Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti"

Transkriptio

1 Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti

2 Sisällys Matkalla kohti yksilöllistä kaupunkiasumista 3 Näin asumisen ideariihi työskenteli 5 Segregaatio on hyvästä miten yksilöllistyminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Tarkoittaako segregaatio polarisaatiota? Case: Facebook-Rauma voiko sosiaalinen media masinoida massamuuttoliikkeen? Mika Pantzar: Asumiseen tarvitaan enemmän ihanteita Mari Vaattovaara: Millaisia ovat vuoden 2033 asukkaat? 14 1

3 4 Kodin ei tarvitse palvella kaikkia asumisen tarpeita Kellä on enää varaa omaan kotiin? Vaihtaako aamuruuhka suuntaa? Talonmiehiä ja aulabaareja Case: Asunto-osakeyhtiöiden uusi nousu. Perustakaa yhtiö ja rakentakaa talo! Osmo Soininvaara: Kaupungin neljä kehää Muunneltavuus: Ei se koko vaan miten sitä käyttää Arkimuunneltavuus ja elinkaarimuunneltavuus Joustava asuminen, joustavat asumiskustannukset? Case: Tukholma ja Eiranranta. Vuokrattavat vierashuoneet taloyhtiöissä 30 Christer Haglund: Mökki kaupungissa mitä suomalaiset voisivat oppia amerikkalaisilta? 31 6 (Äly)seinillä on korvat Yhdistävää ja erottavaa teknologiaa Työtä lähellä ja kaukana Kun älyavaimesta loppuvat paristot Paikasta resurssiksi Anssi Vanjoki: Läsnä-äly laajentaa asumisen ympäristöä 37 2

4 1 Matkalla kohti yksilöllistä kaupunkiasumista Samalla kun Henry Ford viime vuosisadan alkupuolella systematisoi autotuotannon, hän yhdenmukaisti myös autonkäyttäjien maun. Fordin T-malli oli musta, sillä musta maali kuivui riittävän nopeasti. Nyt sata vuotta myöhemmin autoteollisuus on kyennyt tuottavuuden tehostumisen ohella luomaan massakustomoinnin, jossa kuluttaja voi varioida tilaamansa auton mieltymystensä mukaisesti kohtuullisin kustannuksin. Käsityönä tehtävä räätälöinti oli Fordin aikoina selvästi hintavampaa, kuten se on sitä tänäänkin. 3

5 Viihtyisä asuminen ei edellytä monimutkaisia ratkaisuja. Asumisessa kerrostaloasuntojen tuotekehitys on ollut viime vuosikymmeninä vähäistä. Vallalla tuntuu olevan ja 1970-luvuilta periytyvä ajatus väestön nopeasta asuttamisesta kaupunkeihin ja lähiöihin. Rakentajat ovat luottaneet asuntojen menekkiin, sillä kasvukeskuksissa on enemmän tulijoita kuin asuntotarjontaa. Kysyntäpaineen ei tarvitse merkitä sitä, etteivätkö rakentajat voisi tuottaa asuntoja asukkaiden tarpeita ja mieltymyksiä mukaillen ja kuitenkin kohtuullisella hinnalla. Siten pystymme huomioimaan ihmisten muuttuvat elämäntilanteet ja tarpeet sekä luomaan eläviä asuinyhteisöjä. SRV on ollut toimialan piintymien kyseenalaistaja ja uusien käytänteiden edelläkulkija koko 25-vuotisen historiansa ajan. Suurten tornialuehankkeidemme edellä koemme velvollisuudeksemme pohtia tulevaisuuden asumista, jotta voimme omissa hankkeissamme ottaa olemassa olevat tarpeet huomioon sekä luoda hankkeisiimme liittyvän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla uudenlaista kaupunkiasumisen kulttuuria. Kokosimme Asumisen ideariihen, johon kutsuimme yhteiskuntaa eri näkökulmista tarkastelevia ajattelijoita ja toimijoita. Christer Haglund, Mika Pantzar, Osmo Soininvaara, Mari Vaattovaara ja Anssi Vanjoki kokoontuivat kolme kertaa puolen päivän istuntoon pohtimaan asumisen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia kehityspolkuja. Seuraavassa on yhteenveto siitä, mitkä tunnistettiin keskeisiksi kaupunkiasumisen kehitykseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Segregaatio voi olla ongelma, mutta myös muodostaa yhden yksilöllistymisen perusraamin. Kodin käsitteen muuttuminen ja kodin toimintojen levittäytyminen omien seinien ulkopuolelle auttaa tunnistamaan yksilöllisiä tarpeita ja samalla rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä. Arjen toimivuudelle elinkaaren eri vaiheissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa luodaan pohja joustavilla ja muunneltavilla asuinnoilla. Nopeasti kehittyvä teknologia monipuolistaa kodin toimintoja ja helpottaa arjen toimintoja. Myös koti viihdekeskuksena saa uusia piirteitä medioiden kehittyessä aiempaa monipuolisimmiksi. Viihtyisä asuminen ei edellytä välttämättä monimutkaisia ratkaisuja. Olennaista on, että asukkaiden tarpeet otetaan huomioon ja antaudutaan uusille ajatuksille avoimessa vuorovaikutuksessa. Taneli Hassinen Viestintäjohtaja SRV 4

6 2 Näin asumisen ideariihi työskenteli SRV perusti syksyllä 2012 tulevaisuuden asumista luotaavan Asumisen ideariihen, johon kuuluu viisi asiantuntijaa eri sektoreilta. Boardin jäsenet ovat Suomen messujen toimitusjohtaja Christer Haglund, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar, Kansanedustaja ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä Nokian entinen johtaja, hallitusammattilainen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki. 5

7 Advisory Boardin tehtävänä oli hahmottaa keskeisiä kehityssuuntia kodin ja rakennetun ympäristön alueilla tästä päivästä vuoteen Painopisteinä olivat kuluttajien asenteet ja tarpeet sosiaalisesta, psykologisesta, taloudellisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Ryhmä tapasi kolmessa puolen päivän sessiossa Helsingin kulttuuritehdas Korjaamolla joulukuun 2012 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana. Sessioiden välissä viestintätoimisto Miltton dokumentoi ja työsti eteenpäin ryhmän työtä ja keskusteluja sekä jalosti materiaalia seuraavan session lähtökohdiksi. Tähän raporttiin on koottu ryhmän keskustelujen pääkohdat. Lisäksi jokainen ideariihen jäsen on kirjoittanut omasta näkökulmastaan yhden henkilökohtaisen puheenvuoron. Advisory Boardin työn avainkysymys on: Miltä näyttää asumisen kulttuuri vuonna 2033 ja millainen polku siihen kulkee nykyhetkestä? 1. Segmentointi 2. Asunnon palvelut 3. Muunneltavuus 4. Teknologia 4. Koti 3. Taloyhtiö 2. Kortteli 1. Kaupunginosa Kuva 1. Raportin rakenne: Raportti tulevaisuuden kaupunkiasumisesta etenee yleisestä yksityiseen, suurista linjoista yksityiskohtiin, asuinalueista korttelien ja taloyhtiöiden kautta koteihin 6

8 3 Segregaatio on hyvästä miten yksilöllistyminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Kustomointi, personointi, yksilöllisyys. Räätälöinti ja tuunaus. Vaatteita, kännyköitä, terveydenhuoltoa, uutispalveluita, autoja ja vaikkapa ravintola-annoksia suunnitellaan yhä tarkemmin juuri sinun tarpeillesi ja maullesi sopivaksi. Kohderyhmäajattelu on 2010-luvun ajattelua kaikilla aloilla. One-size-fits-all-asenne jäi 1900-luvulle ja kuluttajat kiittävät. Onhan se nyt mukavampaa, kun farkut istuvat täydellisesti tai kun toimistotuoli on säädetty juuri sinun selkäsi mukaan. 7

9 Tähän saakka personointikulttuurissa on kuitenkin pitänyt pintansa yksi poikkeus: asuntorakentaminen. Suomessa vuosikymmenten ajan harjoitettu, niin sanottu sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka on pyrkinyt huolehtimaan siitä, että kaikki kaupungin Hyvä asuinalue on sellainen, jossa olo on kotoisa myös kodin ulkopuolella. alueet ovat ainakin kohtuullisen kelvollisia paikkoja asua ja elää kaikille. Ajatus on hyvä ja kaunis. Slummiutuminen ei ole kenenkään etu. Mutta samaan aikaan kun kodit, taloyhtiöt ja kaupunginosat on rakennettu palvelemaan kohtalaisen hyvin kaikkia, on myös varmistettu, etteivät kompromissiratkaisut ole täydellisen sopivia kenelläkään. Yksi ja sama muotti ei edusta ketään. Kun Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA tutki vuonna 2010 pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, tärkein hyvinvointia lisäävä tekijä heti perheen ja vapaa-ajan jälkeen oli asuinalue ja sen palvelut (http://www.socca.fi/files/18/ihmisia_ja_kaupunkiluontoa_tutkimus_paakaupunkiseudun_asukkaiden_hyvinvoinnista_2010.pdf). Hyvä asuinalue on sellainen, jossa tuntee olevansa kotonaan myös oman asunnon ulkopuolella. Eikä sellaisen rakentaminen onnistu, jos yritetään samaan aikaan miellyttää kaikkia kohderyhmiä lapsiperheistä vanhuksiin ja opiskelijoihin, tai pienituloisista vuokra-asujista varakkaisiin asuntosijoittajiin. Tulevaisuuden asuminen tarvitsee segregaatiota: eriytymistä, eriyttämistä, erilaistumista. Ihmisten erilaisia tarpeita pitää palvella nykyistä yksilöllisemmin. Kodit, taloyhtiöt, korttelit ja kokonaiset asuinalueet on rakennettava tarkemmin jollekulle, ei vain jotenkuten kaikille. Kun ostajan valinnanvara kasvaa, kasvavat myös vaatimukset. Vakioratkaisuilla ei palvella ketään täydellisesti. 8

10 3.1. Tarkoittaako segregaatio polarisaatiota? Tulevaisuutta maalaillessa on kuitenkin syytä kysyä, voisiko segregaatioon sisältyä myös riskejä? Vastaus on selkeä: hallitsemattomana kyllä. OECD:n tilastojen mukaan vuosina tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa (http://www.oecd.org/social/soc/ pdf). Yhteiskunta jakautuu ja polarisoituu yhä vahvemmin voittajiin ja häviäjiin. Jo nyt Helsingin seudulla tunnetaan niin sanottu Metsälä-ilmiö, jossa vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan lähikouluun, jotta nämä eivät saisi huonoja vaikutteita luokkatovereiltaan. Ilmiö on saanut nimensä Metsälän kaupunginosasta, jonka lähikoulussa Maunulassa on selkeästi keskivertoa enemmän maahanmuuttajia ja jota Metsälän pientaloalueen varakkaat kantasuomalaiset ovat alkaneet karttaa huonompien oppimistulosten pelossa. Jos ääripäiden annetaan venyä yhä etäämmälle toisistaan, jos heikkojen annetaan kaatua ja rikkaiden kiihdyttää entistä kovempaa, meillä on pian kaupunginosia, joista kaikki toivo on mennyt. Ja toisella puolen kaupunkia kohoaa valvontakameroiden vartioimia eliittialueita, joissa vähäosaisten ahdinko ei voisi vähempää kiinnostaa. Sellaista yhteiskuntaa ei pidä rakentaa. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Segregaation ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa jakoa hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Tärkeää on, että kun uusia asuinalueita ja kaupunginosia suunnitellaan, mietitään entistä tarkemmin, millaisia tarpeita ja ihmisiä kunkin alueen tulisi palvella. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Segregaatio luo tunnistettavuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Onhan ulkomailla matkaillessakin mukavaa tietää, että tuolta löytyy Pikku-Italia, tuossa kaupunginosassa ovat eteläamerikkalaisten parhaat salsaklubit, tuossa suunnassa on se boheemi taiteilija-alue, tuolla on rauhallista eläkeläisseutua ja tuolta löytyvät yökerhojen helmet. Segregaatio on ihmisille luonnollista. Kun jokin alue on juuri minun kotini, siitä haluaa tehdä oman näköisensä ja pitää siitä huolta. Mistä muusta kaupunkiaktiivien Kallio-liike tai Töölö-liike kertovat kuin siitä, että asukkaat haluavat kehittää kotiseudulleen itsensä näköistä identiteettiä? Ihminen viihtyy paremmin kaltaistensa seurassa. Arabianrantaankin monet lapsiperheet muuttavat muiden samanhenkisten lapsiperheiden takia. Opiskelijat taas viihtyvät opiskelijoiden lähellä, eikä eläkeläisiäkään haittaisi, että lähistöltä löytyisi samanhenkistä seuraa. Mutta positiivinen segregaatio ei synny vain asukkaiden voimin. Kaupunkikulttuuria on vaikea synnyttää poliittisilla päätöksillä. Mutta ainakin sitä voi tukea julkisen 9

11 vallan valinnoilla ja kaupunkisuunnittelulla. Kaupunki voi rohkaista rakentamaan tietyille alueille tietyille ryhmille soveltuvia asuntoja ja palveluita. Kun yhden ja saman asunnon ei tarvitse taipua sekä eläkeläisten että lapsiperheiden ja vielä lisäksi sinkkujen tarpeisiin, asunnon hinta voi olla myös halvempi. Vai haluaako joku todella maksaa ekstraa siitä, että kotona on jotain, mitä ei itse tarvitse? Tai siitä, että korttelissa on jotain, mitä sinne ei edes haluasi? Kohdennetut varustelutasot, pohjaratkaisut ja tietylle kohderyhmälle suunnitellut palvelut asuinalueella voisivat osaltaan siis myös hillitä asumisen kustannusten karkaamista pieni- ja keskituloisten ulottumattomiin. Suomessa tehdään päivittäin yli 2400 muuttoa, joista yli 1500 saman kunnan sisällä. Jos asuinalueet olisivat tulevaisuudessa tunnistettavampia identiteetiltään, ihmiset voisivat löytää helpommin itselleen sopivan alueen ja asunnon. Tämä voisi vähentää tarvetta muuttaa asunnosta toiseen, mikä osaltaan laskisi asumisen kustannuksia ja olisi myös ekologistesti kestävämpää. Ja mikä parasta: yhteisöllisyys syntyy todennäköisemmin siellä, missä asukkaat ovat samanhenkisiä keskenään. Huokeammalla hinnalla voisi siis saada kaupan päälle myös entistä mukavammat naapurit. 10

12 3.2. Case: Facebook-Rauma voiko sosiaalinen media masinoida massamuuttoliikkeen? Pääkaupunkiseutu on Suomen kalleinta asuinaluetta. Asuntojen hinnat nousevat Helsingin seudulla nopeammin kuin muualla maassa. Neliömetri helsinkiläistä kotia maksoi alkuvuodesta 2013 keskimäärin 3980 euroa. Koko Suomen keskineliöhinta oli samaan aikaan alle 2400 euroa, eli yli 1500 euroa vähemmän kuin pääkaupungissa. Pienituloisen on turha haikailla tasokkaasta asumisesta Helsingin kantakaupungissa. Mutta totuus on, että Helsinkikin on täynnä eläkeläisiä, jotka kitkuttelevat pienissä mutta kokoonsa nähden kalliissa asunnoissa eurolla saa pääkaupunkiseudulla pienen yksiön. Samalla rahalla saisi kunnon kodin vaikka Raumalta, jossa keskineliöhinta liikkuu 1700 euron tuntumassa. Työssäkäyviä pitävät täällä työpaikat, mutta miksi eläkeläiset eivät sitten muuta halvempien asuntojen perässä muualle Suomeen? Vastaus on sosiaaliset suhteet sekä identiteetti. Kuluttajat eivät tunnetusti ole rationaalisia, mutta asumisen valintoihin tunneseikat vaikuttavat vielä enemmän. Jos on ikänsä asunut Helsingin Kannelmäessä, harva haluaa muuttaa yksin pois tuttujen ihmisten ja tutun ympäristön luota. Vaikka teknologia mahdollistaa yhä autenttisempaa yhdessäoloa pitkien etäisyyksien päästä, fyysisen yhdessäolon tarve ei ole poistunut mihinkään. Mutta entä jos muuttotappiokunnat järjestäisivät yhdessä rakennusliikkeiden kanssa sosiaalisen massamuuttotarjooman: Muutamme sinut ja Facebook-kaverisi Raumalle. Tykkää ja astu laivaan! Kun mukana muuttaisi koko sosiaalinen piiri, kynnys kotipaikkakunnalta lähtöön olisi huomattavasti pienempi. Asumisen taso nousisi, vaikka kustannukset pysyisivät ennallaan. Raumalta saisi sata neliötä samalla rahalla, kuin mikä riittää 42 neliöön Helsingissä. Facebook-Rauma voisi saada myös poliittista tukea niiltä tahoilta, joille koko Suomen pitäminen asuttuna on tavoitteiden keskiössä. Eläkeläiset ovat tulevaisuuden uusi kuluttava keskiluokka. Suomessa on yhä enemmän hyväkuntoisia eläkeläisiä, joiden tulotaso ja kulutustottumukset eivät heilahtele suhdanteiden mukana. Raumalle tai mille tahansa pienelle paikkakunnalle tuhat uutta maksukykyistä veronmaksajaa olisi melkoinen piristysruiske ainakin niin kauan, kun uudet asukkaat pysyvät terveinä. Tykkäätkö? 11

13 3.3. Mika Pantzar: Asumiseen tarvitaan enemmän ihanteita Suomalaisessa yhteiskunnassa asuntojen, asuntoalueiden ja liikekeskusten rakentaminen näyttäytyy minulle näköalattomuutena, joka pitkälti nousee teknis-taloudellisten argumenttien ylivallasta. Rakentamisessa ja asumisessa lyhyen aikavälin optimiin johtava hinta- ja kustannustietoisuus saattaa olla hyvällä tasolla. Samaa ei voi sanoa vaikeammin arvioitavasta laadusta tai laatutietoisuudesta. Teknis-taloudellisen retoriikan ominaisuus on sen kyky muuntaa aitojen valintojen kirjo välttämättömyyksien pakoksi. Itse uskoisin, että uudenlaisen kaupunkimaisen asumisen luomisessa yhtä oleellista kuin ekonomistien ja insinöörien kapea osaaminen annettujen rajojen puitteissa on luovien ajattelijoiden, sellaisten kuten Suomalaista kuluttajaa johdatellaan keskittymään hintoihin ja lyhyen tähtäimen asumiskustannuksiin. aikoinaan Frans Stockmann, Heikki von Hertzen (Tapiola) tai vaikkapa Armi Ratia (Marimekko), vetäminen mukaan rakentamiseen. Kaupungin ja kaupunkimaisen elämäntavan rakentamisessa näkijänkyky, henkisten virtausten ymmärtäminen ja kunnioittaminen on yhtä tärkeää kuin teknologinen osaaminen. Kaupunkikulttuurin tulevaisuus syntyy yhtä lailla uskomustemme kuin objektiivisten asiantilojen funktiona. Myös yksiulotteinen kuluttajaihanne on uhka tarjonnan monimuotoisuudelle ja yhdyskuntarakenteelle. Suomalaista kuluttajaa johdatellaan usein julkisuudessa keskittymään hintoihin ja lyhyen tähtäimen asumiskustannuksiin. Kuluttaja tuntee itse parhaiten omat halunsa ja halujensa toteuttamismahdollisuudet. Tässä mielessä kuluttaja on varsin rationaali. Ongelmallisempaa kuluttajalle on arvioida omien ja muiden kuluttajien valintojen peruuttamattomia yhteisvaikutuksia esimerkiksi luonnon tasapainoon tai tarjonnan rakenteeseen tai yhdyskuntarakenteeseen (pienten päätösten tyrannia ja kollektiivinen irrationaalisuus). Yksipuolisen keskustelun järkyttämiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisen ideologian julkilausumia. Aikoinaan Tapiolan puutarhakaupungin arkkitehtuurikriitikoille ideologian olemassaolo oli ilmeinen ongelma. Itselleni entisenä tapiolalaisena ja nykyisenä tutkijana asumisideologian olemassaolo näyttäytyy kuitenkin positiivisena asiantilana. Voisipa ajatella, että 2000-luvun vihreän kaupungin ideologia muistut- 12

14 taisi monessakin mielessä Tapiolan julkilausuttuja tavoitteita: sosiaalinen rakentaminen, kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu, ihmisen ja luonnon sopusointu. Tapiolan alkuvaiheessa jätehuoltoa suunniteltiin suljettujen systeemien (jätteiden lahotus) suuntaan, lämpö- ja vesihuolto oli varsin edistyksellistä, kollektiivinen huoltoyhtiö ylläpiti mallikkaasti yhteisiä viheralueita ja antoi rahallista tukea esimerkiksi nuorisotoimintaan. Tapiolan muotoutumisessa oli kyse kansanliikkeestä, jossa kokeilun kohteita Tapiolan asukkaita yhdisti ainutlaatuinen, hieman naiivikin, ideologia, osallistuminen Suomen ensimmäiseen kansainvälistä huomioita saavuttaneen puutarhakaupungin rakentamiseen. Vahvan uskon kautta Tapiolasta tuli tosi ainakin sen asukkaille. Niinpä esimerkiksi 1960-luvulla vaadittiin, että Tapiolasta muodostettaisiin oma kaupunkinsa. Miksei myös tänä päivänä kaikelta rakentamiselta voisi vaatia avointa sitoutumista ideologiaan? Miksei myös tänä päivänä kaikelta rakentamiselta voisi vaatia avointa sitoutumista ideologiaan? Ohjelmallinen ideologia voisi ilmentää alueen rakentamisfilosofian suhdetta esimerkiksi yksityisautoiluun, väestörakenteeseen tai vaikkapa asukkaiden harrastuksiin. Voisi kuvitella, että alue, jossa yksityisautoilu on kielletty tai alue, joka perustuisi yksinomaan yksityisautoilulle tai pelkästään urheilevan aikuisväestön tarpeille, vetäisi puoleensa asukkaita. Jostakin syystä tänä päivänä asuntoalueiden välillä on vähemmän variaatiota kuin erilaisten ihmisryhmien. Suomessa yksi rajoite kaupunkiasumisen filosofisille ohjelmajulistuksille on kaupunkikielteisyys, josta myös Tapiola aikoinaan sai alkunsa. Kaupunkiasumiseen on suhtauduttu äärimmäisen ennakkoluuloisesti ja esimerkiksi suomalaisessa kirjallisuudessa ainoastaan 1920-luvulla tulenkantajien työstä löytyy kaupunkikulttuuria ymmärtävää ja romantisoivaa otetta. Lähes poikkeuksetta niin kirjallisuudessamme kuin myös elokuvassa kaupunki on nähty ensisijaisesti ongelmien pesänä. Voisi kuvitella, että asuinalue, jossa yksityisautoilu on kielletty tai alue perustuisi pelkästään urheilevan aikuisväestön tarpeille, vetäisi puoleensa asukkaita. Artikkeli perustuu kirjoitukseen: Pantzar, M. (2014) What are we to do with our new affluence? Anticipating, framing, and managing the putative plenty of post-war Finland. In Coping with excess: How organizations, communities and individuals manage overflows (Eds. B. Czarniawska & O. Löfgren), Edvard Elgar. 13

15 3.4. Mari Vaattovaara: Millaisia ovat vuoden 2033 asukkaat? Asumista on kautta aikojen peilattu tulevaisuuden asukkaiden oletettujen ominaisuuksien ja toiveiden pohjalta. Kuvauksissa päädytään usein johonkin aivan uudenlaiseen ihmiseen, jonka arvomaailmasta tai ajatuksista meillä ei tosiasiassa ole aavistustakaan. Tämän nykyihmisen ajatusmaailmalle täysin vieraan olennon ajatellaan yllättäen selittävän todellisuudesta irtaantuneet idealistiset kaupunkirakenteen ja asumisen suunnitelmat. Vetovoimaisuuden keskeisiä tekijöitä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus. Julkissektorivetoisen ja kestävästä kehityksestä huolissaan olevan suunnittelijajoukon ideaalimaailmasta on peräisin luonnehdinta globaalista kahviloissa hengaavasta kalliokiipeilijästä, joka on irtautunut lähes kaikesta olevaisesta päämääränään uusi urbaani elämä. Todellisuudessa ihmisten ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat yhteiskunnan hitaimmin muuttuva osa. Ristiriidat syntyvät, kun muut tekijät muuttuvat. Tällaisia nykyään megatrendeiksi kutsuttavia muutoksia löytyy niin talouden, tekniikan kuin poliittisten hallintojärjestelmien alueilta. Toisinaan nopeastikin muuttuvat rakenteelliset tekijät toimintaympäristössämme saavat aikaan jännitteitä törmätessään kulttuurisiin, varsin perinteisiin ajattelutapoihin ja tottumuksiin. Ajan kuluessa ajattelutavat muuntuvat, mutta eivät varsinaisesti muutu. Pikemminkin kysymys on siitä, että vanhoihin kulttuurisiin rakenteisiin syntyy ikään kuin uusia kerroksia, ja tästä syntyy nykyinen kulttuurinen rakenne, jonka näkökulmasta ihmiset asuin- ja elinympäristöään arvioivat. Jos ihmisten ajattelutapa on yhteiskunnallisen kehityksen jähmein elementti, elinympäristön kehittämisessä ja kaupunkiasumisen tulevaisuuden hahmottelussa on syytä ottaa tämä elementti suunnitelmien lähtökohdaksi. Jos onnistutaan tarjoamaan kehitysmahdollisuuksia tähän ajattelutapaan, voidaan saada aikaan nopeitakin muutoksia, eikä ristiriitoja ja kasvavaa eriarvoistumista. Yhdyskuntarakenteen ja asumisen suunnittelussa korostuvat nykyisin lähinnä tekniset ja taloudelliset seikat. Koko asumisen kehittämisen sanasto vilisee käsitteitä 14

16 asumisesta konseptina tai testialustana, parhaimmillaan kai asumistoimintojen kokonaisratkaisuna. Sen sijaan kysymykset asumisesta inhimillisenä itsensä ilmaisemisen muotona tai kotina ovat jääneet lähinnä naistenlehtien toimittajille. Samanlaiset ihmiset toki ratkovat samankaltaisia ongelmia varsin yhdenmukaisesti. Mutta ei riitä, että asumiseen liittyvät perustarpeet on kutakuinkin tyydytetty. Suunnittelukoneistolta on jäänyt huomaamatta, että asuntokysyntä moninaistuu kaiken aikaa, kun väestörakenne muuttuu, muuttoliike kiihtyy, tuloerot kasvavat ja väestö monikulttuuristuu. Tulevaisuudessa haasteet eivät ainakaan vähene. Kaupungistumisaste Suomessa on edelleen hyvin alhainen, vain 66 %. Kaupungistuminen ja siihen kiinteästi liittyvä esikaupungistuminen jatkuvat, joten toimivien yhdyskuntien rakentamisella on kysyntää. Lähtökohdaksi tulisi ottaa ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytyminen, ei niiden kyseenalaistaminen tai ylenkatsominen. Tulevaisuuden asumiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen tarvitaan uudistuksia. Kansainvälinen ja kansallinen kilpailu kaupunkiseutujen välillä on todellisuutta. Vetovoimaisuuden eräänä keskeisenä tekijänä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus. Kansainväliset vertailut Helsingin seudun houkuttelevuudesta osoittavat selvästi tarvetta asuntokannan kehittämiseen. Eräs kansainvälinen huippuosaaja arvioi asuntokantaamme vailla luonnetta oleviksi legopalikoiksi, jotka muistuttavat toinen toistaan niin sisältä kuin ulkoakin. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja myös tulevaisuuden kerrostaloihin. Kun tarkastellaan kolmen viimeisen vuosikymmenen kehitystä asuntomarkkinoilla, on selvästi nähtävissä, kuinka suurimmat muutokset ja vaihtoehtojen kirjo löytyvät pientalorakentamisen alueelta. Kerrostaloasuntojen osalta kehitys on ollut vaatimatonta. Upeita uusia avauksia löytyy toistaiseksi lähinnä kaikkein kalleimmassa hintaluokassa. Kaiken sen mukaan, mitä nyky-yhteiskunnasta tiedämme, maailma muuttuu nopeasti tavalla, jonka suuntaa on vaikea ennakoida. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja tulevaisuuden ennakoinnissa myös kerrostaloasumisen osalta. 15

17 4 Kodin ei tarvitse palvella kaikkia asumisen tarpeita Koti laajenee kodin ulkopuolelle miten yhteiskunnan palvelullistuminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Mikä on koti? Internetin tietosanakirja Wikipedia vastaa: Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaaaikaa ja paikka, jossa perheen jäsenet asuvat. Koti, sen palvelut ja merkitys ovat kuitenkin murroksessa. Koti hajaantuu maantieteellisesti laajemmalle, asunnon seinien ulkopuolelle. 16

18 Tilastokeskuksen vuoden 2009 tietojen mukaan suomalaiset viettävät 65 prosenttia vapaa-ajastaan kotona (http://www.stat.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_ _kat_002_fi.html). Osuudessa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana. Ihmisten liikkuvuus yleisesti ottaen on kuitenkin kasvussa. Työn perässä muutetaan ja matkustetaan, ja lomamatkoja tehdään yhä enemmän. Vuonna 2012 suomalaiset tekivät 7,8 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Kasvua oli 17 prosenttia vuodesta (http://www.stat.fi/til/smat/2012/ smat_2012_ _tie_001_fi.html) Siitä lähtien, kun maatalousyhteiskunta on kehittynyt ensin kohti teollisuus- ja nyttemmin palveluyhteiskuntaa, yhä harvempi ihminen tekee töitä vakituisesti kotoaan käsin. Kun vuonna 1920 maataloudesta sai elantonsa yli 70 prosenttia suomalaisista, tänä päivänä enää nelisen prosenttia työntekijöistä elättää itsensä maa- tai metsätaloudella. Omaa peltotilkkua ei ole enää viljeltävänä, eikä työ enää ole sidottu yhtä vahvasti tiettyyn paikkaan. Kun ihmisten elinpiiri ja kulutusmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen laajentuneet, mutta koti, sen koko ja siellä tehtävät askareet eivät ole laajentuneet samassa suhteessa, voidaan ajatella, että kodin suhteellinen merkitys ja painoarvo ihmisten elämässä on vähentynyt. Samalla, kun yhteiskunta muuttuu palveluvetoisemmaksi, entistä useampi niistä asioista, jotka tehtiin ennen itse kotona, ostetaan nyt valmiina kaupasta tai tilataan palveluntarjoajalta. Ihmiset tekevät entistä enemmän asioita oman kotinsa ulkopuolella ja tuottavat yhä useampia tuotteita ja palveluita jossain muualla kuin omassa kodissaan. Toki itse tekeminen ja kädentaidot kuten neulominen tai kaupunkiviljely ovat saaneet omat kannattajakuntansa myös kaupungeissa, mutta suurilla massoilla äidin neulomia villapaitoja tai itse viljeltyjä porkkanoita ei enää ole. Ruoka, vaatteet, pienet remontit ja siivous ovat kaikki saaneet omat ammattilaisensa, joiden palveluita tavalliset kotitaloudet hyödyntävät. Ruuanlaitto vähenee, kahviloiden määrä kasvaa, pesula-, siivous- ja hyvinvointipalveluita käytetään yhä enemmän ja kolme neljästä lapsesta viedään päiväkotiin. Kodin ei enää tarvitse omavaraisesti palvella kaikkia niitä tarpeita, joita se joskus tyydytti. Ei kaikkea tarvitsekaan tehdä itse. Ajatus kodin omavaraisuudesta kuuluu aikaan ennen palveluyhteiskuntaa. Nyt koti, sen palvelut ja toiminnot leviävät maantieteellisesti lähiympäristöön. Ajatus kodin omavaraisuudesta kuuluu aikaan ennen palveluyhteiskuntaa. Nyt koti, sen palvelut ja toiminnot leviävät maantieteellisesti lähiympäristöön. 17

19 Kodin muutoksen huomaa Wikipediakin: Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. Kun kodin suhteellinen merkitys vähenee, rakennusliikkeet eivät enää voi ajatella vain yksittäisiä asuntoja, taloja tai taloyhtiöitä. Kun koti on tänä päivänä laajempi kuin aikaisemmin, myös asuntorakentamista on ajateltava entistä laajemmasta perspektiivistä. On mietittävä, millaisia asuinympäristöjä, millaisia naapurustoja ihmiset tarvitsevat. Siihen kuuluvat julkiset ja yksityiset palvelut, liikunta- ja virkistysalueet ja liikenneyhteydet. Ne eivät ole vain kuntien ja valtion huolia niiden kehittämisestä täytyy myös rakentajien kantaa vastuunsa Kellä on enää varaa omaan kotiin? Kodin merkitystä muuttaa osaltaan myös raha: asuntojen hinnat nousevat, eikä nousulle näy loppua. Esimerkiksi Helsingin Katajanokalla omistusasuntojen hinnat nousivat Taloussanomien selvityksen mukaan vuosien 2011 ja 2012 välillä yli 500 euroa neliöltä. Vuodesta 1975 vuoteen 2011 asumiskustannuksiin käytetty osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista nousi lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Kun 1970-luvulla tuloista noin 18 prosenttia kului asumiseen, nykyperheissä koti lohkaisee yli neljänneksen kulutusmenoista (http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka01_12.pdf). Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on ennustanut asumismenoihin noin 10 prosentin nousua vuosina Asuminen on kallista kaikille, mutta erityisen kalliiksi se tulee yksinasujille. Yksiöiden neliöhinnat ovat kalliimpia kuin suurempien asuntojen, ja kaikki asumisen kustannukset lämmityksestä lehtitilauksiin, huonekaluihin ja ruokaan jäävät yhden ihmisen maksettavaksi. Tilastojen valossa yksinasuminen on köyhyysriski. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotuen asiakkaista 78 prosenttia oli yksinasujia. Yli 40 prosenttia yksinasujista kuuluu kahteen alimpaan tulokymmenekseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan köyhyysrajan alapuolella elää heistä miltei joka kolmas. Luvut ovat merkittäviä, sillä Helsingissä jo 60 prosenttia kotitalouksista on yhden hengen talouksia, ja maanlaajuisesti yli miljoona suomalaista käy tänäkin iltana nukkumaan yksin. (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski) Jos asumisen kustannukset kasvavat tulojen kasvua nopeammin, oma asunto voi jäädä tulevaisuudessa haaveeksi yhä useammalle. Tai ainakin siitä joudutaan haaveilemaan pidempään: Britanniassa 1980-lu- Jos asumisen kustannukset kasvavat tulojen kasvua nopeammin, oma asunto voi jäädä tulevaisuudessa haaveeksi yhä useammalle. 18

20 vulla ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 25 vuotta. Vuonna 2011 briteillä oli varaa ensimmäiseen omistusasuntoonsa keskimäärin 37-vuotiaana, ja kehitys jatkuu edelleen: brittien ensiasunnon ostamisen keski-iän on arvioitu nousevan lähivuosina 43:een ja Lontoossa jopa 52 vuoteen. (http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/22/talouskriisi-poliitikot-tyhjan-paalla/ /294) Tällä kehityksellä suomalaistenkin ensiasunto voi pian odottaa vasta eläkeläisenä Raumalla. Elintaso on noussut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana selvästi, mutta asumisen elintaso pääkaupunkiseudulla on tänä päivänä lähes samalla tasolla kuin vuonna 1960, kirjoittaa kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa Taloudellinen kehitys puolestaan nostaa esiin uuden kysymyksen. Bruttokansantuote on viimeisen 150 vuoden aikana kaksinkertaistunut joka sukupolven aikana. Lapsilla on aina mennyt paremmin kuin heidän vanhemmillaan. Mutta mihin asti näin vahva kasvu voi jatkua? 1990-luvulta lähtien tuottavuuden ja BKT:n kasvu on länsimaissa hidastunut aiempien vuosikymmenten huippuluvuista. Materiaalisen kehityksen jälkeen olemme siirtyneet postmateriaaliseen, jälkiaineelliseen kehitykseen. Moni asia ja suoritus, jotka ennen tehtiin paperilla, puulla, muovilla tai metallilla, tehdään nyt virtuaalisesti tietokoneen näytöllä. Kun yhteiskunta ja elämä muuttuvat jatkuvasti virtuaalisemmaksi, voisiko tulevaisuuden hyvinvointikin olla virtuaalista? Tai tarkemmin sanottuna, voisiko edessä olla siirtymä aineellisesta hyvinvoinnista aineettomaan hyvinvointiin? Koti ei kasva määrällisesti neliöissä, mutta teknologia ja kodin ulkopuolelta löytyvät palvelut voivat lisätä asumisen laatua tulevaisuudessakin. Koti ei kasva määrällisesti neliöissä, mutta teknologia ja kodin ulkopuolelta löytyvät palvelut voivat lisätä asumisen laatua tulevaisuudessakin. 19

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja

SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle. 25.8.2015 StudioKoti, Raikukuja SATO StudioKoti, Raikukuja - Lisäselvityksiä lautakunnalle Lisäselvityksiä esitetyt kysymykset Lautakunnan esittämät lisäkysymykset: Yleisten tilojen hoito, kuka hoitaa? Keitä talossa tulee asumaan (ulkolaisia

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013

Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013 Helsingin yleiskaavan kasvuseminaari / Esko Lauronen 14.1.2013. 2 Suurkaupungistuminen, kaupunkitalous ja kasvu Yk-seminaari / Lauronen Esko 14.1.2013c..jotain Helsingin asuntomarkkinoiden luonteesta 3

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta

Senioritalon. juniori. Mervi 57 vuotta Senioritalon juniori Mervi 57 vuotta Muutto pienempään kerrostalo - asuntoon vuokralle tuli ajan- kohtaiseksi lasten poismuuton jälkeen. Samalla toteutin haaveeni siirtolapuutarhamökin hankinnasta. Vuokrakoti

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki

Merellisen Espoon mahdollisuudet. Lennart Pettersson Espoon kaupunki Merellisen Espoon mahdollisuudet Lennart Pettersson Espoon kaupunki Sisältö Tilastoja Veneilykulttuurin muuttuminen Palveluiden parantaminen Saaristokohteiden kehittäminen 2 Tilastoja Asukasmäärä nyt 260291

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet

Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen trendit ja tulevaisuuden haasteet Asumisen strateginen suunnittelu Tampere 8.-9.6.2011 DEMO & MAL toimijoiden koulutustapaaminen Technopolis Yliopistonrinne, Häggman-sali Markku Hedman Professori

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2 3.6.2010 Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää LÄHTÖKOHTIA JA TILASTOJA RYHMÄTYÖ 2 Osallistujat: Heikki Rouvinen, Pekka

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Joensuun asuntokupla?

Joensuun asuntokupla? Joensuun asuntokupla? Author : paul Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna sanoi Yle Uutisissa 16.1.: "Asuntokupla voi olla totta Helsingin sinkuilla ja dinkuilla*." Lyhyesti hänen mielestään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6

Uusi, helpompi koti? 55 + Herttoniemi. Vuokrakoti. Abraham Wetterin tie 6 Uusi, helpompi koti? Vuokrakoti 55 + Herttoniemi Abraham Wetterin tie 6 Kodista on tullut entistä tärkeämpi paikka, jossa voi levätä ja ladata akkuja ilman taakkaa tekemättömistä remonteista ja pihatöistä.

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA. Tulevaisuuden asuminen. Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Tulevaisuuden asuminen Marja Piimies 21.1.2013 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvityshankkeet: tarkasteluja eri mittakaavatasolla koko Helsingin alueella Aikataulu 21.1.2013

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Omatoiminen varautuminen 2014 (%)

Omatoiminen varautuminen 2014 (%) Väestön omatoiminen varautuminen on yleistynyt ja kehittynyt myönteisesti Omatoimisen varautumisen velvollisuuksia on jokaisella ihmisillä ja taloyhtiöillä. Pelastuslain velvoitteiden tavoitteena on, että

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa Tutkimustulokset Yhteenveto KVKL pähkinänkuoressa Perustettu: 18.3.2008 Perustajat: Realia Group Oy Kiinteistömaailma Oy OP-Keskus

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot