TIETEESSÄ TAPAHTUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETEESSÄ TAPAHTUU 6 2014"

Transkriptio

1 TIETEESSÄ TAPAHTUU Lasten ja nuorten tiedekasvatus n Oliko Supon päällikkö KGB:n agentti? Markkinat, Jumala, ihminen Vaalijärjestelmällä on väliä Tukevatko säätiöt vaikuttavaa tutkimusta? Ilmastohaaste TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 1

2 TIETEESSÄ TAPAHTUU TIETEESSÄ TAPAHTUU -lehti kokoaa yhteen eri tieteenalat. Se on foorumi ajankohtaisille ja yleistajuisille tiedeartikkeleille sekä keskustelulle tieteestä ja tiedepolitiikasta. Päätoimittaja: Ilari Hetemäki Toimitussihteeri: Tiina Kaarela Ulkoasu: Heikki Kalliomaa Snellmaninkatu 13, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Sähköposti: Toimitusneuvosto: professori (emeritus) Leif C. Andersson, päätoimittaja Ilari Hetemäki, professori Timo Honkela, tiedetoimittaja Markus Hotakainen, pääsihteeri Reetta Kettunen, professori Tuija Laine, professori Markku Löytönen (pj.), tutkijatohtori Nelli Piattoeva ja toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Puh. (09) Sähköposti: Julkaisija: Tieteellisten seurain valtuuskunta Painos kpl Ilmestyy 6 kertaa vuodessa 32. vuosikerta Lehdestä ilmestyy myös verkkoversio: Vanhat numerot luettavissa verkossa numerosta 7/1996 alkaen. Seuraava numero ilmestyy helmikuun lopulla. Julkaisemme siinä tapahtumatietoja, jotka on lähetetty viimeistään osoitteeseen: ILMOITUKSET 1/1 takakansi 550 (4-v.) Takakannen sisäsivu 480 (4-v.) Sisäsivut (4-v.) 540 1/1 (mv) 480 1/2 sivu (mv) 280 Myynti: puh tai ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Vammalan kirjapaino, Sastamala 2014 PÄÄKIRJOITUS: Tiedekasvatusta kaikille lapsille ja nuorille Riitta Maijala 1 Oliko Suojelupoliisin päällikkö KGB:n agentti? Tiedustelututkimuksen metodologiaa Kimmo Rentola 3 Markkinat, Jumala vai ihminen? Ilkka Pyysiäinen 12 Vaalijärjestelmällä on väliä Kimmo Elo ja Heino Nyyssönen 20 Tukevatko säätiöt vaikuttavaa tutkimusta? Juha-Pekka Lauronen ja Heikki Hiilamo 25 LYHYESTI Ilari Hetemäki 31 KATSAUKSIA Tieteelliset seurat 200 vuoden aikajanalla Kimmo Vehkalahti 36 Monitieteisyyden haaste Uolevi Lehtinen 39 TIETEEN PÄIVIEN DEBATTI: Ilmastohaaste Hinta hiilelle ja talouden syvällinen rakennemuutos Markku Ollikainen 41 Uusi energia- ja ilmastopolitiikka Matti Liski 43 TUTKIMUSTA SUOMESSA Muotoiluajattelusta apua digitaalisten palveluiden luomiseen Ari Turunen 46 KESKUSTELU Talouden ennustaminen ja tieteilijöiden vastuu Syksy Räsänen 49 Ennustamisen vaikeus Arto Annila 51 Taloustieteen ennustamismenetelmiä voidaan kehittää Matti Estola ja Alia Dannenberg 53 Paras analyysi viittaa utopian suuntaan Timo Lampinen 55 Arkielämästä irti kammetut yliopistot Janne Kurtakko 59 Poisvalinta Tommi Lehtonen 61 Miten tehdä SKS ymmärrettäväksi? Tero Norkola 62 TIEDEKIRJASTO TÄNÄÄN: Amerikka on lähempänä kuin arvaisitkaan Päivi Hakulinen 63 KIRJALLISUUS Muutosten tekijää ja ymmärtäjää muistaen Pirkko Nuolijärvi 65 Maailmanhistorian parhaat äidit Heikki Hiilamo 66 Mieheyttä keskiajalta nykyaikaan Merja Leppälahti 68 Hulluuden turhan synkkä historia Niko Seppälä 69 Hajanainen keskiaikakirja Jaakko Tahkokallio 71 Mystinen kuolema Pekka Wahlstedt 72 Kuntatietoa päättäjillekin Aulis Pöyhönen 73 Syvää ja kirkasta Jukka Kekkonen 74 Tiedepolitiikan regiimit ja tiedon markkinat Paavo Löppönen 76 Kattava ja monipuolinen analyysi eurovaalien brittiläisestä suosikista Tommi Kotonen 78

3 PÄÄKIRJOITUS Tiedekasvatusta kaikille lapsille ja nuorille Riitta Maijala Lapsille ja nuorille tarjolla oleva tiedekasvatus edistää luovaa ongelmanratkaisukykyä, kriittistä ajattelutaitoa ja mahdollisuutta seurata tieteen kehitystä myös myöhemmin elämässä. Tiedekasvatus luo mahdollisuuden kokeilemisen, oivaltamisen ja oppimisen iloon, mikä tarjoaa vahvan kasvupohjan niin aktiiviseksi kansalaiseksi kuin tutkijaksikin. Suomalainen tiedeyhteisö saa nauttia kansanvälisesti katsottuna harvinaisen suuresta luottamuksesta tieteeseen ja tutkimusorganisaatioihin. Suomalaiset ovat kiinnostuneita tieteen ja tutkimuksen tuloksista ja innovaatiokykymme on monissa arvioinneissa noussut kansainväliseen kärkeen. Myönteinen suhde tieteeseen ja tutkimukseen syntyy parhaimmillaan jo lapsuuden ja nuoruuden aikana. Ilman tieteen ja tukijoiden aitoja kohtaamisia on lasten ja nuorten kiinnostusta tieteeseen kuitenkin vaikea herättää. Siksi tiedekasvatuksen tulisikin tarjota monin eri tavoin näitä kohtaamisia niin kouluissa kuin koulujen ulkopuolellakin informaaleissa oppimisympäristöissä. Monet koulut, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, tiedekeskukset, -tapahtumat, -kilpailut ja -kerhot, tieteelliset seurat, tutkimusrahoittajat, muistiorganisaatiot ja media tekevät tär keää työtä tiedekasvatuksen edistämiseksi. Vaikka tiedekasvatuksen kentällä on monia hyviä esimerkkejä ja toimintatapoja, suunnitelmallisemmalla yhteistyöllä voitaisiin entistä paremmin saavuttaa kaikki lapset ja nuoret asuinpaikasta riippumatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä kartoitti suomalaisen tiedekasvatuskentän kokonaisuutta ja teki kehitysehdotuksia tiedekasvatuksen edistämisestä Suomessa. Työryhmän lähtökohtana oli, että lasten ja nuorten tiedekasvatusta tarkastellaan ja sitä tulisi tarjota kaikilla tieteenaloilla (Suomi tiedekasvatuksessa maailman kärkeen Ehdotus lasten ja nuorten tiedekasvatuksen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:17). Opetus- ja kulttuuriministeriö on perinteisesti tukenut sekä suoraan että opetushallituksen työn kautta tiedekasvatusta mm. myöntämällä avustuksia tiedekeskuksille ja tiedetapahtumille, kerhotoimintaan, oppimisympäristöjen kehittämiseen, tiedekilpailuihin, kansainvälistymiseen ja opetustoimen henkilöstökoulutukseen. Työryhmän työn kuluessa todettiin, että erityisesti tiedekasvatuksen menetelmien laaja-alaisuuden kehittämiseksi ja uusien yhteistyöverkostojen luomiseksi tarvitaan enemmän tukea. Avoimen haun pohjalta myönnettiin lisärahoitusta kymmenelle yliopistojen, tutkimuslaitosten, kunnan/kuntayhtymän tai yhdistysten ja säätiöiden hankkeelle. Työryhmä järjesti myös viisi temaattista työpajaa, joiden tuloksia kommentoitiin sekä Tiedekasvatus-blogissa että Otakantaa.fi -sivustolla. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa nousi esille selvästi tärkeimpänä kehittämiskohteena sen varmistamisessa, että lapsille ja nuorille kehittyy osaamisen kannalta tärkeä kyky ymmärtää tieteen ja tutkimuksen prosesseja ja tuloksia. Siksi yksi keskeisistä työryhmän suosituksista on, että koulujen opetussuunnitelmatyön tulisi nykyistä paremmin tukea yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Toisaalta tiedekasvatustoimien tulisi olla osa korkeakoulujen yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Myös korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella sijaitseville oppilaitoksille pitäisi pystyä tar- TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 1

4 joamaan mahdollisuuksia yhteistyöhön esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian avulla. Tutkimus- ja muistiorganisaatioiden avaamat tietovarannot voivat myös tarjota aivan uusia mahdollisuuksia lasten ja nuorten osallistumiseen ja yhteisölliseen oppimiseen asuinpaikasta riippumatta. Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset voisivat myös tarjota entistä useammin työelämän tutustumispaikkoja ja muita vierailuja koululaisille, jotta lapset ja nuoret näkisivät miten tutkijat työskentelevät. Aito kohtaaminen voi johtaa havaintoon, jonka eräs CERN:n vierailulla tapaamaani suomalainen lukiolainen kertoi tehneensä: Fyysikotkin ovat ihmisiä ja käyvät lounaalla. Tiedekilpailuja järjestetään Suomessa ja kansainvälisesti paljon, mutta kilpailut kohdistuvat yleensä yhdelle tieteenalalle ja yksilötasolle, mikä rajoittaa osallistujamääriä eikä lisää ryhmässä tapahtuvia ongelmanratkaisukykyjen tai vuorovaikutustaitojen oppimista. Tiedeolympialaisiin karsivia tiedekilpailuja järjestävien tahojen yhteistyöllä voitaisiin lisätä kilpailuihin ja valmennukseen osallistuvien oppilaiden ja opiskelijoiden määrää. Valinnaisten tutkielmaopintojen sisällyttäminen kaikkien lukioiden opetussuunnitelman perusteisiin voitaisiin yhdistää tiedekilpailuihin ja siten lisätä sekä tutkielmien kiinnostavuutta että laajentaa tiedekilpailuihin osallistumisen mahdollisuutta. Laadukkaiden tiedesisältöjen tuotannossa eri foorumeille on tehtävää sekä tutkijoille, tiedeinstituutioille että mediataloille. Siksi tiedeviestinnän pitäisi työryhmän mielestä olla olennainen osa korkeakoulujen antamaa opetusta ja viestintävalmiuksien koulutus tulisi sisällyttää myös osaksi tutkijankoulutusta. Tutkijoita tulee myös tukea viestinnän sisällöntuotannossa ja toteutuksessa. Kotimaiselle laadukkaalle tiedejournalismille on kysyntää, joten myös toimittajakoulutuksessa tarvitaan tiedeasiantuntemusta. Työryhmä esitti, että korkeakoulut järjestäisivät journalistiopiskelijoille ja toimittajille suunnattuja tiedejournalismikursseja, joissa aiheina ovat tiedejournalismin erityispiirteet ja tieteen mekanismit. Esimerkiksi datajournalismi on tulevaisuuden ala, joka vaatii tieteellistä osaamista. Tiedekasvatuksen vaikutukset näkyvät välittömästi lasten ja nuorten innostuessa tiedon luomisesta, etsimisestä, jakamisesta ja esittämisestä. Hyvin toteutettuna se jättää kuitenkin myös lähteämättömän jäljen luovista ongelmanratkaisumalleista, kokeilujen ja löytämisen ilosta sekä tieteellisten periaatteiden ymmärryksestä. Suomi tarvitsee kriittiseen ajatteluun tottuneita, oivaltavia ja luovia aikuisia myös tulevaisuudessa, ja siksi lasten ja nuorten tiedekasvatuksella on suuri merkitys uusien tutkijasukupolvien innostamisen lisäksi myös kansalaisten osaamisen kehittämisessä elinikäisen oppimisen tukena. Tiedekasvatuksen tulisi olla luonteva osa kaikkien lasten ja nuorten oppimista niin kouluissa kuin koulun ulkopuolella asuinpaikasta riippumatta. Onnistumisen kokemuksia on tärkeä tuoda erityisesti niille lapsille ja nuorille, jotka eivät vielä valmiiksi ole kiinnostuneita tieteestä ja tutkimuksesta. Innostavien esimerkkien ja hyvän kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön avulla tiedekasvatus voi saavuttaa työryhmän sille asettaman kunnianhimoisen tavoitteen: Suomi on tiedekasvatuksessa maailman kärjessä vuonna Kirjoittaja oli opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman tiedekasvatustyöryhmän puheenjohtaja ja toimii tiedepolitiikan vastuualueen johtajana opetus- ja kulttuuriministeriössä. 2 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

5 Oliko Suojelupoliisin päällikkö KGB:n agentti? Tiedustelututkimuksen metodologiaa Kimmo Rentola Artikkelissa tarkastellaan yhden tapauksen valossa niitä metodologisia ja kognitiivisia perusteita sekä operatiivisia käytäntöjä ja poliittisia kytkentöjä, jotka on aiheellista tuntea, kun eteen tulee tiedustelupaljastuksia entisen Neuvostoliiton leirin arkistoista. Historiantutkimuksen perinteinen, jo taka-alallekin joutunut lähdekritiikki nousee tällä alueella jälleen arvoonsa, mutta joutuu samalla koetukselle, kun aineistojen nimenomaisena lähtökohtana on estää lähdekritiikin sukuisia tarkastelutapoja. Syyskuun puolivälissä tuli julki muuan muistiinpano Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n arkiston asiakirjoista. Sen mukaan Suojelupoliisin päällikkö Arvo Pentti olisi keväällä 1973 merkitty KGB:n agentiksi peitenimellä Mauri ja hänelle olisi myönnetty markkaa. 1 Ehkä aihe jo uuvuttaa, 2 sillä otsikot olivat pieniä tosin myös siitä syystä, ettei uutinen ollut päämedian oma. Mutta tiedustelumaailmaan ja perinteisiin isänmaallisiin piireihin iski pommi. Tiedustelun maailmassa tällainen on isoimman luokan asia. Panoksena on palvelun luotettavuus yhteistyökumppanina ja viime kädessä valtion maine ja perimmäinen kuuluminen. Suojelupoliisi oli perustamisestaan (1949) saakka länsileirissä, myös presidentti Urho Kekkosen kaudella, ja teki parhaansa torjuakseen ensi sijassa Neuvostoliiton vakoilua. 3 Suojelupoliisin kansainvälinen maine on suurelta osin nojannut siihen, että toisin kuin muista läntisistä palveluista, sen riveistä KGB:n 1 KGB-arkiston asiakirja väittää: Supon päällikölle myönnettiin markkaa (toimittaja Juha- Pekka Tikka), Verkkouutiset , verkkouutiset.fi/kotimaa/pentti%20asiakirja Tähän viittasi Hannu Miettunen, On miekkamme ja kilpemme KGB, Turun Sanomat Ks. Kimmo Rentola, Suojelupoliisi kylmässä sodassa , teoksessa Ratakatu 12, toim. Matti Simola (Helsinki: WSOY 2009). Faktatieto on jäljempänä enimmäkseen poimittu tästä. ei ole tiedetty värvänneen virkamiehiä, päälliköistä puhumattakaan. In the Lubyanka gallery, where the photos of Philby, Ames, Tiedge and others attest the successes of KGB penetration of other countries intelligence agencies, no Finnish face appears. 4 Eikö siis ollutkaan näin? Mätänikö ensin pää, niin kuin kalassa? Maanpuolustuspiirejä järkytti, että sodassa kunnostautunut, kahdesti haavoittunut pataljoonankomentaja, Mannerheim-ristin ritari ja vielä asekätkijä olisikin lopulta maanpetoksen tuntumassa. Pentin seuraajan seuraaja Eero Kekomäki pani sopimattoman lahjan rajan kahteen viskipulloon, ja nyt tuollainen summa. Voiko olla mahdollistakaan? Lähdeaineisto Esille tullut muistiinpano kuuluu niihin tuhansiin lappusiin, joita KGB:n arkistovirkailija Vasili Mitrohin laati vuosina huolehtiessaan ulkomaantiedustelun aineiston siirtämisestä Moskovan keskustasta Lubjankasta kehätien varteen Jasenevon uuteen komeaan virastotaloon. Kertomansa mukaan hän menetti Tšekkoslovakian miehityksen myötä luottamuksensa maansa järjestelmään, alkoi tehdä muistiinpanoja, kuljetti ne työpaikalta kengissään ja kätki datšalleen. Neuvostoliiton luhistuttua Mitrohin ilmaantui vuonna 1992 näytteet mukanaan Riikaan ja pyrki Yhdysvaltain lähetystön tiedusteluvirkailijoiden puheille. Nämä pyysivät puliukon näköistä ikämiestä poistumaan. Britit sen sijaan uskoivat, hakivat aineiston datšalta ja veivät sen laatijoineen Lontooseen. 4 Paul Lever, Ratakatu 12: Suojelupoliisi (book review), The RUSI Journal 157 (April/ May 2012): 2, Sir Paul Lever on Suomen-kautensa jälkeen toiminut mm. Britannian eri virastojen välisen Joint Intelligence Committeen puheenjohtajana. TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 3

6 Aineistossa oli tuhansien KGB:n agenttien nimet ja peitenimet sekä tietoja heidän ja tiedustelu-upseerien toiminnasta kymmenissä maissa. Näin laaja paljastus tuntui mahdottomalta. Kun tietoa tapauksesta tihkui Saksassa julki vuonna 1996, Venäjän ulkomaantiedustelun tiedottaja Tatjana Samolis pilkkasi uutista: pötyä, ei kukaan voi tietää noin monta agenttia. Pian hymy hyytyi. 5 Britit jakoivat tietoja ystäväpalveluilleen. Suojelupoliisin esitutkintatapausten lukumäärän hyppäys (yhteensä 17 tapausta) liittynee tähän aineistoon. 6 Syytteitä ei Suomessa nostettu, eikä juuri muuallakaan, sillä aineisto on ongelmallinen. Ei ole vakavasti kiistetty, että Mitrohinin muistiinpanot ovat sikäli aitoja, että hän ne todella kirjoitti aidoista asiakirjoista. Kyseessä on kuitenkin valikoima, joskin hyvin suuri: pohjana oli aineisto, joka kulki Mitrohinin silmien editse, ja mukaan tulivat aiheet ja tapaukset, jotka kiinnostivat häntä. Merkinnät eivät aina ole sanatarkkoja, ja useimmiten niistä puuttuu arvioinnin kannalta olennaisia tietoja, kuten otsikko, laatija ja päiväys. Pelkkä peitenimi ei todista, että asianomainen olisi tehnyt jotain konkreettista KGB:n hyväksi. Moni jäi mielenkiinnon ja kehittelyn eli kultivoinnin kohteeksi ilman tulosta. Historiantutkimuksen tarpeisiin tällainen aineisto toki kelpaa, kun ymmärtää sen rajoitukset. 7 Antiikkia tai Kaksoisvirran maata tutkitaan vastaavien ja vajaampien sirpaleiden poh- 5 Christopher Andrew & Vasili Mitrokhin, The Mitrokhin Archive: The KGB in Europe and the West (London: Allen Lane / The Penguin Press 1999), Supo aloittanut esitutkintoja vain harvoin, Nelosen uutiset / (http://www.nelonen.fi/ uutiset/kotimaa/ supo-aloittanut-esitutkintoja-vain-harvoin). Uutinen perustui Suojelupoliisin ilmoitukseen esitutkinnassa olleista tapauksista vuodesta 1989, jolloin Supo sai tähän oikeuden. Alkuvuosina tapauksia ei ollut lainkaan, sitten 1993 viisi ja 1994 peräti 12. Sen jälkeen vuosittain ; varmuudella näistä viimeinen (Olli Mattila) ei liittynyt Mitrohiniin. 7 Aluksi vahvoja epäilyjä esitti Berija-elämäkerran kirjoittaja Amy Knight, Opening PANDORA s suitcase, Times Literary Supplement 26 Nov Ks. myös J. Arch Getty, American Historical Review 106: 2 (April 2001), s Kumpikin kärkitutkija epäili (aiheellisesti) Andrew n väitettä, että Mitrohinilla olisi ollut rajoittamaton pääsy (unrestricted access) tiedustelun arkistomateriaaleihin. Toinen adjektiivi, unprecedented (ennennäkemätön), on osoittautunut oikeaksi. jalta. Britannian tiedustelupalvelun SIS:n luvalla aineistosta tehtiin ensin useita kirjoja, ja nyt pääosa materiaalista on tullut saataville Churchillin arkistoon Cambridgeen. Nähtäville annetaan kopioita liuskoista, joille Mitrohin kirjoitti muistiinpanonsa puhtaaksi. Prosessi loi virhelähteen, sillä hän näyttää joskus lukeneen omaa käsialaansa väärin. Peitenimi Heinon oikeaksi nimeksi on tullut Pekka Nigte, vaikka annettujen tietojen valossa kyseessä oli urheilumies ja TUL-lehden päätoimittaja Pekka Hurme. 8 Huonolla käsialalla Хурме voidaan helposti lukea Нигте. Tahaton virhe todistaa aitoutta: tietoisessa väärentämisessä tuollaista tuskin sattuisi. Mitrohinin aineisto ei anna kattavaa kuvaa KGB:n kontakteista Suomessa. Suomalaisnimiä peitenimineen on Cambridgestä löytynyt nelisenkymmentä, vaikka KGB:n poliittisia kontakteja tunnetaan paljon enemmän. Aineiston pääpaino ei ole politiikassa, vaan KGB:n muiden tiedustelulinjojen aktiviteeteissa. Mitrohinin eteen tuli pääasiassa päättyneitä operaatioita. Mauri Maurista tietoa on liuskan verran, enemmän kuin suomalaisista yleensä. Cambridgen arkiston kappaleessa asianomaisen oikea nimi ja asema (n. 1½ riviä) on peitetty, muuten muistiinpano on täydellinen. 9 Sen sisältö on seuraava. Presidentti Kekkosen lähipiiriin kuuluneeseen Mauriin pitivät aiemmin virallisia yhteyksiä sekä PGU (eli KGB:n ulkomaantiedustelu) että GRU (sotilastiedustelu). KGB:n johto oli asettanut tavoitteeksi luottamuksellisen suhteen. 8 Toimittaja Juha-Pekka Tikka on näyttänyt tekijälle Cambridgesta hankkimiaan kopioita. Tikan uutinen ja liitteenä oleva nimilista: Noin 40 suomalaisen kontaktin tiedot löytyivät KGB-arkistosta, Verkkouutiset , kotimaa/1mitrohin Suomalaisen urheiluväen nimiä on aineistossa ainakin kuusi, sillä KGB:n N-linjan tiedustelumies Ernst Russak oli peiteviraltaan urheiluattasea ja merkitsi agenteikseen tai kehittelynsä kohteiksi tuttavuuksiaan Työväen Urheiluliiton piirissä. Jokaisen kohdalla ei ole tekoja. 9 Muistiinpanon sisältö on selostettu viitteessä 1 mainitussa Tikan artikkelissa. Lisäksi tekijä on nähnyt kopion venäjänkielisestä liuskasta. Kunnes muuta mainitaan, lähteenä ovat nämä. 4 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

7 Elokuussa 1972 Mauri vieraili Neuvostoliitossa. Operatiivisessa keskustelussa PGU:n vastavakoiluhallinnon päällikön V. K. Bojarovin kanssa Mauri suostui erittäin luottamukselliseen yhteistyöhön KGB:n kanssa Nato-maiden (etenkin USA:n ja Englannin) tiedustelupalvelujen toiminnan paljastamiseksi, kun ne toimivat Suomessa tai Suomesta käsin tarkoituksena vahingoittaa Neuvostoliiton ja Suomen suhteita tai Neuvostoliittoa, sen edustajia ja laitoksia. Näissä merkeissä tapaamisia Maurin kanssa oli sekä Suomessa että Neuvostoliitossa. Maaliskuussa 1973 Mauri liitettiin PGU:n agentuuriverkostoon agenttina, huhtikuussa hänelle myönnettiin Suomen markkaa. Helmikuussa 1974, tavatessaan KGB:n puheenjohtajan Juri Andropovin, agentti vahvisti salaisen yhteistyönsä KGB:n elinten kanssa länsimaiden erikoispalvelujen toiminnan paljastamiseksi ja estämiseksi. Yhteistyöstä ja saaduista tiedoista raportoitiin Leonid Brežneville ja puolueen keskuskomiteaan. (Luultavimmin valtioelimiä ohjaavan osaston päällikölle.) KGB:n suosituksesta Mauri asettui tapaamisissaan lännen tiedustelupalvelujen edustajien kanssa kannattamaan poliittista yhteistyötä Neuvostoliiton kanssa osoittaakseen lännen palveluille, että niiden oli turha toivoa pystyvänsä käyttämään Suojelupoliisia ja Mauria Neuvostoliiton vastaiseen toimintaan. Yhteistyö päättyi vuonna 1978 Maurin jäädessä eläkkeelle. Tällainen tekstiliuska siis. Siitä ei ole epäilystä, ettei Mauri olisi Arvo Pentti, joka toimi Suojelupoliisin päällikkönä toukokuusta 1972 helmikuuhun Sen salaamiseksi olisi pitänyt peittää paljon enemmän kuin nimi ja asema, sillä kaikki täsmää: aiemmat kontaktit, joita Pentillä oli sekä KGB:hen kekkoslaisena poliitikkona että GRU:hun nelinkertaisena puolustusministerinä, matkat Moskovaan, valtuudet puhua Suojelupoliisin nimissä länteen ja itään, eläkkeelle jäännin ajankohta. Lähempi tarkastelu voidaan pilkkoa kolmeen osaan: 1) tapauksen sijoittuminen KGB:n operatiivisen käytännön puitteisiin; 2) asian luonne ja merkitys Arvo Pentin, Suojelupoliisin ja Suomen kannalta; 3) raha. KGB:n käytännöt Neuvostoliiton ulkomaantiedustelu kannusti upseereitaan värväämään agentteja. Sillä tarkoitettiin tietolähdettä, joka tiesi olevansa neuvostotiedustelun avustaja, oli sitoutunut siihen mieluiten allekirjoituksellaan, noudatti ohjeita ja sai palkkiona rahaa tai muita etuuksia, ellei motiivi ollut aatteellinen. Tästä perusmuodosta oli toki muunnelmia, kuten agentit jotka oli värvätty väärän lipun alla, toisin sanoen uskoteltu heidän auttavan jotain muuta tahoa. Agentit katsottiin tiedustelun parhaaksi menetelmäksi, onnistunut värvääjä palkittiin ylennyksillä ja maineella. Tämä loi tiedustelu-upseereille kiihokkeen paitsi värvätä myös liioitella saavutuksiaan. Helsingissä sodan molemmin puolin vaikuttanut Jelisei Sinitsyn (Jelisejev) oli alan virtuoosi. Hän teki Suomesta loistavan alun karrieeriinsa ja yleni lopulta kenraaliksi. Siihen aikaan kenraalin tähtiä ei ollut ihan joka toisella. Moskovassa Lubjankan käytävillä hän usein kehuskeli Suomen hallituksen piiristä värväämillään agenteilla, joista yksi oli pääministeri J. K. Paasikivi. Väittämänsä mukaan Sinitsyn henkilökohtaisesti kontrolloi tätä miestä. Sen sijaan Paasikiven päiväkirjoissa tapaamisia mainitaan vain yksi, usean hengen päivällisillä, ja sielläkin pääministeri puhui politiikkaa toisen neuvostodiplomaatin kanssa, ei Sinitsynin. 10 Samainen Sinitsyn raportoi värvänneensä Kustaa Vilkunan, niin että esittelytapaamisella hänen seuraajansa muitta mutkitta työnsi rahakuorta hämmentyneen suomalaisen kouraan. Vilkunan kohdalla toteutui myös se operatiivinen traditio, että arvokasta agenttia näytetään henkilökohtaisesti tiedustelun jollekulle korkealle päällikölle. Tämän tradition valossa on tarkasteltava myös Maurin värväystä. Värvääjäksi ilmoitettu Vitali Bojarov (s. 1928) näyttää juuri vuonna 1973 tehneen karrieerissaan ratkaisevan hyppäyk sen ylöspäin, epäilemättä Maurin siivittämänä. Hän oli isän puolelta mordvalainen, siis suomensukuinen, mistä sai ehkä jutun juurta. Isä oli saman alan miehiä, kaatui sodassa. Var- 10 Rentola 2009, s. 79 ja siinä mainitut lähteet. TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 5

8 haisen uransa Bojarov vietti äitinsä kotiseudulla Ukrainassa radiotiedustelun ja vastavakoilun tehtävissä. Unkariin piti vuonna 1956 poiketa komennukselle. Moskovaan Bojarov pääsi vuonna 1961, koetti palvelua ulkomailla vuosina vastavakoilun KR-linjalla diplomaattipeitteellä Britanniassa. Sieltä tuli karkotus eikä mies päässyt yrittämään toista kertaa, vaan palveli Moskovassa KGB:n ulkomaantiedustelun (PGU) ulkoisen vastavakoilun päällikkönä. Siinä virassa hän oli Pentin isäntänä. Pentin vierailun jälkeen Bojarov hypähti monta askelmaa ylöspäin, KGB:n toisen päähallinnon (VGU) päällikön sijaiseksi. Se oli 45-vuotiaalle iso paikka. VGU:lle kuului ulkomaiden lähetystöjen, tiedustelijoiden ja muidenkin ulkomaalaisten valvonta Neuvostoliitossa. Päähallinnon päällikön sijainen laskettiin KGB:ssä jo ihmiseksi; sotilasarvoksi tuli kenraaliluutnantti (1981). Vuonna 1985 hän siirtyi Neuvostoliiton tulliin, päällikön sijaiseksi ja sitten päälliköksi. Eläkkeelle hän jäi heinäkuussa 1991, juuri ennen Janajevin juntan kaappausyritystä ja Neuvostoliiton loppua. 11 Sekavaa, byrokraattista? Tiivistetään siis: menestyskarrieeri, korkein kunniamerkein koristettu. Sanamuotojen pohjalta voi päätellä, miten keskustelu Moskovassa on edennyt. Bojarov ja kumppanit ovat perustelleet asiaansa Paasikiven Kekkosen linjalla ja yya-sopimuksella, jotka heidän tulkintansa mukaan velvoittivat yhteistyöhön myös tällä alueella. Huomiota kiinnittää, että ensitapaamisella länsitiedustelu kohteena oli määritetty melko tarkasti. Muutoin kirjatut sanamuodot olivat neuvostojargonia, ja tuskinpa Pentti niitä näki. On vaikea kuvitella hänen panneen nimeään alle, ellei kunto ole mennyt tolkuttomaksi. (Jätämme raha-asian tuonnemmaksi.) Jos Pentti sijoitettiin luokkaan doverennoe litso (luotettu henkilö), niin kuin on syytä uskoa, allekirjoitusta ei edes tarvinnut pyytää. Myötäilylle oli tiettyä pohjaa, sillä Suomi ja Suojelupoliisi vastuuviranomaisena olivat jo pitkään olleet sillä linjalla, että lännen tiedustelua Suomen rajan ylitse Neuvostoliittoa vastaan oli syytä hillitä ja estää. Se oli havaittu viisaaksi 1950-luvun alkupuoliskolla, kun Yhdysvaltain ja Norjan organisoimat suomalaisten kaukopartiomiesten retket itärajan yli aiheuttivat hankalia tilanteita. (Rajan yli palasi väsyneitä miehiä, joiden perään ammuttiin; joitakin jäi sille tielle.) Suomi halusi kuitenkin ehkäistä omin voimin ja keskustelemalla lännen kanssa. Raja kulki siinä, että lännen toimien ehkäisyä ei haluttu missään tapauksessa tehdä yhteistyössä Neuvostoliiton kanssa, vaan vain omin neuvoin. Juuri sen rajan yli Moskovan KGB nyt Penttiä hilasi. KGB:n johtoportaissa tulkittiin yhteisymmärryksen syntyneen. Siihen viittaa sekin, että itse Andropov otti Pentin vastaan. KGB:n piirissä alettiin puhua, että Suojelupoliisin päällikön kanssa oli tehty epävirallinen sopimus rajoittaa läntisten palveluiden toimintaa Neuvostoliittoa vastaan Suomen alueelta. 12 Suomen puolen todellisuus Pentin kummastakaan yllä mainitusta virkamatkasta Moskovaan (elokuu 1972 ja helmikuu 1974) ei ole löytynyt matkaraporttia Suojelupoliisin arkistosta. Varsinkin ensimmäinen matka järjestettiin salamyhkäisesti. Kutsun esitti Neuvostoliiton sisäasiainministeriö MVD eikä suinkaan todellinen isäntä KGB. Pentti matkusti yksin eikä ilmeisesti maininnut asiaa etukäteen virkapaikallaan. Matka tuli tietoon vasta, kun rajalta saapui tavanomainen lista Neuvostoliittoon matkustaneista. Vastavakoilun päällikkö Arvi Koli sitten huomautti päällikölle ikään kuin leikin päin, että matkoista kannattaisi vihjaista etukäteen, että tiedettäisiin jos on pakoon mennyt sinne, pantaisiin etsintäkuulutus. Viraston sisäiseen käyttöön laatimissaan muistelmissa Koli muotoili kohteliaasti, että päälliköllä oli 11 Hakusana Bojarov Vitali Konstantinovitš, Klim Degtjarev & Aleksandr Kolpakidi, Vnešnjaja razvedka SSSR. Entsiklopedija spetsslužb (Moskva: Jauza & Eksmo 2009), Samoja tietoja, Sergei Tšertoprud, Andropov i KGB (Moskva: Jauza & Eksmo 2004), Oleg Kalugin, Proštšai, Lubjanka! (Moskva: Olimp 1995), 250. Nyt esiin tulleiden tietojen valossa tulkitsisin, että tällaiset puheet KGB:ssä liittyivät Pentin matkoihin. 6 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

9 rajalliset näköalat laajempaan keskusteluun. 13 Pentti tiesi rajoituksensa eikä edes pyrkinyt Supon päälliköksi, vaan ryhtyi siihen lopulta Kekkosen käskystä. Hänellä ei ollut kokemusta vastavakoilusta eikä päälliköltä edellytettyä juristin tutkintoa. Viimeksi mainittu toki oli puutteista vähäisin. Päällikön toinen Moskovan-matka oli puitteiltaan normaalimpi. Sen jälkeen KGB:n vieraiksi matkusti kaksi Supon virkailijaa tutustumaan valtiovierailujen turvajärjestelyihin. Mat ka raportin mukaan Andropovin edustaja selvitteli KGB:n pyrkimyksiä saada kontaktia Paasikivi Kekkonen linjan periaatteiden mukaan myös Suojelupoliisiin. KGB halusi ulottaa yhteistyön laajemmalle kuin Ety-kokoukseen ja turvajärjestelyihin ja havitteli samaa myös Ruotsin kanssa. Alkoi sattua tapauksia, joissa Suojelupoliisin vastavakoilijat saivat aiheen uumoilla, että päälliköllä oli jonkin asteen välipuheita venäläisten kanssa. Mitrohinin muistiinpanon valossa nämä tapaukset joutuvat nyt uuteen valoon. Moni alkaa muistaa lisääkin. Kun tulee uusi tieto, vanhat faktat asettuvat uuteen järjestykseen ja niiden merkitys muuttuu. Sivuseikka voi tulla tärkeäksi. Kerran Pentti määräsi varjostuksen, kun KGB väitti Suomen ja SEV:n (Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto, Sovet Ekonomitšeskoi Vzaimopomoštši) suhteita hoitaneen virkamiehen (Ilkka Tapiola) vuotaneen salaista tietoa Ruotsiin. Koli keskeytti varjostuksen saman tien, kun havaittiin Tehtaankadun miesten saapuneen Tapiolan työpaikan tuntumaan tarkkailemaan, varjostettiinko häntä tosiaan. Tässä niin kuin usein muulloinkin KGB kenties vedätti. Varsinaisena tavoitteena saattoi olla selvittää, miten hyvin Supo tunsi varjostettavan pojan, Kari Tapiolan, joka kuului SDP:n nouseviin ulkopoliittisiin kykyihin ja oli KGB:n kirjoissa Tero. 13 Rentola 2009, s. 69 ja siinä mainitut lähteet; Arvi Kolin muistelmat (1982), s. 188; tekijän keskustelut (2014) kolmen Supossa palvelleen virkamiehen kanssa. Rajalta saadun tiedon alkulähde on päällikön sihteeri Kaarina Kykkänen, jonka muistama sitaatti on. Yksi virkamies mainitsi saaneensa tiedon jo Pentin kuljettajalta, sillä asemalle hän meni virka-autollaan. Toisella kertaa Supon havainnon perusteella jäi Israelissa kiinni venäläinen tiedustelu-upseeri, jolla oli huolellisesti rakennettu juutalainen henkilöllisyys ja Itävallan passi. Pentti älysi kysyä, mistä Supoon oli saatu miehen valokuva. Omasta päästäänkö keksi tuota kysyä? Ihmeteltiin ja vastattiin: Ruotsista. Kolin määräyksestä soitettiin sitten Ruotsiin ja varmistettiin, että sanovat niin, jos kysytään. Kuva oli lännempää, ja alkujaan Israelista, jossa mies oli pidätetty. Kerran kun Supon miehet seurailivat Helsingissä kahta korkeaa KGB:n miestä, havaittiin näiden menevän Pentin asuintalon autotalliin. Sittemmin osoittautui, että toinen oli Bojarov, joka oli tullut tätä varten Helsinkiin. Aamulla Pentti myönsi, että häntähän siinä tultiin tapaamaan. Hän oli käynyt Seurasaaressakin iltakävelyllä erään kolmannen venäläisen kanssa. Koli tähdensi, ettei tuollaiseen pidä mennä, vaan KGB:n edustajia pitää tavata joko virkapaikalla tai julkisessa ravintolassa. Näiden ja muiden tapausten valossa voi arvioida, että Pentti oli tehnyt ja tiesi tehneensä lupailuja yhteistyöstä, ehkä hieman epäkonkreettisesti. Kun KGB yritti lunastaa lupauksia, se samalla jatkuvasti testasi, kuinka pitkälle voisi päästä. Pentti viestitti hankalasta tilanteestaan myös silloin, kun Ratakadulla tuli esiin arkaluontoisia yhteistyöjärjestelyjä lännen palveluiden kanssa. Hoitakaa te pojat vain, hän tapasi sanoa, haluamatta kuulla detaljeja. Mitä ei tiedä, sitä ei voi kenellekään kertoa. Jokin häivähdys tilanteesta tihkui pohjoismaisten palveluiden tietoon, sillä niiden johtotasoilla alkoi kiertää huhu, että Suojelupoliisi oli romahtanut eikä luottamuksellinen yhteistyö sen kanssa ollut enää viisasta. Brittien korkea edustaja kiersi vakuuttamassa Skandinavian pääkaupungeissa, että suomalaiset olivat edelleen samoja suomalaisia kuin ennen. 14 Kun viesti tuli britiltä, se uskottiin, kuten osoittaa Supon ja Tanskan PET:n läheinen yhteistyö 14 Tekijän 2012 saama muistitieto ei-suomalaiselta taholta. Norjan POT:n epäilyistä Supon uutta johtoa kohtaan, ks. Trond Bergh & Knut Einar Eriksen, Den hemmelige krigen: Overvåking i Norge , Bd. 2 (Oslo: Cappelen 1998), TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 7

10 eräässä teollisuusvakoilutapauksessa. Epäiltyjä varjostettiin yhdessä Helsingissä. Helmikuussa 1975 Bojarov tuli viralliselle vastavierailulle Suomeen. Se ei oikein istunut hänen uuteen virkatehtäväänsä, ulkomaalaisvalvontaan Neuvostoliiton sisällä, mutta KGB:n kannalta hän oli Pentin hoitaja, joten juuri hän sieltä tuli. Etukäteen toimittamissaan keskustelunaiheissa venäläiset ehdottivat, että Suojelupoliisi hankkisi heille tietoja Yhdysvaltain tiedustelusta. Kekkonen määräsi, että näin ei saa tehdä, joten Pentti kieltäytyi keskustelemasta aiheesta. Silloin vieraat ilmoittivat, että eivät he ole tulleet Suomeen seurustelemaan. YYA velvoittaa yhteistyöhön myös tällä alalla. Kun Pentti kiisti tulkinnan, vieraat ilmoittivat nostavansa asian muille tasoille. 15 Pentin toiminta viittaa siihen, että hän ei kokenut tällaista luvanneensa eikä ollut toimittanut tietoja lännen palveluista. Muille tasoille asian ei tiedetä nousseen. Suhde alkoi siis jäähtyä, ja aivan jäihin se meni, kun Suojelupoliisi lokakuussa 1976 pidätti tullihallituksen yliaktuaari Olavi Pihlmanin, joka oli ollut KGB:n tiedustelun palveluksessa yli kaksi vuosikymmentä. Pidätyksessä nojauduttiin siihen lainkohtaan, joka velvoitti poliisimiehen puuttumaan verekseltä havaitsemaansa rikokseen. Pihlman otettiin kiinni heti hänen saatuaan rahakuoren ja viskipullot hoitajaltaan. Supon päälliköltä ei siis kysytty lupaa pidätykseen. KGB:n raivokas ja korkealta esitetty vastareaktio viittaa siihen, että venäläiset kokivat tulleensa petetyiksi. Helsinkiin ilmaantui Kekkosen (ja myös Pentin) puheille itse Mihail Kotov, joka oli kenraali ja korkea herra KGB:ssä, luotuaan maineensa Suomen presidentin lähimiehenä. Pentiltä hän katsoi oikeudekseen tiukata, mistä Supo oli saanut jutun tietää. Omilla havainnoilla, päällikkö kai vastasi. Niinpä Kotov syytti Kekkoselle, että Pentin miehet varjostivat, vaikka joskus oli saatu lu - paus, ettei diplomaattiautoja varjostettaisi. Suojelupoliisin seuraavassa päällystökokouksessa 15 Urho Kekkosen päiväkirja ja lisämerkintä , Urho Kekkosen päiväkirjat, toim. Juhani Suomi, 4: (Helsinki, Otava 2004). Pentti vahvisti, että oli saatu kielto seurata diplomaattiautoja. Samalla hän tuli antaneeksi pätevän operatiivisen ohjeen: jos autoja kuitenkin oli tarpeen seurata, se on tehtävä niin, ettei sitä havaita. Toinen entinen KGB:n Helsingin-päällikkö, suurlähettiläs Vladimir Stepanov tiukkasi Kekkoselta, minkä vuoksi pidätys. (Eli: mik sei hoidettu hiljaa?) Presidentti antoi juristin tutkin toaan heijastavan vastauksen: teko toteen näytetty, lainvastainen ja Suomen maaperällä. Aikoinaan Pentin maatilalla Hämeenkyrössä Stepanov oli presidentin mielestä kuten aina myönteinen 16, mutta nyt vastassa oli toinen Stepanov, niin härski, että Kekkonen mietti jo luopuvansa jatkostaan. Pelattiin hämmästyttävän isoin panoksin. Vaikka Stepanov uhkaili rankasti, välittömät seuraukset rajoittuivat siihen, että suurlähettilään sihteeri soitti Ratakadulle ja kertoi, että Pentti ja muut Supon johtomiehet olivat saaneet erehdyksessä kutsun lokakuun vallankumouksen vuosipäivän vastaanotolle. Pentti kysymään Kekkoselta, mitä nyt tehdään. Ette mene sinne, neuvoi presidentti, ja puuskahti päiväkirjaansa: Se oli Pentti! 17 Ehkä tapaus johti myös kutsun peruuttamista salaisempaan seuraukseen: Pentin valokuvaa tuskin sittenkään lopulta ripustettiin sille seinälle, jolle KGB naulasi muista palveluista värväämänsä agentit. Sen verran Kekkonen ja Pentti säikähtivät venäläisten jyrkkää reaktiota, että kun Suojelupoliisista toukokuussa 1977 esiteltiin seuraava vakoilujuttu, toimenpiteitä ei saatu päätetyksi. Kysymyksessä oli teollisuusvakoilu ja sotilaskäyttöön soveltuvien kaksoiskäyttömateriaalien ja piirustusten hankkiminen länsimaista, joista näitä ei venäläisille myyty. Valtiojohto lupasi ratkaista asian presidentti Kekkosen Neuvostoliiton-matkan jälkeen, mutta siihen ei palattu koskaan. Perusmuistioon tehtyjen jakelumerkintöjen mukaan Suojelupoliisin oma päällikkö 16 Urho Kekkosen päiväkirja , Urho Kekkosen päiväkirjat, toim. Juhani Suomi, 3: (Helsinki: Otava 2003). 17 Pihlmanin tapausta on selostettu Rentola 2009, Pentin ja Kekkosen suhteen psykologiasta, ks. myös Arvo Pentin kirje Urho Kekkoselle , Urho Kekkosen arkisto IV: 8. 8 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

11 sai paperin vasta melkein neljä kuukautta myöhemmin kuin ylin valtio- ja poliisijohto. 18 Kokonaiskuva Mitä voi päätellä, kun tarkastellaan toisiaan vasten Mitrohinin muistiinpanoa, tietoja KGB:n operatiivisista proseduureista ja asiaan liittyviä tiedonsirpaleita Suomesta? Jos edelleen sivuutamme raha-asian, nämä tiedot voidaan yhdistää seuraavanlaiseen kuvaan. Vetoamalla Paasikiven Kekkosen linjaan KGB sai Suojelupoliisin päälliköltä Pentiltä lupauksia yhteistyöstä ja lännen tiedustelun rajoittamisesta Suomesta käsin Neuvostoliittoa vastaan. Normaalien proseduuriensa mukaisesti KGB merkitsi Pentin agentikseen ja yritti pitää häneen yhteyttä konspiratiivisten käytäntöjensä säännöillä. Pentti ei kuitenkaan mieltänyt luvanneensa niin paljon kuin KGB oletti tai toivoi eikä hänellä ollut edellytyksiä kääntää Suojelupoliisia täysin toteuttamaan sitäkään, minkä hän mielsi luvanneensa. Etenkin vastavakoilua johtanut Arvi Koli 19 tunnisti päällikköön liittyneet riskit ja pyrki toisaalta ohjaamaan esimiestään, toisaalta varovasti sivuuttamaan hänet. Tämä meni ohjesäännön kirjainta vastaan, mutta tapahtui osittain Pentin itsensä tieten ja hiljaisella myöntymisellä. Tämän saa ottaa metodologisena ohjeena. Kun yhdestä lähteestä ponnahtaa hätkähdyttävä tieto, on kaivettava esiin kaikki, mikä asiaan muissa lähteissä liittyy, ja koetettava pää kylmänä rakentaa kokonaiskuva. Tämä ei tietenkään tarkoita puhtaaksi pesemistä eikä muutakaan advokatyyriä. Ei sitäkään kuvaa, mikä tästä asias ta yllä perattiin esiin, voi järin kauniina pitää. Tutkimuksen näkökulmasta voi sivumennen panna merkille, että kansainväliset suhteet näyt- 18 Muistio ja ilmoitus 985, , Henkilömappi n:o 6629, Suojelupoliisin arkisto. Tuntuu mahdottomalta, että Pentti olisi voitu kokonaan sivuuttaa asiassa, mutta on juuri ja juuri mahdollista, että yksityiskohdat sisältänyt muistio annettiin hänelle myöhemmin kuin muille. 19 Ilmeisesti Kolin motiivit olivat pikemminkin virkamieseettisiä ja ammatillisia kuin poliittisia. Poliittisilta mielipiteiltään hän näyttää olleen maltillinen; päällystökokouksissa hän arvosteli jyrkkiä oikeistomielipiteitä ja tuki uutta nuorta keskustalaista päällikköä, Seppo Tiitistä. täytyvät tiedustelun alueella usein paljaampina kuin esimerkiksi diplomatiassa. Kuka on ystävä, kuka vastapuoli, kehen luotetaan, kehen ei paradoksaalisesti tämä on yksiselitteisempää tiedustelun maailmassa, jota pidetään sumeana. Paljaampana siellä näyttäytyi myös kylmän sodan lopputulos, jota Mitrohinin loikka heijasti. Kun Suojelupoliisin seuraava päällikkö, nuori Seppo Tiitinen, oli käynyt ensi kertaa Moskovassa, KGB:n uusi Helsingin-päällikkö Viktor Vladimirov vertasi sitä edeltäjän matkoihin. Hän väitti KGB:n johdon arvioineen uuden matkan onnistuneemmaksi kuin Pentin matkat. Tosin Andropovia Tiitinen ei saanut tavata, vaikka Vladimirov etukäteen valmensi siihen, kertoi miten KGB:n johtaja ilmaantuisi kokoushuoneeseen, miltä näyttäisi ja miten silloin olisi syytä käyttäytyä. Vladimirovin puheiden mukaan aikaisemmilla matkoilla oli tehty virheitä sekä Pentin että heikäläisten puolelta. Nyt Vladimirovin esittämä linja oli hyväksytty Moskovassa, ei kiitoksin, mutta hyväksytty kuitenkin. 20 Viimeksi mainittu tuskin voi muuta tarkoittaa kuin sitä, että piti pyrkiä luottamuksellisiin suhteisiin, mutta ei enää tarvinnut kouristuksenomaisesti takertua agentiksi värväämiseen kaikkine lisineen. Agentin sijasta voitiin puhua operatiivisista resursseista. Tiitinen oli yhtä uskollinen kekkoslainen kuin edeltäjänsä, mutta sikäli toista maata, että hän osasi luvata KGB:lle rajatummin ja selväpäisemmin sekä esittää kielteiset vastaukset ikään kuin myönteisesti: toki pitää torjua tiettyjä CIA:n toimia, mutta on parempi, kun teemme sen itse. Jäljellä on kuitenkin vielä yksi kiperä kysymys. Raha Arkaluontoisin asia Mitrohinin muistiinpanossa on mainittu rahasumma ja sen suuruus. Se oli 20 Rentola 2009, 69, 147, sekä siinä mainitut Tiitisen muistiot keskusteluistaan presidentti Kekkosen kanssa (sit.) ja ; Tiitisen haastattelu On otettava lukuun, että Vladimirov saattoi tahallaan pyrkiä sumentamaan Tiitisen kuvaa Pentin vierailuista. Toisaalta ei kannattanut herättää epäluuloja selittelemällä liikaa noita vierailuja. Lievän imartelun Vladimirovilla toki havaitsee. TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014 9

12 tavattoman suuri summa ja ylitti ne rajat, mitä KGB oli valmis agenteilleen maksamaan. CIA:n Aldrich Ames sai agentiksi ryhtyessään $ 21 ja silloin KGB:lle oli luvassa ensi luokan operatiivista tietoa, erittäin sensitiivistä ja toimenpidekelpoista, sillä Ames tiesi oikeita yhdysvaltalaisten agentteja Neuvostoliitossa ja itse KGB:ssä. Vaikka myös pienen ulkomaisen palvelun päällikkö ilman muuta luokiteltiin arvokkaaksi kohteeksi, Amesiin verrattuna Pentti ei tiennyt mitään, mutta olisi silti tuhdin avausmaksun miehiä. Tuntuu kohtuuttomalta. Arvelin ensin, että kyse olisi voinut olla korruptiosta KGB:n riveissä. Suojelupoliisi teki havaintoja sellaisesta jo 1970-luvulla, tosin pienimittaisesta. Tässä olisi ollut joillekuille oiva mahdollisuus leikata rasvainen siivu. Ajatusta ruokki muotoilu, että rahat myönnettiin Pentille, mutta vastaanottamista ei mainittu, kuittaamisesta puhumattakaan. Vaikka Pentti ei ollut tiedustelun ammattilainen, sen hän ymmärsi, mitä rahan ottaminen merkitsi. Poika, entinen kansanedustaja Klaus Pentti, ei millään usko isänsä ottaneen KGB:n rahaa. Niin paljon jämpti mies hän oli. 22 Tarkemmin pohdittuna korruptioajatus täytyy hylätä, ainakin täydessä mitassa. Nykymaailmassa sen toki uskoisi, mutta silloin KGB:n johdossa oli Juri Andropov, joka tunnettiin (toisin kuin Brežnev lähipiireineen) korruption julmana vainolaisena. Neuvostoliiton johtoon noustuaan hän jopa teloitutti suomalaisten idänkauppiaiden yhteistyökumppaneita. Ei sittenkään tunnu mahdolliselta, että tuollainen potti olisi hänen tontillaan jätetty varmistamatta. Jos ei Pentti pannut rahaa liiveihinsä eivätkä KGB:n miehet varastaneet, mitä sitten? Yksi selitys tarjoutuu. Pentti oli keskustapuolueen k-linjan sisintä piiriä. Juuri nimityksensä aikoihin hän oli mukana päivällisillä, joilla Kekkonen ilmoitti viidelle luottomiehelleen ratkaisseensa presidenttikysymyksen: Ehdokkaaksi en suostu, valita 21 An Assessment of the Aldrich H. Ames Espionage Case and Its Implications for U.S. Intelligence: Report Prepared by the Staff Select Committee on Intelligence, United States Senate [84-046] (Washington: Government Printing Office 1994), s Klaus Pentin haastattelu, Aamulehti saa. 23 Pentti oli vanhastaan järjestelemässä myös k-linjan arkaluontoisia rahoituskuvioita mm. Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiössä. Keväällä 1973 ei ollut vaaleja eikä akuuttia vaalirahan tarvetta, mutta silloin oli meneillään Kekkosen jatkoajan säätäminen poikkeuslailla ja siihen liittyviä järjestelyjä, joissa myös rahalla oli ollut ja oli käyttöä. SMP:stä irronnut ja poikkeuslain taakse siirtynyt eduskuntaryhmän enemmistö oli jo saanut Veikko Vennamolta haukkumanimen seteliselkärankaiset, kun myös puoluetuki siirrettiin heille. Ehkä siihen ja vastaaviin hankkeisiin tarvittiin muutakin rahaa. Maaseudun yhteisvaliokunnan säätiö jonka hallituksessa Pentti oli vielä eläkkeelle jäätyäänkin sai vuosina tileilleen markkaa sellaisia tilillepanoja, joiden alkuperä ei selvinnyt edes valtiontalouden tarkastusviraston myöhemmissä tutkimuksissa. 24 Tunnetaan ennakkotapauskin, Maalaisliiton puoluesihteerille Arvo Korsimolle tammikuussa 1962 KGB:n suosituksesta myönnetty avustus vaalivelkojen maksuun. 25 Tämä on spekulaatiota, tai vähän parempaa, varsinaisia todisteita ei ole. Jos se näin meni, selittyisi se, miksi suuri summa olisi otettu vastaan ja mihin rahat menivät. Ei tälläkään kuvalla kauneuskilpailuja voiteta, mutta historiantutkimuksessa painaa enemmän looginen päättely ja kaiken tiedon sopiminen yhteen, niin että kuvaa voi sanoa uskottavaksi tai joskus jopa totuudeksi. Tällä erää. Kirjoittaja on Turun yliopiston poliittisen historian professori. 23 Kekkosen päiväkirja , Urho Kekkosen päiväkirjat, 3. Muut vieraat olivat Ahti Karjalainen, Kustaa Vilkuna, Eino Uusitalo ja Matti Kekkonen. 24 Jarmo Korhonen, Väyrysen valtakunta (Helsinki: Tammi 2014), 338. Iltalehden blogissaan Korhonen esitti tätä koskevia lisätietoja. 25 KGB:n muistio , NKP ja Suomi: Keskuskomitean salaisia dokumentteja , toim. V.N. Tšernous & H. Rautkallio (Helsinki: Tammi 1992), 123. Vladimirov kommentoi, että vaikka tällainen aloite kirjattiin ulkomaalaisen nimiin, usein se oli lähtöjään neuvostotaholta, sillä ulkomaisen politiikan rahoittaminen luettiin huomattavaksi ansioksi. Viktor Vladimirov, Näin se oli (Helsinki: Otava 1993), TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

13 TALVEN TUULIIN JA TUISKUIHIN FREDA 33, HELSINKI MA-PE LA PUH TUTUSTU AINO MEDIAAN, UUDENLAISEEN NETTILEHTEEMME OSOITTEESSA TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/

14 Markkinat, Jumala vai ihminen? Ilkka Pyysiäinen Jos ihminen on vain rationaalisia valintoja tekevä homo economicus, miksi olemme kuitenkin halukkaita yhteistyöhön, auttamiseen ja uhrauksiin muiden hyväksi? Mikä rooli on uskonnolla tällaisen toiminnan ohjauksessa, vai onko mitään? Reilu homo economicus Jokin aika sitten Valittujen Palojen järjestämässä testissä 16:ssa kaupungissa neljällä mantereella pudotettiin kadulle lompakko ja katsottiin, palauttaako löytäjä sen. Mukana oli puhelinnumero ja 40 euroa rahaa. Suomessa palautettiin 11 lompakkoa eli eniten, Portugali jäi viimeiseksi. Miksi ihmiset ovat näinkin rehellisiä, vaikka heillä olisi varsin riskitön mahdollisuus tienata helposti rahaa epäreiluudella? Uusklassisen taloustieteen käsityksen mukaanhan ihminen on rationaalinen oman hyötynsä maksimoija (ks. Richerson & Boyd 2008, ; Stout 2008, ; Mäki 2009). Auttamishalu, reiluus, epäitsekkyys ja suoranainen altruismi ovat kuitenkin eittämättömiä tosiasioita (Stout 2008; Godfrey-Smith 2014, , 136; Flanagan ym. 2014; Kitcher 2014). Asialle on ainakin kolmenlaisia selityksiä: ryhmävalinta, sukulaisvalinta ja vastavuoroisuus. Ryhmävalinnassa altruismi ja yhteistyökyky säilyvät, koska ne hyödyttävät ryhmää. Ryhmät, joissa on paljon epäitsekkäitä altruisteja, säilyvät pidempään kuin ryhmät, joissa on paljon itsekkäitä. Jotkut olettavat altruismigeenin, toiset tarjoavat selitykseksi käyttäytymistyylien kulttuurista välittymistä. Altruistien ryhmään voi kuitenkin ilmaantua itsekäs yksilö, joka ottaa itselleen ryhmän tarjoamat edut mutta ei anna mitään takaisin. Mikäli itsekkyys alkaa levitä, ryhmä voi hajota, mutta itsekkyys säilyy. (Godfrey-Smith 2012, 121,125; ks. Richerson & Boyd 2005, 2008.) William D. Hamiltonin (1964) sukulaisvalinnan teoriassa altruisti suuntaa anteliaisuutensa ja apunsa vain geneettisille sukulaisille, jotka kantavat samaa geneettistä taipumusta altruismiin. Näin altruismi siirtyy eteenpäin ja säilyy. Vastavuoroisuuden teoriassa taas yksilö saavuttaa pitkän tähtäimen etuja tekemällä lyhyen tähtäimen uhrauksia, mikäli hänen epäitsekäs käyttäytymisensä palkitaan vastavuoroisesti. Kyse ei ole ryhmälle koituvista eduista eikä hyväntahtoisten tarvitse olla sukulaisia tai edes tuntea toisiaan. Altruismin geneettistä pohjaa ei tarvitse olettaa. (Godfrey-Smith 2014, ) Sen sijaan mahdollisia huijareita eli vapaamatkustajia on jotenkin rangaistava pro-sosiaalisuuden ylläpitämiseksi (Boehm 2014; Atran & Ginges 2012; Ramsay ym. 2014). Toisen posken kääntäminen on huono strategia, sillä se antaa signaalin epäsosiaalisen käyttäytymisen hyväksymisestä (Godfrey-Smith 2014, 124). Toisaalta taas rangaistun taholta tuleva koston uhka on todellinen. Herrmannin ja kumppaneiden laajan empiirisen tutkimuksen mukaan ihmiset rankaisevat myös altruisteja, mikäli nämä ovat rankaisseet heitä. (Herrman ym ) Pro-sosiaalisuutta ei ohjaa vain kuuluisa näkymätön käsi vaan ihmisyksilöiden moraali sekä evoluutiossa kehittyneet että kulttuurin myötä opitut ja sisäistetyt vuorovaikutustaipumukset (Weinstein 2001; Godfrey-Smith 2014, 136; Flanagan ym. 2014). Käyttäytymistämme ei ohjaa pelkkä laskelmoiva järki; kognitiivisen psykologian tutkimus on osoittanut, että meillä on kaksi erilaista prosessointitapaa: nopeat ja spontaanit, automatisoituneet intuitiot sekä 12 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

15 hitaampi ja työläämpi reflektiivinen ajattelu (Evans 2008; Evans & Frankish 2009; Kahneman 2003, 2012). Monien taloustieteilijöiden suosiman rationaalisen valinnan teorian perusteella voidaan rakentaa kauniita malleja, mutta yksilöiden arkitodellisuutta ne eivät tavoita, kuten käyttäytymistaloustiede on osoittanut (Friedman & Hechter 1988; Kahneman 2003: Wilkinson 2008; Sanderson 2001, ; Shermer 2008; Richerson & Boyd 2008, ; Stout 2008, ; Pyysiäinen 2010). Luonnonvalinta voi suosia jopa taikauskoisia käsityksiä, kuten Kevin R. Foster ja Hanna Kokko (2008) osoittavat tavallaan yhdistämällä teoreettiseen malliinsa niin sanotun Pascalin uhkapeluriargumentin ja Hamiltonin säännön. Suosion kohdistuminen valintoihin, joissa oletetaan virheellinen kausaalisuhde, jatkuu, mikäli satunnaiset oikeaan osuvat oletukset tuottavat suhteellisesti suuremman määrän kelpoisuutta eli suuremman jälkeläistuoton. Jopa hyvin älykkäät ihmiset voivat sortua järjettömyyksiin, kun ympäristö asettaa tiettyjä paineita. Mahdollisuus voittaa lotossa yliarvioidaan helposti, mutta oman avioeron todennäköisyys taas aliarvioidaan. Tunteet vaikuttavat valintoihin ja älykäs ihminen on hyvä keksimään perusteluja intuitiivisillekin valinnoilleen. (Stanovich 2002; Gilovich ym. 2005; Henrich ym. 2005; Henrich & al. 2006; Alvesson & Spicer 2012.) Esimerkiksi vuonna 1994 perustetun Long-Term Capital Managementin hedge-rahaston oli määrä toimia vain huipputaloustieteen teorioiden ja ennusteiden pohjalta. Yhtiön hallitukseen kuului muun muassa kaksi taloustieteen nobelistia. Kuitenkin yhtiö menetti neljässä kuukaudessa 4,6 miljardia dollaria ja meni konkurssiin vuonna (Dunbar 2000.) Kari Uotin (2008, 75) mukaan markkinat ovatkin yhtä kuin pankkien dealing-huoneissa vallitseva ymmärrys ja siihen nivoutuva pakokauhu, mania tai jokin näiden sekoitus. Suuret Jumalat On jo lukuisia tutkimuksia ja spekulaatioita siitä, että ihmisten keskinäinen yhteistyö, prososiaalisuus ja altruismi ovat alun perin liittyneet uskoon kaikkitietävästä, palkitsevasta ja rankaisevasta Jumalasta (eri uskonnoissa). Moraalisuutta noudatetaan, koska Jumalan koetaan tarkkailevan ihmisten kaikkia moraalisesti merkitseviä toimia ja jopa ajatuksia. On olemassa monenlaista kokeellista evidenssiä sille, että Jumala-usko aktivoi yhä auttamishalun, epäitsekkyyden ja muun moraalisena pidetyn. (Norenzayan 2013, 2014; Norenzayan & Shariff 2008; Shariff 2011.) On kuitenkin vaikea projisioida tuloksia menneisyyteen ja selittää suurten sivilisaatioiden evoluutiota Jumala-uskolla (ks. Pyysiäinen, painossa). Vähiten uskonnolliset maat Pohjois-Euroopassa, erityisesti Skandinaviassa, ovat taloudellisesti menestyneitä, demokraattisia ja hyvinvoivia (Yhdysvallat on poikkeus). Vaikka islamilainen maailma oli keskiajalla Eurooppaa edellä, sieltä ei ole 400 vuoteen tullut ainuttakaan merkittävää keksintöä, koska vapaata pääsyä kirjallisuuteen ja monipuoliseen koulutukseen ei ole ja naiset on suljettu julkisen elämän ulkopuolelle. Nähtävästikin oikeusvaltioiden maalliset instituutiot pitävät pro-sosiaalisuutta yllä vähintään yhtä hyvin kuin Suuret Jumalat. Kun ensimmäiset suuret sivilisaatiot syntyivät maatalouden keksimisen jälkeen noin vuotta sitten, vanhat heimokuntaiset moraalivaistot eivät enää riittäneet ihmisten kohdatessa runsaasti tuntemattomia lajitovereita, joita ei ehkä odotettu koskaan tavattavan uudestaan. Suuret Jumalat tulivat tukemaan luontaisia moraalituntoja. Populaation koko ja kompleksisuus ennustaa, miten hanakasti rangaistaan sitä, joka on vahingoittanut kolmatta osapuolta (Marlowe ym. 2008). Ateisteja kohtaan tunnetaan edelleen suurta epäluottamusta, joka ei selity pelkällä epäluulolla vähemmistöjä kohtaan. (Baumard & Boyer 2013; Norenzayan 2013, 2014; Kitcher 2014; Flanagan ym ) Vähiten uskonnolliset maat ovat Norenzayanin (2013, 1 12) mukaan kiivenneet uskontojen tikkaita, muta sitten potkaisseet ne pois. Olen toisaalla esittänyt puutteellisemman version seuraavasta mallista (Pyysiäinen 2010). Olettakaamme, että usko Suureen Jumalaan tuo kelpoisuusedun, tapahtuu se sitten ryhmäva- TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/

16 linnan, seksuaalivalinnan (Pyysiäinen 2008) tai jonkin muun mekanismin kautta. Uskolla voi olla hintansa kolehtien ja kymmenysten, rituaaleihin uhratun ajan ja muiden usein ankarienkin vaatimusten ja rangaistusten myötä. Mutta kun edut ovat suuremmat kuin haitat, usko säilyy sukupolvesta toiseen. Tässäkin tapauksessa yksilön kannattaisi kuitenkin olla kuuluvinaan uskovien joukkoon ja ottaa siitä edut ilman aitoa uskoa ja pyrkien minimoimaan omat kustannuksensa. Kuvitelkaamme peliteoreettista vangin pulmaa mukaillen kaksi henkilöä, joiden jumalauskoon perustuva yhteistyö tuottaa tuloksen sen mukaan, uskooko toinen vai ei. Yhteinen usko mahdollistaa yhteistyön ja tuo kustannusten hinnalla vähennetyn edun; yhteinen epäusko on itsekkyyttä, josta ei koidu yhteistyön mukanaan tuomaa lisäetua; uskovaa hyväkseen käyttävä henkilö, joka ei usko, saa maksimaalisen hyödyn, koska ei maksa kustannuksia; hyväksikäytetty uskova maksaa vain kustannuksen eikä saa etua. Yhteinen usko tuottaa suurimman yhteisen edun, mutta yksilötasolla ei-uskova saa suurimman edun. (Vrt. Lieberman 2013, 82; Godfrey-Smith 2014, 122.) Asia voidaan esittää oheisella kaaviolla. uskoo ei usko uskoo 6/6 0/10 ei usko 10/0 1/1 Uskovan pulma: molemmat uskovat ja kumpikin saa 6; kumpikaan ei usko tuottaa molemmille 1; joka ei usko, saa 10 käyttäessään hyväkseen uskovaa, jolloin hyväksikäytetty saa 0. Turhuuden markkinat Mikäli uusklassisen taloustieteen itsekkäästi laskeva oman hyödyn maksimoija, homo economicus, olisi todellinen, hän olisi sosiopaatti (ks. Hauser 2013, 258, 273). Tällainen ihminen tavoittelisi palkkioita ja pyrkisi välttämään rangaistuksia pelkän oletetun rationaalisuutensa varassa. Mutta hän on ennemmin teorian luoma myytti, kuten käyttäytymis-taloustieteellinen tutkimus osoittaa (Kahneman 2003). Talousteorioissa oletetaan, että kun kaikki käyttäytyvät näin, markkinat huolehtivat siitä, että lopputulos on kaikkien kannalta paras. Kyse on kuitenkin formaalista mallista, joka on tietoisesti irrotettu psykologiasta, tai taloustieteilijä voi olla agnostikko sen suhteen, palautuuko aggregaattitason kysyntä yksilöiden mieltymyksiin. Taloustieteen ja psykologian suhde on samalla tavalla jännitteinen kuin antropologian ja sosiologian on ollut. Esimerkiksi Don Ross vertaa taloustiedettä ennemmin sosiologiaan kuin psykologiaan vaikka ei kielläkään psykologisten mekanismien vaikutusta yksilötasolla. (Ross 2014, 36 49, 56 60, 109; ks. Grüne-Yanoff 2007). Formaali malli voi kuitenkin tuottaa käytännössä tuhoisia seurauksia, kun ennusteet menevät pieleen. Etiikka ja uskonto ovatkin viime aikoina tulleet myös taloustieteelliseen keskusteluun (Nelson 2003; Zak 2008; Econ Journal 2014). Esimerkiksi vuonna 1982 perustettiin Association of Christian Economics, jonka kannattajat jakavat kyllä taloustieteen työvälineet, mutta eivät koko uusklassista paradigmaa. Yhdistys julkaisee lehteä Faith & Economics. Taloustieteilijät ymmärtävät laajemminkin, että ihmisillä on rahan ohella muitakin arvoja ja että käyttäytymistaloustiede voi täydentää uusklassista taloustiedettä. Tiedetäänhän, että kukaan ei ole koko ajan vain itsekäs. (Waterman 1987; Heyne 2008; Tiemstra 2012; Hill 2014.) Esimerkiksi yritys, jossa korostetaan vain itsekästä voitontavoittelua antaa työntekijöilleen signaalin olla välittämättä koko yrityksen hyvinvoinnista, mikä voi johtaa ryhmänsisäisen yhteistyön rapautumiseen ja tappioihin. Ilmiö on sama kuin yhteistyön evoluution malleissa, joissa itsekkäät valtaavat altruistien ryhmän (ks. Smith 1982). Nykyisen markkinatalouden historiallinen tie on ollut tuskallinen. Aina 1800-luvun alkuun asti elettiin paljolti kädestä suuhun, koska mahdolliselle ylijäämälle ei ollut käyttöä. Kaupunkien väliset pitkät etäisyydet eivät tehneet kaupankäynnistä kannattavaa, eikä ylimääräistä tuottoa voinut käyttää juuri mihinkään. Tuolloin ei shoppailtu. Ihmisten elintaso säilyikin lähes ennallaan liki kaksituhatta vuotta, eikä 1600-luvun lopun eurooppalainen ansainnut sen paremmin kuin kaukaiset esi-isänsä. Tosin, kun lapsikuolleisuus väheni ja odotettu elinikä 14 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

17 piteni, väkiluku kasvoi ja näin myös bruttokansantuote kasvoi. Reaalitulo henkilöä kohti (per capita) pysyi silti muuttumattomana, koska ruokittavia suita olikin nyt enemmän. Reaalitulo kasvoi vain paiseruton puhkeamista (1348) seuranneina satana vuotena, kun puolet väestöstä kuoli, ja eloonjääneille jäi näin enemmän ruokaa jaettavaksi. (Wahlroos 2012, 112.) Muun muassa parantuneen tekniikan mahdollistama väestön kasvu teki elintason kohenemisen tyhjäksi lisäämällä ruoan tarvitsijoiden määrää. Lapsikuolleisuutta vähentävät ja elinikää pidentävät hyveet muuttuivat paradoksaalisesti paheiksi ja lapsensurman kaltaiset paheet hyveiksi ( Malthusin loukku ). Malthusin loukusta murtauduttiin vasta 1800-luvun alussa, kun tulojen kasvu ensi kerran ylitti väestön kasvun. Irlannissa laskettiin vielä vuonna 1841, että tuhannen ihmisen tuottama ruoka riitti vain noin 1 400:lle mukaan lukien heidät itsensä. Samaan aikaan teollistuminen ja koneistuminen olivat tehneet Englannissa mahdolliseksi, että tuhat ihmistä ruokki noin neljää tuhatta. Irlannissa nopea väestönkasvu sen sijaan teki malthusilaisen katastrofin väistämättömäksi. 1,25 miljoonaa irlantilaista kuoli. (James 2010.) Kun taloudellinen kehitys alkaa, prioriteetit muuttuvat ja perinteiset normit alkavat löystyä. Aluksi esiintyy niin modernisaatioon sopeutumista kuin sen vastustusta, jotka voivat paradoksaalisesti esiintyä rinta rinnan. Perhearvojen sijaan pyritään osallistumaan laajempaan taloudelliseen verkostoon, ja tämä taas edistää talouden kehittymistä, mutta laskee syntyvyyttä perheen syrjäytyessä keskiöstä. Syntyvyyden laskun alkaminen on luotettava indeksi ekonomisoitumisen prosessin etenemisestä. Syntyvyyden laskun alku selittää puolet maidenvälisestä vaihtelusta myös uskontoon osallistumisessa. Köyhyys ei liene syy perinteisten arvojen korostamiseen ja uskontoon sitoutumiseen, vaan syy löytyy ennemmin perinteisten sosiaalisten verkostojen hajoamisesta sekä teollistumisen, modernisaation ja markkinaistumisen aiheuttamasta sosiaalisen identiteetin hämärtymisestä. (Newson & Richerson 2014, ) Myös uskonto markkinaistuu (Mäki 2013). Antropologi Joseph Henrich ja kumppanit ovat kuitenkin saaneet empiiristä näyttöä sille, että markkinoiden integraatio, siinä missä opilliset uskonnotkin, tuottaa reiluutta anonyymien toimijoiden kesken. Toisaalta sisäisesti reilut ryhmät saattavat ajautua konflikteihin toisten ryhmien kanssa. (Henrich ym. 2010; Henrich & Henrich 2007; Atran 2010; Baumard & Boyer 2013.) Markkinat mahdollistavat kuitenkin vapaan kilpailun yli ryhmärajojen. Demokratian vastaiset hierarkiat ovat diktatorisia ja perustuvat yhden tai muutaman ihmisen pakottaviin hallinnollisiin määräyksiin ja päätöksiin; demokratia käyttää äänestystä valvontamekanismina. Edes hierarkkinen itsevaltius ei välttämättä ole ongelma, mikäli tarjolla on vaihtoehtoja. Vaikka Applen Steve Jobs olisi ollutkin yksinvaltias, kenenkään ei ole ollut pakko ostaa Applen tuotteita, kiistellyistä mainoskampanjoista huolimatta (ks. Kahney 2008). Demokratian ongelmana taas on uhkaava enemmistön tyrannia. Mies ja ääni -periaate voi olla tuhoisa alueilla, joilla valitun pätevyyden tulisi olla tärkeämpää kuin demokraattisen edustavuuden. Hintamekanismiin ja vapaaseen vaihdantaan ja kilpailuun perustuvat markkinat välttävät tämän ongelman. (Wahlroos 2012.) Niin sanotun julkisen valinnan (public choice) tutkimusohjelman nobelpalkittu kehittäjä James M. Buchanan näki, että 1700-luvun tieteellis-filosofisen kehityksen mahdollistamat kauppa- ja kansantaloustieteiden arvot, kuten vapaus, kukoistus (prosperity) ja rauha, ovat saavutettavissa, kun valtio tarjoaa lait ja instituutiot. Yksilöiden voidaan sallia toteuttaa omia päämääriään, kun keskinäisen vaihdon välttämättömyys takaa kyseessä olevien perusarvojen säilymisen. Kilpailu pitää itsekkyyden kurissa. Vapaalle yrittäjyydelle perustuvassa markkinataloudessa toimii spontaani järjestäytyminen, eikä kaikkitietävää valtiota ole. Yksilönvapauden tukahduttaminen keskitetyn järjestyksen nimissä ja talouden kasvattamiseksi epäonnistuu aina, koska se tukahduttaa luontaisen prososiaalisuuden. (Buchanan 1991, 244; 2003; Boettke 2014.) TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/

18 On olennaista, että kaikkitietävän valtion ja absoluuttisen vapaiden, vain omillaan elävien yksilöiden välissä on spontaanisti syntyvä kollektiivinen pro-sosiaalinen toiminta, joka perustuu vastavuoroisuudelle. Peter Boettke (2014, ) tiivistää asian siten, että oikeanlaisessa institutionaalisessa viitekehyksessä ekonomiset tekijät ovat yllykkeenä toiminnalle, kunnes vaihdon ja tuotannon tehokkuus syntyvät. Buchanan hyväksyi tämän, mutta korosti markkinoiden roolia, dynaamista kilpailua, yrittäjyyttä sekä oppimista ja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumista. Markkinoilla ei ole suurta päämäärää, jota kohti ne suuntautuisivat, vaikka yksilöillä on. Markkinoiden järjestys on emergenttiä järjestystä, joka voi johtaa yhteistyöhön (ks. Godfrey-Smith 2014, 138). Markkinat mahdollistavat myös pitkän tähtäimen järkevän toiminnan, kuten kestävän kehityksen. Esimerkiksi entisessä Neuvostoliitossa asunnon lämmityskustannukset sisältyivät yleensä vuokraan, jolloin kukaan ei välittänyt energian säästämisestä. Markkinataloudessa energian hinta muodostaa mekanismin, jolla voidaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ympäristön suojelemiseksi. (Wahlroos 2012, 135, 138.) Toinen esimerkki on päästökauppa, jossa energiayhtiöt saavat luvan vain tiettyyn määrään hiilidioksidipäästöjä. Järjestelmä toimii, mikäli yritykset maksavat päästöoikeuksista ja lupia on vähemmän kuin päästöjä, joita on siis vähennettävä, kuten Yhdysvalloissa. Tai sitten lupia voidaan ostaa päästöttömän energian tuottajilta. Mutta kun lupia jaetaan Euroopan unionin tapaan energiayhtiöille ilmaiseksi ja lisähinnan maksavat sähkönkuluttajat, on maksaja siis kuluttaja. Katolisessa kirkossa paavi Franciscuksen uusi ekonominen manifesti Evangnelli Gaudium vuodelta 2013 väittää kuitenkin, että ei ole mitään tosiasiallista perustaa uskoa, että vapaat markkinat tuovat suurempaa oikeudenmukaisuutta. Tähän ovat reagoineet muun muassa Independent Institutin tutkijat Benjamin W. Powell ja hänen kollegansa Darren Hudson. Heidän mukaansa vapaimmissa maissa köyhimmän 10 %:n jäsenet ansaitsevat vuodessa keskimäärin yli $. Vähiten vapaissa maissa köyhimmät ansaitsevat vähemmän kuin $ vuodessa. (Huffington Post 12/20/13.) Vapaus on kuitenkin hankalasti mitattava asia, eikä sitä voi yksinkertaisesti redusoida markkinoiden vapauteen. Jopa Adam Smithin näkymättömän käden argumentti koski vain markkinoita (hän käytti metaforaansa vain kolme kertaa). Markkinat olivat Smithille hyväksyttävä asia vain, kun yhteiskunta oli rakennettu siten, että se takasi oikeuden ja moraalin. Vaikka Smith kannatti minimalistista valtiota, hän ei ollut minimalisti siinä radikaalissa mielessä kuin niin sanottua yövartijavaltiota kannattava nykyinen libertaristi. (Weinstein 2001, 69.) Demokratia voi syntyä vain siellä, missä on vaurautta. Demokratia ei sopinut sosialismiin päinvastoin kuin oli kuviteltu. Se menestyi vasta kapitalismissa, jonka kanssa se kasvoi yhteen. Markkinat ovat tehokkain resurssien kohdentaja, parempi kuin hierarkiat tai yksinkertainen enemmistövalta. On vain joitakin asioita, kuten koulutus ja oikeus, joita markkinat eivät voi hoitaa. Hyvinvointivaltion tehtävä on kuitenkin muokata tulonjakoa ja torjua köyhyyttä. Torjunta ei ole vain altruismia, sillä valistunut itsekkyys käsittää, että köyhyyden ulkoisvaikutukset, kuten rikollisuus, ovat haitaksi. (Korkman 2012, 141.) Ylhäältä institutionaaliset uskonnot kuuluvat hierarkkisiin rakenteisiin, kuten vaikkapa protestantismia seurannut katolinen vastauskonpuhdistus (ks. Nelson 2010). Protestantismi, markkinat ja demokratia kuuluvat yhteen, joskin esimerkiksi Yhdysvalloissa konservatiivinen fundamentalistinen kristillisyys on noussut vahvaksi tekijäksi suhteellisen pienessä mutta vaikutusvaltaisessa piirissä (Blaker 2003). Toisaalta katolinen kirkko oli Yhdysvaltojen päävihollinen 1980-luvulla, koska se suosi latinalaisessa Amerikassa köyhien oikeuksia. Yhdysvaltain kriteerit vihollisen valinnassa ovat alistaminen ja vallanpitäjille koituva hyöty, ei uskonto. Yhteistyötä on voitu tehdä jopa muslimien, kuten Saddam Husseinin ja afgaanien kanssa, kunnes kelkkaa käännettiin muista syistä. Samaan aikaan, vuonna 1985, Reaganin hallituksen aloitteesta esimerkiksi tehtiin terrori-isku räjäyttämällä rekka-auto Beirutissa moskeijan 16 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

19 edessä erään šeikin surmaamiseksi. 80 ihmistä kuoli ja 250 haavoittui, enimmäkseen naisia ja lapsia. (Chomsky 2002, 26, 42; ks. Hauser 2013.) Kristinuskon kytkeminen taloustieteeseen on samaan aikaan tarpeetonta ja usein kuitenkin vääjäämätöntä. Vaikka suuret anonyymit yhteiskunnat voivat jumalten avulla luoda pohjan moraalikoodille ja tunteelle, että meitä tarkkaillaan, on ateistien määrä demokratioissa kasvanut. Ateismi on myös menestyksekästä: vähiten uskonnolliset kansakunnat ovat yleensä vauraimpia. On todellakin kuin ateistit olisivat kiivenneet uskontojen tikkaita ja sitten potkaisseet tikkaat pois. Jäljelle jää demokratia ja oikeusvaltio. Sisäryhmäläisiä yhdistävä uskonto toimii kuitenkin valitettavan usein myös väkivaltaisena puskurina ulkopuolisia vastaan. (Norenzayan 2013; ks. Atran 2010.) Tämä on ymmärrettävää, koska uskonto ei edellytä mitään erityisiä kognitiivisia prosesseja; se lepää paljon yleisempien prosessien varassa. Näin uskonto on vain yksi tapa ilmaista yleisiä moraalituntoja. (Boyer 2006; Pyysiäinen 2011.) Markkinataloudessa on perinteistä uskontoa sekä kannatettu että se on haluttu unohtaa. Osakeyhtiön tehtäväksi on sanottu pelkästään tuottaa voittoa omistajilleen (vrt. Aaltonen ym. 2014). Sijoittamisen eettisyys on kuitenkin noussut esiin, kun epäeettisyyttä on alettu pitää niin arveluttavana, että se vaikuttaa pörssikursseihin. Näin uskonto ja markkinat löytävät toinen toisensa. Molemmat kuvastavat geneettisen ja kulttuurievoluution muovaamaa ihmisluontoa. Homo sapiens olisi tuskin enää olemassa ilman yhteistyökykyä ja pro-sosiaalisuutta. Suuret Jumalat saattoivat olla merkittäviä näiden kykyjen ylläpidossa, mutta ne eivät ole välttämättömiä. Tutkimukset osoittavat pro-sosiaalisuuden, auttamisen ja moraaliuuden olevan ihmisen luontaisia ominaisuuksia. Niitä voidaan sekä tukea ja kehittää että tukahduttaa erilaisin kulttuurisin instituutioin. Moraalifilosofia auttaa pitämään yllä jatkuvaa moraalisen arvioinnin prosessia yhä uusissa tilanteissa. Poliittiset ja uskonnolliset ideologiat taas saattavat johtaa ulkoryhmäläisten ihmisarvon kieltämiseen ja äärettömiin julmuuksiin. (Hauser 2013: ks. Lieberman 2013; Flanagan ym. 2014; Kitcher 2014.) Vähiten uskonnolliset maat menestyvät hyvin ja väite ateistien moraalittomuudesta on mihinkään tosiasioihin perustumaton myytti (Norenzayan 2013, 2014; Norenzayan & Gervais 2013; Kitcher 2014). Epäluulo ateisteja kohtaan on juurtunut ihmisluontoon yhtä syvälle kuin uskonto. Silti kummastakin voidaan oppia pois tai ne vain menettävät merkityksensä tietyissä olosuhteissa. Suuret Jumalat voivat korvautua hyvin toimivalla oikeusvaltiolla. Myös markkinoilla on tärkeä rooli; ne tarjoavat mekanismin, joka säätelee vaihtoa ja valintoja. Markkinat eivät kuitenkaan ole automaatin tai Jumalan kaltainen (Cox 1999) näkymätön käsi vaan eräänlainen abstraktio mikroprosessien kumulatiivisesta tuloksesta, joka saa jopa normatiivisen roolin (ks. Nelson 2003; 2013). Ekonomistien ennustukset toiminevat hyvin takautuvasti, mutta tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa (ks. Stanovich 2002). Näin on varsinkin, kun käytetyt teoreettiset mallit ovat formaaleja ja irti empiriasta. Kaiken takana on kuitenkin ihminen, joukko yksilöitä, evolutiivisesti vanhoine taipumuksineen ja moraalituntoineen. Niitä voidaan hioa ja säädellä reflektiivisellä ajattelulla, mutta se on hidasta ja työlästä eikä siihen aina ole aikaa eikä motivaatiota. Ihminen loi jumalat ja markkinat, mutta tulimmeko luoneeksi hirviön? Tuskinpa, vaikka toisinaan vaikuttaa siltä. Usein voimme valita vain kahdesta pahasta pienemmän. Kuten Winston Churchill totesi, demokratia on huonoin vaihtoehto, lukuun ottamatta kaikkia niitä muita, joita on kokeiltu. Kirjallisuus Aaltonen, Tapio, Kirjavainen, Paula & Pitkänen, Eeva Kutsumusjohtaja. Helsinki: Talentum. Alvesson, Mats & Spicer, André A stupidity-based theory of organizations. Journal of Management Studies 49(7), Atran, Scott Talking to the enemy: faith, brotherhood and the (un)making of terrorists. New York: Harper Collins. Atran, Scott & Ginges, Jeremy Religious and sacred imperatives in human conflict. Science 336, Baumard, Nicolas & Boyer, Pascal Explaining moral religions. Trends in Cognitive Science 17(6), TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/

20 Blaker, Kimberley (toim.) The fundamentals of extremism: The Christian right in America. New Boston, MI: New Boston Books. Boehm, Christopher The moral consequences of social selection. Behaviour 151(2/3), Boyer, Pascal Prosocial aspects of afterlife beliefs: Maybe another byproduct. A commentary on Bering. Behavioral and Brain Sciences 29, 466. Boettke, Peter Fearing freedom: The intellectual and spiritual challenge to liberalism. The Independent Review 18(3), Buchanan, J. M The economics and the ethics of constitutional order. USA: The University of Michigan Press. Buchanan, J. M Public choice: Politics without romance. Policy 19(3), Chomsky, Noam (2001). New York Suom. Jaakko Yli-Juonikas. Turku: Sammakko. Cox, Harvey The market as God. The Atlantic Monthly 283(3), Dunbar, Nicholas Inventing money: The story of Long- Term Capital Management and the legends behind it. New York: Wiley. Econ Journal Watch. Scholarly Comments on Academic Economics (2), Symposium Does economic need an infusion of religious or quasireligious formulations? (http://econjwatch.org/.) Evans, Jonathan St. B. T Dual-processing accounts of reasoning, judgment, and social cognition. Annual Review of Psychology 59, Evans, Jonathan St. B. T. & Frankish, Keith (toim.) In two minds: Dual processes and beyond. New York: Oxford University Press. Flanagan, Owen, Ancell, Aaron, Martin, Stephen & Steenbergen, Gordon Empiricism and normative ethics: What do the biology and the psychology of morality have to do with ethics? Behaviour 151(2 3), Foster, Kevin R. & Kokko, Hanna The evolution of superstitious and superstition-like behaviour. Proceedings of the Royal Society, B. (Published online. doi: /rspb ) Friedman, Debra & Hechter, Michael The contribution of rational choice theory to macrosociological research. Sociological Theory 6(2), Gilovich, Thomas, Griffin, Dale & Kahneman, Daniel (2002). Heuristics and biases: The psychology of intuitive judgment. New York: Cambridge University Press. Godfrey-Smith, Peter Philosophy of biology. Princeton: Princeton University Press. Grüne-Yanoff, Till Bounded rationality. Philosophy Compass 2/3, Hamilton, William D The genetic evolution of social behaviour I, II. Journal of Theoretical Biology 7, 1 16, Hauser, Marc Evilicious: Cruelty = Desire + Denial. USA: CreateSpace Independent Publishing Platform. Henrich, Natalie & Henrich, Joseph Why humans cooperate: A cultural and evolutionary explanation. Oxford: Oxford University Press. Henrich, Joseph, Boyd, Robert, Bowles, S., Gintis, H., Fehr, E., Camerer, C. & al Economic man in crosscultural perspective: Ethnography and experiments from 15 small-scale societies. Behavioral and Brain Sciences 28, Henrich, Joseph ym Costly punishment across human societies. Science 312, Henrich, Joseph ym Markets, religion, community size, and the evolution of fairness and punishment. Science 327, Herrmann, Benedikt, Töni, Christian & Gächter, Simon Antisocial punishment across Societies. Science 319, Heyne, Paul Are economists basically immoral? and Other Essays on Economics, Ethics, and Religion, toim. Geoffrey Brennan & A.M.C. Waterman. Indianapolis, Ind.: Liberty Fund. Hill, Peter J A Review of Stories economists tell: Studies in Christianity and economics by John B. Tiemstra. The Independent Review 18(3), James, Lawrence (2009). Aristocrats: Power, grace, and decadence: Britain s ruling classes from 1066 to the present. New York: St. Martin s Press. Kahneman, Daniel A perspective on judgment and choice: Mapping bounded rationality. American Psychologist 58(9), Kahneman, Daniel (2011). Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita. Kahney, Leander Inside Steve s brain. London: Atlantic Books. Kitcher, Philip Is a naturalized ethics possible? Behaviour 151(2 3), Korkman, Sixten Talous ja utopia. Jyväskylä: Docendo. Lieberman, Mathew D Social: Why our brains are wired to connect. New York: Crown Publishers/Random House. Marlowe, Frank W., Berbesque, J. Colette, Barr, Abigail, Barrett, Clark, Bolyanatz, Alexender, Cardenas, Juan Camilo ym More altruistic punishment in larger societies. Proceedings of the Royal Society B 275, Mäki, Uskali (toim.) The methodology of positive economics: Reflections on the Milton Friedman legacy. Cambridge: Cambridge University Press. Mäki, Uskali Maailma markkinoina: Universaalin talousontologian ytimessä ja rajoilla. Teoksessa Talous ja filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto, Risto Vilkko, & Jaakko Kuorikoski, Helsinki: Gaudeamus. Nelson, Robert H (2001). Economics as religion: from Samuelson to Chicago & beyond. University Park, PA: Penn State Press. Nelson, Robert H Max Weber revisited. Teoksessa Religion, economy, and cooperation, toim. Ilkka Pyysiäinen, Berlin: Mouton de Gruyter. Nelson, Robert H The secular religions of progress. The New Atlantis (Summer 2013). Newson, Lesley & Richerson, Peter Religion: The dynamics of cultural adaptations. Teoksessa Evolution, Religion, & Cognitive Science, toim. Fraser Watts & Léon Turner, Oxford: Oxford University Press. Norenzayan, Ara Big gods: How religion transformed cooperation and conflict. New Jersey: Princeton University Press. Norenzayan, Ara Does religion make people moral? Behaviour 151(2 3), Norenzayan, Ara & Shariff, Azim F The origin and evolution of religious prosociality. Science 322, Norenzayan, Ara & Gervais, Will M The origins of disbelief. Trends in Cognitive Science 17(1), Pyysiäinen, Ilkka Ritual, agency, and sexual selection. Teoksessa The evolution of religion: Studies, theo- 18 TIETEESSÄ TAPAHTUU 6/2014

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo UNTO HÄMÄLÄINEN rkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1 B Muut asiakirjat 8 UNTO HÄMÄLÄISEN RKISTO rkistonmuodostaja Unto Kalle Hämäläinen (s. 28.2.1954 Viitasaari) toimi amulehden eduskuntatoimittajan vuosina

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 1 (5) 11.6.2007 Taltionumero 1597 Diaarinumero 1690/3/06 Asia Valittaja Kansalaisuutta koskeva valitus Iranin kansalainen A Päätös, josta valitetaan Asian

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa

Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Juha Tarkka Suomen Pankki Henkilöhistoriaa Suomen Pankissa Profiileja Risto Rytistä Mauno Koivistoon 8.6.2015 Julkinen 1 Risto Ryti pääjohtaja 1923-1940, 1944-1945 Pankkimiehestä poliitikoksi Talvisodan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TEO MERTANEN Arkistoluettelo

TEO MERTANEN Arkistoluettelo TEO MERTANEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO Fc Kirjeenvaihto 1 Ff Be Oikeustapaukset ja JSN 2 B Päätoimittajan sekalaisia aineistoja 3 Dm Kunnianosoitukset, juhlat, vuosipäivät 5 TEO MERTASEN ARKISTO

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

LUMIKKI JA MYRKKYOMENA Alan Turing

LUMIKKI JA MYRKKYOMENA Alan Turing LUMIKKI JA MYRKKYOMENA Alan Turing (1912 1954) Englantilaisen yleisneron Alan Turingin kuoleman yllä lepää salaperäisyyden verho. On hyvin mahdollista, ettei kenenkään muun nykyajan ajattelijan kuolemaan

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi

Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Mistä ei voi puhua? Matti Häyry Filosofian professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu matti.hayry@aalto.fi Etiikan päivä: Hyvä ja paha tieto - Tieteiden talo 12.3.2015 Kolme esimerkkiä Ei kannata? Giubilinin

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä

Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia. Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Maahanmuuttokeskustelu Tutkimusprojektin kuvaus ja tuloksia Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Dosentti Kaisa Herne Dosentti Maija Setälä Åbo Akademi Samforsk 20.4.2012 1 Tutkimusprojektin taustaa, I Demokratiassa

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008

Harjoituspaketti 2. 17. helmikuuta 2008 17. helmikuuta 2008 ISLP:n Kansainvälinen tilastotieteellisen lukutaidon kilpailu (International Statistical Literacy Competition of the ISLP) http://www.stat.auckland.ac.nz/~iase/islp/competition Harjoituspaketti

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

Turun Seudun Wanhat Toverit

Turun Seudun Wanhat Toverit Turun Seudun Wanhat Toverit TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kerho kokoontumiset: > Aika: 9.1.2012. - V-S:n Sos.dem.piirin puheenjohtaja Juuso Alatalo - Piirin ajankohtaisista asioista, uuden puheenjohtajan ajatuksia

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 1. Oppilaan (hakijan) nimi (sukunimi, etunimet) 2. Kenen idea vaihto-oppilaaksi lähteminen on? Oppilas itse Äiti Isä Joku muu, kuka 3. Onko vaihto-oppilaaksi lähtö

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010

Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010 Huomioita työyhteisön neuvottelu- ja palaverikäytäntöihin Suomen yliopistokirjastojen neuvosto 28.5.2010 Pentti Salonen PuroSalonen Oy www.purosalonen.fi Tämän päivän viestintäympäristö Eri sukupolvet

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Nimi syntymäaika kotipaikka Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Vastaa kysymyksiin ohjeen mukaan. Aikaa on klo 13-16. Poistua saa aikaisintaan klo 13.30. Valintakokeen pisteytys ensimmäinen hakutoive:

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy

Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy Stipendi - Vanhemman / huoltajan lomake 2014 syksy 1. Hakijan nimi ja tämän lomakkeen täyttäjän tiedot Pyydämme antamaan tässä vanhemman / huoltajan, jonka haluatte antaa ensisijaiseksi YFU:n yhteyshenkilöksi,

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013

Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet. päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Taloyhtiöjournalismin tulevaisuuden haasteet päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti 20 vuotta Finlandia-talo 10.4.2013 Minkälaisessa taloyhtiömaailmassa Kiinteistöposti aloitti? Idänkauppa, pankkikriisi,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere

Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Vakaumusten tasa-arvo VATA ry / Petri Karisma (hallituksen puheenjohtaja) Yliopistonkatu 58 B (6. kerros) 33100 Tampere Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kirjaamo Birger Jaarlin katu 15 PL 150 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003

Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Nimi Opiskelijanumero Tilastotieteen jatkokurssi syksy 2003 Välikoe 2 11.12.2003 Normaalisti jakautuneiden yhdistyksessä on useita tuhansia jäseniä. Yhdistyksen sääntöjen mukaan sääntöihin tehtävää muutosta

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)

(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.) 1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO:

NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: NIMI: SYNTYMÄPÄIVÄ: KOULU: MAA: KOODINUMERO: Ohjeet: (1) Kirjoita vastauksesi sinulle erikseen annettavalla paperille. (2) Voit käyttää joko lyijy- tai kuulakärkikynää, värillisiä kyniä ja tieteellistä

Lisätiedot

Muutokset pelisääntöihin 2010

Muutokset pelisääntöihin 2010 Muutokset pelisääntöihin 2010 Yhteenveto selittämään uutta IHFn sääntökirjaa Lukuisten muotoseikkojen muutosten lisäksi IHFn sääntökirjan uusi versio tarjoaa selkeyttäviä selityksiä tukemaan johdonmukaista

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot