Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella"

Transkriptio

1 Marja Gröndahl YSTÄVIÄ, RAKKAUTTA, SISUA JA TAVOITTEITA Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Marja Gröndahl Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Nimeke Ystäviä, rakkautta sisua ja tavoitteita Nuorten äitien voimaantuminen Valkeakoskella Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus on kertoa mitkä asiat voimaannuttavat nuoria äitejä Valkeakoskella. Ja kartoittaa myös nuorten äitien elinoloja ja palveluiden käyttöä sekä tarvetta. Tutkimusta käytetään Valkeakosken kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelman on tarkoitus olla valmis kesäkuussa Tutkimukseeni osallistui seitsemän valkeakoskelaista nuorta äitiä. Löysin heidät internetin keskustelupalstoilta ja omien kontaktieni kautta. Haastattelin heistä kuutta ja viideltä äidiltä sain kertomuksen. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina lokakuun 2008-helmikuun 2009 aikana. Kertomukset käsittelivät heidän omaa kokemustaan äitiydestä. Sain ne sähköpostitse helmikuuhun 2009 mennessä. Haastateltavien nuoruus oli ollut hyvin normaalia nuoruutta. Siihen kuului ystävät, opiskelu, biletys, vapaus ja itsekkyys. Kaikki nuoret äidit kokivat saaneensa elää riittävästi vapaata nuoruutta. He kokivat raskauden luonnollisena, vaikka se oli kaikille yllätys. Kaikilla haastateltavilla lapsen isä oli mukana koko raskausajan ja ensimmäisen vauvavuoden. Nuoret äidit valmistautuivat raskauteen järjestämällä elämän rauhallisemmaksi ja suunnittelemalla tulevaa. Äitiys oli heille kaikille ylpeyden aihe ja saavutus elämässä. Kaikilla heillä oli tulevaisuuden suunnitelmia mihin kuului ensisijaisesti opiskelu. Voimaannuttavina asioina haasteltavat pitivät omaa lastaan, ystäviä, rakkautta, harrastuksia ja omaa aikaa. He kaipasivat ennen kaikkea toista äitiä ystäväkseen. Haastateltavat kertoivat monin tavoin yksinäisyydestään. Osalla oli hyvä tukiverkko ja apu lähellä, osalla taas vähän tukiverkkoa. Yhteiskunnan etuudet olivat heistä hyvät, mutta riittämättömät. Valkeakosken kaupunki ei tarjoa tällä hetkellä mitään palvelua erityisesti nuorille äideille. Sääksmäen seurakunta on ainoa palveluiden tarjoaja ja sekin järjestää toimintaa kaikille äideille. Kolmannen sektorin järjestämää toimintaa ei ole lainkaan tällä hetkellä Valkeakoskella. Nuoret äidit toivoivat erityisesti omaa vertaisryhmää, lisää tiedotusta heitä ja lapsiperheitä koskevissa asioissa sekä toimintaa lapsiperheille ja lastenhoitoapua. Opinnäytetyössä esitetään toimenpide-ehdotuksia Valkeakosken kaupungille nuorten äitien tukemiseksi. (LIITE 3, Toimenpide-ehdotukset) Asiasanat (avainsanat) nuori äiti, raskaus, äitiys, voimaantuminen, voimavarat Sivumäärä Kieli URN URN:NBN:fi:mamk-opinn s + 3 liitettä Huomautus (huomautukset liitteistä) Suomi Ohjaavan opettajan nimi Sari Miettinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Valkeakosken kaupunki

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis April 15, 2009 Author(s) Marja Gröndahl Degree programme and option Civic Activities and Youth Work Name of the bachelor's thesis "Friends, love, guts and goals" the empowerment of young mothers in Valkeakoski Abstract The purpose of this bachelor s thesis is to provide information about what empowers young mothers in Valkeakoski and also to map out the living conditions of young mothers. My goal is also to map young mothers use and need of services. Valkeakoski will use my research to prepare a prosperity plan for children and youngsters. The plan is supposed to be ready in June Seven young mothers from Valkeakoski, which I found from the internet and through my own contacts, participated in the research. I interviewed six of them and five mothers gave me a story. The theme interviews were conducted between September 2008 and February The stories dealt with their own experience of motherhood. I received the stories via before February The adolescence of the interviewees had been very normal. It included friends, studying, partying, freedom and selfishness. All the young mothers felt they had been able to live freely enough during youth. They experienced their pregnancy as a natural part of a women's life, even though it was a surprise to all of them. The fathers participated in interviewees lives during the pregnancy and the first year after the baby was born. The interviewees prepared for motherhood by planning for the future and stabilizing their lives. They were all proud to become mothers and motherhood was an achievement in their lives. All of the mothers had future plans which included studies. The interviewees felt their own child, friends, love and hobbies as well as having their own time were empowering things. What they needed most of all was another mother as a friend. The interviewees described in many ways their loneliness. Some of them, but not all, had good social networks and help close. The mothers thought that the benefits of society were good but inadequate. At this moment the city of Valkeakoski doesn t offer any services specifically for young mothers. The parish of Sääksmäki is the only provider of services and it arranges its operations for all mothers. No other service providers for mothers exist in Valkeakoski at this moment. The young mothers especially desired their own peer support group, more information about things that concern them and other families, activities for families and help with childcare. This bachelor s thesis presents proposals for action how Valkeakoski can support young mothers. (APPENDIX 3, Proposals for action) Subject headings, (keywords) young mother, pregnancy, motherhood, empowerment, resources Pages Language URN 70 pgs + 3 app. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Sari Miettinen Bachelor s thesis assigned by City of Valkeakoski

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Nuoruus elämänvaiheena Äitiys osana nuoruutta Voimaantuminen punaisena lankana TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aineisto Haastattelujen kulku Aineiston analyysi NUORUUS ENNEN RASKAUTTA Ystäviä, biletystä ja kovaa menoa Nuoruuden ja aikuisuuden välissä YLLÄTYSRASKAUS Yllätyksestä tietoiseen päätökseen Onnentunteita ja ulkonäköpaineita Meistä tulee perhe Muiden suhtautuminen raskauteen NUOREN NAISEN MATKA ÄITIYTEEN Äitiys ennen ja nyt Äitiys nuoren naisen kokemana Vaikeinta ja helpointa äitiydessä VOIMAVARAT VOIMAANTUMISEN LÄHTÖKOHTINA Yhteiskunnan resurssit Sosiaaliset resurssit Elämän resurssit Äitien toiveet ja tarpeet TULEVAISUUS KOTIÄITINÄ, OPISKELIJANA, URAÄITINÄ? Opiskelusuunnitelmia Nyt saa haaveilla... 56

5 2 10 POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

6 3 1 JOHDANTO Silloin oli helmikuu ja paljon pakkasta. Normaali koulupäivä jonka päätti tentti ol takanai. Oli perjantai. Olin viikon ollut erikoisen väsynyt ja hajamielinen. Mistäköhän se johtui Olin edellisenä päivänä luennolla laskenut päiviä ja todennut et menkat oli myöhäs. Ois varmaan pakko tehdä raskaustesti En mä ees aatellu. Yks testi oli kotona ja tein sen heti ku tulin. En meinannu uskaltaa mennä vessaan Ja kun menin mua tuijotti kaksi palloa Raskaana Itkin, nauroin, tärisin Käyn katsomassa itseäni pelistä Ja sitten soitin äidille. Ja sitten miehelleni. ( Marja) Perhe on ollut muutoksessa 1970-luvulta lähtien, minkä näkee esimerkiksi lapsiluvun alenemisesta ja avioerojen kasvusta (Jokinen & Saaristo 2006, 200) luvun vanhemmuutta onkin kuvattu usein pirstaloituneena ja vanhemmuuteen kuuluu yksilökeskeisyys. Silti sukulaisuus ja sukupolvisuus ovat tulleet taas entistä tärkeämmäksi. (Rotkirch 2000, ) Elämän yhteisöt ovat muuttuneet ja opiskelu ja työelämän paineet hajottavat suvut. Jatkuva muutos luo myös paineita perheiden ja parisuhteiden kestävyydelle. (Jokinen & Saaristo, 2000, ) Juuri tämä on monen nuoren äidin tukiverkon vähyyden syy kun muu suku tai vanhemmat eivät ole apuna niin kuin ennen. Silti monet nuoret äidit pärjäävät yllättävän hyvin. Minkä avulla he jaksavat olla äitejä, hoitaa lapsiaan ja kehittää vielä itseään? Opinnäytetyöni on matka valkeakoskelaisen nuoren äidin elämään. Työssäni avaan, mitä valkeakoskelaiselle nuorelle äidille merkitsee nuoruus, raskaus, äitiys ja miten hän voimaantuu. Peilaan hänen voimaantumistaan vastakohtana syrjäytymiselle mutta painotan näkökulmana juuri voimaantumista. Syrjäytyminen on tutkimuksissa todistettu uhka nuorille äideille (Hirvonen 2002, , McRobbie 2000, 159). Siksi haluan tuoda esille asioita, mitä esimerkiksi nuorisotyöntekijät ja mahdollisesti terveydenhoitajat ja perhetyöntekijät voivat hyödyntää tukiessaan nuorta äitiä äitiyden, nuoruuden ja tulevaisuuden suhteen. Opinnäytetyöni perustuu äitiyden kulttuurin tutkimiseen kulttuurin sisältä käsin, koska olen itsekin nuori äiti ja vietin äitiyslomani Valkeakoskella. Olen tutkijana pyrkinyt toimiaan eettisesti oikein, jolloin olen tiedostanut oma lähtökohtani tutkimusta tehdessäni ja pyrkinyt pitämään ne erillään tuloksista. Valkeakosken kaupunki perusti syksyllä 2008 työryhmän tekemään uutta lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, jonka on tarkoitus olla valmis kesäkuussa 2009.

7 4 Lapsi- ja hyvinvointisuunnitelmaan kuuluvat uusi lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma sekä lastensuojelusuunnitelma. Lastensuojelusuunnitelmaan tarvittiin tietoja perheiden nykytilasta Valkeakoskella. Edellinen lastensuojelusuunnitelma on laadittu vuonna Lasten ja nuorten kasvuolot ja lastensuojelu tarve ja siihen varattavien voimavarojen tarve tulisi arvioida. Myös lasten ja nuorten kanssa työskentelevien yhteistyö eri viranomaisten ja palveluja tuottavien yhteisöjen ja järjestöjen välillä tulisi selvittää. Nuorten äitien tilanne ja tarve tutkia sitä nousi esiin palaverissani Valkeakosken nuorisotoimenjohtajan Anne Kurikan kanssa. Nuoret äidit ovat väestöryhmä ja kohderyhmä mikä on ollut vaikea tavoittaa. Koska olen itsekin nuori äiti, totesimme että minulla olisi tarvittavaa katu-uskottavuutta ja omaa kokemusta. Tutkimukseni lähestymistapa syveni ja selkiytyi kun löysin Hanna Särkiön (2002) pro gradu- tutkielman Tsemppiä nuori äiti! Särkiö löysi oman suuntansa tutkimukseensa Eila Hirvosen (2000) väitöskirjan, Raskaus nuoren naisen valintana, pohjalta. Särkiö (2002, 99) toivoi tutkimuksen lopuksi jatkotutkimuksia aiheelleen. Minä yritän vastata tutkimuksellani osittain yhteen hänen jättämäänsä kysymykseen. Hän kysyy pohdinnan lopussa mitkä ovat nuoriin äitiin kohdistettujen tukitoimien erot kunnittain. Pyrin vastaamaan Valkeakosken kaupungin tarjoamiin tukitoimiin selvittämällä, mitä apua nuoret äidit ovat saaneet ja mitä he kenties olisivat tarvinneet ja tarvitsisivat juuri nyt ja tulevaisuudessa. Laitoin pillifarkut jalkaan ja aloitin pitkän ja intensiivisen tutkimustieni syyskuussa Itsekin kesken yhteisöpedagogiopintojen äidiksi tulleena, yksinhuoltajana ja nuorena halusin tuoda kaikille julki, mitä on nuoren äidin elämä Valkeakoskella. Näkökulmani on yhteiskunnallinen suhteessa nuoriin äiteihin. Pohdin heidän elämäänsä ja yhteiskunnan mahdollisuutta tukea heitä erityisesti nuorisotyön ja sosiaalityön näkökulmasta.

8 5 2 TYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nuoruus elämänvaiheena Nuoruuden määrittelyt ovat vaihdelleet historiassa eri aikakausina ja tilannekohtaisesti. Yleisesti nuoriksi on luettu yhteisön naimattomat, ei vielä täysivaltaiset jäsenet, jotka kuitenkin ovat olleet sekä fyysisesti, että kyvyiltään ja taidoiltaan lähes aikuisen veroisia. (Aapola & Kaarninen, 2003,13.) Murrosiästä on alettu Suomessa puhua yleisemmin vasta 1900-luvulla vaikka modernin nuoruuden keksijänä pidetäänkin filosofi Jean-Jacques Rosseauta. Nuoruus on toki tunnustettu jo huomattavasti varhemmin, sillä jo antiikin Kreikassa esitettiin ajatuksia nuoruuden erityislaatuisuudesta ja kasvatusmenetelmistä nuorille ylhäisöpojille. ( Aapola 2003, ) Nuoruus on osa ihmisen elämänkaarta ja tärkeä vaihe ennen aikuisuutta. Se on alati muuttuva ja haastava tila mihin liittyy monia vaiheita, jotka tulee saavuttaa ennen aikuisuutta. Yhteiskunnan tila ja muutokset vaikuttavat kunkin sukupolven nuoruuteen ja aina heiltä odotetaan jonkinlaista kapinaa suhteessa edelliseen sukupolveen. (Raitanen, 2001,191.) Nuoruuteen kuuluu itsenäisen elämän harjoittelu vallitsevassa yhteiskunnassa sen normien mukaan. Myös medialla on nykyisin suuri vaikutus nuoruuden muotoutumiseen. (Särkiö, 2002, 21.) Nuoruus ja sen merkitys vaihtelee historiallisen ajan ja maantieteellisen paikan lisäksi esitetyn näkökulman mukaan. Nuoruudesta ja aikuistumisesta puhuttaessa keskeiseksi nousee tällä hetkellä suomessa iän kytkeminen käsitykseen täysvaltaisesta kansalaisesta. Nuorisolain (2006/72) mukaan nuori on alle 29-vuotias. Nuoruus alkaa silloin kun yksilö alkaa ottaa vastuuta elämästään ja saavuttaa aikuisen statusta ja tämä saavutetaan, kun irrottaudutaan perheen ja suvun piiristä sekä luodaan oma tila, jota itse hallitaan. (Raitanen, 2001, ) Suomessa nuoret muuttavat omaan asuntoon ja irtautuvat vanhemmista lukion tai ammattikoulun jälkeen vuotiaina (Nuorista Suomessa , 10) luvulta lähtien on katsottu nuorten muodostavan mielipiteensä ja elämäntyylinsä median, kulttuurituotannon ja nuorisokulttuurien kautta ei niinkään vanhempiensa mukaan. Nuorisotutkimuksessa onkin mietitty, missä nuorten sosiaalistuminen todella

9 6 tapahtuu. Nuoruus on jo pitkään koskenut tasavertaisesti niin tyttöjä kuin poikia joskin tyttöjen aikaisempi sukukypsyys rajoittaa enemmän heitä. Tyttötutkimuksessa on tullut tuloksia joiden mukaan tytöt ovat vahvempia kuin pojat sosiaalisten taitojensa ansiosta. Kulttuurinen ideaali aikuisuudesta saavutetaan, kun yksilö pystyy täysin huolehtimaan itsestään. ( Raitanen, 2001, ) Hyvä nuoruus on tällä hetkellä hyvin moniselitteinen ja vaikeasti määriteltävissä. Yhteiskuntamme odottaa nuorilta aikuisen ihmisen paineensietokykyä, halua harrastaa ja opiskella tavoitteellisesti ja silti nuoruutta ihannoidaan ja aikuisuus saattaa alkaa vasta pitkälti päälle kolmikymppisenä. ( Rauste-Von Wright 1998, ) Kulttuurimme luo paineita niin tytöille kuin pojillekin ja niiden reunaehtojen sisällä tulisi luoda omaa nuoruuttaan. Etenkin tytöt pyrkivät luomaan sellaisen tilan, missä omat kiinnostuksen kohteet ovat suhteessa yhteisöön. ( Näre & Lähteenmaa, 1992, ) Raitasen (2001, ) väitöskirjahaastatteluissa 1999 ja 2001 nuoret, vuotiaat itse pitivät aikuistumisen kriteereinä erilaisten prosessien läpi käyntiä kuten kotoa pois muutto ym. Myös arvomaailman piti heidän mielestään kehittyä kyseenalaistamaan muiden mielipiteet ja tasa-arvoisuuden saavuttaminen suhteessa omiin vanhempiin. 2.2 Äitiys osana nuoruutta Äitiys on yhtälailla kuin nuoruus keksitty sana ja käsite. Äitejä on ollut aina mutta ilmiönä äitiys on keksitty. Ensimmäisiä mainintoja äitiydestä on filosofi Jean-Jacques Rousseaun 1762 julkaistussa teoksessa. Oxford English Dictionary viittaa siihen ensimmäisen kerran vasta vuonna Äitiyteen on liittynyt kulttuurissamme paljon romantisoitua ja idealisoitua ajattelua. Ja äitiys on usein nostettu ideologisesti niin korkealle, ettei kukaan nainen sitä voi saavuttaa. ( Berg, 2008,19.) Äitiydestä voidaankin puhua kahdessa merkityksessä: instituutiona ja henkilökohtaisena kokemuksena. Äitiys instituutiona tarkoittaa sen sosiaalisesti tunnistettua asemaa yhteiskunnassa, jota määrittelevät tietyt normit, odotukset ja vaatimukset kulttuurissamme. Äitiyden henkilökohtaiset kokemukset voivatkin olla ristiriidassa äitiysinstituution kanssa. Nämä ristiriidat voivat tehdä äitiydestä ongelmallisen. Kuitenkin äitiyden merkitys on vaihdellut historiassa paljonkin. (Berg, 2008,20 21.) Esimerkiksi 1900-luvun alussa työläisnaiset saivat Suomessa taistella

10 äitiyden puolesta kun sivistyneistönaiset taistelivat samaan aikaan oikeudesta saada opiskella ja tehdä työtä (Nätkin, 1997, 40). 7 Naisen oikeus äitiyteen ei siis ole aina ollut itsestään selvyys Suomessa. Siihen on haluttu valikoida ydinperheissä eläviä lasten hoitoon omistautuneita täydellisiä äitejä. Äitiyttä voidaankin tarkastella hyvin laajasti historiallisesti jo pelkästään Suomessa. Äitiys on ollut naisen elämän polttavin kysymys läpi historian ja on edelleen. Se on myös naisen elämän herkimpiä kohtia. (Nopola, 1991, 7.) Äitiyttä on tutkittu maailmalla ja Suomessa paljon. Marja-Terttu Tarkan (1996) tekemä tutkimus äitiys ja sosiaalinen tuki pyrkii pitkittäistutkimuksen avulla selvittämään tekijöitä, jotka ovat yhteydessä ensisynnyttäjän selviytymiseen äitiyden varhaisesta vaiheesta. Tutkimuksessa selvitettiin myös äitien sosiaalisen tuen tarvetta ja sen vaikutuksia. Ja sillä todettiin olevan merkitys naisen äitiyden kokemiseen. Vuonna 1970 ensisynnyttäjien keski-ikä oli Suomessa 23 vuotta. Synnyttäjien keskiiän nousu on ollut pysyvä yleiseurooppalainen trendi. Syitä siihen ovat koulutuksen lisääntyminen ja perheen ja työn yhteensovittamisen vaikeudet. Suomalaiset ensisynnyttäjät ovat keskimäärin samanikäisiä kuin muuallakin Euroopassa. (Miettinen & Rotkirch, 2008, 11.) Ensisynnyttäjien keski-ikä 2007 Suomessa oli vuonna 30 vuotta. (Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2007, Stakes.) Lastenhankinnan ja äitiyden ihanteet ovat myös muuttuneet selkeästi. Lastenhankinta ei ole enää niin sidoksissa avioliittoon ja osa lapsista hankitaan jo ennen avioliittoa. Nykyisin pariskunnat elävät lapsettomina pidempään kuin ennen. Suomessa on Väestöliiton perhebarometrissa kysytty reilun kymmenen vuoden ajan suomalaisten ihanneiästä lastenhankinnan suhteen. Äitiyden ihanne ikä on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta lähes samana. Vuonna 1997 se oli 25,2 vuotta ja kymmenen vuotta myöhemmin 25, 6 vuotta. Äitiyden ihanne ikä vaihteli haastatelluilla ja siihen vaikutti koulutustausta ja sosioekonominen asema. (Miettinen & Rotkirch, 2008, ) Minä perehdyin tutkimuksessani valkeakoskelaisiin nuoriin äiteihin, jotka olivat äidiksi tullessaan iältään vuotiaita. He eivät siis olleet niin sanottuja lapsiäitejä vaan juuri nuoria äitejä. Nuoriksi äideiksi heidät tekee nuoruuden elämänvaihe. He elivät ennen yllättävää raskautta normaalia nuoruutta mihin kuului opiskelua, ystäviä, biletystä ja huolettomuutta.

11 8 Nuoret äidit. Nuoria äitejä leimaa negatiivinen ajatusmaailma yleisesti. Koulutoverini tuli äidiksi heti peruskoulun jälkeen, samoin naapurini. Nyt kun itse olen nuori äiti, olen tutustunut vielä isompaan joukkoon nuoria äitejä. Kelhä & Niemelä (2005, 20 28) ovat tutkineet nuorten äitien selviytymistä äiteinä ja onko numeraalisella iällä siihen niin suurta vaikutusta mitä yhteiskunta antaa ymmärtää. He kartoittivat nuorten äitien elämää ja sen kulkua ja kyseenalaistivat kronologisen oikean äidiksi tulo iän sekä keskiluokkaisen ideaalin perheen perustamisesta vasta opiskelujen, työpaikan saannin ja naimisiin menon jälkeen. Jo 1980-luvulta lähtien Englannissa on ollut ongelma kun nuoret työttömät tytöt tulivat raskaaksi. He elivät yksin, taloudellisessa ahdingossa ja aiheuttivat moraalista paheksuntaa Englannissa. (Mc Robbie, 2000, 159) Suomessa nuoret äidit eivät ole samalla tavalla ongelma kuin maailmalla, koska heitä ei tilastollisesti ole paljon. Maailmalla voidaan erotella erityisiä trendejä teiniäideistä. Teiniäitejä on paljon esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa missä siihen liittyviä trendejä on tutkittu. Tarkoista luvuista ei kansainvälisesti ole tarkkuutta tilastoinnin epätarkkuuden takia. Kansainvälisesti niin sanottuna teiniäitinä pidetään nuorta naista joka saa lapsen alle 20-vuotiaana. (Phoenix, 1991,3,37 38.) Suomessa nuorten alle 20-vuotiaiden raskaudet vähenivät 1990-luvun puoleen väliin saakka kunnes ne kääntyivät uudelleen nousuun. Vuodesta 1997 vuoteen 2002 synnytysten määrä nousi tässä ryhmässä 25 prosentilla. Huolestuttavaa on se että raskauksien keskeytykset kasvoivat 50 prosenttia vuodesta 1994 vuoteen Suurin ikäryhmä Suomessa, jolle tehdään raskauden keskeytyksiä, ovat vuotiaat nuoret naiset. Syitä ilmiölle on etsitty yhdyntäaktiivisuuden lisääntymisestä, kumppanien määrän kasvusta ja silti siihen verrannollisesti ehkäisyvälineiden käytön pysymisestä samalla tasolla. (Gissler, 2004, ) Haastattelemistani ja kertomuksen lähettäneistä nuorista äideistä viisi sai lapsen alle 20-vuotiaana ja kaksi vuotiaana. Yksi haastattelemistani nuorista äideistä oli tehnyt abortin aiemmin. 2.3 Voimaantuminen punaisena lankana Opinnäytetyöni keskeinen teoreettinen pohja löytyy sosiaalipedagogiikasta. Sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskitytään sosiaalisten ongelmien ratkaisuun ja ihmisen subjektiuden vahvistamiseen. Sosiaalipedagogiikan tarkastelun kohteina on

12 9 usein yhteiskunnan integraatio kysymykset ja niihin liittyvät ongelmat. (Hämäläinen 1999, 33, 60-61) Sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä keskeinen ajatus on yksilön voimaantuminen (eng. empowerment). Voimaantuminen voidaan käsittää ihmisestä itsestään lähteväksi prosessiksi, jonka päämääränä on löytää itsestä voimantunne. (Hintsala, 2007, 22, Nyqvist Cech, 1997, 77.) Se vastaa sosiaalipedagogiikan ajatusta vahvistaa ihmisen tietoutta itsestään suhteessa muihin eli subjektiutta. Kun ihminen kokee olevansa oman elämänsä subjekti, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, valintoihinsa ja yhteisöön missä hän elää. Voimaantumisen vastakohta on kun ihminen kokee itsensä vain objektiksi ja muut ohjaavat hänen toimiaan. (Hämäläinen, 1999, 66 70) Syrjäytymistä voidaan pitää vastakohtana voimaantumiselle. Nuorten äitien kohdalla syrjäytymistä pidetään riskinä (Kuure, 2001, 39). Syrjäytymisestä puhuttaessa olisi hyvä huomioida myös sosiaalinen syrjäytyminen. Siihen kuuluu ihmissuhteiden puute, sosiaalisten verkostojen heikkous ja sosiaalisten kanssakäymisen mahdollisuuksien vähyys. (Nivala, 2008, 8-9) Sosiaalisen syrjäytymisen riski koskettaa juuri nuoria äitejä. Nuorten äitien syrjäytymisen riski voidaan nähdä sosiaalipedagogisessa viitekehyksessä esimerkiksi integroitumisongelmina kun äiti palaa opiskelu- tai työelämään kotona olon jälkeen. (vrt. Hämäläinen, 1999,79) Nuori äiti voi jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle esimerkiksi koulutuksen keskenjäännin takia (Hirvonen, 2002, 37). Ihmisen käsitys itsestään syntyy koko elämän ajan erilaisten roolien kautta. (Hämäläinen, 1999, 66 73, Madsen, 2001, ) Nuori äiti saa heti tietyn roolin itselleen yhteiskunnassa ikänsä ja varhaisen vanhemmuuden takia. Hänen identiteettiään ammattilainen voi vahvistaa joko kielteisessä tai myönteisessä valossa. Tärkeintä on tunnistaa hänen voimavaransa ja ohjata häntä itseään tunnistamaan ne. Kun ihminen alkaa tiedostaa omat voimavaransa, hän alkaa tietoisesti käyttää niitä elämässään. Silloin vahvistetaan hänen identiteettiään sosiaalisessa kanssa käymisessä muiden kanssa. (Hämäläinen, 1999, 70 71) Voimavarat tiedostamalla ihminen löytää itse ne asiat mitkä voimaannuttavat häntä. Kun mennään koko ajan kohti yksilökeskeisempää yhteiskuntaa ja sosiaalinen vastuu katoaa, on sosiaalipedagogiikan tarjoamilla näkökulmilla tilaa. Tarvitaan yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja sosiaalisuutta rinnastettuna vastuun ottoon yhteisistä

13 10 asioista (Filander, 2008, ; Madsen, 2001, 18 20) Sen näkökulma sopii hyvin nuorisotyön ja sosiaalityön piiriin. Esimerkiksi sosiaalipedagogisessa nuorisotyössä kiinnitetään huomiota yhteisöön ja elinoloihin yksilön lisäksi (Filander, 2008, 93). Sosiaalipedagogisessa työotteessa pidetään tärkeinä ominaisuuksina tilanneherkkyyttä ja spontaaniutta mitkä ovat myös tyypillisiä nuorisotyölle (Hämäläinen 1999, 69). On myös verrattu, että sosiaalipedagoginen työ tapahtuu ihmisten arjessa kun taas sosiaalityö tapahtuu toimistossa. (Hämäläinen 1999, ) Sosiaalipedagogista viitekehystä ja työotetta voitaisiin soveltaa hyvin myös nuorten äitien kanssa tehtävässä työssä. Olen halunnut selvittää valkeakoskelaisten nuorten äitien voimavarat. Jaottelin voimavarat Särkiön (2002, 67 82) mallilla yhteiskunnanresursseihin, sosiaalisiin resursseihin, elämän resursseihin ja äitien toiveisiin ja tarpeisiin. Voimavarojen kautta päästään niihin asioihin mitkä voimaannuttavat heitä. Minä toivon, että tämä opinnäytetyö auttaa ammattilaisia tunnistamaan nuorten äitien voimavarat ja vahvistamaan niitä. Sitä kautta päästään voimaantumisen äärelle. 3 TAVOITTEET JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimustani käytetään osana uuden lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman luomista. Siihen kuuluu lastensuojelusuunnitelma sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistuu kesäkuussa Tavoitteeni on ollut koko tutkimusprosessini ajan tuoda valkeakoskelaisten nuorten äitien ääni kuuluviin. Tutkimuskysymysten lisäksi halusin avata nuoren äidin elämää ja hänen kokemuksiaan äitiydestä. Rajasin tutkimuskysymykset seuraavasti: 1. Millaiset ovat nuorten äitien elinolot? Mitkä ovat nuorten äitien käsitykset siitä miten yhteiskunta suhtautuu heihin? 2. Mitkä asiat voimaannuttavat? 3. Millaisia palveluita nuoret äidit haluavat ja kaipaavat? Miten palveluilla voisi lisätä voimaantumista?

14 11 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 4.1 Aineisto Aineistoni koostuu nuorten äitien haastatteluista ja kertomuksista. Pyysin myös osalta haastateltavista täydennyksiä sähköisillä viestimillä, jos tieto oli olennainen enkä sitä ollut saanut haastattelussa. Tutkimukseen osallistuneet äidit ovat vuotiaina äidiksi tulleita valkeakoskelaisia. Heidän esikoisensa olivat haastatteluhetkellä 1-2, 5 vuoden ikäisiä. Tutkimukseni käynnistyessä aloin kerätä haastatteluihin nuoria äitejä Valkeakoskelta pääasiassa internetin välityksellä. Kuulun itsekin irc-gallerian ja siellä kuulun yhteisöön Mammat from Valkeakoski. Yhteisön kautta kiinnostuneita löytyi seitsemän nuorta äitiä. Heistä pääsin haastattelemaan kolmea. Muiden kanssa aikatauluongelmat estivät haastattelut mutta yhdeltä heistä sain kuitenkin kertomuksen. Kolme äitiä tavoitin haastatteluun omien kontaktieni kautta. Haastatteluja (LIITE 1, Haastattelukysymykset) tein paikan päällä yhteensä kuusi. Haastateltavien lähettämiä kertomuksia (LIITE 2, Kertomus ohje) sain viisi sähköpostitse. Kertomukset olivat 1-2 sivun mittaisia. Ne oli kaikki kirjoitettu tietokoneella ja olin saanut ne sähköpostiini helmikuun 2009 loppuun mennessä. Kertomuksissa äidit paneutuivat syvemmin omaan äitiyteensä, sen onnen hetkiin ja niihin kaikkein vaikeimpiin hetkiin. Kertomukset olivat hyvin linjassa haastattelujen kanssa ja ne tuntuivat todenperäisiltä. Niistä nousi esiin vahvoja tunteita nuorten äitien elämästä. Yhteensä minulla oli seitsemän äidin aineisto jota aloin analysoida. Työssäni käyttämäni haastateltavien sitaattien perässä lukee, jos sitaatti ei ole haastattelusta. 4.2 Haastattelujen kulku Haastattelut tein mp3 soittimen nauhoittimen kanssa. Tein viisi haastattelua haastateltavien kotona ja yhden kahvilassa. Haastattelutilanteet vaihtelivat, mutta pääsääntöisesti haastateltavilla oli hyvät mahdollisuudet keskittyä haastatteluun. Haastateltavan keskittymiseen vaikutti ajoittain pikku riiviöt (haastateltavan lapsi tai minun lapseni), haastateltavan mies tai kahvilan muut asiakkaat. Minusta haastattelut onnistuivat hyvin ja pystyin luomaan luottamuksellisen ilmapiirin. Siihen varmasti vaikutti myös se, että kerroin kaikille olevani itsekin äiti. Ennen haastattelun alkua

15 12 annoin äidin lukea kysymyslomakkeen, ja haastattelun aikana hänellä oli oma lomake mistä hän pystyi seuraamaan haastattelun etenemistä. Haastattelun jälkeen kysyin haastateltavien fiiliksiä ja annoin mahdollisuuden täydentää haastattelua. Kaikilla haastateltavilla oli positiivinen olo haastattelun jälkeen. Kaksi äitiä täydensi haastattelua heti haastattelun jälkeen. Mun mielestä oli ihan hyvät, kattavat, monipuoliset kysymykset. (Tilda) Mä haluun lisätä sen et mun mielestä äitiys on enemmän positiivinen kokemus kuin negatiivinen kokemus. Vaikka tossa tuli ehkä negatiivisia asioita paljon esille. Mutta mulla oli sellainen käsitys vaan että tää oli tarkoitettu just siihen mitä äidit haluaa lisää, mikä menee huonosti, mitä vois parantaa Tukiverkosto ja enemmän palveluita äideille missä voisi tavata toisiaan (Aamu) Kaikkien haastattelussa olleiden ja kertomuksen lähettäneiden nimet on muutettu, samoin heidän perheidensä. Olen pyrkinyt koko ajan säilyttämään heidän anonyymiytensä. Siksi esimerkiksi muilta paikkakunnilta kotoisin olevien paikkakuntia ei mainita, eikä myöskään heidän muita opiskelupaikkakuntiaan. Haastattelut toteutin lokakuun helmikuun 2009 välisenä aikana. Välillä aikataulujen yhteensovittaminen tuntui lähes mahdottomalta, mutta aikataulussa oli onneksi sille varattua aikaa. Teemahaastattelun avulla haastateltava sai kertoa vapaamuotoisesti kokemuksestaan olla nuori äiti. (vrt. Eskola & Suoranta, 2003, 86 87). Valitsin teemahaastattelun, koska sen ominaispiirteet tuntuivat aiheeseeni sopivilta. Haastateltavat olivat käyneet läpi saman tilanteen tullessaan nuorena äidiksi. Tutkijana otin ennen haastattelukysymysten laatimista aiemmista tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä teorioista selvää, joista minulle syntyi oletuksia. Niiden pohjalta laadin haastattelu kysymykset ja sitten aloitin haastattelut nuorten äitien kanssa. ( vrt. Hirsjärvi & Hurme 2004, 47) 4.3 Aineiston analyysi Haastattelujen analysointivaihe oli antoisa ja mielenkiintoinen. Litteroin jokaisen äidin haastattelun sanasta sanaan tietokoneelle. Sitten tulostin kaikki litteroinnit ja paneuduin niihin samoin kuin kertomuksiin. Tässä vaiheessa yhdistin haastattelut ja

16 13 kertomukset yhdeksi aineistoksi missä ne täydentävät toisiaan. Pyrin toteuttamaan laadullisen tutkimuksen analyysin tavoitteita eli luomaan aineistoon selkeyttä ja uutta tietoa tulkittavasta aineistosta (Eskola & Suoranta, 2003, 137). Teemoittelin aineiston haastattelukysymysten teemoittelun mukaan. Seuraavassa analysoinnin vaiheessa syvensin teemoittelua nuoruuteen, raskauteen, äitiyteen, voimavaroihin ja tulevaisuuteen. Näin syntyi tutkimukseni ja sieltä ydin alkoi nousta. Aineiston analysoinnissa käytin teemoittelua ja yritin saada haastattelut ja teorian puhumaan keskenään. Teemoittelulla saan tekstikatkelmien, sitaattien ja lainausten kautta esimerkkejä ja todennusta tekemilleni tulkinnoille ja teorialle. (Eskola & Suoranta 2003, 175). Lähtökohtanani olleet Särkiön (2002) ja Hirvosen (2000) tutkimukset nuorista äideistä olivat myös kvalitatiivisia tutkimuksia. Tarinoita pidetään ihmiselle luonnollisena tapana jäsentää todellisuutta ja se sopii hyvin loogisen ajattelun rinnalle. (Eskola & Suoranta, 2003, 22.) Keräämäni tiedot ja käyttämäni menetelmät mahdollistivat tarinallisen otteen. Etenkin nuorten äitien kertomuksista, omasta kokemuksestaan äitinä nousee kertomus ja tarina. Toisaalta myös haastattelut voi nähdä kertomuksen tuottamisesta maailmasta niin kuin Hannu. L. T Heikkinen (2007, ) kuvaa artikkelissaan Narratiivinen tutkimustodellisuus kertomuksena. Kirjoitin aineistoni pohjalta yhden tarinan missä yhdistyy asioita kaikista haastatelluista nuorista äideistä. Koska haluan, että lukija pääsee kokemus maailmassa lähelle haastattelemieni nuorten äitien maailmaa, lainasin tätä Särkiön (2002) ideaa kirjoittaa tarina. Tarina yhden nuoren äidin elämästä ja kokemuksesta todentaa ja päästää lukijan vielä askeleen lähemmäs haastateltuja nuoria äitejä. Tarina kulkee mukana opinnäytetyössäni koko ajan. Se aloittaa kaikki kappaleet ja se pohjustaa aiheeseen. Mutta se on ennen kaikkea todenmukainen tarina valkeakoskelaisesta nuoresta äidistä ja olen yhdistänyt siihen kaikkien haastateltavien ja kertomuksen tehneiden elämää. Koin itse, että haastatteluissa suuri apu oli oma kokemukseni äitiydestä ja sen moninaisuudesta. Haastatteluissa oli aina jollain tavalla läsnä vertaistuen merkitys. Olin haastattelijan roolini lisäksi myös toinen äiti, joka halusi kuulla mitä toiselle äidille todella kuuluu. Koin itse hyvin vahvoja tunteita, haastattelut nostivat omia

17 14 muistojani ja haastateltavien tunteisiin pystyi samaistumaan. Välillä nauroin haastateltavan kanssa sydämeni pohjasta ja muutaman kerran oli tilanne missä oli kyyneleet silmänurkissa. Aiheeni on herkkä ja halusin sen antaa olla sellainen, säilyttäen silti tutkijan etiikan ja puolueettomuuden. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija on koko ajan puristuksessa. Tutkija tasapainoilee tekemiensä ratkaisuja, ottaa kantaa niihin ja samalla punnitsee tekemänsä työn luotettavuutta. (Eskola & Suoranta, 2003, ) Tasapainoilu oli haastavaa ja mielenkiintoista. Koko ajan oli olo, että jossain on lisää tietoa. Johonkin raja on silti vedettävä. On myös pidettävä mielessä, että keräämäni aineiston pohjalta voi kertoa vain näiden seitsemän valkeakoskelaisen nuoren äidin tarinan. 5 NUORUUS ENNEN RASKAUTTA Olen 18-vuotias nuori ja kaunis ja maailma on minulle avoinna. Niin mä aattelen! Niin ja mun nimi on Siru. Teini mä en enää oo mutta en missään nimessä aikuinenkaan. Ainakin äiti aina sanoo, et pitää opiskella, saada töitä, hankkii hyvä mies ja lapsia ennen kun voin sanoo, et oon aikuinen. Oman kämpän mä hankin viime kesänä. Se on tosi jees vaik vie vaatii jotenkin totutteluu. Sitten kai sitä alkaa olla aikuinen ku siltä tuntuu Opiskelen ammattikoulussa ja hengaan kavereitten kanssa. Ja ehkä välillä paljonki poikaystävän kaa. Olisi tehnyt mieli lähteä muualle opiskelemaa mutta päätin pysyä Valkeakoskella. Tääl on äiti lähellä, isä on toisella puolella Suomea. Tosiaan olen toista vuotta nyt ammattikoulussa. Kävin kokeilemas lukiotakin mutta ei se ollu mun juttuni. Ainakaan viel, lopetin meinaa ekan vuoden jälkeen. Miksi maailma on niin täynnä mahollisuuksia mutta kukaan ei kerro mitä kannattas tehä? Siksi meninkin amikseen samalle linjalle parin kaverin kanssa. On ainakin tutut ympyrät vaik onkin uus koulu. Ja kyllähän se koulus oleminen on nyt vähän semmosta hengailuu ku en mä tiiä onko tuo mun alani. Poikaystävä mul on mut meil menee vähän miten sattuu. Välillä ollaa yhessä ja kaikki hyvin välil ei. Mut ei siin mitään. Kyl mä rakastan muruuni. Täs ollaan oltu nyt about kaks vuotta yhes. Ja ollaa menty loppuun asti. Onneks mun kaveri sai yläkoulus muksun ja siit viisastuin ja hankin pillerit. Ei tarvii vauvan tulookaan pelätä. En haluu

18 15 viel lasta. Mä haluun olla vapaa. Vapaa mutta silti välillä tuntuu et haluis rauhottuu jotenkin. Käpertyä Timpan kainaloon ja unohtaa nää kaikki muitten sanelemat paineet. Kaikki tuntuu oottavan kokoajan jotain. Pitäs varmaan soittaa Jaanalle ku ahistaa taas. Jaana on mun läheisin ystävä. Jaanan kaa oltiin juuri sovittu et mentäs yhes koulun terkkarille hakee mulle uus pilleriresepti. Enhän mä sellasta muista uusia ja nyt oltiin vähän aikaa jo pelattu kumeilla. Ja äidille en viittiny mitää sanoo, en mä jaksa enää mitää seksivalistuksia. Ne on kuultu jo teininä. Tarinani tyttö on valkeakoskelainen nuori nainen joka tasapainoilee nuoruuden kehityshaasteiden kanssa. Hän uskoo itseensä ja tulevaisuuteensa ja silti pelkää ja haluaa aikuisuutta samaan aikaan. Hänelle nuoruus on kovaa menoa, itsenäistymistä, opiskelua ja tasapainon tavoittelua. 5.1 Ystäviä, biletystä ja kovaa menoa Allianssin tutkimuskoosteessa Nuoret Suomessa (Nuorista Suomessa ,5) kerrotaan, että nuorilla menee tällä hetkellä hyvin ja huonosti. Polarisaatio on kasvanut, eli toisilla menee todella hyvin, lähes erinomaisesti ja toisilla todella huonosti. Tämä niin sanottu kaksinapaisuus onkin saanut huomiota eri tahoilla ja siitä on alettu puhua. (Eräranta & Autio, 2008, 8.) Nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, internet on lisännyt yhteisöllisyyttä ja suhteet vanhempiin ovat parantuneet. Kuitenkin nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, toimeentulotuen saajista yli puolet on nuoria ja nuoret eivät liiku tarpeeksi. (Nuorista Suomessa , 5.) Haastateltavat elivät normaalia nuoruutta ennen raskauttaan ja lapsen tuloa. Heidän kuvailussaan tuli esiin baareissa käynti, ystävät ja kova meneminen. Nuoruuteen kuuluukin itsekkyys, vapaus ja irrallisuus. Nuoruus on aika lapsuuden ja aikuisuuden välissä, mitä ei tänä päivänäkään ole pystytty tarkasti määrittelemään (Raitanen, 2001,191). Haastateltavien elämään kuului myös opiskelua, työtä ja matkustelua. Kaikki haastattelemani nuoret olivat selviytyjätyyppejä ja heillä meni kaikilla kohtalaisen hyvin.

19 16 Oltiin vielä ihan täysin seurusteluasteella Jamin kanssa. Että se oli vasta muuttamassa mun luo. Että ei asuttu vielä edes yhdessä. Mutta oli aikeissa että hän muuttaa sitten keväällä. Ja tota Kävin töissä kahvilassa. Ihan tavallista. Oli paljon kavereita. Ja En mä nyt käyny baarissa kun ehkä kerran kuussa. (Iines) Ei ollu suunnitelmia ja siksi lähdettiin reissuun kattoo maailmaa. Työt oli just loppunu 14 kuukauden työssäolon jälkeen. Ja mies halusi taukoa korkeakoulu opinnoista. (Fiia) Nuoruuden tunnusmerkit löytyvät helposti haastateltavistani. Heihin suhtauduttiin tietyllä tavalla, heidän käytöksen perusteella heidät kategorisoitiin juuri nuoriin, heidän elämäänsä liittyi tiettyjä pakkoja ja vapauksia. He elivät nuoruutta minkä voi todentaa näillä perusteilla tietynlaiseksi sosiaaliseksi ryhmäksi. (Lähteenmaa, 2000, ) Haastateltavat korostivat erityisesti vapautta ja huolettomuutta ajassa ennen lasten saantia. Toisaalta kaksi haastateltavistani, jotka olivat alkaneet rauhoittua miettivät juuri omaa vastuuta ja paikkaansa elämässään. He eivät halunneet elää pelkkää menovaihetta enää. 5.2 Nuoruuden ja aikuisuuden välissä Kelhän ja Niemelän (2005,25) pro gardu- tutkielmiin haastattelemat nuoret äidit kuvailivat nuoruutta varsin hedonistiseksi ja menovaiheeksi. Siihen liittyi niin vastuuttomuutta, vilkasta sosiaalista elämänmenoa kuin juhlimistakin. Nuoret äidit pitivät vaihetta tärkeänä ja jo takana olevana nuoruuden vaiheena. Tein itse saman havainnon. Kaikki haastateltavat kertoivat positiivisessa mielessä ajasta ennen raskautta. Tosi epätasasta siis Ettei tarvinnu ottaa ku vastuuta ittestä ja sai mennä miten halus Se oli kavereitten kanssa biletystä ja menemistä, leffassa käymistä. (Aamu) Aika Aika tota. Siis niin ku aika menokasta En tiiä miten sen nyt sanois Aika eläväistä Menin kauheesti. (Tilda)

20 17 Haastattelemani nuoret äidit eivät kaivanneet menovaihettaan. Silti he pitivät hyvänä päästä välillä myös tuulettumaan. Kaverit olivat silti edelleen äärimmäisen tärkeitä ja etenkin niiden menettäminen oli osalle haastattelemistani nuorista äideistä vaikeaa. Nykynuorten elämänkulkuun liittyy monia asioita. Kouluaikojen jälkeen tulisi itsenäistyä, aloittaa oma työura, perheellistyä ja ylipäätänsä löytää elämälle uusi suunta. Usein nuoruus koetaan sitä onnistuneemmaksi, mitä useampi edellä mainituista seikoista on saavutettu. (Raitanen, 2001,191.) Nuoret voidaankin jakaa pääasiassa kolmeen ryhmään. Ne ovat pääasialliset opiskelijat, työssä käyvät sekä työttömät vuotiaista nuorista naisista 57 prosenttia opiskelee oppilaitoksissa ja 32 prosenttia käy palkkatyössä. (Nuorista Suomessa , 9.) Aikuisuuteen liitetty perheen perustaminen saa siksi nuoren usein aivan uuteen tilaan. Perheen perustamista kun pidetään luonnollisena aikuisuuden määreenä, mutta nuorella äidillä on usein nuoruuteen liittyviä vaiheita vielä kesken. Nuori äiti on nuoruuden ja aikuisuuden välissä ja hän elää molempia vaiheita yhtä aikaa. Samalla nuoret äidit rikkovat koulutusyhteiskunnan ihanteita ja keskiluokkaista naisihannetta. ( Kelhä & Niemelä, 2005, ) Kaikilla nuorilla äideillä oli tällä hetkellä lähitulevaisuuden suunnitelmissa opiskelu, vain yhdellä oli jo ammatti. Hänkin suunnitteli ammatin vaihtoa. Kaksi oli jatkamassa koulun käyntiä. Toinen heistä haki ja pääsi uuteen kouluun, ja toinen jatkoi siitä mihin oli jäänyt ennen lasten saantia. Kun puhuimme viiden vuoden kuluttua tapahtuvista asioista haastateltavien kanssa, mukaan tuli myös työelämä opiskelutavoitteiden rinnalle. 6 YLLÄTYSRASKAUS Eka vuosi amiksessa meni aika nopeeta vauhtia. Kevätlukukaudella koulu vähän tökki ja olin enemmän Timpan kaa. Lintsasin taas ja mietin mitä elämältä haluan. Ja vastausta ei ollut. Olisiko mun pitänyt sittenkin jäädä lukioon? Siellä sentään porukka halus enemmän opiskella Päätin antaa olla, ehkä sitten joskus. En mä uskaltanu puhuu ees äitille.

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet

1. HYVÄ YSTÄVÄ. Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 1. HYVÄ YSTÄVÄ Ystävällinen Iloinen Luotettava Avulias Rehellinen Reipas Ei juorua Osaa pitää salaisuudet 2 2. HYVÄ YSTÄVÄ Oletko itse ystävänä sellainen, minkä ominaisuuden kirjoitit? a. En koskaan 0

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA Tietoisesti pyrkien vai sattumalta edeten? LitM, KK Väitös 19.2.2016 Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Golfliiton liittokokousseminaari 13.2.2016 LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Palautetta nuortenryhmältä

Palautetta nuortenryhmältä Tuija Sane & Marjaana Hänninen Taustaa nuortenryhmästä: Tavoitteena oli koota nuortenryhmä (n. 4-5 nuorta), jolta kerätä palautetta etenkin lastensuojelun toiminnasta ja yhteistyöstä muiden tahojen kanssa.

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS

ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUS ESPIRITU LIBRE TUTKIMUKSEN TAUSTATIEDOT: 1003 vastaajaa Vastaajien ikähaarukka 25 55 v. Toteutus online haastatteluina toukokuussa 2012 KUINKA TYYTYVÄINEN OLET ELÄMÄÄSI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin. O-oletko sä masa? Riippuu kuka kysyy. Mammakerholaiset vinkkasivat, että täältä saisi kamaa. Sitten mennään sinisellä unella. Lapsi todennäköisesti herää kerran tai pari, mutta sammuu kyllä kuin saunalyhty.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana

Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Kyllä minä tästä selviän aikuisopiskelijan minäpystyvyysuskomukset ohjauksen lähtökohtana Anne Partanen Minäpystyvyyskouluttaja, KT annpartanen@gmail.com http://sites.google.com/site/annpartanen/ 040-7023678

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot