuuttajat häpeävät puhua avoimesti työttömyydestään suomalaisille ja tämän koin tutkimuksessa etuna. Kaikki naiset toivoivat, että haastattelut tehdään heidän kotonaan tai minun luonani. Naiset halusivat olla turvallisessa ja rentouttavassa tilassa ja saada kiireetöntä aikaa luottamukselliselle keskustelulle. Venäläisille on tyypillistä, että vakavia keskusteluita ei käydä kahviloissa, joissa keskittyminen on vaikeaa. Kaksi viikkoa ennen haastattelua otin heihin puhelimitse yhteyttä, kerroin aiheesta ja lähetin heille haastattelukysymykset. Haastattelun onnistumisen kannalta oli olennaista, että he saivat tutustua paremmin haastattelun aiheeseen ja miettiä omia vastauksiaan.

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille

Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille Mika Kortelainen, VATT Maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen työelämään Vantaan ammattiopisto Varia, 25.1.2017 Maahanmuuttajat Suomessa 1980-2012

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö

Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Raportti kotoutumisesta Suomen ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyys, terveys ja palvelujen käyttö Hannamaria Kuusio, erikoistutkija, FT 1 Esityksen sisältö Ketä kotoutetaan Kotoutumisen tarkastelua

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Moona monikultturinen neuvonta

Moona monikultturinen neuvonta Moona monikultturinen neuvonta Maahanmuuttajat Oulun Eteläisessä tilastojen valossa Väkiluku n. 88 500 asukasta (2015) Vuonna 2015 alueella asui 1094 syntyperältään ulkomaalaista ja 876 ulkomaan kansalaista.

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2530 Nuorisobarometri 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on?

- ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset. Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Etninen syrjintä työhönottotilanteissa - ensimmäisen suomalaisen kenttäkokeen tulokset Karmela Liebkind 22.4. 2016 Rekrytointisyrjintä: Mitä se on? Työnhakijan arviointi työn kannalta epäoleellisten ja

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Elinvoimaa maahanmuutosta

Elinvoimaa maahanmuutosta Elinvoimaa maahanmuutosta 8.12.2016 Maahanmuuttajan polku työhön 1 Polku avattuna palvelujen kautta, esimerkkinä kotoutuja-asiakas Ostetussa alkuhaastattelussa testataan asiakkaan kielitaito ja kartoitetaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla

TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA. mitä haluat. mitä osaat. millä ehdoilla TYÖNHAUN LÄHTÖKOHTIA - Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelujen koulutusmateriaalia - mitä haluat mitä osaat millä ehdoilla TYÖNHAUN SUUNNITELMA Tavoite saavutettu? Haastattelu Aloita tästä: Mitä

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot