- Tarina ihmiskaupasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Tarina ihmiskaupasta"

Transkriptio

1 Jaana Komulainen & Minna Petäjäniemi VARASTETUT VARTALOT, SÄRJETYT SIELUT - Tarina ihmiskaupasta Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 1 Yksikkö Ylivieskan yksikkö Koulutusohjelma Sosiaaliala Aika Marraskuu 2007 Työn nimi Varastetut vartalot, särjetyt sielut Tarina ihmiskaupasta Työn ohjaaja Marja Savolainen Työelämäohjaaja Tekijä/tekijät Jaana Komulainen & Minna Petäjäniemi Sivumäärä 51 Opinnäytetyö käsittelee ihmiskaupan ilmiötä ja uhrin ohjausprosessia auttamisjärjestelmässä. Siinä määritellään ihmiskauppa ja hyväksikäytön eri sektorit. Työ käy läpi ihmiskaupan prosessin tunnusomaisia piirteitä. Uhrin ohjausprosessia käsittelevässä osuudessa kiinnitetään huomiota eettisiin ja turvallisiin ammattikäytäntöihin. Ihmiskauppa on Suomessa ajankohtainen ilmiö, joten aiheeseen perehdytään tutustumalla mediassa käytyyn keskusteluun. Työssä esitellään Belgian ihmiskaupan uhrien auttamiskeskus Payoke. Järjestön toimintamalli avataan, jonka kautta tutustutaan ihmiskaupan uhreja koskevaan Belgian lainsäädäntöön. Suomen malli ihmiskaupan uhreille suunnatuista palveluista on kehittymässä ja tämän hetkiset linjaukset esitetään työssä. Opinnäytetyö perustuu ulkomaanharjoitteluumme, joka suoritettiin Antwerpenissa, Belgiassa. Narratiivinen lähestymistapa mahdollistaa harjoittelussa koettujen kohtaamisten tarinallisen kerronnan. Työssä ei ole suoritettu erillistä tutkimusta, vaan varsinaiset tutkimusongelmat korvattiin prosessin aikana esiinnousseilla kysymyksillä. Ihmiskaupan ilmiön ja asiakkaan ohjausprosessin teemojen avulla pyritään vastaamaan näihin kysymyksiin. Särkymisen ja eheytymisen tarinoiden kautta luodaan uusi näkökulma uhrin ohjaustyöhön ja saavutetaan uusi todellisuus. Asiasanat Ihmiskauppa, uhri, värväys, hyväksikäyttö, Payoke, ohjausprosessi, eettiset toimintaohjeet, narratiivisuus, tarina

3 2 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska unit Degree programme Degree Program of Social Services Date November 2007 Name of thesis Stolen Bodies, Broken Souls Story of Human Trafficking Instructor Marja Savolainen Supervisor Author Jaana Komulainen & Minna Petäjäniemi Pages 51 Key words The thesis is based on our international practical training period, which was carried out in Antwerp, Belgium. Narrative telling of experienced encounters of the practical training was made possible by narrative method. Actual research was not carried out and research problems were replaced by the questions raised during the process. Those questions were answered with the help of the chapters of the phenomenon of the trafficking and the victim s guidance process. New perspective to victim s guidance work was created through the stories from breaking and becoming whole and new reality was reached. Thesis deals with the phenomenon of human trafficking and the guidance process of a victim in a service system. It defines trafficking of human beings and different abuse sectors in it. Thesis goes through the main characteristics of the process of trafficking in persons. In the chapter which relates to the victim s guidance process the attention was being given to the ethical and safe way to work. Trafficking of human beings is a current phenomenon in Finland so the subject was familiarized with the conversation held in the media. Payoke is introduced as recognised centre for victims of trafficking in human beings in Belgium. The functional model of organization was opened and through that the Belgium law related to victims of trafficking was familiarized with. The model of services designed for the victims in Finland is being developed and current guidelines are presented in the thesis. Key words Trafficking in human beings, victim, recruitment, abuse, Payoke, guidance process, ethical methods, narrativ method, story

4 3 SISÄLLYS 1 KYNNYKSELLÄ: ajatuksia matkalle 1 2 UUTTA TIETOA ETSIMÄSSÄ Narratiivinen tutkimusote Opinnäytetyön etiikka ja luotettavuus 4 3 VARTALON VOI VARASTAA, SIELUA EI Ihmiskauppa mitä se on? Lupaus lasikengästä taustatekijät ja värväystilanne Liian kallis matka siirtymisvaihe Murskattu lasikenkä saapuminen ja todellisuuden paljastuminen Sirpaleista ehjäksi kotoutuminen tai paluumatka Ihmiskauppa Suomessa näkymätöntä bisnestä? 21 4 KEHO SUOJASSA, JÄLJET SIELUSSA Payoke uhrin tukena Antwerpenissa Payoke-malli Ihmiskaupan uhrin auttamisprosessi Suomessa Uhrin eettinen kohtaaminen 31 5 KOHDATTU KEHO, SIVUUTETTU SIELU? Tarina särkymisestä Muutosajatuksia kohtaamiseen Tarina eheytymisestä 41 6 PERILLÄ: ajatuksia matkalta 44 LÄHTEET

5 1 1 KYNNYKSELLÄ: AJATUKSIA MATKALLE Ihmisillä käydään kauppaa ympäri maailman. Heitä hankitaan seksi-, orja- ja pakkotyöhön niin tehtaisiin, pelloille, koteihin kuin baareihinkin. Kadulla kerjäävä lapsi, avioliittoa toivova nainen tai munuaisensa menettänyt nuorukainen voivat kaikki olla ihmiskaupan uhreja. Yhteistä uhreille on petos, alisteinen velkasuhde, väkivalta ja itsemääräämisoikeuden puuttuminen. Hyväksikäyttötapa ei sulje pois väkivallan elementtiä: kotiorja tai laittomasti ravintolassa työskentelevä mies voivat joutua omistajansa raiskaamaksi ja tiilitehtaan lapsityöläinen hakatuksi kerta toisensa jälkeen. Velka sitoo nämä henkilöt hyväksikäyttäjäänsä ja estää mahdollisuuden ulospääsystä. Ihmiskaupan brutaalein piirre tuhoaa yksilön ihmisarvon ja alentaa hänet kauppatavaraksi, objektiksi jolta riistetään oma tahto. Prostituutioon pakotetun naisen hinnan määräytymiseen vaikuttavat muun muassa ikä, ihonväri ja laatu, hampaiden kunto, rintojen kiinteys ja mahdollinen neitsyys. Jokainen uhri joutuu kehittämään oman tavan selvitä koettelemuksestaan ja selittää sen itselleen. Jokainen meistä myy jotain itsestään, totesi seksityössä toiminut ihmiskaupan uhri tarkoittaen, että opettaja myy tietojaan, ompelija taitojaan ja prostituoitu kehoaan. Ulkomaanharjoitteluun lähtiessämme luulimme työskentelevämme seksityöläisten auttamis- ja tukikeskuksessa. Ensimmäisten viikkojen aikana Belgiassa selvisi, että harjoittelumme liittyy kiinteästi meille uuteen ilmiöön ihmiskauppaan ja sen uhreihin. Harjoittelumme alussa tutustuimme ihmiskaupan uhrien avustusjärjestön, Payoken, toimintaan ja sen jälkeen siirryimme työskentelemään uhreille tarkoitettuun turvakoti Asmodéehen. Harjoittelun jälkeen kaipasimme lisätietoa ihmiskaupasta ja pohdimme hyviä ammattikäytäntöjä uhrin ohjaustyöhön. Opinnäytetyömme on pohdintaprosessin konkreettinen lopputulos, jossa esitetään ihmiskaupan yleistä teoriaa sekä perehdytään tarkemmin uhrin eettiseen ja turvalliseen palveluohjausprosessiin. Työssä keskitymme ihmiskaupan naisuhreihin seksuaalisen riiston ja kotiorjuuden kohteina, sillä työskentelymme aikana saimme tutustua heidän tapauksiinsa. Tulkinnan vahva rooli ja työstä välittyvät subjektiiviset kokemuksemme sallivat meille mahdollisuuden narratiiviseen työotteeseen. Kerronnallisuuden kautta kokemuksemme jäsentyy tarinaksi, jossa vanhan ja uuden tiedon kohtaamisen kautta syntyy uutta todellisuutta.

6 2 Työssämme tuomme esiin meille välittyneitä uhrien kokemuksia tapauskuvausten muodossa. Varsinaista tutkimusta ei suoritettu aihepiiristä ja sen vuoksi työssä välittyy vahvasti tulkintamme tapahtumista. Muistelun ja aukikirjoittamisen avulla olemme pyrkineet ottamaan etäisyyttä kokemuksiimme ja tarkastelemaan niitä objektiivisemmasta näkökulmasta. Emme toivo asiakkaidemme kärsimysten jatkuvan, minkä vuoksi muutimme henkilöiden ja tapausten tunnistamisen mahdollistavat yksityiskohdat. Lukijalle jää kuva uhrista uhrien joukossa, mutta meille he säilyvät erityisinä yhteisten kokemusten kautta. Harjoittelu avarsi käsitystämme maailmasta monella eri tavalla ja prosessin tuloksena syntyi opinnäytteemme. Harjoittelujaksosta kiitämme Payoken ja Asmodéen henkilökuntaa, sillä kokemus oli ainutlaatuinen ja ammatillisesti kasvattava. Asiakkaat ansaitsevat harjoittelumme rikkaudesta syvimmät kiitokset; he sallivat tulla kohdatuiksi ja ottivat meidät omikseen. Naiset opettivat meille, että kehon ja sielun syvistä arvista huolimatta selviytyminen on mahdollista. Opinnäytetyö on syntynyt teorian ja harjoittelukokemusten yhdistämisen kautta ja on osaltaan luomassa tarinaa ihmiskaupasta.

7 3 2 UUTTA TIETOA ETSIMÄSSÄ Työmme lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tiedeyhteisössä keskustellaan narratiivisen ja laadullisen tutkimusmenetelmän eroavaisuudesta. Narratiivisuus ei pyri poistamaan tutkijan omaa ääntä tutkimuksessa, vaan jopa pyrkii luomaan merkityksiä yhdessä tutkittavien kanssa. Tämä on mahdollista tutkijan ja tutkittavien dialogisen vuorovaikutuksen ja tiiviin yhdessäolon kautta. (Ikkunoita tutkimusmetodeihin II 2007, ) Narratiivisen menetelmän arvo on, että se antaa mahdollisuuden tarkastella yksilöä kokonaisvaltaisesti, kunnioittaen hänen toiveitaan, haaveitaan ja arvojaan (Hänninen 2002, 34). 2.1 Narratiivinen tutkimusote Narratiivinen tutkimus ei pyri luomaan yleistyksiä, vaan sallii subjektiivisen lähestymistavan. Tutkija jäsentää kertomuksellista tietoa kielen avulla. Tarkoituksena on ymmärtää ja kuvata tarinoita. (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, 84 85, 90.) Ihminen rakentaa käsitystään koko ajan kokemustensa ja tietonsa kautta. Tieto muuttuu ja saa uusia muotoja päivittäin. Vuorovaikutus ympäristön kanssa muokkaa yksilön käsitystä todellisuudesta. Narratiivisuudessa absoluuttista totuutta ei etsitä, vaan tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uusia näkökulmia todellisuuteen. (Ikkunoita tutkimusmetodeihin II 2007, 145.) Opinnäytetyön tarkoitus on avata ihmiskaupan ilmiötä sen tunnusomaisten piirteiden kautta ja perehtyä uhrien ohjaamiseen eettisen kohtaamisen kautta. Työmme lähtökohta ei ollut tuottaa yleistyksiä, vaan aukaista kokemuksemme. Kirjoitettuna kokemukset ja elämykset muuttuvat tarinoiksi, jotka muokkaavat lukijan todellisuutta. Jerome Brunerin idea todentunnusta pyrkii kertomaan uskottavalta tuntuvan tarinan. Tarinan perustelut ja faktatieto eivät ole pääroolissa, vaan se miten lukija pääsee sisälle tekstin tuottamaan toiseen todellisuuteen. Näin ollen tarinan hahmot ja tapahtumat voivat olla fiktiivisiä, mutta tärkeintä on, että tarina vie lukijan mukanaan uudelle ymmärryksen tasolle. (Ikkunoita tutkimusmetodeihin II 2007, ) Brunerin teoria antoi meille vahvistusta tarinoiden luomiseen ja niiden kautta uuden todellisuuden kohtaamiseen. Tarinamme tapahtumat mukailevat asiakkaiden kohtaamia todellisia tapahtumia, mutta päähenkilö on puhtaasti fiktiivinen hahmo. Opinnäytetyössämme luomme kahden erilaisen todellisuuden

8 4 tarinat: särkymisen tarina johdattaa lukijan yhden ihmiskaupan uhrin elämään sekä tilanteisiin joissa auttamisjärjestelmä pettää uhrin ja nostaa keskeiset teemat epäkohtina tarkasteluun. Eheytymisen tarina vie lukijan uuden äärelle missä auttamisjärjestelmä kohtaa uhrin kokonaisvaltaisesti. Uusi tarina ja sen merkityksellisyys syntyy epäkohtiin puuttumisen kautta. Narratiivista aineistoa voivat olla esimerkiksi haastattelut, tutkittavan itse vapaasti tuottama kirjallinen materiaali, päiväkirjat ja elämänkerrat. Narratiivisessa tutkimuksessa käytettävä materiaali voi olla sellaista, että sitä ei ole tuotettu tutkimustarkoitukseen. Narratiivinen aineisto vaatii aina tulkintaa ja luo uuden ehjän kronologisesti etenevän tarinan tutkimusaineiston keskeisiä teemoja esille tuoden. (Ikkunoita tutkimusmetodeihin II 2007, ) Narratiivinen lähestymistapa palvelee opinnäytetyötämme tarkoituksenmukaisesti, sillä aineistomme koostuu matkapäiväkirjoista ja kokemusten uudelleen mieleenpalauttamisen aukikirjoittamisesta. 2.2 Opinnäytetyön etiikka ja luotettavuus Kaikissa tutkimuksellisissa lähestymistavoissa, mutta etenkin narratiivisuudessa korostuu jatkuvan eettisen reflektoinnin tarve. Tutkimusmenetelmästä riippumatta tutkija vaikuttaa tutkimukseen lopputulokseen tahtomattaan. Tämä tulee tutkijan tunnistaa ja tuoda esiin. (Hänninen 2002, 34.) Eettisten näkökulmien huomioiminen on erityisen tärkeää etenkin, jos tutkimusaineisto on pieni, aihe on arkaluontoinen tai tutkimuksen kohteena olevat henkilöt ovat haavoittuvia (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, 93). Työmme käsittelee henkilökohtaisia ja intiimejä aiheita, mikä vaatii erityistä eettistä tarkkaavaisuutta aineistoa koostettaessa ja käsiteltäessä. Ihmiskauppa liittyy aina rikolliseen toimintaan, minkä vuoksi asiakkailla on vaara joutua kostotoimenpiteiden kohteeksi. Tähän liittyen asiakkaan henkilötiedot ja tapauksen tunnistettavat piirteet tulee muuttaa työhön. Riskialttiin aiheen ja tutkimuskohteiden käsittely on vaatinut meiltä eettistä harkintaa eikä asiakkaita turhaan vaarantavia yksityiskohtia sisällytetty työhön. Työssämme esitellyt tapauskuvaukset ovat käyty huolellisesti läpi asiakkaan tunnistamisen estämiseksi. Opinnäytetyömme aihe rajoittaa käytettävien suomenkielisten tutkimusten löytämistä, minkä vuoksi jouduimme turvautumaan usein kansainvälisiin, englanninkielisiin tutkimuksiin joiden kääntäminen vei paljon aikaa. Käännöstyö englannista suomeksi asettaa työn luotettavuudelle

9 5 haasteita, sillä väärä käännös saattaa johtaa asiavirheeseen. Kansainvälisyydestä johtuen tutkimuksia ei ollut saatavilla Suomessa, minkä vuoksi työssämme on käytetty runsaasti Internetistä löytyviä tutkimuksia. Nettilähteiden runsas käyttäminen on eettisesti arveluttavaa, sillä tiedon alkuperää ei välttämättä voida varmistaa. Työssämme käytetyt lähteet ovat kuitenkin tiedeyhteisön kansainvälisesti tunnustamia ja käyttämiä. Suuri osa lähteistä on virallisen tahon tuottama tai sille tuotettu kuten Euroopan Unionin Komissio, Yhdysvaltojen hallitus, Europol ja World Health Organization (WHO). Narratiivisen lähestymistavan heikkouksia ovat sen aikaa vievyys, selkeän analyysimääritelmän puuttuminen ja tietämättömyys siitä milloin tutkimus on luotettava. Lieblichin ja kumppanit ovat kehittäneet narratiivisen tutkimuksen luotettavuuden arviointiin neljä kriteeriä. Kriteerit ovat laajuus/ riittävyys (width), johdonmukaisuus (coherence), oivalluskyky (insightfullnes) ja niukkuus/ tiivistäminen (parsimony). (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, ) Narratiivisen tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa laajuus merkitsee analyysiprosessin aukaisemista ja aineistolle esitettyjä kysymyksiä, joiden avulla lukija ymmärtää, miten ja mistä tulokset ovat syntyneet (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, ). Työmme analyysiprosessin avaaminen on haastavaa, sillä työ on tuotettu subjektiivisista kokemuksista ja havainnoista. Toisaalta prosessia on pyritty avaamaan mahdollisimman läpinäkyväksi tapauskuvausten aukikirjoittamisen avulla. Työprosessin pohjan luovat harjoittelussamme nousseet kysymykset ihmiskaupan ilmiöstä ja hyvistä ammattikäytänteistä uhrin ohjaamisessa. Johdonmukaisuutta voidaan tarkastella ja arvioida sen mukaan, miten tutkimuksen eri osat asettuvat suhteessa toisiinsa. Johdonmukaisuutta osoittaa myös tutkimuksen verrattavuus aikaisempiin tutkimustuloksiin ja teorioihin. (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, 106.) Opinnäytetyömme johdonmukaisuus näkyy sen kerronnallisuuden kautta syntyvässä juonessa, joka linkittää tarkasteltavan ilmiön eri osat kontekstiinsa. Subjektiivisen materiaalin takia työtä ei voida suoraan verrata aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen persoonallisuuden ja omaleimaisuuden esiintuominen tarkoittaa oivalluskykyä narratiivisen tutkimuksen luotettavuudessa. Narratiivinen tutkimus ei pyri tuottamaan yleistettävää totuutta, vaan esittää oman näkemyksensä tarkasteltavasta kohteesta.

10 6 (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, 106.) Työssämme tehdään matka ihmiskaupan ilmiöön ja matkan aikana syntyneet oivallukset tiivistyvät luomiimme tarinoihin. Kerronnallisuus antaa työllemme juonen, joka konkreettisimmillaan on nähtävissä kappaleiden otsikoinnissa. Narratiivinen lähestymistapa antaa meille mahdollisuuden rikkoa perinteistä opinnäytetyön mallia ja tuoda tilalle luovaa ilmaisua. Tiivistäminen tarkoittaa tulosten ilmaisemista lyhyesti, ytimekkäästi ja elegantisti. Eleganttisuuteen sisältyy taito esittää tulokset johdonmukaisesti ja luovalla tavalla. (Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä 2001, ) Olemme kunnioittaneet tiivistämisen periaatetta rajaamalla tapauskuvausten yksityiskohtia ja teoria-aineistoamme tarkoituksenmukaiseksi. Toisaalta joissakin kohdissa työtä olemme käyttäneet kerronnallista työtapaa hyväksemme tuodaksemme esiin elämyksiämme. Luomamme tarinat soveltuvat narratiiviseen tapaan tulkita todellisuutta. Opinnäytetyössämme käytämme ihmiskaupan kohteeksi joutuneesta yksilöstä termiä uhri. Termin käytöstä keskustellaan tutkimusten yhteydessä, sillä termi voi pitää sisällään yksilön voimattomuuden tai tekemisen kohteena olemisen sävyjä. Tällaista kuvaa emme halua työmme ihmiskaupan uhreista välittävän. Termin uhri voisi korvata termillä selviytyjä, sillä sinnikkyyden ja kestävyyden ansiosta yksilö selviää koettelemuksestaan. (The IOM Handbook on Direct Assistance for Victims of Trafficking 2007, XI.) Termivalinnallamme haluamme kuitenkin tuoda esiin yksilön oikeuden erityiseen suojeluun yhteiskunnan taholta häneen kohdistetun ihmisoikeuksien loukkaamisen vuoksi. Termit seksityö ja prostituutio esiintyvät työssämme rinnakkain samoin kuin seksityöläinen ja prostituoitu ilman, että termeillä haluttaisiin painottaa erityistä arvosisältöä.

11 7 3 VARTALON VOI VARASTAA, SIELUA EI Naisten, lasten ja miesten kuljettaminen ja myyminen hyväksikäytettäviksi taloudellisesti pakko- tai seksityöhön on ihmiskauppaa. Uhreja käytetään esimerkiksi prostituutiossa, laittomina työntekijöinä, lapsisotilaina, elinten luovuttajina ja kaupallisilla avioliitto- ja adoptiomarkkinoilla. (Junttila 2006a, 1.) Ihmiskauppa on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta suurin osa ihmiskaupasta tapahtuu maiden rajojen sisällä ja naapurivaltioiden rajojen välillä. Vuosittain arvioidaan noin ihmiskaupan uhrin joutuvan kuljetettavaksi kansainvälisten rajojen yli, mistä määrästä 80 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Alaikäikäisiä siitä arvellaan olevan jopa 50 prosenttia (Trafficking in Persons Report 2006, 6.) Ilmiö on monitahoinen ja vaikeasti määriteltävissä. Syitä ilmiöön on monia kuten lähtöalueen sosiaalisen, poliittisen ja taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja kansainvälisen rikollisuuden levittäytyminen. Kohdemaissa ihmiskauppaan vaikuttavia tekijöitä ovat kysyntä ja pimeän työvoiman käytön lisääntyminen. Uhriksi altistavia tekijöitä ovat köyhyys, epätasa-arvo ja koulutusmahdollisuuksien puuttuminen. (Ihmiskaupan uhrien auttaminen 2006, ) 3.1 Ihmiskauppa mitä se on? Yhdistyneiden kansakuntien Palermon yleissopimuksen lisäpöytäkirjan käsitteiden käyttöä koskevassa kolmannessa artiklassa ihmiskauppa määritellään seuraavasti: 3 artikla Käsitteiden käyttö: a) "ihmiskauppa" tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut

12 8 seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen; b) ihmiskaupan uhrin suostumuksella tämän artiklan a kohdassa tarkoitettuun hyväksikäyttöön ei ole merkitystä, kun sen saamiseksi on käytetty jotakin kohdassa a mainittua keinoa; c) lapsen värväys, kuljetus, siirtäminen, kätkeminen tai vastaanottaminen hyväksikäyttötarkoituksessa katsotaan ihmiskaupaksi myös silloin, kun siihen ei liity mitään artiklan a kohdassa mainittua keinoa; d) lapsi tarkoittaa alle 18-vuotiasta henkilöä. (Palermon yleissopimus 2000, 3. Artikla.) Rajanvetäminen ihmiskaupan ja prostituution välille on joskus haastavaa. Pääsääntöisesti voidaan todeta, että ihmiskauppa on rikosoikeudellisesti vakavampi rikos kuin paritus. Paritus voidaan luokitella ihmiskaupaksi, kun siihen liittyy vapauden riistoa, painostamista, pelottelua ja liikkumisvapauden rajoittamista tai henkilö on houkuteltu mukaan valheellisesti. Ihmiskaupaksi voidaan luokitella myös tilanne jossa uhri on lähtenyt prostituutioon vapaaehtoisesti, mutta myöhemmin menettää vapauden ja itsemääräämisoikeuden. (Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma 2005, ) Seksuaalinen hyväksikäyttö on ihmiskaupan kansainvälisesti raportoiduin riiston muoto (UNODC 2006, 33). Pakotettu prostituutio koskee etenkin naisia ja tyttöjä, sillä heteroseksuaalinen prostituutio on yhä sen suurin ja tuottavin muoto (The IOM Handbook on Direct Assistance for Victims of Trafficking 2007, 27). Truth saapui Belgiaan opiskelemaan Länsi-Afrikasta tätinsä kutsumana. Truthin ei tarvinnut huolehtia järjestelyistä itse, sillä täti lupasi hankkia lentolipun, virallisen oleskeluluvan sekä opiskelupaikan. Matka- ja ylläpitokustannusten korvaamiseksi täti pakotti Truthin työskentelemään prostituoituna kadulla. Tädin mukaan tyttö oli velkaa hänelle useita kymmeniä tuhansia euroja. Täti vei Truthin passin ja kertoi lahjoneensa poliisin yhteistyöhön kanssaan. Truth ei luottanut poliisiin vaan pelkäsi kiinnijäämistä ja karkotusta takaisin kotimaahansa.

13 9 Ihmiskaupan ja ihmissalakuljetuksen suurin ero on se, että ihmiskauppa kohdistuu rikoksena yksilöön ja ihmissalakuljetus valtioon. Ihmissalakuljetukselle on tyypillistä, että laittomasti maahan tulleen henkilön suhde matkan järjestäjään päättyy maahantulon jälkeen. Ihmissalakuljetuksessa ylitetään aina vähintään kahden valtion välinen raja, kun taas ihmiskauppa voi tapahtua maan rajojen sisällä. (Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma 2005, 23.) Lapsikaupan muotoja ovat laiton adoptio, lapsiprostituutio, pakkotyö sekä lapsisotilaat. Lapsikaupan määrää kaikista ihmiskaupan uhreista on mahdotonta määrittää. YK:n esittämän arvion mukaan vuosittain yli miljoona lasta joutuu kaupatuksi ihmiskauppiaiden toimesta. Usein lapset joutuvat työskentelemään epäinhimillisissä olosuhteissa esimerkiksi kaivoksissa, kemikaalien käsittelijöinä ja vaarallisten koneiden käyttäjinä. (Junttila 2006b, 2.) Viimeaikaiset arviot osoittavat, että lapsikauppa pedofiliaan, seksiturismiin sekä kaupalliseen ja eikaupalliseen lapsipornografiaan ovat kasvava ongelma. (The IOM Handbook on Direct Assistance for Victims of Trafficking 2007, 27). Ihmiskaupan lapsiuhrit tulevat usein levottomista ja väkivaltaisista kodeista tai orpokodeista tai elävät kaduilla. Raportoidut tapaukset osoittavat myös perheenjäsenten myyneen lapsia. (Motus 2004, 33.) Ilman vanhempiaan tai sukulaisiaan matkustava lapsi kuuluu riskiryhmään päätyä ihmiskaupan uhriksi. (Oikeusministeriö 2003, 25-26). Truth vaikutti nuorelta niin kokonsa kuin käytöksen perusteella. Truth itse väitti olevansa 18 vuotta, mutta kulttuurilleen tunnusomaisesti ei osannut määritellä syntymäpäiväänsä. Turvakodin henkilökunta kertoi, että kyseisestä maasta tulevat uhrit kertoivat saman syntymäpäivän, joka on yleinen kansallinen juhlapäivä. Viranomaiset ja turvakodin henkilökunta epäilivät tytön olevan alaikäinen, minkä vuoksi hänelle tehtiin iänmääritys. Maahanmuuttoviranomaiset haastattelivat tytön ja testasivat tytön luuston ja hampaat tarkemman iän määrittämiseksi. Viranomaiset määrittivät tytön iäksi noin 21 vuotta. Tyttö itse oli kauhuissaan ja väitti edelleen olevansa 18-vuotias. Kotiorjuus koskettaa yleensä ihmiskaupan naisuhreja. Kotiorjat ja taloudenhoitajat joutuvat usein kokemaan myös fyysistä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä. (Trafficking in Persons Report 2006, 8.) Työehtosopimusta ei laadita tai sitä ei kunnioiteta ja kotiorjat pakotetaan työskentelemään pitkiä päiviä lähes palkatta. Tunnusomaista on, että henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan lukitsemalla hänet vapaa-ajaksi sekä riistämällä henkilöpaperit. Korkeissa kansainvälisissä asemissa toimivat virkamiehet riistävät kotiorjia. (Working as a

14 10 homehelp for a family in Belgium 2005; Working as a homehelp at the private residence of a diplomat 2005.) Sonya työskenteli kotimaassaan korkea-arvoisen virkamiehen perheessä taloudenhoitajana. Virkamiehen siirtyessä töihin Belgiaan, Sonyalle tarjottiin tilaisuutta lähteä perheen mukaan lastenhoitajaksi. Työsopimukseen kirjattiin uusi toimenkuva, noin 1000 euron kuukausipalkka ja asuntosekä ruokaetu. Belgiassa Sonyan täytyi palvella perhettä 24 tuntia vuorokaudessa ja ottaa vastuu koko taloudenhoidosta. 3 kuukauden työstä Sonyalle maksettiin vain 200 euroa. Työsuhteen aikana työnantaja pahoinpiteli Sonyaa ja piti tätä nälässä. Maailmassa on alueita, joissa vallitsee sukupuolten määrällinen epätasapaino kuten Kiinassa ja Intiassa. Miehet jotka eivät löydä vaimoa, ostavat sellaisen. Morsiankauppaan vaikuttaa poikavauvojen suosiminen, yksi-lapsisuuspolitiikka sekä köyhyys. Morsiamia kidnapataan kylistään tai oma perhe myy tytön ja heidät pakotetaan avioliittoon, prostituutioon tai jalkavaimoiksi. Morsiamet joutuvat usein tyytymään pakotettuun avioliittoonsa sosiaalisen ja taloudellisen paineen vuoksi. (Trafficking in Persons Report 2006, 20.) Morsiankaupan nykymuoto on internetissä toimiva vaimovälitys. Tarjolla on ehdokkaita jokaisen mieltymykseen, nuorimpien vaimoehdokkaiden ollessa 13-vuotiaita. Osa välityksestä on laillista, mutta joukossa on myös rikollista toimintaa: morsiamet päätyvät miesten väliaikaisiksi seksuaalisten tarpeiden tyydyttäjiksi ilman toivoa avioliitosta (Junttila 2006b, 2) tai ulkomaille matkustettuaan joutuvat ns. aviomiehensä parittamaksi (Europol 2005, 16). Elinkaupasta on kansainvälisesti hyväksytty periaate, että ihmisen elimiä ei saa tarjota kaupaksi ansaitsemistarkoituksessa. Elimiä ja kudoksia voidaan irrottaa elävästä henkilöstä vain, jos sillä on parantava vaikutus vastaanottajaan. Toimenpiteeseen tarvitaan luovuttajan kirjallinen tai viranomaisen luona annettu suostumus. (Oikeusministeriö 2003, 24.) Miehiä hankitaan muun muassa fyysistä voimaa vaativiin pakkotyön eri muotoihin kuten kaivoksille, pelloille ja kalastukseen (The IOM Handbook on Direct Assistance for Victims of Trafficking 2007, 27). Tunnusomaista miesuhrien pakkotyölle on, että työ on likaista, vaikeaa ja vaarallista. Nigeriasta saapuu Eurooppaan nuoria miehiä pelaamaan ammattilaisjalkapalloa, jotka kuitenkin päätyvät ihmiskaupan uhreiksi. (Junttila 2007b, 2-3.) Ihmiskauppa riistää myös miehiä seksuaalisesti ja teini-ikäisten ja nuorempien poikien prostituutio on kasvussa (The IOM Handbook on Direct Assistance for Victims of Trafficking 2007, 27). Mieskaupan tapausten

15 11 raportointi on yhä vähäistä, mihin vaikuttanee ihmiskaupan lainsäädännön naisuhri- sekä seksuaalista hyväksikäyttöä painottavat näkökulmat. Pakkotyön jäädessä yhä helposti tunnistamatta, jää sen tyypillinen uhrikin kohtaamatta. Useat palveluntarjoajat rajaavat palvelunsa vain naisille ja lapsille. (UNODC 2006, 78, 33; Motus 2004, 33.) 3.2 Lupaus lasikengästä taustatekijät ja värväystilanne Sonya ja Vera solmivat tahoillaan nuorina avioliiton. Ensimmäisen lapsen molemmat saivat alle 16- vuotiaina. Avioliitto toi mukanaan naisille altistumista fyysiselle väkivallalle ja henkiselle alistamiselle. Aasialaissyntyinen Sonya sanoi heikolla englannillaan no good husband. Avioeron jälkeen perheen elättäminen muuttui vaikeaksi. Epätoivo ja köyhyys pakottivat naiset ottamaan vastaan työtarjouksen ulkomailta. Naisten syyt kotimaasta lähtemiseen eivät ole yksinkertaisia ja selkeitä. Tärkeimmät syyt kotimaasta muuttamiseen voidaan jakaa henkilökohtaisiin sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin syihin. Henkilökohtaisia syitä voivat olla huoli perheen toimeentulosta, väkivalta, hyväksikäyttö, perheen sisäiset ongelmat, terveydenhoidolliset tarpeet tai seikkailun halu. Sosiaalisia ja taloudellisia syitä ovat muun muassa köyhyys, sosiaalinen levottomuus, sota ja etninen sorto. Resurssien väheneminen pakottaa naiset epävarmuuden ja riskien maailmaan, johon he eivät muutoin alistuisi. Siihen liittyy lähtöä helpottavien ja houkuttavien tekijöiden kasaantuminen. Ratkaisevaksi tekijäksi lähtemispäätöksessä muodostuu työtarjouksen ajoitus sekä sen näennäinen tasokkuus. (Zimmerman 2003, ) Ihmiskauppiaana voi toimia kuka tahansa: värvääjä, agentti, parittaja, madame, parittajapoikaystävä tai aviomies, työnantaja tai erilaisten riistoa toteuttavien laitosten omistajat. Rikolliset voivat kuulua mihin tahansa ikäluokkaan, koulutustasoon ja kansallisuuteen. Naiset osallistuvat enenevissä määrin ihmiskauppaan miesten rinnalla. (Motus 2004, 32.) Ihmiskauppaa harrastavat rikollisryhmät voivat koostua miesten ja naisten sekaryhmistä kuten pelkistä mies- ja naisryhmistä. Usein rikollisryhmillä on vahvat kansalliset siteet ihmiskaupan kohteena olevaan maahan. (UNODC 2006, 72. ) Nelina kasvoi Moldovassa ja Cassandra Romaniassa. Yhteistä molempien kotimaille oli, että ne kuuluivat Itä-Euroopan köyhimpiin alueisiin. Tytöt sisäistivät jo lapsuudessaan, että naisen asema yhteiskunnassa oli heikko. Nuoruudessaan tytöt haaveilivat poispääsystä köyhyydestä ja ankeudesta,

16 12 sekä tulevaisuudesta yltäkylläisessä Keski-Euroopassa. Tilaisuus elintason nousuun tarjoutui, kun menestyneet, hurmaavat miehet pyysivät heitä tahoillaan mukaansa. Nelina ja Cassandra lähtivät maailmalle nuoren rakkauden huumassa avioliittohaaveet mielessään. Ihmiskauppa on pääasiallisesti järjestäytyneiden rikollisryhmien käsissä, joista useimmat toimivat ihmiskaupan lisäksi muun muassa laittomassa ase- ja huumevälityksessä. Rikollisryhmät ovat järjestäytyneet joko väkivallalla ja tiukalla kurilla toimivaksi hierarkkiseksi ryhmäksi tai löyhäksi joukoksi, jota pieni, mutta tiivis ydinjoukko ohjaa. Hierarkkisesti järjestäytyneelle ryhmälle on tunnusomaista vahva kansallinen leima ja yksijohtajuus, kun taas jälkimmäisellä kansallisuus ei nouse yhteiseksi tekijäksi, vaan pikemmin sen joustava tapa muuttaa toimintaansa parhaan taloudellisen tuoton saamiseksi. Molemmille ryhmille on ominaista väkivallan käyttö toimissaan. (UNODC 2006, 69.) Albanian rikollisryhmät tunnetaan raa asta väkivallastaan sekä tavastaan raiskata uhrinsa murtaessaan heidät prostituutioon kun taas nigerialaiset uhrit alistetaan usein erilaisiin voodoo-riitteihin. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ja Yhdistyneet Kansakunnat arvioivat järjestäytyneen rikollisuuden tuottojen nousevan maailmanlaajuisesti 7 10 miljardiin dollariin vuodessa. Liettualaisen naisen hinta vaihtelee euroon ja parittajan on mahdollista tienata rahat takaisin jopa muutaman päivän sisällä. Makedonialainen baarinomistaja arvioi tienaavansa yhdellä naisella kuukaudessa noin euroa. (Europol 2005, 16, 28.) Värväys perustuu usein välittäjien hyvin suunnittelemiin tarinoihin tai juoniin joiden avulla uhreja harhautetaan. Välittäjät lupaavat naisille houkuttelevia ja hyväpalkkaisia työpaikkoja kuten mallin, tarjoilijan, siivoojan, lastenhoitajan ja tanssijan töitä. (Lehti 2003, 32; Human Smuggling and Trafficking Center 2006, 3.) Värväys tapahtuu lehti-ilmoitusten kautta, mutta nykyään usein myös henkilökohtaisella yhteydenotolla. Välittäjä pyrkii luomaan luottamussuhteen naiseen vakuuttaakseen tämän ainutlaatuisesta mahdollisuudesta. (Sipaviciene 2002, ) Eräs värväyksen muoto on lähestyä uhrin vanhempia tai sukulaisia hankkiakseen tyttöjä ja naisia kauppatavarakseen (Zimmerman 2003, 31). Honeyn värvännyt mies oli perheelle tuttu. Mies tarjosi hyväpalkkaista lastenhoitotyötä Englannissa, vaikka määränpää todellisuudessa oli Belgia. Vanhemmat rohkaisivat tytärtään lähtemään matkaan, koska luottivat mieheen. Saavuttuaan Belgiaan Honey lukittiin miehen taloon ja Honeyn tuli huolehtia taloudesta sekä miehen ja hänen puolisonsa vauvasta. Muutaman kuukauden päästä mies pakotti Honeyn tienaamaan matka- ja asumiskustannukset itseään myymällä.

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa. Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden 2009

Lisätiedot

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Uhrien oikeudet. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan. vastaisesta toiminnasta

Uhrien oikeudet. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan. vastaisesta toiminnasta Uhrien oikeudet Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Ihmiskauppa loukkaa lukemattomien ihmisten oikeuksia ja vaikuttaa heidän elämäänsä paitsi Euroopassa myös sen ulkopuolella.

Lisätiedot

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä

Ihmiskauppa.fi. Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Ihmiskauppa.fi Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä 1 HAPKE Haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden palvelujärjestelmän kehittämishanke Johdanto

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC

Lisätiedot

Ihmiskaupan tunnistaminen

Ihmiskaupan tunnistaminen Ihmiskaupan tunnistaminen Akateemiset naiset Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Ylitarkastaja (ihmiskauppa-asiat), OTT Venla Roth Vähemmistövaltuutetun / kansallisen ihmiskaupparaportoijan toimisto

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.

HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma. Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1. HAPKE 2: IHMISKAUPPA - Tutkivan viranomaisen näkökulma Thomas Skur Ylikomisario Ulkomaalaisyksikkö Pohjanmaan poliisilaitos 24.1.2014 Tilanne Suomessa UHRIN TUNNISTAMINEN = varhaisessa vaiheessa Poliisin

Lisätiedot

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen

Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Ihmiskauppa ei ole satua 14.10.2014 klo. 12-14 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3, Kamppi-Helsinki Ihmiskauppa ennen ja nyt Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori (em.) Lapin yliopisto Orjuuden pitkä historia

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa: Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen

Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa: Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Ihmiskauppa ja sen vastainen toiminta Suomessa: Tunnistamisesta oikeuksien toteutumiseen Kansallinen ihmiskaupparaportoija Vähemmistövaltuutettu on toiminut kansallisena ihmiskaupparaportoijana vuoden

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa

Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Alkoholin ja väkivallan suhde Optulan tutkimusten valossa Seminaari Alkoholi, huumeet ja eriarvoisuus Helsinki 04.12.2008 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry Joulukuu 2011 Lapsen oikeudet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus valtioita

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL

Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla. Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Lapsen oikeuksien toteutuminen meillä ja muualla Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.09 Sointu Möller, YL Yk:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) Hyväksytty YK:ssa 20.11.1989 Voimassa Suomessa vuodesta

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta

Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Liite 2 Kansainvälistä vertailua miesten kokemasta väkivallasta Tämä katsaus perustuu henkirikoksia koskeviin tietoihin ja Kansainvälisestä rikosuhritutkimuksesta (ICVS) saatuihin haastattelutietoihin

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä, palvelutalon johtaja, TtT-opiskelija heidi.sipilainen@hel.fi 20.9.2013 Esityksen sisältö Kaltoinkohtelun määrittely Kaltoinkohtelun ilmenemismuodot

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA

Pakolaiset tarvitsevat kodin. TURVAA JA SUOJAA Pakolaiset tarvitsevat kodin. Termistö Siirtolainen Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan työn, opiskelun, ihmissuhteen tms. perusteella tavoitteena parempi elämä, uudet kokemukset, avioliitto

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Mitä löytyy ostostemme takaa?

Mitä löytyy ostostemme takaa? Mitä löytyy ostostemme takaa? http://www.buyresponsibly.org/resources.php 1 Työperäinen ihmiskauppa Turvapaikanhakijan oikeudet ja velvollisuudet työssä Inkeri Mellanen tarkastaja, Hapke-hanke 2 Johdanto

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Suomi. 1. Yleisiä tietoja

Suomi. 1. Yleisiä tietoja Suomi 1. Yleisiä tietoja Suomi pyrkii torjumaan ihmiskauppaa pääasiassa auttamalla ja suojelemalla sen uhreja ja saattamalla ihmiskauppiaat vastuuseen. Hallitus korostaa, ettei ihmiskauppa ole pelkästään

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA!

VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! VIPUVOIMAA VERKOSTOISTA! MAAHANMUUTON ESR-KEHITTÄMISTYÖN SAAVUTUKSET Helsinki 13.11.2014 Tapani Kojonsaari EUROOPPALAISEN YHTEISTYÖN LISÄÄMINEN TYÖVOIMA-, KOULUTUS JA ELINKEINOPOLITIIKASSA EDISTÄMÄLLÄ

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen. Tampereen toimintamalli. Luonnos

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen. Tampereen toimintamalli. Luonnos Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen Tampereen toimintamalli Luonnos 1 Tampereen toimintamalli Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen ja auttaminen Mukana kehittämässä ovat olleet Tampereen kaupungin

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen

LIITE. komission täytäntöönpanopäätökseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.10.2014 C(2014) 7594 final ANNEX 1 LIITE komission täytäntöönpanopäätökseen täytäntöönpanopäätöksen K(2011) 5500 lopullinen muuttamisesta otsikon ja niiden asiakirjojen luettelon

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto

Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto MEN tehtävä: antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, ovatko yksittäiset mainokset hyvän tavan mukaisia Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ei tutki mainonnan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot