Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti"

Transkriptio

1 Miten me asumme vuonna 2033? SRV:n Tulevaisuuden asumisen ideariihen loppuraportti

2 Sisällys Matkalla kohti yksilöllistä kaupunkiasumista 3 Näin asumisen ideariihi työskenteli 5 Segregaatio on hyvästä miten yksilöllistyminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Tarkoittaako segregaatio polarisaatiota? Case: Facebook-Rauma voiko sosiaalinen media masinoida massamuuttoliikkeen? Mika Pantzar: Asumiseen tarvitaan enemmän ihanteita Mari Vaattovaara: Millaisia ovat vuoden 2033 asukkaat? 14 1

3 4 Kodin ei tarvitse palvella kaikkia asumisen tarpeita Kellä on enää varaa omaan kotiin? Vaihtaako aamuruuhka suuntaa? Talonmiehiä ja aulabaareja Case: Asunto-osakeyhtiöiden uusi nousu. Perustakaa yhtiö ja rakentakaa talo! Osmo Soininvaara: Kaupungin neljä kehää Muunneltavuus: Ei se koko vaan miten sitä käyttää Arkimuunneltavuus ja elinkaarimuunneltavuus Joustava asuminen, joustavat asumiskustannukset? Case: Tukholma ja Eiranranta. Vuokrattavat vierashuoneet taloyhtiöissä 30 Christer Haglund: Mökki kaupungissa mitä suomalaiset voisivat oppia amerikkalaisilta? 31 6 (Äly)seinillä on korvat Yhdistävää ja erottavaa teknologiaa Työtä lähellä ja kaukana Kun älyavaimesta loppuvat paristot Paikasta resurssiksi Anssi Vanjoki: Läsnä-äly laajentaa asumisen ympäristöä 37 2

4 1 Matkalla kohti yksilöllistä kaupunkiasumista Samalla kun Henry Ford viime vuosisadan alkupuolella systematisoi autotuotannon, hän yhdenmukaisti myös autonkäyttäjien maun. Fordin T-malli oli musta, sillä musta maali kuivui riittävän nopeasti. Nyt sata vuotta myöhemmin autoteollisuus on kyennyt tuottavuuden tehostumisen ohella luomaan massakustomoinnin, jossa kuluttaja voi varioida tilaamansa auton mieltymystensä mukaisesti kohtuullisin kustannuksin. Käsityönä tehtävä räätälöinti oli Fordin aikoina selvästi hintavampaa, kuten se on sitä tänäänkin. 3

5 Viihtyisä asuminen ei edellytä monimutkaisia ratkaisuja. Asumisessa kerrostaloasuntojen tuotekehitys on ollut viime vuosikymmeninä vähäistä. Vallalla tuntuu olevan ja 1970-luvuilta periytyvä ajatus väestön nopeasta asuttamisesta kaupunkeihin ja lähiöihin. Rakentajat ovat luottaneet asuntojen menekkiin, sillä kasvukeskuksissa on enemmän tulijoita kuin asuntotarjontaa. Kysyntäpaineen ei tarvitse merkitä sitä, etteivätkö rakentajat voisi tuottaa asuntoja asukkaiden tarpeita ja mieltymyksiä mukaillen ja kuitenkin kohtuullisella hinnalla. Siten pystymme huomioimaan ihmisten muuttuvat elämäntilanteet ja tarpeet sekä luomaan eläviä asuinyhteisöjä. SRV on ollut toimialan piintymien kyseenalaistaja ja uusien käytänteiden edelläkulkija koko 25-vuotisen historiansa ajan. Suurten tornialuehankkeidemme edellä koemme velvollisuudeksemme pohtia tulevaisuuden asumista, jotta voimme omissa hankkeissamme ottaa olemassa olevat tarpeet huomioon sekä luoda hankkeisiimme liittyvän yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen avulla uudenlaista kaupunkiasumisen kulttuuria. Kokosimme Asumisen ideariihen, johon kutsuimme yhteiskuntaa eri näkökulmista tarkastelevia ajattelijoita ja toimijoita. Christer Haglund, Mika Pantzar, Osmo Soininvaara, Mari Vaattovaara ja Anssi Vanjoki kokoontuivat kolme kertaa puolen päivän istuntoon pohtimaan asumisen kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia kehityspolkuja. Seuraavassa on yhteenveto siitä, mitkä tunnistettiin keskeisiksi kaupunkiasumisen kehitykseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Segregaatio voi olla ongelma, mutta myös muodostaa yhden yksilöllistymisen perusraamin. Kodin käsitteen muuttuminen ja kodin toimintojen levittäytyminen omien seinien ulkopuolelle auttaa tunnistamaan yksilöllisiä tarpeita ja samalla rakentaa uudenlaista yhteisöllisyyttä. Arjen toimivuudelle elinkaaren eri vaiheissa ja muuttuvissa elämäntilanteissa luodaan pohja joustavilla ja muunneltavilla asuinnoilla. Nopeasti kehittyvä teknologia monipuolistaa kodin toimintoja ja helpottaa arjen toimintoja. Myös koti viihdekeskuksena saa uusia piirteitä medioiden kehittyessä aiempaa monipuolisimmiksi. Viihtyisä asuminen ei edellytä välttämättä monimutkaisia ratkaisuja. Olennaista on, että asukkaiden tarpeet otetaan huomioon ja antaudutaan uusille ajatuksille avoimessa vuorovaikutuksessa. Taneli Hassinen Viestintäjohtaja SRV 4

6 2 Näin asumisen ideariihi työskenteli SRV perusti syksyllä 2012 tulevaisuuden asumista luotaavan Asumisen ideariihen, johon kuuluu viisi asiantuntijaa eri sektoreilta. Boardin jäsenet ovat Suomen messujen toimitusjohtaja Christer Haglund, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Mika Pantzar, Kansanedustaja ja Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara, Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sekä Nokian entinen johtaja, hallitusammattilainen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Anssi Vanjoki. 5

7 Advisory Boardin tehtävänä oli hahmottaa keskeisiä kehityssuuntia kodin ja rakennetun ympäristön alueilla tästä päivästä vuoteen Painopisteinä olivat kuluttajien asenteet ja tarpeet sosiaalisesta, psykologisesta, taloudellisesta, teknologisesta ja ekologisesta näkökulmasta. Ryhmä tapasi kolmessa puolen päivän sessiossa Helsingin kulttuuritehdas Korjaamolla joulukuun 2012 ja huhtikuun 2013 välisenä aikana. Sessioiden välissä viestintätoimisto Miltton dokumentoi ja työsti eteenpäin ryhmän työtä ja keskusteluja sekä jalosti materiaalia seuraavan session lähtökohdiksi. Tähän raporttiin on koottu ryhmän keskustelujen pääkohdat. Lisäksi jokainen ideariihen jäsen on kirjoittanut omasta näkökulmastaan yhden henkilökohtaisen puheenvuoron. Advisory Boardin työn avainkysymys on: Miltä näyttää asumisen kulttuuri vuonna 2033 ja millainen polku siihen kulkee nykyhetkestä? 1. Segmentointi 2. Asunnon palvelut 3. Muunneltavuus 4. Teknologia 4. Koti 3. Taloyhtiö 2. Kortteli 1. Kaupunginosa Kuva 1. Raportin rakenne: Raportti tulevaisuuden kaupunkiasumisesta etenee yleisestä yksityiseen, suurista linjoista yksityiskohtiin, asuinalueista korttelien ja taloyhtiöiden kautta koteihin 6

8 3 Segregaatio on hyvästä miten yksilöllistyminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Kustomointi, personointi, yksilöllisyys. Räätälöinti ja tuunaus. Vaatteita, kännyköitä, terveydenhuoltoa, uutispalveluita, autoja ja vaikkapa ravintola-annoksia suunnitellaan yhä tarkemmin juuri sinun tarpeillesi ja maullesi sopivaksi. Kohderyhmäajattelu on 2010-luvun ajattelua kaikilla aloilla. One-size-fits-all-asenne jäi 1900-luvulle ja kuluttajat kiittävät. Onhan se nyt mukavampaa, kun farkut istuvat täydellisesti tai kun toimistotuoli on säädetty juuri sinun selkäsi mukaan. 7

9 Tähän saakka personointikulttuurissa on kuitenkin pitänyt pintansa yksi poikkeus: asuntorakentaminen. Suomessa vuosikymmenten ajan harjoitettu, niin sanottu sosiaalisesti sekoittava asuntopolitiikka on pyrkinyt huolehtimaan siitä, että kaikki kaupungin Hyvä asuinalue on sellainen, jossa olo on kotoisa myös kodin ulkopuolella. alueet ovat ainakin kohtuullisen kelvollisia paikkoja asua ja elää kaikille. Ajatus on hyvä ja kaunis. Slummiutuminen ei ole kenenkään etu. Mutta samaan aikaan kun kodit, taloyhtiöt ja kaupunginosat on rakennettu palvelemaan kohtalaisen hyvin kaikkia, on myös varmistettu, etteivät kompromissiratkaisut ole täydellisen sopivia kenelläkään. Yksi ja sama muotti ei edusta ketään. Kun Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA tutki vuonna 2010 pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita, tärkein hyvinvointia lisäävä tekijä heti perheen ja vapaa-ajan jälkeen oli asuinalue ja sen palvelut (http://www.socca.fi/files/18/ihmisia_ja_kaupunkiluontoa_tutkimus_paakaupunkiseudun_asukkaiden_hyvinvoinnista_2010.pdf). Hyvä asuinalue on sellainen, jossa tuntee olevansa kotonaan myös oman asunnon ulkopuolella. Eikä sellaisen rakentaminen onnistu, jos yritetään samaan aikaan miellyttää kaikkia kohderyhmiä lapsiperheistä vanhuksiin ja opiskelijoihin, tai pienituloisista vuokra-asujista varakkaisiin asuntosijoittajiin. Tulevaisuuden asuminen tarvitsee segregaatiota: eriytymistä, eriyttämistä, erilaistumista. Ihmisten erilaisia tarpeita pitää palvella nykyistä yksilöllisemmin. Kodit, taloyhtiöt, korttelit ja kokonaiset asuinalueet on rakennettava tarkemmin jollekulle, ei vain jotenkuten kaikille. Kun ostajan valinnanvara kasvaa, kasvavat myös vaatimukset. Vakioratkaisuilla ei palvella ketään täydellisesti. 8

10 3.1. Tarkoittaako segregaatio polarisaatiota? Tulevaisuutta maalaillessa on kuitenkin syytä kysyä, voisiko segregaatioon sisältyä myös riskejä? Vastaus on selkeä: hallitsemattomana kyllä. OECD:n tilastojen mukaan vuosina tuloerot kasvoivat Suomessa nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa (http://www.oecd.org/social/soc/ pdf). Yhteiskunta jakautuu ja polarisoituu yhä vahvemmin voittajiin ja häviäjiin. Jo nyt Helsingin seudulla tunnetaan niin sanottu Metsälä-ilmiö, jossa vanhemmat eivät halua laittaa lapsiaan lähikouluun, jotta nämä eivät saisi huonoja vaikutteita luokkatovereiltaan. Ilmiö on saanut nimensä Metsälän kaupunginosasta, jonka lähikoulussa Maunulassa on selkeästi keskivertoa enemmän maahanmuuttajia ja jota Metsälän pientaloalueen varakkaat kantasuomalaiset ovat alkaneet karttaa huonompien oppimistulosten pelossa. Jos ääripäiden annetaan venyä yhä etäämmälle toisistaan, jos heikkojen annetaan kaatua ja rikkaiden kiihdyttää entistä kovempaa, meillä on pian kaupunginosia, joista kaikki toivo on mennyt. Ja toisella puolen kaupunkia kohoaa valvontakameroiden vartioimia eliittialueita, joissa vähäosaisten ahdinko ei voisi vähempää kiinnostaa. Sellaista yhteiskuntaa ei pidä rakentaa. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Segregaation ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa jakoa hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Tärkeää on, että kun uusia asuinalueita ja kaupunginosia suunnitellaan, mietitään entistä tarkemmin, millaisia tarpeita ja ihmisiä kunkin alueen tulisi palvella. Tulotason sijasta ratkaisevaa on asukkaiden identiteetti ja elämäntyyli. Segregaatio luo tunnistettavuutta, ennakoitavuutta ja turvallisuutta. Onhan ulkomailla matkaillessakin mukavaa tietää, että tuolta löytyy Pikku-Italia, tuossa kaupunginosassa ovat eteläamerikkalaisten parhaat salsaklubit, tuossa suunnassa on se boheemi taiteilija-alue, tuolla on rauhallista eläkeläisseutua ja tuolta löytyvät yökerhojen helmet. Segregaatio on ihmisille luonnollista. Kun jokin alue on juuri minun kotini, siitä haluaa tehdä oman näköisensä ja pitää siitä huolta. Mistä muusta kaupunkiaktiivien Kallio-liike tai Töölö-liike kertovat kuin siitä, että asukkaat haluavat kehittää kotiseudulleen itsensä näköistä identiteettiä? Ihminen viihtyy paremmin kaltaistensa seurassa. Arabianrantaankin monet lapsiperheet muuttavat muiden samanhenkisten lapsiperheiden takia. Opiskelijat taas viihtyvät opiskelijoiden lähellä, eikä eläkeläisiäkään haittaisi, että lähistöltä löytyisi samanhenkistä seuraa. Mutta positiivinen segregaatio ei synny vain asukkaiden voimin. Kaupunkikulttuuria on vaikea synnyttää poliittisilla päätöksillä. Mutta ainakin sitä voi tukea julkisen 9

11 vallan valinnoilla ja kaupunkisuunnittelulla. Kaupunki voi rohkaista rakentamaan tietyille alueille tietyille ryhmille soveltuvia asuntoja ja palveluita. Kun yhden ja saman asunnon ei tarvitse taipua sekä eläkeläisten että lapsiperheiden ja vielä lisäksi sinkkujen tarpeisiin, asunnon hinta voi olla myös halvempi. Vai haluaako joku todella maksaa ekstraa siitä, että kotona on jotain, mitä ei itse tarvitse? Tai siitä, että korttelissa on jotain, mitä sinne ei edes haluasi? Kohdennetut varustelutasot, pohjaratkaisut ja tietylle kohderyhmälle suunnitellut palvelut asuinalueella voisivat osaltaan siis myös hillitä asumisen kustannusten karkaamista pieni- ja keskituloisten ulottumattomiin. Suomessa tehdään päivittäin yli 2400 muuttoa, joista yli 1500 saman kunnan sisällä. Jos asuinalueet olisivat tulevaisuudessa tunnistettavampia identiteetiltään, ihmiset voisivat löytää helpommin itselleen sopivan alueen ja asunnon. Tämä voisi vähentää tarvetta muuttaa asunnosta toiseen, mikä osaltaan laskisi asumisen kustannuksia ja olisi myös ekologistesti kestävämpää. Ja mikä parasta: yhteisöllisyys syntyy todennäköisemmin siellä, missä asukkaat ovat samanhenkisiä keskenään. Huokeammalla hinnalla voisi siis saada kaupan päälle myös entistä mukavammat naapurit. 10

12 3.2. Case: Facebook-Rauma voiko sosiaalinen media masinoida massamuuttoliikkeen? Pääkaupunkiseutu on Suomen kalleinta asuinaluetta. Asuntojen hinnat nousevat Helsingin seudulla nopeammin kuin muualla maassa. Neliömetri helsinkiläistä kotia maksoi alkuvuodesta 2013 keskimäärin 3980 euroa. Koko Suomen keskineliöhinta oli samaan aikaan alle 2400 euroa, eli yli 1500 euroa vähemmän kuin pääkaupungissa. Pienituloisen on turha haikailla tasokkaasta asumisesta Helsingin kantakaupungissa. Mutta totuus on, että Helsinkikin on täynnä eläkeläisiä, jotka kitkuttelevat pienissä mutta kokoonsa nähden kalliissa asunnoissa eurolla saa pääkaupunkiseudulla pienen yksiön. Samalla rahalla saisi kunnon kodin vaikka Raumalta, jossa keskineliöhinta liikkuu 1700 euron tuntumassa. Työssäkäyviä pitävät täällä työpaikat, mutta miksi eläkeläiset eivät sitten muuta halvempien asuntojen perässä muualle Suomeen? Vastaus on sosiaaliset suhteet sekä identiteetti. Kuluttajat eivät tunnetusti ole rationaalisia, mutta asumisen valintoihin tunneseikat vaikuttavat vielä enemmän. Jos on ikänsä asunut Helsingin Kannelmäessä, harva haluaa muuttaa yksin pois tuttujen ihmisten ja tutun ympäristön luota. Vaikka teknologia mahdollistaa yhä autenttisempaa yhdessäoloa pitkien etäisyyksien päästä, fyysisen yhdessäolon tarve ei ole poistunut mihinkään. Mutta entä jos muuttotappiokunnat järjestäisivät yhdessä rakennusliikkeiden kanssa sosiaalisen massamuuttotarjooman: Muutamme sinut ja Facebook-kaverisi Raumalle. Tykkää ja astu laivaan! Kun mukana muuttaisi koko sosiaalinen piiri, kynnys kotipaikkakunnalta lähtöön olisi huomattavasti pienempi. Asumisen taso nousisi, vaikka kustannukset pysyisivät ennallaan. Raumalta saisi sata neliötä samalla rahalla, kuin mikä riittää 42 neliöön Helsingissä. Facebook-Rauma voisi saada myös poliittista tukea niiltä tahoilta, joille koko Suomen pitäminen asuttuna on tavoitteiden keskiössä. Eläkeläiset ovat tulevaisuuden uusi kuluttava keskiluokka. Suomessa on yhä enemmän hyväkuntoisia eläkeläisiä, joiden tulotaso ja kulutustottumukset eivät heilahtele suhdanteiden mukana. Raumalle tai mille tahansa pienelle paikkakunnalle tuhat uutta maksukykyistä veronmaksajaa olisi melkoinen piristysruiske ainakin niin kauan, kun uudet asukkaat pysyvät terveinä. Tykkäätkö? 11

13 3.3. Mika Pantzar: Asumiseen tarvitaan enemmän ihanteita Suomalaisessa yhteiskunnassa asuntojen, asuntoalueiden ja liikekeskusten rakentaminen näyttäytyy minulle näköalattomuutena, joka pitkälti nousee teknis-taloudellisten argumenttien ylivallasta. Rakentamisessa ja asumisessa lyhyen aikavälin optimiin johtava hinta- ja kustannustietoisuus saattaa olla hyvällä tasolla. Samaa ei voi sanoa vaikeammin arvioitavasta laadusta tai laatutietoisuudesta. Teknis-taloudellisen retoriikan ominaisuus on sen kyky muuntaa aitojen valintojen kirjo välttämättömyyksien pakoksi. Itse uskoisin, että uudenlaisen kaupunkimaisen asumisen luomisessa yhtä oleellista kuin ekonomistien ja insinöörien kapea osaaminen annettujen rajojen puitteissa on luovien ajattelijoiden, sellaisten kuten Suomalaista kuluttajaa johdatellaan keskittymään hintoihin ja lyhyen tähtäimen asumiskustannuksiin. aikoinaan Frans Stockmann, Heikki von Hertzen (Tapiola) tai vaikkapa Armi Ratia (Marimekko), vetäminen mukaan rakentamiseen. Kaupungin ja kaupunkimaisen elämäntavan rakentamisessa näkijänkyky, henkisten virtausten ymmärtäminen ja kunnioittaminen on yhtä tärkeää kuin teknologinen osaaminen. Kaupunkikulttuurin tulevaisuus syntyy yhtä lailla uskomustemme kuin objektiivisten asiantilojen funktiona. Myös yksiulotteinen kuluttajaihanne on uhka tarjonnan monimuotoisuudelle ja yhdyskuntarakenteelle. Suomalaista kuluttajaa johdatellaan usein julkisuudessa keskittymään hintoihin ja lyhyen tähtäimen asumiskustannuksiin. Kuluttaja tuntee itse parhaiten omat halunsa ja halujensa toteuttamismahdollisuudet. Tässä mielessä kuluttaja on varsin rationaali. Ongelmallisempaa kuluttajalle on arvioida omien ja muiden kuluttajien valintojen peruuttamattomia yhteisvaikutuksia esimerkiksi luonnon tasapainoon tai tarjonnan rakenteeseen tai yhdyskuntarakenteeseen (pienten päätösten tyrannia ja kollektiivinen irrationaalisuus). Yksipuolisen keskustelun järkyttämiseksi tarvitaan uudenlaisia asumisen ideologian julkilausumia. Aikoinaan Tapiolan puutarhakaupungin arkkitehtuurikriitikoille ideologian olemassaolo oli ilmeinen ongelma. Itselleni entisenä tapiolalaisena ja nykyisenä tutkijana asumisideologian olemassaolo näyttäytyy kuitenkin positiivisena asiantilana. Voisipa ajatella, että 2000-luvun vihreän kaupungin ideologia muistut- 12

14 taisi monessakin mielessä Tapiolan julkilausuttuja tavoitteita: sosiaalinen rakentaminen, kokonaisvaltainen yhdyskuntasuunnittelu, ihmisen ja luonnon sopusointu. Tapiolan alkuvaiheessa jätehuoltoa suunniteltiin suljettujen systeemien (jätteiden lahotus) suuntaan, lämpö- ja vesihuolto oli varsin edistyksellistä, kollektiivinen huoltoyhtiö ylläpiti mallikkaasti yhteisiä viheralueita ja antoi rahallista tukea esimerkiksi nuorisotoimintaan. Tapiolan muotoutumisessa oli kyse kansanliikkeestä, jossa kokeilun kohteita Tapiolan asukkaita yhdisti ainutlaatuinen, hieman naiivikin, ideologia, osallistuminen Suomen ensimmäiseen kansainvälistä huomioita saavuttaneen puutarhakaupungin rakentamiseen. Vahvan uskon kautta Tapiolasta tuli tosi ainakin sen asukkaille. Niinpä esimerkiksi 1960-luvulla vaadittiin, että Tapiolasta muodostettaisiin oma kaupunkinsa. Miksei myös tänä päivänä kaikelta rakentamiselta voisi vaatia avointa sitoutumista ideologiaan? Miksei myös tänä päivänä kaikelta rakentamiselta voisi vaatia avointa sitoutumista ideologiaan? Ohjelmallinen ideologia voisi ilmentää alueen rakentamisfilosofian suhdetta esimerkiksi yksityisautoiluun, väestörakenteeseen tai vaikkapa asukkaiden harrastuksiin. Voisi kuvitella, että alue, jossa yksityisautoilu on kielletty tai alue, joka perustuisi yksinomaan yksityisautoilulle tai pelkästään urheilevan aikuisväestön tarpeille, vetäisi puoleensa asukkaita. Jostakin syystä tänä päivänä asuntoalueiden välillä on vähemmän variaatiota kuin erilaisten ihmisryhmien. Suomessa yksi rajoite kaupunkiasumisen filosofisille ohjelmajulistuksille on kaupunkikielteisyys, josta myös Tapiola aikoinaan sai alkunsa. Kaupunkiasumiseen on suhtauduttu äärimmäisen ennakkoluuloisesti ja esimerkiksi suomalaisessa kirjallisuudessa ainoastaan 1920-luvulla tulenkantajien työstä löytyy kaupunkikulttuuria ymmärtävää ja romantisoivaa otetta. Lähes poikkeuksetta niin kirjallisuudessamme kuin myös elokuvassa kaupunki on nähty ensisijaisesti ongelmien pesänä. Voisi kuvitella, että asuinalue, jossa yksityisautoilu on kielletty tai alue perustuisi pelkästään urheilevan aikuisväestön tarpeille, vetäisi puoleensa asukkaita. Artikkeli perustuu kirjoitukseen: Pantzar, M. (2014) What are we to do with our new affluence? Anticipating, framing, and managing the putative plenty of post-war Finland. In Coping with excess: How organizations, communities and individuals manage overflows (Eds. B. Czarniawska & O. Löfgren), Edvard Elgar. 13

15 3.4. Mari Vaattovaara: Millaisia ovat vuoden 2033 asukkaat? Asumista on kautta aikojen peilattu tulevaisuuden asukkaiden oletettujen ominaisuuksien ja toiveiden pohjalta. Kuvauksissa päädytään usein johonkin aivan uudenlaiseen ihmiseen, jonka arvomaailmasta tai ajatuksista meillä ei tosiasiassa ole aavistustakaan. Tämän nykyihmisen ajatusmaailmalle täysin vieraan olennon ajatellaan yllättäen selittävän todellisuudesta irtaantuneet idealistiset kaupunkirakenteen ja asumisen suunnitelmat. Vetovoimaisuuden keskeisiä tekijöitä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus. Julkissektorivetoisen ja kestävästä kehityksestä huolissaan olevan suunnittelijajoukon ideaalimaailmasta on peräisin luonnehdinta globaalista kahviloissa hengaavasta kalliokiipeilijästä, joka on irtautunut lähes kaikesta olevaisesta päämääränään uusi urbaani elämä. Todellisuudessa ihmisten ajattelutavat, arvot ja asenteet ovat yhteiskunnan hitaimmin muuttuva osa. Ristiriidat syntyvät, kun muut tekijät muuttuvat. Tällaisia nykyään megatrendeiksi kutsuttavia muutoksia löytyy niin talouden, tekniikan kuin poliittisten hallintojärjestelmien alueilta. Toisinaan nopeastikin muuttuvat rakenteelliset tekijät toimintaympäristössämme saavat aikaan jännitteitä törmätessään kulttuurisiin, varsin perinteisiin ajattelutapoihin ja tottumuksiin. Ajan kuluessa ajattelutavat muuntuvat, mutta eivät varsinaisesti muutu. Pikemminkin kysymys on siitä, että vanhoihin kulttuurisiin rakenteisiin syntyy ikään kuin uusia kerroksia, ja tästä syntyy nykyinen kulttuurinen rakenne, jonka näkökulmasta ihmiset asuin- ja elinympäristöään arvioivat. Jos ihmisten ajattelutapa on yhteiskunnallisen kehityksen jähmein elementti, elinympäristön kehittämisessä ja kaupunkiasumisen tulevaisuuden hahmottelussa on syytä ottaa tämä elementti suunnitelmien lähtökohdaksi. Jos onnistutaan tarjoamaan kehitysmahdollisuuksia tähän ajattelutapaan, voidaan saada aikaan nopeitakin muutoksia, eikä ristiriitoja ja kasvavaa eriarvoistumista. Yhdyskuntarakenteen ja asumisen suunnittelussa korostuvat nykyisin lähinnä tekniset ja taloudelliset seikat. Koko asumisen kehittämisen sanasto vilisee käsitteitä 14

16 asumisesta konseptina tai testialustana, parhaimmillaan kai asumistoimintojen kokonaisratkaisuna. Sen sijaan kysymykset asumisesta inhimillisenä itsensä ilmaisemisen muotona tai kotina ovat jääneet lähinnä naistenlehtien toimittajille. Samanlaiset ihmiset toki ratkovat samankaltaisia ongelmia varsin yhdenmukaisesti. Mutta ei riitä, että asumiseen liittyvät perustarpeet on kutakuinkin tyydytetty. Suunnittelukoneistolta on jäänyt huomaamatta, että asuntokysyntä moninaistuu kaiken aikaa, kun väestörakenne muuttuu, muuttoliike kiihtyy, tuloerot kasvavat ja väestö monikulttuuristuu. Tulevaisuudessa haasteet eivät ainakaan vähene. Kaupungistumisaste Suomessa on edelleen hyvin alhainen, vain 66 %. Kaupungistuminen ja siihen kiinteästi liittyvä esikaupungistuminen jatkuvat, joten toimivien yhdyskuntien rakentamisella on kysyntää. Lähtökohdaksi tulisi ottaa ihmisten sosiaalinen ja kulttuurinen käyttäytyminen, ei niiden kyseenalaistaminen tai ylenkatsominen. Tulevaisuuden asumiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen tarvitaan uudistuksia. Kansainvälinen ja kansallinen kilpailu kaupunkiseutujen välillä on todellisuutta. Vetovoimaisuuden eräänä keskeisenä tekijänä ovat rakennettu ympäristö ja asuntokannan houkuttelevuus. Kansainväliset vertailut Helsingin seudun houkuttelevuudesta osoittavat selvästi tarvetta asuntokannan kehittämiseen. Eräs kansainvälinen huippuosaaja arvioi asuntokantaamme vailla luonnetta oleviksi legopalikoiksi, jotka muistuttavat toinen toistaan niin sisältä kuin ulkoakin. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja myös tulevaisuuden kerrostaloihin. Kun tarkastellaan kolmen viimeisen vuosikymmenen kehitystä asuntomarkkinoilla, on selvästi nähtävissä, kuinka suurimmat muutokset ja vaihtoehtojen kirjo löytyvät pientalorakentamisen alueelta. Kerrostaloasuntojen osalta kehitys on ollut vaatimatonta. Upeita uusia avauksia löytyy toistaiseksi lähinnä kaikkein kalleimmassa hintaluokassa. Kaiken sen mukaan, mitä nyky-yhteiskunnasta tiedämme, maailma muuttuu nopeasti tavalla, jonka suuntaa on vaikea ennakoida. Tarvitsemme kunnianhimoisia ja kokeilevia ratkaisuja tulevaisuuden ennakoinnissa myös kerrostaloasumisen osalta. 15

17 4 Kodin ei tarvitse palvella kaikkia asumisen tarpeita Koti laajenee kodin ulkopuolelle miten yhteiskunnan palvelullistuminen muuttaa tulevaisuuden asumista? Mikä on koti? Internetin tietosanakirja Wikipedia vastaa: Koti on paikka, jota ihminen käyttää vakituiseen asumiseen, jossa säilytetään henkilökohtaisia tavaroita, jossa vietetään vapaaaikaa ja paikka, jossa perheen jäsenet asuvat. Koti, sen palvelut ja merkitys ovat kuitenkin murroksessa. Koti hajaantuu maantieteellisesti laajemmalle, asunnon seinien ulkopuolelle. 16

18 Tilastokeskuksen vuoden 2009 tietojen mukaan suomalaiset viettävät 65 prosenttia vapaa-ajastaan kotona (http://www.stat.fi/til/akay/2009/02/akay_2009_02_ _kat_002_fi.html). Osuudessa ei ole tapahtunut kovin suuria muutoksia kolmen vuosikymmenen aikana. Ihmisten liikkuvuus yleisesti ottaen on kuitenkin kasvussa. Työn perässä muutetaan ja matkustetaan, ja lomamatkoja tehdään yhä enemmän. Vuonna 2012 suomalaiset tekivät 7,8 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille. Kasvua oli 17 prosenttia vuodesta (http://www.stat.fi/til/smat/2012/ smat_2012_ _tie_001_fi.html) Siitä lähtien, kun maatalousyhteiskunta on kehittynyt ensin kohti teollisuus- ja nyttemmin palveluyhteiskuntaa, yhä harvempi ihminen tekee töitä vakituisesti kotoaan käsin. Kun vuonna 1920 maataloudesta sai elantonsa yli 70 prosenttia suomalaisista, tänä päivänä enää nelisen prosenttia työntekijöistä elättää itsensä maa- tai metsätaloudella. Omaa peltotilkkua ei ole enää viljeltävänä, eikä työ enää ole sidottu yhtä vahvasti tiettyyn paikkaan. Kun ihmisten elinpiiri ja kulutusmahdollisuudet ovat yleisesti ottaen laajentuneet, mutta koti, sen koko ja siellä tehtävät askareet eivät ole laajentuneet samassa suhteessa, voidaan ajatella, että kodin suhteellinen merkitys ja painoarvo ihmisten elämässä on vähentynyt. Samalla, kun yhteiskunta muuttuu palveluvetoisemmaksi, entistä useampi niistä asioista, jotka tehtiin ennen itse kotona, ostetaan nyt valmiina kaupasta tai tilataan palveluntarjoajalta. Ihmiset tekevät entistä enemmän asioita oman kotinsa ulkopuolella ja tuottavat yhä useampia tuotteita ja palveluita jossain muualla kuin omassa kodissaan. Toki itse tekeminen ja kädentaidot kuten neulominen tai kaupunkiviljely ovat saaneet omat kannattajakuntansa myös kaupungeissa, mutta suurilla massoilla äidin neulomia villapaitoja tai itse viljeltyjä porkkanoita ei enää ole. Ruoka, vaatteet, pienet remontit ja siivous ovat kaikki saaneet omat ammattilaisensa, joiden palveluita tavalliset kotitaloudet hyödyntävät. Ruuanlaitto vähenee, kahviloiden määrä kasvaa, pesula-, siivous- ja hyvinvointipalveluita käytetään yhä enemmän ja kolme neljästä lapsesta viedään päiväkotiin. Kodin ei enää tarvitse omavaraisesti palvella kaikkia niitä tarpeita, joita se joskus tyydytti. Ei kaikkea tarvitsekaan tehdä itse. Ajatus kodin omavaraisuudesta kuuluu aikaan ennen palveluyhteiskuntaa. Nyt koti, sen palvelut ja toiminnot leviävät maantieteellisesti lähiympäristöön. Ajatus kodin omavaraisuudesta kuuluu aikaan ennen palveluyhteiskuntaa. Nyt koti, sen palvelut ja toiminnot leviävät maantieteellisesti lähiympäristöön. 17

19 Kodin muutoksen huomaa Wikipediakin: Kodin rajat eivät siis ole tarkat ja täsmälliset vaan suhteelliset. Vakituinen asuinpaikka ei aina tunnu kodilta, ja kodilta voivat tuntua myös paikat, joissa ihminen ei asu. Kun kodin suhteellinen merkitys vähenee, rakennusliikkeet eivät enää voi ajatella vain yksittäisiä asuntoja, taloja tai taloyhtiöitä. Kun koti on tänä päivänä laajempi kuin aikaisemmin, myös asuntorakentamista on ajateltava entistä laajemmasta perspektiivistä. On mietittävä, millaisia asuinympäristöjä, millaisia naapurustoja ihmiset tarvitsevat. Siihen kuuluvat julkiset ja yksityiset palvelut, liikunta- ja virkistysalueet ja liikenneyhteydet. Ne eivät ole vain kuntien ja valtion huolia niiden kehittämisestä täytyy myös rakentajien kantaa vastuunsa Kellä on enää varaa omaan kotiin? Kodin merkitystä muuttaa osaltaan myös raha: asuntojen hinnat nousevat, eikä nousulle näy loppua. Esimerkiksi Helsingin Katajanokalla omistusasuntojen hinnat nousivat Taloussanomien selvityksen mukaan vuosien 2011 ja 2012 välillä yli 500 euroa neliöltä. Vuodesta 1975 vuoteen 2011 asumiskustannuksiin käytetty osuus kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista nousi lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Kun 1970-luvulla tuloista noin 18 prosenttia kului asumiseen, nykyperheissä koti lohkaisee yli neljänneksen kulutusmenoista (http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka01_12.pdf). Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus on ennustanut asumismenoihin noin 10 prosentin nousua vuosina Asuminen on kallista kaikille, mutta erityisen kalliiksi se tulee yksinasujille. Yksiöiden neliöhinnat ovat kalliimpia kuin suurempien asuntojen, ja kaikki asumisen kustannukset lämmityksestä lehtitilauksiin, huonekaluihin ja ruokaan jäävät yhden ihmisen maksettavaksi. Tilastojen valossa yksinasuminen on köyhyysriski. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulotuen asiakkaista 78 prosenttia oli yksinasujia. Yli 40 prosenttia yksinasujista kuuluu kahteen alimpaan tulokymmenekseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan köyhyysrajan alapuolella elää heistä miltei joka kolmas. Luvut ovat merkittäviä, sillä Helsingissä jo 60 prosenttia kotitalouksista on yhden hengen talouksia, ja maanlaajuisesti yli miljoona suomalaista käy tänäkin iltana nukkumaan yksin. (http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/yksinasuvilla_on_korkea_koyhyysriski) Jos asumisen kustannukset kasvavat tulojen kasvua nopeammin, oma asunto voi jäädä tulevaisuudessa haaveeksi yhä useammalle. Tai ainakin siitä joudutaan haaveilemaan pidempään: Britanniassa 1980-lu- Jos asumisen kustannukset kasvavat tulojen kasvua nopeammin, oma asunto voi jäädä tulevaisuudessa haaveeksi yhä useammalle. 18

20 vulla ensiasunnon ostajien keski-ikä oli 25 vuotta. Vuonna 2011 briteillä oli varaa ensimmäiseen omistusasuntoonsa keskimäärin 37-vuotiaana, ja kehitys jatkuu edelleen: brittien ensiasunnon ostamisen keski-iän on arvioitu nousevan lähivuosina 43:een ja Lontoossa jopa 52 vuoteen. (http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/22/talouskriisi-poliitikot-tyhjan-paalla/ /294) Tällä kehityksellä suomalaistenkin ensiasunto voi pian odottaa vasta eläkeläisenä Raumalla. Elintaso on noussut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana selvästi, mutta asumisen elintaso pääkaupunkiseudulla on tänä päivänä lähes samalla tasolla kuin vuonna 1960, kirjoittaa kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa Taloudellinen kehitys puolestaan nostaa esiin uuden kysymyksen. Bruttokansantuote on viimeisen 150 vuoden aikana kaksinkertaistunut joka sukupolven aikana. Lapsilla on aina mennyt paremmin kuin heidän vanhemmillaan. Mutta mihin asti näin vahva kasvu voi jatkua? 1990-luvulta lähtien tuottavuuden ja BKT:n kasvu on länsimaissa hidastunut aiempien vuosikymmenten huippuluvuista. Materiaalisen kehityksen jälkeen olemme siirtyneet postmateriaaliseen, jälkiaineelliseen kehitykseen. Moni asia ja suoritus, jotka ennen tehtiin paperilla, puulla, muovilla tai metallilla, tehdään nyt virtuaalisesti tietokoneen näytöllä. Kun yhteiskunta ja elämä muuttuvat jatkuvasti virtuaalisemmaksi, voisiko tulevaisuuden hyvinvointikin olla virtuaalista? Tai tarkemmin sanottuna, voisiko edessä olla siirtymä aineellisesta hyvinvoinnista aineettomaan hyvinvointiin? Koti ei kasva määrällisesti neliöissä, mutta teknologia ja kodin ulkopuolelta löytyvät palvelut voivat lisätä asumisen laatua tulevaisuudessakin. Koti ei kasva määrällisesti neliöissä, mutta teknologia ja kodin ulkopuolelta löytyvät palvelut voivat lisätä asumisen laatua tulevaisuudessakin. 19

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 20.10.2014 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa Illallinen Teksti 1000 pöytäpaikkaa varattiin 2,7 minuutissa PakkaaIllallinen mukaan Teksti mukaan Naapurustojen ja jakamistalouden media

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen

Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Näkökulmia pysäköintitarpeeseen Antti Pirhonen 24.9.2015 NCC-yhtiöt 1 Liikkuminen muuttuu radikaalisti lähivuosina Metro Espoonlahteen Arvot (hyötyliikunta, ekologisuus, jakamistalous) Uudet liikkumisvälineet

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja

Yhteiskäyttöautot haasteita ja ratkaisuja YLEISTÄ monen toimijan vastuulla (LVM, YM, kaupungit ja sen organisaatiot, taloyhtiöt, vakuutusyhtiöt) kaavoituksen rooli on tärkeä poliittinen päätöksenteko voi kaataa hyvät suunnitelmat koordinoiva taho

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen

Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä Saaranen, Reunanen Valo-talo Todellinen urheilun keskittymä 16.6.2016 Saaranen, Reunanen Sponda lyhyesti Sponda on pääkaupunkiseudun ja Tampereen toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö Liikevaihto 230,5

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä

Pääkaupunkiseudun. suurhankkeet. Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys. 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Pääkaupunkiseudun suurhankkeet Timo Nieminen Varatoimitusjohtaja, kotimaan hankekehitys 3.12.2013 Pääomamarkkinapäivä Aiheet Megatrendit hankkeiden ajureina Pääkaupunkiseudun hankkeet Raideliikenteen varsi

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012

Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Millaisessa kunnassa haluan asua? Kyselytutkimuksen raportti 18.7.2012 Reija Salovaara Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntienliitto

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:

Lisätiedot

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. AURINKOKIVENKUJA 4, VANTAA MYYNTIESITE VANTAA, KERROSTALO 2 4h+k+kph+wc+las.parveke, 75 m, 299 000 Vastaava välittäjä Mia Lehtonen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner, kaupanvahvistaja 0400 369666 mia@bolkv.fi

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Kaupunkien kehittäminen

Kaupunkien kehittäminen RAKENNUSFOORUMI 4.10.2016 Aalto-auditorio, Sähkötalo, Runeberginkatu 1, Helsinki Kaupunkien kehittäminen muuttuvat tarpeet ja ratkaisut METROPOLISEURA ERKKI AALTO METROPOLISEURA Rakennustietosäätiön Rakennusfoorumi

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot