Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella"

Transkriptio

1 Marja Gröndahl YSTÄVIÄ, RAKKAUTTA, SISUA JA TAVOITTEITA Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Marja Gröndahl Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Nimeke Ystäviä, rakkautta sisua ja tavoitteita Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus on kertoa mitkä asiat voimaannuttavat nuoria äitejä Valkeakoskella. Ja kartoittaa myös nuorten äitien elinoloja ja palveluiden käyttöä sekä tarvetta. Tutkimusta käytetään Valkeakosken kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelman on tarkoitus olla valmis kesäkuussa Tutkimukseeni osallistui seitsemän valkeakoskelaista nuorta äitiä. Löysin heidät internetin keskustelupalstoilta ja omien kontaktieni kautta. Haastattelin heistä kuutta ja viideltä äidiltä sain kertomuksen. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina lokakuun 2008-helmikuun 2009 aikana. Kertomukset käsittelivät heidän omaa kokemustaan äitiydestä. Sain ne sähköpostitse helmikuuhun 2009 mennessä. Haastateltavien nuoruus oli ollut hyvin normaalia nuoruutta. Siihen kuului ystävät, opiskelu, biletys, vapaus ja itsekkyys. Kaikki nuoret äidit kokivat saaneensa elää riittävästi vapaata nuoruutta. He kokivat raskauden luonnollisena, vaikka se oli kaikille yllätys. Kaikilla haastateltavilla lapsen isä oli mukana koko raskausajan ja ensimmäisen vauvavuoden. Nuoret äidit valmistautuivat raskauteen järjestämällä elämän rauhallisemmaksi ja suunnittelemalla tulevaa. Äitiys oli heille kaikille ylpeyden aihe ja saavutus elämässä. Kaikilla heillä oli tulevaisuuden suunnitelmia mihin kuului ensisijaisesti opiskelu. Voimaannuttavina asioina haasteltavat pitivät omaa lastaan, ystäviä, rakkautta, harrastuksia ja omaa aikaa. He kaipasivat ennen kaikkea toista äitiä ystäväkseen. Haastateltavat kertoivat monin tavoin yksinäisyydestään. Osalla oli hyvä tukiverkko ja apu lähellä, osalla taas vähän tukiverkkoa. Yhteiskunnan etuudet olivat heistä hyvät, mutta riittämättömät. Valkeakosken kaupunki ei tarjoa tällä hetkellä mitään palvelua erityisesti nuorille äideille. Sääksmäen seurakunta on ainoa palveluiden tarjoaja ja sekin järjestää toimintaa kaikille äideille. Kolmannen sektorin järjestämää toimintaa ei ole lainkaan tällä hetkellä Valkeakoskella. Nuoret äidit toivoivat erityisesti omaa vertaisryhmää, lisää tiedotusta heitä ja lapsiperheitä koskevissa asioissa sekä toimintaa lapsiperheille ja lastenhoitoapua. Opinnäytetyössä esitetään toimenpide-ehdotuksia Valkeakosken kaupungille nuorten äitien tukemiseksi. (LIITE 3, Toimenpide-ehdotukset) Asiasanat (avainsanat) nuori äiti, raskaus, äitiys, voimaantuminen, voimavarat Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamk-opinn s + 3 liitettä Huomautus (huomautukset liitteistä) Suomi Ohjaavan opettajan nimi Sari Miettinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Valkeakosken kaupunki

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 15, 2009 Author(s) Marja Gröndahl Degree programme and option Civic Activities and Youth Work Name of the bachelor's thesis "Friends, love, guts and goals" the empowerment of young mothers in Valkeakoski Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to provide information about what empowers young mothers in Valkeakoski and also to map out the living conditions of young mothers. My goal is also to map young mothers use and need of services. Valkeakoski will use my research to prepare a prosperity plan for children and youngsters. The plan is supposed to be ready in June Seven young mothers from Valkeakoski, which I found from the internet and through my own contacts, participated in the research. I interviewed six of them and five mothers gave me a story. The theme interviews were conducted between September 2008 and February The stories dealt with their own experience of motherhood. I received the stories via before February The adolescence of the interviewees had been very normal. It included friends, studying, partying, freedom and selfishness. All the young mothers felt they had been able to live freely enough during youth. They experienced their pregnancy as a natural part of a women's life, even though it was a surprise to all of them. The fathers participated in interviewees lives during the pregnancy and the first year after the baby was born. The interviewees prepared for motherhood by planning for the future and stabilizing their lives. They were all proud to become mothers and motherhood was an achievement in their lives. All of the mothers had future plans which included studies. The interviewees felt their own child, friends, love and hobbies as well as having their own time were empowering things. What they needed most of all was another mother as a friend. The interviewees described in many ways their loneliness. Some of them, but not all, had good social networks and help close. The mothers thought that the benefits of society were good but inadequate. At this moment the city of Valkeakoski doesn t offer any services specifically for young mothers. The parish of Sääksmäki is the only provider of services and it arranges its operations for all mothers. No other service providers for mothers exist in Valkeakoski at this moment. The young mothers especially desired their own peer support group, more information about things that concern them and other families, activities for families and help with childcare. This bachelor s thesis presents proposals for action how Valkeakoski can support young mothers. (APPENDIX 3, Proposals for action) Subject headings, (keywords) young mother, pregnancy, motherhood, empowerment, resources Pages Language URN 70 pgs + 3 app. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Sari Miettinen Bachelor s thesis assigned by City of Valkeakoski

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Nuoruus elämänvaiheena Äitiys osana nuoruutta Voimaantuminen punaisena lankana TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineisto Haastattelujen kulku Aineiston analyysi NUORUUS ENNEN RASKAUTTA Ystäviä, biletystä ja kovaa menoa Nuoruuden ja aikuisuuden välissä YLLÄTYSRASKAUS Yllätyksestä tietoiseen päätökseen Onnentunteita ja ulkonäköpaineita Meistä tulee perhe Muiden suhtautuminen raskauteen NUOREN NAISEN MATKA ÄITIYTEEN Äitiys ennen ja nyt Äitiys nuoren naisen kokemana Vaikeinta ja helpointa äitiydessä VOIMAVARAT VOIMAANTUMISEN LÄHTÖKOHTINA Yhteiskunnan resurssit Sosiaaliset resurssit Elämän resurssit Äitien toiveet ja tarpeet TULEVAISUUS KOTIÄITINÄ, OPISKELIJANA, URAÄITINÄ? Opiskelusuunnitelmia Nyt saa haaveilla... 56

5 2 10 POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 3 1 JOHDANTO Silloin oli helmikuu ja paljon pakkasta. Normaali koulupäivä jonka päätti tentti ol takanai. Oli perjantai. Olin viikon ollut erikoisen väsynyt ja hajamielinen. Mistäköhän se johtui Olin edellisenä päivänä luennolla laskenut päiviä ja todennut et menkat oli myöhäs. Ois varmaan pakko tehdä raskaustesti En mä ees aatellu. Yks testi oli kotona ja tein sen heti ku tulin. En meinannu uskaltaa mennä vessaan Ja kun menin mua tuijotti kaksi palloa Raskaana Itkin, nauroin, tärisin Käyn katsomassa itseäni pelistä Ja sitten soitin äidille. Ja sitten miehelleni. ( Marja) Perhe on ollut muutoksessa 1970-luvulta lähtien, minkä näkee esimerkiksi lapsiluvun alenemisesta ja avioerojen kasvusta (Jokinen & Saaristo 2006, 200) luvun vanhemmuutta onkin kuvattu usein pirstaloituneena ja vanhemmuuteen kuuluu yksilökeskeisyys. Silti sukulaisuus ja sukupolvisuus ovat tulleet taas entistä tärkeämmäksi. (Rotkirch 2000, ) Elämän yhteisöt ovat muuttuneet ja opiskelu ja työelämän paineet hajottavat suvut. Jatkuva muutos luo myös paineita perheiden ja parisuhteiden kestävyydelle. (Jokinen & Saaristo, 2000, ) Juuri tämä on monen nuoren äidin tukiverkon vähyyden syy kun muu suku tai vanhemmat eivät ole apuna niin kuin ennen. Silti monet nuoret äidit pärjäävät yllättävän hyvin. Minkä avulla he jaksavat olla äitejä, hoitaa lapsiaan ja kehittää vielä itseään? Opinnäytetyöni on matka valkeakoskelaisen nuoren äidin elämään. Työssäni avaan, mitä valkeakoskelaiselle nuorelle äidille merkitsee nuoruus, raskaus, äitiys ja miten hän voimaantuu. Peilaan hänen voimaantumistaan vastakohtana syrjäytymiselle mutta painotan näkökulmana juuri voimaantumista. Syrjäytyminen on tutkimuksissa todistettu uhka nuorille äideille (Hirvonen 2002, , McRobbie 2000, 159). Siksi haluan tuoda esille asioita, mitä esimerkiksi nuorisotyöntekijät ja mahdollisesti terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät voivat hyödyntää tukiessaan nuorta äitiä äitiyden, nuoruuden ja tulevaisuuden suhteen. Opinnäytetyöni perustuu äitiyden kulttuurin tutkimiseen kulttuurin sisältä käsin, koska olen itsekin nuori äiti ja vietin äitiyslomani Valkeakoskella. Olen tutkijana pyrkinyt toimiaan eettisesti oikein, jolloin olen tiedostanut oma lähtökohtani tutkimusta tehdessäni ja pyrkinyt pitämään ne erillään tuloksista. Valkeakosken kaupunki perusti syksyllä 2008 työryhmän tekemään uutta lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka on tarkoitus olla valmis kesäkuussa 2009.

7 4 Lapsi- ja hyvinvointisuunnitelmaan kuuluvat uusi lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä lastensuojelusuunnitelma. Lastensuojelusuunnitelmaan tarvittiin tietoja perheiden nykytilasta Valkeakoskella. Edellinen lastensuojelusuunnitelma on laadittu vuonna Lasten ja nuorten kasvuolot ja lastensuojelu tarve ja siihen varattavien voimavarojen tarve tulisi arvioida. Myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevien yhteistyö eri viranomaisten ja palveluja tuottavien yhteisöjen ja järjestöjen välillä tulisi selvittää. Nuorten äitien tilanne ja tarve tutkia sitä nousi esiin palaverissani Valkeakosken nuorisotoimenjohtajan Anne Kurikan kanssa. Nuoret äidit ovat väestöryhmä ja kohderyhmä mikä on ollut vaikea tavoittaa. Koska olen itsekin nuori äiti, totesimme että minulla olisi tarvittavaa katu-uskottavuutta ja omaa kokemusta. Tutkimukseni lähestymistapa syveni ja selkiytyi kun löysin Hanna Särkiön (2002) pro gradu- tutkielman Tsemppiä nuori äiti! Särkiö löysi oman suuntansa tutkimukseensa Eila Hirvosen (2000) väitöskirjan, Raskaus nuoren naisen valintana, pohjalta. Särkiö (2002, 99) toivoi tutkimuksen lopuksi jatkotutkimuksia aiheelleen. Minä yritän vastata tutkimuksellani osittain yhteen hänen jättämäänsä kysymykseen. Hän kysyy pohdinnan lopussa mitkä ovat nuoriin äitiin kohdistettujen tukitoimien erot kunnittain. Pyrin vastaamaan Valkeakosken kaupungin tarjoamiin tukitoimiin selvittämällä, mitä apua nuoret äidit ovat saaneet ja mitä he kenties olisivat tarvinneet ja tarvitsisivat juuri nyt ja tulevaisuudessa. Laitoin pillifarkut jalkaan ja aloitin pitkän ja intensiivisen tutkimustieni syyskuussa Itsekin kesken yhteisöpedagogiopintojen äidiksi tulleena, yksinhuoltajana ja nuorena halusin tuoda kaikille julki, mitä on nuoren äidin elämä Valkeakoskella. Näkökulmani on yhteiskunnallinen suhteessa nuoriin äiteihin. Pohdin heidän elämäänsä ja yhteiskunnan mahdollisuutta tukea heitä erityisesti nuorisotyön ja sosiaalityön näkökulmasta.

8 5 2 TYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruuden määrittelyt ovat vaihdelleet historiassa eri aikakausina ja tilannekohtaisesti. Yleisesti nuoriksi on luettu yhteisön naimattomat, ei vielä täysivaltaiset jäsenet, jotka kuitenkin ovat olleet sekä fyysisesti, että kyvyiltään ja taidoiltaan lähes aikuisen veroisia. (Aapola & Kaarninen, 2003,13.) Murrosiästä on alettu Suomessa puhua yleisemmin vasta 1900-luvulla vaikka modernin nuoruuden keksijänä pidetäänkin filosofi Jean-Jacques Rosseauta. Nuoruus on toki tunnustettu jo huomattavasti varhemmin, sillä jo antiikin Kreikassa esitettiin ajatuksia nuoruuden erityislaatuisuudesta ja kasvatusmenetelmistä nuorille ylhäisöpojille. ( Aapola 2003, ) Nuoruus on osa ihmisen elämänkaarta ja tärkeä vaihe ennen aikuisuutta. Se on alati muuttuva ja haastava tila mihin liittyy monia vaiheita, jotka tulee saavuttaa ennen aikuisuutta. Yhteiskunnan tila ja muutokset vaikuttavat kunkin sukupolven nuoruuteen ja aina heiltä odotetaan jonkinlaista kapinaa suhteessa edelliseen sukupolveen. (Raitanen, 2001,191.) Nuoruuteen kuuluu itsenäisen elämän harjoittelu vallitsevassa yhteiskunnassa sen normien mukaan. Myös medialla on nykyisin suuri vaikutus nuoruuden muotoutumiseen. (Särkiö, 2002, 21.) Nuoruus ja sen merkitys vaihtelee historiallisen ajan ja maantieteellisen paikan lisäksi esitetyn näkökulman mukaan. Nuoruudesta ja aikuistumisesta puhuttaessa keskeiseksi nousee tällä hetkellä suomessa iän kytkeminen käsitykseen täysvaltaisesta kansalaisesta. Nuorisolain (2006/72) mukaan nuori on alle 29-vuotias. Nuoruus alkaa silloin kun yksilö alkaa ottaa vastuuta elämästään ja saavuttaa aikuisen statusta ja tämä saavutetaan, kun irrottaudutaan perheen ja suvun piiristä sekä luodaan oma tila, jota itse hallitaan. (Raitanen, 2001, ) Suomessa nuoret muuttavat omaan asuntoon ja irtautuvat vanhemmista lukion tai ammattikoulun jälkeen vuotiaina (Nuorista Suomessa , 10) luvulta lähtien on katsottu nuorten muodostavan mielipiteensä ja elämäntyylinsä median, kulttuurituotannon ja nuorisokulttuurien kautta ei niinkään vanhempiensa mukaan. Nuorisotutkimuksessa onkin mietitty, missä nuorten sosiaalistuminen todella

9 6 tapahtuu. Nuoruus on jo pitkään koskenut tasavertaisesti niin tyttöjä kuin poikia joskin tyttöjen aikaisempi sukukypsyys rajoittaa enemmän heitä. Tyttötutkimuksessa on tullut tuloksia joiden mukaan tytöt ovat vahvempia kuin pojat sosiaalisten taitojensa ansiosta. Kulttuurinen ideaali aikuisuudesta saavutetaan, kun yksilö pystyy täysin huolehtimaan itsestään. ( Raitanen, 2001, ) Hyvä nuoruus on tällä hetkellä hyvin moniselitteinen ja vaikeasti määriteltävissä. Yhteiskuntamme odottaa nuorilta aikuisen ihmisen paineensietokykyä, halua harrastaa ja opiskella tavoitteellisesti ja silti nuoruutta ihannoidaan ja aikuisuus saattaa alkaa vasta pitkälti päälle kolmikymppisenä. ( Rauste-Von Wright 1998, ) Kulttuurimme luo paineita niin tytöille kuin pojillekin ja niiden reunaehtojen sisällä tulisi luoda omaa nuoruuttaan. Etenkin tytöt pyrkivät luomaan sellaisen tilan, missä omat kiinnostuksen kohteet ovat suhteessa yhteisöön. ( Näre & Lähteenmaa, 1992, ) Raitasen (2001, ) väitöskirjahaastatteluissa 1999 ja 2001 nuoret, vuotiaat itse pitivät aikuistumisen kriteereinä erilaisten prosessien läpi käyntiä kuten kotoa pois muutto ym. Myös arvomaailman piti heidän mielestään kehittyä kyseenalaistamaan muiden mielipiteet ja tasa-arvoisuuden saavuttaminen suhteessa omiin vanhempiin. 2.2 Äitiys osana nuoruutta Äitiys on yhtälailla kuin nuoruus keksitty sana ja käsite. Äitejä on ollut aina mutta ilmiönä äitiys on keksitty. Ensimmäisiä mainintoja äitiydestä on filosofi Jean-Jacques Rousseaun 1762 julkaistussa teoksessa. Oxford English Dictionary viittaa siihen ensimmäisen kerran vasta vuonna Äitiyteen on liittynyt kulttuurissamme paljon romantisoitua ja idealisoitua ajattelua. Ja äitiys on usein nostettu ideologisesti niin korkealle, ettei kukaan nainen sitä voi saavuttaa. ( Berg, 2008,19.) Äitiydestä voidaankin puhua kahdessa merkityksessä: instituutiona ja henkilökohtaisena kokemuksena. Äitiys instituutiona tarkoittaa sen sosiaalisesti tunnistettua asemaa yhteiskunnassa, jota määrittelevät tietyt normit, odotukset ja vaatimukset kulttuurissamme. Äitiyden henkilökohtaiset kokemukset voivatkin olla ristiriidassa äitiysinstituution kanssa. Nämä ristiriidat voivat tehdä äitiydestä ongelmallisen. Kuitenkin äitiyden merkitys on vaihdellut historiassa paljonkin. (Berg, 2008,20 21.) Esimerkiksi 1900-luvun alussa työläisnaiset saivat Suomessa taistella

10 äitiyden puolesta kun sivistyneistönaiset taistelivat samaan aikaan oikeudesta saada opiskella ja tehdä työtä (Nätkin, 1997, 40). 7 Naisen oikeus äitiyteen ei siis ole aina ollut itsestään selvyys Suomessa. Siihen on haluttu valikoida ydinperheissä eläviä lasten hoitoon omistautuneita täydellisiä äitejä. Äitiyttä voidaankin tarkastella hyvin laajasti historiallisesti jo pelkästään Suomessa. Äitiys on ollut naisen elämän polttavin kysymys läpi historian ja on edelleen. Se on myös naisen elämän herkimpiä kohtia. (Nopola, 1991, 7.) Äitiyttä on tutkittu maailmalla ja Suomessa paljon. Marja-Terttu Tarkan (1996) tekemä tutkimus äitiys ja sosiaalinen tuki pyrkii pitkittäistutkimuksen avulla selvittämään tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ensisynnyttäjän selviytymiseen äitiyden varhaisesta vaiheesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös äitien sosiaalisen tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Ja sillä todettiin olevan merkitys naisen äitiyden kokemiseen. Vuonna 1970 ensisynnyttäjien keski-ikä oli Suomessa 23 vuotta. Synnyttäjien keskiiän nousu on ollut pysyvä yleiseurooppalainen trendi. Syitä siihen ovat koulutuksen lisääntyminen ja perheen ja työn yhteensovittamisen vaikeudet. Suomalaiset ensisynnyttäjät ovat keskimäärin samanikäisiä kuin muuallakin Euroopassa. (Miettinen & Rotkirch, 2008, 11.) Ensisynnyttäjien keski-ikä 2007 Suomessa oli vuonna 30 vuotta. (Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007, Stakes.) Lastenhankinnan ja äitiyden ihanteet ovat myös muuttuneet selkeästi. Lastenhankinta ei ole enää niin sidoksissa avioliittoon ja osa lapsista hankitaan jo ennen avioliittoa. Nykyisin pariskunnat elävät lapsettomina pidempään kuin ennen. Suomessa on Väestöliiton perhebarometrissa kysytty reilun kymmenen vuoden ajan suomalaisten ihanneiästä lastenhankinnan suhteen. Äitiyden ihanne ikä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta lähes samana. Vuonna 1997 se oli 25,2 vuotta ja kymmenen vuotta myöhemmin 25, 6 vuotta. Äitiyden ihanne ikä vaihteli haastatelluilla ja siihen vaikutti koulutustausta ja sosioekonominen asema. (Miettinen & Rotkirch, 2008, ) Minä perehdyin tutkimuksessani valkeakoskelaisiin nuoriin äiteihin, jotka olivat äidiksi tullessaan iältään vuotiaita. He eivät siis olleet niin sanottuja lapsiäitejä vaan juuri nuoria äitejä. Nuoriksi äideiksi heidät tekee nuoruuden elämänvaihe. He elivät ennen yllättävää raskautta normaalia nuoruutta mihin kuului opiskelua, ystäviä, biletystä ja huolettomuutta.

11 8 Nuoret äidit. Nuoria äitejä leimaa negatiivinen ajatusmaailma yleisesti. Koulutoverini tuli äidiksi heti peruskoulun jälkeen, samoin naapurini. Nyt kun itse olen nuori äiti, olen tutustunut vielä isompaan joukkoon nuoria äitejä. Kelhä & Niemelä (2005, 20 28) ovat tutkineet nuorten äitien selviytymistä äiteinä ja onko numeraalisella iällä siihen niin suurta vaikutusta mitä yhteiskunta antaa ymmärtää. He kartoittivat nuorten äitien elämää ja sen kulkua ja kyseenalaistivat kronologisen oikean äidiksi tulo iän sekä keskiluokkaisen ideaalin perheen perustamisesta vasta opiskelujen, työpaikan saannin ja naimisiin menon jälkeen. Jo 1980-luvulta lähtien Englannissa on ollut ongelma kun nuoret työttömät tytöt tulivat raskaaksi. He elivät yksin, taloudellisessa ahdingossa ja aiheuttivat moraalista paheksuntaa Englannissa. (Mc Robbie, 2000, 159) Suomessa nuoret äidit eivät ole samalla tavalla ongelma kuin maailmalla, koska heitä ei tilastollisesti ole paljon. Maailmalla voidaan erotella erityisiä trendejä teiniäideistä. Teiniäitejä on paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa missä siihen liittyviä trendejä on tutkittu. Tarkoista luvuista ei kansainvälisesti ole tarkkuutta tilastoinnin epätarkkuuden takia. Kansainvälisesti niin sanottuna teiniäitinä pidetään nuorta naista joka saa lapsen alle 20-vuotiaana. (Phoenix, 1991,3,37 38.) Suomessa nuorten alle 20-vuotiaiden raskaudet vähenivät 1990-luvun puoleen väliin saakka kunnes ne kääntyivät uudelleen nousuun. Vuodesta 1997 vuoteen 2002 synnytysten määrä nousi tässä ryhmässä 25 prosentilla. Huolestuttavaa on se että raskauksien keskeytykset kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen Suurin ikäryhmä Suomessa, jolle tehdään raskauden keskeytyksiä, ovat vuotiaat nuoret naiset. Syitä ilmiölle on etsitty yhdyntäaktiivisuuden lisääntymisestä, kumppanien määrän kasvusta ja silti siihen verrannollisesti ehkäisyvälineiden käytön pysymisestä samalla tasolla. (Gissler, 2004, ) Haastattelemistani ja kertomuksen lähettäneistä nuorista äideistä viisi sai lapsen alle 20-vuotiaana ja kaksi vuotiaana. Yksi haastattelemistani nuorista äideistä oli tehnyt abortin aiemmin. 2.3 Voimaantuminen punaisena lankana Opinnäytetyöni keskeinen teoreettinen pohja löytyy sosiaalipedagogiikasta. Sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskitytään sosiaalisten ongelmien ratkaisuun ja ihmisen subjektiuden vahvistamiseen. Sosiaalipedagogiikan tarkastelun kohteina on

12 9 usein yhteiskunnan integraatio kysymykset ja niihin liittyvät ongelmat. (Hämäläinen 1999, 33, 60-61) Sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeinen ajatus on yksilön voimaantuminen (eng. empowerment). Voimaantuminen voidaan käsittää ihmisestä itsestään lähteväksi prosessiksi, jonka päämääränä on löytää itsestä voimantunne. (Hintsala, 2007, 22, Nyqvist Cech, 1997, 77.) Se vastaa sosiaalipedagogiikan ajatusta vahvistaa ihmisen tietoutta itsestään suhteessa muihin eli subjektiutta. Kun ihminen kokee olevansa oman elämänsä subjekti, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, valintoihinsa ja yhteisöön missä hän elää. Voimaantumisen vastakohta on kun ihminen kokee itsensä vain objektiksi ja muut ohjaavat hänen toimiaan. (Hämäläinen, 1999, 66 70) Syrjäytymistä voidaan pitää vastakohtana voimaantumiselle. Nuorten äitien kohdalla syrjäytymistä pidetään riskinä (Kuure, 2001, 39). Syrjäytymisestä puhuttaessa olisi hyvä huomioida myös sosiaalinen syrjäytyminen. Siihen kuuluu ihmissuhteiden puute, sosiaalisten verkostojen heikkous ja sosiaalisten kanssakäymisen mahdollisuuksien vähyys. (Nivala, 2008, 8-9) Sosiaalisen syrjäytymisen riski koskettaa juuri nuoria äitejä. Nuorten äitien syrjäytymisen riski voidaan nähdä sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä esimerkiksi integroitumisongelmina kun äiti palaa opiskelu- tai työelämään kotona olon jälkeen. (vrt. Hämäläinen, 1999,79) Nuori äiti voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle esimerkiksi koulutuksen keskenjäännin takia (Hirvonen, 2002, 37). Ihmisen käsitys itsestään syntyy koko elämän ajan erilaisten roolien kautta. (Hämäläinen, 1999, 66 73, Madsen, 2001, ) Nuori äiti saa heti tietyn roolin itselleen yhteiskunnassa ikänsä ja varhaisen vanhemmuuden takia. Hänen identiteettiään ammattilainen voi vahvistaa joko kielteisessä tai myönteisessä valossa. Tärkeintä on tunnistaa hänen voimavaransa ja ohjata häntä itseään tunnistamaan ne. Kun ihminen alkaa tiedostaa omat voimavaransa, hän alkaa tietoisesti käyttää niitä elämässään. Silloin vahvistetaan hänen identiteettiään sosiaalisessa kanssa käymisessä muiden kanssa. (Hämäläinen, 1999, 70 71) Voimavarat tiedostamalla ihminen löytää itse ne asiat mitkä voimaannuttavat häntä. Kun mennään koko ajan kohti yksilökeskeisempää yhteiskuntaa ja sosiaalinen vastuu katoaa, on sosiaalipedagogiikan tarjoamilla näkökulmilla tilaa. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sosiaalisuutta rinnastettuna vastuun ottoon yhteisistä

13 10 asioista (Filander, 2008, ; Madsen, 2001, 18 20) Sen näkökulma sopii hyvin nuorisotyön ja sosiaalityön piiriin. Esimerkiksi sosiaalipedagogisessa nuorisotyössä kiinnitetään huomiota yhteisöön ja elinoloihin yksilön lisäksi (Filander, 2008, 93). Sosiaalipedagogisessa työotteessa pidetään tärkeinä ominaisuuksina tilanneherkkyyttä ja spontaaniutta mitkä ovat myös tyypillisiä nuorisotyölle (Hämäläinen 1999, 69). On myös verrattu, että sosiaalipedagoginen työ tapahtuu ihmisten arjessa kun taas sosiaalityö tapahtuu toimistossa. (Hämäläinen 1999, ) Sosiaalipedagogista viitekehystä ja työotetta voitaisiin soveltaa hyvin myös nuorten äitien kanssa tehtävässä työssä. Olen halunnut selvittää valkeakoskelaisten nuorten äitien voimavarat. Jaottelin voimavarat Särkiön (2002, 67 82) mallilla yhteiskunnanresursseihin, sosiaalisiin resursseihin, elämän resursseihin ja äitien toiveisiin ja tarpeisiin. Voimavarojen kautta päästään niihin asioihin mitkä voimaannuttavat heitä. Minä toivon, että tämä opinnäytetyö auttaa ammattilaisia tunnistamaan nuorten äitien voimavarat ja vahvistamaan niitä. Sitä kautta päästään voimaantumisen äärelle. 3 TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimustani käytetään osana uuden lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luomista. Siihen kuuluu lastensuojelusuunnitelma sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistuu kesäkuussa Tavoitteeni on ollut koko tutkimusprosessini ajan tuoda valkeakoskelaisten nuorten äitien ääni kuuluviin. Tutkimuskysymysten lisäksi halusin avata nuoren äidin elämää ja hänen kokemuksiaan äitiydestä. Rajasin tutkimuskysymykset seuraavasti: 1. Millaiset ovat nuorten äitien elinolot? Mitkä ovat nuorten äitien käsitykset siitä miten yhteiskunta suhtautuu heihin? 2. Mitkä asiat voimaannuttavat? 3. Millaisia palveluita nuoret äidit haluavat ja kaipaavat? Miten palveluilla voisi lisätä voimaantumista?

14 11 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Aineisto Aineistoni koostuu nuorten äitien haastatteluista ja kertomuksista. Pyysin myös osalta haastateltavista täydennyksiä sähköisillä viestimillä, jos tieto oli olennainen enkä sitä ollut saanut haastattelussa. Tutkimukseen osallistuneet äidit ovat vuotiaina äidiksi tulleita valkeakoskelaisia. Heidän esikoisensa olivat haastatteluhetkellä 1-2, 5 vuoden ikäisiä. Tutkimukseni käynnistyessä aloin kerätä haastatteluihin nuoria äitejä Valkeakoskelta pääasiassa internetin välityksellä. Kuulun itsekin irc-gallerian ja siellä kuulun yhteisöön Mammat from Valkeakoski. Yhteisön kautta kiinnostuneita löytyi seitsemän nuorta äitiä. Heistä pääsin haastattelemaan kolmea. Muiden kanssa aikatauluongelmat estivät haastattelut mutta yhdeltä heistä sain kuitenkin kertomuksen. Kolme äitiä tavoitin haastatteluun omien kontaktieni kautta. Haastatteluja (LIITE 1, Haastattelukysymykset) tein paikan päällä yhteensä kuusi. Haastateltavien lähettämiä kertomuksia (LIITE 2, Kertomus ohje) sain viisi sähköpostitse. Kertomukset olivat 1-2 sivun mittaisia. Ne oli kaikki kirjoitettu tietokoneella ja olin saanut ne sähköpostiini helmikuun 2009 loppuun mennessä. Kertomuksissa äidit paneutuivat syvemmin omaan äitiyteensä, sen onnen hetkiin ja niihin kaikkein vaikeimpiin hetkiin. Kertomukset olivat hyvin linjassa haastattelujen kanssa ja ne tuntuivat todenperäisiltä. Niistä nousi esiin vahvoja tunteita nuorten äitien elämästä. Yhteensä minulla oli seitsemän äidin aineisto jota aloin analysoida. Työssäni käyttämäni haastateltavien sitaattien perässä lukee, jos sitaatti ei ole haastattelusta. 4.2 Haastattelujen kulku Haastattelut tein mp3 soittimen nauhoittimen kanssa. Tein viisi haastattelua haastateltavien kotona ja yhden kahvilassa. Haastattelutilanteet vaihtelivat, mutta pääsääntöisesti haastateltavilla oli hyvät mahdollisuudet keskittyä haastatteluun. Haastateltavan keskittymiseen vaikutti ajoittain pikku riiviöt (haastateltavan lapsi tai minun lapseni), haastateltavan mies tai kahvilan muut asiakkaat. Minusta haastattelut onnistuivat hyvin ja pystyin luomaan luottamuksellisen ilmapiirin. Siihen varmasti vaikutti myös se, että kerroin kaikille olevani itsekin äiti. Ennen haastattelun alkua

15 12 annoin äidin lukea kysymyslomakkeen, ja haastattelun aikana hänellä oli oma lomake mistä hän pystyi seuraamaan haastattelun etenemistä. Haastattelun jälkeen kysyin haastateltavien fiiliksiä ja annoin mahdollisuuden täydentää haastattelua. Kaikilla haastateltavilla oli positiivinen olo haastattelun jälkeen. Kaksi äitiä täydensi haastattelua heti haastattelun jälkeen. Mun mielestä oli ihan hyvät, kattavat, monipuoliset kysymykset. (Tilda) Mä haluun lisätä sen et mun mielestä äitiys on enemmän positiivinen kokemus kuin negatiivinen kokemus. Vaikka tossa tuli ehkä negatiivisia asioita paljon esille. Mutta mulla oli sellainen käsitys vaan että tää oli tarkoitettu just siihen mitä äidit haluaa lisää, mikä menee huonosti, mitä vois parantaa Tukiverkosto ja enemmän palveluita äideille missä voisi tavata toisiaan (Aamu) Kaikkien haastattelussa olleiden ja kertomuksen lähettäneiden nimet on muutettu, samoin heidän perheidensä. Olen pyrkinyt koko ajan säilyttämään heidän anonyymiytensä. Siksi esimerkiksi muilta paikkakunnilta kotoisin olevien paikkakuntia ei mainita, eikä myöskään heidän muita opiskelupaikkakuntiaan. Haastattelut toteutin lokakuun helmikuun 2009 välisenä aikana. Välillä aikataulujen yhteensovittaminen tuntui lähes mahdottomalta, mutta aikataulussa oli onneksi sille varattua aikaa. Teemahaastattelun avulla haastateltava sai kertoa vapaamuotoisesti kokemuksestaan olla nuori äiti. (vrt. Eskola & Suoranta, 2003, 86 87). Valitsin teemahaastattelun, koska sen ominaispiirteet tuntuivat aiheeseeni sopivilta. Haastateltavat olivat käyneet läpi saman tilanteen tullessaan nuorena äidiksi. Tutkijana otin ennen haastattelukysymysten laatimista aiemmista tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä teorioista selvää, joista minulle syntyi oletuksia. Niiden pohjalta laadin haastattelu kysymykset ja sitten aloitin haastattelut nuorten äitien kanssa. ( vrt. Hirsjärvi & Hurme 2004, 47) 4.3 Aineiston analyysi Haastattelujen analysointivaihe oli antoisa ja mielenkiintoinen. Litteroin jokaisen äidin haastattelun sanasta sanaan tietokoneelle. Sitten tulostin kaikki litteroinnit ja paneuduin niihin samoin kuin kertomuksiin. Tässä vaiheessa yhdistin haastattelut ja

16 13 kertomukset yhdeksi aineistoksi missä ne täydentävät toisiaan. Pyrin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen analyysin tavoitteita eli luomaan aineistoon selkeyttä ja uutta tietoa tulkittavasta aineistosta (Eskola & Suoranta, 2003, 137). Teemoittelin aineiston haastattelukysymysten teemoittelun mukaan. Seuraavassa analysoinnin vaiheessa syvensin teemoittelua nuoruuteen, raskauteen, äitiyteen, voimavaroihin ja tulevaisuuteen. Näin syntyi tutkimukseni ja sieltä ydin alkoi nousta. Aineiston analysoinnissa käytin teemoittelua ja yritin saada haastattelut ja teorian puhumaan keskenään. Teemoittelulla saan tekstikatkelmien, sitaattien ja lainausten kautta esimerkkejä ja todennusta tekemilleni tulkinnoille ja teorialle. (Eskola & Suoranta 2003, 175). Lähtökohtanani olleet Särkiön (2002) ja Hirvosen (2000) tutkimukset nuorista äideistä olivat myös kvalitatiivisia tutkimuksia. Tarinoita pidetään ihmiselle luonnollisena tapana jäsentää todellisuutta ja se sopii hyvin loogisen ajattelun rinnalle. (Eskola & Suoranta, 2003, 22.) Keräämäni tiedot ja käyttämäni menetelmät mahdollistivat tarinallisen otteen. Etenkin nuorten äitien kertomuksista, omasta kokemuksestaan äitinä nousee kertomus ja tarina. Toisaalta myös haastattelut voi nähdä kertomuksen tuottamisesta maailmasta niin kuin Hannu. L. T Heikkinen (2007, ) kuvaa artikkelissaan Narratiivinen tutkimustodellisuus kertomuksena. Kirjoitin aineistoni pohjalta yhden tarinan missä yhdistyy asioita kaikista haastatelluista nuorista äideistä. Koska haluan, että lukija pääsee kokemus maailmassa lähelle haastattelemieni nuorten äitien maailmaa, lainasin tätä Särkiön (2002) ideaa kirjoittaa tarina. Tarina yhden nuoren äidin elämästä ja kokemuksesta todentaa ja päästää lukijan vielä askeleen lähemmäs haastateltuja nuoria äitejä. Tarina kulkee mukana opinnäytetyössäni koko ajan. Se aloittaa kaikki kappaleet ja se pohjustaa aiheeseen. Mutta se on ennen kaikkea todenmukainen tarina valkeakoskelaisesta nuoresta äidistä ja olen yhdistänyt siihen kaikkien haastateltavien ja kertomuksen tehneiden elämää. Koin itse, että haastatteluissa suuri apu oli oma kokemukseni äitiydestä ja sen moninaisuudesta. Haastatteluissa oli aina jollain tavalla läsnä vertaistuen merkitys. Olin haastattelijan roolini lisäksi myös toinen äiti, joka halusi kuulla mitä toiselle äidille todella kuuluu. Koin itse hyvin vahvoja tunteita, haastattelut nostivat omia

17 14 muistojani ja haastateltavien tunteisiin pystyi samaistumaan. Välillä nauroin haastateltavan kanssa sydämeni pohjasta ja muutaman kerran oli tilanne missä oli kyyneleet silmänurkissa. Aiheeni on herkkä ja halusin sen antaa olla sellainen, säilyttäen silti tutkijan etiikan ja puolueettomuuden. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija on koko ajan puristuksessa. Tutkija tasapainoilee tekemiensä ratkaisuja, ottaa kantaa niihin ja samalla punnitsee tekemänsä työn luotettavuutta. (Eskola & Suoranta, 2003, ) Tasapainoilu oli haastavaa ja mielenkiintoista. Koko ajan oli olo, että jossain on lisää tietoa. Johonkin raja on silti vedettävä. On myös pidettävä mielessä, että keräämäni aineiston pohjalta voi kertoa vain näiden seitsemän valkeakoskelaisen nuoren äidin tarinan. 5 NUORUUS ENNEN RASKAUTTA Olen 18-vuotias nuori ja kaunis ja maailma on minulle avoinna. Niin mä aattelen! Niin ja mun nimi on Siru. Teini mä en enää oo mutta en missään nimessä aikuinenkaan. Ainakin äiti aina sanoo, et pitää opiskella, saada töitä, hankkii hyvä mies ja lapsia ennen kun voin sanoo, et oon aikuinen. Oman kämpän mä hankin viime kesänä. Se on tosi jees vaik vie vaatii jotenkin totutteluu. Sitten kai sitä alkaa olla aikuinen ku siltä tuntuu Opiskelen ammattikoulussa ja hengaan kavereitten kanssa. Ja ehkä välillä paljonki poikaystävän kaa. Olisi tehnyt mieli lähteä muualle opiskelemaa mutta päätin pysyä Valkeakoskella. Tääl on äiti lähellä, isä on toisella puolella Suomea. Tosiaan olen toista vuotta nyt ammattikoulussa. Kävin kokeilemas lukiotakin mutta ei se ollu mun juttuni. Ainakaan viel, lopetin meinaa ekan vuoden jälkeen. Miksi maailma on niin täynnä mahollisuuksia mutta kukaan ei kerro mitä kannattas tehä? Siksi meninkin amikseen samalle linjalle parin kaverin kanssa. On ainakin tutut ympyrät vaik onkin uus koulu. Ja kyllähän se koulus oleminen on nyt vähän semmosta hengailuu ku en mä tiiä onko tuo mun alani. Poikaystävä mul on mut meil menee vähän miten sattuu. Välillä ollaa yhessä ja kaikki hyvin välil ei. Mut ei siin mitään. Kyl mä rakastan muruuni. Täs ollaan oltu nyt about kaks vuotta yhes. Ja ollaa menty loppuun asti. Onneks mun kaveri sai yläkoulus muksun ja siit viisastuin ja hankin pillerit. Ei tarvii vauvan tulookaan pelätä. En haluu

18 15 viel lasta. Mä haluun olla vapaa. Vapaa mutta silti välillä tuntuu et haluis rauhottuu jotenkin. Käpertyä Timpan kainaloon ja unohtaa nää kaikki muitten sanelemat paineet. Kaikki tuntuu oottavan kokoajan jotain. Pitäs varmaan soittaa Jaanalle ku ahistaa taas. Jaana on mun läheisin ystävä. Jaanan kaa oltiin juuri sovittu et mentäs yhes koulun terkkarille hakee mulle uus pilleriresepti. Enhän mä sellasta muista uusia ja nyt oltiin vähän aikaa jo pelattu kumeilla. Ja äidille en viittiny mitää sanoo, en mä jaksa enää mitää seksivalistuksia. Ne on kuultu jo teininä. Tarinani tyttö on valkeakoskelainen nuori nainen joka tasapainoilee nuoruuden kehityshaasteiden kanssa. Hän uskoo itseensä ja tulevaisuuteensa ja silti pelkää ja haluaa aikuisuutta samaan aikaan. Hänelle nuoruus on kovaa menoa, itsenäistymistä, opiskelua ja tasapainon tavoittelua. 5.1 Ystäviä, biletystä ja kovaa menoa Allianssin tutkimuskoosteessa Nuoret Suomessa (Nuorista Suomessa ,5) kerrotaan, että nuorilla menee tällä hetkellä hyvin ja huonosti. Polarisaatio on kasvanut, eli toisilla menee todella hyvin, lähes erinomaisesti ja toisilla todella huonosti. Tämä niin sanottu kaksinapaisuus onkin saanut huomiota eri tahoilla ja siitä on alettu puhua. (Eräranta & Autio, 2008, 8.) Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, internet on lisännyt yhteisöllisyyttä ja suhteet vanhempiin ovat parantuneet. Kuitenkin nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, toimeentulotuen saajista yli puolet on nuoria ja nuoret eivät liiku tarpeeksi. (Nuorista Suomessa , 5.) Haastateltavat elivät normaalia nuoruutta ennen raskauttaan ja lapsen tuloa. Heidän kuvailussaan tuli esiin baareissa käynti, ystävät ja kova meneminen. Nuoruuteen kuuluukin itsekkyys, vapaus ja irrallisuus. Nuoruus on aika lapsuuden ja aikuisuuden välissä, mitä ei tänä päivänäkään ole pystytty tarkasti määrittelemään (Raitanen, 2001,191). Haastateltavien elämään kuului myös opiskelua, työtä ja matkustelua. Kaikki haastattelemani nuoret olivat selviytyjätyyppejä ja heillä meni kaikilla kohtalaisen hyvin.

19 16 Oltiin vielä ihan täysin seurusteluasteella Jamin kanssa. Että se oli vasta muuttamassa mun luo. Että ei asuttu vielä edes yhdessä. Mutta oli aikeissa että hän muuttaa sitten keväällä. Ja tota Kävin töissä kahvilassa. Ihan tavallista. Oli paljon kavereita. Ja En mä nyt käyny baarissa kun ehkä kerran kuussa. (Iines) Ei ollu suunnitelmia ja siksi lähdettiin reissuun kattoo maailmaa. Työt oli just loppunu 14 kuukauden työssäolon jälkeen. Ja mies halusi taukoa korkeakoulu opinnoista. (Fiia) Nuoruuden tunnusmerkit löytyvät helposti haastateltavistani. Heihin suhtauduttiin tietyllä tavalla, heidän käytöksen perusteella heidät kategorisoitiin juuri nuoriin, heidän elämäänsä liittyi tiettyjä pakkoja ja vapauksia. He elivät nuoruutta minkä voi todentaa näillä perusteilla tietynlaiseksi sosiaaliseksi ryhmäksi. (Lähteenmaa, 2000, ) Haastateltavat korostivat erityisesti vapautta ja huolettomuutta ajassa ennen lasten saantia. Toisaalta kaksi haastateltavistani, jotka olivat alkaneet rauhoittua miettivät juuri omaa vastuuta ja paikkaansa elämässään. He eivät halunneet elää pelkkää menovaihetta enää. 5.2 Nuoruuden ja aikuisuuden välissä Kelhän ja Niemelän (2005,25) pro gardu- tutkielmiin haastattelemat nuoret äidit kuvailivat nuoruutta varsin hedonistiseksi ja menovaiheeksi. Siihen liittyi niin vastuuttomuutta, vilkasta sosiaalista elämänmenoa kuin juhlimistakin. Nuoret äidit pitivät vaihetta tärkeänä ja jo takana olevana nuoruuden vaiheena. Tein itse saman havainnon. Kaikki haastateltavat kertoivat positiivisessa mielessä ajasta ennen raskautta. Tosi epätasasta siis Ettei tarvinnu ottaa ku vastuuta ittestä ja sai mennä miten halus Se oli kavereitten kanssa biletystä ja menemistä, leffassa käymistä. (Aamu) Aika Aika tota. Siis niin ku aika menokasta En tiiä miten sen nyt sanois Aika eläväistä Menin kauheesti. (Tilda)

20 17 Haastattelemani nuoret äidit eivät kaivanneet menovaihettaan. Silti he pitivät hyvänä päästä välillä myös tuulettumaan. Kaverit olivat silti edelleen äärimmäisen tärkeitä ja etenkin niiden menettäminen oli osalle haastattelemistani nuorista äideistä vaikeaa. Nykynuorten elämänkulkuun liittyy monia asioita. Kouluaikojen jälkeen tulisi itsenäistyä, aloittaa oma työura, perheellistyä ja ylipäätänsä löytää elämälle uusi suunta. Usein nuoruus koetaan sitä onnistuneemmaksi, mitä useampi edellä mainituista seikoista on saavutettu. (Raitanen, 2001,191.) Nuoret voidaankin jakaa pääasiassa kolmeen ryhmään. Ne ovat pääasialliset opiskelijat, työssä käyvät sekä työttömät vuotiaista nuorista naisista 57 prosenttia opiskelee oppilaitoksissa ja 32 prosenttia käy palkkatyössä. (Nuorista Suomessa , 9.) Aikuisuuteen liitetty perheen perustaminen saa siksi nuoren usein aivan uuteen tilaan. Perheen perustamista kun pidetään luonnollisena aikuisuuden määreenä, mutta nuorella äidillä on usein nuoruuteen liittyviä vaiheita vielä kesken. Nuori äiti on nuoruuden ja aikuisuuden välissä ja hän elää molempia vaiheita yhtä aikaa. Samalla nuoret äidit rikkovat koulutusyhteiskunnan ihanteita ja keskiluokkaista naisihannetta. ( Kelhä & Niemelä, 2005, ) Kaikilla nuorilla äideillä oli tällä hetkellä lähitulevaisuuden suunnitelmissa opiskelu, vain yhdellä oli jo ammatti. Hänkin suunnitteli ammatin vaihtoa. Kaksi oli jatkamassa koulun käyntiä. Toinen heistä haki ja pääsi uuteen kouluun, ja toinen jatkoi siitä mihin oli jäänyt ennen lasten saantia. Kun puhuimme viiden vuoden kuluttua tapahtuvista asioista haastateltavien kanssa, mukaan tuli myös työelämä opiskelutavoitteiden rinnalle. 6 YLLÄTYSRASKAUS Eka vuosi amiksessa meni aika nopeeta vauhtia. Kevätlukukaudella koulu vähän tökki ja olin enemmän Timpan kaa. Lintsasin taas ja mietin mitä elämältä haluan. Ja vastausta ei ollut. Olisiko mun pitänyt sittenkin jäädä lukioon? Siellä sentään porukka halus enemmän opiskella Päätin antaa olla, ehkä sitten joskus. En mä uskaltanu puhuu ees äitille.

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

North2north Winnipeg Kanada

North2north Winnipeg Kanada North2north Winnipeg Kanada WINNIPEG Manitoba provinssin pääkaupunki Kanadan 7. suurin kaupunki Väkiluku 634 000 asukasta Kaupungissa on kaksi yliopistoa University of Winnipeg (n. 9000 opiskelijaa) ja

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta

Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Nuorten palvelut ja syrjäytyminen nuorisotutkimuksen näkökulmasta Huolipuheesta mielekkääseen toimintaan ja tekemiseen Kuntoutusakatemia 11.6.2015 VTT, erikoistutkija Sanna Aaltonen Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tieto on valtaa sijoittajamarkkinoilla Maija Honkanen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Sieltä voi tulla sit taas ihan jopa strategisii asioita, - - - kun katsoo yritystä ulkopuolelta ja markkinoita vähän

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot